Keskusta noudattaa vaalitilaisuuksissaan "parlamentarismia" ja antaa puheenvuoron myös muiden puolueiden edustajille

Sunnuntai 5.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt julkisuudessa, että jo ennen hallitusneuvotteluja Suomeen pitäisi solmia laaja ja kattava yhteiskuntasopimus.

 

 

Sipilän hahmotelmaan kuuluu, että neuvoteltavana olisivat ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, työaikapankit, koeajan pidentäminen neljästä kuuteen kuukauteen ja työeläkemaksun alentaminen väliaikaisesti kahdella prosentilla.

 

 

On rohkaisevaa, että EK, SAK, Akava, MTK sekä Suomen yrittäjät ovat valmiita tulemaan neuvotteluun yhteiskuntasopimuksesta.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti vaalitilaisuuden Tampereen Tammelantorilla 4.4.2015 ja tilaisuuden juontajana kävin pyytämässä Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokasta Sinikka Torkkolaa – joka lähellämme piti omaa vaalitilaisuuttaan -Keskustan telttakatokselle keskustelemaan yhdessä Keskustan kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäen kanssa sote-asioista.

 

 

 

 

 

 

Sinikka Torkkola suostui ja hänen keskustelustaan Ari Lamminmäen kanssa kehkeytyikin napakka keskustelu.

 

 

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkola tiesi, että Ari Lamminmäki on Parkanon kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja hän kysyikin, että miten Parkano on ulkoistanut kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Pihlajalinnalle 1.1.2015 alkaen.

 

 

Lamminmäki asetti vastauksessaan kysymyksen laajempiin raameihin ja sanoi ihmettelevänsä, että julkisella puolella sairaalat, leikkaussalit ja muut terveydenhoidon resurssit ovat käyttämättöminä iltaisin, öisin ja jopa viikonloppuisin.

 

 

Lamminmäki peräsi julkiselta terveydenhoidolta suurempaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta.

 

 

 

Vilkkaan keskustelun jälkeen Torkkola ja Lamminmäki pääsivät lähemmäs toistensa näkökantoja ja he saivat keskustelunsa päätteeksi suosionosoitukset kuulijoilta.

 

 

Junailemani keskustelunpätkä oli mielestäni sitä eri toimijoiden välistä keskustelua, jota Juha Sipilä yhteiskuntasopimusta ehdottaessaan peräänkuuluttaa – kiitokset Sinikka Torkkolalle ja Ari Lamminmäelle!

 

 

***********************

 

 

Olen Ari Lamminmäen kanssa samaa mieltä julkisen terveydenhuollon ”seinien” vajaakäytöstä.

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen:

 

 

Olin taannoin Tampereen kaupungin toimintapisteessä kuulontutkimuksessa ja ihmeekseni totesin, että sinänsä ammattitaitoinen henkilökunta sulki vastaanottotilat klo 15.00!

 

 

Pidän menettelyä vastuuttomana, sillä kuulonhuoltojuttuihin on julkisella puolella kuukausien jonot – missä on tehokkuusajattelu?

 

 

Kävin työssäoloaikanani kuulututkimuksissa Mehiläisessä ja siellä asiakkaita palvellaan myöhäisiltaan saakka.

 

 

Kaipaan yritysmäistä tehokkuutta julkisiin terveyspalveluihin minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaalitilaisuuden järjestäminen vaatii etukäteen ja myös jälkikäteen paljon talkootyötä - myös rahaa se vaatii!

Maanantai 23.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Elämme vaalitilaisuuksien järjestämisessä kiihkeintä aikaa tai oikeastaan voidaan todeta, että kohta alkaa vaalitilaisuuksien järjestämisessä kiihkein aika.

 

 

Joku vaaliteltalla ehdokkaita jututtamassa käyvä ei ehkä tiedä sitä monipuolista talkootyötä, joka tarvitaan onnistuneen vaalitilaisuuden järjestämiseksi. Oletan, että tarvittavan talkootyön luonne ja määrä on jäänyt hämäräksi monelle ehdokkaallekin.

 

 

Omaan jonkinmoista kokemusta onnistuneen vaalitilaisuuden järjestämisestä ja teen tässä jutussa pienen pintaraapaisun siihen talkootyöhön, jota tarvitaan vaalitilaisuuden järjestämisessä.

 

 

Selvyyden ja yksinkertaisuuden vuoksi teen listauksen ns. ranskalaisin viivoin:

 

 

• päivämäärästä sopiminen ehdokkaiden/kunnallisjärjestön/piirijärjestön kanssa

• vastuuhenkilöiden nimeäminen, talkooporukan hankkiminen

• tarvittavien lupien hankkiminen

• mahdollisesta ilmoituksesta huolehtiminen

• paikkavaraus/tilavaraus, tilattava kaupungilta sähkökaapin avaaja tai noudettava sähkökaapin avain torivalvojalta

• ennakkovalmistautuminen siten, että ainakin seuraavat tarvikkeet ovat valmiina henkilöauton peräkärryssä jo edellisiltana
  
  • telttakatos, julisteiden esittelytelineet
  • tarjoilupöydät, pöytäliinat, matot, roska-astiat, harjat, lumilapiot,  jatkojohdot/jatkojohtokelat (varauduttava ns. voimavirtarasioihin), hiekoitusvälineet ulkotilan turvallisuuden takaamiseksi
  • äänentoistolaitteet
  • kahvinkeittimet, termarit

• tarvittavat hankinnat on tehtävä viimeistään vaalitilaisuutta edeltävänä päivänä
  • kertakäyttöastiat ja tarjoiluvälineiden varaaminen ”miljoonalaukkuun”
  • kahvit, sokerit, piparkakut, keksit, pullat, makeiset
  • vesikanisterit täytettävä kahvinkeittoa varten

• tapahtumapaikalle on mentävä pari tuntia ennen tilaisuuden alkamista, sillä osaston rakentamiseen kuluu aikaa

• tapahtumapaikalla ensimmäinen tehtävä on laittaa kahvinkeitin ”tulelle”, sillä pitokeittimessä (=perkolaattori) kahvin valmistuminen kestää lähes tunnin

 

Toritilaisuudessa ja sen järjestämisessä on pidettävä hyvät henkilökohtaiset suhteet osaston naapureiksi tulevien torikauppiaiden ja myös muiden puolueiden talkoolaisten kanssa. Mm. sähkövirtaa pitää aina antaa omasta jatkojohtokelastaan naapureille! On muistettava, että torinaapurit pitää kutsua ensimmäisenä maistelemaan kahvia.

 

 

 

***************

 

 

Vaalitilaisuuden jälkeen talkoolaisille alkaa kova työ osaston purkamisessa.

Tässä pari kuvaa, kun Keskustorilla 21.2.2015 järjestämämme vaalitilaisuuden tarvikkeet lastattiin peräkärryyni ja henkilöautoni takakonttiin!

 

 

 

 

 

 

Tarvikkeet lastataan henkilöauton peräkärryyn, josta esim. kunnallisjärjestön puheenjohtaja ne pystyy seuraavana päivänä laittamaan autotalliin kuivumaan, kahviporot kompostiin ja roskat sekä käytetyt tarjoiluvälineet omaan jäteastiaansa.

 

 

 

 

 

 

Auton takakonttiin suloiseen sekamelskaan sullotut tarvikkeet pitää seuraavana päivänä lajitella ja varastoida odottamaan seuraavaa käyttökertaa.

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö esittelee ylpeänä perkolaattorikeittimen, jonka hankimme kahvinkeittoa varten viime vuoden lopulla.

 

 

Perkolaattori maksoi lähes 300 euroa, mutta oma on aina oma!

 

 

*************

 

 

Vaalitilaisuuden jälkeen eräs asia on se, että tilaisuudesta kertyy kustannuksia ja kukapa niistä muu vastaisi, kuin talkooporukan vetäjä.

 

 

Kuitit pitää säilyttää huolellisesti, liimata ne A4-arkille ja tehdä selvitys jokaisen kuitin summasta.  Kuiteista pitää tehdä tilaisuuskohtainen koontilasku, jonka sitten seuraavassa kokouksessa tuo esim. yhdistyksen varapuheenjohtajan hyväksyttäväksi ja joka puolestaan toimittaa sen tilinpitäjän maksettavaksi.

 

 

Voin kokemuksesta todeta, että pienenkin tilaisuuden kustannukset kohoavat aina yli sadan euron, joten omaa rahaa on aina yhteisten rientojen rahoittamisessa kiinni muutama sata euroa.

 

 

 

 

 

 

No, tulikin mieleen, että Keskustan Vaalibussin vierailusta Keskustorille 21.2.2015 kertyi minulle maksettavaksi erilaisia maksuja 135,94 € - pitääpä tehdä niistä koontilasku!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Matkaajan kannattaa huolehtia vakuutusturvastaan

Keskiviikko 18.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Eläkeliiton matkavastaavien koulutustilaisuuteen ja totesimme siellä erääksi keskeiseksi seikaksi riittävästä vakuutusturvasta huolehtimisen.

 

 

Kätevintä ja edullisinta on huolehtia myös matkoilla voimassaolevasta vakuutusturvasta kun liittää se muihin vakuutuksiinsa.

 

 

Kun matkavakuutuksen sisällyttää esim. kotivakuutukseen, se maksaa alle satasen. Jos taas ottaa matkakohtaisen vakuutusturvan, niin satanen menee jo kahden matkan vakuutusturvaan.

 

 

Olen jo parisenkymmentä vuotta huolehtinut matkoilla voimassaolevasta vakuutusturvasta kotivakuutukseen liitettynä ja olen tyytyväinen. Olen tyytyväinen myös siitä, että matkoilla olen kadottanut ainoastaan yhden digikameran ja yhdet aurinkolasit – Pohjola korvasi molemmat ilman sen suurempia kommervenkkejä.  Muistikortin katoaminen tietysti harmitti.

 

 

Pidän matkoille lähtemistä ilman vakuutusturvaa vastuuttomana toimintana – onneksi esim. Venäjälle matkustavilta vaaditaan vakuutusturva, jotta saisi viisumin. Sama käytäntö taitaa olla matkustamisessa kaikkiin niihin maihin, joihin tarvitaan viisumi.

 

 

Matkavakuutuksen lisäksi matkatavaravakuutus on tarpeellinen.

 

 

Silmäilin omaa vakuutuskirjaani ja totesin, että minulla on matkatavaravakuutus hieman yli 4.000 eurolle ja vakuutusmaksu siitä summasta on minimaalinen – myös matkatavaravakuutus on kätevä yhdistää kotivakuutukseen.

 

 

Turvallisia matkoja, mutta muistakaa vakuutusturva!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Jos kaksi tuon lisäksi saan, ainoastaan kolme puuttuu puolesta tusinasta"

Torstai 15.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Metsästäjä näki lumessa jäniksenjäljet ja totesi otsikossa kerrotulla tavalla tilanteen.

 

 

Kovin samanlaiselta tuntuvat ne Kokoomuksen sanat, joilla he perin runsaslukuisesti maanittelevat Keskustaa yhteistyöhön vaalien jälkeen kanssaan.

 

 

Kokoomuslaisten puheet ovat ennenaikaisia, sillä vaalit ovat vasta runsaan kolmen kuukauden kuluttua.

 

 

Yhtään ääntä ei ole vielä annettu, joten on täysin ennenaikaista povailla vaalien jälkeistä hallituspohjaa.

 

 

Kokoomus johtaa nykyistä hallitusta ja hallituksella on suorastaan vuori tekemättömiä töitä ennen vaaleja.

 

 

Patistan Kokoomusta käärimään hihansa ja hoitamaan asiat siten, että Eduskunta saa eteensä ne lakialoitteet, jotka olisi jo aikoja sitten pitänyt tulla Eduskunnan päätettäväksi.

 

 

Kokoomus toteuttaa ilmiselvästi toimintatapaa, jota strategioiden ja vaikuttamisen oppikirjoissa painotetaan:

 

 

”Veljeile vahvemman kanssa – karta itseäsi heikompaa!”

 

 

Tämän lyhyen jutun voi vallan mainiosti myös päättää metsästysaiheisesti tai oikeammin jänisaiheisesti ja todeta;

 

 

Onko pupu mennyt Kokoomuksen pöksyihin?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Koukkuniemen vanhainkoti Tampereella - esteettömyyden surkea esimerkki?

Maanantai 13.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin lokakuun 9. päivänä Koukkuniemen vanhainkodin Juhlatalossa Elonpolkuja-verkoston 15-vuotisen toiminnan Juhlaseminaariin.

 

 

 

 

 

 

Juhlaseminaarissa Tampereen kaupungin esteettömyys- ja vammaisasiamies Jukka Kaukola piti asiantuntija-alustuksen vastuualueensa tilanteesta.

 

 

Kaukola esitteli alustuksena aluksi kolme työvälinettä, joita hän tarvitsee työssään.

 

 

Kamera

 

• kameralla Kaukola kuvaa niitä epäkohtia, joita hän työssään kohtaa

 

 

Vaaka

 

• kalavaaka-tyyppisellä vaa´alla voidaan helposti todeta esim. se, että vaatiiko oven avaaminen enemmän voimaa kuin säädöksillä on määrätty – ovi pitää saada auki voimalla, joka vastaa max. kilon painoa!

 

Rullamitta

 

• rullamitalla pystyy luotettavasti tutkimaan katukiveysten korkeuserot suojateillä ja sillä pystyy toteamaan esim. kynnysten korkeudet julkisissa tiloissa

 

 

 

Juhlaseminaari järjestettiin siis Koukkuniemen Juhlasalissa, jonne jos nyt jonnekin pitäisi olla esteetön ja turvallinen kulkureitti.

 

Mitä vielä:

 

 

 

 

 

 

Juhlasalin ulko-ovella on tyrmäävä viesti:

 

 

”Apuvälineillä kulkevien käynti Juhlataloon tapahtuu Iltala-talon kautta”

 

 

Tilannetta pahentaa se, että kukaan ei kerro missään, että missä Iltala-talo sijaitsee ja kaiken huippu on kuulemma se, että Iltala-talossa ei ole kunnollisia opasteita Juhlasaliin!

************ 

 

 

Juhlasaliin kuljetaan kaksien jyrkkien rappusten kautta ja rappusissa on ainakin kaksi ongelmaa; toinen ongelmista on selkeä laittomuus:

 

 

 

 

 

Koukkuniemen Juhlatalon rappusissa kumpikaan vaatimus ei täyty!

 

 

 

*********

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Esteettömyyden eräs seikka on, että rappusten askelmat pitää voida helposti havaita.

 

 

Jokainen pystyy itse toteamaan kahdesta edellisestä kuvasta, että esteettömyyden rakennusohje ei Koukkunimen Juhlatalon rappusissa täyty!

Olisi saavutettu huomattavasti parempi tulos, jos joka toisen rappusen klinkkerit olisi rakennusvaiheessa aseteltu toisin päin!

 

 

*************

 

 

Tampereen päättäjillä on varaa tehdä päätöksiä tasamaan tunneleista ja ratikasta, mutta Koukkuniemen vanhainkodin muuttaminen esteettömäksi ei ole tullut kenellekään mieleen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kronstadt´n Merimieskirkko on hieno nähtävyys

Maanantai 1.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen vuosien saatossa päässyt käymään muutaman kerran Kronstadt´ssa, mutta vasta viime heinäkuussa pääsin ensimmäisen kerran tutustumaan saaren merimieskirkkoon.

 

 

 

 

 

 

Kirkko on viralliselta nimeltään ”Pyhän Nikolain Laivastokatedraali”.

 

 

 

 

 

 

 

Ortodoksitapaan katedraalissa vierailevien naisten täytyy peittää hiuksensa ja heillä pitää olla yllään hame.

 

Kirkon eteisessä on lainattavissa shaaleja ja kietaisuhameita, jotta naiset voivat tutusta katedraaliin asianmukaisissa asuissa.

 

 

 

Ryhmissä esiintyminen olisi vaatinut oppaan, mutta kun ryhmä hajaantui yksittäisiksi henkilöiksi, niin opasta ei tarvittu. Kannattaa siis tutustua kirkkoon yksittäisenä kirkossakävijänä.

 

 

Tiukantuntuiset järjestysmiehet eivät katselleet suopeasti myöskään valokuvaamista, mutta koska turistit sitä kuitenkin melko vapaasti harrastivat, myös minä otin muutamia valokuvia katedraalin sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katedraali toimii myös muistomerkkinä merellä kuolleille merimiehille.

 

 

 

 

 

 

Tätä tarkoitusta varten katedraalin seinustoilla on marmoripaasia, joihin on kaiverrettu merionnettomuuksissa kuolleiden upseerien nimet sekä miehistöön kuuluneiden hukkuneiden merimiesten lukumäärät.

 

 

 

 

 

 

Katedraalin edustalla olevalla aukiolla on torikiveyksellä kuvattuna suurikokoinen ankkuri, mutta katedraalin sisäänkäynti – vaikka korkealla onkin – on niin matala, että ankkurin hahmottaminen on sieltä vaikeaa.

 

 

 

 

 

 

Torin laidalla palaa ikuinen tuli haaksirikoissa hukkuneiden merimiesten muistoksi.

 

 

 

 

 

 

Katedraali valmistui vuonna 1913, mutta se suljettiin jo 1927.

 

Ensimmäinen jumalanpalvelus katedraalissa sulkemisen jälkeen järjestettiin vuonna 2005 ja katedraalin kunnostustyöt valmistuivat vasta runsas vuosi sitten eli keväällä 2013.

 

Tässä syy, että miksi katedraaliin on ennen ollut vaikea tutustua.

 

 

Kannattaa poiketa Pyhän Nikolain Laivastokatedraalissa Kronstadt´ssa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Kaikkea kaupungin virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt osaavatkin koinata

Lauantai 2.8.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen ihmetellen, kummastellen ja surullisena seurannut, kun Tampereen kaupungin palkkalistoilla olevat virkahenkilöt ja korkeimmat luottamushenkilöt ovat kaipailleet Tampereen kaupungin alueella liikennöiviin busseihin vaikka minkälaisia lisäherkkuja.

 

Asialla ovat luonnollisesti olleet Vihreisiin ja Kokoomukseen kuuluvat henkilöt – niin eihän Tampereella noissa asemissa muita demarien lisäksi olekaan!

 

Nyt olisi tarve mm. wifi-yhteyksille ja tietysti ilmainen kyyti!

 

Vihreiden ja Kokoomuksen virkahenkilöiltä sekä johtavilta luottamushenkilöiltä lienee täysin unohtunut, että kaiken julkistalouden maksumies on aitojen ja markkinoilla toimivien yritysten henkilökunta!

 

Kaupungin virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt saavat palkkansa, jos aitojen yritysten palveluksessa olevien tamperelaisten keräämät verot sen mahdollistavat.

 

Olen ylpeä, että 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana olin joka hetki aidon yrityksen palveluksessa ja siten osaltani maksoin mm. Tampereen virkahenkilöiden sekä johtavien luottamushenkilöiden aiheuttamat kustannukset.

 

 

**********

 

Wifi-yhteyksiä busseihin koinaaville kerron omasta kokemuksestani sen, että 1960-luvulla Viljakkalassa kotikylälläni oli puhelin ainoastaan Rantalassa ja sen apuun meilläkin turvauduttiin kymmenkunta kertaa vuodessa.

 

Muutama kerta piti tilata Mäihäniemen Kalevin tai Salvaksen Tarmon taksi, kun piti päästä jumalanpalvelukseen Viljakkalan kirkkoon. Taksin tilaaminen onnistui Rantalasta ja sinne ei ollut matkaa kuin hieman yli kaksi kilometriä.

 

Kalevilla taksina oli Volga ja Tarmolla Mersu.

 

Kirkkokyydin lisäksi toinen puhelimentarve syntyi, kun piti tilata keinosiementäjä lehmille.

 

1950-luvulla sonnintarve hoitui, kun lehmä vietiin Koivuniemeen siellä olevan sonnin ”lääkittäväksi”, mutta 1960-luvulla meilläkin siirryttiin käyttämään lehmien tiineeksi saattamisessa keinosiementäjää.

 

Minut laitettiin tavallisesti asialle, kun Rantalasta piti pyytää soittamaan keinosiementäjä jollekin kolmesta tai jopa neljästä lehmästämme.

 

Puhelurahaksi annettiin 50 markan lantti, joka rahanuudistuksen myötä vuonna 1963 muuttui 50 pennin lantiksi. Eihän Rantalan emäntä sitäkään olisi ottanut, mutta ohje kotoa oli, että se pitää antaa.

 

 

************

 

 

Kova on ajan riento, kun maalaisperhe vielä 1960-luvulla pärjäsi kymmenkunnalla puhelulla vuosi, mutta nyt Tampereen Vihreiden ja Tampereen Kokoomuksen väriä tunnustavat virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt vaativat, että heillä pitää aamuisin ”työmatkallaan” olla jopa bussissa yhteys globaaliin maailmaan, jotta he pystyvät pelaamaan erilaisia pelejä ja siten viihdyttämään itseään työnantajan eli meidän veronmaksajien maksaman kännykkäyhteyden avulla!

 

Ei hyvä näin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kun kolme tuon lisäksi saan, vain kaksi puolesta tusinasta puuttuu"

Torstai 3.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnettehan jutun metsästäjästä, joka jäniksen jäljet nähtyään sanoi:

 

”Kun kolme tuon lisäksi saan, vain kaksi puolesta tusinasta puuttuu.”

 

 

Metsästäjän ajatuksenjuoksu tuli etsimättä mieleen, kun kuunteli Stubb´n ja Antti Rinteen sepustuksia minihallitusneuvottelujen jälkeen.

 

Herätti heti epäilyksiä, että miten Kataisen – Urpilaisen perintöprinssi-kaksikko olisi noin nopeasti löytänyt 1,1 miljardin säästöt.

 

Nopeasti paljastuikin, että Alexander Stubb ja Antti Rinne yrittivät huijata suomalaisia, sillä he olivat laskeneet suunnittelemiensa toimenpiteiden teoreettiset vaikutukset peräti neljälle seuraavalle vuodelle!

 

 

**********

 

 

Stubb ja Rinne ovat todellisia pätkäministerejä, sillä seuraavat eduskuntavaalit järjestetään viimeistään 19.4.2015.

 

Eduskuntavaalien järjestäminen vajaan kymmenen kuukauden kuluttua merkitsee, että Stubb´lla ja Rinteellä on mandaatti puhua loppuvuoden lisäksi ainoastaan vajaat neljän kuukauden pätkästä ensi vuodesta.

 

Tosiasioista välittämättä Stubb ja Rinne retostelivat suunnitelmistaan seuraaville neljälle vuodelle!

 

Käsittämätöntä sumuttamista miehiltä, kun varmasti tiesivät, että nykyinen hallituspohja ei jatka ensi kevään jälkeen.

 

Harmillista, että suomalainen media astui muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Stubb´n ja Rinteen asettamaan miinaan.

 

Helsingin Sanomat ansaitsee erityiskiitoksen, sillä se otti tiukan kannan Stubb´n ja Rinteen huijausyritykseen.

 

 

***************

 

 

Stubb´n ja Rinteen menettelyä kansa kutsuu valehtelemiseksi.

 

Uskommeko valehtelijoihin?

 

 

-Esko Erkkilä-

"Täytyy olla kansan palveluksessa"

Lauantai 21.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän työkokemukseni perusteella, että saadakseen sanomansa perille, on oltava aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin.

 

Edustamallani toimialalla se merkitsi aktiivisuutta tilaisuuksien pitämisessä, osallistumista erilaisille markkinoille ja markkinointia suoraan potentiaalisille asiakkaille eli tilakäyntejä.

 

Sama periaate koskee poliitikkoja – on oltava kansan tavoitettavissa!

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ilmeisesti aikamme paras esimerkki, että  ”jalkatyö” eli äänestäjien parissa tehtävä työ tuo tulosta.

 

On luonnollista, että tuotteen pitää olla kunnossa, sillä huonoa tuotetta on mahdotonta myydä edes kovalla jalkatyöllä.

 

”Tuotteena” Paavo Väyrynen on kunnossa, joten sen markkinointi on siltä osin kunnossa.

 

 

*************

 

 

 

Seurasin Paavo Väyrysen työskentelyä taannoisessa Keskustan puoluekokouksessa 13. – 15.6.2014 Turussa ja siitä muutama kuva selitysteksteineen:

 

 

 

 

Väyrysellä oli kokouspaikkana toimineen Turun Messukeskuksen aulassa oma esittelypiste, jossa hän oli melkein koko ajan puoluekokousväen tavattavissa.

 

 

 

 

 

 

Väyrysen valtakunnallista näkyväisyyttä edesauttoi, että YLE haastatteli häntä puoluekokouksen aikana.

 

 

 

 

 

 

Yleiskeskustelun ensimmäisen puheenvuoron käytti Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen.

 

Väyrynen totesi puheessaan mm. näin:

 

”Nyt Keskustan tehtävänä on pelastaa Suomen kansantalous. Keskustan tehtävänä on murtaa nykyinen keskittymiseen tähtäävä ja eriarvoisuuteen johtava sisäpolitiikan oikeistosuuntaus. Ja ennen muuta: Keskustan on jälleen turvattava se, että Suomi jatkaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan Paasikiven linjalla.”

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen liikkui puoluekokousväen keskuudessa ahkerasti – tässä hän keskustelee puolustusministerinä 1977 – 1979 sekä maa- ja metsätalousministerinä 1979 – 1983 toimineen Taisto Tähkämaan kanssa.

 

 

 

 

 

 

Osuin paikalle, kun Paavo Väyrynen ja Tapani Hankaniemi, melkein naapurini Kälviältä, ”paiskasivat kättä” ja varmaan keskustelivat Kälviän taannoisesta kuntaliitoksesta Kokkolan kaupunkiin!

 

 

 

 

 

 

Arvostin monien muiden ohella, että Väyrynen oli paikalla puoluekokouksen päättymiseen saakka.

 

Kerroin hänelle, että arvostan hänen paikallaoloaan ja silloin Väyrynen totesi minulle tämän jutun otsikossa olevat sanat eli;

 

”Täytyy olla kansan palveluksessa”!

 

 

Taidatkos sen selvemmin sanoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkot Dresdenissä ja Leipzigissä olivat paikat, joista Saksojen jälleenyhdistyminen alkoi

Sunnuntai 8.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Oli mielenkiintoista taannoisella entisen DDR:n alueelle suuntautuneella matkalla tutustua paikkoihin, joilla oli keskeinen rooli Saksojen jälleenyhdistymisessä vuonna 1989.

 

Kävin sukulaismiehen kanssa Dresdenissä sekä Leipzigissä ja molemmissa paikoissa totesimme, että kirkot olivat ne paikat, joihin kokoontuneet itä-saksalaiset alkoivat vaatia muutosta.

 

 

 

 

Dresdenin Altmarktin laidalla sijaitseva Kreutzkirche eli Pyhän Ristin kirkko oli tärkeässä roolissa, kun kansalaiset alkoivat rauhanomaisin keinoin vaatia kommunistihallinnon lopettamista.

 

 

 

 

Kirkossa on kuva lokakuun 9. päivältä vuonna 1989, kun kirkko on täynnä muutosta vaativaa kansaa.

 

Kirkkoon sanotaan tänä päivänä mahtuvan 3.000 sanankuulijaa ja kuvasta ilmenee, että väkeä oli silloin paikalla paljon enemmän.

 

Ihmisiä istuu lattialla ja kaikki parvekkeet ovat väkeä täynnä.

 

Historiankirjoissa todetaan nyt, että 1980-luvulla Kreutzkirche oli ”sovittelevan rauhanprosessin ja oikeudenmukaisuuden luomus”.

 

Prosessi oli mahdollista vain kirkon seinien sisällä, sillä siellä sai puhua vapaasti.

 

 

Muutama kuva nykypäivän Kreutzkirche´n sisätiloista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästä kuvasta näkee selvästi ne parvet, jotka olivat muutosta vaativaa kansaa täynnä 9.10.1989.

 

 

 

************

 

 

Paljonkin Dresdeniä merkittävimmät tapahtumat toteutuivat Leipzigissä mm. maanantaimielenosoituksina.

 

 

 

 

 

Leipzigin Nikolaikirche eli Leipzigin Pyhän Nikolauksen kirkko oli keskiössä, kun kansa vaati muutosta.

 

Leipzigin tapahtumat alkoivat jo varhain, mutta tammikuusta 1989 alkaen ne saivat yhä tiukempia muotoja.

 

Onneksi sotilaat ja viranomaiset pysyivät rauhallisina ja ei päässyt tapahtumaan mitään Kiinan ”Taivaallisen rauhan aukion” tapahtumiin verrattavaa.

 

 

Leipzigin tapahtumista löytyy yksityiskohtaista tietoa internetistä.

 

 

 

Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä, että DDR:n kansalaisliikkeen rauhanomaisesta vallankumouksesta on aikaa kulunut vasta 25 vuotta.

 

Aika tuntuu todella lyhyeltä, sillä niin paljon jälleenyhdistynyt Saksa on saanut aikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Wieliczkan suolakaivoksessa käydään 135 metrin syvyydessä

Torstai 15.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Krakovan lähellä sijaitseva Wieliczkan suolakaivos oli eräs kohteemme huhtikuun alussa tekemällämme Puolan matkalla.

 

Wieliczkan suolakaivos ehti olla toiminnassa yli 700 vuotta, mutta nyt sen teollinen toiminta on päättynyt.

 

 

 

 

Suolakaivoksesta on maan päällä ainoastaan tämä rakennus ja turistikierros alkaa rakennuksen päädyssä olevan oven kautta.

 

Suolakaivoksen käytävien pituus on kaikkiaan 250 kilometriä ja ne sijaitsevat yhdeksällä eri työskentelytasolla.

 

Turistireitti on pituudeltaan parisen kilometriä ja se alkaa puuportaita pitkin laskeutumalla 64 metrin syvyyteen.

 

Laskeutuminen puuportaita myöten tuntui loputtomalta ja monet sanoivatkin, että näin pitkä laskeutuminen olisi pitänyt olla tiedossa ennen kaivoskierroksen aloittamista

 

 

 

 

Kävelyreitin alkupäässä on sali, jossa sijaitsee kuuluisan puolalaisen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen suolasta veistetty patsas.

 

 

 

 

 

Janowice –salissa on vuorisuolaveistos ”Suuri Legenda”, joka kertoo rakkaustarinan suolakaivoksen löytymisestä.

 

 

 

 

Suolakaivoksen käytävien katossa on nähtävissä suolasta muodostuneita kauniita ”kukkakaalimuodostelmia”.

 

 

 

 

Louhinnan yhteydessä kaivoskäytäviin muodostui metaania ja sen poistaminen keppien päähän sijoitetuilla tulilla oli suurta varovaisuutta vaativaa hommaa.

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hevoset olivat ratkaisevassa asemassa, kun ne kaivoskäytävillä vetivät suolakuormia paikkoihin, joista suola vinssattiin maan pinnalle.

 

 

*************

 

 

 

 

Prinsessa Kingan sali on Wieliczkan suolakaivoksen upein kappeli.

 

Kappeli on pituudeltaan 54 metriä, leveydeltään 17 metriä ja sillä on korkeutta 12 metriä.

 

Turistikierroksella kappeliin saavutaan parvekkeen kautta ja näkymä kappeliin on unohtumaton.

 

 

 

 

Kappelin katossa roikkuvat viisi suolakristallikynttelikköä valaisevat kappelin.

 

 

 

 

 

 

 

Kappelin seinillä on Raamattu-aiheisia suolateoksia.

 

 

 

 

On luonnollista, että puolalaissyntyinen Paavi Johannes Paavali II vieraili aikoinaan Wieliczkan suolakaivoksessa ja sen muistoksi Kinga-salissa on suolapatsas vierailun muistoksi.

 

 

 

 

Suolakaivoksen suurin sali on Varsova-sali, jossa voidaan pitää mm. konsertteja.

 

 

 

 

 

Paluumatka suolakaivoksesta maan pinnalle tapahtui hissillä, johon virkailijat ahtoivat pieneen tilaan monta ihmistä.

 

En ole milloinkaan ollut niin pienessä hississä, mutta kun hissin nousunopeus oli neljä metriä sekunnissa, niin paluumatka ei onneksi kestänyt pitkään!

 

 

Poiketkaahan Krakovassa käydessänne Wieliczkan suolakaivoksella – niin tekee vuosittain 1,2 miljoonaa muutakin vierailijaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luomutilaltakin voi oppia!

Torstai 17.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun peruskriittisesti kaikkeen luomuun viittaavaan, sillä tiedän tuotteiden laatuun liittyvät ongelmat, jotka kuuluvat luomun haasteisiin.

 

Myös luomutuotannon ympäristöystävällisyys on kyseenalainen, sillä tuotantopanosten ja ”korjuuvalmiiden” luomutuotteiden ravinnepitoisuudet eivät yleensä täsmää.

 

Arvostan kuitenkin korkealle luomutuotteita tuottavien viljelijöiden toiminnan, sillä he osaavat rahastaa luomutuotannolla.

 

Luomutiloilta onkin opittavaa monille sellaisilla viljelijöillä, jotka tuottavat laadukkaita kasvinviljely- tai kotieläintuotteita tavanomaisin ja tehokkain menetelmin.

 

Eräällä tällaisella luomutilalla vierailimme taannoisella Puolan matkallamme.

 

 

 

 

 

Kyseessä oli Jan Nawiesniak`n ja hänen sisarensa Margaret´n omistama neljän hehtaarin kokoinen luomutila Maszkow´ssa Varsovan ja Krakovan välissä.

 

 

 

 

 

Jan Nawiesniak on rehevänoloinen herrasmies, jolla on sana hallussaan.

 

 

 

*************

 

 

 

Seuraavassa joitain kuvia sekä kommentteja Nawiesniak´n tilalta.

 

 

 

 

 

 

Isäntä piti tilaa esittelevän puheenvuoronsa aistikkaasti toteutetun esittelykatoksen äärellä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli mielenkiintoista matkamme jälkeen todeta Maaseudun Tulevaisuudessa juttu ja kuvia samanlaisista suomalaisista puupökkelöratkaisuista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuulen voimalla pölliä sahaava mies teki pellon laidalla tärkeää työtään.

 

 

 

 

 

Mansikkamaan äärellä isäntämme päästeli meille mitä ilmeisimmin pötyä, kun hän väitti saavansa näistä vajaasta kymmenestä mansikkapenkistä 1.000 kiloa mansikoita!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilan esittelyteksteissä kerrottiin tilalla olevan kanalan. No, onhan kymmenkunta kanaa ja kukko jo jonkinlainen kanala ja kanala-asiassa täytyy aina pitää mielessä vanha suomalainen totuus:

”Yhtä kanaa vähempää kanoja ei kannata pitää”

 

 

 

 

 

 

Kaksi ”Puolan punaista” ja…

 

 

 

 

 

…yksi muunrotuinen lehmä muodostivat tilan lypsykarjan.

 

 

***********

 

 

On selvää, että neljän hehtaarin pinta-ala merkitsee samanlaista konekantaa joka suomalaisilla pientiloilla oli 1950- ja 1960-luvuilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vaihdoimme tilakäynnin päätteeksi lahjoja ja retkueemme sai isännältä tämän kauniin, koristellun ja varmasti maukkaan leivän, joka sitten päätyi krakovalaisen oppaamme matkaan!

 

 

 

Kiitokset Jan Nawiesniak´lle mielenkiintoisesta tilaesittelystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Eurooppanuorten mielestä ilmastopolitiikka on EU:n tärkein työsarka!

Lauantai 29.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pidän valitettavana, että olin toinen ”aikuisista”, joka osallistui Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset eli TOK:n järjestämään EU-seminaariin Kirjastotalo Metsossa maanantaina 24.3.2014.

 

 

 

 

 

 

 

Täytyy mainita, että Lauri Heikkilä mukana myös Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnassa ihan omilla ansioillaan – ei siis mikään ”kiintiömies”!

 

 

 

 

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala toi seminaariin keskusjärjestön tervehdyksen.

 

 

 

 

 

Seminaarin alussa Tampereen Eurooppanuorten puheenjohtaja Riikka Liljeroos (vasemmalla) ja sihteeri Ida Pasanen kertoivat Eurooppanuorten toiminnasta.

 

***********

 

Eurooppanuorilla on moni kannatettavia tavoitteita toiminnassaan;

 

• edistää myönteistä suhtautumista Euroopan yhdentymiseen
• syventää nuorten Eurooppa-tietoutta
• herättää keskustelua Eurooppa-asioista nuorten keskuudessa
• ottaa kantaa Eurooppa-asioihin ja tehdä niihin liittyviä aloitteita päättäjille
• toimia julkisena keskustelufoorumina ja asiantuntijatahona Suomen Eurooppa-politiikkaa muotoiltaessa

 

Seminaariyleisö kysyi Liljeroosilta ja Pasaselta, että mikä on se tärkein asia, johon Eurooppanuoret haluaa vaikuttaa.

 

 

Vaikka nuorisotyöttömyys koetteleekin kovasti eurooppalaista nuorisoa, niin siitä huolimatta Liljeroos ja myös Pasanen näkivät ilmastopolitiikan tärkeimmäksi saraksi, johon Euroopan pitäisi kiinnittää huomiota.

 

 

Mielestäni vastauksesta kuvastaa syvä tietämättömyys menneisyydestä ja katteeton luottamus tulevaisuuteen, kun Euroopan turvallisuutta ei nostettu tärkeimmäksi asiaksi.

 

 

*************

 

 

Ilmastokysymyksen nostaminen ykkösasiaksi oli ilmeisesti kuitenkin vain Liljeroosin ja Pasasen yksityisajattelua, sillä heidän esittämällään Eurooppanuoreten esittelydialla asiat olivat tässä järjestyksessä:

 

 

• talouskriisi
• demokratian tila Euroopassa
• ilmastohaasteet
• väestön ikääntyminen
• nuorisotyöttömyys

 

 

***********

 

 

Oli positiivista, että ainakin Riikka Liljeroos jäi oman esityksensä jälkeen paikalle seminaariin ja toivon, että hän sai Tampereen Opiskelevien Keskustalaisten seminaarin jatko-osioista aineksia kehitellä myös Tampereen Eurooppanuorten ajatuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä nuoret osaavat!

Sunnuntai 23.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Opiskelijaliitto, Tampereen Opiskelevat Keskustalaiset ja MSL järjestivät eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa seminaarin, jonka teemana oli:

 

Minne menet EU?

 

 

Seminaarin parasta antia oli paneelikeskustelu, jonka teemana oli haastavasti:

 

”Paneeli EU:n tulevaisuudesta, uhista ja mahdollisuuksista sekä laajenemisesta”

 

 

 

 

Paneelin vetäjänä toimi Keskustan eurovaaliehdokas Petri Honkonen Saarijärven Pylkönmäeltä.

 

 

Seminaarin järjestäjät olivat tehneet kerrassaan hyvää työtä, sillä paneeliin osallistuvat:

 

 

 

 

Kokoomuksen kansanedustaja Kimmo Sasi

 

 

 

 

 

SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio

 

 

 

 

 

 

Vihreitten eurovaaliehdokas Ozan Yanar

 

 

 

 

 

Keskustan eurovaaliehdokas, MSL:n puheenjohtaja ja paljon muuta Timo Kaunisto!

 

 

 

Otan tässä jutussani esille ainoastaan ne näkökohdat, jotka panelistit esittivät itsestään ja suhtautumisestaan Euroopan Unioniin esittelypuheenvuoroissaan:

 

 

Kokoomuksen Kimmo Sasi muistutti aivan oikein, että hän oli taannoisessa hallituksessa Eurooppa-ministerinä.

 

SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio luonnehti itseään SDP:n listalla euro-kriittisimmäksi ehdokkaaksi.

 

Vihreiden eurovaaliehdokas Ozan Yanar kertoi työkseen tutkivansa palkkaeroja EU:n sisällä ja totesi, että EU on välttämätön, mutta EU:n harjoittamaa ulkopolitiikkaa voidaan kritisoida.

 

Keskustan eurovaaliehdokas Timo Kaunisto muistutti, että EU:ssa maatalous- sekä ympäristöasioiden päätökset muuttavat EU-maiden kansalaisten arkipäivän elämää eniten.

 

 

 

Kiitän jo tässä vaiheessa järjestäjiä mainion seminaarin järjestämisestä ja pyrin siihen, että käsittelen seminaarin antia tarkemmin tällä areenalla myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Äänestäjä luottaa vain Eduskunnan pöytäkirjojen kertomiin äänestystuloksiin - ei toripuheisiin!

Keskiviikko 5.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalaiset äänestäjät saivat helmikuun 28. päivänä tuntea, että kuinka maakunnan hallituspuolueiden edustajat yksituumaisesti äänestivät Keskustan ja Perussuomalaisten välikysymystä vastaan ja puolustivat Kataisen – Urpilaisen –Virkkusen –linjaa kuntien pakkoliitoksien puolesta.

 

Eduskunnan pöytäkirjoista suoraan kopioitu tieto kertoo vääjäämättömästi, että kaikki paikalla olleet pirkanmaalaiset Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden sekä Kristillisdemokraattien edustajat kannattivat hallituksen kuntapolitiikkaa ja siten myös kuntien pakkoliitoksia:

 

 

*************

 

 

 

Äänestys 1 klo 13.01     Istunto 17/28.02.2014   klo 13.00
1	Hallituksen kuntapolitiikka
	Ainoa käsittely
Asiakirjat:	VK 1/2014 vp  |
Puhemiehenä toimi puhemies Eero Heinäluoma /sd. Puhemies ei osallistu äänestykseen.

 

Äänestysasettelu:	Nauttii luottamusta / Elsi Kataisen ehdotus
Jaa:	98
Ei:	68
Tyhjiä:	0
Poissa:	33
Yhteensä:	199
Äänestys kansanedustajittain
Ahvenjärvi Sauli /kd	Jaa		Myller Riitta /sd	Jaa
Alanko-Kahiluoto Outi /vihr	Jaa		Myllykoski Jari /vas	Jaa
Alatalo Mikko /kesk	Ei		Mäkelä Outi /kok	Jaa
Anttila Sirkka-Liisa /kesk	Ei		Mäkinen Tapani /kok	Jaa
Arhinmäki Paavo /vas	Jaa		Mäkipää Lea /ps	Ei
Autto Heikki /kok	Jaa		Mäkisalo-Ropponen Merja /sd	Jaa
Backman Jouni /sd	Jaa		Männistö Lasse /kok	Jaa
Blomqvist Thomas /r	Poissa		Mäntylä Hanna /ps	Ei
Brax Tuija /vihr	Jaa		Mäntymaa Markku /kok	Poissa
Donner Jörn /r	Jaa		Mölsä Martti /ps	Ei
Eerola Juho /ps	Ei		Nauclér Elisabeth /r	Jaa
Eestilä Markku /kok	Poissa		Niikko Mika /ps	Ei
Elomaa Ritva /ps	Ei		Niinistö Jussi /ps	Ei
Eloranta Eeva-Johanna /sd	Jaa		Niinistö Ville /vihr	Jaa
Feldt-Ranta Maarit /sd	Poissa		Nylander Mikaela /r	Jaa
Filatov Tarja /sd	Jaa		Nylund Mats /r	Jaa
Gestrin Christina /r	Jaa		Oinonen Pentti /ps	Poissa
Grahn-Laasonen Sanni /kok	Jaa		Ojala-Niemelä Johanna /sd	Jaa
Gustafsson Jukka /sd	Jaa		Orpo Petteri /kok	Jaa
Guzenina-Richardson Maria /sd	Jaa		Paasio Heli /sd	Jaa
Gästgivars Lars Erik /r	Jaa		Paatero Sirpa /sd	Poissa
Haapanen Satu /vihr	Jaa		Packalén Tom /ps	Ei
Haavisto Pekka /vihr	Jaa		Palm Sari /kd	Jaa
Hakkarainen Teuvo /ps	Ei		Paloniemi Aila /kesk	Ei
Halla-aho Jussi /ps	Ei		Pekkarinen Mauri /kesk	Ei
Harkimo Leena /kok	Jaa		Pekonen Aino-Kaisa /vas	Jaa
Hautala Lasse /kesk	Ei		Pelkonen Jaana /kok	Jaa
Heikkilä Lauri /ps	Ei		Peltonen Tuula /sd	Poissa
Heinonen Timo /kok	Jaa		Piirainen Raimo /sd	Jaa
Hemmilä Pertti /kok	Jaa		Pirttilahti Arto /kesk	Ei
Henriksson Anna-Maja /r	Poissa		Puumala Tuomo /kesk	Ei
Hiltunen Rakel /sd	Jaa		Rajamäki Kari /sd	Jaa
Hirvisaari James /m11	Ei		Rantakangas Antti /kesk	Ei
Holmlund Anne /kok	Jaa		Rauhala Leena /kd	Jaa
Hongisto Reijo /ps	Ei		Ravi Pekka /kok	Jaa
Huovinen Susanna /sd	Poissa		Rehula Juha /kesk	Ei
Ihalainen Lauri /sd	Jaa		Reijonen Eero /kesk	Ei
Immonen Olli /ps	Ei		Risikko Paula /kok	Jaa
Jalonen Ari /ps	Ei		Rossi Markku /kesk	Poissa
Jaskari Harri /kok	Jaa		Rundgren Simo /kesk	Ei
Jokinen Kalle /kok	Jaa		Ruohonen-Lerner Pirkko /ps	Ei
Joutsenlahti Anssi /ps	Ei		Räsänen Päivi /kd	Jaa
Jungner Mikael /sd	Jaa		Saarakkala Vesa-Matti /ps	Poissa
Jurva Johanna /ps	Ei		Saarikko Annika /kesk	Poissa
Juvonen Arja /ps	Ei		Saarinen Matti /sd	Jaa
Jääskeläinen Jouko /kd	Jaa		Salolainen Pertti /kok	Jaa
Jääskeläinen Pietari /ps	Ei		Salonen Kristiina /sd	Jaa
Kaikkonen Antti /kesk	Ei		Sankelo Janne /kok	Poissa
Kalli Timo /kesk	Ei		Sarkomaa Sari /kok	Jaa
Kalliorinne Risto /vas	Jaa		Sasi Kimmo /kok	Poissa
Kalmari Anne /kesk	Ei		Satonen Arto /kok	Jaa
Kanerva Ilkka /kok	Jaa		Savola Mikko /kesk	Ei
Kantola Ilkka /sd	Jaa		Sinnemäki Anni /vihr	Jaa
Karhu Saara /sd	Poissa		Sipilä Juha /kesk	Poissa
Kari Mika /sd	Jaa		Skinnari Jouko /sd	Jaa
Karimäki Johanna /vihr	Jaa		Soini Timo /ps	Ei
Katainen Elsi /kesk	Ei		Soininvaara Osmo /vihr	Jaa
Katainen Jyrki /kok	Poissa		Soukola Ismo /ps	Ei
Kataja Sampsa /kok	Poissa		Stubb Alexander /kok	Poissa
Kauma Pia /kok	Jaa		Suutari Eero /kok	Jaa
Kerola Inkeri /kesk	Ei		Taimela Katja /sd	Jaa
Kettunen Pentti /ps	Ei		Tainio Hanna /sd	Jaa
Kiljunen Anneli /sd	Jaa		Tiainen Eila /vas	Jaa
Kiuru Krista /sd	Poissa		Tiilikainen Kimmo /kesk	Ei
Kiuru Pauli /kok	Jaa		Toivakka Lenita /kok	Jaa
Kivelä Kimmo /ps	Ei		Toivola Jani /vihr	Poissa
Kiviniemi Mari /kesk	Ei		Tolppanen Maria /ps	Ei
Kiviranta Esko /kesk	Ei		Tolvanen Kari /kok	Jaa
Kokko Osmo /ps	Ei		Torniainen Ari /kesk	Ei
Komi Katri /kesk	Poissa		Tossavainen Reijo /ps	Ei
Kontula Anna /vas	Jaa		Tuomioja Erkki /sd	Jaa
Kopra Jukka /kok	Jaa		Tuppurainen Tytti /sd	Poissa
Korhonen Martti /vas	Poissa		Turunen Kaj /ps	Ei
Korhonen Timo V. /kesk	Ei		Tuupainen Kauko /ps	Ei
Koskela Laila /ps	Ei		Tynkkynen Oras /vihr	Jaa
Koskinen Johannes /sd	Jaa		Tölli Tapani /kesk	Ei
Kumpula-Natri Miapetra /sd	Jaa		Uotila Kari /vas	Jaa
Kurvinen Esko /kok	Jaa		Urpalainen Anu /kok	Jaa
Kuusisto Merja /sd	Jaa		Urpilainen Jutta /sd	Poissa
Kyllönen Merja /vas	Jaa		Vahasalo Raija /kok	Jaa
Kymäläinen Suna /sd	Jaa		Wallin Stefan /r	Poissa
Kärnä Jukka /sd	Jaa		Wallinheimo Sinuhe /kok	Jaa
Kääriäinen Seppo /kesk	Ei		Vapaavuori Jan /kok	Poissa
Lapintie Annika /vas	Jaa		Vehkaperä Mirja /kesk	Poissa
Lauslahti Sanna /kok	Jaa		Vehviläinen Anu /kesk	Ei
Lehti Eero /kok	Jaa		Wideroos Ulla-Maj /r	Poissa
Lehtomäki Paula /kesk	Ei		Viitamies Pauliina /sd	Jaa
Leppä Jari /kesk	Ei		Viitanen Pia /sd	Jaa
Lindström Jari /ps	Ei		Vikman Sofia /kok	Jaa
Lindtman Antti /sd	Jaa		Virkkunen Henna /kok	Poissa
Lintilä Mika /kesk	Ei		Virolainen Anne-Mari /kok	Jaa
Lipponen Päivi /sd	Jaa		Virtanen Erkki /vas	Jaa
Lohela Maria /ps	Ei		Virtanen Pertti /ps	Ei
Lohi Markus /kesk	Ei		Vähämäki Ville /ps	Ei
Louhelainen Anne /ps	Ei		Väätäinen Juha /ps	Poissa
Maijala Eeva-Maria /kesk	Ei		Väätäinen Tuula /sd	Poissa
Matikainen-Kallström Marjo /kok	Jaa		Yrttiaho Jyrki /vr	Ei
Mattila Pirkko /ps	Ei		Zyskowicz Ben /kok	Jaa
Modig Silvia /vas	Poissa		Östman Peter /kd	Jaa
Mustajärvi Markus /vr	Ei

 

Pirkanmaalaisista kansanedustajista SDP:n Saara Karhu sekä Kokoomuksen Kimmo Sasi eivät osallistuneet äänestykseen.

On luonnollista, että Keskustan Mikko Alatalo ja Arto Pirttilahti olivat äänestyksessä kuntien pakkoliitoksia vastaan!

 

 

**********

 

 

Viittaan juttuni otsikossa kansanedustajien toripuheisiin ja niiden totuudenvastaisuuteen.

 

 

 

 

 

Pirkanmaalaiset saivat kansanedustajien toimien ja puheiden ristiriitaisuudesta vahvan näytön, kun entinen opetusministeri ja nykyinen kansanedustaja Jukka Gustafsson kertoi 1.3.2014 ilmestyneessä Aamulehden ilmoituksessaan olevansa tavattavissa Keskustorin markkinoilla maanantaina 3.3.2014 ja teemana ilmoituksessa oli raflaavasti:

 

”EI KUNTIEN

PAKKOLIITOKSILLE”

 

 

Käsittämättömän nopeaa takinkääntämistä – helmikuun viimeisenä päivänä kuntien pakkoliitosten puolesta Eduskunnassa ja jo seuraavana päivänä lehti-ilmoituksessa niitä vastaan!

 

Harmi, että kuluttajansuojasäännökset eivät koske politiikkojen toimintaa!

 

Onneksi Eduskuntavaalit ovat ainakin joka neljäs vuosi ja silloin äänestäjät pystyvät osoittamaan, että voidaanko heitä vetää nenästä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Opposition Keskustan johdolla tekemässä välikysymyksessä on monia kansalaisia kiinnostavia kohtia

Tiistai 18.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Elsi Katainen oli ensimmäinen allekirjoittaja, kun oppositio esitti helmikuun 11. päivänä hallituksen kuntapolitiikkaa koskevan välikysymyksen.

 

Välikysymystekstin loppuun oli osattu hyvin koota ne keskeiset seikat, joihin kansalaiset haluavat saada vastauksen.

 

Tässä ne ovat:

 

• miksi hallitus ei keskeytä kaaokseen ajautuneita ja toteuttamiskelvottomia kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia ja aloita niiden linjaamisen uudelleen parlamentaarisesti sekä luovu kaupunkiseutujen kehyskuntien pakkoliitoksista?

 

• aikooko hallitus antaa kaupunkiseutujen kehyskuntien pakkoliitoksiin tähtäävän lakiesityksen?

 

• onko hallituksella aikeita palauttaa kuntien välisen yhteistyön syventäminen tasavertaiseksi uudistusvaihtoehdoksi kuntaliitosten rinnalle?

 

• onko hallitus aikeissa tehdä uusia lisäleikkauksia kuntien valtionosuuksiin ja toteuttaa hallitusohjelmassa, viime vuoden kehysriihessä sekä viime syksyn rakenneuudistuspaketissa kunnille kaavaillut uudet lakisääteiset velvoitteet?

 

• miten hallitus huolehtii siitä, että tulevaisuudessa kuntien tehtävät ja rahoitus ovat tasapainossa, kuntien ja kokonaisten alueiden väliset erot eivät kasva kohtuuttomiksi ja jokaiselle on turvatut lakisääteiset palvelut sekä vaikuttamismahdollisuudet?

 

Hallitus vastaa välikysymykseen keskiviikkona 26.5.2014.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus heitti pyyhkeen kehään maa- ja kotieläintalouden, metsätalouden sekä ruokaturvallisuuden vaalimisessa

Keskiviikko 12.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme viime viikon torstaina kuulla kummia, kun Kokoomuksen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ilmoitti heittävänsä pyyhkeen kehään suomalaisen elintarvikeketjun ja ruokaturvallisuuden ylimpänä vastuuhenkilönä. Koskinen ilmoitti, että ei pyri kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

 

On ollut yleisesti tiedossa, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus on pystynyt tarjoamaan suomalaiselle maataloudelle, suomalaiselle kotieläintaloudelle, suomalaiselle metsätaloudelle ja suomalaiselle ruokaturvallisuudelle.

 

Samaan hengenvetoon on perustellusti todettu, että Kokoomuksen tarjoama on ollut liian vähän.

 

On toisaalta luonnollista, kun myös Kokoomus on nyt todennut, että he eivät pysty tuon kummempaa tarjoamaan!

 

Kansalaiset eivät voi hyväksyä, että Suomen maatalous, metsätalous, kotieläintalous ja ruokaturvallisuus ovat rempallaan yli vuoden.

 

Kokoomuksen pitää välittömästi vaihtaa maa- ja metsätalousministeriksi henkilö, joka selkeästi ilmoittaa pyrkivänsä kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa – meillä ei ole varaa noin tärkeässä tehtävässä jäähdyttelijöihin!

 

 

***************

 

 

Arvostan Kokoomuksen maa- ja metsätalousministereistä harjavaltalaista Toivo T. Pohjalaa, joka toimi sinänsä suuria ongelmia aiheuttaneessa Harri Holkerin hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä 1987 – 1991.

 

Toivo T. sai ministerin arvonimen vuonna 2001 ja sen hän ansaitsi.

 

Henkilökohtainen kosketukseni ministeri Toivo T. Pohjalaan on rajoittunut siihen, kun järjestimme Merikievarissa Merikarvialla suuren kotieläintuottajatilaisuuden, jossa Toivo T. oli juhlapuhujana ja minä tilaisuuden juontajana. Aika oli joskus Toivo T.:n maa- ja metsätalousministeriaikana – väkeä oli paikalla lähes 2.000 henkeä.

 

Toivo T. Pohjalalla on vahva maataloustausta, sillä hän toimi MTK:n vt. puheenjohtajana sen jälkeen, kun Heikki Haavisto siirtyi Esko Ahon hallitukseen ulkoministeriksi 1993.

 

Arvostan kokoomuslaista Toivo T. Pohjalaa myös sen ansiosta, että hän toimi nelikymmenvuotisen työnantajani Raision Tehtaiden hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1987 alkaen ja sen puheenjohtajana vuodesta 1997 alkaen. Toivo T. Pohjalan vuodet olivat Raisiolle vahvaa menoa eteenpäin!

 

 

Suomen maa- ja metsätalousministerillä pitää olla laajaa kontaktipintaa suomalaiseen kasvinviljelyyn, kotieläintalouteen ja metsätalouteen – kokoomuslaisista maa- ja metsätalousministereistä sitä on ollut ainoastaan ministeri Toivo T. Pohjalalla.

 

Toivo T. Pohjalan laaja yritysmaailmaan ulottuva kokemus toi hänelle pätevyyttä hoitamaan menestyksellisesti maa- ja metsätalousministerin vaativaa postia.

 

 

**********

 

 

Oleellinen osa Suomen maa- ja metsätalousministerin vastuualueesta on maamme ruoka- ja elintarviketurvallisuus.

 

Tiedän henkilökohtaisesti, että kuinka ”sydänverellään” Sirkka-Liisa Anttila hoiti tämän saran maa- ja metsätalousministerinä toimiessaan.

 

Olen sanonut Sirkka-Liisalle useasti, että kun Sinä olit maa- ja metsätalousministerinä, niin suomalaisilla oli turvallinen olo ruokaturvallisuuden näkökulmasta.

 

 

***********

 

 

Kun Jari Koskinen nyt on kolmantena kokoomusministerinä heittänyt pyyhkeen kehään antautumisen merkiksi, on välttämätöntä, että Kokoomus nimittää mahdollisimman nopeasti maa- ja metsätalousministeriksi henkilön, joka on valmis kantamaan poliittisen vastuun onnistumisestaan tai epäonnistumisestaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihmeellistä, että Henna Virkkunen yhä edelleen jaksaa jääräpäisesti puolustaa Kokoomuksen karilleajanutta kuntauudistusta

Tiistai 11.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner´n luonnikkaasta esiintymisestä Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä lauantaina 8.2.2014.

 

Tänään joudun ”raportoimaan” kuntaministeri Henna Virkkusen jääräpäisestä esiintymisestä samoilla politiikka- ja toimintapäivillä sunnuntaina 9.2.2014.

 

Hallituspuolueiden edustajien esiintyminen erosi toisistaan kuin yö ja päivä – mustanpuhuva ja pelottava yö oli Henna Virkkunen ja valoisa sekä tulevaisuudenuskoinen päivä puolestaan Mikael Jungner!

  

Politiikka- ja toimintapäivien toisen päivän aloitti tapahtuman ehkä tärkein osio, jonka teemana oli:

 

Mihin menet kuntauudistus?

 

Tässä session alustajat ennen alustusten alkamista:

 

Ministeri Henna Virkkunen: Mitä kuuluu kuntauudistukselle?

 

Professori Arto Haveri (oikealla): Kuntauudistus itsehallinnon näkökulmasta.

 

Kansanedustaja Tapani Tölli (keskellä): Kuntauudistus kestävälle pohjalle.

 

 

 

 

Olipa piristävää kuulla Virkkusen ja Haverin esitysten jälkeen, kun juontaja totesi Tölliä areenalle juontaessaan jotenkin siihen suuntaan, että nyt sitten saamme kuulla, miten asiat pitäisi hoitaa!

 

 

 

 

 

Ministeri Virkkunen paukutteli alustuksensa puhujapöntöstä tapansa mukaan tunteettomasti ja kaavoihinsa kangistuneena, vaikka kai hänellekin pitäisi pikkuhiljaa olla valjennut, että Kokoomus on kuntasuunnitelmillaan karilla ja vahvasti onkin.

 

 

 

 

 

Tässä Virkkusen esittämässä diassa on kaksikin kohtaa, joiden sanomaan kannattaa pysähtyä.

 

 

Oli monille kokeneillekin Keskustan päättäjille yllätys, että Kokoomuksen hellimän kuntauudistuksen pakkoliitospykälän eräs laukaisukohta olisi se, jos naapurikuntien taajama-alueet ovat kasvaneet yhteen! Taajama-alueiden yhteenkasvaminen olisi siis Kokoomuksen ajamassa pakkoliitosmallissa yksinään elementti, joka merkitsisi kuntien pakkoliitosta!

 

Tämä Virkkusen esittämä näkökohta oli Keskustan kaksipäiväisten politiikka- ja toimintapäivien todellinen uutispommi!

 

 

Tässä diassa on yksi Tampereen seutukunnan pakkoliitosta merkitsevä yksi toinenkin kohta ja se on tämä:

 

”Alueen taloudellinen eriytymisperuste 150 euroa/as”

 

Tampereella tulotaso on 500 euroa per asukas pienempi kuin kehyskunnissa ja kun Kataisen-Virkkusen linja on se, että he sallisivat eroksi ainoastaan max 150 euroa/asukas, niin Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven, Nokian ja Kangasalan pakkoliittäminen Tampereeseen toteutuisi, jos Kokoomus saisi asian päättää!

 

Onneksi asia ei ole Kokoomuksen päätettävissä ja siitä Tampereen kehyskunnat saavat kiittää Keskustaa.

 

 

 

 

Alustusten jälkeen Arto Haveri, Henna Virkkunen ja Tapani Tölli vastasivat salintäyden yleisön kysymyksiin.

 

 

Keskeinen Virkkusen ajatuksia kritisoiva kuulijoiden näkemys oli se, että koko selvitysalue saisi äänestää kuntien pakkoliitosten puolesta tai niitä vastaan.

 

Täytyy kummastella ministeri Virkkusen näkemystä, että esimerkiksi Tampereen asukkaat saisivat päättää Vesilahden, Lempäälän, Nokian, Kangasalan, Ylöjärven tai Pirkkalan asukkaiden puolesta, että niiden pitää pakkoliittyä Tampereeseen.

 

Kummallisia ovat Kataisen hallituksen ministerien ajatuksenjuoksut!

 

 

-Esko Erkkilä-

On tarpeellista ja välttämätöntä, että suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti vaikuttamassa Brysselissä

Maanantai 3.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomalaisen elinkeinoelämän tärkein edunvalvontayksikkö Brysselissä on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry, mutta myös yksittäisten yritysten läsnäolo siellä on tarpeellista.

 

Sain tilaisuuden tutustua EK:n Brysselin toimistoon 27.1.2014.

 

 Oli yllätys, että toimiston ala-aulassa oli ensimmäisenä meitä vastassa hevonen!

 

Asioita EK:n Brysselin toimistolla meille esittelivät asiantuntijat Eeva Kolehmainen (vasemmalla) ja Saila Turtiainen.

 

Kolehmainen ja Turtiainen raportoivat EK:n organisaatiossa Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjulalle.

 

 

************

 

 

EU-lainsäädännöstä 70 % koskee elinkeinoelämää ja kun…

 

…EU:ssa on virkamiehiä 18.000, mutta kun heillä vain harvoilla on yrityskokemusta, on tärkeää, että suomalainen elinkeinoelämä on paikalla Brysselissä.

 

On vanha totuus, että on tärkeää päästä vaikuttamaan jo asioiden valmisteluvaiheessa, joten siltäkin kannalta elinkeinoelämän paikalla oleminen on välttämätöntä.

 

 

************

 

Allekirjoitan, että EU on ollut kriisien varjossakin positiivinen asia suomalaiselle elinkeinoelämälle, sillä;

 

• kotimarkkinamme ovat kasvaneet 70-kertaisiksi, koska nyt Suomella on 500 miljoonaa sisämarkkina-asiakasta

 

• yli puolet Suomen viennistä päätyy EU:n alueelle

 

• EU:lla on 30 vapaakauppasopimusta yli 50 kumppanimaan kanssa

 

**********

 

On vankka totuus, että euron käyttöönotto on ollut suomalaiselle elinkeinoelämälle positiivinen ratkaisu. Euro on pitänyt valuuttariskit matalina vaikeinakin aikoina.

 

Usein unohdetaan, että vahva euro merkitsee tuontiraaka-aineiden vakaata ja alhaista hintaa - näin uskallan sanoa, sillä sain työelämässä vastata suomalaisen teollisuuden raaka-ainehankinnasta.  Tuskin kukaan pitäisi, jos vaikkapa polttoaineiden hinnat olisivat litrahinnaltaan runsaan euron verran kalliimpia kuin nyt!

 

*************

 

 

EK:lla on neljä näkymää tulevaisuuden rakentamisessa - kaikkia on helppo kannattaa:

 

 1.      Sisämarkkinoista pitää pystyä ottamaan ”kaikki irti”

• EU-maiden rajoilla on yhä kaupan esteitä

 2.      Eurooppa tarvitsee kasvuenergiaa

• energia- ja ilmastopolitiikassa pitää huomioida vaikutukset kilpailukykyyn, työpaikkoihin ja kansalaisten elinkustannuksiin

 3.      Euroopan menestys ratkaistaan viime kädessä maailmanmarkkinoilla

• EU:n pitää vahvistaa taloussuhteitaan Venäjän, Kiinan, USA:n, Intian, Brasilian ja Japanin kanssa

 4.      Kilpailukykyisestä rahoituksesta pitää huolehtia

• painopiste kriisistä kasvuun

 

 

 

 

EK:n Brysselin toimiston asiantuntijat päättivät esityksenä diaan, jossa on kolmeen kohtaan tiivistetty tärkeät asiat:

 

 

• Suomi tarvitsee vahvaa ja tervettä EU:ta

 

• Tehdään Euroopasta vetovoimainen paikka yrityksille ja niiden tarjoamille työpaikoille

 

Listan kolmatta kohtaa pidän keskeisenä ja sen vuoksi se ansaitseekin vahvennuksen:

 

• Tarvitsemme meppejä, jotka osaavat arvioida päätösten vaikutukset yritysten kilpailukykyyn ja sitä kautta kansalaisten elämään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen valtaapitävät vähät välittävät senioriväestön hyvinvoinnista - ei, vaikka parannuksia ehdottaakin kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu

Torstai 30.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa näyteltiin erikoinen näytelmä 20.1.2014, kun käsiteltiin kokoomuslaisen kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel´n valtuustoaloitetta joukkoliikenteen eläkeläislipun ikärajan alentamiseksi ja voimassaoloajan pidentämiseksi.

 

Sen verran pitää tarkentaa Schafeitelin valtuustoaloitetta, että Tampereen joukkoliikenteessä ei ole eläkeläislippua, mutta seniorilippu on.

 

Seniorilippu myönnetään tamperelaisella, joka on täyttänyt 65 vuotta ja sen etu on 50 % matkoilla, jotka lipunhaltija tekee klo 9.00 – 14.00 välisenä aikana.

 

Schafeitel ehdotti valtuustoaloitteessaan, että seniorilipun ikärajaan pudotettaisiin kahdella vuodella ja että seniorialennus koskisi klo 9.00 – 14.00 välisen ajan lisäksi iltaliikennettä klo 18.00 – 23.00 välillä.

 

 

 

 

 

 

On valitettavaa, että Yrjö Schafeitel´n (kuvassa) valtuustoaloite ei saanut hänen itsensä lisäksi ketään muuta kokoomuslaista kannattamaan aloitetta.

 

Myös kaikki SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden sekä RKP:n ainoa edustaja halusivat yhdessä kokoomuksen kanssa tarjota kylmää kyytiä senioreille!

 

Arvostan, että kaikki Keskustan läsnä olleet valtuutetut eli

 

• Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

• Matti Järvinen

ja

 

 

 

 

• Tuomo Räihä

 

…kannattivat Schafeitelin aloitetta ja siten osoittivat antavansa arvon senioreille.

 

 

On mainio asia, että Tampereen Sitoutumattomien Lasse ”Oka” Oksanen, kristillisdemokraattien Leena Rauhala sekä Satu Sipilä, SKP:n Jari Heinonen ja kaikki perussuomalaiset kannattivat äänestyksessä Schafeitelin aloitetta.

 

 

 

 

 

 

Äänestyksen jälkeen voitiin todeta, että Schafeitelin aloitetta kannatti 17 kaupunginvaltuutettua ja loput 50 kaupunginvaltuutettua eivät halunneet antaa sitä arvostusta senioreille, joka heille kuuluisi.

 

 

Surullista, että Tampereen kaupunginvaltuutettujen enemmistö haluaa kohdella senioreita näin kylmästi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-