Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella Vihreät, Vasemmistoliitto ja Kristillisdemokraatit ovat valmiit luopumaan järjettömästä Tavase-tekopohjavesihankkeesta?

Maanantai 3.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus käsitteli 26.11.2012 pitämässään kokouksessa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän tekemää valtuustoaloitetta, jossa esitettiin nopeasti tehtävää selvitystä Tavase Oy:n tilanteesta ja sen toiminnan kustannuksista sekä esitettiin Tampereen kaupungin valmiuden lisäämistä vaihtoehtoisen vesihuoltosuunnitelman tekemiseksi Tavasen alasajamisen varalta.

 

Asiaa valmistellut liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson oli perehtynyt hyvin Keskustan valtuustoaloitteeseen, sillä päätösehdotukseen oli koottu Keskustan esittämät näkemykset oikeaan muotoon. Näin Michelsson tiivisti Keskustan näkemykset päätösesityksensä aluksi:

 

• Mikä on Tampereen kaupungin suunnitelma Tavasen jatkon suhteen?

 

• Kolmen kunnan irtautumisen vaikutukset hankkeeseen?

 

• Tampereen tämän hetken maksuosuus yhtiöön?

 

• Mahdollisen investoinnin rahoitussuunnitelma?

 

 

• Onko jo laadittu suunnitelma mahdollisesta Tampereen kaupungin hankkeesta irtautumisesta ja siitä johtuvan vesihuollon uuden suunnitelman tekemisestä?

 

• Tehdäänkö noin 50–200 miljoonan euron investointi vai lopetetaanko hanke kirjanpidon alasajokustannuksin?

 

Kysymysten kristallointi olikin ainoa positiivinen piirre päätösvalmisteluaineistossa, sillä muilta osin aineisto oli tyypillistä Tavase-propagandaa, jolla on vain niukalti yhteistä totuuden kanssa.

 

Tampereen kaupungin päätöksenteossa on Tavase-asiassa kuitenkin menty aimo harppaus eteenpäin, sillä kristillisten Leena Rauhalan esitystä asian uudelleen valmisteluksi kannattivat vihreiden Maija Kajan sekä Vesa Eskola ja äänestyksessä sitä kannatti em. kaupunginhallituksen jäsenten lisäksi vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.

 

Asia meni siis äänestykseen ja silloin pöytäkirjan mukaan seuraavat kaupunginhallituksen jäsenet torppasivat asian uudelleen valmistelun:

 

Kokoomuksesta Anna-Kaisa Ikonen, Ilkka Sasi, Riitta Koskinen sekä Timo P. Nieminen…

 

…ja SDP:stä Ilpo Sirniö, Atanas Aleksovski sekä Anneli Kivistö.

 

 

Näin kävi tällä kerralla, mutta kunhan Tavase taas lähiaikoina lähettää Tampereen kaupungille uuden rahoituspyynnön, niin uskon, että asia etenee kohti järkevää ratkaisua.

 

Oletan, että uutta rahoituspyyntöä jo kirjoitetaan ja nyt se lieneekin suuruusluokkaa miljoona euroa, sillä sen verran maksaa uusi YVA, jonka otaksun olevan seuraava askel Tavasen kivikkoisella tiellä.

 

Ainoa oikea järkevä ratkaisu Tavase-kysymyksessä on hankkeen mahdollisimman nopea lopettaminen ja tähän mennessä aiheutuneiden n. seitsemän miljoonan euron suuruisen panostuksen kirjaaminen luottotappioiksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase Oy:n suunnittelemat yhden vuoden sadetusmäärät vastaavat normaalivuosien sademääränä 1.233 (tuhannenkahdensadankolmenkymmenenkolmen) vuoden sateita!

Tiistai 13.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen murheellisena pannut merkille, että keskeisten päättäjien käsityskyky ei vieläkään yllä tajuamaan tekopohjavesihanke Tavasen sadetussuunnitelmien mielettömyyttä.

 

Tavasen sadetusuunnitelmien ainoa todellinen julkisuuteen saatettu tieto perustuu 17.4.2003 kirjattuun Ympäristövaikutusten (YVA) arviointiin.

 

Tiedot sadetusmääristä on mainitussa pian kymmenen vuotta vanhassa YVA:ssa selvitetty sivulla 13 olevassa taulukossa 2.

 

 

 

Asiantuntijat ovat laskeneet taulukkoluvut havinnolliseen muotoon ja laskennan tulos on kerrottu kuvassa näkyvässä vesimäärien keskinäisessä vertailussa.

Kuvasta nähdään, että Tavasen suunnittelemat sadetukset ovat yli viisinkertaiset Tampereen Särkänniemessä sijaitsevan Näsinneulan korkeuteen verrattuna!

 

Tavase Oy:n suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät 863 metriä korkean vesipatsaan sadettamista Pälkäneen ja Kangasalan harjumaisemiin vuodessa.

 

Sadetusmäärät ovat yli 1.000 kertaiset seutukunnan normaaliin sademäärään verrattuna.

 

 

Kuka uskoo, että Suomen kauneimmat harjut kestäisivät tämän?

 

 

Lisää havainnollisuutta:

 

• Tavasen suunnittelemat sadetukset merkitsevät, että normaalisadanta 1.233 vuodessa vastaisi Tavase Oy:n suunnittelemia yhden vuoden sadetuksia!

• Tavasen suunnittelemat sadetusmäärät merkitsevät, että saman vesimäärän kuljettamiseen tarvittaisiin 2.300 täysperävaunullisen säiliöauton kantavuutta joka päivä.

• Yhden päivän sadetuksiin tarvittavasta vedestä muodostuisi säiliöautoilla 51 kilometriä pitkä jono.

• Maastoon pitäisi purkaa 1,5 täysperävaunullisen säiliöauton lasti joka minuutti yötä päivää!

 

Pidän välttämättömänä, että Tampereen päättäjät vihdoinkin tutustuvat tekopohjavesiyhtiö Tavasen suunnitelmiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäteveden keskuspuhdistamon YVA maksaa jokaisella yrityskerralla miljoona euroa?

Maanantai 6.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vesi on kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on hoitaa kaupungin vesi- ja viemärilaitostoiminta lakien ja viranomaismääräysten mukaisesti sekä kehittää vesihuoltoa siten, että pysytään mukana yhteiskunnan kehityksessä.

 

Kauniisti sanottu, mutta käytännön toteutukset ovat vedenhankintasuunnitelmien sekä jätevesien käsittelysuunnitelmien osalta kaikkea muuta kuin ”kauniita”.

 

Käsittelen tässä jutussa Tampereen Veden keskuspuhdistamohanketta ja tarkemmin ilmaistuna hankkeen ympäristövaikutusten arviointeja eli YVA-hankkeita.

 

Hankkeen ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointi kulki nimellä Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA -selostus). Se valmistui 30.10.2008 ja hankkeen konsulttiyrityksenä toimi Pöyry Environment Oy.

 

Hankkeen yhteysviranomaisen Pirkanmaan ympäristökeskuksen 26.3.2009 antama lausunto keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta on murheellista luettavaa. Se kuvastaa hankkeesta vastaavan eli Tampereen Veden ylimielistä suhtautumista suureen ja vakavaan hankkeeseen.

 

Oli luonnollista, että yhteysviranomaisen lausunto ei antanut Tampereen Vedelle mahdollisuuksia jatkaa hanketta suunnitelman pohjalta.

 

Tampereen Vesi ei kuitenkaan lannistunut, vaan otti hihastaan mielestään suurenmoisen valttikortin ja esitti, että keskuspuhdistamo sijoitettaisiin Tampereen Sulkavuoreen.

 

Suunnitelmat kyhättiin nopeasti kokoon ja kiireessä useita asioita jäi huomioimatta.

 

Hankkeen toinen ympäristövaikutusten arviointi kulki nimellä Pirkanmaan keskuspuhdistamo, Sulkavuoren vaihtoehto. Tätä arviointiselostusta ei ole kirjattu täsmällisesti millekään päivämäärälle, vaan valmistumishetkeksi todetaan ”heinäkuu 2011”!

 

On luonnollista, että Tampereen Vesi vaihtoi konsulttiyhtiötä ja nyt onneaan koitti FCG Finnish Consulting Group Oy.

 

Sulkavuoren keskuspuhdistamon hankevaihtoehdon yleissuunnitelmat on laatinut Pöyry Finland Oy ja tunnelien yleissuunnitelmat on laatinut Ramboll Finland Oy. Konsultteja esiintyy siis aivan tungokseen saakka!

 

Tampereen Veden keskuspuhdistamohankkeen toisen YVA-yrityksen yhteysviranomaisena toimi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

 

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto keskuspuhdistamohankkeen Sulkavuoren vaihtoehdon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettiin 22.11.2011.

 

Yhteysviranomaisen lausunto on yhtä masentavaa luettavaa kuin Tampereen Veden ensimmäisenkin YVA-hankkeen lausunto.

 

Lausunnosta löytyy lukemattomia kohtia, jotka olisivat lupahakemuksen epäämisen syitä. Laskin, että lausunnossa yhteysviranomainen toteaa ainakin kymmenen kertaa

 

Arviointiselostus on tältä osin puutteellinen.  

 

Maininta ei jokaisessa kymmenessä kohdassa ole täsmälleen mainitsemani, mutta asiallisesti kuitenkin samaa tarkoittava.

 

Tampereen Vesi ei hätkähdä vähästä, vaan se jatkaa aloittamallaan linjalla ja nyt on vuorossa kolmannen YVA-selvityksen laatiminen, joista toinen ja nyt tekeillä oleva kolmas yritys kohdistuvat Sulkavuoreen.

 

Osallistuin kutsuttuna edustajana Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen työpajaan 2.8.2012. Edustin Palokallion Omakotiyhdistys ry:tä.

 

Nyt meneillään olevan kolmannen ”YVA-rynnistyksen” konsulttina Tampereen Vesi käyttää Ramboll Finland Oy:tä ja sen vuoksi työpajakutsun olivatkin allekirjoittaneet Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesonen sekä Ramboll Finland Oy:n projektipäällikkö Jukka Hokkanen.

 

Palaan työpajan antiin myöhemmin, mutta kysyin tilaisuudessa Ramboll Finland Oy:n konsultilta, että paljonko tämän suuruusluokan YVA-selvitys maksaa hakijalle. Vastauksen helpottamiseksi heitin hintahaarukaksi 500.000 – 1.000.000 euroa.

 

Konsultti vastasi, että koska kyse on vaativasta hankkeesta, niin kustannusarvio asettuu esittämääni hintahaarukkaan!

 

Kysymykseni ansiosta tamperelaisten tiedossa on nyt, että Tampereen Vesi tulee maksamaan kolmesta keskuspuhdistamohankkeen YVA-arvioinnista todennäköisesti n. kolme miljoonaa euroa!

 

Toistan – 3.000.000 euroa!

 

Ensimmäisestä YVA-lausunnosta suoritemaksu Pirkanmaan Ympäristökeskukselle oli 11.620 euroa ja toisesta YVA-lausunnosta Tampereen Vesi joutui maksamaan suoritemaksua Pirkanmaan ELY-keskukselle 10.700 euroa!

 

On enemmän kuin todennäköistä, että Tampereen Vesi on ykkösluokan asiakas konsulttiyhtiöille!

 

-Esko Erkkilä-

Kalevalanpäivän liputus merkitsee arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja kotimaiselle ruualle

Tiistai 28.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kalevalanpäivää.

 

Liputamme suomalaiselle kulttuurille, mutta ainakin meidän lipputangossa liehuva siniristilippu osoittaa tänään arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja sitä kautta kotimaiselle ruualle.

 

Ruokatieto Yhdistys ry on ollut aloitteellinen, että Kalevalanpäivänä huomioitaisiin suomalainen ruoka ja kotimaiset ruuantuottajat.

 

Kannatan lämpimästi ajatusta.

 

Kotimainen ruoka on peruskivi, jolle meidän on taloudellisesti vaikeinakin aikoina voitava luottaa.

 

Ministeri Häkämies totesi taannoin, että Suomen ulkopoliittinen uhka on Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

 

Nyt Suomen uhkana on hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma. On toimittava kuitenkin niin, että hallitusohjelmakaan ei saa horjuttaa luottamusta kotimaiseen ruokaan.

 

On valitettavaa, että kaupan keskusliikkeet ovat alkaneet leikitellä private label -tuotteillaan siten, että ulkomailla valmistetulle ja Suomessa myytävälle ruualle on annettu suomalaisia nimiä. 

 

Merkittömät tuotteet rapauttavat kotimaisen ruuan merkitystä ja arvostusta. Private label –tuotteet saatetaan aluksi valmistaa Suomessa, mutta kovan kilpailutuksen jälkeen niiden valmistaminen siirtyy ulkomaille – ainoastaan kotimaiselta kuulostava ”tuotemerkki” jää kummittelemaan kaupan hyllyille.

 

Kotimaisen ruokaketjun kilpailukyvyn takaaminen tarkoittaa elinvoimaista maaseutua ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto sekä elinvoimainen maaseutu merkitsevät yhdessä hyvinvointia koko Suomelle.

 

Pidetään mielessä, että tänään jokainen lipputangossa liehuva siniristilippu on kunnianosoitus kotimaiselle ruualle, suomalaiselle ruokakulttuurille ja että se merkitsee kotimaisen ruuantuotannon arvostamista.

 

-Esko Erkkilä-

Mielipiteeni Tampereen Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon YVA:sta

Maanantai 26.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Jätin mielipiteeni Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon YVA:sta Pirkanmaan ELY-keskukselle 22.9.2011.

***************

 

MIELIPITEENI SULKAVUOREEN SUUNNITELLUN JÄTEVESIEN KESKUSPUHDISTAMON YVA-SELVITYKSESTÄ

 

 1.       Aluksi kiinnitän huomiota siihen, että YVA:ssa ei lainkaan tarkastella nollavaihtoehtoa, sillä YVA-selvityksessä todetaan ykskantaan:

 

”Varsinaista nollavaihtoehtoa ei tarkastella, koska mitoitusajankohdan (2040) ennustettu jätevesimäärä ja puhdistustehon parantaminen edellyttää joka tapauksessa saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä.”

 

Mielestäni YVA-selvityksen laatija ei voi asettua lainsäätäjän asemaan, joten Sulkavuoren YVA on jo lähtökohdiltaan kelvoton, sillä siitä puuttuu nollavaihtoehto.

 

2.       Totean, että nyt ei ole tarkasteltu lainkaan muita sijoituspaikkavaihtoehtoja kuin Sulkavuori.

 

Aiemmin tutkittujen sijoituspaikkavaihtoehtojen YVA-selvitykset olisi pitänyt nyt päivittää, sillä eihän Sulkavuori todellisuudessa ole ainoa sijoituspaikkavaihtoehto. Julkisuudessa on esitetty sijoituspaikkavaihtoehtona esim. Nokian Kolmenkulman tienoota ja se jäisi nyt kokonaan YVA-selvitysten ulkopuolelle. Esitän, että nyt esitelty YVA-selvitys hylätään. Se voi toki olla osana myöhemmin laadittavissa sijoituspaikkavaihtoehdoissa. Paljon täydentämistä nyt esitelty Sulkavuoren YVA siinäkin tilanteessa vaatii.

 

3.       Sulkavuoreen jouduttaisiin louhimaan puhdistamotilat 6 hehtaarin alueelle. Kun Sulkavuori-louhintoihin lisätään siirtotunneleiden louhinnat, on lopputuloksena todella suuret louhintavolyymit.

 

Tampereella on kokemusta pienempienkin louhintojen aiheuttamista merkittävistä vahingoista rakennuksille.

 

Rakennustyön aikaisten louhintojen rakennuksille aiheuttamat vauriot on sivuutettu YVA:ssa perin kevyesti – siirtotunnelilouhintoja ei edes mainita YVA:ssa.

 

Louhintatöiden aikana syntyvät vauriot on Tampereen kaupungin korvattava kiinteistöjen omistajille, joten Tampereen veronmaksajana olen oikeutettu puuttumaan asiaan. En hyväksy, että Sulkavuoren puhdistamotilan ja siirtotunnelien louhintatöiden aiheuttamien vaurioiden korvaukset aiheuttavat korotuspaineita Tampereen veroäyriin.

4.       Sulkavuoren YVA:ssa todetaan, että kallion sisältä louhittavalle louheelle ei tässä vaiheessa ole tiedossa lopullista tai edes väliaikaista sijoituspaikkaa.

 

Yksistään tämä puute on mielestäni sellainen, että nyt kommentoitavaa YVA:aa ei voida hyväksyä.

 

Louhintajakeen määrä, sen kuljetussuunnat ja sille mahdollisen välivarastoinnin aikana tehtävät toimenpiteet (esim. räjäyttäminen pienemmiksi kimpaleiksi tai murskaaminen) ovat sellaisia asioita, joiden pitää olla selvillä ja kansalaisten kommentoitavissa ennen lopullisia päätöksiä.

5.       Tampereelle suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo on täydellisesti seudullinen hanke. Sulkavuoren YVA:ssa tämä tosiasia ei näy lainkaan.

 

Sulkavuoren YVA ei täytä seudullisen hankkeen kriteerejä, sillä siinä ei ole samoista lähtohdista vertailtu eri sijoituspaikkavaihtoehtoja ja sen vuoksi nyt esitelty YVA on hylättävä.

 

Totean yhteenvetona, että Sulkavuoren YVA:aan sisältyvien lukuisten puutteellisuuksien vuoksi se ei luo mahdollisuuksia jatkopäätöksille ja on siten laadittava uudestaan mm. niillä perusteilla, joita tässä mielipiteessä on esitetty.

 

-Esko Erkkilä-

Hokkuspokkus-temput eivät poista Rantaväylän ongelmia

Lauantai 20.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella 16.3.2010 järjestetyssä Rantaväylän YVA-yleisötilaisuudessa esitettiin, että muuttamalla VT 12 kulkemaan Tampereen ohitusteille saataisiin Tampereen Rantaväylän ongelmat poistettua.

 

Kuljen VT 9:llä työmatkan Tampereelta Turkuun ja takaisin keskimäärin kahdesti viikossa.

 

VT 9:n kulkee omia teitään, mutta ainakin minä valitsen Tampereen ja Turun väliä kulkiessani aina Lempäälän kautta kulkevan reitin - en siis kulje "merkittyä" tietä pitkin.

 

Uskon, että kukaan Rantaväylän kulkija ei käytä sitä sen vuoksi, että väylä on satuttu nimeämään VT 12:ksi.

 

Merkittävä asia on...

Lue lisää »

Rantaväylän tunnelin ympäristövaikutusten arviointiohjelman yleisötilaisuus 16.3.2010

Keskiviikko 17.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Rantaväylän ympäristövaikutusten arviointimenettely on edennyt ympäristövaikutusten arviointiohjelman ja siitä yhteysviranomaiselta joulukuussa 2009 saadun lausunnon mukaisesti.

 

Rantaväylän ympäristövaikutusten arvioinnin tilannetta ja alustavia arvioita vaikutuksista käsiteltiin 16.3.2010 kello 17.00–20.40 järjestetyssä yleisötilaisuudessa, Työväenmuseo Werstaan Bertel-salissa, Väinö Linnan aukio 8, Tampere.

 

Osanottajia tilaisuudessa oli seitsemisenkymmentä ja olin yksi osanottajista.

 

Yleisötilaisuuden puheenjohtajana toimii apulaispormestari Timo Hanhilahti. Sovittelevana henkilönä Hanhilahti pärjäsi vaativassa tehtävässä mainiosti. Ympäristövaikutusten arvioinnin tilannekatsauksen...

Lue lisää »

Mistä niitä asioita oikein tulee?

Torstai 19.11.2009 - -Esko Erkkilä-

Saunalahden mainoksessa sanotaan, että mistä niitä senttejä oikein tulee!

 

Tamperelainen asukasaktivisti joutuu nyt toteamaan, että mistä niitä asioita oikein tulee!

 

Asioiden runsaus on nähtävä pääsääntöisesti positiivisena seikkana, sillä XL-ryhmä on saanut kaupunkiin vauhtia. On toki myönnettävä, että...

Lue lisää »

Tampereen Rantaväylän YVA-palaute

Keskiviikko 18.11.2009 klo 21.11 - -Esko Erkkilä-

Rantaväylän tunnelin ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä vielä tämän päivän ajan.

 

Jätin ohjelmaan kartta- sekä tekstipalautetta.

 

Tekstipalautteessani keskityin kahteen asiaan - tunnelityömaan räjäytysten huomiointiin sekä niihin näkökulmiin, jotka ovat seurausta, jos toteutettavaksi vaihtoehdoksi valitaan tunnelivaihtoehto.

 

Totesin, että en ota kantaa eri vaihtoehtojen puolesta tai vastaan, sillä tiedän, että se ei ole YVA-vaiheessa edes mahdollistakaan.

 

Perustin esittämäni palautteen paljolti niihin kokemuksiin, joita olen saanut osallistumisestani Palokallion Omakotiyhdistys ry:n neuvottelijana Tampereen kaupungin kanssa käytyihin ns. Ikea-neuvotteluihin.

 

Tekstipalautteeni kuuluu näin:

 

1. Räjäytystoimenpiteet ja niihin liittyvien yksityiskohtien...

Lue lisää »

Rantaväylän YVA-ohjelmavaiheen esittelytilaisuus 05.11.2009

Lauantai 7.11.2009 - -Esko Erkkilä-

Hämeen tiepiiri ja Tampereen kaupunki ovat laatineet monia suunnitelmia Tampereen Rantaväylän parantamiseksi.

 

Eri vaiheiden jälkeen - kun vaihtoehdoista oli valittu toteutettavaksi ns. pitkä tunnelivaihtoehto - on päädytty siihen, että hankkeeseen on sovellettava YVA-menettelyä.

 

YVA-ohjelmavaiheen kaikille avoin yleisötilaisuus järjestettiin 05.11.2009 klo 14.00…19.00 Museokeskus Vapriikissa Tampereella.

Lue lisää »