Viljakkalassa osataan arvostaa lähellä tuotettuja tuotteita ja oman kulmakunnan yrityksiä

Perjantai 13.9.2013 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme osallistui lauantaina syyskuun 7. päivänä Viljakkalan Seurojentalolla järjestetyille Läheltä Sinulle –markkinoille. Myyntituotteemme olivat Viljakkalan Majajärvellä kasvattamamme juurekset ja marjat.

 

Vaimoni hoiti tuotteet myyntikuntoon sekä myös myynnin ja minun kontolleni jäi ainoastaan tuotteidemme logistiikasta huolehtiminen.

 

 

 

Tältä näytti myyntipöytämme ennen asiakkaiden saapumista. 

Myyntipöydän kuvaaminen ennen asiakkaiden saapumista oli oikea ratkaisu, sillä ovien avauduttua väentungos oli melkoinen. 

Ajoissa tapahtunut kuvaaminen oli siinäkin mielessä oikein, sillä ensimmäiset tarjolla olleet tuotteet – valkosipulit – loppuivat puolen tunnin ostoryntäyksen jälkeen.

 

 

 

 

Myyntipöydällämme oli tarjolla punajuuria, palsternakkoja, raitapunajuuria, porkkanoita, valkosipuleita, keltaista vahapapua, vihreitä papuja, tavallista sipulia sekä punasipulia. Näiden lisäksi oli tarjolla tyrnejä. 

Näytteeksi ja erikoisuutena tarjosimme ilmaiseksi härkäpapuja sekä mangoldia.

 

 

 

 

Kauppa kävi niin hyvin, että paluulogistiikalla oli huolehdittava ainoastaan muutamasta sipulinipusta takaisin ”mökkimaailmaan”.

 

 

 

 

 

Myyntipöytäämme vastapäätä oli Viljakkalan Marttojen myyntipöytä ja uskon, että he vetivät markkinoiden parhaimman myynnin.

 

 

 

 

 

Toisena kasvituotemyyjänä markkinoilla oli Meiserin puutarha, joka keskittyi purkeissa kasvavien chilien myyntiin.

Meiserit tarjosivat chiliä pieninä maistiaissiivuina ja ytyä niissä tuntui olevan.

Chilit sopivat oikein hyvin myös koristekasveiksi.

 

 

 

Yrittäjät Harri ja Susanna Meiseri olivat tyytyväisiä tuotteidensa menekkiin.

 

 

*********

 

Seuraavassa pieni kuvakimara muista sisätiloissa toimineista myyntipisteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

 

 

 

Veikko Hietamäki (vasemmalla) esitteli kalastusasioita ja Seppo Hyypöläinen (oikealla) puolestaan hankki uusia jäseniä Suomen suurimman eläkeläisjärjestön eli Eläkeliiton toimintaan.

 

 

 

 

 

Tampereen Seudun Työväenopisto – joka vastaa kansalaisopistotoiminnasta Viljakkalassa – oli myös mukana matkassa kahden henkilön voimin.

 

 

********

 

 

 

 

Tilaisuuden järjestäjät, myyjät ja eritoten ostajat olivat tyytyväisiä markkinapäivän antiin.

 

 

Kiitokset järjestäjille hienon tilaisuuden järjestämisestä – ensi syksynä uudestaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Konevitsan luostarissa ei vielä ole kukoistavaa "luostarin puutarhaa"

Maanantai 22.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Luostarin puutarhaa on totuttu pitämään paikkana, jossa luostariveljet tai nunnat pitävät hyvää huolta kasveista ja jossa kauneutta on joka puolella.

 

Olen saanut vierailla Venäjällä Petserin ja Tverin luostareissa sekä myös Lintulan luostarissa ehdin käydä ennen sen tulipaloa. Virossa olen ainakin pariinkin kertaan saanut vierailla Pühtitsan nunnaluostarissa ja sinne on matka taas vajaan kuukauden kuluttua.

 

Erityisesti Tveristä ja Pühtitsasta ovat jääneet mieleeni hyvinhoidetut luostarin puutarhat.

 

Vieraillessamme Konevitsassa totesimme, että siellä ”luostarin puutarhan” luomista ei ole kunnolla vielä ehditty edes aloittamaan.

 

 

 

 

Konevitsassa ”luostarin puutarhaa” hoitaa vasemmalla oleva mies, jonka kanssa eräs matkalaisemme tässä keskustelee.

 

 

 

 

Konevitsassa puutarha sijaitsee kahvilan vierellä, joten puutarhan paikkana se on hyvä.

 

 

 

 

 

Puutarhassa herukkapensaat ovat jonkinlaisessa kunnossa, mutta pensaiden leikkaamisessa on ”säästetty”, joten pensaat tarvitsevat tukea.

Olen vahvasti sitä mieltä, että herukkapensaiden tukeminen kertoo aina sen, että pensaiden leikkaamisesta ei ole osattu huolehtia. Olen ehkä yks´oikoinen, mutta mielestäni herukkapensaiden keinotekoinen tukeminen kertoo aina hoitovirheestä!

 

 

 

 

 

Konevitsan luostarin punaherukkapensaissa näytti olevan sama tuholainen, joka esiintyy myös omissa punaherukkapensaissamme. Kyseessä on karviaispistiäisen vioitus, kuten sain MTT:n asiantuntijoilta kuulla.

 

Karviaispistiäisen torjunta-aika on keväällä heti kukinnan jälkeen ja aion ensi keväänä kokeilla saamani ohjeen tehoa. Konevitsassa luostarin puutarhassa  ongelma tulee varmaan jatkumaan!

 

 

 

 

 

Perunan- ja pavunviljelyssä puutarhassa oli käytössä mielenkiintoinen ”yhdysviljely”.

 Perunat oli istutettu muuallakin Venäjällä käytettyyn tapaan tasamaalle, mutta perunantaimien väliin oli kylvetty pavunsiemeniä!

Pavuntaimet olivat kasvussa, mutta mielestäni niiden kylvö oli suoritettu liian myöhään.

Pavuntaimien riviväli oli kovin kapea, joten rikkakasvien torjunta tulee olemaan haasteellista.

 

 

 

 

 

Tämä kasvi oli mielestäni ruusukvitteni ja tämän kasvin kohdalla saan olla täysi oppipoika Konevitsan luostarin puutarhurille!

 

 

 

 

 

Konevitsan puutarhaviljelysten kastelu hoidetaan korkealle nostettujen vesisäiliöiden kautta omalla paineella tulevan veden avulla. Se ei selvinnyt, että miten vesi saadaan pumpattua säiliöihin.

 

 

 

 

 

En ole aiemmin nähnyt sellaista taimikairaa, jolla Konevitsassa tehdään taimille kasvupaikka. Saattaa olla kätevä väline!

Kuvassa takanani puutarhurin työkatos ja lepotila.

 

 

 

 

Pienessä muovihuoneessa näkyivät taimikairalla kurkuntaimille kairatut kasvupaikat havainnollisesti. Onkohan Suomessa myynnissä noita taimikairoja?

 

 

 

On luonnollista, että Konevitsan luostarissa ei vielä ole kukoistavaa puutarhaa.

 

Mielestäni nyt olisi tärkeää, että Konevitsan puutarha saisi kunnollisen jyrsimen, sillä sen avulla luostarin puutarhaviljelyä voitaisiin viedä eteenpäin vauhdilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän suunnittelema laatikkoleikki toisi "mustat-tuotteet" vihannestiskeille

Sunnuntai 30.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuluttajat ja kotimaiset vihannestentuottajat ovat ottaneet kummastellen vastaan S-ryhmän hankkeen, jossa kaikki S-kauppojen valikoimissa olevat vihannekset olisivat myymälöissä esillä yhtenäisissä mustissa laatikoissa.

 

S-ryhmän hanke olisi uusi askel ”Private label” –tuotteiden eli merkittömien tuotteiden suuntaan.

 

Merkittömät tuotteet ovat lähes aina laadultaan heikkoja kopiota laadukkaista merkkituotteista. Ne ovat toki muutaman sentin halvempia kuin merkkituotteet, mutta vanha ja paikkansapitävä totuus kuuluu näin:

 

”Köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa”

 

On selvää, että S-ryhmä lisää suunnitelmansa toteuttamisen kustannukset kotimaisten vihannesten tuottajilla ja sitä kautta kuluttajille.

 

Suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että tuottajalla, jolla ”on munat oikeaoppisesti useassa korissa”, joutuisi pakkaamaan S-ryhmän myyntiin menevät vihannekset eri laatikoihin, kuin muille päivittäistavarakaupan jakeluteille myymänsä vihannekset!

 

Mustien vihanneslaatikoiden ilmestyminen Sokoksiin, Prismoihin, S-marketteihin ja muihin S-ryhmän myymälöihin olisi esiaskel siihen suuntaan, että mustissa laatikoissa pian myytäisiin kotimaisten vihannesten ohella myös tuontivihanneksia.

 

Haluavatko kuluttajat ostaa mauttomia ja torjunta-aineilla kyllästettyjä tuontivihanneksia samanlaisista mustista laatikoista kuin maukkaita ja aromirikkaita kotimaisia vihanneksia?

 

Kauppapuutarhaliitto on tehnyt SOK:n suunnitelmista tutkintapyynnön Kilpailuvirastolle.

 

Kauppapuutarhaliitto pyytää Kilpailuvirastoa selvittämään, että käyttääkö S-ryhmä väärin määräävää markkina-asemaansa, kun se vaatii vihannesviljelijöitä siirtymään mustien kuljetus- ja myyntilaatikoiden käyttöön.

 

Kauppapuutarhaliitto näkee aivan oikein, että siirtyminen mustien laatikoiden käyttämiseen häivyttäisi tuotteiden alkuperän.

 

Facebookiin on perustettu ”Ei mustaa vihanneslaatikkoa” –sivu. Kannattaa käydä kurkkaamassa ja esittää hankkeesta myös oma mielipide!   

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Taloyhtiöiden laiminlyönnit lumenkuljettamisessa vähentävät pysäköintipaikkoja viidenneksellä Tampereen keskustassa ja alentavat pysäköinnistä saatavia tuloja

Lauantai 15.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Pieni kierros Tampereen ydinkeskustan kaduilla osoittaa, että ehkä viidennes pysäköintipaikoista on poissa käytöstä sen vuoksi, että taloyhtiöt ovat laiminlyöneet lumenkuljetukset.

 

Olen vuosien aikana jo oppinut tietämään ”takuuvarman” paikan Satakunnankadulla, jossa jalankulkijat joutuvat talvella taiteilemaan tietyn taloyhtiön kohdalla jalkakäytävällä kuin kanat orrella.

 

Olin eilen illalla käymässä kaupungilla ja hämmästyin sitä piittaamattomuutta, joka ydinkeskustassa lumikasojen osalta vallitsi.

 

En nyt käynyt Satakunnankadulla, vaan liikuin Kauppakadun, Näsilinnankadun sekä Puutarhakadun maisemissa ja otin muutamia valokuvia siitä villervalleri-tilanteesta, joka niillä tienoilla vallitsi.

 

 

 

Kauppakadulla useissa paikoissa…

 

 

 

 

…oli kaupungin parhaita pysäköintipaikkoja…

 

 

 

…pois käytöstä, sillä niille oli mahdotonta saada autoa pysäköityä, koska suuret lumikasat estivät sen.

 

 

 

Tämä lumikasa Kauppakadulla on tavallaan ”sallittu”, sillä sen kohdalla on pysäköintikielto. Toki pysäköintikielto ei merkitse sitä, että sen vaikutusaluetta voisi käyttää lumien varastointipaikkana!

 

 

 

Erittäin holtiton ja välinpitämätön tilanne on Näsilinnankadulla Puutarhakadun risteyksessä vinopaikoitusalueella.

Pysäköintiruutuihin kerätty iso lumikasa vie pysäköintitilat ainakin kolmelta, ilmeisesti peräti neljältä autolta! Kyseessä on Tampereen kaupungille suuri menetys pysäköintituloista.

 

 

 

Samassa risteyksessä Puutarhakadulla on maksullisten pysäköintiruutujen kohdalla iso lumikasa – mahtaakohan taloyhtiö maksaa parkkimittareihin kolmen pysäköintiruudun verran pysäköintiaikaa lumikasalleen?

 

 

Lumikasojen aiheuttamasta pysäköintibisneksen heikkenemisestä päästäänkin siihen puoleen, että holtittomat taloyhtiöt taitavat syyllistyä peräti varkauteen Tampereen kaupungilta, kun kaupungilta jää niiden välinpitämättömyyden vuoksi sievoiset summat saamatta pysäköintimaksuja.

 

Olin toissapäivänä muutaman henkilön ryhmässä, jossa keskustelimme tästä samasta ongelmasta.

 

Eräs meistä muisteli tamperelaista poliisimies Bruno Silekoskea, joka aikanaan vahti isännöitsijöitä, jotta nämä huolehtivat lumikasojen poistamisesta kaduilta.

 

Nyt tarvittaisiin taas samanlaista poliisimiestä, joka uskaltaisi olla tehtäviensä tasolla ja vaatisi taloyhtiöitä kuljettamaan haittaa aiheuttavat lumikasat pois kaduilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Herukkapensaiden leikkaaminen on nyt ajankohtaista!

Lauantai 1.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Puutarhassa on nyt aika valmistella asioita talven varalle.

 

Eräs ajankohtaisemmista asioista on herukkapensaiden leikkaaminen.

 

Toimenpide on omassa puutarhassamme ”vaiheessa”, sillä valitettavan monta muutakin puuhaa odottaa tekijäänsä.

 

Herukkapensaiden leikkaaminen ja niiden talvikuntoon saattaminen on kuitenkin meillä saatu alkuun ja siitä jokunen kuva sekä muutama ajatus:

 

Suurin leikkaustarve syksyisin kokemuksemme mukaan on musta- ja viherherukalla. Toki myös puna- ja valkoherukkapensaiden leikkaamisesta on huolehdittava, jos niistä haluaa seuraavana kesä jonkinlaisen sadon.

 

Jotkut leikkaavat herukkapensaat vasta keväällä, mutta meillä leikkaaminen on aina tapahtunut syksyllä.

 

Kerran leikkaaminen jäi huolimattomuuden sekä varhaisen lumentulon vuoksi kevääseen ja se ei ollut hyvä asia.

 

 

 

Työkalut herukkapensaiden leikkaamisessa ovat yksinkertaiset. Vahvempien oksien poistamiseen tarvitaan voimasakset ja pienemmät oksat pystyy hoitelemaan tavallisilla puutarhasaksilla.

Sopiva pressunpalanen tai muovimatto suojaa polvia kostealta maalta, sillä pensaiden juurella pitää työskennellä polvillaan.

On luonnollista, että leikattujen oksien keräämiseen tarvitaan talikkoa, heinähankoa tai haravaa. Myös kottikärryt ovat tarpeelliset, kun oksat kuljetetaan pois puutarhamaalta.

Kuvassa näkyvät tavalliset puutarhasakset olen yli kymmenen vuotta sitten hankkinut ruplilla Vienan Karjalan Uhtualla sijainneesta ”tavaratalosta”. Ne eivät maksaneet Suomen rahassa paljoakaan, mutta ne ovat edelleen meidän parhaat puutarhasakset!

 

 

 

Tässä eräs mustaherukkapensas, joka on leikattu edellisen kerran viime syksynä.

Pensaan takana on kuvausta varten asennettu valkoinen levy. mutta eipä sitä tässä kuvassa paljoakaan näy!

 

 

 

Tässä äskeinen pensas leikkaamisen jälkeen ja…

 

 

 

…nyt myös nurmikko pensaan ympäriltä on leikattu ”säälliseen” kuntoon!

 

 

Vanha viisaus herukkapensaiden leikkaamisessa on se, että leikkaamisen jälkeen pitää pystyä heittämään karvalakki herukkapensaan oksien lävitse!

 

Viisaus pitää paikkansa.

 

Leikkaamisen jälkeen kourallinen PK-lannoitusta pensasta kohti ja sitten saa olla turvallinen olo odottaa kevättä ja ensi kesän herukkasatoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian Sabilessa on viinitarhan vieressä viehättävä nukkepuisto - Lellu darzs

Lauantai 28.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Latvian Sabilessa sijaitsevasta viinirypäleiden kasvatusrinteestä, joka on maailman pohjoisin paikka, jossa ulkoilmassa harjoitetaan viinirypäleiden kaupallista viljelemistä.

 

”Samalla bussin seisauksella” voi tutustua erään talon pihalle rakennettuun nukkepuutarhaan, jossa on erilaisia nukkeja n. 250 kappaletta.

 

Nukkepuutarha on saanut alkunsa vuonna 2006, kun talonomistaja alkoi täyttää vaatteista tehtyjä nukkeja oljilla. Näkee, että nuket on tehty huolella ja rakkaudella.

 

Nukkepuutarha suomeksi, Lellu darzs latviaksi tai Garden of Dolls englanniksi on erikoinen nähtävyys, sillä sinne rakennetut nuket ovat työn touhussa ja erilaisissa askareissa - monet nuket ovat laittaneet päälleen parhaat vaatteet, sillä kyse on monen nuken kohdalla juhlasta!

 

Pieni kuvakavalkadi selittää asian parhaiten:

 

 

 

  

 

 

 

 

 

 

 

Piilokuva: Löydäthän tästä kuvasta Erkki Hiiren?

Tässä kuvassa, kuten joissakin muissakin kuvissa, näkyy taustalla Sabilen viininviljelyrinne, josta eilen kerroin.

 

 

Lisää kuvia nukkepuutarhasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nukkepuutarhan osoite on Rigas Street 17 ja sinne ei ole pääsymaksua, mutta pienen vapaaehtoisen tukimaksun voi toki suorittaa.

 

 

Latviassa liikkuessa kannattaa poiketa Sabilessa – siellä on nähtävyyksinä maailman pohjoisin viinirypäleiden viljelyrinne sekä nukkemaailma!

 

 

-Esko Erkkilä-

Messujen superviikonvaihteen ehtii vielä kokemaan Tampereen Pirkka-hallissa

Lauantai 14.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkka-hallissa  järjestettiin eilen ja järjestetään vielä tänään sekä huomenna todellinen messujen superviikonvaihde.

 

Siellä järjestetään puutarha-alan ja piharakentamisen messutapahtuma Puutarha 2012-, kotimaan matkailumessut, Tampereen Kirjamessut sekä Tampereen Viinimessut. Niiden lisäksi yksi Pirkka-hallin messuhalleista on varattu Keräily-tapahtuman käyttöön.

 

Kerrassaan hieno messutapahtuma, jossa on katseltavaa ja koettavaa kaikkeen makuun ja koko perheelle.

 

Kaikkiin näihin tapahtumiin pääsee ”samoilta jalansijoilta” ja samalla lipun hinnalla!

 

Asun kävelymatkan etäisyydellä Pirkka-hallista ja vietin siellä eilen monta tuntia.

 

Matkailumessuilla vietin suurimman osan ajastani. Totesin, että kyseessä eivät olleetkaan pelkästään kotimaan matkailumessut, sillä mukana oli mm. Bremenin osasto.

 

 

Bremenin osastolla Sirpa Furtenbacher kertoi Grimmin satuun liittyvän ja kuvassa näkyvän veistoksen kaksoiskappaleen sijaitsevan Bremenin lisäksi Latvian Riikassa. Näin sen vuoksi, että Riika on Bremenin kummikuntakaupunki ja Bremen on lahjoittanut patsaan Riikaan.

Olen nähnyt aasia, koiraa, kissaa sekä kukkoa esittävän kuvanveistoksen Riikassa.

Grimmin sadussa aasi, koira, kissa ja kukko karkasivat isänniltään, sillä isännät kohtelivat eläimiä heikosti. Eläimet matkasivat Bremeniin, jossa eläimet saattoivat elää ilman omistajiaan ja joka on kuuluisa vapaudestaan.

Sirpa Furtenbacher on yksityisyrittäjä ja hän on valmis vetämään Bremenissä suomenkielisiä opastuskierroksia.

 

 

Tampereen kukkaispormestari Tampereen Työväen Teatterin teatterinjohtaja, näyttelijä, stand up -koomikko Riku Suokas avasi Tampereen superviikonvaihteen mittavan messutapahtuman.

Olin hieman myöhäjunassa ja en ehtinyt kuvata Suokasta avajaishetkellä, mutta kukkaispormestari poseerasi pyynnöstäni minulle ihan privaatisti ja tässä on poseeraamisen tulos!

 

 

Kauhavan osastolla oli esillä todellinen ”tuppiroska” ja sen pituus sekä paino olivat yleisön arvuuteltavana.

 

 

Matkailumessuilla oli esillä runsaasti myös tamperelaista tarjontaa. Tuli suorastaan huono omatunto, että kuinka vajavaisesti on ehtinyt perehtyä tamperelaiseen matkailu- ja elämystarjontaan – se helpottaa, että en ole varmaan ainoa tamperelainen, joka joutuu tunnustamaan samoin.

 

 

 

Viinimessuille oli vapaa pääsy, mutta viininmaistamiskupongeista oli erikseen maksettava. Järjestely oli oikea ja varmaan myös lainsäädäntömme mukainen.

 

 

”Mikä viini” –osasto osoittautui Wennerco Oy:n osastoksi

Suomalaisen Wennerco Oy:n osastolla toimineen mieshenkilön käyttäytyminen hämmästytti, sillä hän ilmiselvästi halusi salata yrityksen omistuspohjan. Miehen käyttäytyminen oli kummallista, sillä yrityksen omistaa Suomen valtion omistama Altia Corporation!

En ole aikaisemmin kokenut, että palkollinen haluaa pimittää yrityksen omistuspohjan. Siihen ehkä olisi perusteita, jos kyseessä olisi hämäräperäinen omistaja, mutta kun kyseessä on Suomen valtio, en ymmärrä salailupyrkimyksiä!

No, liityin ilmaiseen Altia Corporation Oy:n omistaman Wennerco Oy:n viiniklubiin ja odotan saavani sähköpostiini ajantasaista viinitietoutta!

 

 

 

Kirjamessuilla oli niin valtava tarjonta, että luovutin heti kättelyssä ja en alkanut penkomaan myyjien varastoja.

Tähtäimessäni on nyt Elna Pelkosen vuonna 1959 julkaistu teos ”Karjalan meren äärellä”, mutta yhden kyselyn jälkeen luovuin näillä messuilla sen metsästämisestä.

 

 

Keräily-tapahtuman hallissa oli määrätön määrä kiinnostavia esineitä. Nyt en kuitenkaan paneutunut tarjontaan lainkaan. Keräily-tapahtumahallin tarjontaan perehtyminen olisi vaatinut koko näyttelypäivän ajan!

 

 

Puutarhamessujen kohokohta oli upea noin 700 neliömetrin kokoinen Valopuutarha, jossa esiteltiin erilaisia valaistusratkaisuja ja niiden uusimpia trendejä.

 

 

 

Valopuutarhan hienoja toteutuksia olivat bioetanolitakat, jotka antoivat ympäristölleen valoa sekä aitoa lämpöä. Biotakkoja maahantuo NOA Home-niminen yritys, joka sanoo olevansa Suomen johtava hormittomiin biotakkoihin erikoistunut yritys.

 

 

 

Suomen Kukkakauppiasliitto Hämeen piiri ry on järjestänyt Puutarhamessuille ”Hämeen hehkuvin morsiuskimppu” –kilpailun ja kilpailutyöt ovat messuyleisön arvosteltavina sunnuntaihin saakka.

 

 

Kannustan menemään Pirkka-halliin joko tänään tai huomenna – nähtävää ja koettavaa riittää varmasti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tammisunnuntain merkitys ei saa unohtua

Maanantai 30.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tammisunnuntaita vietetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista sunnuntaina tammikuun 27. päivänä 1918.


Katsotaan, että Tammisunnuntaista alkoi Suomen Vapaussota.


Tammisunnuntain viettäminen on vilkkainta Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Tampereen Tuomikirkossa vietettiin eilen Tammisunnuntain Kirkkojuhlaa.


Kirkkojuhla alkoi klo 15.00 ja sen järjestäjinä toimivat Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri ry.


Olin mukana Tammisunnuntain Kirkkojuhlassa Tampereen Tuomiokirkossa.

Juhlan aluksi Suomen lippu saapui juhlatilaisuuteen ja se ryhmittyi lippulinnan eteen.

Seurakuntaneuvos ja Peltolammin koulun entinen rehtori Kalevi Nummi luki katkelmia Raamatusta.

Kirkkojuhlan sotilasmusiikista huolehti Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.


Panssarisoittokunta esiintyi Tuomiokirkon lehterillä ja alhaalta näkyi ainoastaan kapellimestarin selkä.


Soittokunta esitti Isä meidän, Pyhiinvaeltajien kuoron sekä Narvan marssin. Narvan marssin kuunteleminen on joka ainoa kerta todellinen juhlaelämys.

Huomaathan lehterikaiteessa osan Köynnöksenkantajat -teoksesta!

Poikakuoro Pirkanpojat esitti Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan ja Finlandian sekä Fredik Paciuksen Suomen laulun. Pirkanpoikien johtajana toimi Jouni Rissanen.

Kirkkoherra Lauri Salmisen puhe oli väkevää sananjulistusta, jossa Tammisunnuntain syntyhetket kerrattiin Kirkkojuhlan yleisölle.


Salminen totesi, että Tammisunnuntain tapahtumista alkanut Vapaussota lunasti Suomen itsenäisyyden pariksi vuosikymmeneksi.

Tammisunnuntain testamenttina kirkkoherra Salminen totesi, että kansakunta tarvitsee keskinäistä yhteyttä, ei eripuraa.

Kirkkojuhlan loppuliturgian suoritti kirkkoherra Esa Eerola.


===

Tampereen Tuomiokirkko on taidemaalari Hugo Simberg´n maalausten merkittävä sijoituspaikka.

Freskon Kuoleman puutarha Simberg on maalannut vuonna 1906 ja se on esillä Tampereen Tuomiokirkon kirkkosalissa.

Tuomiokirkon lehterikaiteessa on Simberg´n fresko Köynnöksenkantajat, jossa 12 poikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Tässä on kuvattuna eräs ruusuköynnöstä kannatteleva poika.

Köynnöksenkantajat -teoksen pituus on 52 metriä.

Hugo Simberg´n hyvin tunnettu teos on Haavoittunut enkeli.

Alkuperäinen teos sijaitsee Ateneumissa Helsingissä, mutta Simberg maalasi lähes samanlaisen myös Tampereen Tuomiokirkkoon. Tämä Tampereen teos on alkuperäistä hieman suurempi ja maalauksen tausta on erilainen kuin Ateneumissa olevalla.

Haavoittunut enkeli sijaitsee Tampereen Tuomiokirkon lehterillä.

Tammisunnuntain Kirkkojuhla oli arvokas juhlatilaisuus ja palautti mieleen itsenäisyytemme alkuaikojen vaikean ajanjakson.

Toivon, että myös jälkipolvemme muistavat Tammisunnuntain ja osaavat antaa arvoa itsenäisyytemme varhaistapahtumille.

-Esko Erkkilä-

Äitienpäivän tienoo ja sitä seuraava viikko ovat Viherpeukalolle kiireistä aikaa

Perjantai 13.5.2011 - -Esko Erkkilä-

Kevät on tänä vuonna edennyt hyvin, sillä lämpimät säät ovat vauhdittaneet kasvukauden alkamista.

Kevääntulon nopeus on ainakin omalta kohdallani yllättänyt ja monet kevättyöt puutarhassa ovat viikon verran jäljessä siitä, mitä sääolot sallisivat.

Äitienpäiväviikonlopun aikana aloitimme kylvö- ja istutuspuuhat, vaikka ne olisi aivan hyvin voitu aloittaa jo vapun tienoilla.

Pussiperunat saatiin istutettua ja niiden päälle nelinkertaisesti kevytpeitteitä. Peitteet poistetaan runsaan parin viikon kuluttua ja niiden alta paljastuu hyvässä kasvuvauhdissa olevia perunantaimia. Tiukkaa tekee, jotta juhannuksena saadaan omasta pellosta uusia perunoita, mutta se on tavoite.

Porkkanan, tillin ja aniksen kylvöhommat saimme hyvälle mallille äitienpäivän tienoilla. Ehkä porkkanaa kylvetään vielä toukokuun puolenvälin tienoilla hieman lisää.

Sipulinsiementä ei ollut äitienpäiväksi hankittuna, joten niiden istuttaminen jää seuraavan viikonlopun hommaksi. Tavoitteena on istuttaa kahdeksan kilon verran istukas- ja punasipulia, jotta talvella ei tarvitse sipuleita ostaa kaupasta.

Myös palsternakan siemeniä ei löytynyt ylivuotisesta siemenvarastosta, joten senkin kylväminen viivästyy.

Punajuuren kylvön voi suorittaa vasta lämpimään maahan ja se merkitsee, että sen osalta kasvukauden alkaminen siirtyy kesäkuun alkupäiville.

 

Tässä muutama kuva äitienpäiväviikonlopun puutarhahommista:

 

 

 

Puutarhamaamme paras kohta on vahvamultainen kulmaus. Maa on niin vahvamultaista, että jyrsintä on toisen henkilön vedettävä köydellä, sillä terät möyhentävät maan niin syvältä, että matka ei muuten etene.

Traktoriäestystä kunnon puutarhamaalla ei voi tehdä, sillä pyörät tallaavat maan niin tiukaksi, että kasvit eivät tule menestymään.

 

 

Istutuspenkit ovat 3,5 metriä leveitä eli yksi rivi on niin pitkä. Mitoitus perustuu harsojen leveyteen. Välikäytäviä emme käytä, vaan kaikki rivit ovat rinnakkain. Riviväli meillä on 40 senttiä.

 

 

 

Kylvökepin punainen osa on siemenpesä ja väritön osa siemenpesän kansi.

Siemenet laitetaan siemenpesään ja kannen reikien asettelulla saadaan oikea rako, jotta erikokoiset siemenet tulevat maahan haluttuun tiheyteen.

Kylvökeppi on välttämätön ja se helpottaa kylvötyötä valtavasti. Kylvötöiden jälkeen puutarhaliikkeet myyvät kylvökeppejä edullisesti - kympilla saattaa saada kaksikin keppiä!

 

 

Kylvökepin siemenraoksi kannattaa säätää niin pieni rako, että halutun siemenmäärän saaminen maahan merkitsee ainakin kaksi kertaa kylvökepin kulkemista saman paikan yli - tapaan säätää raon niin pieneksi, että tarvitaan kolme kylvökepin kulkemista! 

Meillä on tapana käyttää kylväjän kävelyalustana leveää lankkua, jotta maan tiivistyminen estyy. Lankkua tarvitsee siirtää harvoin, sillä kylvökepillä yltää hyvin kylvämään kuusi riviä samalta "lankunpaikalta".

Lankkua tarvitsee myös se, joka peittää vakoon kylvökepillä kylvetyt siemenet.

 

 

Tänä vuonna oli juhlallista aloittaa puutarhakylvöt, kun mökin lipputangossa liehui Suomen lippu äitienpäivän kunniaksi!

 

-Esko Erkkilä-