Satakunnan matkailuyritykset jalkautuivat kentälle

Perjantai 30.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Yksitoista satakuntalaista matkailualan yritystä jalkautui helmikuun puolivälissä kahden päivän kiertueen merkeissä lähimaakuntiinsa Satakuntaliiton johdolla.

 

Kiertueen pysähdyspaikkakunnat olivat Kristiinankaupunki, Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä, Parkano ja Tampere.

 

Kiertueen kohderyhminä olivat yhdistysten retkivastaavat, yritysten henkilökunta- ja vierasretkien järjestäjät, luokkaretkivastaavat ja erilaisten muiden ryhmien liikuttajat.

 

Sain kutsun Tampereen tilaisuuteen MSL-Tampereen merkeissä ja olin siis mukana kiertueen viimeisessä tilaisuudessa. Se järjestettiin Ravintola Bravo Plazassa Finlaysonin alueella.

 

Tunnen toki Satakuntaa, mutta opin tilaisuudessa paljon uuttakin.

 

Satakunnan tarjontaa olivat esittelemässä seuraavat yritykset ja yhteisöt. Nimen perässä on kohde tai teema, jota esittelijät pitivät keskeisenä esittelykohteenaan:

• A. Ahlström Osakeyhtiö – Noormarkun ja Kauttuan ruukit
• Eurajoen kunta – Vuojoen kartano ja Olkiluodon vierailukeskus
• Euran kunta – esihistoriakohteet, Ruukinpuisto ja ”Eura käsillä”
• Kartano-Hostel Anttilan Noutotila – Anttilan tilan myymälä, puutarha ja majoitus
• Maatilamatkailu Koivuniemen Herra – lapsiperheiden seikkailukohde
• Merikarvian kunta – Oura, Merikarvianjoki ja teatteri
• Porin Seudun Matkailu Oy MAISA – valmis- ja ryhmämatkoja Porin seudulle
• Rauman kaupungin matkailuneuvonta – merta ja saaria, historiaa ja nykyaikaa
• Rauman Kaupunginteatteri -kevään ja kesän ohjelmisto sekä teatteriravintolan palvelut
• Satakuntaliitto – Satakunnan esittely ja maakunnasta kertova aineisto
• Sokos Hotel Vaakuna, Pori – monipuolinen keskustahotelli palveluineen
• Yyterin Kylpylähotelli – kylpylä palveluineen ainutlaatuisen kansallismaiseman keskellä

 

 

Haluan nyt kertoa muutamalla rivillä yhdestä toimintaansa esitelleestä yrityksestä ja kahdesta kunnasta.

 

 

Yyterin Kylpylähotellia esitteli Heidi Mäki-Ullakko.

 

Heidi hieman hämmästyi kun kysyin, että ovatko sukujuuresi Lohtajalta, sillä sinne minä Mäki-Ullakko -nimen asettaisin. Osuin taas kerran oikeaan, kun asetin jonkun henkilön sukunimensä perusteella jonnekin päin Suomea! 

 

Olen vieraillut usein Yyterin Kylpylässä erilaisten kurssien ja kokousten merkeissä – olemme joskus käyneet siellä myös perhekuntamme kanssa.

 

Yyterin Kylpylä on nykyisin yksityisomistuksessa, sillä Heidi Mäki-Ullakon vanhemmat ovat siellä yrittäjinä.

 

On todettava, että tilaisuudessa nousi pintaan ajatus muutaman päivän kylpyläloman viettämisestä Yyterissä! Paikka on kerrassaan mahtava ja tuntui siltä, että Mäki-Ullakon yrittäjäperhe on saanut kylpylän hyvään iskuun.

 

 

Eurajoen kunnan kulttuurisihteeri Pirjo Jaakkola oli esittelijänä Eurajoen osastolla.

 

Eurajoki on vireä kunta Rauman ja Porin välissä.

 

Kysyin Jaakkolalta, että onko Eurajoki liittymässä kuntaministeri Virkkusen tahdon mukaisesti Raumaan? Sain ehdottoman vastauksen, että Eurajoki tulee jatkamaan itsenäisenä kunta.

 

Olkiluodon voimaloiden merkitys on Eurajoen hyvän kuntakehityksen keskeinen tekijä. On selvää, että eurajokilaiset eivät halua päästää esim. Raumaa hyville apajilleen, vaan haluavat jatkaa itsenäisenä kuntana. Se heille pitää suoda!

 

Eurajoen toinen merkittävä matkailukohde on Vuojoen kartano.

 

Kartano on kuuluisa todella mainiosta keittiöstään ja siitä on minulla omakohtaisia kokemuksia.

 

Vuojoen kartanon puutarha ja sen tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet olivat minulle uutta tietoa. Katselin kartanon nettisivuilta, että Vuojoen kartano esiintyy 13 – 15.4.2012 Tampereella järjestettävillä ”Puutarha- ja kotimaan matkailumessuilla”. Ainakin silloin on mahdollisuus tutustua Vuojoen kartanon puutarhatarjontaa!

 

 

Merikarvian kunnan osastolla matkailuvastaava Seija Väre esitteli ”Suomen aurinkoisimman kunnan” matkailutarjontaa.

 

Olen vuosien varrella oppinut, että Vaasa on Suomen aurinkoisin kaupunki ja Merikarvia puolestaan Suomen aurinkoisin kunta – tähän on kuulemma ihan tilastolliset perusteet.

 

Merikarviasta minulla on pelkästään positiivisia muistoja.

Olin 1980-luvun lopulla järjestämässä lukemattomia tilaisuuksia Jouko Elevaaran omistaman Merikievarin kanssa.

 

Järjestimme tilaisuudet yleensä perjantai-iltapäivällä siten, että aluksi esitimme ajankohtaista ruokinta-asiaa asiakkaillemme parisen tuntia, sitten söimme hyvän päivällisen ja lopuksi porukka sai laittaa jalalla koreasti Elevaaran Merikievariin hankkimien maamme huippuyhtyeiden ja –solistien tahdissa.

 

Etelä-Suomen maatalouskaupat hoitivat asiakkaiden kuljetukset Merikarvialle. Väkeä oli kerrallaan vähintään satakunta henkilöä, mutta tavallisesti 200…300 innokasta kotieläintuottajaa. Pari kertaa järjestimme Merikievarissa suuret kesäjuhlat ja silloin osanottajia oli 1.500 – 2.000 henkeä.

 

Se oli hienoa aikaa ja sen vuoksi muistoni Merikarviasta ovat positiiviset.

 

Toivottelen Merikarvialle menestystä monien matkailuprojektiensa tiimoilta.

 

 

Satakuntaliiton jalkautuminen lähimaakuntiin on maakuntaliitolta hieno idea. Se kertoo, että maakuntaliitto tekee näkyvää ”jalkatyötä” alueensa parhaaksi!

 

-Esko Erkkilä-

Vesijuoksumahdollisuudet järvissä ovat nyt mahtavat!

Sunnuntai 12.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesijuoksu on liikuntamuoto, johon avovesissä on tavallisesti mahdollisuudet ainoastaan heinäkuussa ja elokuun alkupuoliskolla.

 

Kesäkuun hellekausi on merkinnyt, että vesijuoksumahdollisuudet järvissä ovat olleet vallan erinomaiset eli jo ennen kesäkuun puoltaväliä.

 

Olen hyödyntänyt Luojan suoman mahdollisuuden ja sitonut vesijuoksuvyön ylleni ainakin kahdesti päivittäin, kun olen ollut järven äärellä.

 

Tilanne on uusi, sillä milloinkaan aikaisemmin järvivesien lämpötila ei ole ollut näin korkea ennen kesäkuun puoltaväliä. Olen yllättynyt, että vedet ovat lämmenneet myös syvemmältä, sillä vesijuostessa kylmää vesikerrosta ei tunnu lainkaan.

 

Vesijuoksun ongelmana on se, että riittävän syvää on ainoastaan uimahalleissa ja avovesissä. Uimahallit eivät ole houkuttelevia kesäkuumalla, sillä luontoelämyksiä ne eivät pysty tarjoamaan.

 

Käymme vuoden mittaan muutaman kerran virolaisissa kylpylöissä. Niissä vesijuoksumahdollisuudet ovat rajalliset, sillä uima-altaiden syvyys ei anna mahdollisuuksia vesijuoksulle.

 

Kolme kyynärää (yksi kyynärä on 60 senttiä) pitkälle miehelle 160 sentin syväys merkitsee sitä, että jalat ottavat jatkuvasti pohjaan vesijuoksussa. Tästä minulla on kokemuksia viimeksi toukokuulta, kun majoituimme muuten laadukkaaseen Aqua Spa-kylpylään Viron Rakveressä. Sadankuudenkymmenen sentin syväys on muuten huippuja virolaisissa kylpylöissä ja siihen ei päästä missään suomalaisissa kylpylöissä!

 

Kesällä pitää päästä uimaan monta kertaa päivässä, joten siihenkään tarpeeseen uimahallit eivät pysty vastaamaan.

 

Uimahalleissa vesijuoksijoille on omat ratansa. Se on hyvä asia, mutta harmittaa, että vesijuoksijoille varatuilla radoilla monet uivat vesijuoksuvyöt päällään! Todellisen vesijuoksijan ohi mennään suurella joukolla ja tietysti uiden – ei hyvä niin!

 

Vesijuoksu merkitsee juoksemista vedessä – ei uimista vesijuoksuvyön kannattelemana.

 

Hyvien vesijuoksusäiden jatkumista toivoen

 

-Esko Erkkilä-

Jyviä vai akanoita kasvukauden päättäjäisissä Ikaalisten Kylpylässä

Perjantai 5.11.2010 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja sen tuottajayhdistykset Hämeenkyröstä, Ikaalisista, Mouhijärvi-Suodennniemeltä ja Viljakkalasta järjestivät Kasvukauden päättäjäiset Ikaalisten kylpylässä 30.10.2010.

Mukana oli pirkanmaalaisia ensi kevään eduskuntavaalien ehdokkaita. Ehdokkaat vastasivat paneelikeskustelussa yleisökysymyksiin ja samalla kertoivat omia vaalilupauksiaan.

Paneelissa olivat mukana:

Eveliina Asikainen  Vihreät
Arto Pirttilahti         Keskusta
Matti Äijö                 Keskusta
Arto Satonen            Kokoomus
Marko Taipale        Kokoomus
Lea Mäkipää           Perussuomalaiset
Miska Paulorinne   SDP   

Paneelissa puheenjohtajana ja tilaisuuden juontajana toimi MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski.

 

Paneelin puheenjohtaja esitti panelisteille puolisen tusinaa kysymyksiä

 

1. Mikä yksi asia pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan?

 

Maaseudun asuttuna pitäminen, infran ylläpito maakunnissa, sukupolven vaihdokseen liittyvät kysymykset ja se, että kaikilla on oltava oikeus palveluihin, olivat päällimmäisenä mielessä panelisteilla.

 

2. Mikä olisi paras hallituspohja vaalien jälkeen ja mitkä kaksi henkilöä haluaisit ministereiksi Pirkanmaalta (toinen ministereistä saa olla omasta puolueesta)?

 

Nykyinen hallituspohja sai hallituspuolueiden edustajilta suurimman kannatuksen. Pirkanmaalaisista ministereistä suurinta luottamusta panelistien keskuudessa nauttivat Arto Pirttilahti ja Arto Satonen.

 

Hämmennystä herätti, että Arto Satonen sanoi kannattavansa nykyistä hallituspohjaa, mutta silti hän ehdotteli ministeriksi SDP:n Pia Viitasta! Todellinen poliitikko - tekee läjän eri paikkaan kuin kykkii!

 

3. Onko Suomen oltava ympäristö- ja ilmastoasioissa edelläkävijä?

 

Ainoastaan SDP:n Miska Paulorinne ja Vihreiden Eveliina Asikainen poikkesivat valtavirrasta ja liputtivat Suomen mallioppiluuden puolesta.

 

Keskustan Pirttilahti ja Äijö totesivat, että Suomen kilpailukyky pitää ensisijaisesti turvata ja emme voi olla paavillisempia kuin paavi. Myös kokoomuksen Arto Satonen oli samoilla linjoilla ja totesi, että mallioppilaana oleminen on liian kallista.

 

4: Tarvitaanko ruuantuotannon kaksinkertaistamiseen (globaalisti) GMO-tekniikkaa?

 

Puheenjohtaja oli onnistunut laatimaan kysymystekstinsä niin kinkkisesti, että vastaajat ja yleisö eivät pysyneet kaikilta osin kärryillä tärkeässä kysymyksessä.

 

Panelistien selittävät sanat kuitenkin selvensivät lähes kaikkien mielipiteet.

 

Äijö halusi asian uudelleen tarkasteltavaksi ja Pirttilahti linjasi, että GMO:sta ei saa tulla yksityisten firmojen kultakaivosta.

 

Satosen mukaan GMO:ta ei voida hyväksyä automaattisesti, mutta sitä ei saa sulkea poiskaan keinovalikoimasta.

 

Järkeviä sanoja Äijöltä, Pirttilahdelta ja Satoselta.

 

5. Mitkä olisivat konkreettisia keinoja, jotta maatalouden kannattavaisuus paranisi?

 

Tuottajahintojen korottaminen sille tasolle, että alkutuotanto voisi jatkua kannattavasti, oli usean panelistin mielipide. Pirttilahti havainnollisti tilannetta ja peräänkuulutti rehuviljahintojen puolitoistakertaistumisen merkitystä kotieläintalouden ongelmiin.

 

Kokoomuksen Marko Taipale vaati aiheellisesti osuusteurastamoiden hallintoelinten jämäköitymistä.

 

Tilojen hyvinvoinnista huolehtinen, tieteen ja teknologian hyödyntäminen, alkutuotannon neuvotteluvoiman lisääminen ja kaupan ylivallasta luopumisen nähtiin esimerkkeinä käytännön toimenpiteinä maatalouden kannattavaisuuden kohentamisessa.

 

6. Tiivistysrakentaminen; miten sen haitat kompensoidaan maaseudulle?

 

Matti Äijö tiivisti ongelman: Maaseutu autioituu, sosiaalinen verkosto maaseudun ihmisiltä katoaa, tiloja voi jatkossakin olla, mutta ei ihmisiä, tiloille ei saada emäntiä, kilpailutus vie maaseudulta postit.

 

Vihreiden Eveliina Asikainen muistutti, että maaseutuja on monenlaisia; lähellä kaupunkia sijaitseva maaseutu voi olla osa kaupunkiseutua, eri alueilla tarvitaan erilaisia päätöksiä. Sopii toivoa, että Eveliinan ajatukset saisivat laajemmaltikin tilaa Vihreiden ajatusmaailmassa!

 

Kokoomuksen Marko Taipale kunnostautui, kun hän asettui poikkiteloin puolueensa asuntoministerin linjauksille: "Ministeri Vapaavuoren esityksistä palveluvyöhykkeiksi sanoudun jyrkästi eroon!" Löytyy kokoomuksesta sentään järkipuhujiakin!

 

 

Keskustan Arto Pirttilahti kiteytti, että maakunnan keskusseutu ponnistelee tiivistysrakentamisen perässä demarivetoisesti. Pirttilahti peräänkuulutti joustavia kuntarajoja, siten että palveluja saadaan läheltä, vaikka ehkä naapurikunnasta.

 

Loppupuheenvuoroissa…

 

…panelistit olivat yksimielisiä siitä, että maakunnan äänen pitää kuulua ja perustuotannon on oltava kannattavaa. Pirttilahti tiivisti, että yrittäjyys ja perheyrittäjyys pitää saada kunniaan.

 

Matti Äijö korosti, että kiinteistöveroa ei pidä maa- ja metsätaloudelle suunnitella. Hän sai ajatukselleen vahvaa taustatukea Eveliina Asikaiselta, joka totesi, että kiinteistövero ei kuulu suomalaisiin metsiin, sillä se rajoittaisi jokamiehen oikeuksia.

 

Ikaalisten puolitoistatuntinen vaalipaneeli oli lähtölaukaus huhtivaalien kampanjoinnille.

 

Kiitos MTK-Pirkanmaalle mainion tilaisuuden järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Takseja, pimeitä takseja ja julkista liikennettä Narvassa sekä Narva-Joesuussa

Lauantai 28.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Asuimme Itä-Viron kierroksellamme Narva-Joesuussa  Meresuu-kylpylässä.

 

Narva-Joesuu on pieni kaupunki ja sen vuoksi sieltä kannattaa mennä tutustumaan läheiseen Narvan kaupunkiin.

 

Kaupungit sijaitsevat molemmat 78 kilometriä pitkän Narvajoen länsirannalla. Kaupunkien etäisyys toisistaan on 12 kilometriä.

 

Kaupunkeja yhdistävä hyväkuntoinen tie kulkee n. 300 metriä leveän Narvajoen länsirantaa mukaellen. Joen keskellä kulkee Idän ja Lännen raja, sillä se on Viron ja Venäjän rajajoki.

 

Pääosa seurueestamme palasi omalla bussillamme Narvasta Meresuun kylpylään, mutta perhekuntamme jäi erään pariskunnan lisäksi jatkamaan tutustumista Narvaan.

 

Oppaamme joka asuu Narvassa, kertoi, että hänen taksimatkansa Narvasta kylpylään maksoi aamuisin 130 kruunua. Se oli hyvä pohjatieto taksimaksujen vertailussa.

 

Perhekuntamme muut jäsenet lähtivät ennen minua kohti kylpylää. Yritimme tinkiä taksimatkaa kiinteähintaiseksi, mutta se ei onnistunut - taksimies vaan näytti mittaria ja osoitti, että se määrittelee maksun. Matka maksoi lopulta 170 kruunua.

 

Jäin yksikseni ja hankkiuduin parin tunnin kuluttua Narva-Joensuun suuntaan kulkevien bussien pysäkille. Siellä oli myös seurueemme pariskunta eli odottelimme bussi kolmistaan.

 

Heti kohdallemme pysähtyi vanhan Mersun omistaja nuorimies, joka kauppasi kyytiä kylpylään. Emme päässeet hintaneuvotteluihin saakka, sillä kyytimies ei näyttänyt kovin luotettavalta.

 

Pian pysäkille pysähtyi bemarikuski uudenkarhealla bemarilla, mutta hänenkään tarjoamansa kyyti ei meitä kiinnostanut.

 

Kolmas pimeä taksimies oli kouliintunut hämärähommiin. Hän oli jättänyt autonsa sivummalle ja tuli kävellen kaupantekoon. Kielimuurikaan ei ollut esteenä, sillä innokas kyydintarjoaja näytti isosta setelinipustaan kahta kymmenen kruunun seteliä ja käsitimme, että meidät kolme henkilöä olisi kyyditty kylpylään 12 kilometrin päähän yhteensä kuudellakymmenellä kruunulla eli neljällä eurolla! Ei ollenkaan kallis hinta, mutta hämärämiehiä ja harmaata taloutta kaihtavina emme tehneet näitäkään kauppoja.  

 

Odottelimme vielä hetken ja Narva-Joesuuhun matkaava bussi saapui. Kyyti maksoi tasan 15 kruunua per henkilö eli euron per nuppi.

 

Kyyti oli reipasta, mutta bussin ikkunoista ei paljon näkynyt, sillä ikkunat olivat sumun samentavia - tuplalasien väliin oli päässyt kosteutta ja se esti näkyvyyden.

 

Olimme tyytyväisiä, sillä bussimatka Narvasta Narva-Joesuuhun oli kokemus ja halpa sellainen. Suosittelen julkisten liikennevälineiden käyttämistä, jos olette kylpylälomalla Meresuun kylpylässä ja haluatte käydä tutustumassa Narvaan ja sen tarjoamiin kauppapalveluihin tai nähtävyyksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Meresuu Spa & Hotel - uusi kylpylä perinteisessä kylpyläkaupungissa Narva-Joesuussa

Maanantai 23.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Viron kylpylät ovat tulleet lukuisille suomalaisille tutuiksi kuluneiden vuosien ja vuosikymmenten aikana, sillä kylpylämatkailu Suomesta Viroon alkoi jo Viron neuvostomiehityksen aikana.

 

Lukuisat kylpylät Saarenmaalla, Pärnussa sekä Tallinnassa ja sen lähiympäristössä ovat tulleet tutuiksi myös meidän perhekunnallemme.

 

Itä-Vironmaa on ollut minulle melkein tuntematonta aluetta, sillä olen tutustunut siihen vain yhden läpiajomatkan aikana.

 

Heinä…elokuun vaihteessa tilanne muuttui, kun osallistuimme neljän päivän matkalla Itä-Viroon.

 

Yövyimme kahtena ensimmäisenä yönä Meresuun kylpylässä Narva-Joesuun kaupungissa.

 

Narva-Joesuu sijaitsee Narvajoen ja Suomenlahden yhtymäkohdassa aivan koillis-Viron kulmassa.

 

Narva-Joesuun asukasmäärä on talvella 3.000 henkeä, mutta kesällä väkimäärä kasvaa 6…7-kertaiseksi. Se oli Viron ensimmäisen itsenäisyyden aikana Viron "kesäpääkaupunki", kun kesäpääkaupunki nykyisin on Pärnu.

 

Kaupunki on perinteinen kylpyläkaupunki ja v. 2008 rakennettu uusi komea kylpylä on taas vaalimassa sen kunniakkaita kylpyläperinteitä.

 

Kylpyläperinteen lisäksi Narva-Joesuu on kuuluisa pitsihuviloistaan. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Narva-Joesuussa oli 1.100 pitsihuvilaa, mutta nyt niitä on jäljellä kaksi; niistäkin toinen on tuhoutumassa ja toista toki korjataan.

 

Ennakoidaan, että seuraavat kymmenen vuotta tulevat merkitsemään Narva-Joesuulle vahvaa kehitystä.

 

Narva-Joesuu sijaitsee n. 12 kilometrin etäisyydellä Narvan kaupungista.

 

Meresuun kylpylässä voi vielä aistia hetkiä siitä ajasta, jolloin Neuvostoliitto oli Viron herrana.

 

Kylpylähenkilökunta ei juurikaan osaa suomea, sillä venäjänkieli on tämän alueen valtakieli. Luonnollisesti he taitavat englanninkielen.

 

Eniten hotellissa on aistittavissa venäläismeininki siinä, että ravintolahenkilökuntaa on paljon. Seurasimme meininkiä ja totesimme, että ravintolassa saattoi olla työtä tekemässä kuusikin henkilöä, kun todellinen henkilökuntatarve olisi ollut kaksi tarjoilijaa! On selvää, että jatkossa henkilökuntamäärää on vähennettävä - kilpailu ja tehostamisvaateet pitävät siitä huolen.

 

Kylpylän sijaintipaikka on ihanteellinen, sillä kylpylästä on 150 metrin matka Viron pisimmälle hiekkarannalle. Narva-Joesuun hiekkarannat tuovat mieliin Suomenlahden toisella puolella sijaitsevan Terijoen hiekkarannat.

 

Kävimme rannalla molempina iltoina ja näkymä auringonlaskuhetkellä oli hieno. Ensimmäisenä iltana rantakioski oli avoinna, mutta jostain syystä toisena iltana se oli kiinni - palvelu- ja bisnesajattelua ei ole vielä sisäistetty.

 

Uusia kylpyläkokemuksia etsivälle on helppo suositella majoittumista Meresuun kylpylään Narva-Joesuussa. Kylpylä on yhä useamman matkatoimiston tarjonnassa. Meresuusta on hyvät liikenneyhteydet mm. Narvaan.  Narvasta ja alueen liikenneyhteyksistä hieman enemmän tuonnempana.

 

-Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaa on erilainen

Lauantai 21.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Useimmille suomalaisille Tallinna lähiseutuineen on tuttu kaupunki. Samoin Pärnu sekä Saarenmaan ovat kylpylöidensä kautta tulleet tutuksi monille suomalaisille.

 

Viro Tallinnasta itää Viimsin kylpylästä eteenpäin on aluetta, josta vain harvalla on omakohtaista kokemusta.

 

Olen kerran matkustanut Venäjältä tullessamme Narvasta Tallinnaan, mutta silloin kokemukset Itä-Vironmaasta jäivät pinnallisiksi.

 

Osallistuin perhekuntani kanssa Itä-Viron kierrokselle heinä…elokuun vaihteessa. Matka oli mielenkiintoinen ja kerron kokemuksistamme näillä sivuilla lähipäivinä.

 

Onnistuneen matkan perusedellytys on hyvä opas. Meille kävi tuuria, sillä Matkapojat Oy:n matkalla oppaanamme oli Oiva Pohjaranta.

 

Oiva on kotoisin Vihdistä ja hän on asunut Virossa viitisentoista vuotta ja on siten hyvin perillä virolaisesta elämänmenosta. Tämä loi hyvät edellytykset opastoiminnalle.

 

Tapaamisiin lähipäivinä!

 

-Esko Erkkilä-

Maassa maan tavalla - kylpylöiden saunassakin

Tiistai 17.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Venäläiset muodostavat kasvavan osuuden Suomen ja Viron kylpylöiden asiakaskunnasta.

 

Tilanne on kaikkien kannalta positiivinen, mutta siihen liittyy myös tietty "pimeä osuus" - venäläisten käyttäytyminen suomalaisessa saunassa.

 

Jouduin näkemään venäläisten epäasiallista käyttäytymistä viimeksi Turussa Holiday Club Caribian saunassa.

 

Puolen tusinaa venäläismiestä oli saunan lauteilla jopa nilkkoihin saakka yltävissä verryttelyhousuissa. Voi vain arvailla, että millaiset määrät suoranaista paskaa venäläismiesten epähygieninen käyttäytyminen toi Caribian kylpyvesiin!

 

Caribiassa kerrotaan kolmella kielellä - suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi - , että löylyhuoneeseen saa mennä ainoastaan ilman uimahousuja ja suihkun kautta. Näin pystyttäisiin kylpylän hygieninen taso pitämään kunnossa.

 

Puolen tusinan suuruinen venäläislauma ei ohjeista piitannut - oletettavasti yksikään seurueen jäsenistä ei ymmärtänyt suomen-, ruotsin- tai englanninkielisiä ohjeita.

 

Suomalaisten ja virolaisten kylpylöiden hygieninen taso on korkea ja sitä venäläiset matkaajat eivät saa nakertaa!  

 

Esitän, että venäläisten suosimissa suomalaiskylpylöissä ongelmaan kiinnitetään huomiota.

 

Helpoiten se kävisi venäjänkielistä ohjeistusta ja yleistä valvontaa lisäämällä.

 

Kylpylöiden valvojien on puututtava asioiden kulkuun, jos venäläismiehet eivät osaa peseytyä ennen kylpylään menemistään.

 

Venäläiset kylpylävieraat ovat usein suomalaisyritysten vieraita ja peräänkuulutankin, että isännät antaisivat venäläisvierailleen ohjeet kylpyläkäyttäytymiselle. Ei ole kenenkään etu, jos venäläisvieraat eivät osaa käyttäytyä Suomessa.

 

-Esko Erkkilä-