9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!

Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.

 

Tien pituus on 663 kilometriä.

 

 

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

 

Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

 

 

Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.

 

 

Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.

 

 

Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.

 

 

Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.

 

 

Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.

 

 

Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.

 

 

Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!

 

 

Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.

 

 

Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.

 

 

Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.

 

 

Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle.

Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!

Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Turvalliset liikenneratkaisut voivat olla edullisia

Maanantai 9.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Työelämässä ollessani ajoin veloitusajoa jopa lähemmäs 40.000 kilometriä vuodessa ja kun siihen lisätään omat ajot, niin vuosittain saatoin ajaa suomalaisilla maanteillä jopa 60.000 kilometriä vuodessa.

 

 

Tieosuus, jolla kokeneenakin tienkäyttäjänä olen suorastaan pelännyt sijaitsee VT9:llä Tampereelta Oriveden suuntaan eli välillä Alasjärvi – Tarastenjärvi.

 

 

Lyhyellä muutaman kilometrin tieosuudella tapahtui takavuosina vuosittain muutama kuoleman vaatinut liikenneonnettomuus.

 

 

Viranomaiset kiinnittivät asiaan viimeinkin huomiota ja päätyivät kustannuksiltaan edulliseen, mutta ilmeisen tehokkaaseen tapaan.

 

 

Tässä muutama kuva ratkaisusta, joka on merkinnyt, että Alasjärvi –Tarastenjärvi –tieosuudella ei ole nyt tapahtunut ainoatakaan vakavaa liikenneturmaa:

 

 

 

 

 

 

Ratkaisu on se, että keskiviivana on tuplakeskiviiva, jossa on tuplana myös tärinäraidat.

 

 

 

 

 

 

On luonnollista, että koko tieosuudella on kautta vuoden 80 kilometrin nopeusrajoitus.

 

 

 

 

 

 

Jyväskylän suunnasta ajettuna vaarallinen tieosuus päättyy, kun liikenne haarautuu oikealle Tampereelle sekä Lahteen ja valtaväylä jatkuu moottoritienä kohti Helsinkiä, Vaasaa, Turkua, Poria ja Raumaa.

 

 

Toivon, että vastaavaa menettelyä laajennettaisiin myös muille sellaisille tieosuuksille, joilla tapahtuu paljon kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Liikenneministeri Kyllösen giljotiiniohjeistus oli sittenkin totta!

Sunnuntai 18.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla on tuoreessa muistissa nykyhallituksen kuntakartta, jonka olemassaolon Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –kopla kiisti, kun Suomen Kuvalehti sen aikoinaan julkaisi.

 

Muutaman ajan kuluttua kaikille selvisi, että mainittu kuntakartta oli kuitenkin olemassa, vaikka se Suomen Kuvalehden kertomana yritettiinkin hallituksen toimesta kiistää.

 

Nyt liikenneministeri Merja Kyllösen giljotiinisuunnitelma tiehankkeiden torppaamiseksi on kokemassa täsmälleen saman kohtalon kuin Virkkusen kuntakartta.

 

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15. marraskuuta 2012 klo 16.00 kansanedustaja Mikko Alatalon ansiokas toiminta ja Helsingin Sanomien lauantaina 17.11.2012 julkaistu artikkeli ovat karua kertomaa ja todistavat ministeri Kyllösen päätöksistä sekä yli miljardin euron suuruisen giljotiinilistan olemassaolosta.

 

Kansanedustaja Alatalo kysyi näin:

 

Arvoisa puhemies!  Arvoisa ministeri Kyllönen!

Julkisuuteen on tullut niin sanottu giljotiinilista, jolla leikataan maakunnille tärkeistä tiehankkeista lähes miljardi euroa. Ylen uutisten mukaan leikkauslista tuli teille, ministeri, yllätyksenä. Kuitenkin on tullut tietoa siitä, että Liikennevirastossa on suunniteltu tieremonttien leikkauksia jo kesästä saakka ja nimenomaan ministerin ohjaamana. Työryhmää ohjastetaan niin sanottuun uudelleenarviointiin, mikä tarkoittaa tiehankkeiden paloittelua, rahojen rajuja leikkauksia, entisten suunnittelurahojen hukkaamista sekä hankkeiden viivästymistä.

Olette maininnut kyllä, arvoisa ministeri, uudelleenarvioinnista, mutta onko teillä todella ollut mandaatti kaikilta hallituspuolueilta teettää peräti miljardin euron leikkaukset vai ovatko virkamiehet leikanneet tuon miljardin vasten tahtoanne, vaikka tehän ette hyväksy sellaisia virkamiehiä, jotka eivät nauti teidän luottamustanne?

Mikko Alatalon aloittama keskustelu lainehti eduskunnassa monien tiehankkeiden ympärillä. Sen aikana monet kansanedustajat käyttivät puheenvuoroja joissa käsiteltiin useita tiehankkeita eri puolilla maata.

 

Jossain vaiheessa päästiin VT8:n kohdalle ja siitä perussuomalaisten Ritva Elomaa sekä ministeri Merja Kyllönen sanailivat näin:

 

Ritva Elomaa/ps:

Arvoisa puhemies!

Valtatie 8 puhuttaa, ja vielä kerran koko kansan edessä haluaisin kysyä. Maskun ympäristölupa umpeutuu ensi vuonna, saadaanko siihen rahat, alkaako Kasitien parannus?

 

Liikenneministeri Merja Kyllönen:

 Arvoisa herra puhemies!

Koska kertaus on opintojen äiti, niin toistan vielä kerran, että me teemme kaikkemme, jotta Maskun ympäristölupa ei vanhene ja lapio - mikä kirves ja hakku, mikä tarvitaan - on maassa 2013.

 

Mikko Alatalon aloittaman mielenkiintoisen eduskuntakeskustelun pöytäkirja kannattaa lukea. Se löytyy seuraavanlaista polkua seuraten:

www.eduskunta.fi -> täysistunto -> viimeisimmät täysistuntopöytäkirjat -> PTK 111/2012 vp - Täysistunto ja suullinen kyselytunti ja siellä kohta "HTM" -> Tiehankkeiden leikkaussuunnitelmat

*********

 

Helsingin Sanomat julkisti lauantaina 17.11.2012 sivullaan A4 ”Kyllösen giljotiinin” olleen liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle määräämä ohjeistus.

 

Kirjeet ohjeistuksista on Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan päivätty 4. kesäkuuta ja 19. syyskuuta.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön 4.6.2012 lähettämissä kirjeissä todetaan, että ”uudelleenarvioinnin” kohteiksi määrätään seuraavat tiesuunnitelmat:

 

• VT6 Taavetti – Lappeenranta
• VT8 Turku – Pori
• VT3 Tampere –Vaasa
• VT4 Jyväskylä – Oulu
• VT5 Mikkeli – Juva
• VT 9 Tampere –Orivesi
• VT 12 Lahden eteläinen kehätie

 

On enemmän kuin surullista, että maakuntien tiehankkeet on nyt Kataisen – Urpilaisen – Kyllösen päätöksillä torpattu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkonäkökaimallani on kannatettavia ajatuksia

Keskiviikko 7.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja joutunut/päässyt tilanteisiin, joissa minua on luultu Kalervo Kummolaksi.

 

Käyn harvakseltaan jääkiekko-otteluissa, mutta erityisesti erätaukojen aikana miesten vessassa olen monta kertaa kuullut huudahduksen: ”Kato p….le Kummola!”

 

Tapasin rautakanslerin n. vuosi sitten silmälääkärin odotushuoneessa ja menin kättelemään häntä. Esittelin itseni ja kerroin, että minua luullaan usein häneksi.

 

Kummola totesi osaaottavasti, että ristinsä se on sinullakin!

 

Keskustelimme hetken ja tunsin, että olemme samalla aaltopituudella.

 

Aamulehden SU-ihmiset teki 4.12.2011 numeroonsa laajan haastattelun Kalervo Kummolasta.

 

Kummola jää eläkkeelle Tampere-talon toimitusjohtajan pestistä vuodenvaihteessa ja se kai oli pontimena Kummolan haastattelulle.

 

Kummola esittää haastattelussaan useita mielenkiintoisia linjanvetoja.

Otan niistä esille kolme, sillä ne kaikki vastaavat täsmälleen omia ajatuksiani:

 

Ensiksi Kummola toteaa suhtautuvansa ratikkaan isolla kysymysmerkillä. Hän näkee, että sen heikkoutena ovat rajatut kulkuväylät.

 

Olen ulkonäkökaimani kanssa täsmälleen samaa mieltä ja totean, että minulle Palokalliolla asuvana ratikasta jäisi ainoastaan maksumiehen rooli, sillä ratikkasuunnitelmissa eteläinen Tampere on rajattu kokonaan pois.

 

Toiseksi Kummola toteaa, että Tavase-tekopohjavesihanke voitaisiin unohtaa kokonaan.

 

Toivon, että Kalervo Kummola pystyisi puhumaan Tampereen kokoomusryhmälle järkeä, jotta luonnottomasta hankkeesta luovuttaisiin.

 

Kolmanneksi Kummola esittää, että valtatie yhdeksän pitää muuttaa nelikaistaiseksi Olkahisten silloilta Orivedelle saakka.

 

Olen esittänyt Kummolan nyt ehdottamaa ratkaisua jo vuosikaudet. Ymmärrän, että Kummolan esittämää ehdotusta ei voida toteuttaa kertaheitolla, mutta sen toteuttamiseksi olisi laadittava pitävä aikataulutus, jolla suunnitelma toteutettaisiin.

 

Kiitän ulkonäkökaimaani Kalervo Kummolaa järkevien esitysten tekemisestä ja toivon, että vaikkapa hänen johdollaan ne pystyttäisiin toteuttamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Onko kaupunkiraitiotien välttämättömyydestä muodostunut hurmosuskonto?

Maanantai 7.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettiin kaikille avoin internet-kysely kaupunkiraitiotien alustavista vaihtoehdoista välillä Hervanta–Keskusta–Lentävänniemi 20.1.–9.2.2011. 

Internet-kyselyä ennen ja sen aikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa käsiteltiin samaa asiaa.

Internet-kyselyn ja työpajojen tuloksia esiteltiin torstaina 17. helmikuuta 2011 järjestetyssä yleisötilaisuudessa Aleksanterin koulun juhlasalissa (os. Hallituskatu 26) kello 18–20.

Osallistuin Suomen Keskustan edustajana ensimmäiseen työpajaan ja yksityishenkilönä yleisötilaisuuteen Aleksanterin koululla.

Kummastelin, että ensimmäiseen työpajaan poliittisista ryhmistä osallistui lisäkseni ainoastaan Tampereen Sitoutumattomien Lasse Oksanen. Kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa olevat ryhmät olivat saaneet kutsun.

Poliittiset puolueet olivat työpajoissa toki runsaslukuisasti edustettuina, mutta erilaisten peitejärjestöjen mandaatilla.

Yleisötilaisuudessa kerrottiin, että internet-kyselyyn saatiin kaikkiaan 2 590 vastausta.

Kysely ei vastaa todellista tahtotilaa tamperelaisten mielipiteistä, sillä vastaajissa oli merkittävästi enemmän 26–45-vuotiaita ja vähemmän eläkeikäisiä kuin Tampereen väestössä. Myös joukkoliikenteen käyttäjien osuus vastaajista oli suurempi kuin keskimäärin väestöstä. Kyselyn puutteista kertomisesta pitää antaa tunnustus yleisötilaisuuden vetäjille.

Internet-kyselyiden käyttäminen jonkin hankkeen perusteluna on täysin järjetöntä. Se voi tuntua oikeudenmukaiselta niistä, jotka istuvat koko päivän netin ääressä, mutta ei tee oikeutta ylivoimaiselle osalle väestöstä. Järki päähän internet-kyselyihin nojautuville!

Yleisötilaisuus kiinnosti ainoastaan pientä joukkoa, sillä kuulijoita oli vain kolmisenkymmentä. Pieni kuulijajoukko osoittaa, että kaupunkiraitiotiehanke on pienen vähemmistön ajama.

Yleisötilaisuuden johdannossa kerrottiin, että Tampereella pitää kasvattaa joukkoliikenteen kulkutapaosuutta. Saattaa olla, että luottamushenkilöt ovat näin päättäneet - koska ja milloin, millä forumilla? On itsestään selvää, että virkamiesten ei pidä sellaista laukoa, jota luottamushenkilöt eivät ole päättäneet. 

Olin toki yllättynyt, että Tampereella joukkoliikenteen kulkutapaosuus on ainoastaan 13 %! Miksi joukkoliikenteen käyttäminen ei innosta?

Käytin puheenvuoron ja kertasin Tampereen seudun liikennehankkeet, joiden rahoitusmahdollisuudet pitää turvata. Hankkeet ovat ainakin seuraavat:

• VT3:n uusi linjaus Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä
• VT12:n tunnelipäätökset, jotka tällä hetkellä ovat voimassa
• VT9:n parannus ainakin Atalan ja Tarastenjärven risteyksen välillä
• Tampereen läntinen ohitusrata
• Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen etelämmäs
• Tampere-Pirkkalan –lentoaseman terminaalikysymyksen ratkaiseminen

Kiinnitin huomiotani siihen, että tilaisuudessa esiintynyt nuori konsultti kertoi suunnitelmien olevan tuttuja vasta konsulteille ja niitä ei ole vielä esitelty virkahenkilöille. Lausuin ihmettelyni siitä, että nuori konsultti ”unohti” mainita luottamushenkilöt. Tilaisuuden vetäjä totesikin huomautukseni jälkeen, että nyt esitelty aineisto oli esitetty Yhdyskuntalautakunnalle edellispäivänä.

Yritän uskoa esiintyjien vilpittömyyteen, kun he kertoivat, että nyt kertynyt aineisto on kaupunkiraitiotien osalta se vertailuaineisto, jota alkusyksystä verrataan bussiliikenteen kehittämisvaihtoehtoon. 

Selkäpiissäni tuntuu kuitenkin siltä, että ainakin tietty osa tamperelaisista on jo päättänyt rakentaa kaupunkiin raitiotieverkoston. Kustannuksista piittaamatta!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ohitustiet ovat osoittautuneet tarpeellisiksi

Sunnuntai 23.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ja lähiympäristössä seurataan liikennevirtojen kehittymistä liikennevaloliittymissä ja liikenteen automaattisten mittauspisteiden avulla. Tarkkailupisteitä on n. seitsemisenkymmentä.

 

Vuosien 2008 - 2009 tutkimustulokset on julkaistu ja ne vahvistavat vallalla olleet olettamukset.

 

Yleistoteamuksena se, että kaupungin ydinkeskustan ohittavilla liikenneväylillä liikennemäärät ovat kasvaneet ja ydinkeskustan tai sinne suuntautuvilla väylillä liikenne on vähentynyt.

 

Läntinen kehätie on liikennemäärien kasvamisessa kärjessä, sillä...

Lue lisää »

VT9:n pöntöt ovat saaneet "asukkaat"

Perjantai 7.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9:lle rakennettiin liikennevalvontapylväät syksyllä 2009. Kamera-asennuksia ei syksyn tai talvea aikana ole ehditty tehdä, mutta tyhjien "peltipoliisien" liikennettä rauhoittava vaikutus on kuitenkin ollut ilmeinen.

 

Teen tavallaan kuusipäiväistä työviikkoa, sillä vietän VT9:llä viikoittain normaalin työajan ulkopuolella vähintään 8 tuntia, kun käyn Tampereelta töissä Turun seudulla. Olen ysitien suurkuluttaja, kun käyn vähintään kahdesti viikossa Turun seudulla!

 

Turun ja Tampereen välisellä ysitiellä aloitettiin kamera-asennukset...

Lue lisää »

"Tavara ei kulje tekstiviestillä"

Tiistai 4.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on lainattu Turun sataman asiakaslehdestä, jonka nimi on Abord. Lehti tulee minulle työni merkeissä, sillä Turun satama ja sen materiaalitoiminnot ovat kuluneen 15 vuoden aikana tulleet tutuiksi.

 

Viimeisimmän Abord´n juttu "Tavara ei kulje tekstiviestillä" käsittelee Turun seudun maantieliikenteen ratkaisuja, joita alueelle kaivataan lähivuosina. Jutussa todetaan aivan oikein, että investoinnit liikenneyhteyksiin kasvattavat kansantaloutta.

 

Turussa ollaan tyytyväisiä E18:n avaamiseen koko matkaltaan Turusta Helsinkiin ja todetaan, että tieyhteys on lunastamassa niitä toiveita, joita siihen on asetettu.

 

Eurooppatie E18 Suomessa on tieyhteys Turun ja Naantalin satamista pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaan rajanylityspaikalle. E18-reitti muodostuu pääosin kansallisista valtateistä 1 ja 7 sekä kantatiestä 50 (Kehä III).

 

Turulle ja Turun satamalle...

Lue lisää »

Loimaan seutukunta tähyää Pirkanmaan suuntaan

Tiistai 13.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Kuuntelin, kun Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salmista haastateltiin Yle Puhe-kanavalla. Haastattelun aiheena oli Loimaan seudun tyytymättömyys Turkua - maakunnan veturia kohtaan.

 

Salminen mainitsi Turun ja Turun seudun unohtaneen sen, että raha tulee ympäröivistä maakunnista. Hän käsitteli myös Turun seudun kuntien eripuraa alueen kehittämisessä. Salmisen mielestä Kaarinaa ja Lietoa pitäisi kehittää kaupunkiseudun osana - ei niinkään erillisinä kuntina. Tuntuu tutulta myös Tamperetta ja sen lähikuntia ajatellen.

 

Esimerkkinä hyvästä alueyhteistyöstä Varsinais-Suomessa Salminen mainitsi Vakka-Suomen seudun eli Uudenkaupungin - Laitilan alueen.

 

Salminen kertoi...

Lue lisää »