Yksityisteille arvonlisävero merkitsee, että niiden osakkaat tahkoavat yhteiskunnalle rahaa

Perjantai 28.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen osakkaana viidessä yksityistiessä sekä yhdessä metsäautotiessä, jotka kaikki sijaitsevat joko Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä.  Kun Rouva on sen lisäksi osakkaana kahdessa yksityistiessä Kälviällä, on varmaa, että perhekunnaltamme löytyy kokemusta yksityistiemaksuista.

 

 

Kunnat tukevat pienellä osuudella yksityisteiden kunnossapitoa, mutta tuo jokseenkin kompensoituu sillä, että yksityistiet maksavat arvonlisäveroa, mutta eivät pysty vähentämään sitä kuten yritykset ja kaikki muutkin arvonlisäverovelvolliset.

 

 

Olen toimitsijamiehenä Viljakkalassa sijaitsevassa Majajärven yksityistiessä ja kun eilen jätin yksityistiemme avustusanomuksen Ylöjärven kaupungille, voin kertoa uunituoreita tietoja kaupungin avustuksista ja maksamistamme arvonlisäveroista.

 

 

Majajärven yksityistie maksoi paikalliselle yrittäjälle viime vuonna talviaurauksesta 455,00 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa aurauspalvelusta 109.20 euroa.

 

 

Toinen tienhoitotoimepide viime vuonna oli vesakkojen murskaaminen ja siitä maksoimme yrittäjälle 97,50 euro – tämän lisäksi maksoimme tästä työsuorituksesta arvonlisäveroa 23,40 euroa.

 

 

Huomaamme, että Majajärven yksityistie maksoi viime vuonna valtiolle arvonlisäveroja 132,60 euroa ja näillä rahoilla valtio rahoitti kaikkia niitä toimintoja, jotka valtiolle kuuluvat.

 

 

Ylöjärven kaupunki maksoi viime vuonna Majajärven yksityistielle kunnossapitoavustusta 169,32 euroa.  Kun siitä vähennetään maksettu arvonlisävero, niin yhteiskunnalta saamamme tuki oli 36,72 euroa!

 

 

Yksitiellämme on 34 osakasta eli me jokainen osakas saimme viime vuonna yhteiskunnalta tukea yksityistien ylläpidosta 1,08 euroa!

 

 

Yksityistiet maksavat kaikista hankkimistaan palveluksista arvonlisäveroa, mutta eivät voi sitä vähentää siten kuin arvonlisäverovelvolliset yrittäjät.

 

 

Tässä on seikka, johon pitää saada muutos!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Liikenneväylien korjausvelka on uhka talouden nousulle

Tiistai 18.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Tiedot Suomen talouden noususta saavat päivät päivältä yhä vankempia todisteita.

 

 

Tilastokeskus kertoi viime viikon torstaina, että bkt kasvoi helmikuussa kolme prosenttia viime vuoden helmikuusta. Tammikuussa bkt kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 3,7 prosenttia vuoden takaisesta. 

 

 

Talousviisaat ovat todenneet, että mahdottomasta on tulossa mahdollinen.

 

 

 

Talousnousulle on montakin uhkatekijää ja opposition jatkuva vähättely hallituksen aikaansaannoksista on eräs uhka.  Opposition räksyttäminen on luonnollista, sillä Suomen nousuun saaminen on osoitus hallituksen oikeaan osuneista toimista.

 

 

Todellinen nousun uhka on liikenneväylien korjausvelka ja sen pysyminen sitkeästi tasolla 2,5 miljardia euroa.

 

 

Kahden ja puolen miljardin suuruinen korjausvelka koostuu teiden, rataverkon ja vesiliikenneväylien kunnostustarpeesta, jotta ne saataisiin hyvään kuntoon.

 

 

Valtiovalta käyttää vuosittain n. 1,7 miljardia euroa korjausvelan lyhentämiseen ja sen lisäksi kunnat satsaavat samaan asiaan 1,4 miljardia euroa.  Näiden summien lisäksi hallitus on osoittanut tälle vaalikaudelle 900 miljoonaa euroa korjausvelan lyhentämiseen.

 

 

Huomamme, että liikenneväylien korjausvelka tulee kasvamaan tällä vaalikaudella, vaikka hallitus onkin osoittanut korjausvelan lyhentämiseen mainitun 900 miljoonaa euroa.

 

 

Hyvään vauhtiin päässyt Suomen nouseminen taloudellisesta suosta vaatii panostamista liikenneväylien korjausvelan supistamiseen.

 

 

Liikenneväylien korjausvelka ei paljon kiinnosta kuntavaalien voittajaa vihreitä, sillä heidän kannattajansa vähät välittävät maamme talouden isosta kuvasta – vihreille riittää, että polkupyörillä pääsee ajelemaan katujen jalkakäytävillä ja että sähköä saadaan pistorasiasta.

 

 

Erityisen huolestunut olen yksityisteiden kunnosta. Yksityistiet ovat se alkupolku kaikelle sille hyvälle, jota biotalouden kehittämisessä tarvitaan.

 

 

Biotalous maistuu sanana kaikille poliittisille puolueille, mutta sen kehittämistä ei osata, ei haluta ja ei myöskään ymmärretä sen enempää kuin sika ymmärtää hopealusikasta.

 

 

Olen Viljakkalassa ja Hämeenkyrössä osakkaana viidessä yksityistiessä sekä yhdessä metsäautotiessä ja koen vuosittain rahapussissani konkreettisesti sen paineen, joka kohdistuu yksityisteiden osakkaille tienpidosta.

 

 

Olen yhden yksityistien toimitsijamies ja kun Rouva on näiden lisäksi osakkaana kahdessa yksityistiessä Kälviällä, on varmaa, että tunnen ne vaikeudet, jotka liittyvät haja-asutusalueiden liikenneinfran kunnossapitoon.

 

 

 

 

 

Heitimme lapsen pesuveden kanssa pois, kun hallitus joutui opposition painostuksen vuoksi luopumaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kaavailemasta uudistuksesta.

 

 

Voimme olla varmoja, että Bernerin kaavailema uudistus tulee tavalla tai toisella voimaan lähivuosina, mutta ehtiikö liikenneväylien korjausvelka ennen sitä tuhota Suomen orastavan taloudellisen nousun?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityisteiden vapauttaminen arvonlisäveron maksamisesta olisi suuri helpotus alimmalle tieverkolle

Tiistai 26.4.2016

Olen osakkaana viidessä yksityistiessä Viljakkalassa sekä Hämeenkyrössä ja kun sen lisäksi olen näistä yhden yksityistien toimitsijamies, tiedän sen rasituksen, jota arvonlisävero merkitsee yksityisteiden osakkaille.

 

 

Jos tilamme yksityistielle soraa tai sepeliä tuhannella eurolla, niin osakkaat joutuvatkin maksamaan siitä 1.240 euroa!  Soran tai sepelin toimittanut yrittäjä saa tonnin ja valtio vetää välistä 240 euroa!

Otin tämän epäkohdan esille Keskustan puoluevaltuuston kokouksessa Jyväskylässä 23.4.206, kun virallisena puoluevaltuuston jäsenenä selostin ”salin kuullen” ministeritentin aikana liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille ongelman.

Tilanne oli ministeri Bernerille uusi, mutta aktiivisena ja toimeen tarttuvana hän lupasi selvittää asian.

Puoluevaltuuston jäsenet kuulivat ministerin lupauksen ja myös pääministeri Juha Sipilä, joka istui Bernerin vieressä.

 

 

Keskustelin asiasta ministeri Bernerin kanssa ministeritentin jälkeen henkilökohtaisesti ja hän vakuutti perehtyvänsä asiaan.

 

 

Katsotaan, että miten asia kehittyy!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ja niiden osakkaat ovat arvonlisäverotuskäytännön myötä valtiolle melkoisia maksumiehiä!

Perjantai 26.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntani on Viljakkalassa, Hämeenkyrössä ja Kälviällä yhteensä kuuden yksityistien osakas ja sen lisäksi olemme osakkaana yhdessä metsäautotiessä.

 

 

Suuri yksityisteiden määrä selittyy sillä, että mökkini sekä maatilani ovat molemmat kahden yksityistien takana eli ne sijaitsevat kaukana valtateistä.

 

 

Kunnat tukevat yksityisteitä pienellä osuudella tien vuotuisista kokonaiskustannuksista, mutta valtio puolestaan rokottaa yksityisteiden taloutta monesti paljon enemmän kuin on kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

 

Valtion yksityisteiden taloutta kuristava ote perustuu arvonlisäverojärjestelmäämme.

 

 

Kauppa, teollisuus, maataloudenharjoittajat ja mm. metsänomistajat voivat vähentää maksetut arvonlisäverot arvonlisäverolaskelmissaan, mutta yksityisteillä ei ole tätä mahdollisuutta.

 

***************

Kerron esimerkin:

 

 

Kun yksityistien toimitsijamies tai yksityistien hoitokunta päättävät tilata tielle soraa 1.000 eurolla, niin sorantoimittaja joutuu lisäämään veloitushintaansa 24 % arvonlisäveroa eli tiekunta maksaakin sorasta yrittäjälle 1.000 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa 240 euroa eli laskun kokonaissumma onkin 1.240 euroa.

 

 

Muut toimijat pystyvät arvonlisäverolaskelmassaan huomioimaan tuon 240 euroa vähennyksenä, mutta kun yksityistiet eivät ole arvonlisäverovelvollisia, niin yksityisteillä ei ole tuota vähennysmahdollisuutta.

 

*************

 

Se, että yksityistiet eivät kuulu arvonlisäverojärjestelmän piiriin, lisää sitä eriarvoisuutta, joka vallitsee asutustaajamien ja maaseudun välillä.

 

 

Esitän, että yksityistiet pitää saada arvonlisäverojärjestelmän piiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

Tiistai 25.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Lähetin Aamulehden ”Lukijalta”-palstalle tarjoamani jutun lehdelle 16.2.2014.

 

Juttuni koski Tampereen kaupungin päätöstä, jolla se on luopumassa Teisko-Aitolahti –alueella yksityisteiden valaistuksesta ja siirtämässä vastuun tiekunnille.

 

Aamulehti julkaisi juttuni eilen eli 24.2.2014.

 

Alla kirjoitukseni teksti:

 

 

*****************

 

Yksityisteiden pimennys järjetöntä

 

Tampereen kaupunki on luopumassa yksityisteiden valaistuksesta pohjoisella suuralueellaan.

 

Asia on harmillinen alueen asukkaille, mutta Tampereen päätös on suuri palvelus niille, jotka vastustavat Suur-Tampereen syntymistä.

 

Päätös osoittaa, että Tampereen kaupungin päättäjiltä ei heru pienintäkään myötätuntoa niille, jotka asuvat hieman etäämmällä suunnitellusta ratikkareitistä.

 

Suunnitelmassa ei ole kysymys säästöistä vaan siitä, että päättäjät haluavat sulkea sivummalla asuvat kaikkien palvelujen ulkopuolelle.

 

Tampereen kehyskuntien ei kannata asettaa hyvää palvelukykyään ja taloudellista asemaansa kyseenalaiseksi, sillä kuntaliitos toisi niille ainoastaan ongelmia ja palvelujen karsimista.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

**************

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin suunnitelmilla luopua Teisko-Aitolahti -alueella yksityisteiden valaistuksesta on kauaskantoisia vaikutuksia

Keskiviikko 19.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut, että se luopuu Teisko-Aitolahti – alueella sijaitsevien yksityisteiden valaistuksesta ja luovuttaa yksityisteiden valaistuksen tiekuntien huolehdittavaksi.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys ry jättivät Tampereen kaupungille asiaa koskevan muistuksen 16.2.2014.

 

 

Muistutuksemme kuuluu näin:

 

***********

 

 

MUISTUTUS

ASIA: Aitolahti - Teisko alueella olevien yksityisteiden tievalaistuksen luovuttaminen tiekunnille.

 

Tehdyn katusuunnitelman mukaan kaupunki on luovuttamassa yksityisteiden tievalaistuksen tiekuntien hoidettavaksi. Mikäli tiekunnat eivät ota valaistusta hoitoonsa ja omistukseensa, kaupunki purkaa kustannuksellaan tievalaistuksen suunnitelluilta alueilta.

Keskustan Teisko - Aitolahti paikallisyhdistys käsitteli kokouksessaan asiaa ja haluaa antaa suunnitelmasta muistutuksen.

Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa. Suunnitellulla toimenpiteellä asetetaan kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Kaupungin tulee kohdella asukkaitaan tasavertaisesti. Valaistuksella on erittäin suuri merkitys alueen liikenneturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden takaamisessa. Syksyn ja talven pimeänä aikana tarvitaan katuvalaistusta, jotta kulkeminen olisi turvallista ja ylipäätään mahdollista. Koska valaistukset ovat pääosin risteysalueilla, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, mikäli valaistusta ei ole.

Suunnitelmassa olevien valopisteiden määrä (238 kpl) on noin 0,06 % kaupungin koko katuvalaistuksesta. Vuosikustannukset näistä ovat n. 20 000 euroa sisältäen energian ja kunnossapidon. Kustannuserän tuoma liikenneturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden hyöty on huomattavasti suurempi kuin poistosta saatava säästö.

Tiekuntien kanssa ei ole neuvoteltu ennen suunnitelmien nähtäville asettamista.  Suunnitelma koskee 19 tiekuntaa.  Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa valaistusta hoitaakseen kustannussyistä. Valaistuksen uusiminen nykyisten valaisintyyppien muuttuessa laittomiksi, liittymät ja uudet keskukset joillakin alueilla ovat liian merkittävä kustannuserä pienille tiekunnille. Valaistuksen katsotaan olevan myös veroista kerättyä vastinetta alueella.

Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulisi kustannussäästöjä kartoittaa muualta.

Esitämme, että kaupunki luopuu suunnitelmasta yksityisteiden katuvalaistuksen luovuttamisesta tiekunnille tai ainakin siirtää ratkaisun tekoa ja neuvottelee yhteistyössä tiekuntien kanssa sopivasta ratkaisusta yksityisteiden valaistuksen hoitamiseksi.

 

Teiskossa 16.2.2014

Keskustan Teisko - Aitolahden py. ry          Keskustan Tampereen kj. ry

pj. Jorma Kuitunen                                           pj. Esko Erkkilä

 

***********

 

Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että Tampereen kaupungin tekemällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä se merkitsee selkeää linjanvetoa  Suur-Tampereen muodostumista vastaan.

 

Teisko liittyi Tampereeseen vuonna 1972 ja Aitolahti jo vuonna 1966.

 

Kuntaliitosten jälkeen Tampere on jättänyt Aitolahden sekä Teiskon alueet takamaakseen ja keskeiset päättäjät suhtautuvat Teiskoon sekä Aitolahteen väheksyvästi, suorastaan vihamielisesti.

 

Kannattaa todeta, että Teiskon sekä Aitolahden alueilla Keskustalla on puolueista suurin kannatus!

 

Nyt suunnitteilla oleva yksityisteiden valaistuksesta luopuminen on uusin esimerkki Teiskon ja Aitolahden alueiden sortamisesta.

 

Asia on hankala Teiskon ja Aitolahden asukkaille, mutta antaa Tampereen kehyskunnille eli Kangasalle, Lempäälälle, Vesilahdelle, Nokialle, Pirkkalalle sekä Ylöjärvelle selkeän viestin, että niiden ei pidä edes harkita kuntaliitoksia Tampereen kanssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitkään uinunut savihauta Paskaperkoonveräjällä puhkesi!

Maanantai 10.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Kuljen Viljakkalassa Lepomäen yksityistietä usein, sillä olen sen osakas ja maksumies. Tien kartoissa ilmaistu nimi on nykyisin Koivuniementie.

 

Vuorenmaan ja Lepomäen tilojen rajalla tällä yksityistiellä on Paskaperkoonveräjäksi kutsuttu kohta.

 

Muistan vallan hyvin, kun paikalla oli veräjä, joka kulkijan piti aina avata ja tietysti myös sulkea, jotta Lepomäen lehmät eivät olisi päässeet pahantekoon metsälaitumeltaan.

 

Paskaperkoolla oli ennen tien yksiköimistä paha savihauta. Yksikköjako tehtiin silloin jakamalla yksityistie pätkiin, joiden hoitaminen oli osakkaiden vastuulla.  Paskaperkoo tuli Vihtori Lepomäen hoitopätkälle ja hyvin hän osuutensa hoitikin, sillä paha savihauta oli sen jälkeen muisto vain.

 

Nyt vanha Paskaperkoonveräjän savihauta on puhjennut ja haittaa Lepomäentien liikennöintiä.

 

Tilanne on samanlainen lukuisilla Suomen yksityisteillä – ne rappeutuvat ja asukkaiden elämä vaikeutuu.

 

Tiedän yksityisteiden heikon taloudellisen aseman ja heikentyvän kunnon, sillä olen osakkaana Viljakkalassa neljässä sellaisessa yksityistiessä, joiden varrella on vakituisia asukkaita. Olen toimitsijamiehenä yhdessä noista yksityisteistä, joten jokavuotinen byrokratia kunnan pienen, mutta ehdottoman tärkeän yksityistieavustuksen saamiseksi on tuttua. Kiitokset Ylöjärven kaupungille sen myöntämistä yksityistieavustuksista!

 

Arvonlisäveromenettely on yksityisteiden taloudenpidossa yhteiskunnalle rahasampo, vaikka kunnat yksityisteille avustuksia maksavatkin.

 

Jos yksityistie hankkii vaikkapa sepeliä, aurausta tai kaivauttaa ojia tuhannella eurolla, on sen maksettava arvonlisäveroa yrittäjälle päätyvän tonnin lisäksi 240 euroa! Yksityistien pankkitililtä ”katoaa” rahaa siis 1.240 euroa, mutta yrittäjälle siitä päätyy vain 1.000 euroa!

 

Näen monia uhkia hieman ”kivikylien” keskustasta sijaitsevien asukkaiden vinkkelistä heidän käyttämiensä yksityisteiden kohdalla:

 

• kuntien heikkenevä taloustilanne saattaa laittaa päättäjät pohtimaan yksitieavustusten leikkaamista

• yksityisteiden heikkenevä talous aiheuttaa, että Paskaperkoonveräjän tapaiset vanhojen savihautojen puhkeamiset yleistyvät

 

Toivon, että päättäjät muistavat yksityisteiden roolin arvonlisäveron maksajina, kun virkahenkilöt ehdottelevat yksityistieavustusten leikkaamista. Näin siitä huolimatta, vaikka avustukset maksaa kunta ja verot saa valtio.

 

Voisivatko valtakunnan tason päättäjät tehdä todellisen uroteon ja poistaa yksityisteiltä arvonlisäverovelvollisuuden?

 

 

-Esko Erkkilä-

"Huomattava haitta" estää tieoikeuden myöntämisen naapurin pihan kautta

Maanantai 10.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin avustajana tietoimitukseen, jossa myönnettiin tieoikeus eräälle naapurillemme.

 

Prosessi sujui ongelmitta, mutta sen kuluessa opin parikin asiaa, jotka on hyvä tietää, kun joutuu osalliseksi tietoimitukseen.

 

Tietoimituksen alkuperäisessä esityksessä kaavailtu yksityistie olisi kulkenut erään omakotitalon rappurallista 6,70 metrin etäisyydellä.

 

Ajatus oli kuolleena syntynyt, sillä yksityistielain 8 § toteaa näin:

 

Jos kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa millekään kiinteistölle, on kulkuyhteyttä tarvitsevalle kiinteistölle annettava oikeus käyttää jäljempänä säädetyssä tietoimituksessa määrättävää aluetta 5 §:n mukaisiin tietarkoituksiin. Oikeutta toisen kiinteistön alueen tällaiseen pysyvään käyttämiseen sanotaan tieoikeudeksi.

 

On selvää, että toisen tontille johtavan yksityistien kulkeminen naapurin omakotitalon rappurallista 6,70 metrin etäisyydellä aiheuttaa huomattavaa haittaa, joten piti tutkailla muita tielinjauksia.

 

 

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tästä kuvasta ilmenee, että kuinka läheltä naapurin rappurallia yksityistie oli alkuperäisen suunnitelman mukaan kaavailtu. Maanmittausinsinööri totesi ykskantaan, että ei onnistu!

 

 

Toinen merkittävä seikka, jonka opin samaisessa tietoimituksessa oli, että pitkäaikainenkaan tienkäyttö ei muodosta tieoikeutta.

 

Periaate on kirjattu Korkeimman Oikeuden päätökseen vuodelta 1986.

 

Nettitutkailussa en löytänyt kyseistä Korkeimman Oikeuden päätöstä, mutta uskon maanmittausinsinöörin kertomaan.

 

Periaate on merkittävä, sillä se merkitsee, että pitkäaikainenkaan toisen kiinteistön läpi kulkeminen ei muodosta tieoikeutta.

 

Tieoikeus on kuitenkin sellainen kansalaisoikeus, että tavalla tai toisella se jokaiselle tontille muodostetaan.

 

Tiekokous, johon apumiehenä osallistuin, oli hyvähenkinen ja pääsimme kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.

 

Tässä tapauksessa maanmittaustoimiston henkilökunta oli perehtynyt asiaan perusteellisesti, sillä kyseistä kiinteistöä koskevat tieoikeudet oli pengottu arkistoista vuodesta 1915 alkaen.

 

Arkistojen penkominen on kallista puuhaa, sillä yksityistietoimituksen hakija joutuu maksamaan arkistojen penkomisesta 77,00 euroa tunnilta. Tässä tapauksessa työtunteja oli tarvittu kahdeksan eli hakijalle koitui pelkästä arkistojen penkomisesta laskua yli 600 euroa!

 

Yksityistien pituudeksi muodostui 240 metriä ja hakijalle kertyi tietoimituksesta laskua kaikkiaan parisentuhatta euroa. Mielellään hän lupasi sen maksaa, sillä tietoimituksen tuloksena hänelle osoitettiin järkevä tieyhteys tontilleen.

 

-Esko Erkkilä-

Nykytekniikka on mullistanut ympäristömme ja monet jokapäiväiseen elämäämme kuuluvat toiminnot

Lauantai 8.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tätä juttuani ja tallennan sen nettisivuilleni 350 kilometrin päässä kodistani.

 

Nykytekniikka on ihmeellistä ja mahdollistaa tehokkaan toiminnan.

 

 

 

Käytän nettiyhteyden saamiseen reititintä, jolla saan yhteyden ”valtakunnan tietoverkkoon” vaivattomasti. Yhteys toimii täällä korvessa jopa nopeammin kuin Tampereen maalikylässä!

 

Aloitin työurani Kokkolassa ja silloin Kokkolasta ei ollut kaukopuhelinyhteyksiä oman maakunnan ulkopuolelle. Puhelut piti tilata "Valtiolta" eli numerosta 06 ja odottaa puhelun saamista.

Puheluita pystyi varaamaan samalla kerralla ainoastaan kuusi ja "Valtio" yhdisti ne sitten peräjälkeen tilaajan puhelimeen.

Tietoliikenneyhteyksien aikaansaaminen on välttämättömyys haja-asutusalueiden asukkaiden elämälle. Omien kokemusteni mukaan tässä on onnistuttu ainakin Keski-Pohjanmaan maisemissa!

 

Toinen asia, jonka erinomaisuuteen pääsin tutustumaan viime torstaina, on maanmittaukseen ja paikantamiseen liittyvät toiminnot.

 

Olin apumiehenä maanmittaustoimituksessa, jossa jouduttiin etsimään kymmenkunta vanhaa kivipyykkiä ja niiden oikeaa paikkaa maastosta.

Samassa yhteydessä haettiin maanmittarin toimesta paikka tieuralle, jonka rakentamisesta oli hetki aikaisemmin sovittu yksityistietoimituksessa.

 

 

Homman hoitaneen maanmittausinsinöörin apuvälineenä toimi satelliittipaikannin, jolla kohteen sijainti pystyttiin määrittelemään muutaman sentin tarkkuudella.

Laite on esimerkki lännen ja idän saumattomasta yhteistoiminnasta, sillä se hyödyntää venäläisten ja amerikkalaisten satelliittien palveluja. Laite osaa ”lukea” venäläisten sekä amerikkalaisten satelliittien lähettämiä tietoja siten, että paikantaminen onnistuu tarkasti.

 

 

Paikantamislaite sijaitsee pitkän varren päässä. Varsinainen laite on tässä kuvassa joutunut niin korkealle, että se ei näy punatakkisen maanmittausinsinöörin pitelemän varren päässä.

 

 

 

Maanmittaustoimitus ei nykyäänkään ole pelkkää satelliittipaikannukseen perustuvaa toimintaa, sillä kivipyykkien maastoon asentaminen vaatii maanmittausinsinööriltä ruumiillista rehkimistä, kun metallinen ”kivipyykki” asennetaan paikoilleen.

 

Maanmittaustoimitus ja yksityistien määrittäminen vaativat kyläläisiltä saumatonta yhteistyötä, jotta ratkaisu olisi toimiva.

 

Kiitän kälviäläisiä naapureitamme, sillä saimme rakentavalla yhteistyöllä uudelle naapurillemme hyvän ja toimivan tieyhteyden päätieltä hänen tontilleen.

 

Lopputuloksesta voin todeta, että kaikki voittivat!

 

Teknisessä mielessä voittamisen takana oli uusin tekniikka ja sen hyödyntämiseen pystyvä maanmittausinsinööri sekä maanmittaustoimitukseen osallistuneiden maanomistajien hyvä yhteishenki!

 

-Esko Erkkilä-

Kunnat avustavat yksityisteitä, mutta valtio rokottaa niitä arvonlisäverolla

Maanantai 25.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut Ylöjärven Viljakkalassa sijaitsevan Majajärven yksityistien toimitsijamiehenä tien perustamisesta eli vuodesta 1994 alkaen.

Muiden kiireideni vuoksi en ehtinyt perustavaan kokoukseen, mutta osakkaat tekivät silloin minua koskevan toimitsijamiesvalinnan.

Olen tiekunnan suurin osakas, vaikka kyse onkin vapaa-ajanviettopaikasta. Käytän tietä koko sen pituudelta ja sanoin aikanaan yksikköjaossa, että laittakaa minulle vapaa-ajanviettopaikan suurimmat sallitut yksiköt, jotta varmasti saan oikean osuuden yksiköistä.

En protestoi yksiköistäni, vaan maksan tiemaksuni mielelläni.

Haluan kiinnittää huomiota yhteen yksityisteitä koskevaan epäkohtaan ja se on se, että yksityistiet joutuvat maksamaan arvonlisäveroa korkeimman verokannan mukaan.

Kerron esimerkkinä tilanteen Majajärven yksityistien osalta:

Tie on pituudeltaan 1.450 metriä ja sillä on 34 osakasta.

Vakituisia asumuksia tien varrella on viisi.

Kunnossapitokustannukset viime vuonna olivat 537,30 euroa. Ne koostuivat talviaurauksesta ja kahdesta lanauskerrasta. Auraus- ja lanausyrittäjien saama osuus maksamastamme summasta oli kuitenkin vain 440,00 euroa, sillä laskujen loppusummasta valtio rahasti arvonlisäveroa 97,30 euroa!

Kuluvan vuoden kustannuksista on tiedossa vasta aurauskustannus. Talvi oli luminen ja aurauskertoja tarvittiin runsaasti, joten pelkän aurauslaskun osalta maksamme arvonlisäveroa tänä vuonna 101,20 euroa!

Ylöjärven kaupungin meille viime vuonna maksama yksityistieavustus oli 249,00 euroa – kiitos siitä kaupungille.

Haja-asutusalueiden ihmiset toivovat, että edes nykylaajuinen yksityisteiden avustusjärjestelmä kunnissa säilyy. Siitäkään, kun ei ole mitään takeita. Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että maalikylien katuja ja haja-asutusalueiden yksityisteitä ei osata arvostaa samalla mittarilla.

Kun viime vuoden Ylöjärven kaupungin Majajärven yksityistielle maksamasta avustuksesta huomioidaan vähennyksenä valtiolle menevä arvonlisävero, niin yhteiskunnan todelliseksi yksityistieavustukseksi kohdaltamme viime vuonna jäi 151,70 euroa! Se merkitsee osakasta kohti 4,46 euroa eli saamamme summa on perin vaatimaton.

Summalla ei pysty järjestämään edes tiekunnankokousta, sillä se vaatii kaksi kirjettä - kutsun ja päätöksistä kertomisen, kirjekuoret ja pitkät monistamiset sekä paljon muuta. Ja määrättomästi valmistelutyötä, kun pyrkii etukäteen sopimaan osakkaiden yksikkömuutoksista. Ulkopuolisen tahon suorittama yksikköjaon päivittäminen maksaa näin runsaslukuisalle tiekunnalle suuruusluokkaa tuhat euroa eli siihen ei helpolla ole varaa!

Kiitokset Majajärven yksityistien osakkaille, sillä sopu on säilynyt tiekunnan perustamisesta lähtien hyvänä! Uskon, että näin tulee jatkumaankin.

 

Yksityistiet ylläpitävät haja-asutusalueiden tärkeintä infraa – tieverkostoa.

Yksityistieverkon kunnossapidon merkitys korostuu, kun puuenergian käyttömäärät kasvavat – metsät kasvavat metsässä, eivät cityssä!

Yksityistiet merkitsevät lukemattomissa tapauksissa ”oikoliikennettä” eli ne auttavat säästämään energiaa ja säästävät luontoa, kun voidaan ”oikaista”.

Lukemattomat marjastus- ja sienestysreissut jäisivät tekemättä, ellei olisi kunnossapidettyjä yksityisteitä. Yksityisteiden merkitys vapaa-ajanvietolle on suuri.

Majajärven yksityistie on yhteiskunnallisesti poikkeuksellisen tärkeä tie, sillä se on osa Tampere-Seinäjoki –pääradan huolto- ja turvallisuusliikenteelle varattua väylää.

Jos tietyllä rataosalla tapahtuu onnettomuus tai junan sille rataosalle pysäyttävä laitevika, niin Majajärven yksityistie toimii n. kilometrin matkalta väylänä, jonka kautta pelastustoimet sekä mahdolliset matkustajien evakuoinnit suoritetaan.

Olemme toki neuvotelleet pelastus- ja huoltotien aurauskustannuksista Liikenneviraston kanssa siten, että saamme siitä vuosittain 84,09 euron suuruisen korvauksen!

Mutta se yksityisteiden arvonlisäverokysymys:

Esitän pian nimettävälle hallitukselle haasteen, että yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus poistettaisiin. Uskon ja toivon, että erityisesti Perussuomalaiset pystyvät kaiken muuttavalla toiminnallaan hoitamaan tämänkin asian.

Asia koskee lähes kaikkia haja-asutusalueiden asukkaita, maaseudun alkutuotantoa, metsänomistusta sekä niitä lukemattomia kaupunkilaisia, jotka ovat ”mökkikansan” muodossa yksityisteiden osakkaina. City-kaupunkilaisista useat käyvät syksyin marja- ja sienireissuillaan maakunnassa – asia koskee myös heitä.

Jäämme odottamaan uuden hallituksen toimia!

 

-Esko Erkkilä-