Riikan kauppahallit ja torielämä ovat elämys

Riika on asukasluvultaan lähes neljä kertaa Tampereen kokoinen kaupunki. Riikan asukasluvuksi ilmoitetaan 800.000 henkeä ja Tampereella oli vuoden 2008 lopussa asukkaita n. 210.000.

 

Päivittäistavarakaupan rakenne Riikassa on tyystin toisenlainen kuin Suomessa. Siellä kauppahalli- ja torikauppa on paljon suuremmassa roolissa kuin meillä. Toki Latviassakin päivittäistavarakaupan rakenne on muuttumassa, sillä ainakin halpakauppakonseptilla Suomessa toimivia kauppaketjuja on tullut myös sinne.

 

Riikan keskustassa on viisi isoa kauppahallia vierekkäin. Hallit on rakennettu zeppeliini-ilmalaivojen suojiksi, mutta 06.05.1937 tapahtuneen ilmalaiva Hindenburgin tuhon jälkeen niille piti löytää uusi käyttö.

 

Jokainen halli on kooltaan valtava. Niistä kukin on erikoistunut eri päivittäistavaroiden myyjien kauppahalliksi.

 

Eräässä hallissa myydään ainoastaan maitotuotteita ja toisessa yksinomaan lihaa ja lihatuotteita. Myös vihanneksille ja hedelmille on oma zeppeliini-hallinsa. Parin hallin toisessa päätyosassa toimii halpakonseptilla toimiva market-tyyppinen elintarvikemyymälä.

 

Kauppahallit ovat avoinna asiakkaille joka päivä klo 07.30:sta iltamyöhään. Yritin sisään heti klo 07.00, mutta päättäväinen "kerberos" oli tiukkana ja pääsin sisään vasta tasan klo 07.30.

 

Ainutkertainen elämys on kauppahallien vierellä sijaitseva ulkotiloissa toimiva torimyynti. Myös torimyyjät on ryhmitelty myytävien artikkelien mukaan - kukkamyyjät ovat hieman erillään vihannesmyyjistä. Torikojujen välissä olevalla asfalttikäytävällä on ilman toripöytää myyvien pienmyyjien myyntipaikat. Pienmyyjillä saattaa olla myytävänä vain muutama litrallinen marjoja tai korillinen sieniä. He istuvat asfaltilla tai mukanaan tuomalla pienellä jakkaralla tai tuolilla.

 

Kolmantena "myyntipöytämallina" olivat kuormalavat. Maalaismyyjät tuovat kasvattamiaan vihanneksia autolla torille ja laittavat ne esille tavallisten kuormalavojen päälle. Usein koko perhe oli lähtenyt matkaan ja kaikki osallistuivat tavaroiden esillepanoon ja myyntiin.

 

Latvian rahayksikkö on lati. Lati jakaantuu sataan santimuun. Lati on ainakin nyt sidottu euroon ja se on arvoltaan vahvempi kuin euro, sillä yhdellä eurolla saa hieman alle 0,70 latia - virallinen Suomen Pankin noteeraama kurssi on tänään 0,7012 euroa.

 

Maitotuotteiden halli vastasi hygieniatasoltaan suomalaista, mutta lihaa ja lihatuotteita myytiin erilaisin säännöin kuin Suomessa. Lihaosastolle tuotiin aamutuimaan sian puolikasruhoja, joita myyjät alkoivat tiskien takana pilkkomaan paremmin ostajille sopiviksi. Tavarantoimittaja nappasi sian puolikasruhon olkapäälleen ja kantoi sen koukkuun tiskin taakse! Puolikasruhoja saattoi yhden myyjän takana roikkua puolisen tusinaakin - kaipa ne iltaan ehtiessä olivat käyneet kaupaksi.

 

Oma kiinnostukseni kohde olivat valkosipulit. Hankin niitä syksyn istutuksia varten, mutta tein hankintoja myös eräälle seurueemme jäsenelle hänen pyynnöstään.

 

Valkosipulit olivat komeita ja niitä oli yhdellä myyjällä myytävänä kymmenkunta - korkeintaan parisenkymmentä.  Yhden valkosipulin hinta vaihteli 20…50 santimun välillä. Viidessäkymmenessä santimussa oli ilmiselvästi turistilisää ja sen vuoksi niistä ei sitten kauppoja syntynytkään. Joku suurempi torimyyjä myi valkosipuleita kilokaupalla ja silloin kilohinta oli 2,50 latia.

 

Ostin valkosipuleita kahtena aamuna aika monta pienerää. Oma töppäykseni oli, että ne jäivät matkan päätteeksi bussiin, mutta perille ne ovat hyvän välihuolenpidon jälkeen saapumassa elokuun ensimmäisellä viikolla.

 

Alussa pienin rahani oli 10 latia. Kymmenen latia on riikalaiselle valkosipulinmyyjälle armottoman suuri raha ja kestikin hetken, ennen kuin myyjämummo sai muiden myyjien avustuksella annettua minulle oikein takaisin.

 

---------------

 

Suosittelen kaikille Riikan-kävijöille parituntista kierrosta aamuisella Riikan torilla ja zeppeliini-halleissa ! Torikäynti on elämys monella tapaa - siellä on silmänruokaa ja torin tuoksut ovat moninaiset!

 

-Esko Erkkilä-