Vuoksen vesistön kehitysvaiheet31.08.2009 Karjalan Kannakselle suuntautuvilla kotiseutu- ja sotahistoriamatkoilla pääsee tutustumaan valtaosiltaan nyky-Venäjän puolella virtaavan Vuoksen vesistön kehitysvaiheisiin. Ennen sotia koko Vuoksen vesistö sijaitsi Suomen puolella, mutta Talvi- ja Jatkosota muuttivat tilanteen.
Saimaa virtaa Imatrankosken kautta Laatokkaan. Saimaan korkeusasema merenpintaan nähden on n. + 75 metriä, kun se Laatokan osalta on n. + 5 metriä. Saimaan putoamiskorkeus Laatokkaan on Vuoksenniskan jälkeen siis n. 70 metriä.
Vuoksenniskalta alkava Vuoksi on pituudeltaan n. 150 kilometriä ja sen putoamiskorkeus on ensimmäisen 25 kilometrin osuudella n. 60 metriä. Imatrankoski ja Tainionkoski ovat ensimmäiset kosket, jotka pudottavat vedenkorkeutta tuon mainitun 60 metriä.
Nykyinen Vuoksi jatkuu Vuoksena Sakkolan Kiviniemeen saakka. Kiviniemen jälkeen Vuoksen vesistö jatkuu Suvantona Laatokkaan.
Vuoteen 1818 saakka Suvanto oli Vuoksea parisen metriä ja Laatokkaa lähes kymmenen metriä ylempänä! Vuoksi laskikin tällöin vetensä Laatokkaan Käkisalmen kautta. Nykypäivänä on vaikea uskoa, että Suvanto laski vetensä pienen puron kautta Vuokseen! Puro pysyi pienenä sen vuoksi, että maaperä oli Suvannosta Vuokseen laskevan puron kohdalla lujaa.
Keväällä 1818 lumien nopea sulaminen aiheutti sen, että Suvannon vedenpinta kohosi yli kymmenen metriä Laatokan vedenpintaa korkeammalle. Suvannon rantapellot olivat tulvan alla. Taipaleen kannaksen vastusvoima petti Suvannon paineen alla ja Suvannon vedet syöksyivät Laatokkaan.
On olemassa mm. Topeliuksen värikäs kertomus niistä tapahtumista, joita Suvannon vesien riistäytyminen Laatokkaan merkitsi.
Suvannon laskeminen toi paikallisille maanviljelijöille n. 5.000 hehtaaria uutta hedelmällistä viljelysmaata. Uuden viljelysmaan omistuksesta käytiin monia oikeustaisteluja ja asian vuoksi syntyneet riidat aiheuttivat ainakin yhden miestapon.
Suvannon laskeminen merkitsi sitä, että Vuoksi ei ollutkaan enää yhteydessä Suvantoon. Vuoksen erotti nyt Suvannosta Kiviniemen kannas.
Kiviniemen kannaksen puhkaiseminen tuli pohdittavaksi, sillä Vuoksen varrella sijaitsevat viljelijät kärsivät tulvista. Hakemuksia Vuoksen laskemiseksi tehtiin, mutta Laatokan luostarit, erityisesti Aleksanteri Nevskin ja Konevitsan luostarit, mutta myös Valamon luostari vastustivat Vuoksen laskemista, sillä niillä oli kalastusoikeuksia Vuoksen alajuoksulla ja Käkisalmessa.
Monien vaiheiden jälkeen päästiin siihen, että syyskuussa 1857 Kiviniemen kannas puhkaistiin ja Vuoksen vedet pääsivät Kiviniemestä Suvannon kautta Laatokkaan.
Käkisalmen kautta Laatokkaan purkautuva Vuoksi kutistui pieneksi ja sehän on nähtävissä tänä päivänäkin Käkisalmen linnan ohi virtaavan Vuoksen vaatimattomuutena.
Kiviniemen kannaksen puhkaisu toi Vuoksen varrella asuville viljelijöille uutta peltoa n. 20.000 hehtaaria.
Tänä päivänä
Vuoksen vesistössä 1800-luvulla tehdyt järjestelyt ovat nähtävissä tänäänkin.
Sakkolan Kiviniemen koski - jossa muuten suoritettiin Moskovan olympialaisten näytöslajina olleen koskimelonnan lajit - virtaa vuolaana koskena Suvantoon. Useat Karjalan-matkaajat yöpyvät Kiviniemen kosken partaalla sijaitsevassa Losevo-hotellissa. Vuoksen sillalla ja sen partaalla sijaitsevassa "kauppakeskuksessa" käynti kuuluvat jokaisen Losevo-yöpyjän iltaohjelmaan, sillä onhan kauppakeskus 24h avoinna!
Taipaleessa Suvannon ja Laatokan välisen kannaksen hahmottaminen on haasteellisempaa.
Taipaleen kannas on sijainnut nykyisen Kaarnajoen Laatokan puoleisella puolella. Taipaleen Linnakankaalla sijainnut muinaislinna - umpilinnake - jäi kannaksen puhkaisussa paikalleen ilman vaurioita. Olen käynyt Taipaleessa ja Kaarnajoen maisemissa muutaman kerran, mutta vasta nyt matkaoppaana oli sellainen asiantuntija - evl Jorma Inkinen -, että pääsimme käymään Taipaleen Linnakankaalla sijainneen muinaislinnan vallihaudalla.
Vuoksen vesistön kehitysvaiheet ovat mielenkiintoinen osuus suomalaisia läheisesti koskettavasta historiasta. Siihen pääsee tutustumaan Karjalaan suuntautuvilla kotiseutu- ja sotilashistoriaan keskittyvillä matkoilla.
Suosittelen
-Esko Erkkilä- |