Viisaita sanoja!

Perjantai 20.11.2009 klo 23.31 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin tänään kuunteluoppilaana Aamulehden järjestämään tilaisuuteen, jossa keskusteltiin Euroopan muuttumisesta naapurusten näkökulmasta eli siitä, miten Suomi ja Viro katsovat itään ja länteen.

 

Tilaisuus antoi paljon ainespuita moneen pohdiskeluun.

 

Viron Suomen-suurlähettiläs Merle Pajula osasi puheenvuoroissaan tiivistää ajatuksia hienosti.

 

Joitain Pajulan esittämiä "helmiä":

 

- viitaten Nord Strem-kaasuputkeen ja Suomen suhtautumiseen siihen hän totesi, että myös ympäristökysymykset ovat poliittisia kysymyksiä

 

- katse pitäisi suunnata tulevaisuuteen ja menneeseen, ei itään tai länteen

 

- lehdistö on vain segmentti siitä, mitä kansa ajattelee (tähän voisi varmaan lisätä, että blogikirjoittelu on verrattoman pieni segmentti siitä, mitä kansa ajattelee!)

 

- Virolla on kriisikokemusta (tämä on ehkä meidän suomalaisten hyvä muistaa, kun surkuttelemme, että heikosti menee)

 

- Viron kansa tarvitsee konkreettisia tavoitteita ja Euroon siirtyminen on Viron kansalle tärkeä tavoite

 

Pari muuta tilaisuudessa kuultua viisautta;

 

- politiikkaa on myös se, että jonkin asian kielletään olevan politiikkaa

 

- Suomen ja Viron välillä 1920- ja 1930-luvuilla vallinneen vilkkaan yhteistyön muisto on haalistunut, mutta kuitenkin se on edelleen monien sukupolvien selkäytimessä

 

Hyvä tilaisuus ja odotan mielenkiinnolla Aamulehden raportointia siitä!

 

-Esko Erkkilä-

Kahdeksan vuotta!

Sunnuntai 15.11.2009 klo 14.07 - -Esko Erkkilä-

Marraskuun 15. päivä vuonna 2001 oli minulle merkityksellinen päivä, sillä olin silloin eturauhassyöpäleikkauksessa. Leikkauksesta on tänään kulunut tasan kahdeksan vuotta.

 

Eturauhassyöpäni todettiin lokakuussa 2001 ja olin siinä onnellisessa asemassa, että hoitotoimenpiteet alkoivat nopeasti.

 

Leikkaus vaati...

Lue lisää »

Jalkakäytävien talvihoito alkoi vihdoin

Perjantai 13.11.2009 klo 8.29 - -Esko Erkkilä-

Jalkakäytävien talvihoito kaupungin työnä alkoi ensilumen sataessa yli kahdellakymmenellä alueella Tampereella.

 

Tampereen yhdyskuntalautakunta teki jo 11.9.2007 päätöksen, että...

 

 

Lue lisää »

YVA-prosessi on vaikuttamisen paikka!

Torstai 12.11.2009 klo 18.31 - -Esko Erkkilä-

Parhaillaan on menossa Tampereelle suunnitellun Rantaväylän tunnelin YVA-arviointi.

 

Tarkoitukseni on antaa yleisöpalautetta meneillään olevaan arviointiin. Palaute on toimitettava Pirkanmaan Ympäristökeskukselle 18.11.2009 mennessä.

 

Olen aikaisemmin osallistunut yleisöpalautteen antajana kahteen YVA-prosessiin.

 

Ensimmäisen kerran olin taustavaikuttajana Toivonen Yhtiöt Oy:n Viljakkalan Vironvuorille suunnitteleman jätteenkäsittelylaitoksen torjumisessa.

Lue lisää »

Liikenneministeri Anu Vehviläinen ja Tampereen seudun liikennehankkeet

Perjantai 6.11.2009 - -Esko Erkkilä-

Keskustelin liikenneministeri Anu Vehviläisen kanssa Keskusta-risteilyn "Treffaa ministeri" -tapaamisessa 30.11.2009.

 

Halusin ensiksi varmistaa, että...

Lue lisää »

Infran tulevaisuus -tiedotustilaisuus 30.10.2009

Sunnuntai 1.11.2009 klo 11.48 - -Esko Erkkilä-

Toimintaympäristön muutosten vuoksi on ilmennyt tarve selvittää Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen organisointivaihtoehdot. Johtokunta - jonka varapuheenjohtajana toimin - on esittänyt, että selvitys tehdään kaupunginhallituksen johdolla.

 

Kaupunginhallituksen johdolla tehtävä selvitystyö on alkamassa. Selvitystyön suorittava työryhmä on nimetty ja sille on annettu aikaa huhtikuun alkuun saakka. Työryhmän pitää antaa väliraportti työstään vuodenvaihteen jälkeen. Ennen selvitystyön alkamista on järjestetty kolme Infran tulevaisuus -tiedotustilaisuutta henkilöstölle. 

 

Edustin johtokuntaa viimeisimmässä tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin Sampolassa perjantaina 30.10.2009 klo 12.00.

Lue lisää »

Eskon kommentit Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelmaan

Sunnuntai 5.10.2008 klo 18.21 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin hyvinvointi-palvelujen verkoston kehittämis-suunnitelma

 

 

Muutama kommentti ohjausryhmän 15.08.2008 esittämään raporttiluonnokseen.  Kommentit koskevat pääosin Tampereen eteläistä aluetta, mutta mukana on myös yleisluonteisia kommentteja:

 

1.              Ikäihmisten näkökulmasta esityksessä todetaan valitettavasti mutta realistisesti, että tilanne on hahmottumaton. Esitetty ikäihmisten palvelujen kokonaissuunnitelman laadinta onkin tehtävä huolella. Kokonaissuunnitelman laadintaa ei saisi pilata kovalla kiireellä. Onko vuosi 2009 liian kunnianhimoinen aikataulutukseltaan? On parempi laatia kunnollinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma kuin hutaista hätäisesti kyhätty teelmäs.

 

2.              Seutuyhteistyö on kuitattu aivan liian pintapuolisella tavalla.  Pirkkalan suuntaa on jonkin verran käsitelty ja toki Lempäälän suuntakin mainitaan Tampereen eteläisen alueen osiossa, mutta sen painoarvo saisi esityksessä olla suurempi. Lempäälän kanssa tehtävä seutuyhteistyö merkitsisi Multisillan lisäksi mahdollisuuksia myös ainakin Peltolammille sekä Palokalliolle.

 

Kokonaisuutena seutuyhteistyö lienee koettu niin araksi aiheeksi, että se on kuitattu melkein maininnalla.  Seutuyhteistyöstä esitetyt mielipiteet pyritään eri tahoilla punnitsemaan kultavaa´alla ja siksi virkamiesvalmistelussa seutuyhteistyön käsitteleminen lienee jäänyt olemattomaksi.  Luottamusmiesten vuorovaikutustaidot ovat yleensä merkittävästi paremmat kuin virkamiesten ja sen vuoksi seutuyhteistyön kehittämisestä pitäisikin kuulla luottamusmiesten mielipiteitä ja linjauksia.

 

3.              Vuores tulee vaikuttamaan Tampereen eteläisen alueen kehitykseen merkittävästi. Jo yksistään liikenteelliset ratkaisut koskettavat Palokalliota, Peltolammia ja Koivistonkylää "kovalla kädellä". 

 

Vuorekseen Särkijärven yli suunniteltu siltaratkaisu tulee vaikuttamaan Tampereen eteläisellä alueella ekologiseen tasapainoon sitä rajusti horjuttaen.  Virtauksien muuttuminen, veden pysyvä samentuminen ja virkistyskäytön vaikeutuminen ovat vakavasti otettavia seikkoja.

 

4.              Lakalaiva-Lahdesjärven alueen "kehittämissuunnitelmat" muodostavat arvaamattoman riskin - joskin tietyin osin myös mahdollisuuden - Tampereen eteläiselle alueelle.  Po. suunnitelman alustava luonne vaikeuttaa todellisten vaikutusten arviointia.

 

5.              Tampereen eteläisen alueen liikennekysymykset on melkein tyystin unohdettu raporttiluonnoksessa. Ne tulevat olemaan keskeisiä asioita, kun Tampereen eteläisen alueen kehittämistä suunnitellaan vuoteen 2030 saakka.  Pirkkalaan suunniteltua logistiikkakeskusta ja sen myönteisiä vaikutuksia Tampereen eteläisen alueen liikenteeseen ja erityisesti alueen melunhallintaan ei nopean silmäilyn tuloksena ole edes mainit-tu!  Kolmostien uusi linjaus Puskiaisista Rajasalmen sillan maisemiin lienee jo toteuttamisvaiheessa, kun raportti-luonnoksen suunnittelujakso lähenee loppuaan.  Miksi sitäkään ei käsitellä raporttiluonnoksessa?

 

Toivottavasti Tampereen ratapihan järjestelyalue sijaitsee kaukana etelässä nykypaikasta, kun suunnittelujakson päättyminen lähenee.  Se tietäisi yli 100 dB:n suuruisen iskumelun poistumista lähialueen asukkaita häiritsemästä.

 

6.              Tampereen eteläinen alue on liikennemelun (auto-, rautatie- ja lentomelu) osalta eräs maamme "melukeskuksista".  Myös rautatietärinä haittaa monia Tampereen eteläisen alueen asuntoalueita.  Näistä ei löydy lainkaan mainintaa raporttiluonnoksessa - miksi? 

Liikennemelukysymysten hoitaminen tulee olemaan eräs keskeisistä asioista, joihin Tampereen eteläisellä alueella on pakko paneutua suunnittelujakson aikana.

 

On tervehdittävä tyydytyksellä Tiehallinnon ja Ratahallinto-keskuksen uunituoreita suunnitelmia liikennemelun vähentämiseksi.  Eräs keskeinen melun aiheuttaja eli Ilmavoimat ja muut lentoliikenteen parissa toimivat yhteisöt ovat sen sijaan hiljaa aiheuttamansa melun vähentämisessä!

 

Meluntorjunnassa Tampereen kaupungin on tehtävä tiivistä yhteistyötä valtiovallan kanssa. Tässä työssä tamperelaisten virkamiesten ja erityisesti luottamusmiesten hyvät ja toimivat suhteet maan hallitukseen ovat kullankalliita.  On varmaa, että Tampereen meluntorjuntahankkeita ei pystytä toteuttamaan yksinomaan valtiovallan tai yksinomaan Tampereen kaupungin rahoituksella. Meluntorjuntahankkeiden rahoitusjärjestelyiden löytymisessä tarvitaan tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupungin ja ministereiden välillä - juuri tähän työhön tarvitaan sellaisten luottamusmiesten panosta, joilla on toimivat suhteet Valtioneuvoston jäseniin ja sama viiteryhmä kuin keskeisillä ministereillä.

 

Yhteenvetona...

 

...se, että suunnittelujaosto toimi taannoin oikein, kun se palautti raporttiluonnoksen uuteen valmisteluun.

 

Jo lyhyellä silmäilyllä huomaa raporttiluonnoksen raakilevaiheen.  Paljon on tehtävä töitä, jotta raportista olisi tulevaisuuden ohjenuoraksi.  Tässä työssä mm. Etelä-Alvarilla tulee olemaan tärkeä rooli.

 

 

-Esko Erkkilä-

Lue lisää »

Hämeenkadun pyöräilyhaasteet

Keskiviikko 17.9.2008 klo 12.51 - Esko Erkkilä

Hämeenkadun pyöräilyhaasteet

Hämeenkadun pyöräilykysymys on ollut Tampereella kuuma aihe jo useita kuukausia. 

Päätin tutkia asianlaidan melkein tieteellisellä tarkkuudella ja ryhdyin toimeen.

Koehetkeksi valikoitui torstai 11.09.2008 ja ajankohdaksi klo 17.00...18.00 välinen aika.

Omistan kaksi polkypyörää; nykyaikaisen, mutta toki viitisentoista vuotta vanhan vaihdepyörän ja kotimaista valmistetta olevan Kone ja Terä Oy:n valmistaman Jaguar-merkkisen museopyörän.

Jaguar on museopyörä ainoastaan iältään, sillä se on erittäin hyvässä kulkukunnossa. Sen varustuksena on mm. saksalaisvalmisteinen Melas-merkkinen pullealamppuinen pyöränvalo, jolle voimaa antaa hollantilainen Philips-dynamo.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa olen lähdössä kohti Hämeenkatua kotoani. Koekävely sekä koepyöräily ovat kohta alkamassa.

Kiitän valppaita nettisivujeni lukijoita niistä huomautuksista, jotka koskivat pyöräilykypärän puuttumista.  Kirjoitan Joulupukille, jos en kypärää saa ennen Joulua hankittua !

Koejärjestelyt

 

Perustin varikon Keskustorille, sillä parkkeerasin pyöräni sinne.

Lähdin ensiksi Hämeenkadun pohjoispuolen jalkakäytävää kävelemään kohti Hämeenpuistoa.

Tein pienen koevirheen siinä, että kävelin Hämeenpuistoon saakka, vaikka Hämeenkadun pyöräilykaistamaalaukset loppuvatkin jo Näsilinnankadun risteyksessä.

Palasin Hämeenpuistosta Keskustorin kautta Hämeensillan yli Rautatiekadulle - nyt kävelin Hämeenkadun eteläpuolella olevalla jalkakäytävällä.

Rautatiekadulla vaihdoin Hämeenkadun toiselle puolelle ja päätin kävelyosuuteni Keskustorille.

Kävelyosuuden jälkeen otin Jaguar-pyöräni "Keskustorin varikolta" ja tein saman lenkin nyt pyöräilemällä.

Kokeen tulokset, kokemukset sekä kommentit

 

Kävelyosion aikana tein tarkat muistiinpanot "oikein" ja "väärin" pyöräilleistä. Otin huomioon minun puoleisella Hämeenkadun jalkakäytävällä pyöräilleet - vastakkaisella puolella Hämeenkatua pyöräilleitä en tilastoinnissa huomioinut.

Omasta mielestäni oikein pyöräili 18 henkiöä ja väärin 16 henkiöä.

Väärin pyöräilleet olivat kaikki "vastavirtaan" pyöräilleitä.

Kävelyosion aikana tarkkailin myös jalankulkijoiden käyttäytymistä. He kunnioittivat hyvin jalkakäytävälle maalauksin merkittyä pyöräkaistaa. Pahimmat töppäilijät olivat muutama polttariporukka, joille ei ajoittain näyttänyt riittävän edes koko Hämeenkatu.  Alkoholilla oli vahva osuus siihen, että pyöräilykaistoilla oli asiaankuulumatonta väkeä.

 

Pyöräilyosion aikana petyin siitä, että nyt kanssaihmisten käyttäytyminen näytti suorastaan vaaralliselta.

Kiitin Jaguar-pyöräni varustetasoa siitä, että siinä on hyvä kello. Kelloa joutui käyttämään jatkuvasti, sillä jalankulkijat olivat jatkuvasti pyöräilykaistalla.

Pyöräilyn aikana en pystynyt tekemään muistiinpanoja kanssaihmisten tavasta liikkua, sillä tekemistä riitti siinä, että minä ja muut jalkakäytävällä liikkuneet selvisivät vammoitta.

YHTEENVETOA

Hämeenkadun pyöräilykokeilu on ollut paikallaan, sillä nyt on saatu kokemuksia pyöräilyn sujumisesta Hämeenkadun jalkakäytävillä.  Saadut kokemukset pitää hyödyntää.

Pyöräilykaistat pitää erottaa selkeämmin varsinaisesta jalankulkualueesta. Voitaisiinko pyöräkaista sijoittaa oikeaoppisesti ajoradan viereen jalkakäytävälle ? Nyt ajoradan ja pyöräkaistan välissä on monin paikoin "vapaata" jalkakäytävää - kenelle se on tarkoitettu ?

Lyhtypylväät ja muut esteet pitäisi pystyä poistamaan jalkakäytävältä, mutta se lienee vaikeaa ?

Juottoloiden terassit ovat suuri murhe, sillä ne kaventavat Hämeenkadun jälkakäytävän monissa paikoissa jopa puoleen sen luontaisesta leveydestä. 

Suuri ongelma on nyt se, että katuun maalatut pyöräkaistamerkinnät ovat haalistuneet olemattomiin.  Maalauksia on alunperinkin ollut aivan liian harvassa.

Pyöräilykaistojen toimintaperiaate on Hämeensillan eteläpuolista jalkakäytävää lukuunottamatta selkeä, mutta siellä ongelmat ovatkin melkoiset.

Ongelmien syynä on kaksisuuntainen pyöräliikenne Hämeensillan eteläpuolisella jalkakäytävällä. Hatanpaankadun jalkakäytävää pyöräilevät saavat jatkaa Hämeensillalla matkaansa vastavirtaan Keskustorin kulmalle saakka ja tämä aiheuttaa suurta hämminkiä.  Kun lisäksi asiasta kertovat liikennemerkit ja varsinkin katumaalaukset ovat puutteelliset, niin suuri hässäkkä on valmis.

Pyöräilijät itse ovat sittenkin tällä hetkellä suurin ongelma. Väärään suuntaan tapahtuva pyöräily on lähes yhtä suurta kuin oikeaan suuntaan tapahtuva.

Väärään suuntaan pyöräilevät vaarantavat itsensä, muut pyöräilijät ja kaikki Hämeenkadulla liikkuvat jalankulkijat.

Vammaiskysymys pitää myöskin huomioida, kun Hämeenkadun pyöräilykaistoista lopullisesti päätetään. Nykymeno on kaikille vammaisille vähintään haastavaa - se saattaa käydä jopa hengen päälle !

Toivon, että tästä toteuttamastani pienimuotoisesta kokeesta ja näistä riveistä on hyötyä, kun Hämeenkadun pyöräkaistoista lopullisesti päätetään.

Hankilökohtainen mielipiteeni on, että Hämeenkadun pyöräkokeilu oli paikallaan. Nyt on kokeilun perusteella mahdollisuus arvioida asioita tosiasioiden perusteella. "Juupas eipäs" -keskustelu ei ole tässäkään asiassa hedelmällistä.

Totean omana mielipiteenäni, että Hämeenkadun jalkakäytäville mahtuvat niin pyöräilijät kuin jalankulkijatkin !

-Esko Erkkilä-

 

Lue lisää »

Hävettää olla Tampereelta

Perjantai 5.9.2008 - Esko Erkkilä

Hävettää olla Tampereelta !

Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö teki taannoin päätöksen, jolla sähköpyörätuolien kuljettaminen paikallisliikenteen busseissa lopetettiin.  

 

Kuljetuskieltoa perustellaan heikoilla rampeilla sekä sähköpyörätuolien kiinnitysvaikeuksilla.  Lisäksi sähköpyörätuoliasiakkaiden auttaminen hankaloittaa aikatauluissa pysymistä.  

 

 

Tampere on päätöksensä jälkeen ainoa kaupunki, joka jättää sähköpyörätuolien käyttäjät joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle.  

 

 

Tampereella on yli 800 sellaista asukasta, jotka ovat oikeutettuja kuljetuspalveluiden käyttämiseen.  Heille myönnetään 18 yksisuuntaista matkaa kuukaudessa.  Tämä merkitsee siis yhdeksän (9) edestakaista matkaa kuukaudessa eli n. kaksi edestakaista matkaa viikossa. Mitkä menot ns. terveet valitsisivat, jos heillä olisi viikossa valittavana kaksi matkaa kodin ulkopuolelle?  

 

 

Vaikka Tampereen kaupungin nyt tekemä syrjintäpäätös koskee suoranaisesti vain sähköpyörätuolien käyttäjiä, on päätös isku vasten kasvoja paljon suuremmalle joukolle.  

 

 

Päätöksellä osoitetaan syrjintää kaikille vammaisille, heidän läheisilleen ja laajalle joukolle vammaisten parissa työskenteleviä.  

 

 

Tavallaan päätös leimaa kaikki vammaisten parissa työskentelevät henkilöt toisen luokan kansalaisiksi; vammaissairaanhoidon piirissä työskentelevät, kuntoutuksen ammattihenkilöstön, puheterapeutit ja tulkit, jopa autonsa vammaiskuljetuksiin soveltuvaksi muuttaneet taksiautoilijat.  

 

 

Tampereen virkamiesten tekemä päätös koskettaa ehkä eniten nuoria vammaisia.  He ovat aktiivisia ja haluavat liikkua ikäistensä parissa.  Uudet kulkemista helpottavat apuvälineet ovat heidän suosiossaan.  Nyt Tampereen kaupunki on sulkenut heiltä pois tämän mahdollisuuden!  

 

 

Olen Turussa ja Raisiossa työssä käydessäni ylpeä siitä, että asun Tampereella.  Kutsun Turkua ja sen lähitienoota leikillisesti syrjä-Suomeksi, sillä onhan sinne pitkä matka täältä Tampereelta.  

 

 

En häpeä sitä, että perheessämme on 20-vuotias nuorimies, joka on oikeutettu käyttämään Tampereen kaupungin kuljetuspalveluja, mutta häpeän tunnustaa asuvani Tampereella sen jälkeen, kun vammaisia syrjivä päätös tuli julkisuuteen.  Esim. Turussa vammaiset ja heidän saattajansa saavat matkustaa joukkoliikennevälineissä ilmaiseksi!  Isoista kaupungeista myöskään Helsinki, Jyväskylä, Lahti ja Oulu eivät rajoita vammaisten joukkoliikennematkustamista.  

 

 

Vahinko Tampereen maineelle on jo tapahtunut, mutta osa siitä voitaisiin korjata, jos vammaisia syrjivä päätös nopeasti peruttaisiin.   

 

 

-Esko Erkkilä-

Merkitseekö voitto Viljakkalassa uhkaa Tampereelle ja lähiseudulle?

Torstai 31.7.2008 - Esko Erkkilä

Merkitseekö voitto Viljakkalassa uhkaa Tampereelle ja lähiseudulle?

  

Ylöjärven kaupunki on laittanut lopullisen pisteen Viljakkalan Vironvuorille suunnitellun  jätteenkäsittelylaitoksen kaavoitushankkeille. Kaupunginhallitus  on hyväksynyt ympäristölautakunnan yksimielisen esityksen alueen kaavoittamisen keskeyttämisestä.

 

Hankkeen kaatumisen keskeinen tekijä on ollut Viljakkalan puolesta -niminen kansanliike. Se on pystynyt asiaperusteisesti julkituomaan seikkoja, jotka lopulta kaatoivat hankkeen.

 

Olen taustavoimana mukana Viljakkalan puolesta -liikkeessä. Logistisia tietojani on hyödynnetty mm. niiden laskelmien laadinnassa, jotka osoittivat suunnitellun jätevolyymin merkitsevän pahimmillaan 150 kuorma-autolastin liikkumista päivittäin Viljakkalan pienillä teillä.

 

Aikaisemmin Ruoveden ja nyt Viljakkalan kansallismaisemista häädetty jäteyrittäjä sanoo katselevansa uutta kohdetta Tampereen seudulta.

Tampereen, Kangasalan, Nokian, Lempäälän ja Ylöjärven asukkaiden on nyt terästäydyttävä, jotta hanketta ei niidenkään alueilla toteutettaisi. Olemassa olevat kaatopaikat riittävät ja emme kaipaa yksityisten bisnesmiesten kaatopaikkoja.  

-Esko Erkkilä-