Maketti-matkaajien mielipide ei kuvasta kokonaisuutta

Perjantai 13.4.2018 - -

Ennakoin eilen, että tiedotusvälineet vaahtoavat Tampereen ratikan erinomaisuudesta, kun media kävi tutustumassa puiseen ratikkamalliin eli makettiin Oulussa 11.4.2018.

Ennakointini toteutui, kun eilen saimme nähdä ratikan erinomaisuudesta kertovia juttuja niistä medioista, jotka oli kutsuttu tutustumaan Ouluun makettiin!

 

 

Median kanssa samaan aikaan makettiin oli tutustumassa 15 henkilöä, jotka ainakin Tampereen Raitiotie Oy:n informaation perusteella arvottiin matkalle.

 

 

On selvää, että ”arvotut” henkilöt eivät ole edustava koostumus tamperelaisista arvioimaan ratikkaa, sillä halukkaiksi Ouluun ilmoittautuivat ne, jotka kannattavat ratikkaa ja ”arvonnan” todellisuudestakin voidaan aina perustellusti keskustella.

 

 

******************

 

 

Onneksi olin edellispäivänä siinä ryhmässä, joka silloin tutustui samaan makettiin eli vanerista ja puusta valmistettuun ratikanmalliin.

 

 

Kummeksuin, että meillä oli kuvauskielto, mutta toisaalta ymmärrän sen, sillä kuvauskiellolla varmistettiin, että emme voineet kuvallisin keinoin esittää niitä epäkohtia, joita puisessa malliratikassa on.

Kuvauskieltoa en luonnollisesti hyväksynyt, mutta jouduin sitä noudattamaan!

 

 

 

*******************

 

 

Kerroin jo eilen niistä puutteista ja ongelmista, jotka näin ja koin ratikan puumallissa.

 

 

On selvää, että Tampereen Raitiotie Oy olisi saanut paljon enemmän kehitysehdotuksia kuin nyt, jos se olisi suonut ja suorastaan valinnut Ouluun tehtäville ”auditointimatkoille” ratikkaan kriittisesti suhtautuvia.

 

 ***************

 

Meille luvattiin, että puinen tai ehkä peräti metallinen ratikkamalli toimitetaan Tampereelle kaiken yleisön arvioitavaksi viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

 

 

Toivon, että silloin ratikkaan kriittisesti suhtautuvat eli Tampereen valtaväestö menee suurin joukoin tutustumaan ratikan makettiin, jotta lopullisesta versiosta saadaan edes jotain vastinetta niille viidelletoista (15) lisämiljoonalle, joilla ratikka tulee kasvattamaan Tampereen joukkoliikenteen vuositappiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä

Perjantai 6.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman pääkohdat julkistettiin eilen.

 

 

Tasapainottamistavoite olisi ollut n. 70 – 75 miljoonaa euroa, mutta eilen julkistettu raamiohjelma päätyy vain 43,5 miljoonaan euroon.

 

 

Summasta pitäisi koota kulumassa olevana vuotena 8 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavan vuonna loput – uskokoon, ken tahtoo.

 

 

Tasapainottamisohjelmaa on kasattu kokoon kuin aikoinaan rakennettiin Iisakin kirkkoa eli aikaa ja ”tupakkia” on kulunut valtavasti.

 

 

Talouden tasapainottamisohjelma on pääomapainotteinen ja se sisältää varsin vähän operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita.

 

 

Ohjelmassa on merkittäviä kohteita, joiden tulosvaikutus on vahvasti ”ohhoon päällä” eli toivotaan ja toivotaan, mutta mitään varmuutta talouden kohentumisesta ei ole.

 

 

Kukapa liikkeenjohtaja voisi siviilielämässä perustella tuloksen kohenemissuunnitelmia vaikkapa näin:

 

 

• Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
• Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
• Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)

 

Vastaan, että ei kukaan, mutta tamperelaisille uskotellaan näin – miten esimerkiksi osinkotulot pomppaisivat kertaheitolla + 9 miljoonaa?

 

 

****************

 

Eräs seikka minua kummastuttaa:

 

Miten tasapainottamisohjelmassa on huomioitu ratikasta aiheutuvat lisäkustannukset, ainakaan minä en löydä tiedotuspaketista sellaista kohtaa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tappio tulee tänä vuonna olemaan tasoa 14,5 miljoonaa euroa ja veikkaan, että se tulee tuplaantumaan ainakin heti tasapainottamisvuosien jälkeen.

 

 

Miksi joukkoliikenteen tappiomäärän kohoamisesta ei mainita sanallakaan tasapainottamisohjelmassa?

 

 

Taitaa olla, että saan vastauksen kysymykseeni vasta myöhemmin!

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että vastauksen tulen saamaan, sillä talouden lait koskevat myös Tampereen ratikkahanketta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Tuomiokirkko on monille koko Helsingin symboli

Torstai 29.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin Senaatintorin laidalla oleva Helsingin Tuokiokirkko on Helsingin tunnetuimpia symboleja.

Kirkko on rakennettu 1830 - 1852 ja sen on suunnitellut Carl Ludwig Engel.

 

 

Minulla on aina joskus tilaisuus poiketa Helsingin Tuomiokirkossa ja niin tapahtui taas maaliskuun 20. päivänä, kun olin käymässä Helsingissä.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkko seisoo ylväänä keisari Aleksanteri I:n patsaan takana Senaatintorin laidalla.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon portilliset istuinpenkit houkuttelevat kiireisen turistinkin hetkeksi istahtamaan ja nauttimaan kirkon hiljaisuudesta.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon saarnastuolin on suunnitellut Engel ja sen päällä on kullattu baldakiini eli suojakatos.

 

 

 

 

 

Keisari Nikolai I ei pitänyt alkuperäisestä alttaritaulusta, vaan hän lahjoitti sen tilalle venäläisen taiteilija T. K. von Neffin maalauksen Jeesuksen ristiltäotto.

 

 

 

********************

 

 

 

Alttaritaulun molemmilla puolilla on enkeliveistokset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon uruissa on 57 äänikertaa ja ne ovat valmistuneet vasta vuonna 1967.

 

 

**********************

 

 

Kirkossa on veistokset kolmesta reformaattorista eli

 

 

 

 

 

Mikael Agricola

 

 

 

 

 

Philipp Melanchton

 

 

 

 

 

Martin Luther

 

 

 

 

 

Kastemalja ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

…komeat kattokruunut muistuttavat kirkon perustarkoituksesta.

 

 

 

 

 

 

Helsingin Tuomiokirkko oli alkuperäiseltä nimeltään Nikolainkirkko ja vuosina 1917 – 1959 sitä kutsuttiin Suurkirkoksi – se ja sen portaat ovat nähneet paljon Suomen historiaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lentorata Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle harppasi eteenpäin

Torstai 11.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Nykyistä paremmat junayhteydet Tampereelta Helsinkiin ovat jokaisen järkevän poliitikon ajatusmaailmassa kärkilistalla.

 

 

Junayhteyden parantamisesta on käytetty erilaisia termejä ja niistä ehkä tunnetuin on

 

 

Tunnin juna Tampereelta Helsinkiin

 

 

 

”Tunnin juna” –kaavailuihin liittyy tiiviisti se, että Tampereen ja Helsingin välille pitäisi koko matkalle saada kolmas raide.

 

 

Viime päivinä hankkeesta on alettu käyttämään termiä

 

 

Lentorata

 

 

Lentorata-hanke sai uutta tuulta siipiensä alle, kun Tampereen pormestari Lauri Lyly, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo ja VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson ottivat näkyvästi kantaa Lentoradan puolesta.

 

 

 

Lentoradan aikaansaamisen uhkana saattaa olla muutama seikka ja eräs niistä on se, että myös varsinais-suomalaiset alkavat ponnekkaasti ajaa ”Tunnin junaa” Helsingin ja Turun välille.

 

 

Toivon, että Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittämistä ajavat tahot näkisivät laajemmat kokonaisuudet ja toimisivat Lentoradan puolesta.

 

 

Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittäminen on paikallaan, mutta samalla pitää muistaa se koko- ja monipuolisuusero, joka vallitsee Helsinki-Vantaan hyväksi.

 

 

Lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2014 tässä (luvuissa on eritelty kotimaan liikenteen ja kansainvälisen liikenteen matkustajamäätärät):

 

Vuoden 2017 matkustajamääristä on olemassa ennusteet ja ne näyttävät tältä (matkustajamäärissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2014 vuoteen 2017):

 

Mielestäni nämä kaksi taulukkoa ovat pitävä perustelu sille, että Tampereen rautatieaseman ja Helsingin lentokentän välille pitää rakentaa Lentorata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perkolaattorit ovat verrattomia kahvinkeittimiä markkinoilla ja juhlissa

Torstai 19.10.2017 - -Esko Erkkilä-

En ole juonut kahvia kolmeenkymmeneen vuoteen, mutta saan keittää sitä muutamalle sadalle hengelle ainakin kerran kuukaudessa.

 

 

Kyseessä on Tampereen Torikauppiasyhdistys ry:n järjestämät Maanantaimarkkinat jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina – tarjoamme kahvia Keskustan telttakatoksella Hämeenkadun jalkakäytävän vieressä Keskustorilla.

 

 

”Kastettavana” meillä on Malviala Oy:n omistaman Töysäläisen piparkakut sekä kahvikermana Valion tavallinen maito ja makeuttajana Kirkkonummella valmistettu suomalainen sokeri.

 

 

On selvää, että tuontielintarvikkeita kahvia lukuun ottamatta Keskustan osastolla ei tarjoilla.

 

 

Tarjoilumme on luonnollisesti maksutonta.

 

 

Mutta niistä perkolaattoreista:

 

 

 

 

Meillä on käytössä kaksi perkolaattoria, sillä niitä vuorotellen käyttämällä meillä on aina tuoretta kahvia ja sitä kansalaiset arvostavat.

 

 

 

 

 

Perkolaattorimme vetävät kahvivettä viitisentoista litraa ja pannukarkeaa Juhla-Mokkaa laitetaan siivilään kaksi paketillista – virallinen ohje on puolitoista paketillista, mutta missä sitä pystyy säilyttämään sitä puolikasta pakettia, ei missään!

 

 

 

 

 

Vastus lämmittää kahviveden ja se nousee pulpotusputkea pitkin kahvijauheen päälle (kuvassa perkolaattori on ilman kantta, jotta nähdään "pulputuspatsas").

 

 

Vesi muuttuu jatkuvassa kierrossa n. kolmessa vartissa hyväksi tarjoiluvalmiiksi kahviksi.

 

 

Kahvi ei saa kiehua ja sen vuoksi perkolaattorissa on automatiikka, että tietyn lämpötilan saavuttamisen jälkeen valmis kahvi siirtyy ylläpitolämpöön – merkkivalon vaihtuminen punaisesta vihreäksi kertoo, että on siirrytty ylläpitolämpöön.

 

 

 

Tervetuloa keskustelemaan politiikasta ja nauttimaan Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön tarjoamista kahveista Tampereen Keskustorille taas 6.11.2017 – kahvimme on tarjoiluvalmista klo 9.00!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaustinen voitti eilen Suntin soudun!

Sunnuntai 27.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kokkola on kaupunki, jossa huvilakauden päättäjäisiä eli Venetsialaisia on vietetty jo kauan.

 

 

Kokkolan Venetsialaisten perinne juontaa juurensa jopa sadan vuoden takaa.

 

 

Venetsialaisia vietetään elokuun viimeisessä viikonvaihteessa ja nykyään juhlat ovat ainakin Kokkolassa kaksipäiväiset eli perjantaina ja lauantaina.

 

 

Kokkolan läpi virtaa tai ainakin kulkee Sunti eli muutaman metrin levyinen vesiuoma.

 

 

Kokkolan Venetsialaisten keskeinen ohjelmanumero on Sunti soutu, jossa tavallisilla soutuveneillä soudetaan nelihenkisin joukkuein kilpaa.

 

 

Yhtenä joukkueena on aina Kokkolan joukkue ja kahden muun joukkueen osanotto on suuri salaisuus aina viime hetkiin saakka. Tänä vuonna muut joukkueet olivat Kaustinen ja Kannus.

 

 

Pääsin eilen seuraamaan Suntin soutua ihan paraatipaikalta ja siitä nyt muutama kuva sekä hieman sanallista selitystä:

 

 

 

 

 

Suntin soudun juontaja Lalle Broberg (oikealla) haastatteli Kokkolan joukkueen perämiestä ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaa Reino Herleviä ennen lähtöä.

 

 

 

 

 

Lähtöä odottaessa kaikki oli vielä säntillisesti ojennuksessa,...

 

 

 

 

 

...mutta ensimmäisten vetojen jälkeen alkoi tapahtumaan - ...

 

 

 

 

 

...Suntin laidat kolisivat, kun joukkueet rehdisti (?) kiilasivat toisiaan!

 

 

 

 

 

Vaihdossa soutajaa vaihdettiin siten, että entisen soutajan piti nousta rannalle ja kun joukkueen soutajilla oli vain yhdet pelastusliivit, niin uusi soutaja sai nousta veneeseen vasta sen jälkeen kun hän oli pukenut pelastusliivit paikoilleen.

 

 

 

 

 

Kaustisen joukkueelle oli eräässä vaihdossa käydä kalpaten, sillä veneeseen tuli vettä, mutta soutaja tai perämies eivät yleisön suureksi pettymykseksi joutuneetkaan uimasille.

 

 

 

 

 

Kisan voitti Kaustinen ja perämiehen elkeet olivat maaliintulossa sen mukaiset!

 

 

 

 

 

Myös Kokkola jaksoi tuulettaa vaikka jäikin toiseksi.

*************

 

 

 

 

 

Yleisöä oli sateisesta säästä huolimatta paljon paikalla.

 

 

 

 

 

Tuttujakin tapasin, sillä elinkeinoministeri Mika Lintilä ja ...

 

 

 

 

 

...kansanedustaja Tuomo Puumala olivat mukana tapahtumassa!

 

 

 

 

 

Suuri hatunnosto Kokkolan kaupungille perinteiden vaalimisesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen maapallon ympäri!

Tiistai 8.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on n. 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

Toteutamme tämän viikon aikana tempauksen, jossa tarkoituksemme on yksissätuumin kävellä maailman ympäri eli 40.075 kilometriä.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti oman osuutensa kävelyurakasta eilen Pyynikin urheilukentällä, jossa kävelimme rataa kiertäen 39 jäsenemme voimin.

 

 

Innokkaimmat jäsenemme taittoivat henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettua 400 metrin pituista matkaa pitkälti toistakymmentä kertaa.

 

 

Valtakunnallisen kävelytapahtuman tarkoituksena oli kannustaa ikääntyviä yhteisölliseen liikuntaan. Tapahtuma on Eläkeliiton ja Hyvän vanhenemisen tukisäätiön yhteinen. Tapahtumaan osallistuva yhdistys tukee oman alueensa maakuntarahastoa 0,25 eurolla jokaista jäsentä kohti eli meidän kohdaltamme kyse oli Pirkanmaan maakuntarahastosta.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme liikuntavastaava Reijo Kauppila evästi kävelijöitä ennen tapahtuman alkamista.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis toimi kirjurina sekä kierroslaskijana ja hänellä riitti todella puuhaa.  Kulmat kurtussa oleva ilmeeni ei suinkaan merkitse huolestuneisuutta vaan suurta mielihyvää runsaasta osanotosta ja yhdistyksemme mainiosta yhteishengestä!

 

 

 

 

 

Pyynikin urheilukentällä on saavutettu ainakin kolme maailmanennätystä;

 

 

• Hannes Kolehmainen saavutti vuonna 1920 maailmanennätyksen 25 000 metrin juoksussa

• Väinö Sipilä juoksi vuonna 1928 Pyynikillä maailmaennätyksen 30 000 metrin juoksussa

• Matti Järvinen heitti vuonna 1930 keihäänheiton maailmanennätyksen ja tulos oli 71,70 metriä

 

Viimeisimmän Suomenennätyksen Pyynikillä saavutti Matti Yrjölä kuulantyönnössä vuonna 1972 ja tulos oli silloin 20,38 metriä!

 

 

Avasin liikuntatapahtumamme ja ehdin kävellä kaksi kertaa 400 metriä, mutta sitten muut kiireet merkitsivät kiirehtimistä seuraavaan tapahtumaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalkahienhaju sekoittaa kollikissojen pään!

Sunnuntai 30.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

En jaksa muistaa, että mistä olen hankkinut mökkitontillemme Valeriana officinalis eli rohtovirmajuuren taimia, mutta kyllä niitä tontillamme nyt muutama kasvaa.

 

 

Rohtovirmajuuri on monivuotinen kasvi, jolla on moninaisia käyttötarkoituksia.

 

 

Rohtovirmajuuresta saadaan perinteistä unilääkettä valeriaanaa; se myös laukaisee lihasjännitystä ja auttaa ilmavaivoihin.

 

 

Rohtovirmajuuren haju muistuttaa jalkahienhajua ja yllätys, yllätys, sen haju villitsee kollikissoja!

 

 

Rohtovirmajuuren haju tulee sen sisältämästä isovaleriaanahaposta, joka kuuluu myös jalkahien ”aromeihin”.

 

 

Kävin eilen oikein varmistamassa rohtovirmajuurien kukkien hajun ja on todettava, että kyllä jalkahiki tuoksui.

 

 

Kollikissojen mielestä haju on vastustamaton ja haju saa ne kissojen kiima-aikaan suorastaan hurmokseen: kollikissa saattaa kaivaa juuria maasta, piehtaroida kasvin päällä ja syödäkin kasvia.

 

 

Rohtovirmajuuri on sen verran näyttävä kasvi, että suunnittelen muutaman yksilön siirtämistä nykyistä näkyvämmälle paikalle mökkitontillamme - jalkahienhajusta huolimatta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaalta on lauttayhteys Tiigrin satamasta Hiidenmaalle Sörun satamaan

Keskiviikko 19.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa toteuttamamme kyröläismatkan toinen päivä eli 6.7.2017 kului Hiidenmaalla.

 

 

Lähdimme anivarhain ajamaan Saarenmaan Kuressaaresta kohti Tiigrin satamaa…

 

 

 

 

 

 

…joka on lähtösatama Saarenmaalla, kun lauttamatka Hiidenmaalle alkaa.

 

 

 

 

 

Tiigrin satamarakennus on sinällään vaatimaton, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ihmekös tuo, sillä me kaikki EU-maiden kansalaiset olemme osaltamme olleet tukemassa, että Tiigrin satama pystyy palvelemaan Hiidenmaalle matkustavia oikein hyvin.

 

 

 

 

 

”Soela”-lautta purjehtii Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä.

 

 

 

 

 

 

Soelan aikataulu on oiva tapa opetella viikonpäivien nimet virolaisittain:

 

 

• esmaspäev

• teisipäev

• kolmapäev

• neljapäev

• reede

• laupäev

• pyhapäev

 

 

 

 

 

Hiidenmaan Sörun satama lähestyy ja pian lähdemme uusille seikkailuille Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kekkilän juuret ovat Sakkolassa

Perjantai 2.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Elämme kevätkesän aikaa ja erilaisten istutustöiden aika on kiivaimmillaan.

 

 

Kekkilän nimi ja yrityksen tuotteet ovat tuttuja jokaiselle viherpeukalolle, sillä Kekkilä on pohjoismaiden markkinajohtaja puutarha-alalla kasvualusta-, lannoite- ja katetuotteissa.

 

 

 

 

 

Meilläkin Kekkilän multatuotteita kuluu keväisin useita säkillisiä ja tässä on meneillään kannan istuttaminen suurempaan ruukkuun.

 

 

 

 

 

Kekkilän multasäkeissä on ”läimäkki”, jossa kerrotaan Kekkilän aloittaneen toimintansa vuonna 1924.

 

 

 

**********************

 

Olen saanut Karjalan-matkoillani käydä Sakkolan pitäjän Haparaisten kylässä Kekkilän kartanon mailla, joilla yrityksen historia on alkanut vuonna 1924.

 

 

Kekkilän kartanon maat sijaitsevat Kiviniemi – Käkisalmi tieltä erkanevan Sakkolan asemalta Taipaleeseen eli kuuluisalle ja kunniakkaalle Taipaleenjoen taistelupaikalle johtavan tien varrella.

 

 

Kartanon maille kuljetaan Haparaisista Suvantoon menevän tien varrella.

 

 

Muistan, kun eräällä sotahistoriamatkallamme  lähdimme jalkaisin Haparaisista kohti Suvannon rantaa ja oppaamme pysähtyi, näytti tien oikealla puolella olevaa lepikkoa, toivoi sulkemaan silmät ja pyysi kuvittelemaan nykyisen lepikon kohdalle kukoistavan puutarhan lasisine kasvihuoneineen ja kertoi, että siinä näette Kekkilän kartanon kasvihuoneet!

 

 

Jatkoimme matkaamme kohti Suvantoa ja saavuimme sotakirjallisuudesta tuttuun Satumetsikköön. Satumetsä oli todellisuudessa kaukana satumetsästä, mutta Suvannosta nousseen sumun vuoksi Satumetsän puut saivat Talvisodassa oksilleen paksun huurteen ja näyttivät suomalaisten asemista katsellen satumetsän puilta.

 

 

Nousimme Satumetsän maisemista Keljan taistelujen muistomerkille, josta toki silloin oli paikallaan vasta jalusta.

 

 

Keljan muistomerkki on paljastettu 22.8.2009 ja sen tiedon perusteella pystynkin nyt paikallistamaan matkamme ajankohdaksi kevään vuonna 2009.

 

 

Kekkilän kartanon vaiheisiin pääsee tarkemmin tutustumaan, kun googlaa ”Sakkola Haparaisten kylä”.

 

 

Nykyisin Kekkilän omistaa Vapo Oy eli me kaikki, sillä onhan Vapo valtionyhtiö.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Muistelus ajalta, jota en muista!

Keskiviikko 24.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Synnyin- ja kotiseurakuntani Viljakkala oli lapsuudenaikanani väkilukuun suhteutettuna Suomen aktiivisin lähetysseurakunta.

 

 

Lukemattomat ovat ne kerrat, jolloin sain penskana osallistua erilaisiin lähetystapahtumiin – oli lähetysseuroja, lähetyshuutokauppoja ja mittaviakin lähetystapahtumia.

 

 

Eräs tätini teki puolet elämäntehtävästään karjanhoitajana melkein naapurissa Rantalassa ja siellä järjestettiin joskus 1950-luvun lopulla lähetysseurat, jotka ovat jääneet mieleeni.

 

 

Viljakkalan seurakunnan nimikkolähetin Selma Markkasen lisäksi seuroissa esiintyi sittemmin Ambo-Kavangon kirkon piispaksi kohonnut Leonard Auala – Auala oli ensimmäinen tummaihoinen henkilö, jonka näin!

 

 

 

*******************

 

 

Piti kuitenkin muistella aikaa, jota en muista!

 

 

Synnyin vuonna 1947 ja asiakirjojen mukaan minut kastoi Viljakkalan seurakunnan kirkkoherra Olavi Vuorela.

 

 

Viljakkalan seurakunnan lähetysmyönteisyys liekö ollut ainakin osasyynä siihen, että Olavi Vuorelasta tuli lähetysjohtaja vuonna 1955.

 

 

Wikipedia toteaa kirkkoneuvos Olavi Vuorelasta mm. näin:

 

 

******************

 

Kirkkoneuvos, lähetysjohtaja Olavi Tuomas Vuorela

s. 21.12.1911
k. 12.6.2009                 

Olavi Vuorela syntyi pappilan poikana Kälviällä joulukuussa 1911. Tultuaan ylioppilaaksi Tampereen lyseosta hän opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja vihittiin papiksi 1934.  Hän toimi Pyhäjärven (Ul.) kirkkoherran apulaisena, sotilaspastorina Sortavalassa, Suomen kristillisen ylioppilasliiton yleissihteerinä ja Tampereen kaupunkilähetyksen johtajana. Lähetysaktiivisuudestaan tunnetun Viljakkalan seurakunnan kirkkoherran virasta hänet kutsuttiin 1952 Suomen lähetysseuran sihteeriksi ja sittemmin apulaisjohtajaksi. Viljakkalan lähetysaktiivisesta seurakunnasta syttyi lähetyskipinä Olaviin. Erityisesti lähetystyöntekijä Selma Markkanen teki vaikutuksen. Vuonna 1955 Olavista tuli lähetysjohtaja.

 

 

Kastepappiani muistellen

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kylmät väreet käyvät selkäpiissäni!

Lauantai 20.5.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

En pidä vähimmässäkään mielessä tästä läimäkistä, joita on lätkäisty Tampereen joukkoliikenteen bussien selkänojiin.

 

 

Termi ”Nella” tuo minulle aina mieleen salmonellan, sillä se oli salmonellan kutsumanimi rehuteollisuuden vastuuhenkilöiden ja viranomaisvalvontaa suorittavien viranomaisten välisissä keskusteluissa.

 

 

Nella tuo aina mieleeni suuret ongelmat ja sen vuoksi paheksun, että Tampereen kaupunki on sortunut käyttämään tuota iljettävää termiä ilmeisen positiivisessa harhakuvitelmissaan.

 

 

Suomalainen rehuteollisuus on tiukassa yhteistyössä viranomaisten kanssa pystynyt pitämään Suomen nellavapaana ja sen vuoksi en voi hyväksyä, että Tampereen joukkoliikenne käyttää termiä ”Nella” ilmeisen tietämättömänä niistä suurista ponnistuksista, joita maamme rehuteollisuudelta ja suomalaisilta viranomaisilta on vaadittu, jotta olemme pystyneet pitämään Suomen salmonellavapaana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko heitti maatalouskaupassa pyyhkeen kehään!

Keskiviikko 12.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilisen uutinen bisnesmaailmassa oli se, kun Kesko ilmoitti myyvänsä maatalousliiketoimintansa ruotsalaiselle Lantmännenille.

 

Uutinen ei yllättänyt minua, sillä on ollut selviö, että maatalouskauppa ei ole Keskon ydintoimintaa.

 

Kaupalla on yllättävän pienet henkilöstövaikutukset, sillä se koskee suoranaisesti ”palkkanauhatasolla” ainoastaan 45 työntekijää.

 

 

Kaupalla on ilmeisen suuret vaikutukset kuitenkin niiden 43 kauppiasyrityksen toimintaan, jotka tekevät maatalouskauppaa 78 eri toimipisteessä.

 

 

Miten kauppiasmalli sopii Lantmännenin toimintaan on suuri kysymysmerkki.

 

 

Miksi uutinen ei yllättänyt minua?

 

 

Tilakoon kasvaminen, tuottajien suorat osto kotimaiselta ja ulkomaiselta teollisuudelta, maailmanlaajuinen tietoverkkojen toiminta sekä maatalouden ahdinko ovat merkinneet, että maatalouskauppa välistävetäjänä on heikoilla.

 

Maatalouskauppa ei ole enää vuosiin pystynyt tuomaan mitään lisäarvoa tavallisen maataloustuottajan tilanteeseen.

 

 

Tämän kehityksen aistii jo pikaisellakin pistäytymisellä maatalouskaupassa, sillä siellä on tarjonnan painopiste siirtynyt hevosalan tuotteisiin ja erilaisiin harrastustuotteisiin.

 

Kukapa enää nykyään ostaa esimerkiksi tuotantoeläinten rehuseoksia maatalouskaupasta?

 

 

Keskon myytyä maatalouskauppansa Lantmännenille katoaa suomalaisomisteinen maatalouskauppa kokonaan Suomesta, sillä peitenimellä ”Hankkija” toimiva maatalouskauppa on tanskalais- ja ruotsalaisomisteisen DLA:n toimintaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmas raide Tampereen ja Helsingin välille!

Perjantai 24.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen melkoinen asiantuntija rautatieyhteyksien ja rataliikenteen kohdalla.

 

 

Totta puhuakseni kokemukseni rautateistä ja rataliikenteestä rajoittuvat siihen, että puoliksi omistamani Maatalousyhtymä Erkkilä joutui pakkolunastuksen seurauksena luovuttamaan ”isiemme” maita yhteiskunnalle neljä hehtaaria, kun Tampere-Parkano-Seinäjoki –rata aikoinaan rakennettiin.

 

 

Pakkolunastus oli kova paikka isälleni, sillä oma maa ja oma metsä ovat rakkaita suomalaiselle talonpojalle.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kuntavaaliehdokkaana huhtikuun kuntavaaleissa saan taas pohdiskella rautatie- ja rata-asioita.

 

 

Olen pohdiskeluissani päätynyt siihen, että suurissa taloudellisissa ongelmissa painiskelevan Tampereen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Tampereen ja Helsingin välille rakennetaan kolmas raide.

 

 

Kolmannen raiteen aikaansaaminen Tampereen ja Helsingin välille on myös Tampereen Keskustan keskeinen tavoite.

 

 

Kolmannen raiteen saaminen Tampereen ja Helsingin välille mahdollistaisi ”tunnin junan” Tampereelta Helsinkiin ja Helsingistä Tampereelle.

 

 

Kolmas raide Tampereelta Helsinkiin olisi suuri etu laajalle alueelle myös Satakunnassa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalle ja kaikille Etelä-Pohjanmaan pohjoispuolisille maakunnille.

 

 

Henkilökohtaisen kuntavaaliohjelmani eräs keskeinen tavoite on, että Tampereelta Helsinkiin saataisiin kolmas raide!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oma oli parempi

Perjantai 17.2.2017 - -Esko Erkkilä-

Tapanani on aina silloin tällöin tarjota mielipidekirjoituksiani eri lehdille ja niin tein myös toissapäivänä eli tiistaina 14.2.2017, kun tarjosin mielipidekirjoitustani Aamulehdelle.

 

 

Otsikoin kirjoitukseni näin:

 

 

”Miksi ilman tietokonetta olevat ovat toisen luokan kansalaisia?”

 

 

 

Aamulehti oli nopea toimissaan ja julkaisi mielipidekirjoitukseni jo eilen eli 16.2.2017.

 

 

Olen aina antanut lehdille vapauden muokata kirjoituksiani ja niin tein myös nyt.  Yleensä mielipidekirjoitukseni ovat parantuneet, kun ammattitaitoiset toimittajat ovat muokanneet juttujani.

 

 

Nyt kävi kuitenkin toisin eli kirjoitukseni sanoma typistyi ja muodostui hankalaksi ymmärtää.

 

 

Ymmärrän toimituksen toimet, sillä kyseessä oli ilmeisesti myös se, että mielipidekirjoitukseni ei mahtunut siihen muottiin, joka kirjoitukselleni oli varattu.

 

 

 

 

Tässä kuva mielipidekirjoituksestani siinä muodossa kuin se oli eilisessä Aamulehdessä ja…

 

 

…tässä se on siinä muodossa kuin sen Aamulehdelle lähetin:

*********************

 

 Miksi ilman tietokonetta olevat ovat toisen luokan kansalaisia

 

Eläkeläisjärjestöjen mukaan Suomessa on 500.000 yli 65-vuotiasta senioria, joilla ei ole tietokonetta eikä nettiyhteyttä.

 

 

Kun ilman tietokonetta olevien senioreiden lukumäärään lisätään muut ilman tietokonetta ja nettiyhteyttä olevat kansalaiset, päästään ainakin 1.500.000 kansalaiseen.

 

 

Tampereen osalta em. luvut merkitsevät, että kaupungissamme on yli 20.000 65-vuotta täyttänyttä senioria, joilla ei ole tietokonetta ja ei siten myöskään nettiyhteyttä.  Luvut antavat perusteen todeta, että Tampereella on n. 60.000 – 70.000 henkilöä, joilla ei ole nettimahdollisuutta.

                     

 

Toimin eläkeläisjärjestön koulutettuna nettiopastajana ja tiedän sekä tunnen ne toimenpiteet, joilla eläkeläisjärjestöt panostavat tilanteen muuttumiseen.  Muuttumista tapahtuu, mutta se on hidasta.  Ymmärrän ilman tietokonetta olevia, sillä he kokevat mm. Tampereen kaupungin ja koko yhteiskunnan harjoittaman nettipainostuksen olevan puuttumista heidän itsemääräämisoikeuteensa.

 

 

Digitaalisuus on kaikessa toiminnassa suunta, johon panostetaan.  Suunta on oikea, mutta päättäjien pitää tiedostaa, että jo yksistään ”netittömän” senioriväestön osuus on n. 10 % koko maan väestöstä. Kun ilman nettiä olevaan senioriväestöön lisätään muiden ikäluokkien netittömät, päästään lähes neljäsosaan koko väestöstämme.

 

 

Tilanne merkitsee, että printtimaailman merkitys kasvaa tiedonsaannissa ja vaikuttamisessa.

 

 

Tampereen kaupunki on koko ajan siirtämässä asioiden valmisteluun liittyvää kansalaisvaikuttamaista nettiin.  Tämä merkitsee, että ainakin neljäsosalla kaupunkilaisista ei ole edes teoreettista mahdollisuutta osallistua asioiden valmisteluun.

 

 

Harhaanjohtavaa on esitellä ”kansalaisvaikuttamisen tuloksia” kaupunkilaisten tahtona jonkin asian valmistelussa!

 

 

Pankit ovat Tampereen kaupungin ohella toinen surkea esimerkki ilman tietokonetta olevien asukkaiden syrjimisestä.

 

 

Pankissa laskujaan maksavat toki tuovat hiekkaa pankin käytäville, mutta on kohtuutonta, että yhden laskun maksamisesta joutuu maksamaan 6 – 8 euroa/lasku ja sen lisäksi maksamista joutuu odottamaan tuntikaupalla ja maksaminen onnistuu ainoastaan erikseen nimetyissä konttoreissa tarkoin rajattuina ajankohtina.

 

 

Kolmas esimerkki ilman nettiä olevien syrjimisestä on Tampereen seudun joukkoliikenne. Veronmaksajat maksavat jo nyt ennen ratikkaa Tampereen joukkoliikenteen aiheuttamia tappioita n. 11 miljoonaa euroa vuodessa ja sen vuoksi onkin ihmeellistä, että esimerkiksi kahden vyöhykkeen kattavaa 90 vuorokauden kausilippua voi ostaa ainoastaan netin kautta Nella Nettitilauspalvelusta ja hinta on silloin 123 euroa! Lähes saman tuotteen voi toki hankkia myös ”tiskiltä”, mutta silloin hinnaksi muodostuu 149,70 euroa ja hankinnan pitää jakaa vähintään kahdeksi erillishankinnaksi!

 

Ilman tietokonetta ja nettiyhteyttä vailla olevat tamperelaiset joutuvat siis maksamaan joukkoliikenteen tappiota ilman, että pystyisivät itse hyödyntämään kaikkia Tampereen joukkoliikenteen tarjoamia etuja!  Tähän pitää saada muutos.

 

 

Toivon, että Tampereelle huhtikuussa valittavat uudet päättäjät heräävät ja antavat tasavertaisen arvon myös niille kansalaisille, jotka haluavat elää ilman tietokonetta ja nettiyhteyttä.

 

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

**********************

 

 

Toistan vielä, että kirjoitukseni typistämisen syy oli ilmeisesti sen liika pituus, mutta nyt lukijani voivat päätellä, että kumpi versio oli parempi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen naapurikunnista kuuluu hyväksyvää hyrinää!

Keskiviikko 9.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti viime maanantaina eli 7.11.2016, että Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Tampereen kannalta järjetön päätös merkitsi, että heti päätöksen jälkeen Tampereen naapurikunnista kuului hyväksyvää hyrinää, sillä Tampereen päätös merkitsee lukuisten yritysten siirtymistä Tampereelta pois ja luonnollisin valinta yrityksille ovat Pirkkala, Nokia, Kangasala sekä Ylöjärvi.

 

 

Ratikkapäätös on lopullinen niitti sille, että Tampere on vajonnut syvälle kriisikunnaksi.

 

 

Tampereella nuorisotyöttömyys on jo nyt yli 25 % ja ratikkapäätös merkitsee, että yritysinvestoinnit karkaavat entistä nopeampaan tahtiin naapurikuntiin – onnittelut Pirkkalalle, Nokialle, Kangasalle sekä Ylöjärvelle.

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Tampereen veroprosentiksi muodostuu 7,45 – luuleeko joku, että sillä pystytään hoitamaan kunnollinen palvelutaso lapsille, nuorille, koululaisille, vanhuksille, eläkeläisille, vammaisille, erityisryhmiin kuuluville ja yleensäkin Tampereen kaupunkilaisille?

 

 

Ratikkapäätös, päätöksen rahoitus ja päätöksen jälkikrapula ovat karua koettavaa tamperelaisille.

 

 

Muutan hieman souganiani:

 

 

Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

 

 

 

Toisen slouganini pidän voimassa:

 

 

Miljardihanke se on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!

Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.

 

Tien pituus on 663 kilometriä.

 

 

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

 

Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

 

 

Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.

 

 

Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.

 

 

Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.

 

 

Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.

 

 

Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.

 

 

Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.

 

 

Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!

 

 

Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.

 

 

Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.

 

 

Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.

 

 

Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle.

Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!

Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolmannella sektorilla on mahdollisuuksia sote-uudistuksessa?

Perjantai 16.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämänpäiväisen juttuni otsikossa on kysymysmerkki lopussa, sillä en ole varma, että onko kolmannella sektorilla todellisia mahdollisuuksia sote-uudistuksessa.

 

 

Toivon kuitenkin ja näen, että mahdollisuuksia on.

 

 

Olen mukana kahdessa kolmannen sektorin toimijan toiminnassa eli Eläkeliitossa ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana koen, että kolmensadan hengen yhdistyksemme on liian pieni toimimaan osallisena sote-uudistuksessa kolmannen sektorin itsenäisenä toimijana, vaikka meillä onkin mittavaa vapaaehtoistoimintaa esimerkiksi vanhusten hoivaajina.

 

 

Pirkanmaan Syöpäyhdistys, jonka tukihenkilönä olen toiminut jo kymmenen vuotta, on puolestaan sen kokoinen yhdistys, että sen toiminta mielestäni hyvinkin täyttää kolmannen sektorin toimijalle asetettavat vaatimukset.

 

 

Ryhdyin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilöksi sen jälkeen, kun minulle tehtiin eturauhassyöpäleikkaus vuonna 2001.

 

 

Eläkeliiton osalta totean, että Suomen suurimman eläkeläisjärjestön Pirkanmaan piiri täyttää ne kriteerit, joita sote-uudistuksessa kolmannen sektorin toimijalta edellytetään.

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piiri tietää jo mielipiteeni ja toimitan tämän juttuni myös Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tietoon.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan Pirkanmaan tilaisuudessa Tampere-talossa 13.9.2016…

 

 

 

 

 

…Sampo Järvelä Kumppanuustalo Artteli ry:stä kertoi kolmannen sektorin mahdollisuuksista osallistua sote-uudistukseen.

 

 

 

Tässä pari PowerPoint-kalvoa Sampo Järvelän esityksestä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivon, että Eläkeliiton Pirkanmaan piiri ja Pirkanmaan Syöpäyhdistys tarttuvat tilaisuuteensa!

 

 

Olkaa yhteydessä joko Sampo Järvelään tai suoraan muutosjohtaja Kari Hakariin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-