Vaalikopit saapuivat Tampereen Keskustorille!Tiistai 16.1.2024 - -Esko Erkkilä- Tampereella on kaikkiaan 20 vaalimainostelinettä puolueiden ja valitsijayhdistysten käytettävissä presidentinvaalien ennakkomainonnassa.Mainostelineiden lisäksi kaupunki toimittaa Keskustorille jokaiselle halukkaalle taholle vaalikopin ja näihin vaaleihin vaalikopit ovat varanneet muut, mutta Harry Harkimo, Sari Essayah ja Alexander Stubb eivät ole sitä nähneet tarpeelliseksi.Keskusta avasi vaalikoppinsa sunnuntaina 14.1.2024 ja tässä muutama kuva avajaistilaisuudesta:Pahvi-Olli paimensi koko porukkaa.Pauli Haapaniemi, Ikaalisten KeskustaPahvi-OlliAri Hirvikoski, MSL-Tampereen puheenjohtajaJanne Riitakorpi, Pirkanmaan Keskustan toiminnanjohtajaPasi Kajarinne, Keskusta-aktiivi TampereeltaToivo Aura, Tampereen Keskustan hallituksen jäsenPahvi-OlliAntti Kurvinen, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja************************Ja kylmä oli sää!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vaalikopit saapuivat Tampereen Keskustorille!, Li Andersson, Olli Rehn, Jussi Halla-aho, Jutta Urpilainen, Mika Aaltola, Pekka Haavisto, Pauli Haapaniemi, Ari HIrvilammi, Janne Riitakorpi, Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen, Toivo Aura |
Suorastaan hirvittää, kun jotkut kutsuvat perunoita kusi- ja paskapotuiksi!Maanantai 17.10.2022 - -Esko Erkkilä- Aikuisikäni suurimpia yllätyksiä ja pettymyksiä on ollut se, kun perunoita kutsutaan potuiksi!Meillä Viljakkalassa pottu on yöastia, johon kuset kustiin ja jopa paskat paskannettiin öiseen aikaan, kun ei haluttu mennä asioille paskahuusiin.En tarkalleen tiedä, että missäpäin Suomea on alkujaan ollut noin saastainen näkemys perunoista, mutta valitettavan yleistä se on vieläkin.En suinsurminkaan suostuisi kutsumaan omalla maalla kasvaneita perunoita potuiksi, sillä se jos mikä on kotimaisen ruuan halventamista!
-Esko Erkkilä- |
3 kommenttia . Avainsanat: Suorastaan hirvittää kun jotkut kutsuvat perunoita kusi- ja paskapotuiksi!, Miksi perunoita klutsutaan kusipotuiksi?, Miksi perunoita kutsutaan paskapotuiksi?, Kusipottu, Paskapottu, |
Jussi Mäntysen eläinveistokset ovat todellisia taideteoksia!Keskiviikko 2.10.2019 - -Esko Erkkilä- Tunnustan, että olen ”aina” ollut kuvanveistäjä Jussi Mäntysen ja hänen eläinaiheisten veistostensa suuri ihailija.
Ihailuni perustuu paljolti Viipurissa Torkkelinpuistossa sijaitsevaan ”Hirvi” – veistokseen, jonka Jussi Mäntynen loi jo vuonna 1923 ja se pystytettiin Viipuriin vuonna 1928. Teoksen toisintopatsaat saatiin Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972. Tunnustan, että en ole milloinkaan nähnyt toisintopatsaita, mutta alkuperäisen sitäkin useammin!
*****************
Sain tutustua Jussi Mäntysen veistoksiin Mäntässä Serlachius-museoissa 28.9.2019, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti mm. sinne suuntautuneen 80-vuotisjuhlatilaisuutensa.
G.A.Serlachiuksen pääkonttorin pääsisäänkäyntiä vartoivat Jussi Mäntysen veistämät ilvespari ja veistosparin nimi on ”Äidin ylpeys”!
Samasta aiheesta on vuonna 1934 Jussi Mäntysen punaisesta graniitista veistämä veistos Joenniemen kartanossa.
”Rosvoritari” vuodelta 1930.
”Selkäänsä koukistava ilves” vuodelta 1935.
”Istuva ilves” on Jussi Mäntysen tuotantoa joskus 1930-luvulta!
Jussi Mäntynen - oikeastaan Johan Rickhard Konstantin Mäntynen - syntyi 1886 Helsingissä ja kuoli Turussa vuonna 1978 – Mäntynen sai professorin arvonimen vuonna 1949.
******************
Jussi Mäntysen eläinaiheisten veistosten pikkutarkkuus perustuu osaltaan siihen, että hän toimi Helsingin Yliopistossa pitkään konservaattorina ja siinä työssään hän tutustui eläinten anatomiaan perusteellisesti.
Turun Taidemuseossa on erillinen ”Jussi Mäntysen huone” ja siellä on Mäntysen lahjoittamia pienoisveistoksia esillä peräti 120 kappaletta.
Jouduin työelämäni aikana viettämään aikaani ihan riittävästi Turussa ja Varsinais-Suomessa, mutta pitäisikö kuitenkin nöyrtyä ja käydä tutustumassa Jussi Mäntysen taideteoksiin?
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-veistos Viipurissa, Hirvi-veistos Torkkelinpuistossa, Hirvi-veistos Turussa, Hirvi-veistos Lahdessa, Hirvi-veistos Helsingissä, professori Jusi Mäntynen, |
Vuoden 2019 Kyröläismatkaan liittyvät blogikirjoitukseni alkavat olla finaalissa!Lauantai 17.8.2019 - -Esko Erkkilä- Hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen aloitteesta ja johdolla on nyt toteutettu lähes kaksikymmentä Kyröläismatkaa.
Kyröläismatkamme alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelukentille Venäjällä. Venäjän lisäksi olemme monesti suunnanneet Kyröläismatkamme Baltiaan sekä Puolaan – olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille!
Heinäkuun alussa toteuttamamme vuoden 2019 Kyröläismatkamme ei suinkaan päättynyt Viipurin Punaisella torilla seisovan Leninin patsaan tuijotteluun, vaan se päättyi…
…tutustumiseen Alvar Aallon suunnittelemaan Viipurin Kaupunginkirjastoon.
Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Viipurin Kaupunginkirjasto muodostavat ainutlaatuisen kulttuurikokonaisuuden, josta me suomalaiset voimme olla ylpeitä vaikka ne nyt sijaitsevatkin vieraan vallan alueella.
Alvar Aalto voitti vuonna 1927 järjestetyn Viipurin Kaupunginkirjastoa koskevan suunnittelukilpailun ja Kirjasto valmistui Aallon suunnittelutyön mukaisena vuonna 1935.
Kirjastoon on kaikilla avoin pääsy ja nykyään ei edes siellä tapahtuvasta valokuvaamisesta tarvitse maksaa.
Tässä lyhyt kuvakavalkaadi käyntini 8.7.2019 tuloksena:
Olen edellisen kerran käynyt Viipurin Kaupunginkirjastossa Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matkalla vuonna 2014 ja silloin laatimani juttu löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Viipuri 2014”!
*********************
Kuten alussa totesin, niin nyt Kyröläismatkamme 2019 aineisto on tällä saitilla käsitelty.
Kiitän kaikkia Teitä noin viittätuhatta lukijaani, jotka olette joka päivä olleet mukanani Kyröläismatkalla2019.
Uskon, että Kotisivukoneen kävijäpäivityksessä on joka päivä mukana tuhatkunta hakukonekäyntiä, mutta kiitollinen olen myös neljästätuhannesta päivittäisestä kävijästä.
Mitähän löydänkään aiheekseni huomenna?
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Viipurin Kaupunginkirjasto, Alvar Aalto, Hirvi-veistos, Jussi Mäntysen Hirvi-veistos, Lenin Viipurin Punaisella torilla, |
Jussi Mäntysen "Hirvi"-patsas Viipurissa kuuluu Suomen kansallisaarteisiin...Keskiviikko 14.8.2019 - -Esko Erkkilä- …vaikka sijaitseekin nykyisin vieraan vallan miehittämällä alueella.
Heinäkuisella Kyröläismatkallamme oli Viipurissa sentään niin paljon aikaa, että pääsin piipahtamaan Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämän Hirvi-veistoksen äärellä.
Veistos on pystytetty Viipuriin vuonna 1928 eli se tulee täyttämään sata vuotta vajaan kymmenen vuoden kuluttua.
Tiedostot kertovat, että kopiot samaisesta veistoksesta on pystytetty Lahteen vuonna 1955, Turkuun vuonna 1969 ja Helsinkiin vuonna 1972.
Lahden, Turun sekä Helsingin kopioita en ole koskaan nähnyt ja niitä minun ei tee mielikään nähdä, sillä ainoa ja oikea Hirvi-veistos on mielestäni Viipurissa.
Viipurissa Jussi Mäntysen Hirvi-veistos sijaitsee Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kaupunginkirjaston lähellä, mutta käynnistäni Viipurin kaupunginkirjastossa ehkä jo huomenissa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Viipuri, Hirvi-patsas Viipurissa, Jussi Mäntynen, Jussi Mäntynen Hirvi-patsas, Viipurin Hirvi-patsas, Hirvi-patsas Viipurissa, |
Johan syntyi älämölöä!Tiistai 28.8.2018 - -Esko Erkkilä- Näin eilen Hämeenkyrön Komissa, kun kolme valkohäntäpeuraa laukkasi Päivölän lähellä Ruonanjoen ja Lampisen talon välisellä pellolla poispäin Ylöjärvi-Viljakkala –tieltä.
Kirjoitin havainnostani näin ”Viljakkalan pölinät” –facebooksivuilla:
”Tulin tänään vihaiseksi, kun näin Komissa Ruonanjoen ja Lampisen talon välisellä pellolla kolme valkohäntäpeuraa eli Laukonpeuraa, joita mm. Pirkanmaan Liitto suosittelee kutsuttavan valkohäntäkauriiksi. Joko ne ovat tulossa tännekin! Lainsäädäntö puhuu valkohäntäpeuroista, joten se lienee paras nimi tuolle tuholaiselle.”
Postaukseni aiheutti melkoisen moiteryöpyn minua kohtaan, kun uskalsin asettaa kyseenalaiseksi sen, että aikoinaan Laukon kartano toi Suomeen erään haitallisen eläinlajin eli Laukon peuran eli valkohäntäpeuran eli valkohäntäkauriin, jollaiseksi Pirkanmaan Liitto sitä haluaa kutsuttavan. Lainsäädäntö tuntee vain valkohäntäpeura-nimikkeen, jota kyseisestä haittaeläimestä pitää käyttää.
Minua moittineet ovat ilmeisesti henkilöitä, jotka viettävät aikaansa uuninpankolla ja eivät tiedä ympärillään tapahtuvista asioista paljoakaan.
Ihmeelliseltä tuntuu, että minua moittineet ja mollaavat kansalaiset suorastaan ihannoivat peurakolareita, sillä heidän mukaansa hirvikolareissa kuolee enemmän ihmisiä kuin peurakolareissa! Näin varmaan onkin, mutta peurakolarissa kuollut suomalainen on mielestäni yhtä arvokas kuin hirvikolarissa kuollut vai miten on – no peurakolareita ihannoivan henkilön nimeä en tässä kirjoituksessani halua mainita, hän ei ole mainitsemisen arvoinen.
Olin neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta 9-tien suurkuluttaja Tampereen ja Turun välillä. Vähintään kerran vuodessa saavuin Urjalassa tai Loimaalla paikalle, jossa juuri oli tapahtunut peurakolari.
Näin ne suolenpätkät, paskat, ihmis- ja peuranveret sekä autonromut, jotka olivat syntyneet peurakolarin tuloksena – en todella kaivannut hirvikolarin aineksia!
Ihmettelen todella sitä kansalaista, joka kehtaa vertailla peurakolaria lievemmäksi kuin hirvikolaria!
No, meitä on moneen junaan ja jokunen jää vielä laiturillekin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peurakolari, Laukonpeura, Valkohäntäpeura, Valkohäntäkauris, Hirvikolari, Onko peurakolari kuollut helpompi tapaus kuin hirvikolarissa kuollut?, Peurakolarin uhri, Hirvikolarin uhri, Älämölö, |
Uzupis - Vilnan kaupunginosa, joka vuonna 1997 julistautui Uzupisin tasavallaksiMaanantai 30.7.2018 - -Esko Erkkilä- Baltian maihin suuntautuneen Kyröläismatkamme aikana tutustuimme Liettuan pääkaupungissa Vilnassa Uzupisin kaupunginosaan, jonka asukkaat julistivat vuonna 1997 itsenäiseksi valtioksi eli Uzupisin tasavallaksi - Uzupio Res Publica.
Neuvostomiehityksen aikana Uzupis oli Vilnan laiminlyödyimpiä kaupunginosia. Alueen rakennuskanta oli heikkokuntoista ja rakennukset purkukuntoisia.
Taiteilijat ja boheemit ovat suosineet Uzupisia jo neuvostomiehityksen aikana ja taiteilijat valtasivat heikkokuntoisia rakennuksia omaan käyttöönsä.
Uzupisin keskusaukiolla paljastettiin huhtikuun 4. päivänä 2001 Uzupisin enkeli. Se symbolisoi alueen taiteellista vapautta.
Uzupisin tasavallalla on oma lippu, presidentti ja n. 12 hengen armeija.
Suomessa Uzipisin tasavaltaa edustaa neljä suurlähettilästä, jotka toimivat Tampereen Pispalassa sijaitsevasta Hirvitalon kulttuurikeskuksesta käsin.
Tasavallan perustamista juhlitaan vuosittain huhtikuun 1. päivänä. Löysin netistä erään vuosipäivän juhlaohjelman ja voin todeta, että juhlinta on monipuolista.
Tässä erään gallerian julkisivu.
Uzupisissa on viehättäviä kuppiloita ja oluttupia ja pitihän yhdessä sellaisessakin käydä.
Uzupis jäi taakse, mutta palaan Uzupis-vierailuumme vielä huomisessa jutussani, jossa kerron Uzupisin perustuslaista!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uzupio, Uzupis, Uzupio Res Pblica, Uzupion tasavalta, Uzupisin enkeli, Uzupisin suurlähettiläät Suomessa, Hirvitalon kulttuurikeskus Tampere, Hirvitalon kulttuurikeskus Tampereen Pispalassa, Pispala, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Viljakkalan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa Karhentien tasoylikäytävällä joskus 1970-luvullaMaanantai 30.4.2018 - -Esko Erkkilä- Tampere-Parkano-Seinäjoki – rataosuus otettiin käyttöön vuonna 1971.
Wikipedia kertoo osittain virheellisesti, että Majajärven liikennepaikka sijaitsee Hämeenkyrössä.
Toki etelänpuoleinen osa Majajärven liikennepaikasta sijaitsee Hämeenkyrössä, mutta valtaosa kyseisestä liikennepaikasta sijaitsee Viljakkalassa.
Tiedän asian ”tasan tarkkaan”, sillä Viljakkalassa sijaitseva mökkitonttini rajoittuu Tampere-Parkano –rataosuudella Majajärven liikennepaikkaan.
Majajärven liikennepaikan osalta valtio teki turhankin laajat pakkolunastukset, sillä Majajärveltä oli tarkoitus rakentaa pistoraide Hämeenkyrön Kyröskoskella sijaitseville Oy Kyro Ab:n paperitehtaille.
Pistoraidetta ei koskaan rakennettu ja sitä ei tulla koskaan rakentamaan.
Rakennusvaiheessa VR:n toiminta oli lyhytnäköistä. sillä silloin Suomen eräälle pääradalle jätettiin lukematon määrä tasoylikäytäviä. Eräs tasoylikäytävä jätettiin meidän maille ja pohjoiseen päin edetessä kaksi seuraavaakin tasoylikäytävää rakennettiin naapureidemme maille.
Ties monesko tasoylikäytävä Majajärven liikennepaikan jälkeen pohjoiseen edetessä jätettiin Karhentielle eli nykyiselle Kyrönlahdentielle. Kyrönlahdentie kulkee Hirvilahden tienristeyksestä Soukonsillan kautta valtatie 65:lle eli Uusi-Kuruntielle.
Nyt pääratamme ylittäminen Kyrönlahdentiellä on ylikulusillan vuoksi turvallista, mutta toista oli silloin, kun tässä paikassa oli tasoylikäytävä!
Varma tieto kertoo, että tällä paikalla tasoylikäytävän aikana Viljakkalan kanttori Väinö Isotalo ja kirkkoherra Arvo Autio joutuivat kolariin, kun he autollaan törmäsivät junaan!
Onneksi kummallekaan ei käynyt pahasti, sillä henkilövahingoilta vältyttiin.
Kanttori Isotalo ja kirkkoherra Autio olivat merkittäviä viljakkalalaisvaikuttajia ja heistä olisi minullakin paljon mielenkiintoisia ja mukavia muisteluksia!
Ehkä joskus tälläkin saitilla!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere-Parkano-Seinäjoki -rata, Majajärven liikennepaikka, Oy Kyro Ab, Majajärven liikennepaikka sijaitsee Viljakkalassa, Karhentie, Kyrönlahdentie, Valtatie 65, Soukonsilta, Hirvilahti, |
Onko lehtikuusen lahonkestävyys myytti?Sunnuntai 16.4.2017 - -Esko Erkkilä- Olin keskeinen päättäjä, kun puoliksi omistamani maatalousyhtymän metsäpalstalle parisenkymmentä vuotta sitten istutettiin runsaan hehtaarin suuruiselle avohakkuualueelle lehtikuusta.
Avohakkuu tehtiin metsähoidollisena päätehakkuuna.
Tiedossani oli, että lehtikuusi on lahonkestävyytensä osalta kyllästettyyn puuhun verrattava puumateriaali
Tiesin päätöstä tehdessämme, että lehtikuusitaimikko on hirvien suurta herkkua ja sen osalta olin omalta osaltani ottamassa riskin.
Nyt kahdenkymmenen vuoden jälkeen tiedän, että hirvet ja hirvivahingot eivät ole riski lehtikuusimetsikölle, sillä ainuttakaan hirvien vahingoittamaa tainta en ole palstallamme tavannut.
Jos nyt katsoo eri lähteistä lehtikuuden lahonkestävyyttä, saa ristiriitaisia tietoja.
Osa tiedoista kertoo, että lehtikuusi on lahonkestävyydeltään jopa heikompi kuin tavalliset puulajimme, mutta osa tiedonjakajista pitäytyy siinä, että lehtikuusi on mainio puulaji lahonkestävyyden suhteen.
Toistan, että puulajivalinnassamme keskeisenä kriteerinä aikoinaan oli se, että kyllästetyn puun käyttäminen rakennusmateriaalina tullaan kieltämään.
Pitäydyn aikanaan tekemässäni päätöksessä ja en peru päätöstäni.
En tavoittele samaa kuin aikoinaan teki Pietari Suuri, joka määräsi Raivolaan istutettavaksi lehtikuusimetsikön, jonka puut sitten aikoinaan olisivat tulleet Venäjän purjevenesotalaivaston mastopuiksi.
Tavoittelen, että jälkeeni tulevat saisivat aikoinaan hyvän hinnan niistä lehtikuusista, jotka joskus tulevat myymään!
Näissä kuvissa lehtikuusimetsikköä ensiharvennuksen jälkeen.
Mukana on luontaisesti tullutta koivikkoa ja se on pidettävä kurissa, jotta se ei pääse haittaamaan lehtikuusia.
Uskon vakaasti, että lehtikuusen arvostus puutavarana tulee tulevaisuudessa kasvamaan!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onko lehtikuusen lahonkestävyys myytti?, Lehtikuusi, onko lehtikuusi lahonkestävä?, lehtikuusen lahonkestävyys, lehtikuusi ja hirvivahingot, Raivolan lehtikuusimetsikkö, |
9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä- Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.
Tien pituus on 663 kilometriä.
Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään. Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.
Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.
Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.
Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.
Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.
Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.
Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.
Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.
Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!
Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.
Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.
Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.
Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle. Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: VT9, valtatie 9, valtatie 9 Turusta Joensuuhun, riista-aidat valtatie 9:lle, riista-aidat valtatie 9:lle kolmostien ja Turun moottoritien välille, Timo Kaunisto, Olavi Ala-Nissillä, Mikko Alatalo, TERN, TERN-tieverkko, hirvikolarit, peurakolarit, ratikka, |
Hanhet ja hirvet muokanneet Viljakkalassa paikannimistöä?Maanantai 28.12.2015 - -Esko Erkkilä- Tuntuu, että kotokulmillani Viljakkalassa on taannoin esiintynyt paljon hanhia ja hirviä, sillä hanhi- ja hirvialkuiset paikannimet ovat kylällä yleisiä.
Hanhijärvi, Hanhilahti ja Hanhijoki hallitsevat erään lähiaukean nimistöä – olen käynyt kansakoulunikin Hanhijärven kansakoululla!
Toisella puolella kylää esiintyvät paikannimet Hirvilahti, Hirviniemi, Hirvikoski ja nyt uudempana Hirvipolku viittaavat, että kotokylälläni Viljakkalassa on ollut runsas hirvikanta.
**************
Vipu Viljakkala ry järjesti Hirvi-illan Viljakkalan Seurojentalolla 12.11.2015.
Tilaisuuteen oli saatu huippuesiintyjä, sillä FT, tutkija (emerita) Tuire Nygren entiseltä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (nykyään osa Luonnonvarakeskusta) on yhä edelleen maamme johtava hirvitutkija.
Kun Tuire Nygrenin matkassa oli hänen miehensä Kaarlo Nygren, jonka erittyisosaaminen Luonnonvarakeskuksen tutkijana keskittyy hirven anatomiaan ja morfologiaan, hirven käyttäytymiseen, hirvieläinten loisiin, hirvieläinten biologiaan sekä hirvenmetsästyskäytäntöihin, oli Viljakkalan Seurojentalolla tuona iltana todella runsaasti hirvitietämystä.
Tieto Vipu Viljakkala ry:n järjestämästä Hirvi-illasta oli levinnyt jopa naapurimaakuntaan saakka, sillä mm. Kokemäeltä oli pikkubussilastillinen henkilöitä saapunut Viljakkalaan kuulemaan asiaa hirvestä.
Tuire Nygren jaotteli esityksensä kolmeen osioon; hirvi yksilönä, populaationa ja riistaeläimenä.
Hirvien kuolinsyistä Tuire Nygren esitti selkeän tilaston. Tilastosta selviää, että metsästyksen osuus on 98,6 % hirvien kuolinsyistä. Luku osoittaa, että vain metsästyksellä pystytään säätelemään hirvikannan määrää.
Olen täydellisenä hirviasioiden noviisina luullut, että hirviuros on todellinen sulttaani naarashirvihaaremin keskellä, mutta näin ei olekaan.
Hirviuroksella palautusaika astumisen jälkeen on pitkä, joten se ei pysty astumaan useita naaraita lyhyessä ajassa. Hirviuroksen kivekset ovat painoltaan hyvin pienet, sillä parhaimmillaankin kivesparin paino on vain 120 grammaa.
Kun uroksen pitkään palautumisaikaan astumisen jälkeen lisätään hirvien nykyinen sukupuolijakauma, jossa naaraita on n. kaksi yhtä urosta kohti, niin tilanne ei ole hirvien lisääntymisen kannalta hyvä.
Emeritus-tutkija Tuire Nygrenin mukaan uroshirvien osuutta hirvilehmiin verrattuna pitäisi pystyä nostamaan.
Tutkija Nygren syytti hirvenmetsästäjiä ja jopa mediaa siitä, että kaatokuvia, joissa hirviporukka on kaatanut isosarvisen uroshirven, ihannoidaan.
Kiitokset Tuire Nygrenille asiantuntevasta esityksestä - …
…kiitoksiin yhtyi myös Viljakkalan Seurojentalon salintäysi yleisö!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hirvilahti, Hirvikoski, Hirviniemi, Hirvipolku, Hirvi-ilta, Hirvi-ilta Viljakkalassa, Tuire Nygren, Kaarlo Nygren, Riista- ja kalantutkimuslaitos, Luonnonvarakeskus, hirvikanta, Vipu Viljakkala ry, |
Paljon ehtii Viipurissa näkemään pari tuntia kestävän aamukävelyn aikanaKeskiviikko 23.7.2014 - -Esko Erkkilä-
Viipurissa ehtii vajaan pari tuntia kestävän aamukävelyn aikana näkemään paljon.
Tapaan ulkomailla ollessani rajoittaa nukkuma-ajat minimiin ja lähteä ainakin aamuisin varhain liikenteeseen.
Noudatin periaatettani 6.7.2014, kun Viipurissa yöpyessäni lähdin aamukävelylle.
Lähdin liikenteeseen klo 05.19 eli Suomen aikaa klo 04.19 ja palasin hotellille Venäjän aikaa klo 06.45 eli olin kaupungilla tunti ja 36 minuuttia - tarkat ajat on helppo tarkistaa kameran muistikortilta!
Otin aamukävelyni aikana 132 valokuvaa. Jos olet blogini vakituinen seuraaja, olet nähnyt osan valokuvistani, mutta nyt aion esittää aamukävelykierrokseltani muutaman kuvan.
Lähdetkö mukaan?
Aloitin aamukävelyni Hotelli Viipurista, sillä yövyimme siellä.
Rakennus, jossa Hotelli Viipuri nykyisin toimii, on entinen Karjala-lehden toimitalo.
Helsingin ja Lahden evakkovaiheiden Karjala-lehti asettautui Lappeenrantaan.
Olen Karjala-lehden tilaaja.
Hotelli Druzhba Salakkalahden rannalla.
Olen yöpynyt Druzhbassa viimeksi ja toistaiseksi ainoan kerran vuonna 1982.
Viipurin linna.
Viipurin Kauppahalli.
Pyöreä torni…
…ja myös tässä.
Ahti Salakkalahden rannalla.
**********
Tässä muutama kuva Viipurin Tuomiokirkon kellotornista:
*******
Opaste Monrepos`n puistoon.
Onkijoita Salakkalahden rannalla.
Pietari Suuren patsas Tervaniemen kalliolla.
Viipurin maakunta-arkisto Tervaniemellä.
Aamujuopuneita paikallisia sammuneina ja kuseksimassa.
Viipurin satama.
Torkkeli Knuutinpoika.
Seinälehti Torkkelinpuistossa.
Pietari-Paavalin kirkko Torkkelinpuistossa.
Mikael Agricolan patsas Pietari-Paavalin kirkon vieressä.
Yrjö Liipolan ”Metsänpoika” –veistos Torkkelinpuistossa.
Jussi Mäntysen ”Hirvi” –veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin Kaupunginkirjasto Torkkelinpuistossa.
Tunti ja 36 minuuttia kestänyt aamukävely on päättynyt, sillä bussimme näkyy jo! Nyt suihkuun ja muiden mukana aamupalalle, johon ehdinkin vallan hyvin!
Kannustan tutustumaan Viipurin keskeisiin nähtävyyksiin – se onnistuu vajaassa kahdessa tunnissa, mutta toki kierrokseen kannattaa varata moninverroin enemmän aikaa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, suomenlahti2014, Hotelli Viipuri, Karjala-lehti, Viipurin linna, Pietari Suuri Viipuri, Viipurin maakunta-arkisto, Torklis Kunnutinpoika, Pyöreä torni, Viipurin Kauppahalli, Mikael Agricolan patsas Viipuri, Yrjö Liipola Metsänpoika, Hirvi, |
En luota henkilöön, jolla on velkaa 684.000 euroa!Lauantai 28.6.2014 - -Esko Erkkilä- Kokoomus piti puoluekokouksensa Lahdessa 13. – 15.6.2014.
Puoluekokouksessa 500 kokoomuslaista päätti, että Suomen seuraava pääministeri on Alexander Stubb.
Toki pääministerivalinta teki tietyt juridiset kiemurat, mutta tosiasiassa 500 kokoomuksen puoluekokousedustajaa päätti, että kenestä tulee Jyrki Kataisen jälkeen Suomen seuraava pääministeri.
***************
Tukeudun eilisen Iltasanomien kertomaan, kun totean, että…
…Suomen pääministeri Alexander Stubb´lla on puolisonsa kanssa velkaa 684.187 euroa!
Kuusisataakahdeksankymmentäneljätuhatta-satakahdeksankymmentäseitsemän euroa on mummonmarkoissa neljämiljoonaakuusikymmentäseitsemäntuhatta-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyksi markkaaa ja seitsemäntoista penniä!
Miten Suomen pääministerillä voi olla velkaa yli 684.000 euroa eli vanhoissa markoissa yli 4 miljoonaa markkaa?
Suomen pääministeri on paljon vartija ja erityisesti hän on paljon vartijana maamme taloudellisissa kysymyksissä.
Voitko Sinä luottaa henkilöön, jolla on puolisonsa kanssa velkaa 684.000 euroa?
Minä en luota!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kokoomuksen puoluekokous Lahdessa 13. - 15.6.2014, Kokoomuksen puoluekokous, Kokoomuksen puoluekokous 2014, Alexander Stubb, Stubbilla hirviömäinen asuntolaina, Stubbin asuntolaina, Iltasanomat 27.6.2014: Stubbilla hirviömäinen asuntolaina, |
Torkkelinpuistossa sijaitsevat Jussi Mäntysen Hirvi-veistos ja Alvar Aallon suunnittelema Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuudenSunnuntai 15.6.2014 - -Esko Erkkilä- Olen iloinen, että Viipurin kaupunginkirjaston ikiaikaiselta tuntunut kunnostustyö on vihdoin saatu päätökseen.
Olen iloinen myös siitä, että Jussi Mäntysen vuonna 1923 veistämä Hirvi-veistos ja nyt kunnostettu Viipurin kaupunginkirjasto muodostavat ehjän kokonaisuuden.
Seuraavassa muutamia kuvia Viipurin kaupunginkirjaston ulkopuolelta ja joitain kuvia myös Hirvi-veistoksesta – kahdesta ensimmäisestä kuvasta saa käsityksen veistoksen ja kirjaston läheisestä sijainnista:
Vaikka molemmat suomalaiset merkkiteokset ovatkin nyt luovutetulla alueella, olen iloinen, että ne molemmat ovat kaikkien suomalaisten ihailtavissa Viipurissa.
Käykäähän ihailemassa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viipuri, Torkkelinpuisto, Jussi Mäntynen, Hirvi-veistos, Hirvi-veistos Torkkelinpuistossa, Viipurin kaupunginkirjasto, Alvar Aallon kirjasto, Alvar Aallon kirjasto Viipurissa, viipuri2014, |
Onko lehtikuusimetsän istuttaminen panostamista tulevaisuuteen?Sunnuntai 5.1.2014 - -Esko Erkkilä- Pietari Suuri oli Venäjän hallitsijana 1682 – 1725, aluksi tsaarina ja myöhemmin keisarina.
Pietari Suuren eräs aikaansaannoksista oli, että hän loi Venäjälle sotakykyisen laivaston.
Keisarina Pietari Suuri oli kaukokatseinen, sillä hänen päätöksellään Raivolaan istutettiin lehtikuusimetsä. Lehtikuusimetsän tarkoituksena oli kasvattaa säänkestävää puutavaraa laivanrakennuksen tarpeisiin.
Olen käynyt Raivolan lehtikuusimetsässä, jossa jopa 50 metrin korkeuteen yltävät lehtikuuset kasvavat.
Pietari Suuren kaukokatseisuus ei kaikesta huolimatta yltänyt tarpeeksi pitkälle, sillä teräs syrjäytti puun laivanrakennuksen tarveaineena.
*************
Emme poikieni kanssa tavoitelleet Pietari Suuren kaukokatseisuutta, kun viitisentoista vuotta sitten päätimme istuttaa maillemme pariinkin kohtaan lehtikuusimetsikön. Istutimme lehtikuuset pienehköille alueille, joilla jouduimme metsänhoidollisista syistä tekemään kuusikon päätehakkuun.
Lehtikuuset ovat viidessätoista vuodessa kasvaneet hyvin. On annettava tunnustus muille maatalousyhtymämme omistajille, sillä lehtikuusitaimikon hoitotöistä on huolehdittu.
Lehtikuusitaimikkoon kasvaa hyvin helposti koivuja ja ne on pidettävä kurissa, jotta koivut eivät vahingoita lehtikuusia.
Lehtikuusitaimikon vihollisia ovat hirvet, mutta meidän lehtikuusikkomme ovat taimikkovaiheessa säästyneet hirvivahingoilta. Nyt hirvet eivät enää pysty olemaan uhkana.
Miksi päädyimme istuttamaan lehtikuusia?
Lehtikuusikkomme ovat pieniä, sillä niihin on istutettu ainoastaan vajaat parituhatta lehtikuusentainta.
Pähkäilimme, että lähivuosikymmeninä tullaan ympäristösyistä kieltämään kaikkinaiset puutavaran lahonsuojausmenetelmät ja kun lehtikuusi on lahonkestävä puulaji, niin päädyimme istuttamaan lehtikuusta.
Tiesimme lehtikuusentaimien herkullisuuden hirville, mutta emme antaneet sen vaikuttaa puulajivalintaamme.
Kun nyt tutkailee lehtikuuseen liittyviä käyttötarkoituksia, on mukava havaita, että sillä näyttäisi olevan monipuolista kysyntää.
Kokemuksemme lehtikuusenviljelystä ovat ensimmäisen viidentoista vuoden kokemuksella positiiviset ja uskallan suositella lehtikuusen valitsemista istutettavaksi puulajiksi muillekin.Lehtikuusimetsistämme ei ole tarkoitus luoda mitään ”Välimäen lehtikuusikkoa”, mutta kieltämättä lehtikuusimetsikkö on ulkonäöltään hieman erikoinen! Merkkituote siis!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lehtikuusi, Raivolan lehtikuusikko, Pietari Suuri, Pietari I Suuri, lehtikuusikon viholliset, lehtikuusikon hirvivahingot, hirvivahingot, |
Jussi Mäntysen Hirvi-veistoksen alkuperäinen pronssivalos seisoo ylväänä ViipurissaTiistai 13.8.2013 - -Esko Erkkilä- Heinäkuun 7. päivänä iltakävelymme pääkohteena Viipurissa oli tutustua Jussi Mäntysen Hirvi-veistokseen.
Mielestäni se on Alpo Sailon vuonna 1935 Sortavalassa paljastetun ”Runonlaulaja”-patsaan ohella merkittävin suomalainen veistos, joka on jäänyt Neuvostoliiton ja myöhemmin siis Venäjän haltuun.
Jussi Mäntysen vuonna 1928 Viipurin Torkkelinpuistossa paljastettu taideteos kuvaa nelimetrisessä komeudessaan uroshirveä.
Hirvi-veistos on monien suomalaisten pääkohde, kun he käyvät Viipurissa.
Halusin, että sukulaismieheni ikuistaisi minut Hirvi-veistoksen äärellä. Valitan, että pukeutumiseni ei ole riittävän kunnioittava tähän tilaisuuteen.
*****
Minulle oli yllätys, että Hirvi-veistoksen kopiota on paljastettu vuonna 1955 Lahdessa Erkonpuistossa, vuonna 1969 Turussa Kupiittaanpuistossa ja vielä vuonna 1972 Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä.
Minusta ainoa oikea Hirvi-veistos sijaitsee Viipurissa. Näin siitä huolimatta, että Viipuri on sodassa menetetty viholliselle.
Hirvi-veistos sijaitsee Torkkelinpuistossa Alvar Aallon suunnitteleman Viipurin kirjastotalon vieressä. Kirjastotalo on nyt pressujen ympäröimä kunnostustöiden vuoksi ja sinne ei ole mahdollisuutta päästä tutustumaan.
Lähellä Hirvi-veistosta on Yrjö Liipolan vuonna 1932 veistämä ”Metsänpoika” –teos.
Yrjö Liipolalla on useita veistoksi mm. Tampereella ja Metsänpojan ohella hänen yksi merkittävimmistä teoksistaan on Suomen Vapaudenpatsas Vaasassa.
Suomen Vapaudenpatsas sijaitsee Vaasan Kauppatorilla ja ajatus patsaan saamisesta Vaasaan syntyi Vapaussodan ylipäällikön C.G. E. Mannerheimin esikunnasta.
Viipurissa sijaitseva Metsänpoika kuuluu Yrjö Liipolan parhaimpiin töihin.
On mielestäni paikallaan, että Viipurissa suomalaiset käyvät Jussi Mäntysen Hirvi-patsaalla sekä Yrjö Liipolan Metsänpoika-patsaalla!
-Esko Erkkilä- |
4 kommenttia . Avainsanat: Jussi Mäntynen, Hirvi-patsas, Yrjö Liipola, Metsänpoika, Viipuri, Torkkelinpuisto, Alpo Sailo, Runonlaulaja-patsas, Suomen Vapaudenpatsas, Vapaussota, C. G. E. Mannerheim, |
Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´llePerjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä- Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.
Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.
Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!
Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.
Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.
Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.
Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen, edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.
Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.
Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.
(Kuva: Atte Nikkanen) Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu. Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.
Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.
Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012. Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.
MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.
Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;
Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry, MSL-Tampere, Johannes Jonov, Jouni Koskela, Kaarina Peltomäki, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski, Atte Nikkanen, Tampereen ortodoksinen seurakunta, |
VT9:n pöntöt ovat saaneet "asukkaat"Perjantai 7.5.2010 - -Esko Erkkilä- Valtatie 9:lle rakennettiin liikennevalvontapylväät syksyllä 2009. Kamera-asennuksia ei syksyn tai talvea aikana ole ehditty tehdä, mutta tyhjien "peltipoliisien" liikennettä rauhoittava vaikutus on kuitenkin ollut ilmeinen.
Teen tavallaan kuusipäiväistä työviikkoa, sillä vietän VT9:llä viikoittain normaalin työajan ulkopuolella vähintään 8 tuntia, kun käyn Tampereelta töissä Turun seudulla. Olen ysitien suurkuluttaja, kun käyn vähintään kahdesti viikossa Turun seudulla! Turun ja Tampereen välisellä ysitiellä aloitettiin kamera-asennukset... |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: VT9, kameravalvonta, ylinopeudet, hirvivaara |
Oikea päätösKeskiviikko 23.12.2009 klo 23.22 - -Esko Erkkilä- Tampereen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 16.12.2009 Tampereen liittymisestä Pro Ysitie ry:n jäseneksi.
Päätös on oikea, sillä Valtatie 9 on tärkeä monessakin mielessä Tampereelle ja koko valtakunnalle.
Valtatie 9 on Suomen liikenteellinen valtasuoni Turusta Tampereen, Jyväskylän ja Kuopion kautta aina Joensuuhun saakka. Yhdistys on perustettu... |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pro Ysitie ry, hirvikolarit, peurakolarit, liikenneturvallisuus |