Amalfin katedraali eli Duomo di Amalfi on Amalfin keskeisin nähtävyys

Maanantai 11.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen jo useasti kertonut, että Amalfin kaupunki oli tärkeä välietappi sillä retkellämme, jonka teimme lokakuun puolivälissä Sorrentosta Nastro Azurroa eli Sinistä nauhatietä pitkin.

 

 

 

 

 

Duomo di Amalfi dominoi kaupungin keskeisen kadun Piazza Duomon näkymiä.

 

 

Katedraaliin on 62 porrasaskelmaa ja ne kannattaa nousta, jos haluaa tutustua Sant´Antrealle nimettyyn pyhäkköön.

 

 

 

 

 

Tutustuimme Amalfiin 17.10.2017, mutta harmiksemme siihen aikaan, kun kaupungissa oli siesta.

 

 

 

Tässä kuva katedraalin puutarhasta.

 

 

 

**********************

 

 

 

Tutustuin katedraalin kappeliin sekä kryptaan ja tässä muutama kuva näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämä veistos esittää Saint Andrew´ a eli Pyhää Andrew´ta.

 

 

Kertaan, että katedraali tunnetaankin eräältä nimeltään Pyhän Andrew´n katedraali.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käynnin jälkeen katsahdus katedraalin tasanteelta alas Piazza Duomolle.

 

 

 

 

 

Alhaalta Piazza Duomolta nähdään katedraalin pronssiset ovet, jotka on valmistettu Konstantinopolissa.

 

 

Poiketkaa Amaldissa käydessänne Amaldin katedraalissa ja jos satutte sinne siestan aikaan, maksakaa muutama euro puutarhaan pääsemiseksi, sillä samalla rahalle pääsette katedraaliin!

 

 

Kokeiltu on ja hyväksi havaittu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomi nousee jälleen!

Sunnuntai 10.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan kansanedustajat olivat liikkeellä eilen ja osa myös tänään eri puolilla Suomea.

 

 

Teemana kaikissa tilaisuuksissa oli eilen ja on myös tänään:

 

 

Suomi nousee jälleen

 

 

 

 

 

Tässä ilmoitus, jossa kerrottiin, että Arto Pirttilahti ja Mikko Alatalo ovat tavattavissa Linkosuon kahvilassa Tampereen Kauppahallissa eilen klo 12.00.

 

 ****************

Olin paikalla ja hyrisen tyytyväisyyttäni onnistuneen tilaisuuden johdosta.

 

 

Mikolla oli mukanaan pieni äänentoistolaite, joka oli vallan mainio tähän pienimuotoiseen, mutta tärkeitä asioita käsitelleeseen tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

Olen aina ihaillut Mikko Alatalon tapaa valmistautua tilaisuuksiin – ei niin pientä tilaisuutta olekaan, johon Mikko ei valmistautuisi kunnolla.

 

 

Otin kuvan muutamasta Mikon puheliuskasta ja toivon, että teksti näkyy.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokeneena esiintyjänä Mikko osaa esittää paperille valmistamansa ajatukset siten, että ne eivät vähimmässäkään mielessä kuullosta paperista luetuilta – myös mikrofonin käytössä Mikko on todellinen ammattiosaaja.

 

 

Huolellinen ja perusteellinen valmistautuminen on osoitus siitä, että

Mikko Alatalo arvostaa kuulijoitaan.

 

 

 

Mikkoa on helppo kuunnella!

 

*****************

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on talousvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen sekä suuren valiokunnan ja ympäristövaliokunnan varajäsen – lisäksi agrologi-kansanedustaja Pirttilahti on Pohjoismaiden Suomen valtuuskunnan jäsen.

 

 

Linkosuon kahvilaan kokoontuneet kuulijat arvostivat Pirttilahden monipuolista osaamista ja kokemusta.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana toivottelen Arto Pirttilahden saapumaan esiintyjäksi mahdollisimman moneen Tampereella järjestettävään tilaisuuteen!

 

 

 

Monesti olen järjestämisvastuussa Tampereella järjestetyissä Keskustan tilaisuuksissa, mutta nyt sain olla vain terhakkaana kuulijana ja huomioitsijana – nautin tilanteesta, sillä tilaisuus oli poikkeuksellisen onnistunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Amalfin kaupunki ja sen rannikkoseutu ovat kokonaisuudessaan Unescon maailmanperintökohteita

Lauantai 9.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sorrentosta Sinistä nauhatietä pitkin tekemämme päiväretken merkittävä välikohde oli Amalfin kaupunki.

 

 

 

 

 

Tapasimme Amalfin satamassa sen purjeilla varustetun risteilyaluksen, jota katselimme jo kaukaa, kun lähestyimme Amalfia.

 

 

 

******************

 

 

Amalfi sijaitsee Salermonlahden rannalla n. 30 kilometriä Napolista etelään.

 

 

Kaupunki oli 1100-luvun paikkeilla merkittävä kauppamahti Välimerellä.

 

 

 

*****************

 

 

Tässä muutamia valokuvia niistä näkymistä, joita voi ihailla Amalfin sataman aallonmurtajalta kohti kaupunkia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

On selvää, että Salermonlahden rannikkokaupunkina Amalfissa oli tarjolla merenherkkuja ruuanlaittoa varten.

 

 

 

 

 

 

Tuoreita katkarapuja 15,00 €/kg

 

 

 

 

 

Simpukoita 13,00 €/kg

 

 

 

 

 

Lounasruokani näytti tältä!

Muuten hyvä, mutta tuo tonnikala - no, itsepäs tilasin!

 

 

 

Amalfin merkittävin nähtävyys on Amalfin katedraali eli Duomo di Amalfi, mutta siellä käynnistäni joskus myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Giuseppe Garibaldiksi kutsuttu saari Sorrenton ja Amaldin välillä

Perjantai 8.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Giuseppe Garibaldi on ennen Sorrenton matkaamme ollut minulle vain nimi nimien joukossa, mutta matkalla ja matkan jälkeen tiedän jotain tästä italialaisesta kansallissankarista.

 

 

 

 

 

 

Kimmokkeen Garibaldiin tutustumiseeni sai aikaan se erikoinen pieni kalliosaari, jonka näimme bussimme ikkunasta, kun matkasimme Nastro Azurroa eli Sinistä nauhatietä Sorrentosta Amaldiin.

 

 

 

 

Giuseppe Garibaldi syntyi Nizzassa vuonna 1807 ja kuoli Caprerassa Italiassa vuonna 1882.

 

Garibaldin koko nimi oli Joseph Marie Garibaldi.

 

 

 

 

 

Giuseppe Garibaldi oli suuri italialainen nationalisti ja Italian yhdistäjä.

 

 

 

 

 

Nämä kuvat meressä sijaitsevasta pikkusaaresta on otettu, kun etenemme Sorrentosta kohti Amalfia ja kertovat nekin, että Nastro Azurro on vuorenrinteillä polveileva mutkikas maisematie.

 

 

 

 

Nizzassa syntynyt Garibaldi koki suuren takaiskun, kun hänen synnyinkaupunkinsa liitettiin Ranskaan vuonna 1860.

 

 

 

 

 

Garibaldi jatkoi sotimistaan vielä senkin jälkeen, kun hän koki tappion Nizzan kohdalla.

 

 

Sotaretki Roomaa vastaan vuonna 1862, Itävalta – Preussin sota vuonna 1866 sekä Ranskan ja Preussin välinen sota vuonna 1870 olivat sotia, joihin Garibaldi osallistui.

 

 

 

 

 

Korostan, että Sorrenton ja Amaldin välissä vuoristotieltä näkyvä saari ei ole Giuseppe Garibaldia esittävä teos, mutta se on kansan suussa saanut nimen tuon tunnetun italialaisen kansallissankarin mukaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nastro Azzurro eli Sininen nauhatie - tie, jolla ajettaessa ollaan lähempänä taivasta kuin merta

Torstai 7.12.2017 - -

Sorrentosta Salernoon vuorenrinteitä kiertelevä huikaisevan hieno tie on pituudeltaan viitisenkymmentä kilometriä, mutta me kuljimme sitä vain Amalfiin ja Ravelloon saakka.

 

 

Onneksi minulle oli matkallamme vakiintunut paikka bussimme oikealla puolella, joten pääsin helposti nauttimaan niistä näköaloista, joita meren suuntaan avautui.

 

 

Sininen nauhatie eli Nastro Azurro kiemurtelee vuorenrinteiden kupeella ja vaatii bussinkuljettajalta suurta keskittyneisyyttä, jotta mitään onnettomuutta ei pääse tapahtumaan

 

 

Satakunta vuotta sitten Nastro Azurroa pitkin pääsi jalkamiesten lisäksi kulkemaan vain muulit ja sen ajan jälkeen tietä pääsi kulkemaan jo hevoskärryillä.

 

 

Tietä parannettiin ja maailman julkkikset löysivät nämä vaikeiden kulkuyhteyksien takana olevat kallioiset rinteet.

 

 

Matkasimme Positanon ohi ja siellä ovat kuherrelleet mm. Elisabeth Taylor ja Richard Burton.  

Myös John Steinbeck, Peer Gynt ja Henrik Ibsen ovat viettäneet luomisaikaansa Positanossa.

 

 

Seuraavassa pääosin bussin ikkunasta kuvaamiani maisemia matkalla Sorrentosta Amaldiin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvan keskellä näkyy eräs hotelli, jonne maailmankuuluisuudet pakenivat julkisuudelta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näin bussin ikkunasta Amalfin satamassa redillä olevan aluksen jo kaukaa, mutta siitä ja Amalfissa näkemästämme myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvostan saamaani kunniamerkkiä

Keskiviikko 6.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivän kunniaksi poikkesin kirjahyllyllä ja otin esille kauan sitten saamani kunniamerkin.

 

 

 

 

 

Kunniamerkkini on Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi ja sain se jo viitisentoista vuotta sitten.

 

 

Kunniamerkin minulle anoi Pirkanmaan Agrologit ry ja kiitos siitä heille.

 

********************

 

Suomessa on kaksi ritarikuntaa – Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta ja Suomen Leijonan ritarikunta.

 

 

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnalla on arvojärjestyksessä seuraavat kunniamerkit:

 

 

• suurristi
• I luokan komentajamerkki
• komentajamerkki
• I luokan ritarimerkki
• ritarimerkki

 

Lisäksi ritarikunnalla on ansioristi sekä kolme mitaliluokkaa:

• ansioristi
• I luokan mitali kultaristein,
• I luokan mitali sekä
• mitali

 

 

 

*****************

 

 

Olen saanut olla työelämässä ja myös järjestöelämässä anomassa kunniamerkkejä ansioituneille henkilöille ja anomisista jokunen muistelma.

 

 

Olin aikoinaan Etelä-Pohjanmaan Agrologit ry:n sihteeri ja anoimme menestyksellisesti kunniamerkkiä eräälle jäsenellemme.

 

 

Kyseessä oli ansioitunut jäsen ja ao. Ritarikunta myönsi hänelle niin korkean kunniamerkin, että se oli maksullinen.

 

Emme olleet osanneet varautua maksullisuuteen, mutta kun se kuuluu anojan velvollisuuksiin, niin maksettavahan se oli.  Yhdistyksellämme ei ollut suuria varoja ja kunniamerkin lunastamiseen menikin puolet yhdistyksemme silloisista varoista.

 Siitäkin kuitenkin selvittiin.

 

**************

 

Meillä agrologeilla oli ainakin ennen se tapana, että kerroimme henkilölle etukäteen suunnitelmistamme ja pyysimme häneltä tiedot niistä ansioista, joita hänellä on.  Vaarana tässä on tietysti se, että josko kunniamerkkiä ei sitten myönnetäkään, mutta etuna puolestaan se, että asianomaisen kaikki ansiot tulevat ritarikunnan tietoisuuteen.

 

 

Noudatin tätä tapaa myös työelämässä ja hyvillä tuloksilla, sillä ainakin eräs alaiseni sai näin menetellen kunniamerkin vaikka edellinen hakemus olikin tullut bumerangina takaisin.

 

 

Suosittelin samaa tapaa myös eräässä toisessa vastaavassa työelämän tapauksessa ja hienolla lopputuloksella.

 

 

On tärkeää anomusvaiheessa anojien tietää, että mille ministeriölle kunniamerkkianomuksen osoittaa; kokemuksesta tiedän, että esimerkiksi omakotiyhdistysasioissa kunnostautuneiden kunniamerkkianomukset pitää osoittaa ympäristöministeriölle!

 

 

Onnittelut tänään kunniamerkin saaneille ja onnittelut myös niille, jotka ovat saaneet kunniamerkin edellisvuosina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pompeijin raunioista löytyneitä kalleuksia Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa

Tiistai 5.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa eli Napolin arkeologisessa museossa on omia huoneita ja näyttelytiloja niille arvokkaille löydöille, jotka on löydetty Pompeijin kaivausten yhteydessä.

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia löydöksistä; vain osassa kuvia on selityksiä:

 

 

 

 

 

Erään näyttelyhuoneen täyttää Pompeijin raunioista kertova pienoismalli.

 

 

Pompeijin kaupungista on nyt kaivettu esiin 45 hehtaaria, mutta kaivamatta on vielä n. 20 hehtaarin suuruinen alue.

 

 

 

 

 

Suihkukaivojen ja suihkulähteiden sekä vesipostien vesisuuttimia.

 

 

 

 

 

Punnitusvälineitä

 

 

 

 

 

 

 

 

Kolkuttimia

 

 

 

 

 

Vesijohtotarvikkeita

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Menanderin talon raunioista löydettyjä hopeaesineitä.

 

 

 

 

 

Menanderin hopeaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sininen maljakko, jota pidetään museon arvokkaimpana esineenä.

 

 

Maljakko löydettiin 29.12.1837.

 

 

Maljakko on cameo-lasia ja keisarillisia roomalaisia cameo-lasimaljakoita on jäljellä  vain muutama koko maailmassa.

 

 

Maljakot valmistettiin fuusioimalla erilaisia värillisiä lasilevyjä uunissa ja jäähdytyksen jälkeen päällimmäinen kerros poistettiin.

 

 

Kuvituksena on viiniköynnöksiä ja linturyhmiä.

 

 

Maljakon pohjaosassa on kuvattuna Välimeren alueen kasveja ja eläimiä.

 

 

Maljakko on taitavien käsityöläisten korvaamaton mestariteos ja se pitää nähdä jokaisen, joka vierailee Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa pääsee tutustumaan Pompeijin ja Herculaneumin raunioista löydettyihin ja myös muihin roomalaisajan patsaisiin

Maanantai 4.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Napolin arkeologinen museo eli Museo Archeologico Nazionale di Napoli on paikka, jossa Napolissa ollessaan kannattaa käydä.

 

 

Sain käydä siellä lokakuun puolessavälissä, kun teimme kahdeksanpäiväisen matkamme Sorrentoon.

 

 

Seuraavassa kuvakertomus siitä Museo Archeologico Nazionale di Napoli –vierailustamme, jolloin tutustuimme museossa esilläoleviin patsaisiin.

 

 

Patsaat ovat peräisin pääosin Herculaneumin kaupungin raunioista, mutta mukana on patsaita myös Pompeijista sekä yleensäkin Rooman valtakunnan ajalta.

 

 

 

 

 

Museon aulassa on mahtava hevosenpääveistos, jonka alkuperää ja taustaa en tiedä.

 

 

 

 

 

Ala-aulassa nousemista ylempiin kerroksiin…

 

 

 

 

 

…vartioivat nämä veistokset.

 

 

****************

 

 

 

Ja sitten niitä veistoksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hercules…

 

 

 

 

 

…ja sama takaapäin.

 

Ei ihme, että naiset ihailevat tätä veistosta!

 

 

 

 

 

Toro Farnese on massiivinen roomalainen kopio hellenistisestä veistoksesta ja se on ollut museossa vuodesta 1862 lähtien.

 

 

 

 

 

Giulio Cesare eli Julius Caesar; kopio vuodelta 110 ja alkuperäinen vuodelta 50 eaa.

 

 

 

 

 

Agrippina eli vuonna 15 syntynyt ja vuonna 59 kuollut Julia Agrippina, joka oli keisari Neron äiti – hän oli myös keisari Caligulan sisar.

 

 

 

 

 

Giulio Cesaren eli Julius Caesar´n kokovartalomuotokuvaveistos.

 

 

 

 

Ns. hallitsijoiden käytävä Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa.

Poiketkaahan Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on jokaisessa tilaisuudessa vakuuttava

Sunnuntai 3.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin äänivaltainen puoluekokousedustaja, kun valitsimme Keskustan puoluekokouksessa kesäkuussa vuonna 2016 Seinäjoella Matti Vanhasen presidenttiehdokkaaksemme.

 

 

Olen muutaman kerran saanut kuunnella presidenttiehdokas Vanhasen puheita eri tilaisuuksissa ja on mieluisaa todeta, että Matti Vanhanen on pätevin presidenttiehdokkaistamme.

**************

 

 

Vanhasella oli eilen vahva kampanjapäivä Pirkanmaalla ja sain olla tiiviisti mukana hänen yleisötilaisuudessaan Tampereella.

 

 

 

 

 

Väkeä kutsuttiin tilaisuuteen mm. tällä fb:ssä jaetulla mainoksella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opasteita oli mm. Puutarhakadulla.

 

 

 

 

 

Me talkoomiehet kokoonnuimme paikalle jo varhain – tässä Reijo Laitinen vasemmalla ja Johannes Jonov oikealla.

 

 

 

 

 

Kahvinkeiton ja muun valmistelun talkoomiehinä olivat myös Pentti J. Ilmari sekä allekirjoittanut.

 

 

 

 

 

"Vastakkainasettelu on valitettavasti lisääntynyt - mm. Helsinki vastaan maaseutu."

 

 

 

 

 

"Itsenäisen valtakunnan pitää seisoa omilla jaloillaan ja se merkitsee mm. sitä, että ruuan ja energian omavaraisuudesta on huolehdittava. Maa on heikoilla, jos ruuan saamiseksi on neuvoteltava."

 

 

 

 

 

"Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa."

Vanhanen korosti, että tuossa perustuslain määräyksessä ei ole taukoja, ajatusviivaa eikä pilkkua!

 

 

 

 

 

Vanhanen totesi, että pääministerinä hän tapasi vuonna 2006, kun Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa, n. 60 maailman eri maiden johtajaa ja hän on johtanut useita huippukokouksia.

 

 

 

 

 

Läsnäolijat arvostivat, että kansanedustaja Arto Pirttilahti oli paikalla ja käytti asiantuntevan puheenvuoron.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämän ämpärin arvo tulee nousemaan!

 

 

 

 

 

Tampereen Keskustan puheenjohtajana toivottelin Vanhaselle hyvää kampanjapäivän jatkoa ensin Ylöjärvellä ja sitten Ikaalisissa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Napolin arkeologinen museo - Museo Archeologico Nazionale di Napoli - on yksi maailman parhaista arkeologisista museoista.

Lauantai 2.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisen Sorrenton-matkamme eräs kohokohta oli vierailu Napolin arkeologisessa museossa.

 

 

Museossa on näytteillä Pompeijin ja Herculaneumin raunioista kaivettuja patsaita, astioita, koriste- ja ruokailuvälineitä, maalauksia ja mosaiikkeja.

 

 

Pompeiji on varmaan kaikille tuttu, mutta Herculaneum lienee oudompi.  Se koki Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79 saman kohtalon kuin Pompeiji.

 

 

Herculaneum sijaitsi 8 kilometriä Napolista etelään – se oli tärkeä kauppapaikka, mutta pienempi kuin Pompeiji.

 

 

Tuho Herculaneumissa oli erilainen kuin Pompeijissa, vaikka tuhon aiheuttikin sama Vesuviuksen purkaus.

 

 

Pompeiji koki tulivuorenpurkauksessa nopean tuhon, sillä myrkylliset kaasut ja pyroklastinen tuhkapilvi surmasivat Pompeijin asukkaat nopeasti.

 

Pompeiji hautautui kiven ja tuhkan alle n. 4 – 10 metrin syvyyteen.

 

 

Herculaneum puolestaan hautautui mudan ja laavan alle, mutta ne etenivät niin hitaasti, että väestö ehti evakoitumaan ennen muta- ja laavavirran ehtimistä kaupunkiin saakka.

 

 

Herculaneumin päälle kertyi mutaa ja laavaa n. 15 – 18 metriä korkea kerros.

 

 

Herculaneum tuhoutui jo vuonna 62 siinä maanjäristyksessä, joka ennakoi vuonna 79 tapahtunutta Vesuviuksen purkautumista – Vesuviuksen purkaus tuhosi Herculaneumin lopullisesti.

 

 

Pompeijin ja Herculaneumin kaupunkien lisäksi Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa 1938 vuotta sitten tuhoutuivat myös Stabiaen sekä Boscorealen kaupungit.

 

 

Pyrin lähipäivinä kuvien kera kertomaan, että mitä näimme Museo Archeologico Nazionale di Napoli´ssa.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan"

Perjantai 1.12.2017

Uutisoiva on Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Ikaalisissa ja Jämijärvellä ilmestyvä korkeatasoinen paikallislehti.

Lehden toimittaja Tuukka Olli soitti ja pyysi saada minulta haastattelun sen johdosta, että olen valittu Ylöjärven kaupungissa toimivan virallisen luottamushenkilöelimen eli Viljakkala-neuvoston puheenjohtajaksi.

Suostuin haastattelupyyntöön ja haastatteluni ilmestyi 25.11.2017 Uutisoivan sähköisessä versiossa ja eilen lehden paperiversiossa.

Tapasimme Kolmenkulman ABC-liikenneasemalla Nokialla ja siellä Tuukka Olli otti minusta oheisen valokuvan - valokuva on mukana haastattelussani.

Valokuvan selitysteksti:

"Viljakkala-neuvoston uusi puheenjohtaja Esko Erkkilä uskoo myös Viljakkalan hyötyvän Tampereen kasvusta."

Haastattelun otsikkona lehdessä oli:

Neuvoston puheenjohtaja visioi ravirataa Viljakkalaan

Ja tässä haastatteluni kopioituna:

25.11.2017

VILJAKKALA. Maaseutu ja kaupunki tukevat ja tarvitsevat toisiaan, joten niiden välille on turha luoda vastakkainasettelua. Näin ajattelee Viljakkala-neuvoston uusi puheenjohtaja Esko Erkkilä. Tämä näkyy myös hänessä itsessään, sillä Viljakkalasta lähtöisin oleva Erkkilä asuu Tampereella, mutta mökki ja siten myös osa sydämestä on yhä Viljakkalassa.

Viljakkala-neuvostoon Erkkilä päätyi sen aloittaessa neljä ja puoli vuotta sitten Vipu ry:n esityksestä. Samoin aukeni tie neuvoston kolmanneksi puheenjohtajaksi.

– Meillä on neuvostossa nyt kolme valtuutettua ja yksi varavaltuutettu. He kaikki ovat eri puolueista, joka on hyvä asia. Heidän kauttaan viesti menee neljään eri ryhmään. Lisäksi Viljakkala-neuvostossa kaikki ajattelevat Viljakkalaa, puoluerajat unohtuvat.

Vaikka Viljakkalasta on hävinnyt palveluita ja Elokaaren myynti aiheuttaa omat kysymyksensä, näkee Erkkilä Viljakkalan aseman nyt vahvempana kuin muutama vuosi sitten.

– Molemmat koulut ovat täynnä ja tieyhteydet kaupunkiseudulle kunnossa. Myös suhteet Hämeenkyröön ovat hyvät. Koen sen tärkeäksi, sillä Mannissa päivittäispalvelut haetaan Hämeenkyrön puolelta.

Viljakkalan vahvuuksiksi uusi puheenjohtaja toteaa hyvien tieyhteyksien lisäksi ikärakenteen.

– Nuoria lapsiperheitä on paljon. Se tuo pohjaa tulevaisuudelle. Uskon, että Viljakkalan asema vain paranee, sillä Tampere kasvaa myös Ylöjärven suuntaan.

 

Kaavat pitää kaivaa ulos pöytälaatikosta

Kehityskohteiksi hän kokee kaavatyön. Karhen kaava on seissyt pöydällä jo vuosien ajan, sitä pitäisi saada eteenpäin. Aiemmin esillä ollut Kuivaniemen kaava puolestaan ei ole ollut edes pöydällä vuosiin.

– Nyt tuli sellainen iso asia, että 6. marraskuuta valtuustossa oli keskusteltu Teivon raviradan uudesta paikasta. Keskustelussa oli positiivista henkeä, josko sen voisi sijoittaa Viljakkalaan lähelle Haveria. Se toisi ainutlaatuisen alueen, jossa olisivat yhdessä ravit, hevoset ja sukeltajat, Erkkilä visioi.

Hän painottaa, että ravirata siintää kaukaisuudessa. Raviradalle on varmasti kaupunkiseudulla tavoittelijoita jonoksi asti. Lisäksi Viljakkalassa edes sen tavoittelu vaatii paikallisilta saumatonta yhteistyötä.

– Siihen tarvitaan maanomistajien, yhteisöjen, kaupunkien ja tavallisten kansalaisten tuki. Muutenkin meidän tulee saada tavallisten viljakkalalaisten ajatuksia Viljakkalan kehittämiseksi.

Yhteisiin asioihin vaikuttaminen ei ole Erkkilälle uutta. Hän on istunut kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infa Liikelaitoksen johtokunnassa, neljä näistä vuosista meni toimielimen varapuheenjohtajana.

– Huolehdimme Tampereen katujen kunnosta, lumien aurauksesta ja siitä, että TKL:n bussit pystyvät liikennöimään. Olen saanut olla mukana kehittämässä Tampereen infraa.

Nykyään Erkkilä on Tampereen vanhusneuvostossa. Myös Viljakkalassa Erkkilä on ollut vaikuttamassa, joskin kulisseissa.

– Kun Vironvuorille suunniteltiin jätteenkäsittelylaitosta, tein Vipulle laskelmia esimerkiksi liikennemääristä ja vastaavista. En ollut julkisesti esillä, jätin sen muille. Mutta selvitin faktoja ja tein laskelmia.

Viljakkala-neuvostossa Erkkilää harmittaa, ettei neuvosto pystynyt estämään Elokaaren terveyskeskuksen sulkemista ja jätepisteen viemistä. Tulevaisuudessa Erkkilä pohtii lähiruokaa.

– Sotaveteraanien leskien ruoka tulee pakasteina Naantalista asti. Tarjouspyynnöt voisi laatia niin, että lähiruoka pärjää.

Tuukka Olli

Elintarvikeyrityksissä vierasryhmän pitää aina edetä puhtaalta puolelta ns. likaiselle puolelle

Torstai 30.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Omaan neljänkymmenen vuoden kokemuksen elintarviketeollisuudesta ja olen niiden vuosien aikana luotsannut lukemattomia vierasryhmiä tehdasosastojen läpi.

 

 

Tärkeimpänä teknisenä seikkana vierasryhmien ohjaamisessa on se, että aina tehdaskierroksella pitää edetä puhtaalta puolelta likaiselle puolelle ja sen jälkeen ulos.

 

 

Otan esimerkiksi lihanjalostusteollisuuden:

 

 

Tuskin kenellekään tulee mieleen, että teurastamolla vierasryhmä aloittaisi tutustumisen yrityksen tuotantoon teurastamon sika- tai nautakarsinoista!

 

 

Saman periaatteen pitää olla voimassa myös esimerkiksi viljanjalostusteollisuudessa!

 

 

 

Italian Gragnanossa Maccaroneria di Gragnanon pastatehtaalle emme edenneet näin.

 

 

 

 

Aloitimme pakkaustarvikevarastosta ja sitä pidinkin pahana virheenä, sillä suomalaisissa elintarvikeyrityksissä vieraskäynnit aloitetaan aina puhtaalta puolelta ja edetään ns. likaiselle puolelle eli edetään prosessia seuraten ”vastavirtaan”!

 Pakkaustarvikkeet saapuvat elintarviketehtaalle autoilla ja autojen puhtaudesta ei koskaan ole varmuutta eli pakkaustarvikkeet ja erityisesti ne kuormalavat, joille ne on pakattu, saattavat olla kovinkin "paskaisissa" ympäristössä pyörineitä!

 

 

*****************

 

 

Maccaroneria di Gragnano sanoo tuotteidensa olevan ”artesaanipastoja” ja selvisi, että heidän mielestään artesaanipastan ja teollisen pastan ero on kuivumisajassa.

 

 

Valmistusprosessi ja pastanvalmistuslaiteet ovat käsittääkseni samanlaiset, mutta ns. artesaanipastan kuivumisaika on 50 tuntia, kun se "teollisella" pastalla on 20 tuntia!

 

 

Olen ehkä inhorealisti, kun ajattelen, että kyseessä on markkinoinnillinen väite!

 

 

*******************

 

 

Seuraavassa kuvasarja pastanvalmistuksesta Maccaroneria di Gragnanon pastatehtaalla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuivauskaappeja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja tehdaskierroksen jälkeen taas pakkaustarvikevaraston kautta….

 

 

 

 

 

…tehtaanmyymälään, josta…

 

 

 

 

 

…saattoi pastatehtaan tuotteiden lisäksi…

 

 

 

 

 

…ostaa myös tehtaan yhteistyökumppaneiden valmistamia tuotteita.

 

 

 

*********************

 

 

Aikoja sitten tehtaan pastatuotteet kuivattiin…

 

 

 

 

 

…kadulla, mutta nyt kuivaaminen…

 

 

 

 

 

…samalla kadulla olisi mahdotonta!

 

 

Kiitokset Maccaroneria di Gragnano-pastatehtaalle kattavan pastatiedon antamisesta retkikunnallemme – näin siitä huolimatta, että meidät ohjattiin pastatehtaalle pakkaustarvikevaraston kautta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Gragnano on maailman pastapääkaupunki ja siellä valmistetuilla pastoilla on "pähkinäinen aromi ja suudelma"!

Keskiviikko 29.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisella kahdeksanpäiväisellä Sorrenton-matkallamme tutustuimme pastanvalmistukseen maailman pastapääkaupungissa Gragnanossa.

 

 

Gragnano on kukkulakaupunki, joka sijaitsee n. 30 kilometriä Napolista kaakkoon.

 

 

Kaupungin kukkulaominaisuus merkitsi ainakin ennen, että pastankuivatus onnistui kaduilla hyvin, sillä kukkuloilta tulevat kuivattavat tuulet olivat suotuisia pastan kuivattamiselle.

 

 

 

 

 

Pastatehdas, johon tutustuimme, on nimeltään Maccaroneria di Gragnano.

 

 

Kuten sisäänkäyntiopasteista huomataan, pastatehtaalla on myös oma ja suurikin ravintola.

 

 

 

 

 

Tehdaskierroksen oppaana toimi pastatehtaan markkinointiosastolla työskentelevä naishenkilö.

 

 

 

 

 

Pastanvalmistuksen perusta on durumvehnä joka…

 

 

 

 

 

…tällä tehtaalla on italialaista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…muottireikien muodosta riippuen saadaan…

 

 

 

 

 

…kuvioiltaan erimuotoisia pastoja.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ei niinkään mukavasti, kuten omakuvastani ilmenee!

Tehdaskierroksesta ja sen aikana tekemistäni havainnoistani huomisessa jutussani!

Maltathan huomiseen!

Vielä se, että tämän jutun otsikko on lainattu Gragnanon mainosesitteestä!

-Esko Erkkilä-

 

 

Italiassa tuotetusta vehnästä lähes puolet on durumvehnää

Tiistai 28.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisella Sorrenton-matkallamme eräs vierailukohteemme oli pastatehdas ja siellä saimme hieman tutustua italialaiseen vehnänviljelyyn.

 

 

Toimin työelämäni aikana muutaman vuoden päätoimisesti viljojen parissa ja se merkitsi, että pastatehtaalla kuulemani vilja-asia oli mielenkiintoista.

 

 

Olen tätä juttua varten täydentänyt tietojani vehnäasioista useista eri lähteistä.

 

 

Italiassa vuonna 2012 vehnäsato oli 7.445 miljoonaa kiloa, kun se Suomessa samana vuonna oli poikkeuksellisen suuri eli 975 miljoonaa kiloa. Luonnonvarakeskuksen ennakkkotietojen mukaan vehnäsato on tänä vuonna Suomessa 789 miljoonaa kiloa.

Vielä pari mittasuhteita kuvaavaa tietoa:

* Suomessa kaikkien viljalajien kokonaissato on tänä vuonna hieman alle 4 miljardia kiloa eli alle 4.000 Mkg, kun Italiassa pelkästään leipävehnää korjataan saman verran ja samoin myös durumvehnää saman verran kuin Suomessa kaikkia viljalajeja.

* vehnän ja durumvehnän lisäksi Italiassa saadaan maissia tuplasti saman verran kuin Suomessa on viljojen kokonaissato

 

 

**************

 

 

Välihuomautuksena se, että tapaan käyttää vilja- ja yleensäkin raaka-ainevolyymeistä puhuessani mittayksikkönä miljoonia kiloja, kun monet käyttävät mittayksikkönä tuhansia tonneja. Miljoona kiloa on tuhat tonnia.

 

 

**************

 

 

Italian vehnäsadosta puolet on durumvehnää eli vuonna 2012 durumsato oli Italiassa 3.561 Mkg ja tavallisen leipävehnän sato 3.884 Mkg.

 

 

On muistettava, että Italiassa maissisato on siis jokseenkin samaa luokkaa kuin leipävehnä- ja durumvehnäsadot yhteensä.

 

 

Leipävehnän latinankielinen nimi on Triticum aestivum ja durumvehnän vastaavasti Triticum durum.

 

 

Durumvehnää kutsutaan myös nimillä lasivehnä, kovavehnä, makaronivehnä tai pastavehnä – toki sillä saattaa olla muitakin nimiä.

 

 

Durumvehnän nimistä jo voidaan päätellä, että sitä käytetään pastanvalmistuksessa raaka-aineena.

 

 

Pastatehdasvierailullamme minulle oli suuri yllätys, että Italia ei ole omavarainen durumvehnässä vaan Italiaan tuodaan durumvehnää mm. Ukrainasta ja Kanadasta.

 

 

Kanada on maailman suurin durumvehnän vientimaa ja sen tiesinkin, mutta Ukraina durumvehnän vientimaana oli minulle uutta tietoa.

 

 

Durumvehnää tuodaan myös Suomeen, mutta tuontivolyymejä ja tuontimaita en saanut selville.

 

 

Durumvehnää suomalaiset myllyt käyttävät raaka-aineena  pastajauhojen jauhatuksessa.

 

 

Durumvehnä ei kasva Suomessa, mutta muutamia yksilöitä on löydetty yksittäisinä hajaesiintymisinä viljavarastojen ja viljan purkauspaikkojen läheltä, jonne se on kulkeutunut tuontiviljan mukana.

 

 

Pyrin lähipäivinä kertomaan pastatehdasvierailustamme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

William Kentridgen veistos "Il cavaliere di Toledo" Napolissa

Maanantai 27.11.2017 - -Esko Erkkilä-

En voi sanoa itseäni taideasiantuntijaksi vähimmässäkään määrin, mutta kotimaassa ja ulkomailla liikkuessani olen toki kiinnostunut näkemistäni taideteoksista.

 

 

Tapaan ottaa kuvia näkemistäni taideteoksista ja taideteosten lisäksi kuvaan niitä tunnistelaattoja, jotka kertovat kyseisestä taideteoksesta.

 

 

On mieluisa harrastus sitten kotona etsiä tarkempia tietoja niistä taideteoksista, joita on nähnyt.

 

 

***************

 

 

Tänään kerron parilla kuvalla William Kentridgen Napolissa olevasta ”Toledon ratsastaja” teoksesta.

 

 

William Kentridge on vuonna 1955 syntynyt etelä-afrikkalainen monitaito-osaaja, joka on kunnostautunut taideteosten, piirustusten ja animaatioelokuvien tekijänä.

 

 

William Kentridgen vanhemmat olivat johtavia apartheid-asianajajia, jotka puolustivat mm. Nelson Mandelaa oikeudenkäynneissä.

 

 

 

 

 

Toledon ratsastaja eli ”Il cavaliere di Toledo” on William Kantridgen vuonna 2012 teräksestä valmistama 6 metriä korkea taideteos Napolissa lähellä Toledon metroasemaa.

 

 

 

 

 

Tässä patsaan jalustassa oleva laatta, josta teokseen liittyvät oleelliset tiedot ilmenevät.

 

 

Niin, näimme tuon taideteoksen sillä matkallamme, jonka lokakuun puolivälissä teimme Sorrentosta Napoliin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Varotoimenpiteisiin on panostettu myös Napolissa

Sunnuntai 26.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Napoli on etelä-Italian suurin kaupunki ja siellä on n. miljoona asukasta ja esikaupungit mukaan lukien asukkaita on 3,7 miljoonaa.

 

 

Lähes neljällä miljoonalla asukkaalla Napoli ja sen metropolialue on Italian kolmanneksi suurin urbaanikeskus ja se on EU-alueen kahdeksanneksi suurin kaupunkiseutu.

 

 

On selvää, että maailmanpolitiikan nykyisessä tilanteessa Napoli on eräs potentiaalinen kohde terroristeille ja kaiken maailman hörhöille.

 

 

Tutustuimme lokakuisella Sorrenton-matkallamme Napoliin lokakuun 16. päivä ja huomasimme, että kaupungissa on panostettu turvatoimiin.

 

 

 

 

 

Poliisit sinällään kuuluvat suurkaupunkien normaaliin elämään, mutta sotilasjoukkojen julkinen esiintyminen keskikaupungilla kertoo, että asukkaiden sekä turistien turvallisuuteen panostetaan tavallista enemmän.

 

 

 

 

 

Kuljimme Napolin keskustasta kävellen erästä kaupungin pääkatua pitkin - Via Enrico Pessina - kohti Napolin argeologista museota – Museo Archeologico Nazionale di Napoli – ja näimme, että miten tiukasti sotilaat olivat varuillaan.

 

 

Sotilailla oli paljastetut aseet valmiina.

 

 

 

 

 

Sotilasajoneuvoja oli kadun varrella…

 

 

 

 

 

…useita.

 

 

 

 

 

Sotilaiden läsnäolo -

lisääkö se turvallisuudentunnetta vai turvattomuudentunnetta?

Onneksi Suomessa ei ole ainakaan vielä katsottu tarpeelliseksi tuoda sotilaita kaduille huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta!

 

 

 

Kyselee ja toteaa

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Parvekkeella kuivuvat pyykit ovat eräs Napolin tunnusmerkki!

Lauantai 25.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Lokakuisella Sorrenton-matkallamme poikkesimme monta kertaa Napolissa joko ohi ajaen tai varta vasten siellä käyden.

 

 

 

 

 

Sorrentosta pääsee helposti Napoliin ja Napolista vielä helpommin Roomaan – toki moottoritiellä usein tapahtuvat onnettomuudet saattavat viivästyttää matkaa Napolin ja Rooman välillä.

 

 

 

 

 

Ja Vesuviushan on koko ajan läsnä, kun ohitetaan Napolia.

Sanotaan, että miljoona ihmistä on välittömällä vaaravyöhykkeellä, jos Vesuvius alkaa taas purkautumaan!

 

 ***************

 

Pyykkien kuivattaminen parvekkeilla on asia, josta Napoli tunnetaan ja tässä muutama kuvallinen todiste asiasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

Kuivaahan se pyykki Napolissa kadullakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laivamatka Caprilta takaisin Sorrentoon on kokemus

Perjantai 24.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin aikaisemmin, että jouduin Sorrentosta Caprille mennessämme niin ahtaaseen paikkaan, että en saanut matkamme aikana lainkaan ”säällisiä” valokuvia.

 

 

Opin menomatkamme kokemuksista ja tulomatkalla huolehdin, että sain kunnollisen kansipaikan, jotta pystyin nauttimaan hienoista Napolinlahden ja Sorrentonlahden näkymistä.

 

 

 

 

 

Porto di Capri on todellinen muurahaispesä, sillä väkeä on liikkeellä paljon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Iltapäivällä satamasta lähtee useiden operaattoreiden laivalinjoja useille paikkakunnille Italian mantereelle ja myös muille saarille.

 

 

 

 

 

Laivalippu Caprilta Sorrentoon maksaa yksittäiseltä matkaajalta 17,70 €.

 

 

 

 

 

Meidän lippumme oli matkanjärjestäjän ennalta varaama  ja meidän rahoillamme maksama, joten sen hintaa en tiedä.

 

 

 

 

 

 

Satamassa on yrityksiä, jotka kauppaavat Caprin ympäripurjehdusta ja poikkeamista Siniseen luolaan eli Grotta Azurra´aan eli Blu Grotto´oon hintaan 18,00 euroa per henkilö.

 

 

Grotta Azurrassa käynti maksaisi 15,00 euroa.

 

 

Me emme osallistuneet kummallekaan, mutta suosittelen!

 

 

**************

 

 

Seuraavassa vielä joitain kuvia Caprin satamasta ja sitten niistä näkymistä, joita sain nauttia laivan kannelta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja Vesuviushan se siinä taas!

 

 

 

Ettehän tyydy näihin Caprin juttuihini vaan poiketkaa itse Caprilla!

Poikkeaminen kannattaa!

 

-Esko Erkkilä-

Kiihkeily vei esiintyjän sanomasta pohjan pois!

Torstai 23.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen ristiriitaisissa tunnelmissa ja syynä on se yleisötilaisuus, jonka Vipu Viljakkala ry järjesti eilen illalla Lavajärven Päivölässä.

 

 

Tilaisuuden teemana oli ”Susi-ilta” ja esitelmän aiheena

 

”SUSI – lajina, tutkitusti vai tunteella”

 

 

 

 

 

Vipu oli varannut paikat 170:lle kuulijalle ja siihen ei toki päästy, mutta satakunta kuulijaa oli saatu paikalle.

 

 

 

 

 

Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtaja Ismo Friman toivotti väen tervetulleeksi.

 

 

Arvostan Vipu Viljakkala ry:n toimintaa, sillä se ehdotti minua edellisellä kunnallisvaalikaudella ja myös nyt Viljakkala-neuvoston jäseneksi.

 

 

Tulin jälleen valituksi ja Viljakkala-neuvosto valitsi minut puheenjohtajakseen.

 

 

 

 

 

Salista himmennettiin valot ja valkokankaalle heijastettiin suden kuva sekä äänentoistolaitteista kuului susien ulvontaa.

 

 

Vaikuttava avaus!

 

 

 

 

 

Vaikuttava oli myös esiintyjä Marija Wallden´n aloitus, sillä hän kielsi valokuvaamisen!

 

 

Melkoinen kokemus jo se!

Toki toisaalta ymmärrä valokuvauskiellon, sillä kuvissa esiintyi melko hienoja otoksia susista ja kuvia myös susien tappamista hirvistä sekä peuroista.

 

 

******************

 

 

Tutkin asioita ja mediassa Walldenin titteleinä esiintyvät ainakin Luonto-Liiton petolähettiläs ja luonnonvaraisten eläinten hoitaja.

 

 

Kunnioitin Walldenin esittelynsä yhteydessä vaatimaa kuvauskieltoa ja sen vuoksi minulla ei ole enempää valokuvia tilaisuudesta.

 

 

***************

 

 

Wallden totesi esityksensä aluksi, että susi on;

 

• ristiriitaisin
• kiistellyin
• poliittisin

 

…eläin Suomessa.

 

 

 

Esitys oli sutta esittelevässä osuudessa kiinnostava, mutta kun keskustelu alkoi ja yleisö kritisoi sudelle annettuja etuoikeuksia, niin Waldenista paljastui todellinen inttäjä.

 

 

Tilaisuudessa oli runsaasti metsästäjiä, jotka varmasti tietävät susien ylisuuret määrät ja susien aiheuttamat haitat, mutta alustaja jatkoi oman agendansa esittämistä.

 

 

Porot ja porotalous olivat esiintyjän erityisen kovan kohtelun kohteena;

 

”Porot saavat melskata” oli eräs toteamus; maininta ”Sakkoporot”, niin mitähän se tarkoitti?

 

 

 

Paha mieli tilaisuudesta jäi tai toisaalta jäi hyväkin mieli, sillä esitys auttoi salintäyteisen yleisön todella tajuamaan, että millaista ns. luontoväki todellisuudessa on ja millaisessa kuplassa se elää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Funicolare-matka Marina Grandesta Caprin Piazzettaan tai toisinpäin kannattaa kokea

Tiistai 21.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Funicolare on jyrkillä rinteillä käytettävä kiskoköysirata ja niitä on eri puolilla maailmaa vajaat kolmisensataa.

 

 

Olen kulkenut funicolarella vain kahdessa kaupungissa eli Portugalin Lissabonissa ja lokakuun puolivälissä Caprin saarella Italiassa.

 

 

Caprilla funicolare kulkee Caprin satamasta Marina Grandesta ylös Caprin kaupungin keskustaan ja tietysti myös toisinpäin.

 

 

Ajoimme Caprin keskustasta eli Capri Piazettasta alas Marina Grandeen funicolarilla.

 

 

 

 

 

Yhdensuuntainen matkalippu eli ”Biglietto corsa singola funicolare di Capri” maksaa kaksi euroa ja sen voi ostaa ylä- tai alaporteilta funicolarin sisäänkäyntiporteilta.

 

 

 

 

 

Opasteet funicolaren yläasemalle eli Piazza  Umberto I:lle ovat selkeät.

 

 

 

 

 

Matkalipun leimaaminen portilla avaa portit vaunuihin.

 

 

 

 

 

Vaunut on rakennettu siten, että niiden on lattia vaakasuorassa vaikka vaunujen kulkukulma on varsin jyrkkä – ei siis mitään huolta!

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Matka kestää viisi minuuttia ja sen aikana voi ihailla Caprin parhaita näkymiä.

 

 

Funicolar kulkee vartin välein suuntaansa, mutta vilkkaimpana turistiaikana vuorovälejä tiivistetään.

 

 

Funicolarissa voi matkustajille olla mukanaan myös pienikokoisia koiria, mutta niillä pitää olla kuonokopat ja ne on oltava kytkettyinä.

 

 

 

 

 

Matkan jälkeen vaunusto pitää pienen lepohetken, mutta kohta se taas lähtee matkalle.

 

 

 

 

 

 

 

Kannustan Teitä arvoisat lukijani, että tehkää Caprin matkallenne ainakin yksi funicolar-matka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-