Tuotteiden takaisinvedot ovat valmistajalle ja myyjälle aina nolo juttu, mutta toisaalta ne kertovat kuluttajille Suomen tiukasta elintarvikevalvonnastaKeskiviikko 3.1.2018 - -Esko Erkkilä- Kiitän Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa siitä nopeudesta, jolla se on jo nyt ehtinyt julkaisemaan ne elintarvikkeiden takaisinvedot, jotka tapahtuivat Suomessa vuonna 2017.
Listaus on julkinen, sillä se on kaikkien nähtävissä Eviran nettisivuilla.
Listauksessa mainitaan myös ne takaisinvedot, jotka koskevat ruokailuvälineitä, sillä onhan epäkuranttien ruokailuvälineiden käyttäminen vaarallista.
Eviran nettisivuilta on nähtävissä vuosittaiset takaisinvedot vuodelta 2006 alkaen ja niitä on kuluttajan hyvä tutkailla, sillä tietoisuus asiasta lisää luottamusta elintarvikevalvontaamme.
Viime vuoden listauksen löytää, kun googlaa ”Evira takaisivedot 2017”, mutta kopioin ne tapauskohtaisesti otsikkotasolla myös tähän alle.
Listaukseni on siinä mielessä kattava, että napsauttamalla kyseistä takaisinvetouutista pääset katsomaan asiaa tarkemmin!
********************
22.12.2017 Isokari Lohipyörykän pakkauksessa väärä tuote, jossa selleriä (allergeeni)
8.12.2017 Vierasesinevaara marsipaanimakeisissa
23.11.2017 Kiinalaisista ”Kama Sutra” -laseista irtoaa liikaa lyijyä ja kadmiumia
21.11.2017 Salmonellaa pakastetussa hanhenrinnassa
20.11.2017 Käymistä lasten juhlajuomassa – lasipullot saattavat rikkoutua
14.11.2017 Pirkka paprika-cashewpestossa sulfiittia
13.11.2017 Salmonellaa kananugettipakasteessa
13.11.2017 Kiinalaisista kahvikupeista irtoaa liikaa formaldehydiä ja melamiinia
22.9.2017 Valmissalaateissa allergeenivirhe
24.8.2017 Hampurilaisravintolan omenalohkopussissa Ruotsissa metallia – takaisinveto Suomessakin
17.8.2017 Salmonellaa kananugettipakasteessa
19.7.2017 Makeispalat ”Warhead Sour Twist” sisältävät vehnää, jota ei ole ilmoitettu ainesosaluettelossa
19.7.2017 Lauantaimakkarassa lisäaineylitys
18.7.2017 Jäätelöissä puutteelliset pakkausmerkinnät
22.6.2017 Allergeenivirhe – kanaviillokissa kalaa, jota ei ole merkitty ainesosaluetteloon
30.5.2017
11.5.2017 Ravintolisissä lääkeainetta ja kiellettyä väriainetta
10.5.2017 Lastenateriassa virheellinen pakkausmerkintä (riisijauhoa ei ole mainittu)
28.4.2017 Kiellettyjä Sudan-värejä chilissä ja kurkumassa
27.4.2017 LASAGNE BOLOGNESE sisältää kalaa, jota ei ole merkitty aineosaluetteloon
26.4.2017
18.4.2017 Perunarieskahiutaleissa allergeenivirhe
7.4.2017 Riisiproteiinijauheessa allergeenivirhe
20.3.2017 Ravintolisissä hyväksymätöntä uuselintarviketta
6.3.2017 Misokeiton ainesosaluettelosta puuttuu vehnä
2.3.2017 Pilaantumisriski vieroitusvalmisteessa
13.2.2017
10.2.2017 Kinkku-juusto toast -kolmioleivässä väärät merkinnät
9.2.2017 Organix banaanikekseissä virheellinen etiketti
7.2.2017 Lenkkimakkara saattaa sisältää juustoa, jota ei ole ilmoitettu pakkausmerkinnöissä
3.2.2017 Sitruunamarinoidussa broilerin fileesuikalepakkauksessa sinappia (allergeeni)
23.1.2017 Pilaantumisriski äidinmaidonkorvikkeessa ja vieroitusvalmisteessa
10.1.2017 Jauheliha-salamipakastepizzan pakkaukseen pakattu väärä tuote, jossa katkarapua (allergeeni)
3.1.2017 Tattarisuurimoissa allergeenivirhe
****************
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: takaisinveto. elintarvikkeiden takaisinvedot, listaukset takaisinvedoista, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Evira, elintarvikkeiden turvallisuus, |
Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avustaTiistai 2.1.2018 - -Esko Erkkilä- Vuonna 2010 EU-elintarviketukea jakaneet järjestöt ja niiden jakamat määrät olivat seuraavat:
Em. järjestöt jakoivat v. 2010 EU:n maksamia elintarvikkeita vähävaraisille yhteensä 2.707.000 kiloa.
******************
Vuonna 2010 EU:n elintarvikeapuun käyttämä summa oli yhteensä 478 miljoonaa euroa.
Kuinka EU:n maksama ruoka-apu jakaantui eri maiden kesken vuonna 2010?
Summa jakaantui tukiohjelmaan osallistuneille maille seuraavasti:
Listasta huomataan, että eräät maat ei ole lainkaan hakeneet EU-rahoitteista ruoka-apua vähävaraisille.
Pidän oikeana, että Suomi on ollut EU-jäsenyytemme alusta alkaen aktiivinen EU-rahoitteisen ruoka-avun hakemisessa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avusta, EU:n ruoka-apuohjelma, EU:n elintarvikeapu yhteisön vähävaraisille, |
Vielä riittää nähtävää...Sunnuntai 31.12.2017 - -Esko Erkkilä-
….Vesuviuksen rinteillä, vaikka opastaulu toivottaakin jo
ARRIVEDERCI eli näkemiin!
********************
Maastopalot ovat jokavuotinen riesa Vesuviuksen rinteillä.
Maastopaloilla ei ole mitään yhteyttä vuoren tuliperäisyyteen, mutta monesti ne aiheuttavat sen, että viranomaiset kieltävät pääsyn Vesuviukselle:
*********************
Tie Vesuviukselle ja sieltä takaisin on mutkainen:
*****************
Vuoden 1944 purkauksessa syntyneitä laavavirtoja:
******************
Näkymiä Napoliin:
****************
Vesuviuksen rinteillä sijaitsevia puutarhapalstoja, joilla maaperän lämmön sekä etelärinteen valoisuuden ansiosta on ihanteelliset kasvuolosuhteet:
****************
Autostradalla matkalla kohti Sorrentoa vielä vilkaisu sinne, jossa juuri kävimme eli Vesuviuksen huipulle!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Sorrento, Napoli, Vesuvius, Arrivederci, The National Park of Vesuvius, Al parco Nazionale del Vesuvio, |
Vesuvius on aina läsnä Sorrentossa, Napolissa ja jopa Caprin saarellaTiistai 26.12.2017 - -Esko Erkkilä- Vesuvius on Italiassa lähellä Napolia sijaitseva tulivuori.
Taannoisella lomamatkallamme lokakuun puolessavälissä se oli jatkuvasti läsnä, kun liikuimme Sorrentossa, Napolissa ja Caprin saarella.
Vesuviuksen mahdollisen purkauksen alueella asuu ainakin miljoona italialaista.
Vesuviuksen kanssa samaa vulgaanista esiintymää on lähellä sijaitseva Solfataran matala tulivuorikraateri, jonne tänä vuonna kuoli nelihenkisen perheen 11-vuotias poika ja isä sekä äiti, jotka pyrkivät pelastamaan poikaansa.
Emme käyneet Solfatarassa.
Vesuvius on purkautunut useita kertoja ja varhaisimmat purkaukset on ajoitettu vuodelle 2500 ennen ajanlaskumme alkamista.
Vuonna 79 jälkeen ajanlaskumme alkamisen Vesuvius purkautui ja sen tuloksena mm. Pompeijin kaupunki tuhoutui.
Pompeijin tuhonneen purkauksen jälkeen Vesuviuksella oli purkauksia vain ajoittain, mutta vuodesta 1631 alkaen niitä on ollut vuoteen 1944 saakka säännöllisemmin.
1900-luvulla Vesuvius on purkautunut vuosina 1906, 1929 ja 1944.
Kävimme lokakuisella Sorrenton matkallamme Vesuviuksella ja siitä matkasta ehkä jo huomenissa tarkemmin.
Totean tämän juttuni otsikossa, että Vesuvius on aina läsnä Sorrentossa, Napolissa ja jopa Caprin saarella.
Tässä muutamia valokuviani, jotka todistavat sanomani oikeaksi:
Caprilta
Merimatkalla Caprille
Sorrenton satamasta
Sorrentosta
Sorrentosta
Sorrentosta
Bussimatkalla Napolista Sorrentoon
Merimatkalla Caprista Sorrentoon
Kun matkaatte Napoliin, Sorrentoon ja/tai Caprille huomaatte, että Vesuvius on aina läsnä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vesuvius on läsnä Sorrentossa Napolissa ja jopa Caprin saarella, Sorrento2017, Sorrento, Napoli, Caprin saari, Vesuvius, Solfatara, |
Oikea suuntaMaanantai 25.12.2017 - -Esko Erkkilä- Edesmennyt anoppini oli ortodoksi, vaikka miehensä kuoltua ”yhteiskunnan painostuksesta” siirtyikin evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi – voidaan todeta, että hän eteni Kälviän evankelisluterilaisessa seurakunnassa epäviralliseksi emännäksi saakka.
Anoppini myötä olen saanut osallistua monet kerrat ortodoksisiin seurakuntamenoihin ja osaan arvostaa niitä.
Ortodoksiset seurakuntamenot ovat muotorikkaita ja niitä kaipaan myös evankelisluterilaiselta kirkolta.
Seurakuntaelämässä on koko ajan kyse markkinaosuustaistelusta ja siinä pärjäävät vain ne uskontosuunnat, jotka pystyvät vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin ja heidän odotuksiinsa.
Seurakuntamenojen muotorikkaus ja se, että ei koko ajan paasata vain kadotuksesta ja kuolemasta saavat seurakseen uskollisia seurakuntalaisia.
Ortodoksit ja vapaat suunnat ovat onnistuneet asiakkaiden houkuttelussa paremmin kuin bunkkereihinsa jämähtänyt evankelisluterilainen kirkko..
Nyt muutosta on kuitenkin havaittavissa ja sitä sain todeta käytännössä, kun osallistuin Viljakkalan kirkossa 24.12.2017 järjestettyyn Jouluaaton hartaushetkeen.
Kirkkoherramme Johannes Riuttala laittoi munakellon päälle, kun aloitti saarnatuolista ja myös se, kun saimme laulaa ”Enkeli taivaan” – laulusta kaikki kymmenen säkeistö oli jotain uutta, jollaista emme ole aikaisemmin kokeneet Viljakkalan kirkossa.
Kun sen lisäksi saimme nousta seisaallemme ”Maa on niin kaunis ” laulun kolmannen säkeistön aikana, totesimme mielihyväksemme, että evankelisluterilainen kirkko on pikkuhiljaa kehittymässä oikeaan suuntaan!
Myös se, että saimme laulaa kaikki ”Enkeli taivaan” –laulun säkeistöt oli mieluisa yllätys!
Kiitokset Johannes Riuttalalle!
Toivon, että evankelisluterilainen kirkkomme jatkossa pystyy löytämään hengellisestä elämästämme jotain positiivista eikä ainoastaan syyllisty jauhamaan kadotuksen näkymiä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Evankelisluterilainen kirkko, ortodoksikirkko, kirkkojen muotorunsaus, |
Presidentti Juho Kusti Paasikivi luotsasi Suomen vaikeiden aikojen yliPerjantai 22.12.2017 - -Esko Erkkilä- Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 – 1956.
Paasikiven jälkeen todellisia presidenttejä on ollut vain Urho Kaleva Kekkonen.
Osallistuin eilen seminaariin, jonka järjestivät Suomalaisuuden Liitto ja Tampereen Paasikivi-Seura – tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metsossa Tampereella.
Sain ja varmaan kaikki seminaariin osallistuneet saimme paljon uutta tietoa lähihistoriastamme ja erityisesti Juho Kusti Paasikivestä.
Tilaisuudessa esiintyi Paasikivi-asiantuntija, professori Timo Soikkanen.
Seminaariannista sain aineksia useaankin blogikirjoitukseen, mutta tässä ainoastaan yhteenveto niistä asioista, jotka eilen tulivat professori Soikkasen esityksessä esille:
Seminaarin toisena esiintyjänä oli Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen, mutta hän esittämistään ajatuksista myöhemmin.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: J. K. Paasikivi, presidentti J.K.Paasikivi, Tasavallan presidentti J.K. Paasikivi, Paasikivi-Seura, Tampereen Paasikivi-Seura, professori Timo Soikkanen, Matti Vanhanen, Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtja Matti Vanhanen, |
Kotimainen ruis on ruistuotteiden myynnissä vahva argumentti, mutta myös tuotekehitystä tarvitaanTiistai 19.12.2017 - -Esko Erkkilä- Maassamme on tänä vuonna korjattu ennätysmäinen ruissato, sillä ennakkosatoarvioiden mukaan ruissato muodostuu 116 miljoonaksi kiloksi.
Viime syksynä syysruista kylvettiin 33.000 hehtaarille ja kun kokonaissato oli 116 miljoonaa kiloa, keskisadoksi muodostui n. 3.500 kg/ha. Näin hyvä keskisato on mahdollinen, kun rukiinviljelyssä on paljolti siirrytty ns. hybridilajikkeisiin.
Rukiinkäyttö on jo vuosikaudet ollut tasolla 90 – 100 miljoonaa kiloa, joten kotimaista ruista tulee riittämään kaikille leipureille ensi syksyyn saakka.
Huolestuttavaa on, että viime syksyn sääolosuhteet olivat vaikeat ja syysruista saatiin kylvettyä vain 22.000 hehtaaria.
Jos ensi kesän keskisato pysyy samanlaisena kuin tänä vuonna, niin syksyllä 2018 rukiin kokonaissadoksi muodostuu vain 77 miljoonaa kiloa eli syksyllä 2018 korjattava sato ei tule riittämään, vaan joudutaan tuontirukiin varaan.
Joudutaan siis laittamaan leipään petäjäistä eli tuontiruista, mutta ei sentään puolet, kuten Saarijärven Paavo aikoinaan!
***************
Siitä tuotekehityksestä:
Vaasan Oy osui vast´ikään kultasuoneen, kun se lanseerasi markkinoille ohuen version ruispalasta.
Julkisuudessa kommentoidaan, että erityisesti nuoret ovat ottaneet Vaasan täysjyvä Ruispalojen ”Ohut herkku” –version suosioonsa, mutta kyllä minulle kävi samoin, kun ensimmäisen kerran sain maistaa tuotetta.
Pakkauksessa todetaan, että…
”Sitkeään rukiin himoon”
…ja sellaiseksi tuo homma on ainakin minun kohdallani mennyt!
Suosittelen Vaasan ruispalojen ”Ohut herkku” –versiota!
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: suomalainen ruis, kotimainen ruis, tuontiruis, tuontiruis eli petäjäinen, puiolet petäjäistä, Saarijärven Paavo, hybridiruis, Vaasan Oy, Vaasan täysjyvä ruispalat, Vaasan Ohut herkku, Sitkeään rukiin himoon, |
Kananmunien keittäminen itsepalvelunaMaanantai 18.12.2017 - -Esko Erkkilä- Sorrenton matkallamme lokakuun puolessavälissä koin montakin uutta asiaa ja yksi niistä oli aamiaismunien keittäminen itsepalveluna.
Kotieläintalouden ja elintarviketeollisuuden parissa neljäkymmentä vuotta toimineena pyrin ulkomaillakin huolehtimaan, että tutustun tarjolla oleviin paikallisiin elintarvikkeisiin ja siksi aamiaispöytä ja sen antimet kiinnostavat aina.
Majoituimme matkamme aikana Hotelli Astoriassa ja siellä aamiaispalvelu sekä myös päivällisruokailut sujuivat hyvin.
Aamiaistarjonnassa toki oli kananmunia, mutta ne olivat raakoja.
Onneksi oppaamme ehti kertomaan asian, joten en rikkonut raakaa kananmunaa aamiaislautaselleni!
Aamiaispöydän varustuksiin kuului munankeitin ja sillä jokaisen piti hoitaa aamiaismunien keittäminen.
Raaka kananmuna piti laittaa kuumaan veteen upotettavaan munakuppiin ja sitten vaan odottelemaan!
Ensimmäisenä aamuna osasin jotenkin tyriä keittäminen, mutta jatkossa opin homman.
Sitä vaan ihmettelen, että olipas homma tehty vaikeaksi, mutta maassa maan tavalla!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Eorrento, Hotel Astoria Sorrentossa, Hotel Astoria, kananmunien keittäminen, aamiaismunat, aamiaismunien keittäminen, aamiaismunien keittäminen itsepalveluna, |
Ympäri käydään ja yhteen tullaan - myös yritysnimissä!Sunnuntai 17.12.2017 - -Esko Erkkilä- Aloitin nelikymmenvuotisen työuran Raisiolla vuonna 1970.
Lyhyen koulutusjakson jälkeen ensimmäisiä työtehtäviäni oli Raision Vihannissa omistamalla perunahiutaletehtaalla pitää rehualaan liittyviä esityksiä, kun tehtaan perunanviljelijät olivat talvella 1971 kokoontuneet sopimusviljelypäiville tehtaalle.
Tehtaalla oli juuri tehty organisaatiomuutoksia ja tutusta Pohjolan Peruna Oy –nimestä oli luovuttu ja siirrytty Raision Perunateollisuus-nimeen.
Vihannin tehtaan ensimmäisiä perunahiutaletuotteita oli Mielihyvä-perunahiutaleet, joita myytiin ainakin suurtalouskeittiöille ja baareille.
Mielihyvä-perunahiutaletuotteet eivät 1970-luvun alussa olleet laadultaan mitään huipputuotteita, mutta ne olivat suurtalouskeittiöiden suosiossa, sillä ne merkitsivät suurta edistysaskelta, kun perunoita ei tarvinnut kuoria, jotta asiakkaille olisi voinut tarjota perunamuusia.
Suurtalouskeittiöt ja baarit sekoittivat Mielihyvä-perunamuusin joukkoon tavallista perunamuusia, joka oli jätetty hyvin karkeaksi, sillä näin voitiin väittää, että perunamuusi on tehty kokonaisista perunoista suurtalouskeittiön takahuoneessa!
”Huomaattehan muusissa perunoita, sillä muusi on meillä itse valmistettua kokonaisista perunoista”…
…oli myyntipuhe niille asiakkaille, jotka epäilivät muusin olevan teollista Mielihyvää. Sain itse henkilökohtaisesti kokea näitä myyntipuheita, kun joskus 1971 ja 1972 ruokailin Kokkolassa baareissa ja valitsin ruuakseni perunamuusia!
Edellä kertomani muistelus tuli mieleeni, kun kuluneella viikolla olin isäntänä parissakin tilaisuudessa Tampereen Lahdesjärven ABC-liikenneaseman neuvotteluhuoneissa - ABC -liikenneasemat mainostavat perunamuusiaan samalla tavalla kuin suurtalouskeittiöt 45 -vuotta sitten!
******************
Niin niistä yritysnimistä; huomasin, että Vihannissa Raision jäljiltä toimiva perunatuotetehdas on taas lähes viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen mikäpäs muu kuin
Pohjolan Peruna Oy
Nykyinen Pohjolan Peruna Oy on salaperäinen yhtiö, sillä en löytänyt netistä sen selkeitä omistajatietoja, mutta Taloussanomat kertoo yrityksestä julkisuuteen seuraavaa:
”Yrityksen Pohjolan Peruna Oy liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa 2016 ja työllisti 54 henkilöä. Liikevaihto laski 10,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli -1 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -6,3. Yhtiön omavaraisuusaste oli -25,7 prosenttia.”
Toki minulla on tietoa Pohjolan Peruna Oy:n omistajista, mutta toivoisin, että noin merkittävä elintarvikealan yritys olisi itse avoimempi kuin se nyt on!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pohjolan Peruna Oy, Raision Perunateollisuus, Vihannin perunatehds, Vihanti, Kantaperuna, Mielihyvä, Mielihyvä-muusi, Mummon Mielihyvä, Lahdesjärven ABC, |
Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko SuomessaLauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä- Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:
”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.
Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”
Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.
Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.
Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.
Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:
Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sitra Tampereelle, Sitra Pirkanmaalle, tekonivelsairaala Coxa, Tays Sydänsairaala, Koukkuniemen vanhainkoti, Ylöjärven terveyskioski, Tays:n yhtiöittäminen, Tesoman terveyspalvelujen allianssimalli, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, Suomen Pankki, |
Kova data vauhdittaa kehittämistä - teknologiasta kaikki irti!Perjantai 15.12.2017 - -Esko Erkkilä- Osallistuin eilen Sitran ja Tampereen kaupungin järjestämään seminaariin, jonka otsikkona oli ”Vaikuttavilla palveluilla hyvinvointia ikäihmisille”
Seminaari järjestettiin Tampere-talossa ja osallistuin seminaariin kahdessakin ”persoonassa” eli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä.
Sain seminaarissa uutta tietoa ja tänään kerron suunnittelupäällikkö Jarkko Lumion pitämän esityksen annista.
Sukulaismiehen esityksen aihe on mainittu tämän jutun otsikossa.
Lumio valotti asiaa kahdelta kantilta; pintaraapaisu teknisiin sovellutuksiin ja toisaalta paneutuminen asioiden taloudellisiin vaikutuksiin.
Minut tuntien ei ole varmaankaan suuri yllätys, kun ensiksi kerron ikäihmisten sairaanhoidon taloudellisista vaikutuksista.
Tampereella on 40.000 yli 65-vuotiasta ikäihmistä ja monet meistä joudumme vuoden aikana turvautumaan sairaalahoitoon.
Sairaalahoidon keskihinta on 400 €/vuorokausi ja jos kaikkien 40.000 ikäihmisen sairaalajaksoja pystyttäisiin lyhentämään vuodessa keskimäärin yhdellä vuorokaudella, kertyisi siitä kaupungille ja veronmaksajille säästöä 16 miljoonaa euroa.
Tampereella yksi vero%-yksikkö merkitsee 30 – 35 miljoonaa euroa eli saatava säästö merkitsisi puolen vero%-yksikön säästöä!
Laskelma on teoreettinen, mutta se osoittaa, miten tärkeää olisi huolehtia ikääntyneen väestön kunnosta, jotta hallitsemattomilta sairaalakäynneiltä vältyttäisiin.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sitra, Tampere-talo, Vaikuttavilla palveluilla hyvinvointia ikäihmisille. |
Vanhusneuvoston jäsenten vastuualueetTorstai 14.12.2017 - -Esko Erkkilä- Kevään 2017 kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.
Vanhusneuvoston jäsenillä on vastuualueet, joiden tapahtumia he seuraavat ja raportoivat Vanhusneuvostolle.
Halusin ja myös sain seurantavastuulleni ”Elinvoiman ja työllisyyden”.
Uskon ja samaa mieltä olivat myös muut Vanhusneuvoston jäsenet, että yli neljäkymmenvuotinen kokemukseni bisnesmaailmassa on pitävä referenssi seurata Tampereen kaupungin elinvoiman ja työllisyyden kehittymistä.
Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 12.6.2017 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi Anna-Kaisa Heinämäen ja hänen vastuualueensa on se, joka Vanhusneuvostossa kuuluu seurantavastuulleni.
Heinämäki johtaa Elinvoima- ja osaamislautakuntaa sekä Asunto- ja kiinteistölautakuntaa.
Olin mukana, kun Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojalan (vasemmalla), esittelijäsihteerimme Kirsi Nurmion (toinen vasemmalta) sekä varapuheenjohtajamme Juha Salosen (oikealla) kanssa tapasimme apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen.
Valokuvaajana en päässyt yhteiskuvaan!
Olen oppinut yli nelikymmenvuotisen työurani ja yli seitsenvuotisen eläkeläisjaksoni aikana huomaamaan, että vain terve talous mahdollistaa palvelujen tuottamisen ja asiakkaiden/kuntalaisten/jäsenten hyvinvoinnin.
Korostin asiaa tapaamisessamme ja totesin, että apulaispormestareista Heinämäen vastuulla ovat ne toiminnot, jotka tuovat rahaa Tampereen kaupungin kirstuun.
Jos Heinämäen vastuulla olevat toiminnot kehittyvät ja toimivat suunnitellusti, niin opetukseen ja koulutukseen, sairaanhoitoon, lastenhoitoon, eläkeläisten hyvinvointiin, kaupunki-infran ylläpitoon ja moneen muuhun saadaan tarvittavat rahat.
Lennämme Anna-Kaisa Heinämäen kanssa ”eri poliittisessa parvessa”, mutta kun tunnen hänet miellyttäväksi ja osaavaksi henkilöksi, luotan siihen, että hän onnistuu tehtävässään.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen vanhusneuvosto, vanhusneuvosto, vashusneuvoston jäsenten seurantavastuualueet, Tampereen elinvoima ja työllisyys, Elinvoima- ja osaamislautakunta, Asunto- ja kiinteistölautakunta, |
Ravello on eräs tunnetuimmista Amalfin rannikon kaupungeistaKeskiviikko 13.12.2017 - -Esko Erkkilä- Matkamme Nastro Azurolla eli Sinisellä nauhatiellä jatkui Amlafin jälkeen Ravellon kaupunkiin.
Tämä kuva on otettu kahdeksan kilometriä ennen Amlfia ja siitä huomataan, että Amalfista on seitsemän kilometriä Ravelloon.
Amalfista Ravelloon johtava tie on mutkainen vuoristotie ja siellä ”näkee omat perävalonsa”, kuten mutkaisia teitä kuvaillaan.
Nastro Azurro on muuten kokonaisuudessaan niin mutkainen, että sinne ei lainkaan päästetä pitkiä turistibusseja.
Näkymät Ravelloa lähestyttäessä olivat mahtavat.
Ravellon keskustaan ei saa ajaa edes turistibusseilla ja sen vuoksi lähdimmekin turistibusseille varatulta pysähtymispaikalta kävellen keskustaan.
Tällä hotellilla on uima-allas hienolla paikalla!
Ravellon henkinen ja sosiaalinen keskus on Duomo eli katedraali, joka sijaitsee kaupungin pääaukion Piazza Vescovadon laidalla.
Valitettavasti Duomo on avoinna vain klo 9.00 – 12.00 ja uudestaan klo 17.30 – 19.00, joten emme päässeet käymään katedraalissa – se siesta, se siesta!
**************************
Ravello on jo kauan sitten ollut taiteilijoiden, muusikoiden ja kirjailijoiden suosiossa, sillä kaupungissa ovat viihtyneet mm. Richard Wagner, Edvard Grieg, Virginia Woolf, Greta Garbo, Tennessee Williams, Graham Greene, Leonard Bernstein ja Jacqueline Kennedy.
**************************
Ravello Festival –tapahtuma aloitti Ravellossa vuonna 1953.
Ravellon keskustaan johtavan jalankulkutunnelin seinillä näimme kuvia kuluneen kesän Ravello Festival-tapahtumista.
Oli hienoa nähdä jättikokoisia kuvia, kun Esa-Pekka Salonen toimi kapellimestarina 5.8.2017 järjestetyssä konsertissa, jossa hän johti Lontoossa toimivaa Philharmonia orkesteria (Philharmonia Orchestra), jonka ylikapellimestarina hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien.
Hyvä Suomi!
-Esko Erkkilä-
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Amalfin rannikko, Ravello, Esa-Pekka Salonen, Richard Wagner, Edvard Grieg, Virginia Woolf, Greta Garbo, Tennessee Williams, Graham Greene, Leonard Bernstein, Jacqueline Kennedy, Piazza Vescovado, Ravello Duomo, Nastro Azurro, |
Amalfin katedraali eli Duomo di Amalfi on Amalfin keskeisin nähtävyysMaanantai 11.12.2017 - -Esko Erkkilä- Olen jo useasti kertonut, että Amalfin kaupunki oli tärkeä välietappi sillä retkellämme, jonka teimme lokakuun puolivälissä Sorrentosta Nastro Azurroa eli Sinistä nauhatietä pitkin.
Duomo di Amalfi dominoi kaupungin keskeisen kadun Piazza Duomon näkymiä.
Katedraaliin on 62 porrasaskelmaa ja ne kannattaa nousta, jos haluaa tutustua Sant´Antrealle nimettyyn pyhäkköön.
Tutustuimme Amalfiin 17.10.2017, mutta harmiksemme siihen aikaan, kun kaupungissa oli siesta.
Onneksi siesta ei koskenut katedraalin puutarhaa ja pääsinkin puutarhaan sekä sitä kautta katedraaliin muutaman euron pääsymaksun maksamisella!
Tässä kuva katedraalin puutarhasta.
**********************
Tutustuin katedraalin kappeliin sekä kryptaan ja tässä muutama kuva näkemästäni:
Tämä veistos esittää Saint Andrew´ a eli Pyhää Andrew´ta.
Kertaan, että katedraali tunnetaankin eräältä nimeltään Pyhän Andrew´n katedraali.
Guida Tedechin vuonna 1490 puusta veistämä Madonna dell´Idria –veistos.
Neitsyen oikea käsi osoittaa ja antaa siunausta.
Käynnin jälkeen katsahdus katedraalin tasanteelta alas Piazza Duomolle.
Alhaalta Piazza Duomolta nähdään katedraalin pronssiset ovet, jotka on valmistettu Konstantinopolissa.
Poiketkaa Amaldissa käydessänne Amaldin katedraalissa ja jos satutte sinne siestan aikaan, maksakaa muutama euro puutarhaan pääsemiseksi, sillä samalla rahalle pääsette katedraaliin!
Kokeiltu on ja hyväksi havaittu!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Amalfin katedraali, Duomo di Amalfi, Pyhän Andrew´n katedraali, Saint´Andrew, Sorrento2017, Sorrento, Amalfi, Guida Tedech, Madonna dell´Idria, Piazza Duomo, Piazza Duomo Amalfi, Nastro Azurro, Sininen nauhatie, Konstantinopoli, |
Nastro Azzurro eli Sininen nauhatie - tie, jolla ajettaessa ollaan lähempänä taivasta kuin mertaTorstai 7.12.2017 - - Sorrentosta Salernoon vuorenrinteitä kiertelevä huikaisevan hieno tie on pituudeltaan viitisenkymmentä kilometriä, mutta me kuljimme sitä vain Amalfiin ja Ravelloon saakka.
Onneksi minulle oli matkallamme vakiintunut paikka bussimme oikealla puolella, joten pääsin helposti nauttimaan niistä näköaloista, joita meren suuntaan avautui.
Sininen nauhatie eli Nastro Azurro kiemurtelee vuorenrinteiden kupeella ja vaatii bussinkuljettajalta suurta keskittyneisyyttä, jotta mitään onnettomuutta ei pääse tapahtumaan
Satakunta vuotta sitten Nastro Azurroa pitkin pääsi jalkamiesten lisäksi kulkemaan vain muulit ja sen ajan jälkeen tietä pääsi kulkemaan jo hevoskärryillä.
Tietä parannettiin ja maailman julkkikset löysivät nämä vaikeiden kulkuyhteyksien takana olevat kallioiset rinteet.
Matkasimme Positanon ohi ja siellä ovat kuherrelleet mm. Elisabeth Taylor ja Richard Burton. Myös John Steinbeck, Peer Gynt ja Henrik Ibsen ovat viettäneet luomisaikaansa Positanossa.
Seuraavassa pääosin bussin ikkunasta kuvaamiani maisemia matkalla Sorrentosta Amaldiin:
Kuvan keskellä näkyy eräs hotelli, jonne maailmankuuluisuudet pakenivat julkisuudelta.
Erikoinen ja hauska taideteos!
Näin bussin ikkunasta Amalfin satamassa redillä olevan aluksen jo kaukaa, mutta siitä ja Amalfissa näkemästämme myöhemmin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nastro Azurro, Sininen nauhatie, Sorrento2017, Sorrento, Amalfi, ElisabRichard Burton, John Steinbeck, Peer Gynt, Henrik Ibsen, Sorrento2017, Sorrento, Amalfi, Nastro Azurro, Sininen nauhatie, |
Elintarvikeyrityksissä vierasryhmän pitää aina edetä puhtaalta puolelta ns. likaiselle puolelleTorstai 30.11.2017 - -Esko Erkkilä- Omaan neljänkymmenen vuoden kokemuksen elintarviketeollisuudesta ja olen niiden vuosien aikana luotsannut lukemattomia vierasryhmiä tehdasosastojen läpi.
Tärkeimpänä teknisenä seikkana vierasryhmien ohjaamisessa on se, että aina tehdaskierroksella pitää edetä puhtaalta puolelta likaiselle puolelle ja sen jälkeen ulos.
Otan esimerkiksi lihanjalostusteollisuuden:
Tuskin kenellekään tulee mieleen, että teurastamolla vierasryhmä aloittaisi tutustumisen yrityksen tuotantoon teurastamon sika- tai nautakarsinoista!
Saman periaatteen pitää olla voimassa myös esimerkiksi viljanjalostusteollisuudessa!
Italian Gragnanossa Maccaroneria di Gragnanon pastatehtaalle emme edenneet näin.
Aloitimme pakkaustarvikevarastosta ja sitä pidinkin pahana virheenä, sillä suomalaisissa elintarvikeyrityksissä vieraskäynnit aloitetaan aina puhtaalta puolelta ja edetään ns. likaiselle puolelle eli edetään prosessia seuraten ”vastavirtaan”! Pakkaustarvikkeet saapuvat elintarviketehtaalle autoilla ja autojen puhtaudesta ei koskaan ole varmuutta eli pakkaustarvikkeet ja erityisesti ne kuormalavat, joille ne on pakattu, saattavat olla kovinkin "paskaisissa" ympäristössä pyörineitä!
*****************
Maccaroneria di Gragnano sanoo tuotteidensa olevan ”artesaanipastoja” ja selvisi, että heidän mielestään artesaanipastan ja teollisen pastan ero on kuivumisajassa.
Valmistusprosessi ja pastanvalmistuslaiteet ovat käsittääkseni samanlaiset, mutta ns. artesaanipastan kuivumisaika on 50 tuntia, kun se "teollisella" pastalla on 20 tuntia!
Olen ehkä inhorealisti, kun ajattelen, että kyseessä on markkinoinnillinen väite!
*******************
Seuraavassa kuvasarja pastanvalmistuksesta Maccaroneria di Gragnanon pastatehtaalla:
Kuivauskaappeja.
Ja tehdaskierroksen jälkeen taas pakkaustarvikevaraston kautta….
…tehtaanmyymälään, josta…
…saattoi pastatehtaan tuotteiden lisäksi…
…ostaa myös tehtaan yhteistyökumppaneiden valmistamia tuotteita.
*********************
Aikoja sitten tehtaan pastatuotteet kuivattiin…
…kadulla, mutta nyt kuivaaminen…
…samalla kadulla olisi mahdotonta!
Kiitokset Maccaroneria di Gragnano-pastatehtaalle kattavan pastatiedon antamisesta retkikunnallemme – näin siitä huolimatta, että meidät ohjattiin pastatehtaalle pakkaustarvikevaraston kautta.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Napoli, Gragnano, maailman pastapääkaupunki, Gragnano maailman pastapääkaupunki, vierasryhmän kulkusuunta, vierasryhmän kulkusuunta elintarvikeyrityksessä, |
William Kentridgen veistos "Il cavaliere di Toledo" NapolissaMaanantai 27.11.2017 - -Esko Erkkilä- En voi sanoa itseäni taideasiantuntijaksi vähimmässäkään määrin, mutta kotimaassa ja ulkomailla liikkuessani olen toki kiinnostunut näkemistäni taideteoksista.
Tapaan ottaa kuvia näkemistäni taideteoksista ja taideteosten lisäksi kuvaan niitä tunnistelaattoja, jotka kertovat kyseisestä taideteoksesta.
On mieluisa harrastus sitten kotona etsiä tarkempia tietoja niistä taideteoksista, joita on nähnyt.
***************
Tänään kerron parilla kuvalla William Kentridgen Napolissa olevasta ”Toledon ratsastaja” teoksesta.
William Kentridge on vuonna 1955 syntynyt etelä-afrikkalainen monitaito-osaaja, joka on kunnostautunut taideteosten, piirustusten ja animaatioelokuvien tekijänä.
William Kentridgen vanhemmat olivat johtavia apartheid-asianajajia, jotka puolustivat mm. Nelson Mandelaa oikeudenkäynneissä.
Toledon ratsastaja eli ”Il cavaliere di Toledo” on William Kantridgen vuonna 2012 teräksestä valmistama 6 metriä korkea taideteos Napolissa lähellä Toledon metroasemaa.
Tässä patsaan jalustassa oleva laatta, josta teokseen liittyvät oleelliset tiedot ilmenevät.
Niin, näimme tuon taideteoksen sillä matkallamme, jonka lokakuun puolivälissä teimme Sorrentosta Napoliin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Napoli, William Kentridge, Il cavaliere di Toledo, Toledon ratsastaja, Nelson Mandela, apartheid, |
Kiihkeily vei esiintyjän sanomasta pohjan pois!Torstai 23.11.2017 - -Esko Erkkilä- Olen ristiriitaisissa tunnelmissa ja syynä on se yleisötilaisuus, jonka Vipu Viljakkala ry järjesti eilen illalla Lavajärven Päivölässä.
Tilaisuuden teemana oli ”Susi-ilta” ja esitelmän aiheena
”SUSI – lajina, tutkitusti vai tunteella”
Vipu oli varannut paikat 170:lle kuulijalle ja siihen ei toki päästy, mutta satakunta kuulijaa oli saatu paikalle.
Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman toivotti väen tervetulleeksi.
Arvostan Vipu Viljakkala ry:n toimintaa, sillä se ehdotti minua edellisellä kunnallisvaalikaudella ja myös nyt Viljakkala-neuvoston jäseneksi.
Tulin jälleen valituksi ja Viljakkala-neuvosto valitsi minut puheenjohtajakseen.
Salista himmennettiin valot ja valkokankaalle heijastettiin suden kuva sekä äänentoistolaitteista kuului susien ulvontaa.
Vaikuttava avaus!
Vaikuttava oli myös esiintyjä Marija Wallden´n aloitus, sillä hän kielsi valokuvaamisen!
Melkoinen kokemus jo se!Toki toisaalta ymmärrä valokuvauskiellon, sillä kuvissa esiintyi melko hienoja otoksia susista ja kuvia myös susien tappamista hirvistä sekä peuroista.
******************
Tutkin asioita ja mediassa Walldenin titteleinä esiintyvät ainakin Luonto-Liiton petolähettiläs ja luonnonvaraisten eläinten hoitaja.
Kunnioitin Walldenin esittelynsä yhteydessä vaatimaa kuvauskieltoa ja sen vuoksi minulla ei ole enempää valokuvia tilaisuudesta.
***************
Wallden totesi esityksensä aluksi, että susi on;
…eläin Suomessa.
Esitys oli sutta esittelevässä osuudessa kiinnostava, mutta kun keskustelu alkoi ja yleisö kritisoi sudelle annettuja etuoikeuksia, niin Waldenista paljastui todellinen inttäjä.
Tilaisuudessa oli runsaasti metsästäjiä, jotka varmasti tietävät susien ylisuuret määrät ja susien aiheuttamat haitat, mutta alustaja jatkoi oman agendansa esittämistä.
Porot ja porotalous olivat esiintyjän erityisen kovan kohtelun kohteena;
”Porot saavat melskata” oli eräs toteamus; maininta ”Sakkoporot”, niin mitähän se tarkoitti?
Paha mieli tilaisuudesta jäi tai toisaalta jäi hyväkin mieli, sillä esitys auttoi salintäyteisen yleisön todella tajuamaan, että millaista ns. luontoväki todellisuudessa on ja millaisessa kuplassa se elää.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lavajärven Päivölä, Vipu Viljakkala ry, Susi-ilta, Susi - lajina tutkitusti vai tunteella, Susivahingot, Susipelko, |
Ovatko Caprin parhaat näkymät Auguston puutarhasta?Sunnuntai 19.11.2017 - -Esko Erkkilä- Laskeuduimme Caprin matkallamme Anacaprista Capriin ja tutustuimme ensimmäiseksi Auguston puutarhaan eli paikkaan nimeltään Giardini di Augusto.
Giardini di Augusto ei puutarhana ollut mikään ihmeellinen kokemus, mutta maisemat sen näköalatasanteelta olivat suurenmoiset.
Auguston puutarhasta alkaa Via Kruppo eli saksalaisen teollisuusmahtimiehen Friedrich Alfred Krupp ´n aikoinaan rakentama vuorenrinnettä tiukasti mutkitteleva polku merenrannasta ylös Auguston puutarhaan.
Emme kulkeneet Via Kruppoa ja se ei olisi ollut mitenkään mahdollistakaan, sillä vuorenrinnettä alhaalta Marina Piccolosta Giardini di Augustoon mukaileva polku on kivisortumavaaran vuoksi suljettu.
Giardini di Auguston puutarhasta avautuvat Caprin saaren ehkä parhaat näköalat alas merelle – kas näin:
**********************
Maailmanhistorian kannalta tärkein näkymä Giardini di Auguston näköalatasanteelta on näkymä punaruskeaan Punta Tragada –hotelliin, jolla on tiukat siteet Yhdysvaltain ja Iso-Britannian suhteisiin toisen maailmansodan aikana.
Yhdysvaltain puolelta kenraali Dwingt Eisenhower ja Iso-Britannian puolelta sir Winston Churchill neuvottelivat sotasuunnitelmista Punta Tragadassa, sillä amerikkalaiset käyttivät kuvassa näkyvää hotellia eräänä tukikohtanaan tai paremminkin sodanjohtokeskuksenaan Euroopassa.
Hotellirakennuksen on suunnitellut 1900-luvun alussa insinööri Emilio Enrico Vismara, joka vahvasti halusi panostaa Caprin saaren kehittymiseen.
Emme poikenneet hotellissa, joka 1960-luvulta alkaen on kehittynyt ylelliseksi hotelliksi Caprilla.
Emme siis päässeet tutustumaan Eisenhowerin ja Churchill´n neuvottelupaikkaan, mutta sotahistoriasta kiinnostuneena arvostan sitäkin, että näimme tämän tärkeän neuvotteluhotellin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sorrento2017, Sorrento, Anacapri. Capri, Giardini di Augusto, Auguston puutarha Capri, Via Kruppo Capri, sir Winston Churchill, Friedrich Alfred Krupp, Marina Piccolo Capri, Punta Tragada-hotell, Emilio Enrico Vismara, kenraali Dwingt Eisenhower, |
The story of San MicheleLauantai 18.11.2017 - -Esko Erkkilä- Jatkan vielä Axel Munthesta ja hänen Anacaprilla sijaitsevasta Villa San Michelestä.
Tämä taitaa olla jo viides peräkkäinen juttuni samasta aiheesta, mutta kun näen päivittäiset juttujeni lukijamäärät, niin uskallan jatkaa aiheesta - kiinnostusta on riittänyt.
Axel Munthe kirjoitti otsikossa mainitun kirjan vuonna 1929 ja alkuvaikeuksien jälkeen siitä kehkeytyi suurmenestys.
Alkuteos on englanninkielinen ja Munthe itse käänsi sen…
…ruotsiksi vuonna 1930.
Suomeksi ”The story of San Michele” tai ”Boken om San Michele” käännettiin vuonna 1930 ja silloin sen nimeksi tuli ”Huvila meren rannalla”.
Kaikista ”The story of San Michele” –kirjasta laaditut käännösversiot ovat esillä Ruotsin valtion omistamassa Villa San Michele –huvilassa Anacaprilla.
The story of San Michele/ Boken om San Michele/Huvila meren rannalla –kirjoissa Alex Munthen kertomat jutut eivät ole ehkä täysin totta, mutta ainakin ne noudattelevat suurinpiirtein niitä tapahtumia, joita lääkäri ja kirjailija Axel Munthe koki Caprilla.
Sanotaan, että esimerkiksi Ruotsin kuningattareen liittyvät kerronnat eivät ole kirjassa täydellisiä tapahtuneisiin verrattuna.
Olen perin huono arvioimaan ”Huvila meren rannalla” –kirjaa, sillä en ole siihen tutustunut- suunnitelmissa kirjan lainaaminen toki on.
Toivon, että googlaatte:
tai/ja
tai/ja
Parasta tietenkin olisi, jos ostaisitte tai lainaisitte kirjan – sitä minä suunnittelen!
*****************
Vielä muutama kuva Villa San Michelen puutarhasta:
*******************
Kävelymatkalla Munthen huvilasta Anacaprin keskustaan on liikkeiden edessä ”vartiossa” hälystä piittaamattomia kissoja ja tässä yksi niistä!
****************
Munthen huvilasta vielä se, että hän tarjoutui myymään elämäntyönsä Luftwaffen komentaja Hermann Göringille.
Onneksi kaupoista ei tullut mitään ja huvila on nyt Ruotsin valtion omistamana avoinna kaikille Anacaprilla – kannattaa ehdottomasti poiketa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: The story of San Michele, Sorrento2017, Sorrento, Capri, Anacapri, Axel Munthe, Boken om San Michele, Huvila meren rannalla, Herman Göring, |