Vähäkyröllä on pitkät pläkkyriperinteet

Sunnuntai 8.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Vähäkyrö oli itsenäinen kunta vuoden 2012 loppuun saakka, mutta vuoden 2013 alusta se liitettiin Vaasaan.

 

Toimin aikanaan Rehuraision rehukonsulenttina Etelä-Pohjanmaalla ja alueeseeni kuului mm. Vähäkyrö. Kuntaliitoksesta huolimatta pidän edelleen Vähänkyrön aluetta Etelä-Pohjanmaahan kuuluvana.

 

 

Vähäkyrö on perinteisesti ollut vahva maatalouspitäjä, jossa viljanviljelyn ohella sikataloudella on vahva asema.

 

******************

 

Viljanviljelyn ja sikatalouden ohella Vähänkyrön tunnusmerkkinä on ollut vahva pläkkyriperinne. Runsas sata vuotta sitten Vähäkyrö oli paikkakunta, jossa pläkkyreitä oli satakunta.

 

********************

 

 

 

Löysin parisen viikkoa sitten kakkuvuokan, jonka on valmistanut vähäkyröläinen Kone- ja Peltitehdas Oy.

 

Kone- ja Peltitehdas Oy perustettiin Vähäkyröön vuonna 1941 ja se lakkautettiin virallisesti vuonna 2002.

 

 

 

Kakkuvuokani antiikkiarvoa nostaa se, että siihen on selkeästi skanssattu yrityksen nimi sekä yrityksen perustamisvuosi eli 1941!

 

 

-Esko Erkkilä-

Astuin sisään koputtamatta!

Perjantai 2.12.2022 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiritoimistolla oli eilen tarjolla ohraryynipuuroa sekä rusinasoppaa ja piipahdin paikalla heti klo 15 tienoilla.

 

 

Piiritoimiston ovella rohkaistiin sisääntulolle sekä noudatinkin ohjetta ja en koputtanut!

 

 

 

Tarjolla oli ohraryynipuuroa ja väskynäsoppaa eli rusinasoppaa.

 

 

 

Keskeisenä toimijana oli Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja Kristiina Mäki-Välkkilä.

 

 

 

Oli mukavaa, että joulupuurotilaisuudessa Tampereella olivat paikalla kahden merkittävän Keskustapiirin toiminnanjohtajat eli vasemmalla Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Pilvi Kärkelä ja Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä – molemmat ovat nykyisissä hommissaan varsin uusia!

********************

 

Uusien henkilöiden esiinmarssi on välttämätöntä, sillä entiset voimat ovat jo näyttönsä antaneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alkaa olemaan kiire, jotta ehtii ehdottamaan Itsenäisyyspäivänä luovutettavaa kunniamerkkiä ansioituneelle kansalaiselle!

Torstai 25.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Elämme jo kesäkuun loppupuolta ja nyt viimeistään järjestö- ja yhdistystoimijoiden sekä työelämän esimiesten pitää valmistautua siihen, että ansioituneita toimijoita muistetaan Itsenäisyyspäivänä erilaisilla kunniamerkeillä.

 

Asiasta muistuttaessani järjestötoimijana en ole omalla asiallani, sillä minulle on jo lähes kaksikymmenentä vuotta sitten myönnetty arvokas kunniamerkki eli…

…Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi, jonka lyhennys on SRV Ar.

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n toiminta oli siihen aikaan vilkasta, kun agrologiveljet minulle tuon kunniamerkin anoivat. Olin mukana yhdistyksen toiminnassa ja tavoitteemme oli, että anoimme kunniamerkkejä kaikille hieman yli 50-vuotiaille agrologiveljille.

 

 

Yhteiskunnalliset ansioni olivat tuolloin kovin heppoiset, mutta oletan, että sotilasarvoni oli eräs syy noin korkeaan kunniamerkkiin.

 

 

******************

 

 

Olen melko kokenut kunniamerkkien anoja, sillä minulla on siitä kokemusta Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteerinä ja Pirkanmaan Agrologien varapuheenjohtajana, Palokallion Omakotiyhdistyksen puheenjohtajana sekä nelikymmenvuotisen työnantajani päällikkötason esimiehenä.

 

 

Meillä agrologeilla on tapana, että pyydämme merkkianomuksen kohteelta hänen oman selvityksensä niistä ansioista, joita anoja pystyy käyttämään perusteina kunniamerkkianomuksessa.

 

 

Myönnän, että menettelytapamme on tietyllä tavalla riskialtis ja riski realisoituu, jos ehdottamamme henkilö ei kaikesta huolimatta saa hänelle anottua kunniamerkkiä.

 

 

*********************

 

 

Työelämässä anoin kunniamerkkiä kahdelle alaiselleni ja molemmissa tapauksissa onnistuin – toiselle näistä henkilöistä edelliset esimiehet olivat tehneet turhan yrityksen.  Agrologimaailmasta oppimani tapa osoitti tässäkin tapauksessa toimivuutensa.

 

 

Työelämässä annoin ”konsulttiapua” erään korkeassa asemassa olleen henkilön kunniamerkkianomuksessa, sillä ensimmäinen yritys oli vetänyt vesiperän. Ritarikuntien hallitukset antavat varsin vähän painoarvoa työelämässä hankituille saavutuksille, mutta suurta painoarvoa ne antavat vapaa-ajalla hankituille ansioille.  Voin karrikoiden todeta, että jonkun kunnan nuorisolentopallokerhon vetäminen on ritarikuntien hallituksen mielestä suurempi ansio kuin vaikkapa myyntijohtajan tai tutkimusjohtajan titteli jossain yrityksessä.  Antamieni ohjeiden mukaan toimien ”korkeassa asemassa” ollut henkilö sai arvoisensa kunniamerkin.

 

 ******************

 

Huvittava tapaus kohdalleni sattui Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:ssä.

 

 

Anoimme kunniamerkkiä eräälle agrologiveljelle, jolla ritarikunnan hallitus totesi olevan poikkeuksellisen suuret ansiot ja hänelle myönnettiin varsin korkea kunniamerkki.

 

 

Kyseinen kunniamerkki oli niin korkea, että se oli maksullinen. Jouduimme maksumieheksi ja tämä tapaus vei yhdistyksemme taloustilanteen joksikin aikaa kuralle!

 

 

Ritarikuntien hallitukset ovat lisänneet kunniamerkkien maksullisuutta ja mm. minulle aikoinaan myönnetty kunniamerkki maksaa nykyisin anojalle lunastusmaksuna 215 euroa.

 

 

 

Kunniamerkin ”korotusta” voi saada aikaisintaan seitsemän vuoden kuluttua kunniamerkin saamisesta. Minun kohdallani seuraava kunniamerkki olisi Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki eli SVR R ja sen lunastushinta on 480 euroa.

 

 

*******************

 

 

Kannustan järjestötoimijoita ja työelämän esimiehiä tutkailemaan, että olisiko joukossa joku ansioitunut, jolle voisi anoa kunniamerkkiä.

 

 

Lisäohjeita kunniamerkkien anomisesta löytyy Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ja Suomen Leijonan ritarikunnan yhteisiltä verkkosivuilta!

 

 

Nyt nopeaa toimintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkistalous alentaa "jokapäiväisen makkarapakettimme" hintaa

Perjantai 17.5.2019 - -Esko Erkkilä-

On selvää, että hallitustunnustelut – vai ovatko ne jo hallitusneuvotteluja – tuovat pintaan jälleen kerran kysymyksen turkistuotannosta luopumisesta.

 

 

Suomalaisen turkistalouden työllistävä vaikutus on 5.000 henkilötyövuotta ja se luo verotuloja 150 miljoonaa euroa vuodessa eli Keravan kaupungin verran.

 

 

Turkistalous tuottaa nahkojen lisäksi lannoitteita, biopolttoaineita sekä rehujen raaka-aineita.

 

 

Liian vähälle huomiolle on jäänyt turkistalouden merkitys elintarviketuotannon kiertotaloudessa, sillä elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäjänä turkistalouden merkitys on huomattava.

 

 

Lihanjalostusteollisuudessa syntyvät rehujakeet – teurasromppeet – turkistalous pystyy hyödyntämään ja jopa maksaa niistä teurastamoille hyvää hintaa. Tämä toiminta alentaa kuluttajan ostaman makkarapaketin hintaa merkittävästi.

 

 

 

 

Tunnen turkistalouden ja ainakin siihen liittyvän ”rehutehtailun” hyvin, sillä sain työurani aikana toimia parikin vuotta Suomen vanhimman turkisrehuyrityksen Monäs Feed Oy Ab:n hallituksen jäsenenä.

 

 

Hallituksen jäsenyyteni ajoittuu siihen aikaan, jolloin työantajani Rehuraisio Oy toimi Monäs Feed Oy Ab:n emoyhtiönä.

 

 

Monäs Feed Oy Ab on yhä edelleen juridisesti itsenäinen yritys ja nyt sen osake-enemmistön omistaa Etelä-Pohjanmaan Minkinrehu Oy.

 

 

 

*******************

 

 

Tässä Etelä-Pohjanmaan Minkirehu Oy:n nettisivuilta kopioitua aineistoa Monäs Feed Oy Ab:n vaiheista:

 

 

1957 Ab Monäs Frys perustettiin.

1980 Uusi keittö uudenaikasella tekniikalla rakennettiin.

1982 KWH osti Monäs Frys. Uusi firmanimi oli Oy KWH Monäs Ab.

1992 Raisio tuli enemmistö-omistajaksi. Uusi firmanimi oli Monäs Feed Oy Ab.

2002 Uusi pakkasvarasto rakennettiin sekä tehtiin muutoksia tuotantolaitoksessa.

2008 E-P:n Minkinrehu uusi omistaja.

 

Keskustalla ja RKP:llä tulee olemaan tärkeä rooli tulevassa hallituksessa – jos sellainen saadaan suunnitellussa muodossa syntymään - jotta elinvoimaisen turkistalouden asema Suomessa saadaan säilymään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnittelut Timo Tukialle hänelle myönnetystä Suomen Leijonan ritarikunnan ansiorististä!

Keskiviikko 8.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut agrologien koulukuntajärjestön luottamushenkilöpaikoilla vuodesta 1972 alkaen, jolloin tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeriksi.

 

Sitä aikaisemmin toimin Keski-Pohjanmaan Agrologit ry:n rivijäsenenä parisen vuotta.

 

 

Tampereelle tapahtuneen muuttomme jälkeen jatkoin aktiivista toimintaani koulukuntamme järjestötoiminnassa ja se olikin minulle sopivaa toimintaa, sillä agrologien järjestötoiminta on koulukuntatoimintaa, ei ammattiyhdistystoimintaa!

 

 

Nyt olen ollut jo kolmisenkymmentä vuotta rivijäsenenä Pirkanmaan Agrologit ry:ssä, mutta eilen sain pienoisen luottamustehtävän, kun yhdistyksemme vuosikokous valitsi minut puheenjohtajaksi vuosikokouksellemme.

 

 

Järjestimme vuosikokouksemme Villa Rauhasalossa Hämeenkyrössä – tuntematon paikka minulle aiemmin, mutta hieno tuttavuus eilen – voin suositella!

 

 

Tiiviin kunnallispoliittisen toiminnan välissä Pirkanmaan Agrologit ry:n vuosikokouksen puheenjohtajuus oli miellyttävä ja luonnikas kokemus.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Agrologit ry jäsenmäärä on 243 agrologia ja puheenjohtajanamme on jo muutaman vuoden ajan toiminut hämeenkyröläinen Sastamalan kaupungin maatalousjohtaja Katariina Pylsy.

 

 

Vuosikokous valitsi nuorekkaan Katariinan jatkamaan puheenjohtajanamme myös seuraavaan vuosikokoukseemme saakka.

 

 

 

 

 

Agrologien Liitto ry:n toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli taas kerran vuosikokouksemme vieraana ja hänen esitystään ajankohtaisista agrologiasioista kuuntelimme tarkkaavaisina.

 

 

Alkaneen vuoden toiminnasta Esko-kaimani kertoi, että maaliskuulla toteutettava opintomatka Portugaliin on jo nyt loppuunmyyty, mutta seuraava agrologimatka Douron alueelle pohjois-Portugaliin syksyllä on suunnitteilla.

 

 

Kerroin, että viime syksynä toteutettu samansisältöinen opintomatka oli täysmenestys ja suosittelinkin matkan varaamista välittömästi.

 

 

Kerroin, että laadin syksyn matkastamme omille nettisivuilleni yli parisenkymmentä matkaraporttia, jotka kukin saivat 800 – 1.200 lukijaa joka päivä.

 

 

 

 

Vuosikokouksemme ”huippu” oli se, kun nuorekas puheenjohtajamme Katariina Pylsy ja liittomme toiminnanjohtaja Esko Lappalainen luovuttivat agrologi Timo Tukialle Tasavallan Presidentin myöntämän Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin.

 

 

Timo Tukialla on monia ”agrologimaisia” luottamustehtäviä kotikunnassaan Mänttä-Vilppulassa sekä koko Pirkanmaalla – hän toimii mm. Pirkanmaan maakuntahallituksen toisena varapuheenjohtajana perussuomalaisten mandaatilla.

 

 

 

 

 

Vuosikokouksen puheenjohtajana sai minäkin onnitella agrologi-veli Timoa Tasavallan Presidentin hänelle myöntämästä ansiomerkistä.

 

 

Tunnen työelämäni ajoilta Timo ja Riitta Tukian nyt omistuksessa olevan maatilayrityksen Vilppulassa oikein hyvin ja toivotankin tätäkin kautta ”merkilliselle” agrologiveljelle parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomi nousuun ruoka- ja juoma-alan voimalla

Tiistai 5.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketeollisuusliitto järjesti Keskustan puoluekokouksen oheistapahtumana mielenkiintoisen otsikkoaiheisen seminaarin Seinäjoella 10.6.2016.

 

 

Päivälleen 40-vuotta elintarviketeollisuudessa töitä tehneenä osallistuin innolla seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaari rakentui Elintarviketeollisuusliitto ry:n…

 

 

 

 

 

…toimitusjohtaja Heikki Juutisen alustukseen ja sitä seuranneeseen paneelikeskusteluun, johon myös läsnäolijat saivat osallistua.

 

 

 

 

 

Paneelikeskustelussa todettua (henkilöt vasemmalta):

 

 

• toimitusjohtaja Reima Luomala, Osuuskunta Maitosuomi
  • ”Suomi pitäisi saada nousuun”

• varatoimitusjohtaja Jari Leija, Atria Suomi Oy
  • ”tuontilihaa ei kukaan myy vaikka sitä todellisuudessa tuodaankin paljon!”

• toimitusjohtaja Heikki Juutinen, Elintarviketeollisuusliitto ry
  • ”hallitus esitti hyviä asioita, mutta ay-väki pystyi niistä puolet torppaamaan”

• toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi, MTK-Etelä-Pohjanmaa
  • ”tuontitavaraa piilotetaan jonnekin”
  • ”sääntelyllä kyykytetään kotimaista ´varastetun tavaran´ kanssa”

• toimitusjohtaja Pekka Tennilä, Altia Oyj
  • ”myynti mennyt alaspäin 15 vuotta”

 

 

Panelistit ihmettelivät yksimielisesti, että meillä voidaan julkisin varoin ostaa sellaisia elintarvikkeita, joita Suomessa ei saisi tuottaa!

Uskallan todeta, että työurani aikana tunsin jokseenkin kaikki suomalaisen elintarvikealan keskeiset vaikuttajat henkilökohtaisesti, mutta tämän tilaisuuden esiintyjistä olen aikoinaan tehnyt yhteistyötä ainoastaan toimitusjohtaja Heikki Juutisen kanssa!

Sitä se senioriteetti teettää!

 

 

*****************

 

 

 

 

 

ETL:n teesit yhdellä slaidilla esitettynä.

 

 

 

Ja vielä muutama totuus:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

Tämän jutun otsikoksi oli vahvasti mielessäni se toteamus, jolla toimitusjohtaja Heikki Juutinen kommentoi Venäjän asettamia elintarvikkeiden tuontirajoituksia eli

 

 

"Kiitoskirje Putinille 10 vuoden kuluttua!"

 

 

Tällä Juutinen tarkoitti, että Venäjän vientiongelmien vuoksi suomalainen elintarviketeollisuus joutuu nyt etsimään korvaavia markkinoita!

 

 

****************

 

 

 

Kiitän Elintarviketeollisuusliittoa mainion seminaarin järjestämisestä – taas kerran saan olla tyytyväinen uravalintaani, kun sain olla koko nelikymmenvuotisen työurani ajan suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa!

Suurinkin herra syö talonpojan kädestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Järki voitti - kahdeksantoista maakuntaa ja kahdeksantoista sote-aluetta!

Torstai 7.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Eilinen ja toissapäivä olivat suuria päätöksenteon päiviä suomalaisessa politiikassa.

 

 

Toissapäivänä Juha Sipilän hallitus päätti kehysriihessään monista kansalaisia koskevista asioista – ainoa vikapisto oli valtion tuki Tampereen ratikalle.

 

 

Toisaalta on todettava, että valtion tuki Tampereen ratikalle löi ällikällä Tampereen ratikkauskovaiset, sillä sieltä ei ole kuulunut pienintäkään inahduksen moitesanaa Keskustalle ja hallitukselle.

 

 

Nyt Tampereen vihreät saivat maksun tuestaan Rantaväylän tunnelille.  On toki todettava, että kaupunginvaltuusto ei ole päättänyt ratikan rakentamisesta.

 

 

*************

 

 

Eilinen oli hieno päivä maakuntahallintoon siirtymisen kannalta, sillä hallitus päätti pysyä 18 maakunnan hallintomallissa.  Kukkurana maakuntahallintokakun päällä on se, että kaikilla 18 maakunnalla on jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu eli 15 sote-alueen malli tuli eilen haudatuksi.

 

 

Kahdeksantoista maakunnan ja kahdeksantoista sote-alueen ratkaisu herättää erityistä luottamusta hallitusta kohtaan Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla, jotka nyt kaikki ovat tietysti omia maakuntiaan, mutta jokainen myös omia sote-alueitaan.

 

 

***********

 

 

Julkisuudessa käydystä keskustelusta saa helposti kuvan, että Juha Sipilän johtama hallitus on vatuloinut ja tumpuloinut.

 

 

Näissä oppositioon joutuneiden puolueiden masinoimassa keskustelussa unohtuu mm. se tosiasia, että näiden päätösten perusteena olevat eduskuntavaalit järjestettiin vain vajaa vuosi sitten eli 19.4.2015!

 

 

Ei varmaan voida pahimmallakaan tahdolla sanoa, että olisi vatuloitu ja tumpuloitu, kun vajaan vuoden aikana vaalien jälkeen on saatu aikaan niin merkittäviä päätöksiä, kuin eilen ja toissapäivänä saatiin aikaiseksi.

 

 

Suomalaisia kannattaa onnitella mainiosta äänestyskäyttäytymisestä sekä ”hyvästä herraonnesta”, kun 19.4.2015 äänestimme Keskustaa, Perussuomalaisia ja Kokoomusta niin, että maahan saatiin toimintakykyinen ja päätöksiin kykenevä hallitus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskuksen nimitulkinta on voitto Keskustalle

Tiistai 1.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisten kielten keskus on 19.11.2015 antanut Sosiaali- ja terveysministeriön viestintäpäällikkö Eriikka Koistiselle osoitetun päätöksen, jossa se antaa lausunnon tulevien itsehallinnollisten alueiden nimistä.

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen lausunto on yksiselitteinen ja se on voitto Keskustalle.

 

 

Kotimaisten kielten keskus suosittelee näin:

 

 

”Suositamme tulevien itsehallinnollisten alueiden nimeksi nykyisten maakuntien nimiä ja nimien perusosaksi eli yleisnimeksi sanaa maakunta (landskap), esim. Varsinais-Suomen maakunta (landskapet Egentliga Finland). Tämä edellyttää sitä, että maakuntien rajat eivät merkittävästi muutu.”

 

 

Kotimaisten kielten keskuksen nimilinjaus on merkittävä ja sen on allekirjoittanut Kotimaisten kielten keskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi.

 

 

Ns. sote-uudistuksessa on jäänyt liian vähälle huomiolle, että sen perustana ovat itsehallintoalueet, joita nyt Kotimaisten kielten keskuksen päätöksen mukaan pitää kutsua maakunniksi.

 

 

Sana ”itsehallintoalue” ei Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sovi aiottuun tarkoitukseen.  Termi on pitkä, eikä siitä voi muodostaa luontevaa nimeä.

 

 

Kotimaisten kielten keskus toteaa, että kansainväliselle yhteisölle ”itsehallintoalue” –termi voi antaa väärän kuvan alueiden luonteesta.

 

 

Kiitän Kotimaisten kielten keskusta selkeästä linjauksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalervo Kallion veistämä Klemetti-Kuulan monumentti Seinäjoella on tutustumisen arvoinen taideteos

Tiistai 16.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen asunut muutaman vuoden Seinäjoella 1970-luvulla, mutta vasta nyt Eläkeliiton liittokokousmatkalla osuin paikalle, jossa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan musiikin monumentti eli Heikki Klemetin ja Toivo Kuulan patsas.

 

 

 

 

 

Palasin ensimmäisen liittokokouspäivän iltana kävellen Seinäjoki Areenalta hotellille ja huomasin Vapaudenpuistossa Vapaudentien ja Kirkkokadun risteyksessä tämän patsaan.

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on vonna 1963 pystytetty patsas, joka on omistettu kahdelle kuuluisalle Etelä-Pohjanmaalla syntyneelle säveltäjälle – Heikki Klemetille ja Toivo Kuulalle.

 

 

Teos on Kalervo Kallion veistämä ja se kuvaa naishahmoa, joka soittaa viisikielistä harppua. Harpusta on nähtävillä vain kielet.

 

 

Patsasjalustan vastakkaisilla puolilla on reliefit molemmista säveltäjämestareista.

 

 

 

 

 

 

Heikki Klemetti syntyi Kuortaneella vuonna 1876.

 

 

Klemetti tunnetaan erityisesti kuoronjohtajana, mutta hänellä on myös useita omia sävellyksiä. Klemetin eräs tunnetuimmista sävellyksistä on mieskuorolaulusovitus...

...”Oi kallis Suomenmaa”.

 

 

Heikki Klemetti kuoli Helsingissä vuonna 1953.

 

 

 

 

 

 

Toivo Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, mutta hänet merkittiin vanhempiensa asuinpaikan mukaisesti kirkonkirjoille Vaasassa.

 

 

Kuula suosi sävellystyössään kansallisromanttisia aiheita.

Häämarssi, joka varmaan monissa kirkoissa kesävihkiäisissä taas kuullaan, on Toivo Kuulan säveltämä.

 

 

Kuula kuoli jo 34-vuotiaana Viipurissa vuonna 1918 ja hänen kuolemansa liittyi Vapaussodan jälkimaininkeihin.  Humalaporukan kiistely talonpoikaisarmeijan tai jääkäreiden ratkaisevasta osuudesta Vapaussodassa koitui Kuulan kuolemaksi.

 

 

 

************************

 

 

 

Kannustan poikkeamaan Klemetti-Kuulan patsaalla Seinäjoella sekä perehtymään molempien säveltäjämestarien tuotantoon ja erityisesti Toivo Kuulan värikkäisiin elämänvaiheisiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkarahoilla saataisiin koko Pirkanmaan tieverkosto hyvään kuntoon

Lauantai 8.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomi elää taloudellisesti vaikeaa aikaa.

 

Suomen kaupungeista Tampere rypee taloudellisesti syvässä ahdingossa, mutta eräät tahot eivät edelleenkään osaa tiedostaa tilannetta.

 

Rantaväylän tunnelipäätökseen liittyvät ”kumppanuudet” ovat toteutuessaan romahduttamassa lopullisesti Tampereen talouden.

 

Tampereelle ollaan havittelemassa kokonaiskustannuksiltaan miljardiluokan kaupunkiraitiotietä!

 

 

 

 

 

Lukuihin saadaan mittakaavaa, kun tiedetään, että yksi veroprosentti-yksikkö merkitsee Tampereella vuositasolla 30 M€.  Pelkät ensimmäisen vaiheen vaunuhankinnat merkitsisivät siis 2,5 %-yksikön korotusta Tampereen kunnallisveroon! On luonnollista, että vaunuhankintaa ei kuoletettaisi kerralla, mutta vertailut osoittavat mittakaavan!

 

 

**********

 

Onneksi Tampereella ja Pirkanmaalla on järkeviä päättäjiä, jotka osaavat katsoa kokonaisuuksia.

 

Tapasin heistä erään vajaa viikko sitten ja hän totesi, että Tampereen ratikkaan suunnitelluilla rahoilla olisi mahdollista saada koko Pirkanmaan tieverkosto hyvään kuntoon.

 

 

Uskon, että kyseinen asiantuntija tarkoitti Pirkanmaata halkovien…

 

• 3-tien (Helsinki – Tampere – Vaasa)
• 9-tien (Turku – Tampere – Jyväskylä ->)
• 12-tien (Rauma – Tampere – Lahti ->)

…lisäksi maakunnan lukuisia pienempiä teitä.

 

Tampereen ratikkauskovaiset ovat todistelleet kaupunkiraitiotiehanketta taloudellisesti järkeväksi hankkeeksi,...

...mutta tuskin hekään pystyvät väittämään, että Tampereen ratikka toisi Pirkanmaalle ja koko valtakuntaan läheskään samaa määrää hyvinvointia kuin maakunnan tieverkoston parantaminen toisi!

*******

Pirkanmaan tieverkoston parantaminen kohentaisi koko maakunnan ja erityisesti Tampereen tilannetta, mutta se parantaisi hyvinvointia ja taloudellista toimeliaisuutta

• Uudellamaalla

• Kanta-Hämeessä

• Varsinais-Suomessa

• Satakunnassa

• Etelä-Pohjanmaalla

• ruotsinkielisellä Pohjanmaalla

• Keski-Suomessa

     ja

• Päijät-Hämeessä

***********

 

 Toivon ja uskon, että jo nykyinen hallitus osaa arvioida kokonaistilanteen oikein - luotan, että ainakin seuraava hallitus sen osaa!

-Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila joutuivat palauttamaan "hehkuttavat herrat" maan pinnalle!

Torstai 4.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuus Seinäjoki Areenalla eilen oli merkittävä tilaisuus, sillä siellä käsiteltiin ja kommentoitiin EU:n uunituoretta maatalouslinjausta lähivuosille.

 

Avajaistilaisuus oli koonnut merkittävän joukon poliittisia päättäjiä paikalla, sillä totesin paikalla olleen ainakin useita Suomen Keskustan, Kokoomuksen ja myös jokusen SDP:n kansanedustajan.

 

 

 

 

Tilaisuuden avasi Pro-Agria Etelä-Pohjanmaan toimitusjohtaja Antti Siljamäki, joka avaussanoissaan toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi tilaisuuteen.

 

 

 

 

Siljamäki totesi avauspuheenvuoronsa lopuksi, että nyt mennään suoraan asiaan ja kutsui tilaisuuden puheenjohtajaksi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion.

 

Opin työurani aikana tuntemaan Jaana Husu-Kallion Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asiantuntevana ja tiukkana pääjohtajana ja nyt olenkin ihmetellyt hänen valjua esiintymistään MMM:n kansliapäällikkönä – ilmeisesti Husu-Kallio on nykyisen hallituksen aikana niin tiukoissa pihdeissä, että hänen aina ennen niin järkevät esiintulonsa eivät ole olleet mahdollisia.

 

Se lämmitti, kun Jaana Husu-Kallio totesi salintäydelle yleisölle, että komissio on Suomen renki!

 

 

 

 

Avajaistilaisuuden pääpuheenvuoron käytti EU-komission maatalouspääosaston (DG Agri) tuore pääjohtaja puolalainen Jerzy Plewa.

 

Pääjohtaja Plewa lausui kohteliaisuuksia todetessaan, että Suomi on ollut tärkeässä roolissa, kun EU:n maatalouspolitiikkaa on kehitetty.

 

Plewan yhteenvedossa uudet EU-maatalouslinjaukset voidaan tiivistää muutamaan ranskalaiseen viivaan;

 

• suorat tuet ovat maatalouspolitiikan kulmakivi

• uusi maatalouspolitiikka on tasapuolisempi eri maiden ja viljelijöiden kesken, se on tehokkaampi ja läpinäkyvämpi kuin ennen

• nuoren sukupolven viljelijät huomioiva

• viherryttäminen uusi keino

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myötäili pääjohtaja Plewan ajatuksia ja se olikin luonnollista, sillä olihan Koskinen hyväksymässä Suomeen kohdistuneet EU:n tukileikkaukset.

Ministeri Koskinen yritti selitellä Suomen maatalouteen kohdistuneita heikennyksiä ja mainitsi, että tuotantoon sidottuja tukia korotettiin nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Korotusmäärää Koskinen ei paljastanut!

 

 

 

 

Farmari-näyttelyn avajaistilaisuudessa päästiin asiaan, kun MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila totesi pääjohtaja Plewalle ja ministeri Koskiselle, että työnne on vasta puolivälissä.

Ei ihme, että maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen ilme oli hapan, kun hän kuunteli Marttilan kommenttipuheenvuoroa!

 

Marttila totesi, että nyt päätetty maatalousratkaisu merkitsee vaatimusta tuottavuuden lisäämisestä ja entistä vastuullisempaa tuotantotapaa.

 

Marttila painotti, että komission linja ei saa lipsua vastuullisen tuotantotavan vaatimuksista myöskään EU:n ulkopuolisista maista tapahtuvan elintarviketuonnin osalta.

 

Maista, joissa väestö näkee nälkää, on elintarvikkeita tuotaessa noudatettava tarkkaa seulaa ja vaadittava samoja menetelmiä, kuin Suomessa tuotetuilta elintarvikkeilta edellytetään.

 

Oleellista Marttilan kommenttipuheenvuorossa oli se, kun hän totesi, että EU on laiminlyönyt ruokatuotantoon suunnatut panostukset jo 30 vuotta!

 

Nyt Plewan sekä ministeri Koskisen puolustelemassa ratkaisussa maatalousbudjettia leikattiin ja viherryttämisvaatimukset nostavat elintarvikkeiden tuottamiskustannuksia!

 

 

 

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kommenttipuheenvuoro pääjohtaja Plewan ja ministeri Jari Koskisen esityksiin oli tiukkaa tekstiä.

 

Jäätteenmäki totesi, että edes näin kohtuullisesta EU:n maatalouslinjauksesta pitää kiittää EU:n parlamenttia.

 

Komissio kielsi esimerkiksi turvemaiden kynnön, mutta parlamentti ei sitä hyväksynyt. Myös Suomen hallitus hoiperteli turvemaiden kyntökieltoasiassa, mutta parlamentin kanta ratkaisi asian alkutuottajien ja lopulta kuluttajien parhaaksi siten, että jatkossakin turvemaiden kyntäminen on mahdollista.

 

Jäätteenmäki muistutti, että Suomen hallitus on etupainotteisesti säästänyt maa- ja metsätalousministeriön saralta.

 

Alkusyksyn budjettiriihessä maataloudelta ja kotimaiselta elintarviketuotannolta ei enää saa leikata, vaati europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki!

Olen samaa mieltä Anneli Jäätteenmäen kanssa.

 

 

-Esko Erkkilä-