Vasta maalissa jaetaan palkinnot

Keskiviikko 7.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikka-aktivistit ovat meuhkanneet ratikan erinomaisuutta jo vuosikausia.

 

 

Ratikka-aktivistien naamat alkavat olla vakavia, sillä mm. toissapäivänä julkistetut tiedot eivät lupaa hyvää ratikalle.

 

 

Ratikkaintoilijat saivat kylmää vettä niskaansa, kun heidän aiemmin toitottavansa 250 miljoonaa euroa muuttui 283 miljoonaksi euroksi eli ”kantasumma” nousi yhdessä tömäyksessä pitkälti yli 10 %.

 

 

Kun uuteen kantasummaan lisätään vaunuhankinnan kustannusarvio ja ratikan vaatimien infra-uudistusten kustannusarviot, ollaankin jo 450 miljoonassa eurossa.

 

 

Neljäsataaviisikymmentä miljoonaa euroa on tyystin toista kuin ratikka-aktiivien markkinoima 250 miljoonaa euroa!

 

 

Seurasin eilen ns. toisella silmällä facebookissa käytyä ratikkakeskustelua ja siellä oli ratikkauskovaisilla vahva sordiino päällä viesteissään.

 

 

Muistutan tässäkin yhteydessä laajaa lukijajoukkoani yhdestä tärkeästä seikasta:

 

 

Tampereella kaikkien vähääkään suurempien hankkeiden todellinen toteutunut kustannus on vähintään kaksinkertaistunut budjettiin verrattuna ja kun ratikan ns. virallinen kustannusarvio nyt on 450 miljoonaa euroa, niin puhumme todella miljardiluokan hukkainvestoinnista!

 

 

• vanhan tavara-aseman siirron ensimmäinen kustannusarvio oli 700.000 euroa ja nyt puhumme 3,2 miljoonasta eurosta eli alkuperäinen kustannusarvio on Tampereen tapaan viisinkertaistumassa!

 

On perin ymmärrettävää, että Tampereen ratikkauskovaiset ovat toissapäiväisen kustannusarviojulkistuksen jälkeen allapäin ja pahoillamielin!

 

 

Saavat ollakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

Perjantai 26.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Toistan tämän juttuni otsikossa tunnuslauseeni Tampereen ratikasta.

 

 

 

 

 

Sain eilen olla mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa, jossa kattoteemana oli

 

 

”Sähköbussi vai raitiotie Hämeenkadulle?”

 

 

Tilaisuudessa oli mukana osanottajia Tampereen kaikista valtuustoryhmistä – vain Vihreät loistivat poissaolollaan.

 

 

En ole kateellinen, kun tilaisuuden alustajien kantava teema sivusi omaa tunnuslausettani, sillä heidän tunnuslauseensa oli

 

 

”Ilmainen sähköbussiliikenne Hämeenkadulle!”

 

 

 

Vastustan Tampereen ratikkaa ja tiedän, että pelkkä vastustaminen ei riitä, vaan pitää pystyä esittämään vaihtoehtoinen tapa edetä.

 

 

Sain eilen vahvat eväät vaihtoehtoiselle suunnitelmalle.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä selostaa tarkemmin eilen kuulemaani suunnitelmaa, mutta jo nyt voidaan todeta, että läpi Tampereen rytistävälle ratikalle ja ratikan lisäksi jatkavalle massiiviselle bussiliikenteelle Hämeenkadulla on olemassa vaihtoehto.

 

 

Vaihtoehto on se, että Hämeenkadulla kulkee vain sähköbussi nonstop-linjana Pyynikintorin ja Sampolan aukion välillä.

 

 

Minulta lainattuna ajatuksena on se, että Pyynikintorin ja Sampolan aukion välinen sähköbussilinja on ilmainen!

 

Vuoroväli vuorokaudenajasta riippuen olisi 30 sekunnista viiteen minuuttiin!

 

 **************

 

Tykästyin ehdotukseen ja en ole lainkaan pahoillani, jos teemani…

 

 

”Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle”

 

 

…jalostuisikin muotoon…

 

 

”Ilmainen sähköbussiliikenne Hämeenkadulle”!

 

 

 

Voitte olla varmoja, että tulen tällä saitilla palaamaan eilen kuulemaani ja kokemaani lähipäivinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi näköispressua ei käytetä?

Lauantai 14.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja sen toimittaja Aki Taponen ovat viime päivinä tarttuneet Tampereella ajankohtaiseen ongelmaan, joka toki on luonteenomaista ongelmissa rypevälle Tampereen kaupungille.

 

 

Tampere rypee taloudellisissa ongelmissa jo ties monettako vuotta, kun kaupungin päättäjiltä puuttuu taito ja ilmeisesti halukin puuttua maamme toiseksi suurimman kaupungin talousongelmiin.

 

 

Mutta nyt siihen ongelmaan, johon Aamulehti ja eritysesti sen toimittaja Aki Taponen ovat puuttuneet.

 

 

 

 

 

 

Kyse on Tampereen Raatihuoneen ulkoasun korjaamisesta, joka työ on peitetty surkealla pressulla.

 

 

Raatihuoneen ulkoasun korjaaminen sinänsä on paikallaan, mutta ihmeellistä on, että korjaustyöt suojataan repaleisella pressulla, kun tiedämme kaupungin varastolla lojuvan Raatihuoneen koko julkisivun peittävän suojapressun!

 

 

Aikoinaan hankitun näköispressun asentaminen työmaan suojaksi olisi maksanut ehkä kymppitonnin, mutta kun rahaa ei kuulemma tähän hommaan ole!

 

 

Syksyllä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tuodaan ratikkahanke, jonka todellisena hintalappuna tulee olemaan 600 miljoonaa euroa – silloin Tampereen vihreät ja muut valtakoalition osapuolet eivät ole köyhiä eivätkä kipeitä!

 

 

Vaadin kahta asiaa;

 

 

• Tampereen kaupunki hankkikoot Raatihuoneen suojaksi sen näköispressun, joka lojuu jossain kaupungin varastolla

• ratikkahanke vedettäköön pois  ja esitän, että:

Ratikkarahoilla rahoitetaan tamperelaisille ilmainen joukkoliikenne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olemme paikkauskollisia!

Keskiviikko 13.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Menin eilen hieman arkaillen palaveriin joka kokoontui vasta toista kertaa – en päässyt ensimmäiseen palaveriin, joten minulla oli nyt ensimmäinen osallistuminen tuon työryhmän työskentelyyn.

 

 

Menin kokoustilaan varhain ja arkaillen sen vuoksi, että josko osanottajille oli ensimmäisellä kerralla muodostunut vakiopaikat ja vakiopaikathan ovat suomalaisessa palaverikäytännössä pyhä asia.

 

 

Olen osallistunut vuosien aikana satoihin ellei tuhansiin palavereihin ja tiedän, että palavereissa nopeasti muodostuu tilanne, jossa osanottajat istuvat vuodesta toiseen samalla paikalla!

 

 

Olemme siis paikkauskollisia!

 

 

Olen eläkeläisaikanani osallistunut nyt muutaman vuoden ajan erääseen palaveriin, josta kerrotaan, että takavuosina eräs osanottajamme ajoi ”lajikaverinsa” pois paikalta, jossa hän kuulemma oli istunut kaksikymmentä vuotta – ei toki koko kahtakymmentä vuotta peräjälkeen, mutta aina, kun tuo ryhmä on kokoontunut kahdenkymmenen vuoden aikana!

 

 

On selvyyden vuoksi todettava, että tunnistan myös itsessäni tuon paikkauskollisuuden, joten en voi ivailla tai naureskella muille.

 

 

Kiintoisaa on havainnoida, että samassa kokoustilassa, mutta eri aiheita käsittelevissä palavereissa henkilöiden paikkauskollisuus vaihtelee – aihetta XX käsittelevässä palaverissa haluan istua eri paikassa kuin aihetta YY kokevassa palaverissa – näin siitä huolimatta, että kokoustila on molemmissa palavereissa täsmälleen sama.

 

 

Muistan lapsuuteni ajalta Viljakkalasta sen, kun eräs Kalle istui aina kirkossa täsmälleen samalla paikalla. Kerrotaan, että jos joku oli erehdyksessä istunut Kallen paikalle, niin Kalle ajoi paikalleen istuneen pois!

 

 

Tämmöistä pohdiskelua tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereelle mahdollisesti rakennettava ratikka saisi monille joukkoliikenteen asiakkaille aikaan melkoisen vaihtoruletin

Tiistai 12.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle ollaan suunnittelemassa ratikkaa, joka kulkisi käytännössä edestakaisin 23 kilometrin pituista reittiä.

 

 

Käytännössä yksi raidelinja saattaa palvella sen varrella asuvia, mutta vähänkään linjasta sivussa asuvat joutuisivat läpikäymään melkoisen vaihtoruletin. Ongelma tuplaantuisi, jos tämmöisen henkilön työpaikka olisi myös etäällä ratikkareitistä

 

 

Otan esimerkiksi oman perhekuntani, jonka ainoa työssäkäyvä eli nuorimies tulisi kokemaan ratikan aiheuttaman vaihtoruletin koko kaameudessaan.

 

 

Nuorimiehemme asuu kotonaan Palokalliolla ja käy töissä Tesomalla. Nyt hän pääsee kotoa työpaikalleen yhdellä ja samalla bussilla, mutta ratikka toisi työmatkaan paljon mutkia.

 

 

”Ratikkatilanteessa” miehen matka sujuisi aluksi bussilla Tampereen keskustaan jollekin ratikan ”lajittelukeskukselle”.

 

 

Ratikan lajittelukeskukselta matka jatkuisi jonnekin Pispalan seutuville ratikalla ja siellä pitäisi jäädä pois ratikasta ja taas olisi vuorossa ratikan toinen lajittelukeskus.

 

 

Pispalan seutuvilla sijaitsevalta ratikan lajittelukeskukselta miehemme matka jatkuisi taas bussilla ja nyt päätepiste olisi Tesoma.

 

 

Työpäivän jälkeen ”bussi – lajittelukeskus – ratikka – lajittelukeskus – bussi” -ruljanssi pitäisi läpikäydä toisinpäin!

 

 

Aikaa kuluisi ja vaikeuksia kertyisi oikein kunnolla!

 

 

Ratikka merkitsisi suunnatonta kulkuyhteyksien heikentymistä siis niille henkilöille, jotka asuvat etäällä ratikkareitistä ja erityistä olosuhteiden heikentymistä se merkitsisi niille, joilla myös työpaikka sijaitsee etäällä ratikkareitistä!

 

 

Olen entistä vakuuttuneempi, että ilman ratikkaa olisi viisaampaa ja saisimme…

 

 

…ratikkarahoilla ilmaisen joukkoliikenteen Tampereelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeensillan remontointia on aikaistettava 20 vuodella, jos ratikka tulee ja tämä taas kohottaisi ratikkakustannusta miljoonilla!

Lauantai 26.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkauskovaiset jankuttavat edelleen, että ratikkahanke maksaisi vain 250 miljoonaa euroa.

 

 

He unohtavat tai eivätkö edes tiedä, että julkisuudessa tarjoiltuun 250 miljoonaan sisältyy ainoastaan vain raiteiden vaatimat rakennekerrokset, kiskot ja ajolangat.

 

 

Muistan pari vuotta sitten kuvan, jossa kaksi ratikkauskovaista istui hangessa ja olivat matkustavinaan ratikalla – hangessa istuminen on hyydyttänyt terveen ajattelukyvyn.

 

 

***************

 

 

Meillä ”järkiratikkalaisilla” on ollut koko ajan tiedossa, että Hämeensilta on remontoitava, jos kaupunkiin halutaan ratikka. Näin on tehtävä, sillä Hämeensillan kantokyky kun ei riitä kahdelle ratikalle ja niin kai joskus tulisi tapahtumaan, jos ratikka Tampereelle tulisi.

 

 

Kiitokset ”Tamperelainen” –lehdelle, joka toi asian esille jutussaan 23.3.2016.

 

 

Jutussa todetaan, että Hämeensillan remontti ei suinkaan olisi ainoa operaatio, joka Hämeenkadulla pitäisi tehdä, jos ratikka rakennettaisiin.

 

 

Ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen toteaa Tamperelaisen uutisen mukaan, että Hämeensilta on vain yksi esimerkki kohdista, jossa kaupunki joutuu pohtimaan uusitaanko koko katu samaan aikaan ratikkatöiden kanssa.

 

 

Pelkkä Hämeensillan remontti maksaisi nykyisen kustannusarvion mukaan n. 4 miljoonaa euroa, mutta kun käytetään Tampereen hommista tuttua Tampereen kerrointa eli x 2, niin ollaan luvussa 8 – 10 miljoonaa euroa.

 

 

Olen julkisuudessa käyttänyt Tampereen ratikan kustannusarviona 500 – 600 miljoonaa euroa, mutta kun nyt näihin melkein päivittäin ilmeneviin uusiin kustannustekijöihin paneutuu, Tampereen ratikkakustannus alkaa hipomaan miljardia eli 1.000 miljoonaa euroa.

 

 

Summalla saisimme Tampereelle ilmaisen joukkoliikenteen ainakin kahdeksikymmeneksi vuodeksi eli toteamukseni…

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne

 

 

…on täyttä totta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vetää vakavaksi, jos omakotitalon tonttivuokra kymmenkertaistuu!

Perjantai 25.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tunnettu Caruna-korotuksia suuremmista hinnankorotuksistaan.

 

 

Surkeana esimerkkinä Tampereen hinnankorotuksista on Teiskon alueen joukkoliikennehintojen korottaminen.

 

 

Vuokrasopimuskauden vaihtumisen yhteydessä tapahtuneet tonttivuokrien hinnankorotukset ovat kuulopuheiden mukaan sellaisia, että entiseen vuokrasummaan lisätään yksi nolla summan perään.

 

 

Tietääkseni vuokrankorotukset koskevat niin kerrostaloja, rivitaloja kuin valitettavasti myös omakotitaloja.

 

 

Kerrostaloissa vuokrankorotukset ”leivotaan” yhtiövastikkeisiin, mutta omistusrivitaloissa ja omistusomakotitaloissa vuokrankorotukset omistajat joutuvat maksamaan erillislaskuilla.

 

 

Varmistin viime vuonna maksamamme omakotitalomme tonttivuokran ja se oli tarkalleen 551,62 euroa.

 

 

Jos viime vuonna maksamassamme tonttivuokrassa pilkkua siirretään yhden numeron verran oikealla, on summa 5.551,62 euroa!

 

 

Ei hymyilytä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko takinkäännön paikka?

Sunnuntai 6.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kannatan ja olen kannattanut Tampereen suurhankkeista – Rantaväylän tunneli, ratikka, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen, Tavase sekä Kansi ja Areena – ainoastaan Kansi ja Areena –hanketta, mutta nyt kun olen kuullut huhuja, että Tampereen kaupungin osuus hankkeen kustannusarviosta olisi huimasti nousemassa, pidätän itselläni takinkääntöön mahdollisuuden.

 

 

Olen elänyt lapsellisessa haaveiden muistikuvassa, että Tampereen kaupungin osuus Kannen ja Areenan kustannuksista olisi suuruusluokkaa 10 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 30 miljoonan suuruisen Tampereen kaupungin osuuden kaksinkertaistamisesta ja kun sekään ei kuulemma riitä, niin Tampereen kaupungin osuus olisi huhutietojen mukaan kasvamassa 80 miljoonaan euroon.

 

 

Käsittämätöntä, mutta sopii hyvin siihen taudinkuvaan, joka Tampereen kaupungin taloudenpidolle on viime vuodet ollut ominaista.

 

 

Tampere elää kuin pellossa!

 

 

Jotta 80 miljoonan suuruisen summa saisi oikeat viitekehykset pitää palauttaa mieliin, että Tampereella 30 miljoonaa euroa merkitsee kunnallisveroon yhtä %-yksikköä – kyse olisi siis lähes kolmen (3) %-yksikön korotustarpeesta Tampereen kunnallisveroon!

 

 

Vaadin, että kaupunginvaltuutetut pyrkivät saamaan kaupungilla vellovien huhujen todenperäisyyteen totuuden viimeistään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka pidetään 14.3.2016.

 

 

Totuuden saamiseen saakka pidätän itselläni oikeuden vetää tukeni pois Tampereen Kansi ja Areena -hankkeelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen investoinnit: Älyttömät ja tuottavat

Torstai 25.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkaa ajavat ja sitä puolustavat ovat pääosin julkisen puolen palveluksessa tai ovat muuten syrjässä siitä joukosta, joka luo jokapäiväisellä työllään Tampereelle hyvinvointia.

 

Tampereella järjestettiin tiistaina 23.2.2016 tilaisuus, jossa ratikan puolestapuhujat olivat hinanneet paikalle jopa norjalaisen Bergenin kaupungin edustajat.

 

 

Tilaisuudessa Tampereen Kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen oli todennut, että puolet kauppakamarin jäsenistä näkee, ettei ratikalla ole suurta merkitystä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen on ongelman ytimessä, kun hän Tamperelainen-lehdessä 12.12.2015 julkaistussa haastattelussaan toteaa yks´kantaan:

 

 

Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis.

 

 

Toimitusjohtaja Eskelinen niputtaa haastattelussaan Tampereen investoinnit kahteen ryhmään:

 

 

Älyttömät ja tuottavat.

 

 

”Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Kansiareena-hanke ja asemanseudun kehittäminen. Ne palvelevat koko seutukuntaa. Älyttömät ovat niitä, jotka eivät palvele koko seutukuntaa”  - näin toteaa toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

 

 

Tamperelainen-lehden toimittaja kysyy lehtijutun lopuksi Eskeliseltä seuraavaa:

 

 

Olisiko raitiotiehanke siis toteutuessaan älytön investointi?

 

 

Eskelinen vastaa näin:

”Sellainen on älytön investointi, joka ei palvele kokonaista seutukuntaa.”

 

 

Kauppakamari edustaa niitä tahoja, jotka viime kädessä joutuvat maksamaan älyttömätkin investoinnit ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen päättäjät tulevat järkiinsä ja torppaavat mielettömän ratikkahankkeen!

 

 

Kiitän Jari Alasta sekä Antti Eskelistä ja totean, että pidän entistä viisaampana esitystäni joka kuuluu lyhyesti:

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne!

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa

Lauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.

 

Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.

 

 

Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.

 

 

Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.

 

 

Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!

 

 

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!

 

 

Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:

 

 

• Eteläinen                                     1,370
• Harju                                           1,296
• Messukylä                                   1,500
• Tuomiokirkko                             1,448
• Hattula                                         0,478
• Hauho                                          0,467
• Hämeenlinna-Vanaja                 0,880
• Kalvola                                        0,429
• Lammi                                         0,471
• Tuulos                                          0.455
• Akaa                                             0,593
• Kangasala                                   0,818
• Lempäälä                                    0,778
• Pälkäne                                        0,474
• Sääksmäki                                   0,741
• Urjala                                          0,421
• Vesilahti                                       0,467
• Hausjärvi                                     0,526
• Janakkala                                    0,630
• Loppi                                           0,526
• Riihimäki                                     0,758
• Asikkala                                      0,526
• Hollola                                         0,815
• Joutjärvi                                      0,826
• Keski-Lahti                                 0,935
• Kärkölä                                       0,467
• Laune                                          0,880
• Nastola                                         0,682
• Orimattila                                    0,593
• Padasjoki                                     0,400
• Salpausselkä                                0,727
• Jämsä                                           0,741
• Kuhmoinen                                 0,400
• Mänttä-Vilppula                         0,522
• Orivesi                                         0,565
• Ruovesi                                        0,368
• Hämeenkyrö                               0,522
• Ikaalinen                                     0,474
• Jämijärvi                                     0,333
• Nokia                                           0,818
• Pirkkala                                       0,667
• Ylöjärvi                                       0,848
• Forssa                                          0,630
• Humppila                                    0,400
• Somero                                        0,478
• Tammela                                     0,474
• Ypäjä                                           0,400

 

Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.

 

 

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pico do Arieiro - Madeiran kolmanneksi korkein vuori tuli valloitettua!

Tiistai 16.2.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Madeiralla kannattaa osallistua matkanjärjestäjien Saarikierrokseen, sillä sen aikana pääsee tutustumaan mm. Madeiran kolmanneksi korkeimpaan vuoreen Pico de Arieiroon, jonka korkein kohta on 1.818 metriä merenpinnan yläpuolella.

 

 

 

 

 

 

Matka Pico de Arieiroon on jo kokemus sinänsä, sillä mutkaiset tiet antavat jännitystä perillepääsystä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähellä vuorenhuippua on nähtävissä Naton ilmavalvontatutka…

 

 

 

 

 

 

…ja sen luokse päästyämme olemmekin jo perillä vuorenhuipulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paul da Serran tuulivoimalat viereisellä vuorella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän siellä minunkin päästä kuvaan!

 

 

 

 

 

 

Luonnonsuojelijat tai ovatko ”luonnonsuojelijoita” toivat vuorenhuipulle kasveja, joita he istuttavat vuorille – kasvintaimet lasketaan köysiradalla ämpäreissä alempana oleville vuorille ja istutetaan sinne.

 

 

 

 

 

 

Tutka-asema…

 

 

 

 

 

 

…taustallani.

 

 

 

 

 

 

Lähdimme jatkamaan matkaa ja huomaattehan, että olimme pilvien yläpuolella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mercado dos Lavratores eli Funchalin kauppahalli pitää Madeiralla käydessään kokea!

Maanantai 15.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Funcalin kauppahalli on paikka, joka jokaisen Madeiralla kävijän pitää kokea.

 

 

On selvää, että kauppahallissa kannattaa keskittyä katselemiseen, sillä oppaamme kertoman mukaan ja netistä lukemani perusteella on vaara, että varomatonta kulkijaa siellä höynäytetään – näin toki tapahtuu kai kaikissa kauppahalleissa ulkomailla.

 

 

Aluksi muutama kuva kalaosastolta – kalaosastolle ei ole asiaa kala-allergisille, sillä kalanhaju osastolla on suorastaan huumaava:

 

 

 

 

 

 

Mustahuotrakalaa oli kauppahallissa runsaasti tarjolla.

 

 

Mustahuotrakala elää syvissä vesissä – jopa 1.700 metrin syvyydessä - , mutta se nousee aamuyöstä lähemmäs pintaa ja silloin sitä pyydystetään. Kala menehtyy pintaa nostettaessa paine-eron vuoksi.

 

 

Mustahuotrakalaa kutsutaan Madeiran ravintoloissa Espadaksi ja sitä on tarjolla kaikissa ravintoloissa.  Minäkin söin kerran Espada-annoksen, mutta kalaruokia yleensäkin karttavana en pitänyt annoksestani.

 

 

 

 

 

 

Espadan perkaaminen sujui kauppahallissa ammattimieheltä ihailtavan vaivattomasti.

 

 

 

 

 

 

Tässä muita…

 

 

 

 

 

 

…kalaosaston…

 

 

 

 

…anteja.

 

 

 

 

Kalaosaston jälkeen siirryimme hedelmä-, juures-, vihannes- ja kukkaosastolle:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kermaomenan eli annoonan sanotaan olevan maailman makein hedelmä – olen samaa mieltä vaikka en tunnekaan maasilman kaikkia hedelmiä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Peikonlehden hedelmä 2,00 € ja puutomaatti 2,50 € - herkullisia molemmat! Toimme molempia myös Suomeen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valkosipulit 3,48 €/kg.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuningasprotea.

 

 

 

 

 

 

Strelitzia eli paratiisilinnun kukka eli kolibrikukka on Madeiran kansalliskukka ja niitä tapaa Madeiralla joka paikassa.

 

 

 

 

 

 

Netissä väitetään, että kauppahallin kansallispukuiset myyjät eivät halua heitä valokuvattavan – en tavannut tämmöistä ilmiötä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Funcalin kauppahallin sisäänkäynnin seinillä on taidokkaita kaakelimaalauksia ja tässä muutama malliksi:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Suosittelen, että Madeiralla käydessänne tutustutte Funcalin kauppahalliin eli paikkaan nimeltä

 

 

Mercado dos Lavratores!

 

 

-Esko Erkkilä-

Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee!

Torstai 11.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi ratikkaa koskevan mielipidekirjoitukseni tiistaina 9.2.2016.

 

 

Julkaisin sen eilen omilla fb-sivuillani sekä myös näillä nettisivuillani – se julkaistiin myös Tampereen Keskustan fb-sivuilla.

 

 

Eräs fb-kaveristani jakoi sen myös ”Ratikka Tampereelle” –fb-sivuille ja siitäkös elämä nousi. 

 

 

Hyvä että jakoi ja hyvä, että älämölö nousi, sillä nyt saatiin kunnon aihe täysin tarpeettomasta Tampereen ratikasta.

 

 

******************

 

 

Syyllistyn nyt hieman epäasialliseen juttuun, kun muistelen jonkun parkettien partaveitsen kertoneen, että hän kysyy aina tanssiin hakemaltaan naiselta, että mennäänkö heti huoneeseeni ja tehdään temput.

 

Parkettien partaveitsi jatkoi, että kyllä tulee korvilla, mutta on hän saanut naidakin!

 

 

Ratikkajutustani saamani palautteen pohjalta totean, että paljon on tullut ratikkauskovaisilta moitteita, mutta vielä enemmän olen saanut tunnustusta kirjoituksestani!

 

 

*****************

 

 

Uskon, että  mielipidekirjoitukseni tuloksena monet ratikkaan kriittisesti suhtautuvat uskaltavat nyt tulla mielipiteineen julkisuuteen ja saamme torpattua täysin turhan hankkeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne Tampereelle!

Keskiviikko 10.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen ”Lukijalta” –palstallaan mielipidekirjoitukseni, jossa esitän, että ratikkaan suunnitelluilla rahoilla järjestettäisiin ilmainen joukkoliikenne Tampereelle.

 

 

Mielipidekirjoitukseni kuului näin:

 

********************

 

Ratikkarahoilla mahdollistettaisiin ilmainen joukkoliikenne

Tampereen joukkoliikenteen tulostavoite vuodelle 2015 oli tappiollinen noin 12 miljoonaa euroa.

Viime vuoden toimintamenoiksi ennustettiin 55 miljoonaa ja toimintatuloiksi 43 miljoonaa eli ainoastaan 78,2 prosenttia toimintamenoista saatiin katettua joukkoliikenteen tuloilla.

Vuoden 2016 "tappiotavoite" on sama eli tarkalleen 11,997 miljoonaa euroa joten tarkoitus on jatkaa samalla tappiotasolla.

Kahdentoista miljoonan euron tappio on suuri summa, mutta se ei riitä edes suolarahoiksi, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

Tiedämme, että ratikkaratkaisun kustannukset ovat vähintään 400 miljoonaa euroa, mutta todennäköisesti 600 miljoonaa euroa, kun huomioidaan ratikan rakennuskustannukset, kaluston hankintakustannukset sekä kaupunki-infraan tarvittavat muutokset. Tämä merkitsee, että on perusteltua harkita muita vaihtoehtoja.

Koska ratikkarahoja ei tipu taivaasta, vaan jokainen euro on tamperelaisten maksettava, on ilmaiseen joukkoliikenteeseen siirtyminen Tampereen nykyisellä kalustoratkaisulla yhtä edullinen kuin ratikkaan panostaminen.

Neljänsadan miljoonan euron kustannus merkitsee ilman korkokustannuksia kymmenen vuoden ajalla vuosittain tasaerin 40 miljoonaa euroa ja 600 miljoonan euron suuruinen ratikkapanostus 15 vuoden "kuoletuksella" samaista 40 miljoonan euron rasitusta tamperelaisille veronmaksajille.

Tampereen joukkoliikenteen toimintamenojen ennakoidaan vuonna 2016 olevan 56,3 miljoonaa.

Kun nykyiseen 12 miljoonan suuruiseen joukkoliikenteen tappioon lisätään ratikan aiheuttama vuotuinen kustannus eli 40 miljoonaa, päästää lukuun 52 miljoonaa euroa.

Toimintoja tehostamalla ja bussikaluston kaavaillulla ulkoistamisen kasvattamisella saadaan kurottua tuo 4 miljoonan euron vuotuinen ero umpeen.

Yksinkertainen laskelma osoittaa, että ratikkapanostuksella on Tampereella mahdollista taata ilmainen joukkoliikenne jopa vuoteen 2031 saakka.

Tekninen kehitys on niin nopeaa, että 2030-luvulla voidaan joukkoliikenteessä toteuttaa uudempia ratkaisuja kuin ratikka.

Vähintä, mitä Tampereen päättäjät nyt voivat tehdä, on siirtää ratikkapäätös 9.huhtikuuta 2017 valittavan kaupunginvaltuuston päätettäväksi, jotta tamperelaiset saisivat aidosti päättää, että halutaanko Tampereelle ratikka vaiko ilmainen joukkoliikenne.

Esko Erkkilä

Tampere

Arvokas neuvottelupaikka: Tampereen Tuomiokapitulin istuntosali

Tiistai 17.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen työelämän ja eläkkeelläoloni aikana saanut kokoustaa monissa paikoissa – monet näistä kokouspaikoista ovat olleet hyvinkin arvokkaita.

 

 

Eilen sain kokoustaa Tampereen Tuomiokapitulin istuntosalissa ja on sanottava, että neuvottelupaikka henki arvokkuutta.

 

 

Miksi pääsin kokoustamaan Tampereen Tuomiokapitulin istuntosaliin?

 

 

Kerron lyhyesti:

 

 

Sain viime viikonvaihteessa pikakomennuksen toimia Keskustalaisen seurakuntaväen ehdokaslistojen vaaliasiamiehenä ensi vuonna järjestettävien;

 

Kirkolliskokouksen maallikkoedustajien…

 

 

…ja…

 

 

…Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenten…

 

 

…ehdokasasettelussa.

 

 

 *************

 

Tampereen Hiippakunnan Tuomiokapitulin istuntosalin seinille on ripustettu hiippakunnan piispojen muotokuvat vuodesta 1733 lähtien.

 

 

Tässä kuvakimara Tuomikapitulin istuntosalin seinillä komeilevista piispojen muotokuvista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

Luovutin vaaliasiakirjat Tampereen hiippakunnan eläkkeelle siirtyneelle lakimiesasessorille varatuomari Leevi Häikiölle, jonka kanssa poseeraan tässä hiippakunnan eläkeelle siirtyneen piispa Juha Pihkalan muotokuvan edessä.

 

 

 

 

 

 

Sain neuvottelun aikana istua vasemmalla näkyvällä tuolilla, joka on lähinnä Tuomiokapitulin istuntoja johtavan piispan tuolia – piispan tuoli sijaitsee pöydän päässä.

 

 

Arvostan taustaryhmäni minulle suomaa luottamustointa, sillä pääsin sitä hoitaessani tutustumaan arvokkaaseen paikkaan – Tampereeen hiippakunnan tuomiokapitulin istuntosaliin!

 

 

***************

 

 

Lisään vielä sen, että arvostan Tampereen hiippakunnan toimintaa, sillä ehdokasasettelun tulokset ilmestyivät Tuomiokapitulin nettisivuille eilen illalla jo klo 21.00 ja ne kertovat valitsijayhdistyksittäin seuraavaa:

 

 

Tampereen hiippakunnassa ehdokkaita on asetettu seuraavasti:

Kirkolliskokous, maallikot:

Kirkkodemarit 2 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 19 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 20 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 11 ehdokasta

Hiippakuntavaltuusto, maallikot:

Kirkkodemarit 4 ehdokasta
Tulkaa kaikki 12 ehdokasta
Kokoomus 17 ehdokasta
Tampereen hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki 19 ehdokasta
Keskustalainen seurakuntaväki 10 ehdokasta

 

”Kissa nostaa omaa häntäänsä” ja toteaa:

 

 

Hyvin pärjäsimme ehdokasasettelussa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen joukkoliikenteen tappioennuste ensi vuodelle on 12.000.000 euroa

Torstai 5.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana olen jäsenenä Tampereen eläkeläisvaltuustossa, joka piti syyskokouksensa Tampereen valtuustosalissa 29.10.2015.

 

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisimman esityksen eläkeläisvaltuustossa piti joukkoliikennepäällikkö

Mika Periviita.

 

 

Periviita taustoitti asiaansa katsauksella toimintaympäristön muutosnäkymillä 2016 – 2018.

 

 

Muutosnäkymistä miinusta merkitsevät kireä ja kiristyvä kuntatalous sekä leikkaava valtiontalous.

 

 

Positiivisena Periviita näki maltillisen kustannuskehityksen eli maltilliset palkkaratkaisut sekä polttoaineen todennäköinen maltillinen hintakehitys.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen menot tulevat talousarvioesityksen mukaan olemaan n. 56 M€  ja ne koostuvat pääosin liikenteen ostamisesta (52 M€).

 

Taksaostot liikennöitsijöiltä ja VR:ltä ovat noin miljoona euroa ja sama summa menee myös R-kirjalle ja muille lippuja myyville tahoille myyntipalkkioina.

 

Joukkoliikenteen ICT maksaa runsaan millin ja markkinointiin sekä tiedotukseen kuluu yhteensä vajaa milli.

 

 

 

 

 

 

Joukkoliikenteen tuloista saadaan lipputuloista hieman yli 39 M€ ja valtiolta saatava tuki on n. 2 M€.

Kysyin Periviidalta, että kuinka paljon lipputuloista saadaan kertalippujen myynnistä ja yllätyin, että summa on peräti 5,5 miljoonaa euroa. Kertalippujen myynti on siis Tampereen kaupungille edullista, joten sen osuutta Tampereen joukkoliikenteen tulonmuodostuksessa pitää kunnioittaa.

 

 

Ympäristökunnilta veloitetaan 2,5 M€ ja muita tuloja on puolisen miljoonaa euroa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tulot ovat ensi vuoden talousarvion mukaan 44 M€.

 

 

 

 

 

 

Lopputulema tästä numeroleikistä on, että Tampereen joukkoliikenteen toimintakate jää miinukselle 12 M€ eli suomeksi sanottuna ensi vuoden tulosennuste on 12 miljoonaa euroa tappiolla.

 

 

Haluaisin korjata tämän dian alalaidassa olevan toteamukseen seuraavaan muotoon:

 

”Joukkoliikenteen subventio on 21 – 22 % eli vain n. 80 % toimintamenoista katetaan tuloilla.”

 

 

******************

 

 

Kahdentoista miljoonan euron suuruinen tappio on pientä alkusoittoa sille, jos Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto tiedostaa tämän, kun valtuutetut ovat päättämässä ratikan jatkosuunnitteluun ehdotetusta viidestä miljoonasta eurosta, joista Tampereen kaupungin osuus olisi 2,5 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta ohjaa ja johtaa pakolaiskeskustelua myös Pirkanmaalla

Tiistai 8.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tunnustavat, että Juha Sipilän ilmoitus Kempeleen kotinsa antamisesta pakolaisperheiden sijoituspaikaksi on merkinnyt Keskustan aseman vankistumista pakolaiskysymyksen hoitamisessa.

 

 

Lehtitietojen mukaan pääministeri Juha Sipilä kertoo, että idea heidän Kempeleen kotinsa antamisesta veloituksetta pakolaisperheiden käyttöön oli hänen vaimonsa Minna-Maaria Sipilän idea!

 

 

Juha Sipilän ilmoitus merkitsi, että valtakunnallisesti pakolaiskysymyksen käsittely Suomessa siirtyi Keskustan johdolla tapahtuvaksi toiminnaksi.

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirihallitus julkaisi päivää ennen pääministeri Juha Sipilän ilmoitusta kannanoton, jossa todetaan näin:

****************

 

 

Pirkanmaan tyhjät sairaalakiinteistöt palvelemaan turvapaikanhakijoita ja kuntataloutta

 

Turvapaikanhakijoiden määrän raju kasvu on merkittävä haaste Suomelle. Tosiasiaan on valtion puolelta herätty ja vastaanottokapasiteettia pyritään lisäämään ripeästi ympäri Suomea.

 

Täyttääkseen velvoitteensa valtio panostaa huomattavia summia uuteen palvelutuotantoon.

 

Kunnilta ja kolmannelta sektorilta sekä yksityisiltä tahoilta toivotaan tukea nopeasti käyttöön otettavissa olevien kiinteistöjen löytämiseksi vastaanottokeskuksia varten. Tilanteen kiristyminen on nostanut esiin jopa kysymyksen kuntien velvoittamisesta turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Se olisi huomattavasti kiinteistönomistajien ja yhteisöjen vapaaehtoisuuden tukemista huonompi, tehottomampi ja vaikeampi ratkaisu. 

 

Pirkanmaan kuntien talous on erittäin kireä ja työllisyyshaasteet suuria. Maakunnassa on vajaakäytöllä tai kokonaan käyttämättä olevia julkisia rakennuksia. Mm. Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on Mäntän sairaala täysin käyttämättömänä ja Ylisen kuntoutuskeskuksessa suuri osa kapasiteetista käyttämättömänä. Nykyisten suunnitelmien mukaan myös Kaivannon sairaalan käyttökuntoiset tilat jäävät kokonaisuudessaan käytöstä talveen mennessä ja ovat suurelta osin vapaita jo nyt.

 

Tyhjien kiinteistöjen ylläpito rasittaa kuntien taloutta satojen tuhansien eurojen kustannuksilla yksikköä kohden samaan aikaan, kun toisaalla tilojen puutteessa ihmisiä majoitetaan jopa telttoihin täysissä vastaanottokeskuksissa. Aktiivisessa potilaskäytössä vielä olevien ja siitä vapautuneiden tilojen soveltuvuus vastaanottoyksiköille on yleisesti hyvä. Vastaavia kohteita hyödynnetään jo eripuolilla Suomea.  

 

Pirkanmaan Keskustan mielestä sairaanhoitopiirin tulee aktiivisesti tarjota tyhjillään olevia tiloja vuokrattavaksi tarpeiden mukaan vastaanottokeskuksiksi. Näin toimien maakunnassamme voidaan osallistua yhteiseen vastuunkantoon vahvistaen samalla kuntataloutta ja edistäen työllisyyttä valtion panostusten kautta.

 

Tampereella 2.9.2015

 

Keskustan Pirkanmaan piiri

 

 

*************************

 

 

On selvää, että aloite pakolaiskysymyksen hoitamiseksi tuli Keskustalta Juha Sipilän toimesta valtakunnan tasolla, mutta myös Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallitus linjasi tarvittavia toimenpiteitä siten, että niistä saadaan ainespuita vaikean tilanteen sorvaamisessa!

 

 

Asiassa aloite on nyt vankasti Keskustalla – valtakunnallisesti ja myös Pirkanmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuressaaren joukkoliikennebussissa maksu on 55 senttiä/matka

Torstai 3.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Kuressaari on Saarenmaan ainoa kaupunki ja siellä on n. 13.000 asukasta. Pienestä koostaan huolimatta kaupungissa on toimiva joukkoliikenne.

 

 

Taannoisen kylpylälomaviikkomme aikana pääsin tutustumaan Kursesaaren joukkoliikenteeseen kattavasti.

 

 

 

 

 

 

Kuressaaressa joukkoliikennettä hoitaa Atko Group AS, jolla on julkista joukkoliikennettä monissa virolaisissa kaupungeissa.

 

 

Atko työllistää yli 600 työntekijää ja sillä on yli 350 matkustajalinjaa eri puolilla Viroa.

 

 

Viime vuonna Atkon linjakapasiteetti oli yli 16.000.000 linjakilometriä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kosketuksemme Kuressaaren julkiseen liikenteeseen oli, kun neljän hengen seurueemme palasi läheisestä ostoskeskuksesta keskikaupungille.

 

 

Suorastaan nauratti, kun neljän hengen matka maksoi yhteensä vain 2,20 euroa!

 

 

 

 

 

 

Lähdin seuraavana päivänä yksikseni seikkailemaan julkisella liikenteellä eri puolille Kuressaarta.

 

 

 

 

 

 

Atkon autojen tuulilasissa on kerrottuna eri linjojen pysäkit ja Kuressaaressa julkisella liikenteellä on turistin helppo liikkua, sillä kaikki linjat palaavat samaan paikkaan puoli tuntia tai tunnin kestävän lenkkinsä jälkeen.

 

 

Maksu koko lenkistä on 0,55 euroa/henkilö.

 

 

 

 

 

 

Tein koelenkit eri kahdella linjalla ja sijoitin kokemukseeni 1,10 euroa.

 

 

Linjat kulkevat kaupungin sivukaduilla eli Kuressaaressa joukkoliikenne palvelee oikeaoppisesti syrjäkulmia!

 

 

 

 

 

 

On ilmeistä, että erillisellä matkalipulla maksettaessa matkan hinta on edullisempi kuin kertamaksu.

 

 

Huomasin, että vakiomatkustajilla oli matkakortti, jonka kuljettaja leimasi maksupäätteen lukulaitteessa.

 

 

Kuljettajan huolehtiminen leimaamisesta on teknisesti mahdollista, sillä matkustajia oli linjaa kohti vain kymmenkunta. Matkustajat olivat pääosin eläkeläisiä tai nuoria.

 

 

 

 

 

 

Toinen ”koelinjoistani” poikkesi Kuressaaren ulkopuolella…

 

 

 

 

 

 

…ja palasi sitten taas Kuressaareen.

 

 

 

 

 

 

Harmittaa, että en jäänyt bussista pois Auriga-kauppakeskuksen takana sijaitsevalla hautausmaan pysäkillä.  Minulla olisi ollut tunti aikaa tutustua Kuressaaren hautausmaahan ja palata sitten keskelle kaupunkia seuraavalla vuorolla.

 

 

 

 

 

 

Atkolla on hyvät nettisivut www.atko.ee ja niihin kannattaa tutustua.

 

 

 

Kun käytte Kuressaaressa, suosittelen, että tutustuttu kaupunkiin mm. siten, että hyppäätte julkisen liikenteen bussiin ja ajatte sillä muutaman puolen tunnin lenkin eri puolilla kaupunkia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuusaan hovi Muolaassa oli Aleksandra Kollontain nuoruuden kesänviettopaikka

Torstai 9.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Muolaassa sijainneella Kuusaan hovilla on paikkansa Suomen historiassa.     

 

 

Joudun käyttämään mennyttä aikamuotoa, sillä Kuusaan hovia ei rakennuksena enää ole olemassa. 

 

 

Muistan nähneeni Kuusaan hovin menneinä aikoina hirsikasana, kun olin matkoilla Venäjällä.  Loputkin Kuusaan hovista paloivat tuhkaksi tuhopoltossa vuonna 2006.

 

 

Kuusaan hovi oli siro pikkukartano, joka selvisi tsaarin ajasta, Suomen Vapaussodasta, Talvisodasta, Jatkosodasta ja jopa neuvostomiehityksestä Neuvostoliiton loppuun saakka.

 

 

Kuusaan hovilla on rooli Suomen historiassa, sillä se oli madame Kollontain kesänviettopaikka hänen lapsuudessaan.  Madame Kollontain (1872 – 1952) isoisä omisti Kuusaan hovin ja Aleksandra Kollontain muistelee Kuusaan hovia lämpimästi muistelmissaan.

 

 

Aleksandra Kollontain toimi Neuvostoliiton täysvaltaisena edustajana Tukholmassa vuodesta 1930 alkaen aina vuoteen 1945 saakka – Kollontaille myönnettiin suulähettilään arvo vuonna 1943.

 

 

Kollontai toimi rauhanvälittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton välillä Talvisodan ja Jatkosodan rauhanneuvottelujen aloittamisessa – mm. Paasikivi tapasi Kollontain Tukholmaassa useasti.

 

 

Kerrotaan, että rauhanneuvottelujen idea syntyi Kollontain ja Hella Vuolijoen välisissä tapaamisissa.

 

 

 

*******************

 

 

Poikkesimme Kuusaan hovin porteilla kesäkuun lopulla, kun teimme kyröläismatkan Äänisen ja Laatokan ympäri.

 

 

 

 

 

 

Nykyään Kuusaan hoviin johtava kartanokuja ei muistuta vähääkään siitä elämästä, jota siellä ennen sotia vietettiin.

 

 

Jos haluaa tutustua Kuusaan hovin kartanorakennukseen, kannattaa googlata ”Kuusaan hovi” ja ihailla kuvia Kuusaan hovista ennen sotia.               

 

 

 

 

 

 

Tällä jalustalla kartanokujan alussa on joskus seisonut ylväs Lenin-patsas!

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki kertoo meille retkeläisille Kuusaan hovista.

 

 

En ole aiemmin tiennytkään, että Kuusaan hovin puistossa on joskus ollut patsas myös Juri Gagarin´lle – nyt sitäkään ei enää ole.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin kartanopaikan lähistöllä on varmaankin nautakarjatila, sillä Kuusaan vastapäisestä tienhaarasta valtatielle tuli kuorma-auto, jolla oli kyydissään säilörehua.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin tienhaarassa on rakennuksen seinässä ilmeisen toimiva puhelin, sillä luurin nostamisen jälkeen kuului kirkas vapaa-ääni.  Puhelinta ei ole käytetty varmaan vuosikausiin, sillä niin korkea heinikko on ehtinyt kasvamaan puhelimen eteen.

 

 

Kiitän kenraali Lehtimäkeä, että saimme viettää hetkisen Kuusaan hovin maisemissa ja muistella niitä tapahtumia, jotka tuolla paikalla sijainneella kartanolla on ollut Suomen kohtaloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kännykällä äänestyskopissa kuvattu vaalilippu, jossa on numero, on aina rikosepäilyn paikka

Keskiviikko 15.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Facebookissa on nähty äänestyskopissa otettuja kuvia, joissa on äänestyslippuun kirjoitettuna jonkun ehdokkaan ehdokasnumero.

 

 

Kannatan viranomaisten tulkintaa, että kyseessä on vaalirikos.

 

 

Vaalirikoksen kriteerit täyttyvät, sillä kuvan jakanutta voidaan perustellusti epäillä vastaanottaneen siltä ehdokkaalta korvausta, jonka numero ilmenee äänestyskopissa otetusta kuvasta!

 

 

Kuinka paljon ”numerollista” äänestyslippuaan kuvanneita ja kuvaansa julkisuudessa levittäneiden lisäksi on niitä, jotka näyttävät kuvaansa vain sille ehdokkaalle, jolta ovat saamassa maksun?

 

 

Kyse on aina siis viitteistä, että kyseinen ehdokas on syyllistynyt äänten ostamiseen ja että maksava ehdokas tarvitsee todisteen, jotta voi maksaa häntä äänestäneelle kansalaiselle.

 

 

Pidän valitettavana, että eräät tuntemani eduskuntavaaliehdokkaat ovat nyt ainakin moraalisten rikosepäilyjen kohteena, sillä heitä äänestäneet ovat tyhmyyksissään levitelleet julkisuudessa omasta äänestyslipustaan ottamiaan kuvia, joissa on tuntemani ehdokkaan numero!

Ei ole kunniaksi ehdokkaalle, jos julkisuudessa kiittää häntä äänestänyttä ja äänestyslipustaan ottamaansa kuvaa julkisuudessa levitellyttä äänestäjää - epäilykset laittomuuksista elävät!

 

 

Selvennyksenä totean, että en ole havainnut keskustalaisten ehdokkaiden tai heidän äänestäjiensä syyllistyneen tässä kuvattuun rikolliseen menettelyyn.

 

 

-Esko Erkkilä-