Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön lausunto Tampereelle suunnitellusta ratikasta

Tiistai 20.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen pyysi Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:ltä lausuntoa Tampereella mahdollisesti rakennettavasta ratikasta.

 

 

Vastasimme pormestarille eilen ja lausuntomme kuului näin:

 

 

************************

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry                                           

Tampere                                                                       19.9.2016

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen

 

 

 

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY:N LAUSUNTO TAMPEREEN RAITIOTIEN MAHDOLLISESTA TOTEUTTAMISESTA

 

Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausuntomme Tampereelle suunnitellusta raitiotiestä.

 

Tampereen taloustilanne on oleellisesti heikentynyt siitä kun ratikkaa alettiin suunnitella. Yhteisöverotulojen romahtaminen ja työttömyysmenojen kasvu ovat vieneet ratikan toteuttamiselta taloudellisen pohjan pois. Suuri osa ratikalle esitetyistä hyödyistä voidaan saavuttaa myös uudenaikaisella bussivaihtoehdolla. Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n mielestä Tampereelle suunniteltua raitiotiehanketta ei tule toteuttaa nykyisen valtuuston päätöksellä.

 

Raitiotien kustannukset ovat raiteiden osalta nousseet yli 250 miljoonan, jonka kaupunginvaltuusto asetti ylärajaksi rakentamiselle. Raitiotien kokonaiskustannusarvio on jo nyt ylittänyt 450 M€ ja on perustellusti oletettavissa, että kokonaiskustannukset tulevat asettumaan tasolle 1.000 M€ eli kyse on miljardihankkeesta.

 

Demokratian kannalta on tärkeää, että kuntalaiset voivat aidosti vaikuttaa rakennetaanko raitiotie nykyisillä kohonneilla kustannusarvioilla. Tämä tapahtuu siirtämällä rakentamispäätöstä vuodella, jotta tamperelaiset voivat kuntavaaleissa aidosti vaikuttaa kyseiseen päätökseen.

 

 

********************

 

 

Tässä tarkempi yksityiskohtia lausuntomme perusteista:

 

 

Yleistä esitetystä aineistosta  

• Koko aineisto painottuu vahvasti ratikan ennakoituihin hyötyihin ja sen haittoja on vähätelty tai jätetty kertomatta. Vertailu ei ole tasapuolinen eikä sisällä esim sähkö- ja biokaasubussien nopeaa kehittymistä.
• Liikennejärjestelmän tulee olla mahdollisimman ekologinen. On epäselvää ja epävarmaa mikä on ratikan ja sen vaihtoehdon vaikutus ekologiseen jalanjälkeen?
• Ratikka on Tampereen muihin edessä oleviin investointeihin verrattuna kallis ja sen tuomat hyödyt ovat pienemmät kuin esim KansiAreenan.
• Ratikka ei ratkaisuna edusta uusinta teknologiaa.
• Joukkoliikenteen tulee olla paitsi sujuvaa myös nopeaa. Pikaratikka olisi ollut nopea, nykyinen ehdotus ei ole. Ratikan johdosta monen matka-aika pitenee.

 

1. Miten Tampereen raitiotien toteuttaminen vaikuttaa edustamanne tahon / intressiryhmänne toimintaan ja tavoitteisiin?

• Ratikan varren kaupunginosiin ratikalla on alueiden eriarvoistamista lisäävä vaikutus.
• Suurin osa kaupungin lähiöistä ei hyödy ratikasta mutta niillä hanke vähentää kaupunginosan kehittämishankkeita ja heikentävän asuntojen hintakehitystä verrattuna suunnitellun ratikkareitin varrelle tuleviin kaupunginosiin.
• Laajalti rakentunut alue, kuten Hervannan itä- ja länsiosista pääse nyt suoraan kaupunkiin, jatkossa liikkuminen edellyttää vaihtoja ja liityntäliikennettä.
• Panostamalla biokaasubusseihin saadaan parempi ilmastovaikutus ja parannetaan kaupungin työllisyyttä nopeasti ja kestävällä tavalla.

 

2. Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä olevan Tampereen seudun kehitykseen?

• Ratikan rakentaminen kestää 2-4 vuotta. On hyvin mahdollista että se vaikuttaa liikeyrityksiin, tyhjentää Hämeenkadun ja monet sivukadut liikkeistä.
• Automarkettien tilanne paranee ja muut keskukset - Nokia, Ylojärvi, jne. - saavat hyötyä em. syistä.
• Yhden ratikkalinjan rakentaminen ei riitä. Ratikkaan pohjautuva joukkoliikenne tulisi kattaa paljon suuremmat alueet. Tarvittava panostus ei ole missään suhteessa saataviin hyötyihin. Jo murto-osalla tehty panostus lähijunaliikenteeseen tuottaa suuremmat hyödyt ja paljon nopeammalla aikataululla. 
• Rakentamishanke keskittää asutusta ratikkareitin varrelle ja vaarana on, että se osaltaan heikentää seudun muiden kaupunkien omaa kehitystä.

 

3. Mitä yhteistyömahdollisuuksia näette Tampereen raitiotien jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen?

• Riippuen kalustotoimittajan valinnasta ratikalla saattaa olla työllistämisvaikutuksia rakentamistöiden lisäksi.

 

 

4. Mitä asioista tulisi ottaa huomioon raitiotien rakentamisen aikana?

• Hämeenkatu ja kaikki muutkin ratikkareitin alueet tulee toimia koko rakentamisen aikana.
• Liikenne niin keskustassa kuin muillakin alueilla tulee olla sujuvaa kaikilla liikennemuodoilla.

 

Muita huomioita:

• Ratikan vaikutuksesta reitin varren asuntojen hinnat ja vuokrat nousevat.
• Hämeensillan korjausta ei tarvita ellei ratikkaa rakenneta. Mikäli ratikka tulee, ei kustannuksissa esitetty 5 M € ole riittävä.
• Reitti ei kulje Tampereen Yliopistolle, mikä heikentää oleellisesti Tampere3 hankkeen potentiaalisia hyötyjä.

 

 

Ja vielä:

 

 

Raitiotien viimeisin kustannusarvio on 282,9 M€, joka ei vielä sisällä ratikan vaunuja. Se ylittää valtuuston asettaman kustannusten maksimiarvon (250 M€) eikä valtio osallistu ylimenevän osuuden rahoitukseen. Summaan eivät myöskään sisälly johtosiirrot, jotka jäävät kaupungin eli veronmaksajien maksettaviksi.

 

Suunnitelmaan sisältyy kaikkiaan 16 siltaa, 22 tukimuuria ja kaksi paalulaattaa, joista valtaosa tulee kantakaupungin ja Hervannan väliselle osuudelle (esim valtatie 9:n ylittävän sillan pituus on 250 metriä). Niiden suuri lukumäärä lisää merkittävästi riskiä kustannusarvion ylittymiseen ja tuottaa merkittäviä häiriöitä koko rakennushankkeen ajan sekä liikenteelle että väylän varren asukkaille.

 

Taloudellista hyöty/kustannussuhdetta 30 vuoden aikajänteellä tarkasteltaessa on kustannuspuolelle laskettu vain raideväylän rakennuskustannukset ilman vaunuja ja johtosiirtoja. Raitiotieinfran ylläpitokustannuksiksi on 30 vuoden aikana arvioitu 32 miljoonaa euroa eli noin miljoona euroa vuodessa. Hyötypuolella on arvioitu maankäytön tehostumisen tuottavan 115 miljoonaa, kiinteistötalouden 128 miljoonaa, kunnallisverojen 7 miljoonaa, lipputulojen kasvuksi 114 miljoonaa, operointikustannusmuutoksen tuotoiksi 44 miljoonaa ja investoinnin jäännösarvoksi on laskettu 22 miljoonaa.

 

Näillä lähtöoletuksilla on hyöty/kustannussuhteeksi saatu 1,9. Lukuihin on kuitenkin vaikea uskoa, koska niiden perustana olevia oletuksia ei ole esitetty. Vaunuton ratikka on ratikka, jolla ei voi tehdä mitään. Esim. hoito- ja ylläpitokustannukset yllä olevassa arviossa ovat noin 48 500 euroa kilometriä ja vuotta kohti. Tuntuu pieneltä. Raitiotieinfran ylläpitoon on hanketta esiteltäessä ilmoitettu varatuksi 84 000 euroa/kilometri/vuosi eli noin 60 M€ 30 vuodessa, joka summa ei näy hyöty/kustannustarkastelussa.

 

Ratikan tuomia maankäytön tehostumisen ja kiinteistötalouden (mitä tämä muuten ratikan yhteydessä tarkoittaa?) tuottoja on vähintäänkin vaikea täsmällisesti arvioida.

 

Raitiotie merkitsee myös uuden liikennejärjestelmän tulemista bussiliikenteen rinnalle. Kahden järjestelmän ylläpito nostaa väistämättä kustannuksia, jota seikkaa ei taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa ole lainkaan otettu huomioon.

 

Ratikan haittapuoliksi on laskettava myös se, että pysäkkiväli pitenee bussivaihtoehtoon verrattuna. Tämä merkitsee suurta haittaa esim Finninmäen ja Lukonmäen asukkaille, koska bussilinjojen 3 ja 4 loppuminen ratikan myötä poistaa Lukonmäen kohdalla nyt olevat pysäkit. Myös Hämeenkadun pysäkkivälien harveneminen haittaa sen varrella olevissa liikkeissä asiointia. Samoin pysäkin katoaminen kirjastotalo Metson kohdalta vaikeuttaa kirjaston käyttöä.

 

Finninmäen ja Lukonmäen ohella toinen esimerkki ongelmasuunnasta on Multisilta, Peltolammi ja Koivistonkylä joiden asukkaat joutuivat ratikassa ainoastaan maksumiehen rooliin.

 

Ratikan kiskoja ei voi myöskään siirtää. Ratikan myötä suuria alueita kuten Kaukajärvi ja Annala, Lentävänniemi ja Tesoma jäävät paitsioon. Näiden alueiden palvelutaso ei parane, ellei vaihtoyhteyksiä saada todellisuudessa helpoiksi ja nopeiksi.

 

Ratikka liikennemuotona on myös haavoittuva. Yhdenkin vaunun rikkoutuminen tai jumittuminen esim talvella Hervannan valtaväylän ylämäkeen pysäyttää koko liikennöinnin.

 

Ratikan rakentaminen kestää neljä vuotta. Sinä aikana koko Tampereen keskustan liikenne on enemmän tai vähemmän ongelmissa ja keskustan kauppojen ja liikeyritysten saavutettavuus kärsii. Tästä yrittäjille aiheutuvia haittoja ja tulojen menetyksiä ei ole mitenkään arvioitu.

 

Toimivan ratikkaliikenteen rakentaminen Taysin ja Tampereen ammattikorkeakoulun alueelle tulee olemaan vaikeaa alueen liikenteellisen ahtauden vuoksi. Rakennustyön aikana molempien laitosten saavutettavuus vaikeutuu entisestään, mikä haittaa vakavasti niiden toimintaa.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n jäsenet eivät kuitenkaan yksimielisesti vastusta ratikkaa, vaan osa näkee sen olevan hyvä keino sujuvoittamaan joukkoliikennettä ja kehittämään kaupunkia.

 

Kuntavaalit 9.4.2017 tulevat todellisuudessa ja joka tapauksessa olemaan ratikkavaalit.

 

Nykyisellä valtuustolla ei ole parasta mahdollista mandaattia päättää ratikasta, sillä ratikkakysymys on tullut pintaan vasta edellisten kunnallisvaalien jälkeen.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry esittää, että ratikkapäätöksen tekeminen siirretään vuodella eteenpäin, jotta tamperelaisilla on aito mahdollisuus vaikuttaa miljardiluokan investoinnista päättämiseen!

 

 

 

 

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY

 

 

 

Esko Erkkilä                                                                 Kalle Kiili

puheenjohtaja                                                             varapuheenjohtaja

 

 

 

******************

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki tiet vievät Keskustaan!

Tiistai 13.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettävillä Maanantaimarkkinoilla huolehdimme, että telttakatoksellamme ei ole seiniä.  Tämä antaa meille mahdollisuuden todeta näin:

 

 

”Meille saa tulla oikealta ja vasemmalta, edestä ja takaa – on meille tultukin!”

 

 

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti eilen piiritoimistolla kaikille avoimen kahvi- sekä kakkutarjoilutilaisuuden.

 

 

 

 

 

Näsilinnankadulta piiritoimistolle oli ohjaamassa Keskusta-viirit sekä pyöreät ”astinlaudat”, jotka ohjasivat tamperelaisia oikeaan osoitteeseen!

 

 

 

 

 

Jalkakäytävälle sijoitettu katujuliste lisäsi houkutusta poiketa kahville!

 

 

 

 

 

Emännät olivat varautuneet melkoiseen trafiikkiin ja ”Keskusta 110 v” – kakkuja olikin varattuna useita!

 

 

 

 

 

Ensimmäisen ”Keskusta 110 v” –kakun leikkasivat kansanedustajat Arto Pirttilahti (vasemmalta), Mikko Alatalo ja Pertti Hakanen yhdessä!

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden aluksi pääsin samaan kuvaan kahden senaattorin kanssa – vieraamme ristivät kuvaustilanteen näin: ”Seniori ja kaksi senaattoria!”  

Heti kuvanottamisen jälkeen myös maakuntamme kolmas senaattori eli Mikko Alatalo saapui paikalle.

 

 

*******************

 

 

Juhlatilaisuudessa puhuivat

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen

 

 

 

Kiitokset emännillemme hienoista tarjoiluista ja kiitokset kansanedustajillemme valaisevista puheenvuoroista – pidimme puheistanne ja osaamme arvostaa työtänne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toki ounastelimme saavamme suuren suosion, mutta kyllä suosio yllätti!

Maanantai 15.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistui eilen Tampereen Hämeenpuistossa järjestettyyn Puistofiestaan ja osastomme saama suosio yllätti meidät kaikki.

 

 

Oli mukava kuulla myönteistä palautetta Keskustan valtakunnallisesta toiminnasta ja siitä toiminnasta, jota Tampereen Keskusta on Tampereen kunnallispolitiikassa viime aikoina toteuttanut.

 

 

Osastomme teema oli

 

 

Kepeästi Keskustalaisesti kaupungin kehittämisestä kesäpäivänä! 

 

 

Tarjosimme osastollamme kahvia, teetä, mehua, pipareita sekä lapsille ja lapsenmielisille ilmapalloja.

 

 

 

Pieni kuvakertomus onnistuneesta tapahtumasta tässä:

 

 

 

 

 

Pyysin ilmoittautumisvaiheessa osastomme paikaksi ”Minna Canth´n patsaan tienoota” ja saimmekin paikaksemme täsmälleen Minna Canth´n patsaan edustan.

 

 

 

 

 

Minna Canth Hämeenpuistossa.

 

 

 

 

 

Viime vuonna Puistofiestassa vieraili 20.000 tamperelaista ja tänä vuonna tuo määrä taisi ylittyä.

 

 

 

 

 

Ensimmäisen Keskusta-ilmapallon sai tyytyväinen koiravieraamme paljon ennen kuin tapahtuma virallisesti avattiin!

 

 

 

 

 

Keskustan osasto näkyi jo kauas, sillä rakensimme Keskusta-ilmapalloista kauaksi näkyvän ja taivasta tavoittelevan ilmapalloketjun.

 

 

 

 

 

Keskustan osaston kiinnostavuutta ja luottamusta Keskustaan lisäsi se juliste, jossa kerroimme viimeisimmän YLE-gallupin tulokset – Keskusta ylivoimaisesti suosituin puolue 21,8 %:n kannatuksella!

 

 

 

 

 

Kirsti Silen Tampereen Teiskosta,…

 

 

 

 

 

…Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja, yrittäjä Pilvi Kärkelä…

 

 

 

 

 

…Tampereen tarkastuslautakunnan varajäsen Eeva Tuokko ja sadan maratonin mies Johannes Jonov olivat ratkaisevassa roolissa, jotta pystyimme tarjoamaan Keskustasta kiinnostuneille riittävästi kahvia, mehua ja lapsille ilmapalloja.

 

Oli hienoa kokea pienoista riittämättömyyttä sen kiinnostuksen tyydyttämiseksi, jota väki osoitti Keskustaa kohtaan!

 

 

 

 

 

Puolenpäivän jälkeen sovitusti osastolle ilmestynyt kansanedustaja Mikko Alatalo lisäsi tungosta osastollamme, sillä monet halusivat kuulla senaattorin mielipiteitä ja evästää häntä Suomen kuntoonlaittamisessa.

 

 

Tässä Mikko Alatalo on yhdessä Tampereen erään keskeisen kulttuuripersoonan kulttuuriohjaaja Tuula Kivistön seurassa.

 

 

 

 

 

Keskusta-aktiivi Rachel Mbugua osaa tarttua työhön kuin työhön ja tässä hän seurassani täyttää ilmapalloja lapsille.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi,…

 

 

 

 

 

…Keskusta-aktiivi Kaisa Leppänen,…

 

 

 

 

 

…Keskustan edustajana Sara Hildenin taidemuseon johtokunnassa toimiva Maarit Suonsivu ja…

 

 

 

 

 

 

…Pasi Kajarinne muodostivat sen ydinporukan, jotka Keskustan talkoolaisina huolehtivat Keskustan esiintymisestä Puistofiestassa 14.8.2016.

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana kiitän kunnallisjärjestömme ja piirin aktiiveja, jotka talkootyöllään mahdollistivat kerrassaan hienon tapahtuman.

 

 

Suurimmat kiitokset osoitan niille tamperelaisille ja pirkanmaalaisille, jotka poikkesivat osastollamme ja kannustivat Keskustaa jatkamaan Suomen kuntoonlaittamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elokuussa poliittinen toiminta virkistyy

Tiistai 2.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Kesän poliittinen luppoaika päättyi, kun elokuu eilen alkoi.

 

 

”Vanha sotaratsukin” virkistyi, kun sain eilen olla osallisena – jopa toteuttamassa – Keskustan osallistumista Tampereen Keskustorilla Maanantaimarkkinoille.

 

 

Emme saaneet osastollemme ketään merkkihenkilöä, mutta se ei suinkaan haitannut, sillä löytyyhän meiltä riviaktiiveiltakin virtaa sekä sanottavaa vaikka kuinka paljon.

 

 

Tuossa äsken toteamassani taitaakin olla Keskustan eräs kulmakivi – emme tarvitse korkean aseman toimestamme hankkineita luottamushenkilöitä tai paikallisesti vain vaalien aikaan herääviä toimijoita, sillä tavallisella keskustalaisella on joka hetki kerrottavana asiaa, joka kiinnostaa tavallista kansalaista.

 

 

Toivottavasti Sinä lukijani olet facebookissa, jotta voit tutustua siihen toimintaan, jota eilen toteutimme Tampereen Keskustorilla.

 

 

Pääset tutustumaan hetki sitten laatimaani fb-juttuun, jonka laadin ”Tampereen Keskusta” –fb-sivuille.

 

 

Tampereen Keskustan fb-sivut ovat kaikille avoimet ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana toivonkin, että käyt tykkäämässä fb-sivuistamme ja samalla näet tuoreimman juttumme, jossa kerron eilisestä esiintymisestämme Tampereen Keskustorin Maanantaimarkkinoilla !

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustalle kaksi uutta kunniajäsentä Pirkanmaalta

Torstai 14.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan 10.-12.6.2016 Seinäjoella järjestetty 76. sääntömääräinen puoluekokous kutsui kunniajäsenikseen 55 ansioitunutta keskustalaista.

 

Pirkanmaalta kunniajäseniksi kutsuttiin

 

 

 

 

• kaupunginvaltuutettu, merkonomi Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen Tampereelta

 

                 ja

 

• insinööri AMK, maanviljelijä Hannu Kopola Lempäälästä

 

 

 

Keskustan kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilö, jolla on Keskustan kultainen (tai vähintään hopeinen ansiomerkki) ja joka on toiminut puolueessa vähintään 40 vuotta ja joka sinä aikana on merkittävästi edistänyt yhteiskunnallisessa tai järjestöllisessä toiminnassa puolueen tavoitteiden toteutumista tai kannatusta.

 

 

Kunniajäseniksi kutsuttavien tulee pääsääntöisesti olla seniori-ikäisiä, aktiivin työelämän ohittaneita henkilöitä.

 

 

Tunnen molemmat Pirkanmaalta nyt kunniajäseniksi kutsutut, mutta erityisen läheistä on yhteistyöni viime vuosina ollut Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen kanssa.

 

 

Toimiessani MSL-Tampereen puheenjohtajana oli Anna-Kaarina yhdistyksemme pätevä sekä aikaansaapa sihteeri ja nyt Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana saan olla melkein päivittäin yhteydessä valtuustoryhmämme varapuheenjohtajaan.

 

 

Parhaimmat onnitteluni molemmille uusille puolueemme kunniajäsenille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kantatilaperiaatteesta luovuttava

Keskiviikko 13.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistys teki Keskustan Seinäjoella kokoontuneelle puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti kantatilaperiaatteesta luopumista.

 

 

Keskustan Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*******************

 

 

Elinvoimaisten kylien kehittymisen turvaamiseksi kuntien kaavoituksen on turvattava riittävä rakentamisen mahdollisuus. Tämän kehittymisen varmistamiseksi kaavoituksen tulisi olla mahdollistavaa, ei rajoittavaa.

Muuttuvassa yhteiskuntarakenteessa on hyväksyttävä ihmisten valinnan vapaus asua ja viihtyä erilaisissa asuinympäristöissä. Osa haluaa kerrostaloihin, osa tiiviiseen omakotiasumiseen asemakaava-alueille ja osa väljään maaseutumaiseen kyläasumiseen. Siksi kaavoittajan tulisi riittävästi huomioida kaikki asumismahdollisuudet. Kaavoituksella pystytään luomaan mahdollisuudet kylien kehittymiselle ja näin ollen myös väljään maaseutumaiseen asumiseen sellaista asumismuotoa arvostavien tarpeisiin.

Kylien kehittyminen tuo vireyttä ja viihtyvyyttä kylien elämään. Jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä voidaan hyödyntää tehokkaammin ja näin suhteellisia kustannuksia pienentää. Kylien yhteisöllisyys on tuonut yhteiskunnalle runsaasti hyötyjä.

Kylien osuuskunnat ovat rakentaneet esimerkiksi viemäriverkostoja, yksityistiet ylläpidetään omin voimin ja sosiaalinen yhteisöllisyys tuo säästöjä esimerkiksi vanhusten auttamisen ja kotona asumisen edistämisen muodossa. Myös tämän kehityksen edistämiseksi kylien kehittymisen mahdollistava kaavoitus on tärkeää.

Suurin yksittäinen kylien rakentamista ja kasvua rajoittava tekijä on kantatilaperiaate. Kantatilaperiaatteen tarkasteluvuosi on yleensä noin viidenkymmenen vuoden takaa. Toisaalta uusien osayleiskaavojen vaikutus tulevaisuuteen on useita kymmeniä vuosia. Onkin kohtuutonta, että kyseinen periaate määrittää rakentamista vuosikymmeniksi eteenpäin, vaikka tarkasteluvuoden jälkeen monet olosuhteet, kuten maanomistuksen jakautuminen ja maanviljelyolosuhteet ovat muuttuneet oleellisesti. Tästä syystä kantatilaperiaate ei ole maanomistajien tasapuolista kohtelua edistävä, vaan eriarvoistava ja vahvasti rajoittava tekijä.

Edellä mainitun perusteella edellytämme, että Keskusta johtavana hallituspuolueena ajaa maankäyttö- ja rakennuslakiin muutosta, jossa vapautetaan rakentamispaikkoja luopumalla kantatilatarkastelusta ns. kuivanmaan kaavoituksen, sekä suunnittelutarveratkaisuiden mitoitusperusteena.

 

****************

 

Keskustan puoluehallituksen vastausesitys kuului näin:

 

Puoluekokous toteaa, että aloitteen esiin nostamaa kantatilatarkastelua ei kaavoituksessa määritellä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Kyseessä on vanha maan tapa, jonka taustalla on eri oikeusasteiden oikeuskäytännöt.

Kantatilaperiaatteen yleisimpänä rajavuotena käytetään vuoden 1959 rakennuslain voimaantuloa. Käytännössä se on tarkoittanut, että osayleiskaavojen laadinnassa ja suunnittelutarvealueiden rakennuslupia myönnettäessä tarkastellaan, kuinka paljon vuoden 1959 jälkeen on kyseisen kantatilan maille myönnetty rakennuslupia.

Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun takia on tärkeää, että uusia lupia myönnettäessä tarkastellaan myös sitä, kuinka paljon niitä on samalle tilalle aiemmin myönnetty. Rakentamisen kokonaismäärää on haluttu rajoittaa alueilla, joilla ei ole asemakaavan tuomaa järjestettyä vesihuoltoa. Tämän kaltaisilla alueilla on kohdeltava maankäytössä rinnakkaisia maanomistajia yhdenvertaisesti.

Vuoden 1959 jälkeen omistajuus on siirtynyt useissa tapauksissa jo jopa neljänteen polveen. Kantatiloja on ehkä lohkottu ja voikin perustellusti kysyä, kuinka oikeudenmukaista on tarkastella esimerkiksi 50 vuotta sitten tehtyjä tonttikauppoja. Puoluekokous katsoo, että tarkasteluvuoden olisi kohtuullista olla selvästi lähempänä nykyaikaa.

Keskusta on johdonmukaisesti edistänyt haja-asutusalueen rakentamisen helpottamista. Tämän yleislinjauksen ja aloitteen pohjalta puoluekokous asettaa tavoitteeksi kantatilatarkastelun vertailuvuoden kohtuullistaminen.

 

*****************

 

 

Aloitevaliokunnassa, jonka jäsen olin Keskustan Pirkanmaan piirin edustajana, emme hyväksyneet puoluehallituksen ylimalkaista esitystä, vaan halusimme tarkentaa kantatilatarkastelun rajavuosiluvuksi täsmällisesti vuoden 2000, sillä silloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan.

 

 

Tämän vuoksi täydensimmekin puoluehallituksen esitystä näin:

*************

 

 

Keskusta panostaa maaseudun, etenkin kylien maankäytön suunnitteluun. Suomeen tulee luoda uusi, joustava ja kevyt menettely, kyläkaavoitus, jolla varmistetaan maaseudun kehitys, elinkelpoisuus ja hyvinvointi. Kyläkaavoituksen tavoitteena tulee olla asukaslähtöisyys ja kylän yhteisen edun ajaminen osuustoimintahengessä.

Maaseudun muilla suunnittelutarvealueilla voidaan käyttää maanomistajien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi ns. kantatilatarkastelua. Kun kantatilatarkastelu todetaan tarkoituksenmukaiseksi menettelyksi, käytetään rajavuosilukuna vuotta 2000, jolloin nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan.

**************

 

”Suuri sali” eli Keskustan puoluekokous hyväksyi aloitevaliokunnan täsmennyksellä tarkennetun Haukiputaan Jokikylän paikallisyhdistyksen tekemän puoluekokousaloitteen ja nyt se on Keskustan virallinen kanta kantatilaperiaatteesta luopumisesta.

 

 

 

Olen saanut paljon kiitosta siitä linjauksesta, jonka Keskustan puoluekokous teki kantatilaperiaatteesta luopumisesta ja kun se koskee myös omaa perhekuntaani, olen Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan toimintaan hyvin tyytyväinen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aika ei ollut vielä kypsä

Tiistai 12.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monessakin vaiheessa läheltä, kun Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys teki Seinäjoella kesäkuussa 2016 kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti Suomen liittämistä EU-maiden viinintuottajamaiden luetteloon.

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*****************

 

 

Aloite Suomen liittämisestä EU:n viinintuottajamaiden luetteloon

 

Council Regulation (EC) No 479/2008

 

Maa- ja metsätalousministeriö päätti esittää vuonna 2008, että myös Suomi liitettäisiin viininviljelyvyöhykkeitä koskevassa liitteessä niiden maiden luetteloon, jotka kuuluvat viininviljelyvyöhykkeeseen A.

 

Esityksestä luovuttiin ilmeisesti väärän informaation ja vääränlaisen julkisuuden vuoksi.

 

Suomessa viiniköynnöksen kasvatus on tästä huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin ja markkinoille on tullut 3 – 4 viinirypäleistä tuotettua rypäleviiniä. Viiniköynnösten kasvattajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, johon kuuluu 90 – 100 jäsentä. Suurin yksittäinen viinitarha on kooltaan 1,5 hehtaaria ja viinitarhojen arvioitu yhteinen pinta-ala on noin 20 hehtaaria.

 

Kotimaisen rypäleviinin kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Suurin ongelma on kuitenkin, että Suomen jäätyä luettelon ulkopuolella aidosta suomalaisesta rypäleviinistä

ei saa käyttää nimitystä viini, vaan viinin tilalle etikettiin merkitään ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Tämä herättää ihmetystä kaikissa EU:n viinintuottajissa ja kasvattajissa.

 

Kyse ei ole marja- ja hedelmäviineistä, joista käytetään nimitystä tilaviini.

 

Pohjoismaiset viininkasvattajat eivät ole saaneet eivätkä ole halunneet maataloustukia.

 

Vuoden 2008 jälkeen kaikki EU:n jäsenmaat paitsi Suomi ja viimeksi myös Liettua eivät ole hakeutuneet kyseiseen viininviljelyvyöhykkeitä koskevaan liitteeseen. Ruotsin ja Tanskan viljelypinta-ala on kasvanut 10 vuodessa noin 3000 hehtaariin ja viljelyä on Gävlen korkeudelle saakka. Tämän toiminnan on havaittu maaseutua elävöittäväksi ja matkailua edistäväksi.

 

Ennustettu ilmastonmuutos tulee vuoteen 2070 mennessä johtamaan uusien viljelykasvien käyttöönottoon. 1°C vuoden lämpötilan keskiarvon nousu siirtää Suomessa kasvuvyöhykkeitä 500 km pohjoisemmaksi ja pidentää kasvukautta 2 – 3 viikkoa. Vuoteen 2100 mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan nousevan Pohjois-Euroopassa 2°C.

 

Esitämme, että Keskusta ryhtyisi toimenpiteisiin Suomen liittämiseksi EU:n viinintuottajamaiden luetteloon nyt, kun alkoholilakia ollaan uudistamassa.

 

 

******************

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys on jäsenenä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin kannustamassa tämän puoluekokousaloitteen tekemistä.

 

 

Keskustan puoluehallitus ei valitettavasti tukenut Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen tekemää puoluekokousaloitetta, vaan totesi antamassaan vastausesityksessään näin:

 

 

”Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen. Suomessa maatalouden vahvuudet perustuvat muihin tuotantosuuntiin kuin viinin viljelyyn (Eskon huomautus: huomaa kirjoitusasu – näinkö se menee?). Mikäli viinien kasvinjalostus edistyy niin että pohjoisessa, lyhyen kasvukauden maassa pystytään tuottamaan kannattavasti ja järkevillä tavoin viiniä, silloin jäsenyyttä on syytä harkita. Viininviljely (huomaa kirjoitusasu!) on Euroopan Unionin viinintuottajamaissa maatalouspolitiikkaa.”

 

 

Puoluekokousaloite ja siihen puoluehallituksen esittämä vastausesitys tulivat Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan käsittelyyn – olin aloitevaliokunnan jäsen – minä sekä eräät muut aloitevaliokunnan jäsenet yritimme muuttaa puoluehallituksen päätösesitystä, mutta emme siinä onnistuneet.

 

 

 

 

 

Erityisen ponnekkaasti puoluekokousaloitteen hyväksymistä puolusti ja sen hyväksymisen puolesta peukutti aloitevaliokunnan jäsen Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi, mutta jäimme kuitenkin vähemmistöön.

 

 

Aloitevaliokunnan epävirallinen kanta oli, että ”kahden vuoden kuluttua Sotkamon puoluekokouksessa”!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittäminen

Maanantai 11.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki kesäkuussa Seinäjoella kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle otsikkoaiheisen puoluekokousaloitteen.

 

 

Puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli Keskustan järjestötyössä, sillä hyväksytyiksi tullessaan ne viitoittavat Keskustan poliittista ja operatiivista toimintaa.

 

 

Puoluekokousaloitteemme kuului näin:

 

 

*******************

 

 

KAUPUNKIEN JA MAAKUNTAKUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

 

 

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä maakunnan kuntien välillä ilmenee epäluottamusta.

 

Vireilläoleva maakuntauudistus on kärjistänyt ainakin joillakin alueilla tätä epäluottamusta.

 

Ehdotamme, että Keskustan johdolla luodaan maakuntiin parlamentaarinen ”neuvottelukunta”, jonka toimesta pyritään lähentämään kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntakuntien välistä yhteistyötä maakunnan kokonaisparhaaksi.

 

Toiminnan vetovastuun ottaminen Keskustan harteille olisi luontevaa, sillä olemmehan yhteistyökykyinen kaikkiin suuntiin.

 

Toiminnasta ei pitäisi muodostaa virallista organisaatiota eikä minkään entisen organisaation korvaajaa, vaan se olisi maakunnan puolueiden piiriorganisaatioiden epävirallinen yhteistyömuoto.

 

Vastuu toiminnan aloittamisesta olisi alkuvaiheessa Keskustapiirien puheenjohtajistolla, mutta Keskusta ei saisi jatkossa olla pahoillaan, vaikka ehdottamamme ”neuvottelukunta” vaikkapa vuorovuosin vaihtaisi vetovastuuta eri puolueille.

 

Vaalipiirien kansanedustajilla on jo nykyisin maakuntaliittojen vetämänä samantyyppistä yhteistyötä, mutta ehdottamamme yhteistyö tapahtuisikin maakuntatasolla ilman kansanedustajien roolia.

 

Tässä aloitteessa ehdottamaamme epävirallista yhteistyötä on kutsuttu termillä ”Neuvottelukunta”, mutta esitämme, että yhteistyön teema ja otsikko päätetään puolueiden yhteistyöpalavereissa vaikkapa maakuntakohtaisesti.

 

 

KESKUSTAN ETELÄ-TAMPEREEN PAIKALLISYHDISTYS RY

 

 

*****************

 

 

Puoluehallitus kannatti aloitettamme ja myös aloitevaliokunta – jonka jäsen olin – yhtyi puoluehallituksen esitykseen.

 

Aloitteemme hyväksyttiin ”suuressa salissa”, joten nyt se on Keskustan virallinen kanta.

 

 

Puoluekokouksen hyväksymä vastaus aloitteeseemme kuuluu näin:

 

 

**************

 

 

"Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi erilaisten kuntien ja alueiden välillä maakunnissa.

 

Maakunnan eri alueiden välistä vastakkainasettelua on kaikin tavoin pyrittävä välttämään. Maakunnan eri puoluepiirien yhteistyön tiivistäminen ja johdonmukaistaminen on kannatettavaa ja tärkeää tulevaisuuden maakuntien rakentamisessa. Yhteistyön säännönmukaisuus vaihtelee tällä hetkellä maakunnittain.

 

Jotta tämän tapainen toiminta käynnistyisi jokaisessa maakunnassa, puoluekokous suosittaa Keskustan piirijärjestöjä käynnistämään esitetyn kaltaiset tapaamiset ja toiminnan. Toimintatavat, muodot ja säännönmukaisuus sovitaan maakunnallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta."

 

 

********************

 

 

 

Totean, että piskuisen paikallisyhdistyksemme laatima aloite on nyt hyväksytyksi tultuaan merkittävä koko maatakin ajatellen - se on Suomen suurimman puolueen linjaus kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyöstä!

 

 

Keskustan piirijärjestöt velvoitetaan nyt ottamaan kontaktit muiden puolueiden piirijärjestöihin sekä aloittamaan työn maakuntien kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aloitevaliokunnan jäsenyys Keskustan puoluekokouksessa - mielenkiintoinen kokemus

Sunnuntai 10.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puoluekokousaloitteet ovat tärkeässä roolissa, kun linjataan Keskustan poliittisia tavoitteita.

 

 

Kesäkuussa järjestetylle puoluekokoukselle jätettiin 248 puoluekokousaloitetta.

 

 

 

Puoluekokouksen valitsemana aloitevaliokunnan jäsenenä sain olla läpikahlaamassa aloitteista 211, sillä puolueen järjestötoimintaan liittyvät 37 aloitetta käsitteli järjestövaliokunta.

 

 

 

 

 

Aloitevaliokunnan puheenjohtajaksi valitsimme Keskustaopiskelijoiden Anniina Sippolan (toinen oikealta) ja valiokuntamme sihteereinä toimivat Elina Das Bhowmik, Ilkka Miettinen sekä oikealla kuvassa oleva Timo Portaankorva.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan piirin toisena edustajana aloitevaliokunnassa toimi Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi.

Kolmantena pirkanmaalaisena aloitevaliokunnan kokoukseen osallistui kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 

 

Puoluehallitus oli valmistellut vastaukset kaikkiin aloitteisiin ja se oli pohjaesityksenä, kun aloitevaliokunta käsitteli vastausesitykset.

 

 

Hyväksyimme aloitevaliokunnassa valtaosan puoluehallituksen vastausesityksistä, mutta melkoiseen osaan puoluehallituksen esityksistä teimme muutoksia.

 

 

Aloitevaliokunnan hyväksymät esitykset menivät seuraavana aamuna eli 12.6.2016 ”suureen saliin” hyväksyttäviksi.

 

 

 

 

 

Valiokuntamme puheenjohtaja Anniina Sippola esitteli puoluekokoukselle niiden aloitteiden vastaukset, joihin olimme edellisillan yli kolmituntisen kokouksemme aikana tehneet muutoksia puoluehallituksen vastausesityksiin.

 

 

Aloitevaliokunnan esittämiin vastauksiin käytettiin muutama yksittäinen puheenvuoro, mutta lopulta kaikki ehdottamamme vastaukset hyväksyttiin ja nyt ne muodostavat sen linjan, jota Keskusta aloitteissa esitetyissä asioissa noudattaa.

 

 

Kaikki aloitteet ja niihin puoluekokouksen antamat vastaukset löytyvät Keskustan verkkosivuilta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat ovat Viljakkalassa kesän eräs kohokohta!

Maanantai 4.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Lapsuuteni aikana Viljakkalassa toimi kuusi koulua; Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Heinälammi ja Hepo-oja.

 

 

Viljakkalan siirtyi kuntien taivaaseen 1.1.2007 ja nyt meillä on vain kaksi koulua; Kirkonkylän koulu ja Karhen koulu.

 

 

Sanoin äsken ”meillä”, sillä joskus viljakkalalainen on aina viljakkalalainen!

 

 

Viime lauantaina eli 2.7.2016 Karhen koulun Vanhemmat ry järjestivät Karhen koulun kentällä Karhen Markkinat ja se oli jälleen kerran oikea voimannäyte pienen kylän elinvoimasta!

 

Tässä kuvakimara Karhen Markkinoista 2016:

 

 

 

 

Näytteilleasettajia markkinoilla oli lähemmäs sata ja hyvän sään ansiosta tunnelma markkinoilla oli korkealla.

 

 

 

 

 

Osallistuin markkinoille Ylöjärven kaupungin luottamushenkilönä eli Viljakkala-neuvoston jäsenenä, mutta toinen roolini oli…

 

 

 

 

 

 

Rouva myi tiffany- ja sulatuslasitöitään, mansikoita, sipuleita sekä kuunlilja-taimiaan.

 

 

Kauppa kävi kuulemma mukavasti!

******************

 

 

Kysyimme Viljakkala-neuvoston osastolla kyläläisiltä palautetta – risuja ja ruusuja – siitä, että miten Ylöjärven kaupungin päättäjät ovat huomioineen viljakkalalaisten asiat. 

 

 

Tulemme Viljakkala-neuvostossa analysoimaan saamamme palautteen ja toimittamaan sen omilla kommenteillamme varustettuina asioista vastaaville virkamiehille sekä luottamushenkilöpäättäjille.

 

 

 

****************

 

 

 

Oli ilahduttavaa, että keskeiset puolueet olivat mukana markkinoilla.

 

 

 

Markkinaetikettiin kuuluu, että kaikki näytteilleasettajat osallistuvat ja tukevat muiden näytteilleasettajien osastojen pystyttämistä, vaikka keskenään kilpailtaisiinkin.

 

 

 

 

 

Tämän vuoksi avustinkin Vihreiden (kaupunginvaltuutetut Jussi Kytömäki ja Minna Sorsa kuvassa) ja …

 

 

 

 

 

…Keskustan (vasemmalta Pekka Hietaniemi, Arvo Uusitalo ja Minna Sarvijärvi) telttakatoksien pystyttämistä.

 

 

 

Myös Kokoomus, Perussuomalaiset sekä SDP olivat markkinoilla omilla osastoillaan!

 

 

Politiikassa pätee sama sääntö kuin bisnesmaailmassa eli henkilösuhteita ei saa koskaan tärvellä vaikka asiat riitelisivätkin.

 

 

Pidä mielessä tämä:

 

 

”Tämän päivän kilpailijasi voi huomenna olla suurin asiakkaasi tai esimiehesi!”

 

 

Kiitokset Karhen koulun Vanhemmat ry:lle hienon markkinatilaisuuden järjestämisestä – ensi vuonna uudestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaaleilla on väliä!

Torstai 30.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Monesti kuulee sanottavan, että äänestämisellä ei ole merkitystä tai että vaaleilla ei ole väliä.

 

 

Hallitus julkisti eilen sote-uudistuksen päälinjat, jotka merkitsevät maamme siirtymistä maakuntaitsehallintoon.

 

 

Kuka olisi jaksanut Kataisen-Urpilaisen hallituksen synkimpinä aikoina uskoa, että Suomeen tulee maakuntamalli hallintomalliksi?

 

 

Se on kuitenkin nyt tulossa sen vaalituloksen myötä, jolla kansalaiset viime eduskuntavaaleissa äänestivät Keskustan Suomen suurimmaksi puolueeksi ja sitä kautta pääministeripuolueeksi  - vaaleilla on siis väliä!

 

 

Muistan Kataisen-Urpilaisen vallassaolon kukkeimpina hetkinä sen tyrmistyksen ja toivottomuuden, kun nämä nyttemmin rintamakarkureiksi (aiheestakin) siirtyneet vallanpitäjät rakentelivat Suomea muutaman suurkunnan Suomeksi.

 

 

Tyrmistys oli suurta esimerkiksi Tampereen kehyskunnissa, joiden hyvinhoidettu talous olisi ollut muisto vaan, jos ne olisi pakkoliitetty Tampereeseen.

 

 

Sitä kuitenkin kokoomuksen Katainen ja SDP:n Urpilainen kaavailivat!

 

 

Suuria muutoksia muistellaan useinkin tapahtuneen vuosikymmeniä sitten.  On kuitenkin paikallaan joskus muistella niitä pöhköjä suunnitelmia, joita tilapäisesti valtaannousseilla puolueilla oli muutama vuosi sitten.

 

 

Kepeät mullat Kataisen-Urpilaisen ihmeellisille kuntasuunnitelmille ja parhainta menestystä Keskustan pitkäaikaiselle tavoitteella – maakuntaitsehallinnolla, joka nyt on toteutumassa.

 

 

Vaaleilla on väliä ja äänestämässä kannattaa käydä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oikea valinta - Antti Kaikkonen!

Keskiviikko 22.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmä valitsi eilen uudeksi ryhmänjohtajakseen Antti Kaikkosen.

 

 

Valinta on oikea ja se merkitsee, että Keskusta katsoo tämänkin henkilövalinnan kohdalla eteenpäin.

 

 

Kaikkonen on neljännen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä Tuusulasta.

 

 

On tärkeää, että Keskustan keskeisiä henkilövalintoja kohdistuu suurten kaupunkiseutujen alueelle, sillä niillä eteneminen merkitsee Keskustalle maamme johtavan puolueen aseman vankistumista.

 

 

Toinen merkittävä seikka Kaikkosen puolesta on se, että hän on vankka ulkopolitiikan taitaja – nykyisin hän toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

 

 

Kaikkosen ryhmänjohtajuuden ansiosta Keskustan keskeisissä asemissa on nyt kaksi ulkopolitiikan taitajaa – Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen!

 

 

Puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä on nopeasti omaksunut vastuullisen ulkopolitiikan kuviot ja kun hänellä nyt on sivustoillaan henkilöt, jotka omaavat ulkopolitiikassa tarvittavat taidot, voivat suomalaiset olla luottavaisia.

 

 

***************

 

 

 

 

Tässä kuva Antti Kaikkosesta puheenjohtamassa Keskustan puoluekokouksessa 10.6.2016 tilaisuutta, jossa Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki ja Rene Nyberg keskustelivat Suomen ulkopolitiikasta.

 

Mielenkiintoinen tilaisuus ja toivon, että voin palata sen antiin myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistämiseen pitää panostaa

Sunnuntai 19.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokoukselle jätetyt aloitteet ja niiden hyväksyminen ovat puolueelle vahva viitoitus tulevalle toiminnalle. Sama merkitys on niillä puheenvuoroilla, joita ”suuressa salissa” käytetään.

 

 

Otan puheenvuoroista esille tamperelaisen puoluekokousedustaja Lotta Järvisen puheenvuoron, jossa hän peräänkuulutti vammaisten sekä osatyökykyisten työllistymistä.

 

 

 

 

 

Lotta Järvisen puoluekokouspuheenvuoro on kokonaisuudessaan tässä!

 

 

"Arvoisa puoluekokousväki!

Koulutus on varmin tie työllistyä, ja varsinkin toimintarajoitteisen työnhakijan työnsaannissa se on avainasemassa.

Yhteiskuntamme hukkaa paljon voimavaroja ja vahvuuksia, jos työllistymisen mahdollisuuksia ei lähdetä aktiivisesti moninaistamaan. Onnistuneita työllistymisen tarinoita on olemassa ja ne rohkaisevat etenemään asiassa! Erilaisuus pitää päätösten teossa nähdä rasitteen sijaan mahdollisuutena. Työelämässä tämä tarkoittaa tähän asti syrjittyä vähemmistöä ilman mahdollisuutta työntekoon, koska heillä ei vielä ole tarvittavia työntekoon mahdollistavia tukitoimia.

Alhainen koulutustaso, vähäiset työnsaantimahdollisuudet ja perustulon varassa eläminen johtavat siihen, että sosioekonominen asema on melkein väistämättä heikompi kuin vammattomalla väestöllä.

 Vammaisten työhön osallistuminen on muita vähäisempää ja vammaiset ovat muita vähemmän koulutettuja. Veronkorotusten, maksukiristysten ja kasvavan työttömyyden oloissa on entistä tärkeämpää jatkaa työtä osallistumisesteiden poistamiseksi ja tulojen pienenemisen estämiseksi."

 

 

Kiitän Lottaa hänen puheenvuorostaan ja yhdyn niihin suosionosoituksiin, joita puoluekokous antoi hänen puheelleen.

 

 

Esitän, että Lotta ja hänen taustaryhmänsä tekevät tästä asiasta puoluekokousaloitteen Keskustan Sotkamon puoluekokoukseen vuonna 2018 ja jos se siellä hyväksytään, se muodostaa Keskustan virallisen linjan sen jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustalla on viidessä suurimmassa kaupungissa suuria mahdollisuuksia

Perjantai 17.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikki varmaan muistavat jutut kahdesta kenkäkauppiaasta, jotka menivät myyntimatkoille Afrikkaan.

 

 

Pessimisti sähkötti, että ei tänne voi mitään myydä, silla kaikki kulkevat paljain jaloin.

 

 

Optimisti puolestaan sähkötti kotimaahan, että täällä on rajattomat mahdollisuudet myydä kenkiä, sillä kaikki kulkevat paljain jaloin.

 

 

 

 

 

Käytin virallisena puoluekokousedustajana puheenvuoron Keskustan puoluekokouksessa Seinäjoella. Puheenvuoroni osui ajallisesti hieman ennen henkilövalintoja ja puheellani oli n. 4.000 kuulijaa.

 

 

Olin tapani mukaan optimisti.

 

 

Keskityin puheenvuorossani Keskustan kannatukseen viidessä suurimmassa kaupungissa ja totesin, että edellisissä kuntavaaleissa Keskustalla oli suurimmissa kaupungeissa tämmöiset kannatusluvut;

 

• Helsinki, ääniosuus 3,6 % ja kaupungin 7. suurin puolue

• Espoo, ääniosuus 3,7 % ja kaupungin 6. suurin puolue

• Vantaa, ääniosuus 5,0 % ja kaupungin 6. suurin puolue

• Tampere, ääniosuus 4,9 % ja kaupungin 6. suurin puolue

• Turku, ääniosuus 5,9 % ja kaupungin 6. suurin puolue

 

 

Yhteensä viidessä suurimmassa kaupungissa Keskusta sai äänistä 4,3 % ja oli 7. suurin puolue.

 

 

 

 

 

Jatkoin, että koko maassa Keskusta sai edellisissä kuntavaaleissa 18,7 % äänistä ja oli maan 3. suurin puolue.

 

 

”Jos koko maan luvuista jätetään huomioimatta Keskustan tulos viidessä suurimmassa kaupungissa, oli Keskustan osuus 23,9 % ja sillä olisi tullut selkeä ykköstila.”

 

 

 

****************

 

Sain puheenvuoroni jälkeen suosionosoitukset ja käytävillä monet puoluekokousedustajat antoivat tunnustusta puheenvuorolleni.

 

 

-Esko Erkkilä-

Jouni Ovaska on Suomen suurimman puolueen puoluesihteeri!

Tiistai 14.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous valitsi 11.6.2016 Jouni Ovaskan puoluesihteerikseen.

 

 

 

 

 

Jouni Ovaska kävi puoluekokouksessa esiintymässä kaikkien piirin ryhmäkokouksissa – tässä Jouni Keskustan Pirkanmaan piirin ryhmäkokouksessa.

 

 

 

***************

 

 

Puoluesihteeriehdokkaat saivat pitää puoluekokouksessa enintään kolmen minuutin pituisen esittelypuheenvuoron ja tässä Jounin esittelypuheenvuoro kokonaisuudessaan:

 

 

 

 

 

Keskusta on hämmentävä puolue.

Vuonna 2012 politiikan toimittaja Tommi Parkkonen kirjoitti Iltalehdessä: ”Keskusta on ehditty monta kertaa julistaa auringonlaskun joukkioksi. Vaan ei. Aivan kuin kivitetty, hapotettu, säteilytetty ja singolla ammuttu torakka, se pudistelee hieman pahimpia pölyjä päältään ja jatkaa taaperrustaan eteenpäin kuin mitään ei olisi tapahtunut.”

Meitä on koetettu painaa maanrakoon. Meitä on koetettu jakaa, jopa omiemme toimesta.

Ei, Me emme ole liberaaleja tai konservatiiveja, kaupunkilaisia tai maalaisia.

Me olemme keskustalaisia.

 

 

 

 

110 vuotta tuhannet ja tuhannet keskustalaiset ovat kokoontuneet yhteen. He ovat uskoneet, että tässä kansanliikkeessä on voimaa, joka saa aikaan muutoksen.

Me voimme saada aikaiseksi, kun haluamme. Meidän on saatava väkemme liikkeelle.

Yhdessä olemme aina löytäneet sen voiman, itsestämme ja toisistamme.

 

 

 

Arvoisa puoluekokous,

Ei ole sattumaa, että meistä kirjoitetaan paljon. Suomen Keskusta on aina viitoittanut isänmaan tietä sen taitekohdissa.

Maalaisliitto teki Suomesta tasavallan, Keskustapuolue oli rakentamassa maahan peruskoulua, Suomen Keskusta ratkaisi EU-jäsenyyden kohtalon.

Näihin päätöksiin ei olisi päästy, jos puolue ei olisi kunnossa.

 

 

 

Jälleen kerran Suomi on taitekohdassa. Ja Keskusta on kantamassa vastuuta isänmaasta ja sen huomisesta.

Meidän on tehtävä töitä sen eteen joka päivä.

Ja minä en työtä pelkää. Jos olen Mauri Pekkarisen vauhdissa pysynyt, pysyn kyllä puolueen kyydissä.

Tässä salissa on valtava määrä viisautta, jota Suomi tarvitsee. Kokemusta ja näkemystä, uutta ja erilaista. Se kaikki on saatettava yhteen.

Nyt, rakkaat ystävät, on aika siirtää viestikapula uudelle sukupolvelle.

Ajat ovat kovat, mutta niin ovat tekijätkin.

Puheenjohtaja Juha, olet laittanut itsesi ja joukkueesi likoon. Kiitos siitä! Haluan olla varmistamassa, että mitä kovempi vastatuuli tulevaisuudessa on, sitä tukevamman tuulensuojan tältä porukalta saat.

Rakkaat maakuntien naiset ja miehet, mummuni tapasi sanoa: ”Niin kauan kuin maa on olemassa, ei lopu kyntäminen ja kylväminen, ainoastaan kylväjä vaihtuu.”

 

 

Arvoisa kokousväki, minä olen valmis, jos te niin päätätte.

Kulkemaan rinnallanne, tukenanne ja edessänne.

 

 

***************

 

 

 

 

Tässä on tulos – Jouni Ovaska on Keskustan puoluesihteeri!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi luottamustehtävää Keskustan puoluekokouksessa

Maanantai 13.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kolmipäiväinen puoluekokous Seinäjoella päättyi eilen.

 

 

Olin mukana virallisena puoluekokousedustajana – mandaattini olin saanut Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöltä.

 

 

Tulen varmaan palaamaan puoluekokoustapahtumiin tällä saitilla useastikin, mutta näin tuoreeltaan kommentoin niitä kahta luottamustehtävää, jotka sain hoidettavakseni tuossa 4.000 hengen tapahtumassa.

 

 

Puoluekokous valitsi minut aloitevaliokunnan jäseneksi ja siinä riittikin puuhaa, sillä käsiteltävänämme oli selvästi yli 200 puoluekokousaloitetta.

 

 

Puoluekokousaloitteet ja niiden hyväksymiset viitoittavat Keskustan poliittista toimintaa.

 

 

Yli kahdensadan puoluekokousaloitteen käsittelyyn pääsin valmistautumaan jo ennen puoluekokousta, kuten muutkin aloitevaliokunnan jäsenet.

 

Puoluekokousaloitteiden käsittelyyn meiltä kului paikan päällä kolme tuntia ja useiden kohdalla kävimme perusteellisen keskustelun siitä, että miten esittelemme aloitteet ”suurelle salille”.

 

 

Muutaman kerran jouduimme äänestämään, mutta päätöksemme olivat ilmeisen oikeita, sillä kaikki aloitevastukset hyväksyttiin suuressa salissa ilman muutoksia – saamme siis olla työhömme tyytyväisiä!

 

 

Toinen luottamustehtäväni puoluekokouksessa oli, kun minut valittiin puoluekokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi.

 

 

Olen ollut eräitä kertoja erilaisten kokousten pöytäkirjan tarkastajana, mutta 4.000 hengen kolmipäiväisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajana toimiminen on kuitenkin jotain aivan uutta!

 

 

Kiitokset Teille kaikille, jotka valitsitte minut näihin mielenkiintoisiin luottamustehtäviin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Rekkabarometri" kertoo, että Suomi on nousemassa kuntoon!

Sunnuntai 12.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Talousviisaat yllättyivät, että alkuvuoden aikana Suomen talouskasvu oli peräti 1,6 %.

 

 

Suuriin riemunkiljahduksiin ei ole kuitenkaan aihetta, mutta ilmeisesti pahin on ohitettu.

 

 

Kotimainen kysyntä ja sen elpyminen ovat alkuvuoden talouskasvun takana. Nyt tarvittaisiin kuitenkin vientiin ”äksöniä”, jotta saisimme taloutemme kunnolla nousuun.

 

 

Tätä kirjoitettaessa Tampereella kokoontuva Metalliliitto epäröi kilpailukykysopimuksen hyväksymistä.  Osoittaisi suurta piittaamattomuutta, jos vientimme kannalta tärkeä ammattiliitto hylkäisi kilpailukykysopimuksen.

 

 

Mainitsen kirjoitukseni otsikossa sanan ”rekkabarometri”!

 

 

Me valtateillä liikkuvat pystymme koko ajan havainnoimaan rekkabarometrin kehittymistä eli sitä, miten paljon valtaväylillä liikkuu kumipyörillä tavaraa.

 

 

Rekkabarometri näyttää hyvältä ja muutos kuljetustarpeessamme on viime aikoina ollut melkoinen.

 

 

Mökkini sijaitsee pääradan varrella hieman Tampereelta Seinäjoen suuntaan ja myös ”rautatiebarometri” näyttää hyvältä.

 

 

Raahesta Hämeenlinnaan päivittäin kulkeva teräsrullia kuljettava tavarajuna on viime aikoina kasvattanut vaunumääriään. Kahden sähköveturin vetämä vaunujono on pidentynyt ja se, jos mikä kertoo taloutemme elpymisestä.

 

 

On todella lyhytnäköistä, jos Metalliliitto osoittaa peukalollaan alaspäin, kun kysytään kilpailukykysopimuksen hyväksymisestä.

 

Neuvo Metalliliitolle:

Katsokaa omaa sekä suomalaisten parasta ja näyttäkää Rinteelle ”närhen munat”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tänään Seinäjoelle!

Perjantai 10.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Seinäjoella alkaa tänään Keskustan puoluekokous ja matkaan sinne heti aamutuimaan.

 

 

Olen puoluekokouksen virallinen edustaja ja kun sen lisäksi minut on valittu aloitetoimikunnan jäseneksi, niin kiireiset kolme päivää ovat tiedossa.

 

 

Autoni on täynnä tavaraa, sillä päätöspäivän lippumarssilla on useita järjestölippuja myös Tampereelta.

 

 

Eniten autostani vievät tilaa äänentoistolaitteet, joita tullaan käyttämään puoluesihteeriehdokas Jouni Ovaskan ständillä, sillä kisa puolueen kolmesta varapuheenjohtajasta ja puoluesihteeristä tulee olemaan vielä kokouspaikalla tiukka.

 

 

Tämä on minulla vasta neljäs puoluekokous ja parhaimmat muistot ovat Rovaniemeltä neljä vuotta sitten.

 

 

Rovaniemellä valitsimme Juha Sipilän puolueemme puheenjohtajaksi ja voin aidosti todeta, että ”vedin viivani” Sipilälle jo ensimmäisessä äänestyksessä.

 

 

Lähdin Rovaniemelle Väyrysen-miehenä, mutta muutin mieltäni puoluekokouksen aikana – voitte arvata, että olen mielenmuutoksestani nykyisin hyvin tyytyväinen!

 

 

Otan mukaani läppärini, mutta en ole lainkaan varma, että aikaa jäisi tehdä puoluekokouksen aikana blogi-päivityksiä.

 

 

Puoluekokoukseen on mukava mennä ja yksi syy on se, että Keskusta palasi viimeisimmässä YLE-gallupissa taas piikkipaikalle.

 

 

Seuratkaahan Keskustan puoluekokousta mediasta, sillä eri tiedotusvälineet tulevat seuraamaan kokoustamme mielenkiinnolla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Se merkki paikkansa ties!

Keskiviikko 8.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piirin piiritoimistolla vietettiin maanantaina 6.6.2016 kaksikin juhlahetkeä, kun Tampereen Keskustan ahkeralle talkoolaiselle ja aktiiviselle keskustalaiselle…

 

 

 

 

 

…Kaarina Peltomäelle luovutettiin Keskustan kultainen ansiomerkki ja MSL-Tampereen viiri.

 

 

Keskustan kultainen ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle, jolla on 40 vuoden ansiokas toiminta puolueen luottamus- tai muissa tehtävissä sekä vähintään 60 vuoden ikä.

 

 

 

 

 

Ansiomerkin kiinnitti Kaarinan rintaan Tampereen Keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina toi ansiomerkin luovutuspuheessaan esille sen monipuolisen toiminnan, joissa Kaarina Peltomäki on kuluneiden vuosikymmenten aikana ansioitunut.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana keskityin kiittämään Kaarinaa siitä korvaamattoman uskollisesta talkootyöstä, jota hän on tehnyt Keskustan hyväksi ”turuilla ja toreilla”.

 

 

 

 

 

Huomionosoitukset Kaarina Peltomäelle eivät jääneet siihen, että hänelle luovutettiin Keskustan kultainen ansiomerkki, sillä nyt oli vuorossa MSL-Tampereen huomionosoitus.

 

 

Jouni Koskela ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen luovuttivat Kaarinalle yhdistyksen viirin.

 

 

Onnittelen Kaarina Peltomäkeä niistä huomionosoituksista, jotka hänelle kohdistuivat 6.6.2016 ja kiitän häntä siitä työstä, jota hän on tehnyt ja tekee edelleenkin Tampereella Keskustan hyväksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Taisimme pudota maailmantilastoissa kakkossijalle!

Maanantai 30.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Usein luullaan, että Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokous olisi maailman suurin puoluekokous.

 

Näin ei suinkaan ole, sillä viimeisimpään Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokoukseen vuonna 2012 osallistui ainoastaan 2.200 osanottajaa.

 

Kirjoitin ”ainoastaan”, sillä Keskustan puoluekokoukseen osallistuu ainakin 3.000 osanottajaa.

 

 

Keskustan puoluekokous on siis ollut maailman suurin puoluekokous, mutta toukokuussa 2016 pidetty Pohjois-Korean kommunistisen puolueen puoluekokous saattoi olla osanottajamäärältään suurempi kuin Keskustan puoluekokous.

 

 

Saattaa olla, että Pohjois-Korea pudotti Keskustan puoluekokousten osanottajamäärissä toiselle tilalle!

 

 

*******************

 

 

Keskusta järjestää puoluekokouksen kahden vuoden välein ja pidämme seuraavan puoluekokouksemme Seinäjoella 10.-12.6.2016.

 

 

Olen puoluekokouksessa virallinen edustaja, sillä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö valitsi minut yhdeksi kolmesta puoluekokousedustajastaan.

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallitus puolestaan valitsi minut puoluekokouksen aloitevaliokunnan jäseneksi, joten Seinäjoella on tiedossa työntäyteinen viikonloppu.

 

 

Puoluekokoukselle on jätetty yhteensä 248 aloitetta, joista aloitevaliokunta käsittelee 210 aloitetta.

 

 

Valmisteluaineistosta näen, että aloitevaliokunnan käsittelyyn tulevat puoluekokousaloitteet ovat puoluekokousasiakirjassa 158 sivulla eli perehtymistä vaaditaan.

 

 

Puoluekokousaloitteet ja niiden käsittely puolueen korkeimmassa päättävässä elimessä – puoluekokouksessa – on jäsendemokratiaa parhaimmillaan.

 

 

Olen aikaisemminkin ollut virallisena puoluekokousedustajana, mutta Seinäjoella saan toimia vastuullisessa tehtävässä aloitevaliokunnan jäsenenä – odotan tehtävää mielenkiinnolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-