Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Onko hallituksessa todellinen johtaja vaihtumassa!

Perjantai 15.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan eilinen kyselytunti osoitti, että maamme poliittinen tilanne alkaa monessakin mielessä olemaan uudessa tilanteessa.

 

Pääministeri Sanna Marin on tähän saakka soitellut hallituksessa ensi viulua, mutta nyt valtiovarainministeri Katri Kulmuni on nousemassa Marinin kanssa tasavertaiseen asemaan ja talouskysymyksissä selvästi edellekin.

 

 

IMG_7993.JPG

 

Katri Kulmunin tietämys ja asiantuntemus ovat nyt hallituksemme kulmakiviä.

 

Tietämys ja asiantuntemus ilmenevät jämäkkänä ja varmana esiintymisenä ja sen saivat kokea herhiläisen tavoin hallitusta ja erityisesti valtiovarainministeriä hiillostaneet perussuomalaiset.

 

Kyselytunnin alku oli yleisen ja vakiintuneen käytännön mukaisesti ”pyhitetty” suurimmalle oppositiopuolueelle eli perussuomalaisille, mutta huonosti heille kävi!

 

Perussuomalaiset pyrkivät Euroopan Unionia ja euroa arvostelemalla kohentaa rajussa laskussa olevaa gallup-kannatustaan – surkea ja tuhoontuomittu yritys!

 

 

IMG_7987.JPG

 

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen oli miellyttävä yllätys ja hän säestikin hyvin Katri Kulmunia perussuomalaisten änkyröinnissä.

 

 

IMG_7989.JPG

 

Pääministeri Sanna Marin oli toki eilenkin vakuuttava, mutta pientä huolestumista oli hänenkin kasvoiltaan luettavissa, sillä niin vakuuttavasti Katri Kulmuni esiintyi.

 

 

IMG_7992.JPG

 

Kyselytunnin alisuorittaja oli ääneen päässeistä ministereistä tavalliseen tapaan vihreiden sisäministeri Maria Ohisalo.

 

 

******************

 

 

Palaan vielä Katri Kulmunin pärjäämiseen eilisellä kyselytunnilla ja…

 

 

IMG_7984.JPG

 

…arvostan sitä selkeyttä, jolla hän tyrmäsi vasemmistoliiton suunnalta tulleen ajatuksen, että Puolustusvoimien hävittäjähankinnat pitäisi arvioida uudestaan.

 

Ei pidä uudelleenarvioida on myös minun vankkumaton kantani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko hallituksessa todellinen johtaja vaihtumassa!, pääministeri Sanna Marin, valtiovarainministeri Katri Kulmuni, Eurooppaministeri Tytty Tuppurainen, sisäministeri Maria Ohisalo,

Kolmekymmentä vuotta Palokallion Pamauksia!

Torstai 2.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Rakensimme omakotitalon Tampereen Palokalliolle siten, että muutimme vastavalmistuneeseen omakotitaloomme maaliskuussa 1989.

Velkaakin piti tehdä, mutta kymmenkunta vuotta olemme jo saaneet elää ilman rakennus- tai mitään muitakaan lainoja.

 

Olimme kolmas alueelle muuttaneista ja samana vuonna nykyisin n. 65 omakotitalon alueesta puolet saivat ensimmäisenä vuonna talonsa valmiiksi.

 

******************

 

Vuoden 1989 aikana perustimme Palokallion Omakotiyhdistyksen ja se onkin vuosien varrella ollut koko ajan aktiivinen toimija.  Olen lähes koko ajan kuulunut omakotiyhdistyksemme johtokuntaan ja olin vuoden myös sen puheenjohtaja – monesti olen ollut yhdistyksemme varapuheenjohtaja.

 

Omakotiyhdistyksemme keskeinen tehtävä on ollut omakotialueemme varjeleminen niiltä ongelmilta, joita Tampereen kaupungin asukkaista piittaamaton rakennustoiminta on aiheuttanut.

 

Parhaillaan olemme tiukasti seuraamassa niitä oloamme vaikeuttavia räjäytystoimia, jotka aiheutuvat Lakalaivan teollisuusalueen rakentamisesta.

 

Suurin ponnistuksemme oli takavuosina, kun Ikean tavarataloa rakennettiin moottoritien toiselle puolelle – kutsuimme tuota aikaa Ikea-helvetiksi, sillä Ikean rakennustyöt vaurioittivat puolentusinaa alueemme omakotitaloista siten, että vauriot olivat suuruusluokkaa 30.000 euroa per talo!

 

Meille vaurioita kertyi 300 euron verran ja sen Tampereen kaupunki korvasi mukisematta, mutta suurimmat vauriot jäivät vauriotalojen omistajien omalle kontolle.

 

***************

 

Juhlimme vuodenvaihteessa jo kolmattakymmenettä kertaa Palokallion Pamausta.

 

 

IMG_6425.JPG

 

Palokallion Pamauksessa nautimme yhdessäolosta ja kuumasta Palokallion Pamaus-juomasta, josta on lapsille oma versionsa.

 

 

 

IMG_6418.JPG

 

Minulle on yleensä sälytetty vastuu Palokallion Pamauksessa nuotiotunnelman luomisesta ja mieluusti myös nyt tuon luottamustehtävän suoritin!  Jätelautoja, kaasupullo ja tohotin siihen tarvittiin!

 

 

 

Tapahtumaamme on joka vuosi kuulunut keskiyöllä laulettu ”Maamme-laulu”, jonka taas kerran kajautimme yhteislauluna ja miehet päänsä paljastaen.

 

 *********************

Kannatan kansalaisaloitteen pohjalta tehtyä aloitetta ilotulitusvälineiden kieltämisestä tavallisille kengänkuluttajille, mutta onhan nuo amatöörienkin rahanhävittämistemput mukavaa katseltavaa ja niistä muutama kuva tämän juttuni lopuksi.

 

 

IMG_6435.JPG

 

 

IMG_6432.JPG

 

 

IMG_6430.JPG

 

 

IMG_6427.JPG

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palokallion omakotialue, Palokallion omakotialue Tampereella, Palokallion Pamaus, Palokallion Omakotiyhdistys, Tampereen Ikea, Tampereen Ikea-helvetti, Ikea-helvetti, Ikea, Lahdesjärven alueen räjäytystyöt, omakotitalojen räjäytysvauriot,

Viimeistään nyt on oikea hetki laittaa jänisaita pensasmustikkamaan ympärille!

Tiistai 22.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Istutimme toistakymmentä vuotta sitten 19 pensasmustikantainta mökkimaailmaamme ja vaikeuksiakin on ollut, sillä yksikään nykytaimista ei taida olla alkuperäisiä.
 
 
Viime kesänä kuitenkin onnisti ja saimme noista yksilöistä lähes neljäkymmentä kiloa pensasmustikkaa.
 
 
 

IMG_3726.JPG
 
 
 
IMG_3939.JPG
 
 
 
IMG_3656.JPG

 
 
Tässä malliksi viime kesän satoamme.

Pensasmustikan marjat eivät ole niin mehukkaita ja aromisia kuin tavallisen mustikan. Sitä vastoin marjat ovat kookkaampia, mutta hedelmäliha on väritöntä ja siemenet puuttuvat.

*********************


 
 
 
Pensasmustikka on alppiruusun ja syreenihortensian tavoin kalkinkarttaja, joten kalkkia ei missään nimessä saa laittaa pensasmustikkamaalle.  Pensasmustikka tykkäisi muiden kalkinkarttajakasvien tavoin, jos sen juurille muutaman vuoden välein toisi suolta suorutaa tai maata ainakin sellaiselta suopellonsyrjältä, jota ei ole koskaan kalkittu.
 
 
 
Happaman kasvualustan lisäksi pensasmustikankasvatuksessa on muistettava kaksi asiaa eli pensasmustikkamaa on suojattava jäniksiltä ja marjomisaikana myös linnuilta.
 
 
 
****************

 
 
Hyvän viimekesäisen sadon innoittamina hankimme 27 uutta pensasmustikantainta ja istutimme ne erilleen…
 
 
 
IMG_5138.JPG
 
 
…vanhasta pensasmustikkamaasta.

 
 
 

Tässä pari kuvaa uudesta pensasmustikkamaastamme:


 
 
 
IMG_5134.JPG
 
 
 
IMG_5135.JPG

 

*****************
 

Tein portin aitaukseen!


 
 
 
IMG_5136.JPG
 
 
 

*****************


 
 
 
IMG_3657.JPG
 
 
Marjomisaikana pensasmustikkamaa on verkotettava tai muuten linnut hoitavat sadonkorjuun.

 
 
Muistan joskus, kun emme olleet verkottaneet, niin linnut olivat puhdistaneet joka ikisen marjan nokkaansa eli myös ne, jotka olivat tippuneet maahan!

 
 
 

Meillä on mökkimaailmassa jänisverkkoa trekoolimaiden ympärillä yli 200 metriä ja nyt tuo uusi pensasmustikkamaan verkkoaita on tuon laajemman verkotuksen sisällä, joten eiköhän ainakin siellä nyt saada olla jäniksiltä rauhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pensasmustikka, pensasmustikka on kalkinkaihtaja, pensasmustikka vaatii happaman kasvualustan, pensasmustikka on suojattava jäniksiltä, pensasmustikka on suojattava linnuilta, pensamustikkamaa on aidattava, pensasmustikkamaa on verkotettava,

Pensasmustikka tuottaa satoa 1,5 - 2 kiloa per pensas!

Sunnuntai 1.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Meillä on ollut pensasmustikkaa pienellä alalla jo vuosikaudet ja oppirahoja on maksettu, mutta nyt uskalsimme laajentaa 19 yksilön kasvustoamme, sillä hankimme lisätaimia niin, että kotitarvekasvustomme käsittää nyt hieman yli 40 yksilöä.

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi, joten sitä ei kannata istuttaa lohkolle, jota on edellisvuosina kalkittu.

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että pensasmustikan satotaso on 1,5 – 2,0 kiloa per pensas ja siihen haarukkaan pääsimme, sillä saimme 19:stä pensaasta marjoja 35 kiloa.

 

 

 

IMG_4225.JPG

 

 

Alkuperäiselle pensasmustikkamaallemme istutimme taimet suloiseen epäjärjestykseen, mutta viime keväänä ja nyt syksyllä hyväksikäytimme mansikkakangasta ja istutimme uudet taimet hyvään ”rivijärjestykseen”!

 

 

Huomaatte, että istutimme pensasmustikat pienen harjun päälle ja katteena käytimme eilen muutaman vuoden vanhaa mansikkakangasta.

 

 

 IMG_4226.JPG

 

Rivivälinä käytimme 1,6 metriä ja taimivälinä saman verran.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Oleellista pensasmustikan kasvattamisessa on muutama seikka ja nyt lyhyesti niistä tärkeimmät:

 

 

  • pensasmustikka tarvitsee hyvään satotasoon pääsemisessä ristiinpölyttämistä ja sen vuoksi pensasmustikkamaalla pitää olla useita eri lajikkeita; meillä on ainakin seuraavia lajikkeita:

  • Aino
  • Alvar
  • Patriot
  • Northblue
  • Arto

  • pensasmustikka on suojattava jäniksiltä riittävän korkealla jänisaidalla, sillä se on jänisten suurta herkkua

  • pensasmustikka on jänisten lisäksi suojattava linnuilta ja sen vuoksi pensasmustikkamaan verkottaminen on ehdottoman tärkeää

 

 

 

IMG_4227.JPG

 

 

Viime keväänä ja eilisin istuttamistamme pensasmustikoista on turha odottaa satoa vielä ensi kesänä, mutta ehkäpä jo vuonna 2021!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pensasmustikka, pensasmustikan istuttaminen, pensasmustikan ristiinpölyttäminen, pensasmustikka on happaman maan kasvi, pensasmustikkamaata ei saa kalkita, pensasmustikkalajikkeet, pensasmustikan satotaso,

Se on alppiruusujen aika nyt!

Torstai 22.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Alppiruusut kukkivat tavallisesti kesäkuun 4. – 10. päivien välisenä aikana, mutta nyt myöhäisen kevääntulon vuoksi niiden paras kukinta-aika osuu Juhannuksen tienoille.

 

 

Teimme perusteellisen työn runsaat kymmenen vuotta sitten, kun lapiopelillä istutimme mökkimaailmaan yhdentoista alppiruusun suuruisen alppiruusuryhmän.

 

 

Jokaiselle alppiruusulle on kaivettu männikkömetsään tilava istutuskuoppa, joka on täytetty oikeaoppisesti aluksi kaikenlaisella oksa- ja käpymateriaalilla ja sen jälkeen happamalla suomudalla, sillä alppiruusu on happaman maan kasvi.

 

 

Koeteltu totuus on, että alppiruusun kasvualustaan pitää pystyä kaivautumaan ainakin rannetta myöten ilman työkaluja eli alppiruusun kasvualusta pitää olla kuohkean.

 

 

Alppiruusun ihannepaikka on männikkömetsä, sillä matalajuurisena se viihtyy hyvin syväjuurisen männyn kanssa.   On suuri virhe istuttaa alppiruusu lähelle kuusta tai koivua, sillä ne ovat alppiruusun tapaan matalajuurisia.

 

 

Kalkkia tai tuhkaa alppiruusu ei siedä vaan se tarvitsee pensasmustikan ja syyshortensian tavoin happaman kasvualustan.

 

 

IMG_0321.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme viihtyy hyvin männikössä.

 

 

 

IMG_0322.JPG

 

 

Hallaisella mökkitontillamme menestyvät alppiruusulajikkeista ainoastaan Mikkeli, Haaga, Helsingin Yliopisto ja P.M.A. Tigerstedt.

 

 

Suorastaan kadehdin varsinais-suomalaisia, sillä siellä menestyvät myös monet muut lajikkeet.

 

 

 

IMG_0323.JPG

 

 

Alppiruusuryhmämme ”vartijana” toimii vanha perunannostokone, joka on aikoinaan palvellut hevosvetoisena kahden hevosen vetämänä, mutta on lähes kolmekymmentä vuotta sitten muutettu traktorivetoiseksi.

 

 

 

Harmillista, että saamme nauttia alppiruusujen kukinnasta vain kymmenkunta päivää vuodessa ja kun nyt on se aika, niin nauttikaamme rodoista nyt täysin siemauksin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Alppiruusu, alppiruusut, Helsinki, Mikkeli, Haaga, P.M.A. Tigerstedt, alppiruusulajikkeet, alppiruusu on happaman maan kasvi, syyshortensia, pensasmustikka,

Alppiruusulla pitää olla hapan kasvupaikka

Perjantai 20.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Hävitimme omakotitalomme nurkalta vuorimännyn ja istutimme paikalle kolme alppiruusua.

 

 

Alppiruusun kasvupaikan valinnassa on muutama niksi ja niistä nyt muutama sana.

 

 

rodo1.jpg

 

 

Kaikki kasvit vaativat riittävän suuren istutuskuopan ja niin myös alppiruusu.

 

 

Istutuskuopan pitäisi olla halkaisijaltaan lähemmäs metrin ja syvyyttä sillä pitäisi olla puolisen metriä.

 

 

Alppiruusun istutuskuopan pohjalle pitäisi haalia kaikenlaista kuohkeutta lisäävää materiaalia – oksanpätkät, kävyt ja kaikkinainen tontilta löytyvä kasvisperäinen materiaali on soveliasta alppiruusun istutuskuopan pohjalle.

 

 

Istutuskuoppaan tulevalle maalle on yksi erityisvaatimus; maan pitää olla hapanta, joten missään tapauksessa alppiruusulle ei saa antaa kalkkia!

 

 

Pitää muistaa, että kolme puutarhakasvia vaativat happaman maan eli alppiruusu, pensasmustikka sekä syyshortensia.

 

 

Parasta maata alppiruusun istutuskuoppaan on metsäojitukselta saatava hapan maa-aines tai sellaiselta suopellonkulmalta kaivettu maa, jota ei koskaan ole kalkittu.

 

 

 

 

rodo2.jpg

 

 

Valitettavasti meille istutetut alppiruusut olivat ulkomaisia jalosteita, joiden talvenkestävyydestä ei ole takeita.

 

 

Olen aina hieman kademielellä katsellut lounais-Suomen alppiruusun kasvattajia, joilla mahdollisuudet lajikevalintaan ovat tyystin toiset kuin meillä Pirkanmaalla.

 

 

Vielä pari seikkaa:

 

 

  • alppiruusu on pintajuurinen kasvi, joten se sopii oikein hyvin syväjuurisen männyn vierelle, mutta sitä ei saa istuttaa lähelle erästä toista puuta eli pintajuuriston omaavaa kuusta
  • alppiruusun istutuskuoppaan etsityt oksanpätkät, kävyt ja muut vastaavat materiaalit takaavat, että alppiruusun kasvupaikka pysyy kuohkeana – sanotaan, että alppiruusun juurelle pitää paljain käsin pystyä kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

Alppiruusun kauniita kukintahetkiä kesäkuun viidennen – kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla toivotellen

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: alppiruusu, alppiruusun istuttaminen, alppiruusu vaatii happaman maan,

Jokaisen työntekijän pitää olla tietoinen yrityksen taloudellisesta tilanteesta!

Lauantai 23.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime päivinä saanut hämmästellä useaankin otteeseen, kun on ollut kyse työntekijöiden tietoisuudesta tai paremminkin tietämättömyydestä yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

 

 

Oikeastaan kyse ei aina ole ollut pelkästään yrityksistä vaan kyse on usein ollut myös julkisen yksikön taloudellisesta tilanteesta.

 

 

niina.jpg

 

 

Viimeksi törmäsin tähän ongelmaan Tampereen Keskustan ja Pirkanmaan Keskustan järjestämässä ”Mistä työ tulee” –seminaarissa Tampereella 20.4.2016, kun PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi otti asian esille.

 

 

Koivuniemi – ay-jyrä kun on – puhui, että yrityksen luottamushenkilöt eivät tiedä mitään yrityksen taloudellisesta tilanteesta.

 

 

Minä kun en tunne ay-maailman kiemuroita, niin en tunne myöskään luottamushenkilöiden tavallista työntekijää suuremmasta tiedontarpeesta. 

 

 

Mielestäni yrityksen kaikille työntekijöille pitää kertoa yrityksen taloudellinen tilanne ilman peittelyitä – jos niin keskeiset asiat kuin taloudellinen tilanne kerrotaan vain joillekin luottamusmiehille, niin yritysjohto menettää luottamuksensa työntekijöiden silmissä. Ja saa menettääkin!

 

Opin työelämässä, että jokaisen palaverin ja kokoontumisen ensimmäinen asia pitää olla kertoa läsnä oleville yrityksen taloudellinen tilanne!

 

 

Olen jatkanut työelämässä oppimaani menettelytapaa yhdistysmaailmassa ja haluan, että jokaisessa johtokunnan tai hallituksen – niitäkin yhdistysmaailmassa on – kokouksessa ensimmäinen kohta on taloudellisen tilanteen selvittäminen.

 

 

Kuluneella viikolla oli Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokous ja sain siellä aikaiseksi mieleiseni päätöksen, että jatkossa liikelaitoksen taloudellisen tilanteen käsittely siirretään työjärjestyksen kärkeen!

 

 

Meillä on hyvin yhteistyöhaluinen ja yhteistyökykyinen johtokunta, mutta kun kokouksemme tapaavat kestää neljä tuntia tai ylikin, niin taloudelliset kysymykset pitää käsitellä heti kärkeen, jotta johtokunnan jäsenten vireystaso on vielä korkealla.

 

 

 

Summa summarum!

 

 

Yritysten ja yhdistysten toiminnassa keskeinen periaate pitää olla, että taloudellinen tilanne kerrotaan kaikille ja yrityksissä siten, että tieto tavoittaa koko henkilöstön!

 

 

Tietoa ei saa pantata luottamusmiehille, sillä tiedon panttaaminen aiheuttaa aina vallan väärinkäyttöä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Niina Koivuniemi, PAM, yrityksen taloustilanteen kertominen, avoimuus,

Elämysmatka höyryjunalla Tampereelta Nokialle ja takaisin!

Maanantai 28.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Haapamäen Museoveturiyhdistys ry järjesti eilen mahdollisuuden matkustaa höyryjunalla Tampereelta Nokialle ja takaisin.

 

Matkoja järjestettiin päivän aikana kaksi ja osallistuin aamupäivän matkalle yhdessä kuopuksemme kanssa.

 

 

Matka oli mielenkiintoinen ja tässä pieni kuvakertomus matkastamme:

 

 

 

 

muse1.jpg

 

 

Sorinsilta peittyi höyryyn, kun museojuna saapui etelästä Tampereen rautatieasemalle.

 

 

 

 

muse2.jpg

 

 

Asemalaiturilla konduktöörit myivät …

 

 

 

 

muse3.jpg

 

 

…lippuja.

 

Edestakainen lippu maksoi 25 euroa per henkilö.

 

 

 

 

muse4.jpg

 

 

Matkalipun ostamisen jälkeen matka saattoi alkaa.

 

 

 

 

muse5.jpg

 

 

Kaksi nuorkonnaria suorittivat ennen lipuntarkistusta kuulutuksen suomeksi ja ruotsiksi.  On hienoa, että sentään jotkut nykynuoret osaavat myös ruotsia!

 

 

 

 

muse6.jpg

 

 

Näsinneula…

 

 

 

 

muse7.jpg

 

 

…veturista tupruaman…

 

 

 

 

muse8.jpg

 

 

…höyrypilven…

 

 

 

 

muse9.jpg

 

 

…keskellä.

 

 

 

 

muse10.jpg

 

 

Vaunusta toiseen kukeminen tapahtui vaunusillan kautta.

 

 

Muistan, kun joskus kauan sitten pikkupenskana matkustin serkkuni ristiäisiin junalla Jämsään ja sieltä linja-autolla Koskenpäälle, niin pelkäsin todella paljon, kun junamatkan aikana kuljimme samanlaisen vaunusillan kautta vaunusta toiseen.  Pelkäsin myös nyt, mutta en ehkä yhtälailla, kuin joskus kauan sitten.

 

 

 

 

muse11.jpg

 

 

Tavaravaunussa oli myytävänä rautatieaiheisia kirjoja, kortteja, julisteita sekä muita rautatieaiheisia oheismateriaaleja.

 

 

 

 

muse12.jpg

 

 

Käymälä – Klosett…

 

 

 

 

muse13.jpg

 

 

…oli museojunassa aivan aito tarpeidentekopaikka!

 

 

 muse14.jpg

 

 

 

 

Kaikki muistavat tämän:

 

 

Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa

 

Klosetten bör användas endast under tågets gång

 

 

 

 

muse15.jpg

 

 

Kamiina loi lämpöä tavaravaunuun.

 

 

 

 

muse16.jpg

 

 

Tavaravaunussa oli aitoa matkatavaraa, sillä “vauvakansaa” oli matkassa paljon ja lastenvaunut matkasivat tavaravaunussa.

 

 

Tavaravaunun eläintenkujetushäkeissä ei nyt ollut koiria eikä porsaita, joita niissä ennenaikaan kuljetettiin.

 

 

 

 

muse17.jpg

 

 

Konnarit kertoivat, polttopuiden pilkkomiseen tarkoitettu tukki ollaan uusimassa ja siltä näytti, että ei yhtään liian aikaisin.

 

 

Keski-Pohjanmaalla tukkia kutsutaan ruhmuksi.

 

 

 

 

muse18.jpg

 

 

Tärkeitä…

 

 

 

 

muse19.jpg

 

 

…ohjeita.

 

 

 

 

muse20.jpg

 

 

Näki helposti, että tavaravaunun käsienpesualtaassa oli pesty nokisia käsiä!

 

 

 

 

muse21.jpg

 

 

Työelämästä minulle työpaikka Raision Elovena-mylly - jossa minulla oli oma työpöytä vuosia - ohitettiin…

 

 

 

 

muse22.jpg

 

 

…ja saavuttiin Nokian asemalle.

 

 

 

 

muse23.jpg

 

 

Rautahepo irrotettiin junasta…

 

 

 

 

muse24.jpg

 

 

…ja se lähti etsimään Porin suunnasta kääntöpaikkaa.

 

 

 

 

muse25.jpg

 

 

Konnari kirjoitti Nokian asemalla kynä savuten matkalippuja niille, jotka olivat lähdössä Tampereelle.

 

 

 

 

muse26.jpg

 

 

Raision siilomerkki Elovena-myllyn katolla – Raision liikemerkki tosiaan kuvaa siiloryhmää lintuperspektiivistä.

 

 

 

 

muse27.jpg

 

 

Elovena-myllyn vieressä ei ole tulipaloa, vaan veturimme on siellä saapumassa paluujunamme vetojuhdaksi!

 

 

 

 

muse29.jpg

 

 

Halkoja mahtuu veturiimme matkaeväiksi 10 kuutiometriä.

 

 

 

 

muse30.jpg

 

 

On se komea!

 

 

 

 

muse31.jpg

 

 
Kuuttakymppiä ajellaan arvokkaasti!

 

 

 

 

muse32.jpg

 

 

68-vuotias Tampereella syntynyt nuorukainen!

 

 

 

 

muse33.jpg

 

 

Vettä 9,5 kuutiota, hiiltä 4,5 tonnia ja halkoja tosiaan 10 kuutiometriä.

 

 

 

 

muse34.jpg

 

 

Laituri Nokialla alkaa olla tyhjä ja paluumatka Tampereelle on alkamassa.

 

 

 

 

muse35.jpg

 

 

Perillä Tampereella taas!

 

 

 

muse36.jpg

 

 

Kiitokset Haapamäen Museoveturiyhdistykselle hienosta elämyksestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elämysmatka höyryjunalla Tampereelta Nokialle ja takaisin!, Haapamäen Museoveturiyhdistys ry,

Ammattiyhdistysliike osoitti vastuuttomuutensa

Lauantai 5.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Hallitus on pääministeri Juha Sipilän johdolla yrittänyt jo ties monennenko kerran saada maahan yhteiskuntasopimusta, jotta maamme velkaantuminen ja kilpailukyky voitaisiin saada kestävälle pohjalle.

 

 

Ammattiyhdistysliike on kerta toisensa jälkeen torpannut hankkeen.

 

 

Taisi olla jo ainakin viides kerta, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen paketista, jolla saataisiin 35.000 uutta työpaikkaa ja tasapainotettaisiin julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla.

 

 

Kaikki osapuolet ehtivät jo hehkuttamaan, että näin sovittu paketti olisi riittävä ja kaikkien hyväksyttävissä, mutta unohdettiin, että SAK totesi tarvittavan lisäaikaa sopimuksen hyväksymiseksi.

 

 

SAK-liitoista sopimusluonnoksen torppasi ensimmäisenä SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

 

 

SEL on äärivasemmistolainen liitto ja sen mielipide oli ennakoitavissa eli sen päättäjät osasivat ”diskontata”, kun hehkuttivat yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

 

Olen 40-vuotisen työurani aikana karvaasti saanut kokea SEL:n työtaistelutoimenpiteet ja olen saanut parhaani mukaan paikkailla niitä ongelmia, joita SEL:n työtaistelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet asiakaskunnalleni.

 

 

Myös AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuuton asenne yhteiskuntasopimukseen oli ennakoitavissa, joten senkään eilen kertoma, että se ei hyväksy kilpailukykypakettia ei ollut yllätys.

 

 

Yllätys oli PAM:n eli Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n päätös jättäytyä kilpailukykysopimusneuvottelujen ulkopuolelle.

 

 

Rakennusliitto ry:n jääminen pientareelle räksyttämään ei myöskään ollut yllätys.

 

 

Kun näiden neljän luetellun liiton lisäksi myös Metalliliitto kovine ehtoineen asettui vapaamatkustajaksi Suomen kuntoonlaittamisessa, ovat ay-änkyrät jälleen kerran osoittaneet todelliset tavoitteensa.

 

 

Asetan koko ammattiyhdistysliikkeen vastuulliseksi kilpailukykysopimuksen torppaamisesta, vaikka sopimuksen hyväksyneet toistelevatkin, että emmehän me, vaan nuo muut.

 

 

Totean, että olen koko työurani aikana toiminut vastuullisesti, kun en ole hetkeäkään ollut minkään ammattiliiton jäsen.

 

 

On luonnollista, että palkkatyötä tehneenä piti varmistaa elanto mahdollisen työttömyyden aikana ja sen vuoksi olinkin ns. Loimaan kassan eli Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsen.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen jäsenyyteni YTK:ssakin oli aiheeton, sillä työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä!

 

 

Suosittelen lämpimästi kaikille YTK:n jäsenyyttä – ei tarvitse kuulua ay-änkyröihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ammattiyhdistysliike on vastuuton, ay-liike, vastuuton ay-liike, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Rakennusliitto ry, Metalliliitto, Yleinen työttömyyskassa YTK,

En saanut köniini, vaan sain palkintomatkan Gotlantiin

Keskiviikko 16.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Palvelualan ammattiliiton järjestöjohtaja Niina Koivuniemi totesi 14.9.2015 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa, että ns. rikkuritoimintaan osallistunut saisi työpaikalla köniinsä.

 

Koivuniemi toteaa lehden mukaan sanatarkasti näin:

 

 

”Jos joku rikkuritoimintaa yrittää, niin siellähän voi saada vaikka köniinsä”.

 

 

Arvostan ns. rikkuritoimintaa ja olen siihen itsekin osallistunut mm. joskus 1970-luvulla, kun silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry lakkoili.

 

 

Käsitän, että Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry on nyttemmin lopettanut toimintansa ja se on liittynyt Ammattiliito Pro:hon, jonka puheenjohtaja aikoinaan toimi ay-änkyrä Antti Rinne.

 

 

Teollisuustoimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan ja mm. Raision Tehtaiden tilauskeskuksen toiminta uhkasi pysähtyä.

 

 

Sain työnantajaltani kyselyn, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi Tilauskeskukseen ja hoitamaan sinne tulevien tilausten hoitamisen yrityksemme tilausjärjestelmiin.

 

 

On selvää, että halusin pitää työnantajani toiminnan käynnissä ja sen vuoksi toiminkin Teollisuustoimihenkilöiden lakon ajan yrityksemme Tilauskeskuksessa tilausten vastaanottajana.

 

 

Kaikki meni hyvin ja olin lakon jälkeen tyytyväinen, kun esimieheni lupasi minulle ja kolmelle muulle ”rikkurille” lomamatkan yrityksen kustannuksella Gotlantiin.

 

 

 

Saimme täydellä palkalla ja täydellä päivärahalla sekä työnantajan kustannuksella viettää Gotlannissa muutaman päivän sekä tutustua Gotlannin nähtävyyksiin ja siellä tapahtuvaan agribisnekseen.

 

 

Kerrassaan hieno matka!

 

 

On luonnollista, että lomamatkamme oli virallisesti ”työmatka”, mutta todellisuudessa se oli palkkio siitä, että pidimme yrityksemme toiminnan käynnissä Teollisuustoimihenkilöiden lakon aikana.

 

 

Omakohtaisen kokemusteni mukaan PAM:n järjestöjohtaja Niina Koivuniemi puhuu potaskaa. Työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka hoitavat asioita, kun ay-väki lakkoilee.

 

 

Olin tapauksen jälkeen Raision palveluksessa vielä yli kolmekymmentä vuotta ja en saanut sinä aikana yhtäkään uhkausta, että osallistuin arvostamaani ns. rikkuritoimintaan.

 

 

En saanut kertaakaan tiiliskiveä päähäni ja tapausta seuranneena yli kolmenkymmenen vuoden aikana, jolloin sain toimia yrityksessämme erilaisissa esimiestehtävissä, en saanut alaisiltani pienintäkään viitettä, että olisin ollut epäkelpo esimies.

 

 

Kannustan kaikkia ryhtymään aina ja kaikkialla ay-väen kutsumaan ns. rikkuritoimintaan, sillä se pitää tarvittaessa yhteiskuntamme pyörät pyörimässä ja rakentaa meille kaikille parempaa tulevaisuutta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ammattiliito Pro, Pro, Antti Rinne, Teollisuustoimihenkilöiden Liitto ry, rikkuri, Gotlanti, palkinto rikkuroinnista, lakko, PAM, järjestöjohtaja Niina Koivuniemi, Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto,

Metsänhoidossa tarvitaan maalaisjärjen lisäksi myös kaupunkilaisjärkeä!

Sunnuntai 20.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n juhlavastaanotolle perjantaina 18.10.2013 Tampereen Raatihuoneelle tervehdyksensä tuoneen MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan keskeinen ajatus ilmenee tämän jutun otsikosta.

 

 

tasemo1

 

 

Tampereen Raatihuone näytti lokakuisessa iltavalaistuksessa parhaat puolensa, kun tamperelaiset ”etämetsänomistajat” kokoontuivat 25-vuotisjuhliinsa.

 

 

 

tasemo2

 

 

Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:llä on jäseniä n. 700 ja heistä vajaat puolet osallistui juhlavastaanotolle.

Apulaispormestari Leena Kostiainen ja juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Antti Haapamäki toivottivat vieraat tervetulleiksi Raatihuoneen kristallikruunujen alle.

Tässä Kostiaista kättelemässä Erkki Tuuna.

 

 

 

tasemo3

 

 

Apulaispormestari Kostiainen toivotti juhlavieraat Tampereen kaupungin puolesta tervetulleiksi sekä kertoi Raatihuoneen historiasta.

 

Metsänomistajat ovat valtiolle merkittävä "rahoittaja", sillä metsänomistajien maksamat metsänmyyntiverot menevät pääomatulona kokonaisuudessaan valtion pohjattomaan kassaan. 


Harmittelen, että sain illan aikana kahdeltakin ammattihenkilöltä tiedon, että metsänmyynnistä maksettavat verot menisivät myyjän asuinpaikkakunnan hyväksi, mutta näin ei ole. Kiitän sitä aktiivista blogini lukijaa, joka osasi johdatella minut tutkimaan asiaa tarkemmin. Opin tästä sen, että kahta asiantuntijaa ei kannata uskoa, vaan on kysyttävä vastausta vielä kolmannelta.

 

Apulaispormestari Kostiainen halusi kysellä Tampereen kaupungille tärkeän sidosryhmän mielipiteitä mm. kaavoituksesta. Täytyy kuitenkin muistaa, että perin harvat Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n jäsenistä omistavat metsää Tampereen kaupungin alueella, joten kysely ei henkilökohtaisesti koskettanut juuri ketään juhlayleisöstä.

 

 

 

tasemo4

 

Tässä muuten buffet-tarjoilun menu!

 

 

 

tasemo5

 

  

Yhdistyksemme puheenjohtaja, pankinjohtaja Antti Haapamäki

 

 

 

tasemo6

 


…jakoi ansioituneille jäsenillemme tunnustukseksi Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n eli TaSeMo:n viirin!

 

 

 

tasemo7

 

 

Juhlavastaanoton asia-antia oli MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolan  katsaus ajankohtaisiin metsäasioihin.

 

- Maalaisjärjen lisäksi metsänomistajajärjestössä on hyvä olla mukana myös kaupunkilaisjärkeä, totesi puheenjohtaja Tiirola

 

Metsänomistajien edunvalvontaa ollaan selkiyttämässä, jatkoi Tiirola.

 

”Metsänomistajien liittojen ja MTK:n metsälinjan resursseja kaavaillaan yhdistettäväksi. Jatkossa metsänomistajat pääsisivät täysivaltaisesti mukaan koko järjestön päätöksentekoon. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin saakka on tarjolla oman metsänhoitoyhdistysten jäsenyyden kautta kaikille metsänomistajille.”

 

 

tasemo8

 

 

Lausun parhaat kiitokset apulaispormestari Leena Kostiaiselle ja Tampereen kaupungille, että tamperelaisia etämetsänomistajia arvostetaan ja heidän merkittävä panoksensa asuinpaikkakuntansa hyvinvoinnin eteen huomioidaan!

 

Olen varma, että kiitoksiini yhtyvät kaikki TaSeMo:n seitsemänsataa jäsentä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Seudun Metsänomistajat ry, Tampereen Seudun Metsänomistajat, TaSeMo, Antti Haapamäki, Leena Kostiainen, apulaispormestari Leena Kostiainen, Tampereen Raatihuone, Mikko Tiirola, MTK:n metsävaltuuskunta, maalaisjärki, kaupunkilaisjärki,

Syyshortensiapensaat ja -aidanteet ovat nyt parhaimmillaan

Tiistai 18.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla aikaisemminkin käsitellyt syyshortensian hoitamista ja kukkimista.

 

Elämme parasta aikaa syyshortensian ystävän kannalta, sillä syyshortensiapensaat ja syyshortensia-aidanteet ovat nyt parhaimmillaan.

 

Omakotitalotonttimme kahdella sivustalla on ollut syyshortensia-aidanteet jo yli 20 vuotta – omaamme siis jonkinlaista kokemusta syyshortensioista.

 

shortensia1

 

Kadulta ulko-ovelle johtavan laatoituksen varrella on molemmin puolin hyvin viihtyneet syyshortensiapensaat.

 

 

shortensia2

 

Omakotitalotonttimme pitkällä sivulla, kävelytien varrella, on syyshortensia-aidanne parinkymmenen metrin pituudelta ja tähän aikaan se on komea näky.

 

 

shortensia3

 

Tässä sama aidanne on toiselta suunnalta kuvattuna.

 

 

shortensia4

 

Syyshortensia on komeasta ulkonäöstään huolimatta jokseenkin hajuton, joten hajuelämystä se ei pysty antamaan. Toisaalta se saattaa olla etukin – näin ainakin allergikkojen kannalta.



**********

 

 

On todettava, että on meillä heikostikin onnistuneita syyshortensiapensaita ja niistä on paikallaan kertoa niille, jotka suunnittelevat syyshortensiapensaiden istuttamista.

 

 

shortensia5

 

Syyshortensiapensas tarvitsee tilaa ympärilleen ja sitä meillä ei ole riittävästi takapihalle istutetun pensaan ympärillä - norjanangervo valtaa tilaa syyshortensialta.

Muistakaa jo istutusvaiheessa huolehtia, että syyshortensiapensaan ympärillä on väljää vielä parinkymmenen vuoden kuluttuakin!

 

 

shortensia6

 

Syyshortensian toinen haaste on, että pensas tai aidanne istutetaan liian lähelle puita. 

Tämän jutun ensimmäistä kuvanäkymää kun hieman laajentaa, huomataan, että sisääntuloreitistä hieman kauempana olevat syyshortensiapensaat ovat pahoin kärsineet aidanteen vierellä kasvavista männyistä. 

Muistutan siis toisenkin kerran, että syyshortensiapensas tarvitsee tilaa.

 

Miksi kävelytien varrella kasvava syyshortensia-aidanne on vielä nykyäänkin kohtuullisen hyvässä kunnossa?

 

Syitä on ainakin kaksi.

 

Hyvä ja perusteellinen perustamistyö

 

Aidannetta varten kaivettiin 60 senttiä leveä ja 80 senttiä syvä ”oja”, joka täytettiin happamalla maalla.

 

On turha toive saada syyshortensia näyttäväksi, jos istutuskuoppa on vain ämpärinkokoinen teelmäs. Kunnollinen istutuskuoppa yksittäiselle pensaalle ja tilava ”oja” aidannetta varten!

 

 

Maanparannus happamalla maalajilla joka toinen vuosi

 

Syyshortensia vaatii alppiruusujen ja pensasmustikan tapaan happaman kasvualustan.

 

Runsaan parinkymmenen metrin pituiselle aidanteelle tarvitaan henkilöauton peräkärryllinen mustaa suomutaa mieluusti joka toinen vuosi.

 

Kalsium (Ca) on syyshortensian vihollinen ja tämä kannattaa muistaa myös silloin, jos syyshortensiaa haluaa lannoittaa.

 

Kannustan hankkimaan omalle pihalle syyshortensian tai jopa aidanteen – kasvi palkitsee isäntäväen ja kukkivaa syyshortensiaa tullaan katsomaan kauempaakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: syyshortensia, syyshortensia-aidanne, syyshortensian istuttaminen, syyshortensian lannoittaminen, syyshortensia tarvitsee happaman kasvualustan,

Ammattiyhdistysliike on taas lyömässä yhden naulan omaan arkkuunsa

Sunnuntai 15.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen laatinut tämän kirjoituksen 12.4.2012 eli ennen, kuin ammattiyhdistysliike taipui koululaisharjoittelijoiden työharjoittelussa järkevän ratkaisun kannalle.

Julkaisen kirjoituksen 12.4.2012 laatimassani muodossa vaikka tiedänkin, että myönteiseen ratkaisuun ollaan pääsemässä!


**************


On ollut uskomatonta seurata, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on torppaamassa koululaisharjoittelijoiden työharjoittelua kaupanalan yrityksissä.

 

PAM käyttää keppihevosenaan sitä, että koululaisharjoittelijat eivät saisi suorittaa harjoitteluaan ns. järjestäytymättömien työnantajien yrityksissä.

 

On suorastaan ennenkuulumatonta, että ammattiyhdistysliike pyrkii määräilemään yrityksiä sen perusteella, että ovatko ne ammattiyhdistysliikkeen talutusnuorassa.

 

Suomeen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi Ruotsista 23.4.2012 palaava Juhana Vartiainen totesi demaritaustastaan huolimatta Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa maaliskuun 7. päivänä, että...

...ay-liike jähmettää päätöksiä Suomessa.


PAM:n tapauksessa juuri näin on.

 

Vartiaisen mielipiteeseen on helppo yhtyä.

 

Tutustu ja tienaa -sopimus on ollut voimassa jo useita vuosia. Siinä nuori on työssä kaksi viikkoa ja tienaa reilut 300 euroa. Tämän nuorten mahdollisuuden tutustua työelämään PAM nyt haluaa torpata!

 

Pääministeri Jyrki Kataiselle on ollut viime aikoina mahdotonta antaa tunnustusta mistään hänen toimistaan. Nyt on kuitenkin annettava tunnustus Kataiselle, kun hän patistaa PAM:ia luopumaan syrjintäpolitiikastaan.


Jään kuitenkin odottamaan työministeri Lauri Ihalaisen jyrähtämistä, sillä uskon, että ainoastaan hän pystyy ohjaamaan PAM:n ruotuun - siihen eivät pojanklopit pysty!

 

Ei voi olla oikein, että nuorilta viedään mahdollisuus tutustua työelämään ja saamaan kahden viikon kestävästä työjaksostaan vaatimaton korvaus.

 

PAM:n toiminta tulee voimistamaan ammattiyhdistysliikkeeseen kohdistuvaa karttamista ja kaikki sen toimenpiteet satavat suoraan YTK:n eli ns. Loimaan kassan hyväksi.

 

On selvää, että kaikkien palkkatyössä toimivien pitää varmistaa toimeentulonsa työttömyyden varalta.

 

Varmistin aikoinaan työttömyysturvani YTK:n kautta ja vaikka en työttömyysturvaa koskaan tarvinnutkaan, pidän ”Loimaan kassan” nykyistäkin työttömyysturvan takaamista 99 euron vuosimaksulla edullisena.

 

Kannustan kaikki kaupanalan työntekijöitä hoitamaan työttömyysturvansa YTK:n kautta – se maksaa vain 99,00 euroa vuodessa!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palvelualojen ammattiliitto PAM ry , PAM, Tutustu ja tienaa -sopimus , Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), VATT, VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen, Juhana Vartiainen, Maaseudun Tulevaisuus, Jyrki Katainen, työministeri Lauri Ihalainen,

Kyykäärmeen tappaminen on luvallista

Keskiviikko 8.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime talvi oli kyykäärmeiden talvehtimisen kannalta otollinen ja se myös näkyy, sillä niitä esiintyy nyt poikkeuksellisen runsaasti.

Mökkitonttimme on ”miesmuistin” kuulunut alueeseen, jossa kyitä esiintyy runsaasti. Edes alueelle aikoinaan rakennettu Tampare-Parkano-Seinäjoki –rautatie ei ajanut kyykäärmeitä pois.

Pyrimme pitämään kyyt kurissa tappamalla niitä. Kyy ei ole rauhoitettu eläin, joten sen tappaminen on täysin luvallista.

Kevään kahtena viikonloppuna olemme joutuneet lopettamaan neljä kookasta kyytä.

Sanotaan, että nurmikon pitäminen lyhyenä auttaisi, mutta mökillämme sekään ei auta.

Mansikkamaan musta muovi ja sen alle luikertaminen on erityisen haluttua puuhaa kyille. Puolet tappamistamme kyykäärmeistä on mansikkamaan kevättöiden yhteydessä tavattu mansikkamuovin alta.

Mansikoita riittää hieman myyntiinkin, joten voidaan todeta, että kyyt haittaavat meillä elinkeinotoimintaa!

Mökillämme vierailee säännöllisesti neljä alle kouluikäistä lasta, joten kyyntorjunta on heidänkin kannaltaan tärkeää.

Jouduin itse kyyn puremaksi opiskeluaikana, kun olin opiskelukavereiden kanssa keräämässä kasveja. Agrologiopiskeluun kun ainakin silloin kuului mittavan kasvi- ja siemenlajitelman kerääminen.

 

Väite, että kyy karkottuisi töminällä ei ainakaan minun tapauksessani pitänyt paikkaansa, sillä tulin vasta kolmantena jonossa, kun kuljimme kasveja etsimässä lehtomaisessa maastossa.

 

Kyy puri minua lenkkitossun yläpuolelle – joku kyynsuojelija sanoisi tietysti, että maastoon ei saa mennä lenkkitossuilla!

 

Minut vietiin taksilla Tampereen Keskussairaalan ensiapuun ja siellä minut ohjattiin kaiken muun jonon ohi operointipöydälle, jossa lääkäri pisti nilkkaani vasta-ainepistoksen. Ohjeeksi annettiin liikkumisen välttäminen ja viisi päivää sairaslomaa.

 

Kyynpurema ei koskaan ole pikkujuttu, vaan se vaatii aina nopeaa hakeutumista hoitoon.

 

Tiedän ja tunnen hyvin tapauksen, jossa kyynpureman saanut marjastaja odotti yön yli aamuun ja meni vasta silloin lääkärille. Potilas matkasi lääkärin vastaanotolle polkupyörällä ja se varmisti, että myrkky levisi tehokkaasti koko kehoon. Kyseinen henkilö kärsi koko loppuelämänsä kyynpureman jälkiseurauksista.

Vanha kansa tunsi ns. käärmeennousupaikat. Ne ovat paikkoja, joissa kyyt talvehtivat.

 

Tiedän Keski-Pohjanmaalla erään käärmeennousupaikan sijainnin. Vanhaan aikaan paikalliset ihmiset saivat tapettua keväisin tällä käärmeennousupaikalla lukemattomia kyitä. Nyt ei enää niin tehdä ja sielläkin kyyt ovat vaarallisesti yleistyneet.

 

Maaseudun autioituminen merkitsee, että ennen ”kyyvapailta” alueilta niitä tavataan.

Kyykäärme on tietyllä tavalla kaunis matelija, mutta myrkyllisyytensä ja runsaan esiintymisensä vuoksi se joutuu ainakin meillä joka kerta ajojahdin kohteeksi. Ajojahdin tulos on useimmiten se, että kyy saadaan tapetuksi.

Pahinta on, että koko ajan joutuu tarkkailemaan lähiympäristöä, jotta ei astu kyyn päälle.

Korostan, että kyyn tappaminen on täysin sallittua, sillä Suomen kyykanta luokitellaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa ”Least Concern” (LC) -luokkaan. Se merkitsee, että Suomessa kyykanta tunnetaan hyvin ja kanta on runsas sekä vakaa eli kyseessä on elinvoimainen laji.

Euroopan luonnonsuojelusopimus edellyttää kaikkien matelijoiden rauhoittamista, mutta Suomi teki kyyn kohdalla varauksen liittyessään sopimukseen vuonna 1983. Viisas päätös!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyy, kyykäärme, kyyn tappaminen on sallittua,

Kaikki Suomessa valmistettu olut täyttää lähiruuan kriteerit

Torstai 31.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Vilja-alan yhteistyöryhmä, Kauppamallastamojen Yhdistys sekä MTK järjestivät ”Mallasohran tuotannon mahdollisuudet” –seminaarin 29.3.2011 Tampereella.

Seminaariteeman alaviite oli: ”Kotimainen, laadukas raaka-aine pellolta pulloon”.

Seminaaripaikkana toimi Elokuvateatteri Plevna Finlaysonin alueella ja tilaisuuden ruokailut tapahtuivat vieressä sijaitsevassa Panimoravintola Plevnassa.

Osallistuin koko päivän kestäneeseen mielenkiintoiseen seminaariin.

Jo järjestäjätahoista ja seminaariteeman alaviitteestä voi päätellä, että päivän aikana käsiteltiin koko mallasketjun asioita ”Pellolta pulloon”.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n Elina Ussa totesi alustuksessaan, että ala seuraa tarkasti seuraavan hallituksen linjauksia mm. sokeriveron ja alkoholiveron osalta.

Liiton jäsenyritykset ovat Oy Hartwall Ab, Nokian Panimo Oy, Olvi Oyj ja Oy Sinebrychoff Ab. Yhtiöiden osuus Suomen tilastoidusta olutmyynnistä on 90 %. Pienpanimoiden osuus on 1,5 % ja loppuosuus on tuontioluita.

Mallasketju työllistää Suomessa suoranaisesti 2.300 henkilöä ja välillisesti 38.000 työntekijää.

Suomen alkoholinkäytöstä (100 %:n alkoholipitoisuudella laskettuna) keskiolut merkitsee 37 %, vahva olut 4 % ja viina 28 %. Loppuosuus on siidereitä ja erilaisia viinejä.

Hartwall kuuluu Heineken-korserniin ja Sinebrychoff puolestaan Carlsberg-konserniin. Tämä hämärtää vahvasti mainittujen panimoiden ja siten jopa koko panimoalan kotimaisuus-imagoa.

Panimoilla raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on 80 %. Se merkitsee, että panimot kiinnittävät suurta huomiota mm. maltaan hintaan.

Suomessa mallas- ja olutketjun haaste on, että kokonaisvolyymi ei kasva. Kulutuspohjaa pyritään kasvattamaan viinan kustannuksella.

Mallasketjun ongelma kaikissa vaiheissa on alhainen kannattavaisuus. Olutkulttuuri on hintamielikuvan tiukassa puristuksessa.

Kaupan omat olutmerkit ovat tulleet mukaan myös päivittäistavarakauppaan. Se merkitsee, että kaikki arvoketjun osat tinkivät kaiken pohjahintaan. Kaupan merkkien myötä kotimaisuuden arvo vähenee, sillä kaupan merkit siirtyvät yleensä tietyn ”kuherruskuukauden” jälkeen ulkomailla valmistettaviksi.

Raision Juhani Elonheimo käsitteli mallasohran maailmankaupan globaaleja kuvioita.

Elonheimo mainitsi, että mallasohranviljelijän kannattaa seurata ainakin seuraavia seikkoja:

  • Sää (Venäjä, Argentiina, Australia, Kanada, USA)
  • Kiinan tilanne
  • Varastotilanteet
  • Politiikka (Pohjois-Afrikka)
  • Valuuttasuhde (euro/dollari)
  • Spekulantit
  • Raakaöljyn hintakehitys

Mallas ja mallasohra ovat Suomelle merkittäviä vientituotteita.

Kotimaan mallastarve on 60.000 tonnia vuodessa ja esim. Raision sekä Viking Malt´n yhteistuotanto on 160.000 tonnia. Näiden kahden mallastamon yhteinen vientitarve on siis 100.000 tonnia mallasta vuodessa.

Vientitarpeeseen on lisättävä se volyymi, jonka viljakauppiaat toimittavat mallasohraa vientimarkkinoille.

Hyvällä syyllä voidaankin todeta, että mallasohrantuottaja on vientituotteiden tuottaja!

Laihian Mallas Oy:n toimitusjohtaja Lasse Koski totesi selkeästi, että kauppa tarjoaa aina halvinta vaihtoehtoa, jos kuluttaja ei osaa vaatia kotimaista elintarviketta.

Mainio mallas- ja mallasohraseminaari päättyi Panimoravintola Plevnassa olutmaistiaisiin – joka härjillä ajaa se härjistä puhuu!

 

pict0536.jpg

 

Tässä entiset työkaverini, mallasalan rautaiset amattilaiset, Raisio Malt`n Erja Kotaviita (oikealla) ja Tuula Lönnqvist (vasemmalla) ovat pöydän päässä maistelemassa Plevnan mainioita oluita. Molemmilla näyttää olevan "maistelulaseissaan" vehnäolutta.

 

Hyviltä Plevnan oluet maistuivat myös blogistin mielestä!

 

Kiitän tilaisuuden järjestäjiä ja kaikkia seminaarin osanottajia hyvän sekä kattavan tilaisuuden aikaansaamisesta. Tamperelaisena oli mukava tavata kaikki mallasohra-, mallas- ja panimoalan asiantuntijat Tampereella teemaan sopivissa puitteissa eli Plevnassa!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vilja-alan yhteistyöryhmä, VYR, ETL, Kauppamallastamojen Yhdistys, MTK, Elina Ussa, Juhani Elonheimo, Lasse Koski, Panimoravintola Plevna, Plevna, Elokuvateatteri Plevna,

Kaksikymmentä vuotta omakotiasukkaiden edunvalvontaa ja virkistystoimintaa Palokalliolla

Lauantai 1.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Palokallion Omakotiyhdistys ry perustettiin 6.12.1990. Omakotiyhdistys täytti siis viime Itsenäisyyspäivänä 20 vuotta.

Omakotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Multisillan seurakuntatalolla ja paikalla oli yhdistyksen 15-vuotishistoriikin laatineen Rauno Kouhian mukaan 16 henkilöä. Olin paikalla eli kuulun yhdistyksen perustajajäseniin.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pieni yhdistys, mutta se on saanut toiminnallaan laajaa huomiota Tampereella.

Olemme joutuneet koko olemassaolomme ajan puolustamaan tavallisen tamperelaisen – omakotiasujan – elinolosuhteita.

Lentomelu, VT3:n liikennemelu, voimajohtolinjan sijainti liian lähellä asutusta ja erityisesti huonekalujätti Ikean aiheuttamat elinolosuhteiden heikennykset ovat merkinneet sitä, että Palokallion Omakotiyhdistys ry on joutunut nousemaan ”barrikaadeille”.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pystynyt jatkuvasti uudistumaan. Uudistumisen keskeinen elementti on ollut se, että puheenjohtajan pestin hoitaja vaihtuu ripeään tahtiin.

Kahdenkymmen vuoden aikana meillä on ollut 12 puheenjohtajaa; Jarmo Mäkinen, Jari Kailajärvi, Erja Lehtivirta, Pertti Paulakorpi, Kari Santavuori, Rauno Kouhia, Seppo Viljamaa, Jukka Välimäki, Esko Erkkilä, Henry Kukkola, Leena Kiuru ja nyt puheenjohtajana toimiva Pirjo Hyvärinen-Kantee.

Me palokalliolaiset – ainakin minä – katselemme surullisena niitä yhdistyksiä, joissa sama henkilö on toiminut puheenjohtajana viisi vuotta yhteen soittoon. Tampereelta taitaa löytyä omakotiyhdistyksiä, joissa sama henkilö on ollut puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.

On helppo kuvitella, että kymmenvuotinen yhden henkilön puheenjohtajuus heikentää kaiken aloitteellisuuden yhdistystoiminnassa ja yhdistys alkaa elämään henkitoreissaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry suuria haasteita ovat ns. Ikea-räjäytysten kiinteistöille aiheuttaminen vaurioiden korvaaminen. Tampereen kaupunki on ollut umpikorvainen korvausvaatimuksille, vaikka solmimme asiasta erillisen sopimuksen. Kaupungin umpikorvaisuus on pelottavaa, kun ajattelemme niitä uusia hankkeita, joita Tampereen kaupungilla on eteläisellä alueellaan.

Lahdesjärven osayleiskaavasuunnitelmat ja niiden toteuttamiseen liittyvät Tampereen ehkä kaikkien aikojen suurimmat räjäytystyöt merkitsevät Palokallion Omakotiyhdistykselle valtavia haasteita.

Lakalaivan kaavasuunnitelmat ovat seuraava suuri koitos, jossa Palokallion Omakotiyhdistys ry joutunee esiintymään etulinjassa.

Peltolammin tiivistysrakentaminen ja sen myötä mahdollisesti muodostuva käytäntö viihtyisten asuinalueiden raiskaamisesta merkitsevät jatkuvaa varuillaanoloa Palokallion Omakotiyhdistykselle.

Olemmeko kahdenkymmenen vuoden aikana saaneet mitään aikaiseksi?

Olemme saaneet paljonkin.

Saimme Tampereen kaupungin Ikea-huumassaan siirtämään Ikean liittymiä pois alueemme läheisyydestä siten, että niiden osalta voimme jatkaa joltisenkinlaista elämää. Valitettavasti vedimme valituksemme pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Olisimme sen ilmeisesti voittaneet ja Ikea olisi saanut katsella jostain muualta pesäpaikkaa.

Solmimamme Ikea-sopimus merkitsi vanhan kaatopaikka-alueen kunnostamista ja alueemme laidalla kulkevan voimajohtolinjan purkamista.

Voimajohtolinjan purkaminen merkitsi hengenvaarallisen ja ikääntyneen voimajohtolinjan poistumista vaarantamasta alueen asukkaita ja Palokalliolla liikkuvia. Purkamisen nokkamiehenä toimivat Veikko Niemelä sekä Henry Kukkola – nostan ”häntääni”, että osasin vaatia voimajohtolinjan purkamista osana Ikea-sopimusta.

Ikea-sopimukseen kirjattiin tiettyjä räjäytysten aiheuttamiin heilahdusnopeuksiin liittyviä kohtia. Niiden osalta Markku Kanteen rooli oli keskeinen. Ilman hänen jatkuvaa seurantaansa Ikea-räjäytysten tuhot olisivat olleet tyystin toista suuruusluokkaa kuin nyt.

Ikea-taistelujen tärkeänä henkilönä on vielä mainittava silloinen puheenjohtajamme Leena Kiuru. Hänen syvällinen laki- ja säädöstuntemuksensa sekä sujuva kynänsä olivat keskeisellä sijalla, kun taistelimme olemassaolostamme Ikea-huumaa vastaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry ei voi jatkossakaan alkaa lepäämään laakereillaan.

Sen verran kuitenkin irroittelimme, että tarjosimme alueemme asukkaille ja heidän Uudenvuoden-vierailleen samppanjat keskiyön hetkenä viime yönä.

Olemme viime vuosina tarjonneet nuotiotulien loisteessa asukkaille Palokallion Pamaus-juomaa vuodenvaihteen hetkillä, mutta nyt juhlistimme 20-vuotisjuhlaamme Pamaus-juoman lisäksi samppanjatarjoilulla!

Sen Palokallion Omakotiyhdistys ry ja sen jäsenet ovat totisesti ansainneet!

 -Esko Erkkilä-

 

PS. Uudenvuoden aamu alkoi tavanomaiseen tapaan eli räjäytysroinan haravoisella ja rojun laittamisella roskasäkkeihin. Rojun määrä on vähentynyt, mutta edelleen sitä on tapahtumapaikalla vähintään riittävästi. Rojunkerääjiä ei aamusella montaa ole, mutta vakioporukka jaksaa siistiä elinympäristöään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Palokallion Omakotiyhdistys, Tampere, Ikea, Ikea-sopimus, Rauno Kouhia, Veikko Niemelä, Henry Kukkola, Leena Kiuru, Markku Kantee, Palokallion Pamaus, Pirjo Hyvärinen-Kantee, Jukka Välimäki, Seppo Viljamaa, Kari Santavuori, Pertti Paulakorpi,