Suomalaista ruokaa myös "Suomalaisen ruuan päivän" jälkeen!Perjantai 6.9.2019 - -Esko Erkkilä- Suomalaisen ruuan päivä oli 4.9.2019, mutta kun meillä on suomalaisen ruuan päivä 365 päivänä vuodessa, vietimme suomalaisen ruuan päivää myös eilen!
Valmistauduimme eilen Rouvan kanssa Viljakkalan Seurojentalolla ensi lauantaina eli 7.9.2019 järjestettävään ” Läheltä Sinulle” –tapahtumaan ja sen merkeissä riitti paljon puuhaa.
Porkkanat onnistuivat tänä kesänä hyvin ja esimerkiksi porkkanakärpäsen vioittumisia löysimme vain yhdestä porkkanasta!
Jyrsijät ovat yleensä melkoinen ongelma punajuurikasvustoissa, mutta nyt jyrsijöistä ei ole pienintäkään havaintoa.
Palsternakka alkaa kasvamaan kokoa vasta nyt, mutta mukavasti se on kasvanut kokoa jo nyt. Veikkaan, että Rouvan palsternakkaa riittää vain nopeimmille!
Varsiselleri tulee olemaa haluttu myyntiartikkeli Läheltä Sinulle –tapahtumassa.
Lehtikaali on meillä tänä vuonna hyvin rajallinen myyntiartikkeli, mutta ”ans kattoo ens vuonna”!
Kurpitsat ovat kasvaneet hyvin ja jos aurinkoisia säitä riittää, niin…!
Blue Congo –peruna taitaa taas loppua ennen Läheltä Sinulle –tapahtuman päättymistä!
Luumusato on kohtuullinen, mutta ei lähellekään sitä ennätysvuotta, jolloin saimme näistä samoista puista/pensaista 350 kiloa luumuja!
On tämä sadonkorjuuaika hienoa aikaa Viherpeukalolle!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomalaisen ruuan päivä, Joka päivä pitää olla suomalaisen ruuan päivä, Palsternakka - suomalainen ruoka, Läheltä Sinulle, Viljakkalan Seurojentao, Viljakkalan Seurojentalo Läheltä Sinulle, Porkkana Läheltä Sinulle, Punajuuri Läheltä Sinulle, Palsternakka |
Porkkana ja punajuuri eroavat optimaalisen kylvöajankohdan osalta toisistaan kuin yö ja päivä!Tiistai 21.5.2019 - -Esko Erkkilä- Porkkana ja punajuuri ovat Viherpeukaloiden suosituimmat juurekset ja niin myös meillä.
Molempien viljelytekniikka on kylvämisen jälkeen jokseenkin samanlainen, mutta kylvöaikavaatimukset porkkanalla ja punajuurella eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Porkkana kannattaa ehdottomasti kylvää jo syksyllä, sillä syyskylvö varhaistaa porkkanasadon saamista kevätkylvöön verrattuna viikoilla.
Punajuurta ei saa missään olosuhteissa kylvää syksyllä ja keväälläkin vasta sen jälkeen, kun maan lämpötila on pysyvästi ylittänyt 10 astetta.
Punajuuri on kaksivuotinen kasvi, joka kasvattaa ensimmäisenä vuotena lehtiruusukkeen ja mehevän juurimukulan. Toisena vuonna punajuuri kukkii ja tuottaa siemeniä.
Me ihmiset menemme punajuuren ”elämässä” väliin ja korjaamme omiksi tarpeiksemme sen mehevän juurimukulan heti ensimmäisen kasvuvuoden jälkeen.
Jos kylvämme punajuuren liian varhain ja sen siemenet kokevat maassa ollessaan kylmän vaiheen, kokee punajuuri saaneensa kylmäkäsittelyn ja alkaa jo ensimmäisen kasvukautensa lopulla kasvattamaan kukkavartta sekä siemeniä.
Kukkavartta pukkaava punajuuri on kelvoton ruokakäyttöön ja sitähän me emme halunneet.
Ilmastonkehittyminen – huomaatte, että en halua ilmiöstä käyttää kirosanaksi muodostunutta erästä toista sanaa – saattaa merkitä, että punajuuren optimaalinen kylvöajankohta Suomessa alkaa muodostumaan jo toukokuun lopulle, mutta varminta punajuuren kylvöajankohta on ajoittaa kesäkuun alkupäiviin.
Punajuuresta tässä toteamiseni pätee myös valkojuurikkaaseen sekä raitapunajuureen.
Palsternakka vertaantuu optimaalisen kylvöajankohdan osalta porkkanaan eli palsternakka kannattaa ehdottomasti kylvää kasvupaikalleen jo syksyllä.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: porkkana kannattaa kylvää syksyllä, palsternakka kannattaa kylvää syksyllä, punajuuri kylvetään lämmenneeseen maahan vasta kesäkuulla, valkojuurikas, raitapunajuuri, |
Porkkanan ja palsternakan kylväminen sekä valkosipulin istuttaminen kannattaa tehdä jo syksylläPerjantai 26.4.2019 - -Esko Erkkilä- Olen viime päivinä saanut olla kahdessakin eri tilaisuudessa äänessä ajankohtaisista puutarha-asioista.
En ole koulutukseltani puutarha-alan ammattimies, mutta menneitten vuosien aikana kokemusta viherpeukalo-asioista on hieman kertynyt. Kasvien kanssa toimiminen on kuitenkin sellaista, että kaiken osaavaksi ammattimieheksi ei koskaan pääse.
***************
Porkkanan ja palsternakan syyskylvö on monelle suuri ihmetyksen aihe, sillä valtaosa puutarhaharrastajista luulee, että noiden molempien kevätkylvö on ainoa oikea tapa.
Porkkanan ja palsternakan syyskylvöllä saavutetaan monia etuja ja eräs noista eduista on töiden tasaaminen – kevätkaudella viherpeukalolla on ”tuhat työtä” ja työhuippujen tasaamiseen syyskylvöt ovat oivallinen keino.
Vihanneksista syyskylvön voi tehdä porkkanan ja palsternakan lisäksi ainakin tillille, ruohosipulille, persiljalle, juuripersiljalle, retiisille, retikalle, salaatille sekä mustajuurelle!
Syyskylvö mahdollistaa kasveille nopean kasvuunlähdön ja sen, että syyskylvön avulla voidaan hyödyntää alkukevään kosteuspitoinen kasvualusta.
***************
Valkosipulia meillä on viljelty ehkä jo parisenkymmentä vuotta ja aina syksyllä istutettavaa talvivalkosipulia.
Poikkesin mökkimaailmassa eilen ja totesin, että valkosipulimme ovat lähteneet vallan mainiosti kasvuun.
Meillä taitaa nyt olla valkosipulia kasvamassa reipas sata rivimetriä ja istutusriveissä ei näyttänyt olevan aukkoja.
Puhun kokemuksesta, kun totean, että valkosipulilla ei ole ns. monokulttuuriongelmaa eli sitä voidaan vuodesta toiseen viljellä samalla kasvupaikalla.
Valkosipulilla ei ole myöskään tuholaisongelmaa eli sen viljelyssä ei tarvita kasvinsuojeluaineita.
Runsas lannoitus on valkosipulin kohdalla keskeinen seikka ja olen liian usein minäkin yrittänyt kasvattaa valkosipuleita liian vähäisellä lannoituksella.
Kertomistani syyskylvö- ja syysistutusohjeista alkaneen kasvukauden osalta ei ole enää käyttöä, mutta tuleehan se syksykin ja pitäkää silloin mielessä syyskylvöt ja syysistutukset!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Porkkanan ja palsternakan kylväminen sekä valkosipulin istuttaminen kannattaa tehdä jo syksyllä, porkkanan syyskylvö, palsternakan syyskylvö, valkosipuli istutetaan syksyllä, |
Nyt pitää suunnitella syyskylvöjä!Tiistai 5.6.2018 - -Esko Erkkilä- Kirjoitukseni otsikko saattaa yllättää monet, sillä monella on vielä osa trekoolimaiden kevätkylvöistäkin tekemättä.
Kirjoitan kuitenkin totta, sillä parhaiten meillä puutarhakylvöksistä ovat menestyneet ne porkkanan ja palsternakan kylvökset, jotka tein viime syksynä.
Syksyllä kylvetyt porkkanat ja palsternakat pääsevät täyteen kasvuvauhtiin heti kasvaukauden alettua.
Vihannesten syyskylvöt ovat myös mainio juttu kevään kylvötöiden porrastamiseen. ****************
Puutarhaliikkeet eivät vielä tajua esimerkiksi juuri porkkanan ja palsternakan syyskylvömahdollisuuksia, sillä ne poistavat myynnistään monien syyskylvöihin soveltuvien kasvien siemenet viimeistään Juhannuksena.
Huolehdin omalta osaltani porkkanan syyskylvömahdollisuudesta eilen, sillä hankin siemenkaupasta riittävästi porkkanansiementä, jotta voin huolehtia kesällä 2019 satoa tuottavan porkkanankylvöstä jo syys-lokakuussa tänä vuonna!
Toivon, että tämä pieni juttuni on vinkki puutarhaliikkeille, jotta ne tarjoaisivat ainakin porkkanan ja palsternakan siemeniä asiakkailleen vaikkapa syyskuun tarjouksissa!
-Esko Erkkilä-
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Porkkanan syyskylvö, porkkanan kylvötyö, palsternakan syyskylvö, palsternakka. palsternakan kylväminen, |
Reigin papin "työmaalla"Perjantai 21.7.2017 - -Esko Erkkilä- Aino Kallas (1878 – 1956) oli tuottelias suomalainen kirjailija, jota myös monet virolaiset pitävät omana kirjailijanaan.
Eräs Aino Kallaksen tunnetuimmista teoksista on vuonna 1926 ilmestynyt ”Reigin pappi, hiidenmaalainen tarina”; teos, josta on otettu useita lisäpainoksia.
En ole lukenut teosta, mutta taannoisella Hiidenmaan käynnillämme kuulin kirjan taustoista niin mielenkiintoisia seikkoja, että se on laitettava sille listalla, jossa ovat kirjat joihin on syytä tutustua.
Reigin kirkko oli eräs tutustumiskohteemme Hiidenmaalla.
Aino Kallaksen teoksen henkilöt eivät liikkuneet nykyisessä kirkossa, vaan sitä edeltäneessä vanhassa puukirkossa.
Jeesukselle omistetun kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg.
Kirkon pääoven yläpuolella on rakentajasuvun vaakuna.
Kirkon katolla olevassa tuuliviirissä on vuosilukuna 1801, mutta kirkko vihittiin virallisesti käyttöönsä vasta 24. elokuuta vuonna 1802.
Reigin kirkossa on muistettu myös tavallisia kirkonrakentajia ja työmiehiä, sillä heidän nimensä on kirjoitettu yhdessä kirkkoherran ja maanomistajan lisäksi sille mustalle listalle, joka sijaitsee alttaritaulun vierellä.
Kirkon seinillä on monia taidokkaita ja arvokkaita Raamattu-aiheisia teoksia, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa.
Sanotaan, että ne ovat lahjoittaneet merihädästä pelastuneet, mutta sellaistakin tietoa on, että ne ovat peräisin lähivesille haaksirikkoutuneista laivoista ja synnintuntoihin tulleet ”pelastajat” ovat ne aikojen kuluessa lahjoittaneet kirkolle.
Kirkon ympärillä oleva Reigi kalmistu eli Reigin hautausmaa kätkee poveensa lukemattomia mielenkiintoisia henkilöitä – tässä pääoven edessä oleva aidattu hauta-alue.
Myös Aino Kallaksen teoksen Reigin pappi eli Paul Andreas Lempelius on haudattu tänne, mutta hänen hautansa tarkkaa sijaintia ei tunneta.
Jätimme mielenkiintoisen kirkkokohteen taaksemme ja jatkoimme tutustumistamme Hiidenmaahan!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Reigi kirkko, Reigin pappi, Reigin pappi hiidenmaalainen tarina, Aino Kallas, Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg, Paul Andreas Lempelius, Reigi kalmistu, Reigin hautausmaa, Reigi kirik, Saarenmaa2017, Hiidenmaa2017, |
Nyt kannattaa säästää kaikki verkotLauantai 27.5.2017 - -Esko Erkkilä- Sosiaalisessa mediassa on saanut suuren suosion se Verohallinnon fb-postaus, jossa kerrotaan jonkun verovelvollisen lähettäneen veroilmoituksensa sananmukaisesti verkossa eli verkkopussissa.
Jotta myös minä pystyisin jatkossa toimittamaan viranomaisille ja muille verkkokyselyjä vaativille tahoille vastaukset verkossa, aloitin minäkin erilaisten verkkojen keräämisen ja varaamisen tätä varten.
Verkkopussit, joissa myydään sipulinsiemeniä, ovat verrattoman hyvin verkkoja niille vastauksille, joilla vastataan pieniin kyselyihin.
Harmillista, jos joudun käyttämään verkkokyselyjen vastauksissa tätä verkkoa, jota olen joka vuosi käyttänyt erilaisten nelijalkaisten torjuntaan kasvimaillamme. Joudun varmaan toimittamaan henkilöauton peräkärryllä perille ne verkkokyselyvastaukset, jotka vaativat tämän verkon käyttämistä!
Talvella tämä verkko toimii mökkitontillamme luumu- ja omenapuiden suojaverkkona jäniksiä vastaan ja samainen verkko on kesällä hernemaidemme tukiverkkona – toivottavasti koskaan en joudu vastaamaan niin suureen verkkokyselyyn, että joutuisin käyttämään tätä.
Olemme mökkitontillamme aidanneet ympärysmitaltaan 220 metriä pitkälti verkolla mansikkamaitamme, pensasmustikkaa, porkkanaa, punajuurta, palsternakkaa, maissia, silpoydinhernettä, sokerihernettä, papua, härkäpapua, tomaattia, paprikaa, kurpitsaa, erilaisia kaaleja sekä myös muita trekoolikasveja ja olisi niiden kannalta suuri onnettomuus, jos joutuisin vastaamaan niin mittaviin verkkokyselyihin, että tämän verkon käyttäminen olisi välttämätöntä.
********************
Leikki sijansa saakoon, mutta koko ajan lisääntyvät verkkokyselyt ja kaiken elämän siirtyminen verkkoon on suuri ongelma niille, jotka eivät koskaan ole – ja eivät koskaan tule käyttämään tietokonetta tai internettiä.
Olemme Tampereen eläkeläisjärjestöjen välisissä keskusteluissa päätyneet, että Tampereella on 60.000 – 70.000 sellaista kansalaista, joilla ei ole tietokonetta ja joilla ei ole mahdollisuutta sen kummempaan verkkoviestintään, kuin on kyse sipulinsiemenverkkopussien käyttämisestä viestintävälineenä.
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: ilman internettiä, ilman tietokonetta. Tampereen eläkeläisjärjestöt, |
9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä- Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.
Tien pituus on 663 kilometriä.
Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään. Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.
Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.
Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.
Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.
Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.
Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.
Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.
Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.
Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!
Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.
Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.
Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.
Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle. Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: VT9, valtatie 9, valtatie 9 Turusta Joensuuhun, riista-aidat valtatie 9:lle, riista-aidat valtatie 9:lle kolmostien ja Turun moottoritien välille, Timo Kaunisto, Olavi Ala-Nissillä, Mikko Alatalo, TERN, TERN-tieverkko, hirvikolarit, peurakolarit, ratikka, |
Maataloustuottajain suurmielenosoituksessa oli paikalla päättäjiemme kärkiTiistai 15.3.2016 - -Esko Erkkilä- Puhkun edelleenkin intoa maataloustuottajain suurmielenosoituksesta Senaatintorilla 11.3.2016, johon minulla oli kunnia MTK:n jäsenenä osallistua.
Tapasin tilaisuudessa useita yhteiskuntamme keskeisiä päättäjiä ja sain monien heidän kanssaan vaihtaa myös ajatuksia.
Pienoinen kuvakertomus tässä:
MTK-Pirkanmaa järjesti Helsinkiin kolme bussilastillista tilanteeseen tyytymättömiä MTK:n jäseniä ja minä aloitin bussimatkani Lahdesjärven ABC-huoltoasemalta Tampereelta.
Maanviljelijä Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta esitti tunnetuilla taidoillaan lauluja, joilla hän pyrki piristämään vakavalle asialle kokoontuneita maataloustuottajia.
Kokkolan tilalla viljellään nyt ohraa, mutta aikaisemmin Aimon isä Martti Kokkola oli tunnettu sikatilallinen – olen istunut Kokkolan pirtissä ja tehnyt sianrehukauppoja kohtuullisella menestyksellä!
Pääministeri Juha Sipilä oli tilaisuuden odotetuin vieras ja me kaikki toivoimme Sipilältä selkeitä lupauksia maatalouden ahdingon helpottamiseksi - niitä myös saimme!
Sain vaihtaa muutaman sanan pääministerin kanssa.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb esiintyi yhdessä pääministeri Sipilän kanssa ja oli lohdullista kuulla, että myös hänellä oli rohkaisun sanoja maatalousväestölle.
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tuntee itsekin maanviljelijänä sen taloudellisen ahdingon, johon suomalainen maataloustuotanto on joutunut S-ryhmän halpuutuksen, Venäjälle suuntautuneen elintarvikkeiden vientikaupan ongelmien sekä Maaseutuviraston tupeksinnan johdosta.
MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Junttila Äänekoskelta piti useita jämäköitä puheenvuoroja meille toimeentulostamme huolestuneille viljelijöille.
MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila hoiti pääministerin, valtiovarainministerin sekä maatalous- ja ympäristöministerin haastattelut ja hyvin hoitikin.
Marttilan puhe mielenosoituksen lopuksi oli innostava ja toimintaan kannustava.
Maamme ruotsinkielisen maataloustuottajajärjestön eli Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puheenjohtaja Holger Falck on osaava edunvalvontajohtaja ja hän hoiti osuutensa mielenosoituksessa mallikkaasti.
Maatalousasioissa on paljon turhaa byrokratiaa ja Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilällä onkin tärkeä tehtävä Keskustan byrokratian purkutalkoiden vastuuhenkilönä, kun maatalouden turhaa byrokratiaa puretaan. Maatalouden osalta vastuuhenkilönä on kansanedustaja Pertti Hakanen Pirkanmaalta, joka toimii myös MTK:n johtokunnan jäsenenä.
Tapasin kamerani linssiin myös maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Lepän sekä ex-maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan – molemmat Keskustan kansanedustajia!
Tapaan aina Sirkka-Liisan tavatessani todeta hänelle, että hänen ministeriaikanaan oli turvallinen olo, sillä silloin ei ollut vaaraa asioiden menemisestä vikasuuntaan!
Keskustan hallintosihteeri Minna Siira oli myös paikalla kuulostelemassa tuottajajärjestön jäsenten tunnelmia – pääsin Minnan kanssa samaan kuvaan!
”Vanhoista tutuistani” juttelin hetken maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion kanssa.
Kiittelin nykyistä kansliapäällikköä niistä vuosista, jolloin hän oli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja ja minä Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö – silloin valvovan viranomaisen ja maamme johtavan rehuteollisuusyrityksen raaka-ainehuollosta vastaavan henkilön saumaton yhteistyö olivat valttia! Lukemattomat ovat ne neuvottelut, palaverit, tarkastukset, auditoinnit, seminaarit sekä erilaiset yhteydenotot joihin olen saanut osallistua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sekä sen edeltäjän Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen KTTK:n eri henkilöiden kanssa!
Tapasin Senaatintorilla myös Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaskan, jolle me pirkanmaalaiset olemme koko ajan lisäämässä paineita, jotta hän lähtisi ensi kesänä Keskustan puoluekokouksessa puoluesihteerikilpaan!
*****************
Kuvakimarani lopuksi vielä kolme tuttuakin tutumpaa voimaperäistä viljelyä harjoittavaa maataloustuottajaa, jotka olivat suurmielenosoituksessa vaatimassa talonpojille turvatumpaa huomista;
Mielenosoituspäivääni voin olla tyytyväinen, sillä olen varma, että saimme talonpoikien voiman osoittamisella maajusseille hieman paremman huomisen kuin olisimme saaneet jäämällä kotiin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maataloustuottajain suurmielenosoitus, MTK, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC, Juha Sipilä, Kimmo Tiilikainen, Juha Marttila, Tommi Junttila, Holger Falck, Jouni Ovaska, |
Hiekkavarastoinnilla juuresten varastointihävikki hallintaan!Maanantai 15.4.2013 - -Esko Erkkilä- Elämme huhtikuuta ja on aika tutkailla viime syksynä varastoitujen juuresten selviämistä talvivarastoinnista.
Viime vuonna meillä saatiin kohtuullinen sato porkkanasta, punajuuresta ja palsternakasta. Kokeilumielessä viljelty naurissato oli laadultaan heikko, sillä ötökkätorjunnasta huolimatta nauriit olivat heikkolaatuisia.
Juuresten talvivarastoinnista on todettava, että se onnistui hyvin.
Talvivarastoinnin onnistumisen edellytys on, että nostetut juurekset ehtivät kuivahtaa vaikkapa pressun päällä vähintään muutaman tunnin.
Meillä juuresten talvivarastointi tapahtuu kellarissa ja sieltä niitä noudetaan tarpeen mukaan käytön tahdissa.
Porkkanat ja palsternakat varastoidaan meillä hiekkaan.
Muoviämpärin tai muovivadin pohjalle laitetaan hiekkaa ja juurekset ladotaan siihen kerroksittain siten, että jokaisen juureskerroksen jälkeen laitetaan hiekkaa.
Varastointihiekan pitäisi olla kuivaa, mutta eihän sitä kesällä tule varattua kuivumaan! Ensi kesänä pitäisi varmaan tehdä parannus ja hankkia kesä…heinäkuussa parisenkymmentä muoviämpärillistä hiekkaa syksyn juuresvarastointia varten!
Muutama kuva juuresten varastoinnista ja niiden kunnosta varastoinnin jälkeen. Kuvat on otettu aprillipäivänä eli huhtikuun 1. päivänä.
Porkkanoita hiekkavarastoituina ja toisessa ämpärissä pesua odottamassa.
Tässä palsternakkoja varastoituna ja pesua odottamassa.
Punajuuret ja perunat (alarivissä) varastoimme ilmavissa taimilaatikoissa tai muovisaaveissa – niiden varastoinnissa emme käytä hiekkaa.
Tässä on mallikappaleet aprillipäivänä kuorintaan menneistä (vasemmalta lukien) valkosipuleista, perunoista, porkkanoista, palsternakoista, punajuurista ja sipuleista! Tulitikkurasia "mittana".
Toivottavasti ensi talvena juuresten varastointi onnistuu yhtä hyvin kuin nyt.Ensiksi juurekset ja sipulit pitää kuitenkin kasvattaa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: juuresten talvivarastointi, juuresten talvivarastointi hiekassa, porkkanan talvivarastointi, palsternakan talvivarastointi, |
Viherpeukalon kylvötyöt ovat viivästyneet viileän kevään vuoksiTiistai 29.5.2012 - -Esko Erkkilä- Otsikkoteksti ei ole koko totuus, sillä kylvötyöt ovat viivästyneet ainakin meillä myös Viherpeukalon muiden ns. "kiireiden" vuoksi.
Viileän kevään lisäksi viivästymisen syynä ovat olleet monet ulkomaan matkat sekä kiireet Keskustan neuvoa-antavan puheenjohtajaäänestyksen järjestelyissä – myös Monacon formulakisan seuraaminen aiheutti tiettyä viivettä kylvötöiden suorittamiseen!
Viime viikonvaihteessa asiat järjestyivät kuitenkin kohtuullisesti ja saimme kylvöksiä tehdyiksi runsaan 400 rivimetrin verran!
Kuvassa näkyvälle alueelle olemme jo monena vuonna sijoittaneet porkkana-, palsternakka-, punajuuri- sekä sipulikylvöksemme ja on todettava, että monokulttuuriviljelyn ongelmia ei ole havaittu. Viljanviljelyssä monokulttuuriongelmat ilmenevät jo toisena ja erityisesti kolmantena sekä sitä seuraavina vuosina, jos samaa viljelykasvia viljellään samalla lohkolla jatkuvasti. Kaura toki tekee poikkeuksen, mutta senhän sanotaankin olevan ”maaperän lääkärin”. Runsas kalkitus vapauttaa ravinteet kasvien käyttöön ja sen vuoksi säännöllisestä kalkituksesta olemmekin huolehtineet maalla, jonka raivasimme metsämaasta parisenkymmentä vuotta sitten. On luonnollista, että riittävästä lannoituksesta on huolehdittava vuosittain, jotta satoa saadaan.
Porkkanan, palsternakan ja punajuuren kylvö tapahtui kylvökepin avulla ja sen käyttäminen helpotti kylvötyön suorittamista ratkaisevasti.
Rakensimme kasvatuspenkit rivimitaltaan 3,30 metrisiksi ja sen määrittelyssä peiteharsojen leveydellä oli ratkaiseva osuus. Kylvökeppi takasi oikean siemenmäärän kaikille siemenille.
Peiteharson levitimme ainoastaan porkkanalle, palsternakalle sekä punajuurelle, mutta sipulit jätimme ilman harsoa.
Oma lukunsa oli maissintaimien istuttaminen. Maissintaimet olivat esikasvatettuja ja nyt ne pääsivät ensimmäistä kertaa ”vapaaseen luontoon”.
On ehkä vaikea uskoa, että viisisenttisestä maissintaimesta kehittyy runsaassa kolmessa kuukaudessa nelimetrinen satoa tuottava kasvi, jonka tähkä on mainio grilliherkku! Näin se kuitenkin on aikaisempina vuosina tapahtunut ja toivottavasti sama tapahtuu nytkin!
Suojasimme pienet maissintaimet leipälaatikoilla ja…
…asensimme päälle kolminkertaisen harson.
Kahden päivän tiukalla kylvö- ja istutusrupeamalla pystyimme kuromaan kiinni keväisten istutustöidemme jälkeenjääneisyyttä.Jos säät suosivat, ovat kaikki mahdollisuudet kelvolliseen satoon edelleen olemassa!
-Esko Erkkilä- |
2 kommenttia . Avainsanat: porkkanan kylväminen, palsternakan kylväminen, punajuuren kylväminen, sipulin istuttaminen, kylvökeppi, |
Palsternakka ja purjosipuli - sadonkorjuuaika on nytMaanantai 24.10.2011 - -Esko Erkkilä- Juureksista palsternakka ja sipuleista purjosipuli ovat kasvit, joiden sadonkorjuu ainakin meillä ajoittuu puutarhakasveista viimeiseksi.
Hankimme purjosipulin taimet keväällä, kun olimme taimiostoksilla Viron Rakveressä ja palsternakan siemenet ovat ”joskus jostain” hankittuja.
Purjosipuli näyttää hieman eksoottisemmalta kasvilta kuin se sitten onkaan. Se ei muodosta varsinaista sipulia, vaan pitkän varsimaisen lehtituppimuodostelman.
Ennen ruoanvalmistusta purjo kannattaa halkaista ja huuhtoa, jotta lehtityviin jäänyt multa ja hiekka saadaan pois.
Taimia oli tusinan verran ja ne varttuivat hennoista taimista aivan kunnollisiksi yksilöiksi.
Palsternakan......viljely ei meiltä onnistunut kunnolla tänä vuonna.
Juurekset jäivät pienikokoisiksi ja kunnolla jyrsitystä maasta huolimatta osa palsternakoista oli kovin haaroittuneita.
Myöhään jäänyt kylvö, siementen heikkolaatuisuus, liian vähäiseksi jäänyt lannoitus sekä liian tiheä kasvusto ovat syitä, joilla selitämme heikkoa palsternakkasatoamme. Erityisesti harmittaa useiden yksilöiden haaroittuminen.
Tässä on listittyjä palsternakkoja odottamassa hiekkaan tapahtuvaa talvivarastointia. Mukana on aivan kunnollisen kokoisiakin yksilöitä.
Palsternakkojen – kuten porkkanoidenkin – talvivarastointi meillä tapahtuu hiekkaan varastoiden.
Varastointiastioina ovat muovipesuvadit sekä muovisangot. Säilytämme ne kellarin hyllyillä ja otamme ne käyttöön tarpeen mukaan.
Palsternakan ja purjosipulin sadonkorjuut päättävät puutarhakasvien sadonkorjuukauden.Palsternakan sekä purjosipulin nostopäivänä puutarhamaat saatiin kynnettyä ja nyt saamme hyvillä mielin alkaa odottelemaan uuden kevään saapumista!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palsternakka, purjosipuli, |
Talvisodan jälkeen ensimmäinen rauhanpäivä oli tasan 71 vuotta sittenMaanantai 14.3.2011 - -Esko Erkkilä- Suomen historiassa 13.3.1940 on merkittävä päivä, sillä silloin loppui Talvisota. Tänään, maaliskuun 14. päivänä on paikallaan tiedostaa, että tasan 71 vuotta sitten maassamme oli ensimmäinen rauhanpäivä Talvisodan syttymisen jälkeen. Talvisodan päättymisen vuositapahtumia oli eilen vain harvakseltaan. Harvakseltaan siitä syystä, kun kyse ei ollut tasavuosikymmenistä. Haluan kunnioittaa ja tiedostaa Suomen itsenäisyydelle tärkeät päivät ja sen vuoksi osallistuin eilen kahteen tilaisuuteen, joiden tarkoituksena oli muistella Talvisodan päättymistä. Puolelta päivin osallistuin harvalukuisen joukon mukana Yrjö Jylhän patsaalla järjestettyyn seppeleenlaskutilaisuuteen.
Yrjö Jylhän muistomerkki on nimeltään ”Runoratsu – sotaratsu”. Muistomerkki kuvaa vauhkona takajaloilleen nousevaa hevosta ja sitä hillitsevää miestä. Teos on kuvanveistäjä Terho Sakin käsialaa. Runoilija ja Taipaleen – Kirvesmäen ansioitunut sotilas päätti elämänsä oman käden kautta 1956 – muistomerkki on paljastettu 1.10.1964. Muistomerkki sijaitsee Yrjö Jylhän aukiolla Satakunnankadun, Savilinnantien ja Sepänkadun kulmauksessa Tampereen Amurissa.
Seppeleenlaskusta huolehtivat v. 1951 perustettu Tampereen Klassikot ry. Yhdistyksen puheenjohtaja emeritus-piispa Juha Pihkala oli estynyt saapumasta tilaisuuteen ja seppeleenlaskun suorittivatkin yhdistyksen sihteeri Pasi Takala (oikealla) sekä Pertti Ollikka (vasemmalla).
Koruton ja vaatimaton tilaisuus on ohi. Muistomerkin ja sen juurelle 13.3.2011 lasketun seppeleen taustalla on erittäin paljon Suomen historiaan vaikuttaneita asioita.
Illalla osallistuin Tampereen Tuomiokirkossa järjestettyyn mieliin painuneeseen Kirkkoiltaan.Kirkkoillan olivat järjestäneet Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry. Myös partiolippukunta Näsin Tytöt oli osallisena illan järjestelyissä. Kirkkoillan musiikkista vastasi Satakunnan Sotilassoittokunta, johtajanaan musiikkimajuri Riku Huhtasalo. Juhlavieraat saivat kuulla kahdenkin kuoron esittämänä kuorolaulua – Eternitas, johtajanaan Reija Mattsson ja Mieskuoro Kelot, johtajanaan Lasse Kautto. Kirkkoillan tervehdyssanat lausui eversti Pentti Väänänen Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistyksestä. Väänänen kertasi lyhyesti Talvisodan historian. Hän totesi totuudenmukaisesti, että Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin yritti tuhota Suomen ja kuljettaa suomalaiset kauas Neuvostoliittoon. Sotaveteraanien ja lottien panosta kunnioittaen Väänänen käsitteli tervehdyssanoissaan sotaorpojen vaikeaa tilannetta. Monet sotaorvot eivät ole koskaan tavanneet isäänsä! Voimallisen juhlasaarnan piti rovasti Ilmari Mustonen. En ole koskaan saanut kuulla saarnastuolista esitettynä niin suoraa, selkeää ja voimallista sananjulistusta kuin rovasti Mustonen esitti. Mustonen kertasi mm. sen, että Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta v. 1940, kun se Suomeen hyökkäämällä oli rikkonut Kansainliiton sääntöjä. Rovasti Mustonen käsitteli eversti Väänäsen tapaan sotaorpojen tilannetta. Mustonen oli huolissaan myös nykyajan avioerolapsista. Mustonen vertasi sotaorpojen tilannetta nykyajan ”ero-orpojen” tilanteeseen. Avioero-orpoja on jo nyt enemmän kuin aikoinaan sotaorpoja, joten kysymys on päivänpolttava. Päätösliturgian suoritti rovasti Esa Eerola. Kiitän Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymää ja Sotiemme 1939-1945 Perinneyhdistys ry:tä mieliin painuneen Kirkkoillan järjestämisestä.
Tampereen Tuomiokirkko 13.3.2011 eli tasan 71 vuotta Talvisodan rauhanteon jälkeen.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Talvisodan päättyminen, 13.3.1940, Yrjö Jylhä, Runoratsu - sotaratsu, Tampereen Tuomiokirkko, Sotiemme 1939-1045 Perinneyhdistys ry, Eternitas, Mieskuoro Kelot, Näsin Tytöt, Ilmari Mustonen, Esa Eerola, |