Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Yrjö Jylhä sai ylennyksen kapteeniksi vasta Talvisodan Taipaleenjoen taistelujen jälkeen

Maanantai 27.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti päässyt käymään Taipaleenjoen taistelupaikoilla ja sen vuoksi olikin itsestäänselvyys, että halusin katsojaksi Taipaleenjoki-oopperaan, joka esitettiin…

 

IMG_3841.JPG

 

…Tampere-talossa 28.11.2021.

 

 

IMG_3834.JPG

 

Oopperan sävellys on Ilkka Kuusiston ja tekstit Panu Rajalan.

 

IMG_4465.JPG

 

 

IMG_4467.JPG

 

Oopperan ilmoituksissa ja käsiohjelmissa esiintyvät Yrjö Jylhänä oopperalaulaja Jaakko Kortekangas ja Jevgeni Dolmatovskya esittävä Jyrki Anttila.

 

IMG_4466.JPG

 

Panu Rajalan laatimissa teksteissä tuodaan useastikin esille, että Yrjö Jylhä oli oopperassa kuvattujen Taipaleenjoen taistelujen aikana sotilasarvoltaan luutnantti, mutta ilmoituksissa ja käsiohjelmassa Jylhää esittävällä oopperalaulajalla on kapteenin arvomerkit!

 

*******************

 

Todellisuudessa Yrjö Jylhä ylennettiin luutnantiksi 14.5.1937 ja kapteeniksi hänet ylennettiin vasta 30.12.1941!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yrjö Jylhä sai ylennyksen kapteeniksi vasta Talvisodan Taipaleenjoen taistelujen jälkeen, Yrjö Jylhä, Taipaleenjoki, Taipaleenjoki-ooppera, luutnantti Yrjö Jylhä, kapteeni Yrjö Jylhä, Panu Rajala, libretto Panu Rajala, Talvisota, Tampere-talo,

Kantakortti kertoo mielenkiintoisia seikkoja mm. varusmiespalveluksen ajalta

Perjantai 29.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Kantakortti on jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta laadittu asiakirja, joka sisältää tiedot hänen palveluksestaan puolustusvoimissa.

 

Nykyään kantakortin tai oikeastaan sen kopion saaminen on haasteellista, mutta toki mahdollista.

 

Olin aikoinaan aktiivinen ja sain helposti kopion omasta kantakortistani, mutta vain siltä ajalta, jolloin olin varusmiespalveluksessa ja reservissä Maavoimissa.  Jossain vaiheessa minut siirrettiin reservissä Ilmavoimiin ja siltä ajalta olisin joutunut maksamaan kantakorttitietojen etsimisestä tuntiveloituksen, mutta ainakaan toistaiseksi en ole siihen ryhtynyt.

 

Ihmettelen kyllä Puolustusvoimien menettelyä, että kantakorttitietojen etsimisestä voidaan uhata erillisveloituksella!

 

 

Mutta siitä kantakortistani:

 

 

Toki tiedän sotilaspassitietojeni perusteella, että kaikki arvosanani ovat varusmiesaikana olleet kiitettäviä, mutta mielenkiintoisia ovat ne esimiesteni luonnehdinnat, jotka ilmenevät kantakortissani.

 

 kantakortti1.jpg

 

Aliupseerikoulun aikana saamani luonnehdinnat ovat;

 

  • tarmokas

  • luonteva

  • asiallinen

  • tunnollinen

  • vaativa

 

Reserviupseerikoulun opinnoista olen saanut luonnehdinnat;

 

  • jämerä

  • tunnollinen

  • vaativa

  • aloitekykyinen

 

Uutta minulle kantakortissani oli se, että olin aliupseerikoulussa Panssaritorjuntalinjan 1/25 eli priimus ja Reserviupseerikoulun kurssilla 125 kolmanneksi paras 59 oppilaan joukossa eli 3/59.

 

 

Näillä on työelämässäkin pärjätty!

Niin vielä se, että kansakoulupohjalla tässä on pärjätty, sillä eipä ole aikoinaan oppikoulua tullut käytyä ja sotilasarvoni on yliluutnantti.

Siitäkin olen tyytyväinen, että esikoisemme on sotilarvoltaan kapteeni eli joudun ilmoittautumaan pojalleni: "Herra kapteeni, yliluutnantti Erkkilä ilmoittautuu"!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kantakortti, Porin Prikaati, RUK 125, Panssarintorjunta, Ilmavoimat, yliluutnantti, kapteeni,

Jatkosodan muistomitalia kannetaan tummansinisessä nauhassa, jossa olevat kolme pystyraitaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata

Keskiviikko 6.1.2021 - -Esko Erkkilä-

IMG_1275.JPG
 

IMG_1278.JPG
 
 
Jatkosodan muistomitali (Jsmm) perustettiin vasta vuonna 1957 eli 12 vuotta Jatkosodan päättymisen jälkeen.
 
Muistomitali perustettiin Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen 24.5.1957 allekirjoittamalla asetuksella.
 



 
Mitali voitiin myöntää Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle, joka oli osallistunut sotaan tai toiminut muuten maanpuolustuksen hyväksi 25. kesäkuuta 1941 – 27. huhtikuuta 1945 välisenä aikana. Mitalin jakelu päättyi vuoden 1992 lopussa.
 


Pronssista valmistetun ympyränmuotoisen muistomitalin läpimitta on 31 millimetriä. Mitalin etusivulla on kohokuviona vaakasuorassa asennossa oleva miekka, jota verhoavat kaksi tammenlehvää. Etusivun reunaa kiertää kohokirjoitus, jossa on teksti ”Isänmaa 1941•1945”. Muistomitalin takasivulla on kohokuviona Suomen vaakuna.


Mitalin on suunnitellut jääkärikapteeni Lauri Leppänen.
 
 
Mitalia kannetaan rinnan vasemmalle puolelle kiinnitetyssä tummansinisessä nauhassa. Nauha on 32 mm leveä ja siinä on keskellä ja 2 mm kummastakin reunasta olevat 1 mm levyiset valkoiset pystyjuovat.



Kuten tämän juttuni otsikossa totean, nuo kolme pystyjuovaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jatkosodan muistomitali, Jsmm, Jatkosota, Urho Kekkonen, Koti uskonto ja isänmaa, jääkärikapteeni Lauri Leppänen,

Myös Aleksandr Sergejevits Puskinilla on patsas Petroskoissa

Tiistai 23.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan juttujani kertomalla Petroskoissa patsaskävelylläni 5.7.2019 tapaamastani Puškinin patsaasta.

 

 

 

IMG_2721.JPG

 

 

Aleksandr Sergejevitš Puškin (1799 – 1837) oli venäläinen runoilija ja kirjailija, jota on pidetty koko venäläisen kirjallisuuden ja sen kultakauden synnyttäjänä – paljon sanottu!

 

 

 

IMG_2719.JPG

 

 

Puškinin tuotanto on varsin monipuolista: kuuluisimpien romaanien Jevgeni Oneginin, Patarouvan ja Kapteenin tyttären lisäksi hän on kirjoittanut mm. tragedian Boris Godunov, näytelmiä ja satuja.

 

 

 

IMG_2723.JPG

 

 

Puskinin patsas tai venäläisittäin monumentti sijaitsee Petroskoissa osoitteessa Pushkinskaya 5, mutta erityistä syytä Puskinin patsaan sijoittumiseen Petroskoihin en tunne.  Toivottavasti saan juttuni kommenttikenttään lisätietoja asiasta!

 

 

 

Puskin kuoli varsin nuorena ja hänen kuolinsyynsä oli kaksintaistelussa saamansa vammat.

 

 

On hyvä muistaa, että päättyyhän myös kirjailijan pääteos Jevgeni Onegin traagiseen kaksintaisteluun.

 

 

Jos ketä kiinnostaa Puskinin viimeiseksi jäänyt kaksintaistelunsa, tarkka kertomus siitä löytyy, jos googlaa Aleksandr Puskin – Hannu Mäkelä”.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Aleksandr Sergejevits Puskin, Aleksandr Sergejevits Puskinin kuolema kaksintaistelussa, Jevgeni Oneginin, Patarouva, Kapteenin tytär, tragedia Boris Godunov näytelmiä ja satuja,

Itse asiassa kuultuna

Sunnuntai 24.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän lyhyen juttuni pontimena on viime perjantaina eli 22.12.2017 TV 1:n lähettämä ohjelma ”Itse asiasta kuultuna”, jossa kuultavana oli moninkertainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä.

 

 

Olin Esko-Juhani Tennilän kanssa samalla RUK-kurssilla 13.8. – 24.11.1967.

 

 

Esko-Juhani Tennilä on reservissä kohonnut minua yhtä sotilasarvoa korkeammalle, sillä hänen sotilasarvonsa on kapteeni, kun minun sotilasarvoni on yliluutnantti.

 

 

Wikipedia kertoo Esko-Juhani Tennilästä mm. näin:

 

 

”Tennilä tunnetaan entisenä SKP:n vähemmistöläisenä eli taistolaisena.”

 

 

”Keväällä 1971 Hämeen Yhteistyö -lehdessä hän kertoi, miten taistolaiset pyrkivät käymään RUK:n saadakseen johtajakoulutusta sosialistisen vallankumouksen varalle.”

 

 

Nykykielenkäytön mukaan Tennilä oli RUK:ssa siis myyrä!

 

 *****************

Henkilökohtaisesti muistan, kun matkustimme samalla Onni Vilkas Oy:n tilausajobussilla aina sunnuntai-iltaisin Tampereelta Haminaan, niin lähes joka kerta Esko-Juhani Tennilä keräsi Tampereen Linja-autoasemalla kolehdin meiltä muilta upseerioppilailta, jotta pystyi matkustamaan Tampereelta Haminaan.

Mainittakoon, että yli puolen vuosisadan mittaan Onni Vilkkaan vinttikoiratunnuksella varustetut bussi tulivat tutuiksi koko maassa ja syynä oli mm. se, että Vilkkaan bussit huolehtivat pitkään Reserviupseerikoulun oppilaiden lomakuljetuksista. Toistakymmentä bussia käsittäneen jonon sotilaallisen täsmällinen lähtö RUK:n portilta Haminasta oli vaikuttava näky, jota Onni Vilkas saapui usein itse seuraamaan. RUK:n lomakuljetuksia alettiin kilpailuttamaan 1990-luvulla, ja tällöin vuosikymmenien ajan jatkunut perinne Vilkkaan "vinttikoirilla" tehdyistä lomamatkoista katkesi.

 

Pohjolan Liikenne osti Onni Vilkas Oy:n liiketoiminnan vuonna 1999 ja silloin Vilkkaan ”vinttikoirat” hävisivät Suomen teiltä.

Liikenneneuvoksen arvon Onni Vilkas sai jo vuonna 1964 ja hän kuoli vuonna 1999.

 

*************

 

Samalla RUK:n kurssilla numero 125 kurssikavereinani oli myös kaksi muuta sittemmin politiikassa ja tiedemaailmassa merkittäviin asemiin kohonnutta henkilöä, mutta heistä ehkä muistelus joskus myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Itse asiassa kuultuna, Itse asiassa kuultuna 22.12.2017, Esko-Juhani Tennilä, RUK 125, kapteeni Esko-Juhani Tennilä, Onni Vilkas Oy, Pohjolan Liikenne Oy, liikenneneuvos Onni Vilkas,

Kapteeni yrittää jättää hukkuvan laivan?

Torstai 30.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Valkeakosken Sanomat jysäytti elokuun 28. päivänä todellisen uutispommin, kun se kertoi, että Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela on hakenut Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan toimeen.

 

Lehti otsikoi jymyuutisensa näin:

 

 

Tavasen toimitusjohtaja hakee Valkeakoskelle

 

Lehti taustoittaa uutistaan mm. näin:

 

”Tekopohjavesiyhtiön Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokela on yksi niistä 21:stä, jotka hakevat Valkeakosken teknisen johtajan paikkaa…

 

…Tavasen tiimoilta niin valkeakoskelaisille kuin muillekin lähikuntien asukkaille tutuksi tullut Jokela sanoo, että hakee paikkaa, koska se on merkittävä ja mielenkiintoinen.

 

– Olen ollut sekä yksityissektorilla että julkisella puolella töissä. Tavasessa olen ollut mukana vuodesta 2005, Jokela toteaa.

 

Valkeakoski hakee uutta teknistä johtajaa Pentti Bergmannin eläköitymisen vuoksi.”

 


Minulla ei ole pienintäkään sananvaltaa, eikä edes halua puuttua Valkeakosken kaupungin teknisen johtajan valintaan, mutta siitä huolimatta viime perjantaina päättynyt hakuprosessi on minulle ja muille Tavase-vastustajille hyvin merkityksellinen.

 

Tavase Oy:n toimitusjohtajan halu jättää tekopohjavesihanke on vahva viesti koko hankkeen mielettömyydestä. Yrityksen toimitusjohtaja näkee aivan oikein, että lähtö tästä kuitenkin tulee.

 

Toivon, että Petri Jokelan hakemus Valkeakosken teknisen johtajan toimeen herättää viimein myös tamperelaiset Tavase-uskovaiset todellisuuteen.

 

Tampere ja sen lähikunnat eivät mielestäni voi olla tekopohjavesiyhtiön takana.

 

Luettelen taas kerran muutaman keskeisen argumentin Tavase-suunnitelmia vastaan:

 

  • Näsijärvi on pitkäjänteisen toiminnan tuloksena puhdistunut niin, että Tampereen vedenkulutuksen kasvu voidaan vallan hyvin tuottaa todellisena lähivetenä Näsijärvestä

 

  • Näsijärven rannalla sijaitsevan Kaupinojan vesilaitoksen saneeraukseen sijoitetut rahat ovat pieni murto-osa niistä mammuttikustannuksista, jotka muodostuisivat jos Pälkäneelle ja Kangasalle sekä ennen pitkää Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian Pinsiöön rakennettaisiin ympäristöä tuhoavat tekopohjaveden imeytyskentät

 

 

  • Suomen kauneimpia harjumaisemia ei saa pilata sadettamalla Kangasalan ja Pälkäneen harjumaisemiin joka toinen vuosi 863 metriä korkea vesipatsas. Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät olisivat yli 1.000-kertaisia alueen normaaliin sademäärään verrattuina!

 

 

Tavase Oy:n kansalaismielipidettä halveksiva toimintatapa ”ei ole nykypäivää”.

 

Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen triatlonisti Pauli Kiuru pyysi Aamulehdessä 30.7.2012 Tavasen suurimmalta omistajalta eli Tampereen kaupungilta avoimia vastauksia esittämiinsä kysymyksiin!

 

Myös Tavase Oy:lle hän esitti kysymyksiä.

 

Toivoin, että Tampereen luottamushenkilöt ja Tavase Oy:n hallituksen jäsenet olisivat vastanneet Kiurun kysymyksiin.


Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

 

Koen, että Valkeakosken Sanominen uutispommi toimitusjohtaja Jokelan halusta irrottautua tekopohjavesihanke Tavasesta on paras vastaus kansanedustaja Pauli Kiurun esittämiin kysymyksiin.

 

Kaikesta näkee, että Tavase Oy vetelee viimeisiä henkosiaan.

 

Tavase Oy:n loppuminen on hyvä asia, mutta surettaa, että mieletön hanke on ehtinyt kuluttaa tamperelaisten ja lähikuntien asukkaiden verovaroja lähes kymmenen miljoonaa euroa!


Tampereen kaupunki rypee suurissa taloudellisissa ongelmissa.


Ymmärrän Tampereen kaupungin virkamiesjohdon murheet, kun kaupunki joutuu Tavasen alasajossa kirjaamaan omistusosuutensa mukaisen tappion hankkeen loppumisesta.


Tampereen kaupunki omistaa Tavasesta 69,5 %, joten tappiota kertyy tekopohjavesiseikkailusta monta miljoonaa.

 

Ironisesti voidaan toki ajatella, että kymmenen miljoonan euron panostuksella saadaan säästettyä 200 miljoonan euron uhraaminen luonnon ja ympäristön tuhoamiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tavase Oy, Tavase, Valkeakosken Sanomat, rotat jättävät hukkuvan laivan, toimitusjohtaja jättää hukkuvan yrityksen, kapteeni jättää hukkuvan laivan, Valkeakosken tekninen johtaja, Tampereen osuus Tavasesta 69, 5 %,