En tiennytkään kaikkea syyshortensiasta!

Torstai 24.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Oletin tietäväni kaiken tarvittavan syyshortensian kasvatuksesta, mutta kun sain kuvan entiseltä työkaverilta hänen syyshortensiastaan ja sen hoitoon liittyvästä syystoimenpiteestä huomasin, että aina on opittavaa.

 

 

Kuvassa oli todella upea syyshortensia ja saatetekstinä se, että hän riipii syksyisin kaikki kukat pois kasvista, jotta kasvin oksat eivät taitu ja katkeile lumen painosta.

 

 

Tein työtä käskettyä ja tässä pieni kuvakertomus asiasta:

 

 

 

 

 

Omakotitalotonttimme kahdella laidalla on syyshortensia-aidanteet, jotka kukkivat komeina elokuun 10. päivän tienoilta pakkasöihin saakka.

 

 

 

 

 

Syyshortensiahan leikataan vasta keväällä, mutta nyt uutena hoitotoimenpiteenä poistin kukat, jotta varret eivät taipuisi ja katkeaisi lumikuorman alla.

Kukat piti poistaa riipimällä, sillä putkivartisena kasvina syyshortensiaa ei saa leikata syksyllä.

 

 

 

 

 

Moni varsi oli jo nyt ison ja märän kukinnon painosta taipunut ja katkennut. Voi vain ajatella, että miten käy sitten, kun lunta sataa lisäpainoksi!

 

 

 

 

 

Kukintoja kertyi kaksi kottikärrykuormallista - mainiota materiaalia kompostiin!

 

 

 

 

 

Tältä näyttää kynitty syyshortensia-aidanne - elokuun 15. päivänä ensi vuonna se on taatusti erilainen!

 

 

 

Oppia ikä kaikki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jose Manuel Barroso nauttii suurta kunnioitusta portugalilaisten keskuudessa

Keskiviikko 23.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Jose Manuel Durao Barroso toimi Portugalin pääministerinä vuosina 2002 - 2004.

 

 

Barroso toimi ensimmäisen kerran Euroopan komission puheenjohtajana vuosina 2004 - 2009 ja hän johti komissiota myös kaudella 2010 - 2014.

 

 

Barroso nautti komission puheenjohtajana ollessaan suurta arvostusta Portugalissa.

 

 

Tapasimme Barroson kuvan ainakin kaksi kertaa eri yhteyksissä taannoisen lokakuussa toteutetun agrologimatkamme aikana.

 

 

Kerroin toissapäivänä Quinta da Varzean viinitilalla nauttimastamme kartanolounaasta ja eilen kerroin kyseisen viinitilan omistaja varakreivitär Maria Manuel Cyrne´stä ja hänen meille kertomistaan ”evästyksistä”.

 

Osoittaa matkanjohtajamme Mika Palon mainioita verkostoja, kun pääsimme tutustumaan varakreivittären edustusasuntoon sekä hänen omistamaansa hotelliin.

 

 

 

 

 

Kuvia varakreivittären asunnosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

Ja kuvia hotellista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

Näkymä hotellin terassilta.

 

 

 

************************

 

 

 

 

Muotokuva varakreivittären kaksospojista.

 

 

 

 

 

Ja sitten se tämän jutun tärkein kuva:

 

 

Jose Manuel Barroso, varakreivitär Maria Manuel Cyrne ja kaksospojat!

******************

 

 

 

Kiitokset varakreivitär Maria Manuel Cyrnelle maukkaasta lounaasta, arvostettavista elämänviisauksista ja siitä, että me agrologimatkaajat pääsimme tutustumaan asuntoonne sekä hotelliinne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Älkää koskaan lakatko unelmoimasta!"

Tiistai 22.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Nuo otsikossa toistetut sanat olivat yksi suurimmista viisauksista, joita saimme kokea agrologien viininkorjuumatkalla Portugalissa lokakuun alussa.

 

 

Ne lausui meille sen lounaspaikan eli Quinta da Varzean omistaja…

 

 

 

 

 

…varakreivitär Maria Manuel Cyrne, jossa nautitusta lounaasta eilen kerroin.

 

 

 

 

 

Varakreivitär, joka tässä yhdessä oppaamme Mika Palon kanssa, on syntynyt vuonna 1964.

 

 

Kymmenvuotiaana varakreivitär menetti kotinsa Portugalin neilikkavallankumouksessa, mutta sai ostettua sen takaisin 24 vuoden kuluttua.

 

 

Kodin saaminen takaisin oli varakreivittären elämässä suuri asia, mutta ehkä vielä suurempi asia oli se, kun hän synnytti kaksospojat varttuneella iällä.

 

 

Näiden kahden suuren asian vuoksi varakreivitär Maria Manuel Cyrnellä on perusteita todeta:

 

 

” Älkää koskaan lakatko unelmoimasta!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Portugalilainen kartanolounas on kulinaristin huippuhetkiä!

Maanantai 21.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Kartanolounas Portugalin Britiandessa Quinta da Varzean viinitilalla eli Hotel Rural Casa dos Viscondes da Varzea´ssa oli agrologimatkallamme esimerkki lounaasta, joka jää matkaajalle mieleen hienona gastronomisena kokemuksena.

 

 

Tässä jutussani on vähemmän tekstiä, mutta sitä enemmän kuvia kuvaamassa hienoa lounastamme:

 

Bon apetit!

 

 

 

 

Yleisnäkymä siitä ulkoilmalounastilasta, jossa saimme nauttia lounaamme.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvia etu- ja lämminruokapöydästä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

Eturuokakeitto lautasella

 

 

 

 

 

Kylmiä alkupaloja lautasella

 

 

 

 

 

Lämmintä ruokaa lautasella

 

 

 

**************************

 

 

Kuvia jälkiruokapöydästä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voiko jälkiruokalautasellinen olla herkullisempi!

 

 

 

 

Kahvia lopuksi - en toki ole nauttinut kahvia 35 vuoteen, mutta kauppansa teki vieruskavereille!

 

 

Noista lounashetkistä osaa nauttia vielä nytkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nossa Senhora dos Remedios -pyhiinvaelluskirkon 686 askelmaa

Sunnuntai 20.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Lamego on 27.000 asukkaan kaupunki pohjois-Portugalissa.

 

Lamego ja sen kuuluisin nähtävyys Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkko oli eräs kohteemme lokakuun alussa tekemällämme agrologien viininkorjuumatkalla Portugaliin.

 

Lamegon pyhiinvaelluskirkossa valokuvaaminen on kiellettyä, joten kirkon sisältä minulla ei ole valokuvia.

 

 

 

 

 

Nossa Senhora dos Remedios – kirkon kuvaaminen on myös ulkoa vaikeaa, sillä kirkko on niin suuri, että kuvaajalla on vaikeuksia päästä tarpeeksi kauas.

 

Kirkon historia juontaa aina 1300-luvulle saakka, mutta nykyisen kirkon rakentaminen alkoi vasta vuonna 1750.

 

Kirkon julkisivussa on viitteitä barokki- ja rokokoo –tyyleistä; rakennusmateriaalina on käytetty graniittia.

 

Julkisivua reunustaa kaksi kellotornia.

 

 

 

 

Kirkolle johtaa Lamegon keskuspuistosta 686 rappusta – onneksi me saimme kulkea nuo rappuset alamäkeen eli kirkolta keskuspuistoon!

 

Portaikossa on yhdeksän ”lepotasannetta”.

 

Koko portaikon matkalla on kappeleita, patsaita, suihkulähteitä ja obeleskejä; tässä niistä muutamia valokuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voin vakuuttaa, että 686 askelman kulkeminen alaspäin kävi sekin työstä ja sen vuoksi pitikin ihailla niitä turisteja ja pyhiinvaeltajia, jotka kiipesivät meitä vastaan kun olivat jalan matkalla pyhiinvaelluskirkkoon.

 

 

Todelliset pyhiinvaeltajat kiipeävät nuo 686 askelmaa paljain jaloin kontaten ja on selviö, että perille päästyään heillä on polvet verillä.

 

Osa pyhiinvaeltajista kiipeää nuo portaat toki kontaten, mutta eräänlaiset tyynyt polviensa suojana.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Otimme matkamme ainoan ryhmäkuvan, kun taustanamme oli Nossa Senhora dos Remedios – kirkko!

Mainio matkanjohtajamme Mika Palo polvillaan!

 

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Lamegon Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkkoon; tuolta me hetki sitten taivalsimme ne 686 askelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Douro-joen komein maisema - Sao Leonardo de Galafuran näköalapaikka!

Lauantai 19.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Saimme taannoisella Portugalin agrologimatkallamme suorastaan ahmia hienoja maisemia Douro-jokilaaksossa, mutta monet kertovat, että näkymät Sao Leonardo de Galafuran näköalapaikalta ovat ylivertaiset.

 

 

Kävimme tällä 640 metriä merenpinnasta olevalla näköalapaikalla ja näkymät olivat hienot.

 

 

 

 

 

Portugalin taivaalla on jatkuvasti ja joka hetki lentokoneiden jälkeensä jättämiä tiivistysjuovia, sillä maan ilmatilassa on vilkas lentoliikenne.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…josta näköalat olivatkin tosi hulppeat.

 

 

 

 

 

Douro-joki kiemurtelee tässä Espanjan puolelta kohti Atlanttia.  Matkaa valtamerelle (oikealle) jokea pitkin on näiltä seuduilta parisensataa kilometriä.

 

 

 

 

 

Tämä näköalapaikka on aikoinaan inspiroinut portugalilaisen Miguel Torgan kirjoittamaan kauniita ja puhuttelevia runoja Douro-joen kauneudesta.

 

 

Miguel Torga (1907 – 1995) oli taiteilijanimi, sillä hänen oikea nimensä oli Adolfo Correia da Rocha. Hän oli pitkäaikainen Nobel-kirjallisuuspalkintoehdokas, mutta ei milloinkaan tullut palkituksi kirjallisuuden Nobel-palkinnolla.

 

Eräs Torgan runo on taltioitu näköalapaikalla sijaitsevan kappelin seinään.

 

 

Runossa ihannoidaan sitä neitseellistä universumia, joka on kuin juuri syntynyt ja sitä ikuista harmoniaa, hiljaisuutta sekä tyyneyttä, joka tällä paikalla vallitsee.

 

 

Näköalapaikalla järjestetään vuosittain elokuun toisena viikonloppuna festivaali, jossa on mukana lukuisia vierailijoita, jotka nauttivat tämän paikan kauneudesta – festivaalivieraat ovat etuoikeutettuja maisemien suhteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viinikirva oli tuhota Euroopan viininviljelyn 1800-luvun loppupuolella

Perjantai 18.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme aikana kävimme monissa viinimuseoissa ja eräs sellainen oli…

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa oli mielenkiintoista nähtävää ja eräs nähtävyyksistä oli kivitolppa, jollaisilla entisaikaan oli merkitty Douron viinialue maastoon.  Kivitolppia oli joskus kolmisensataa ja niitä on nyt löydetty n. 150 kappaletta – yksi kivitolpista on tässä museossa.

 

 

Kivitolppia oli siis noin vähän ja se kertoo, että Douron viinialue on pinta-alaltaan pieni.

 

 

 

 

 

Museossa on esillä viininviljelyssä tarvittavia työkaluja – työkalut ovat käsityökaluja, sillä jyrkkien rinteiden vuoksi viininviljelyä on jokseenkin mahdotonta koneistaa.

 

 

 

 

 

Merkittävä osa museon näyttelystä on omistettu viinikirvalle eli Phylloxeralle, joka 1860-luvulla oli tuhota viininviljelyn Portugalista, mutta myös koko Euroopasta.

 

 

Ensimmäinen viinikirvahavainto Euroopassa todettiin Ranskassa vuonna 1863 ja Portugalissa Douron jokilaakso todettiin saastuneeksi 1865.

 

 

 

 

 

Museossa oli kuvia lohduttomista rypäleviljelmistä, jotka Phylloxera-loinen on tuhonnut.

 

 

 

 

Viinikirvasta vapaita alueita ovat nykyään Kypros, Kreeta, Kanariansaaret sekä Chile.

 

 

 

 

 

 

 

Viinimuseon pihalla tepasteli kanoja, jotka uteliaisuuttaan pyrkivät museon sisätiloihin.

 

 

 

 

 

Museon pihalla oli aito rabelos-purjevene, jollaisilla Douron alueen viinit taannoin kuljetettiin alavirtaan Portoon.

 

Dourosta on matkaa Portoon 180 kilometriä ja menomatka kesti 6 – 8 päivää, mutta paluumatka vastavirtaan olikin vaivalloisempi, sillä se saattoi kestää 14 päivästä aina kolmeen kuukauteen saakka!

 

 

 

 

 

Kuten jokseenkin kaikissa käyntikohteissamme, myös tämä museokäynti huipentui viininmaisteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sopuisaa ja rakentavaa

Torstai 17.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

 

 

 

Järjestöllä on lähes 130.000 jäsentä, 20 piiriä ja 403 paikallisyhdistystä.

 

 

Sain Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen syyskokouksessa 24.10.2016 luottamuksen toimia yhdistyksemme puheenjohtajana myös vuonna 2017 – kiitokset luottamuksesta!

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin syyskokous pidettiin eilen Ikaalisissa suuren yksituumaisuuden merkeissä.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksellä oli jäsenmäärään perustuen kolme edustajapaikkaa piirikokouksessa ja tässä me vasemmalta luetellen olemme:

 

• yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis
• varapuheenjohtajamme Marja Vainikka
• puheenjohtaja Esko Erkkilä

 

 

 

 

 

 

Piirimme puheenjohtaja Reijo Herranen avasi kokouksen ja hänet valittiin jatkamaan piirin puheenjohtajana myös ensi vuonna.

 

 

 

 

 

Kokouksen puheenjohtajana toimi Juhani Hakala Ikaalisista ja sihteerinä piirimme toiminnanjohtaja Elina Paukkunen.

 

 

 

 

 

Eino Anttila Eläkeliiton Sydän-Hämeen yhdistyksestä toimii Pirkanmaan ja Satakunnan piirien yhteisenä edustajana Eläkeliiton liittohallituksessa – Anttila on kotoisin Pälkäneeltä.

 

 

Kokousväen huolena – ei toki päällekaatuvana huolena – oli monien järjestöjen huoli eli huoli taloudesta ja näihin kysymyksiin Eino Anttila vastaili parhaan tietonsa mukaan.

 

 

Piirin talouden kulmakivi on ollut ja on vielä myös nyt Joululehti, mutta printtimedian vaikeuksien myötä kulmakivemme on murentumassa.

 

 

Kokousväen murheena oli bisnesmaailmasta tuttu ilmiö eli se, että ”pääkonttorin” eli Liiton kustannusrakenne koetaan kentällä liian raskaaksi.

 

 

Kokousväki muistutti puheenvuoroissaan, että järjestö on kuin puu, jonka juuret ovat sen tärkein osa ja juuret ovat järjestössämme ne 403 paikallisyhdistystä.

 

 

Toivottavasti järjestöväen mielipide tavoittaa myös uuden toiminnanjohtajamme ja päästään tehostamaan Liiton toimintaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Reportterina

Keskiviikko 16.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin jäsenet tekivät pyhiinvaellusmatkan Heinäveden Valamon luostariin 26. – 27.4.2016.

 

 

Olin mukana mielenkiintoisella matkalla.

 

 

Olen kirjoittanut matkastamme muutaman jutun näillekin sivuille ja ne löytyvät, jos googlaa ”Esko Erkkilä Heinäveden Valamo”.

 

 

Sain piirimme toiminnanjohtajalta toivomuksen, jotta kirjoittaisin pyhiinvaellusmatkastamme jutun myös järjestömme joululehteen.

 

 

Tein työtä käskettyä ja nyt, kun joululehtemme on ilmestynyt, on juttuni julkaistu.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehden nimi tänä vuonna on

 

 

Joulunaikaan 2016

 

 

 

 

 

Juttuni on lehden alussa sivuilla 6 ja 7 – mukana on muutama kuva, jotka otin matkamme aikana.

 

 

 

Liitän juttuni tähän siinä muodossa kuin se on julkaistu joululehdessämme:

 

 

 

**********************

 

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin pyhiinvaellusmatka Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016

 

Pyhiinvaellusmatkat ovat kaiketi aina pitkiä ja hankaliakin, mutta niiden anti matkalaisille korvaa matkan pituuden.

 

Näin kävi myös meille Pirkanmaan eläkeliittolaisille, jotka huhtikuun lopulla osallistuimme Pirkanmaan Eläkeliiton järjestämälle pyhiinvaellusmatkalle Heinäveden Valamoon.

 

Matka oli kiinnostava, sillä bussilastillinen matkansa varanneita täyttyi nopeasti!

 

Heinäveden Valamossa tulkitaan, että Laatokalla 1300-luvulla perustettu luostari toimii nyt Heinävedellä ja Laatokalle jäi ainoastaan luostarin seinät, joskin myös siellä on sittemmin virinnyt luostarin hengellinen toiminta.

 

Verraton opas ja mainio seuramies opasmunkki Simeon johdatteli vierasryhmäämme paneutumaan ortodoksisuuteen ja Valamon sekä myös Suomen historiaan – kiitokset Simeonille!

 

Laatokan Valamon arvoesineistöä evakuoitiin helmikuussa 1940 Laatokan jäätietä pitkin Lahdenpohjaan 41 rautatievaunulastillista. Arvoesineistö on nyt pääosin Heinävedellä ja se antaakin Heinäveden Valamolle todellisen luostarin puitteet.

 

Matkalaiset saattoivat osallistua jo saapumispäivän ehtoopalvelukseen ja seuraavana aamuna aamupalvelukseen luostarin Talvikirkossa.

 

Vajaan kilometrin etäisyydellä luostarista sijaitseva hautausmaa oli monen matkalaisen tutustumiskohde.  Hautausmaalla on Valamon asukkaiden hautojen lisäksi läheisen Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautoja.

 

Valamon hautausmaalla on useiden hautojen päällä grobnitsoja eli puusta valmistettuja pientä majaa muistuttavia hirsi- tai lautarakenteisia hautamuistomerkkejä.

 

 

Grobnitsat eli grobut olivat jatkosodan aikana Vienan Karjalassa Uhtuan suunnalla puna-armeijan vihaamia, sillä neuvostosotilaat luulivat suomalaisten piileskelevän grobnitsojen alla ja tulittavan sieltä vastustajiaan.

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna myös kulttuuripersoonia, mm. runoilija Pentti Saarikosken viimeinen leposija on siellä.

 

 

Saarikoski vietti Heinäveden Valamossa useita jaksoja ja vaikka hän ei kääntynytkään ortodoksiksi, on hän saanut viimeisen leposijansa samalla hautausmaalla Valamon veljien kanssa.

 

 

Saarikosken hauta on suosittu käyntikohde ja kävijät ovat tuoneet haudalle kukkien sijasta suuren valikoiman kyniä!

 

Luostarin kahvila-ravintola Trapesan kotiruokatyyppiset ruokatarjoilut olivat maittavia ja majoitushuoneiden rauha ilman televisiota tai radiota loivat rauhaisat puitteet luostarivierailulle.

 

 

Samovaari kuuluu oleellisena osana ortodoksialueen esineisiin ja niitä on Trapesa-ruokasalissa ja viereisissä Keisarin kabinetissa sekä Punaisessa salissa esillä lähes kolmekymmentä erilaista – kaikki peräisin Laatokan Valamosta!

 

 

Matkalaiset kiittävät matkan järjestäjiä ja Valamon luostaria mielenkiintoisesta matkasta – saimme kokea ortodoksisuuden muotorikkauden ja sen rauhan, joka luostarissa vallitsee.

 

 

******************

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin joululehti sisältää tänä vuonna 122 sivua, se maksaa 8,00 € ja sitä on saatavilla mm. minulta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sopiva sekoitus kokemusta ja nuoruutta!

Tiistai 15.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n syyskokous torstaina 10.11.2016 oli hieno kokemus, sillä kokous oli keskusteleva, sopuisa ja eteenpäinkatsova.

 

 

Sääntöjen mukaan syyskokouksen puheenjohtajana toimii kunnallisjärjestön puheenjohtaja eli se tiesi minulle lähes viisituntisen kokouksen puheenjohtajuutta.

 

 

Lämmitti, kun sain kokouksen jälkeen muutaman kommentin, että olin onnistunut kokouksen puheenjohtajana hyvin.

 

 

Henkilövalinnat ovat aina syyskokousten suola ja niin myös meidän kokouksessamme.

 

 

 

 

 

On mukava todeta, että puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kunnallisjärjestön sihteerin valinnassa syyskokouksemme oli yksimielinen.

 

 

Varapuheenjohtajaksi valittiin Antti Juva, sihteeriksi Raija Moilanen ja sain kolmannen vuoden jatkopestin kunnallisjärjestömme puheenjohtajaksi.

 

 

 

 

 

Syyskokouksemme lopuksi uusi johtokunta kokoontui yhteiskuvaan ja tässä eturivissä vasemmalta Raija Moilanen, Johannes Jonov, Aino-Riikka Simula ja Raija Kytöharju.

 

 

Takarivissä vasemmalta lukien minun rinnallani kunnallisjärjestömme kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi, Toivo Aura, Matti Järvinen, Joonas Soukkio, Lotta Järvinen, Vilhartti Hanhilahti, Tero Saarinen ja Mikko Kriikku.

 

Kuvasta puuttuu uusi varapuheenjohtajamme Antti Juva ja kuvassa oleva Joonas Soukkio ei ollut edes ehdolla, mutta hänet valittiin pari päivää myöhemmin Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallituksen jäseneksi – Joonas ryhtyy mitä ilmeisimmin meillä hoitamaan sähköistä maailmaa!

 

 

Vuosi 2017 tulee olemaan vahva vaalivuosi, sillä huhtikuussa järjestettävien kuntavaalien lisäksi ensi vuonna on tehtävä vahvasti töitä tammikuussa 2018 järjestettävien presidentinvaalien tiimoilta ja varsinkin maakuntavaalien tiimoilta, jotka järjestetään samana päivänä kuin presidentinvaalien ensimmäinen kierros eli 28.1.2018!

 

 

Työtä siis riittää ja kaikkien vaalien osalta Keskustan näkymät ovat valoisat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Näkymätön mies, jonka työnjälki näkyy

Maanantai 14.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön syyskokouksessa torstaina 10.11.2016 saimme viettää kahden ”vadelmatäytekakun” verran juhlatilaisuutta, kun järjestömme ansioituneelle jäsenelle Seppo Ollinkoskelle luovutettiin Keskustan kultainen ansiomerkki.

 

 

 

 

 

Keskustan kultainen ansiomerkki on kunnianosoitus niille, jotka ovat ansioituneet Keskustan järjestötyössä.

 

 

 

 

 

Ansiomerkin saatesanat on taltioitu arvokkaaseen kansioon.

 

 

 

 

 

Ansiomerkin myöntämisasiakirjan ovat allekirjoittaneet Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska.

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana sain yhdessä Keskustan Tampereen valtuustoryhmän varapuheenjohtajan ja Keskustan kunniajäsenen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen kanssa luovuttaa kunniamerkki Seppo Ollinkoskelle.

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kiinnitti ansiomerkin Seppo Ollinkosken rintapieleen.

 

 

Ollinkoski on kunnallisjärjestömme vastuuhenkilö kaikkien niiden ulkomainosten asettamisessa, jotka näkyvät Tampereenm kaupunkikuvassa aina ennen vaaleja.

Näymätön mies julkisuudessa, mutta hänen työnsä näkyy Tampereen kaupunkikuvassa!

 

 

 

 

 

Tässä vielä potretti ”juhlakalusta” sekä ansiomerkin luovuttajista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järjestöelämässä toimiminen on monesti lähes täyspäiväistä hommaa - ilman rahallista korvausta!

Sunnuntai 13.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan himpun verran kokemusta järjestöelämästä, sillä työurani jälkeen olen ”hurahtanut” muutaman järjestön toimintaan.

 

 

Järjestöt, joihin olen hurahtanut toimivat politiikan, eläkeläistoiminnan, syöpäyhdistyksen tukihenkilötoiminnan sekä asuinympäristön edunvalvonnan alueilla.

 

 

Järjestötoiminnan saralla toimiminen on vapaaehtoistyötä sen jaloimmassa muodossa ja siitä ei saa mitään rahallista korvausta. On toki todettava, että aidosti järjestöelämässä toimiva ei kaipaakaan toiminnastaan rahallista korvausta ja ei sitä siis myöskään saa.

 

 

Toki on todettava, että aiheutuneet kustannukset yleensä korvataan, mutta paljon jää korvaamatta.

 

 

Tilava autotalli tavaroiden säilyttämiseen ja esim. sateessa kastuneiden telttakatosten kuivattamiseen sekä kuomullinen peräkärry tavaroiden kuljettamiseen ovat välttämättömiä järjestöelämässä toimimiseen.

 

 

Kokemuksesta tiedän, että järjestöelämän talkoolainen saa asettaa omistamiaan matkalaukkuja ja muita tilpehöörejä niiden tavaroiden säilyttämiseen, joita tarvitaan toiminnan pyörittämisessä – muovikanisterit ovat välttämättömiä, jotta eri tilaisuuksissa voidaan tarjota kahvia!

 

 

Tavallisessa järjestöelämässä toimivan talkoolaisen pitää omata aitoa talkoohenkeä, sillä tilille kilahda työstä euroja.

 

 

Järjestöelämässä toimivan ei saa olla aamu-uninen, sillä monet yleisötilaisuudet alkavat jo aamupäivän aikana.

 

 

Erilaisten aktiviteettien järjestämisestä aiheutuu kuluja, jotka järjestöaktiivin pitää pulittaa omasta pussistaan – toki aiheutuneet kustannukset saa sitten aikanaan veloittaa, mutta järjestöaktiivin rooliin kuuluu tietty rahoittamisvastuu.

 

 

Järjestöaktiivin rooliin kuuluu myös se, että saa usein kuulla miten heikosti on hoitanut jonkin tapahtuman – nämä moitteet pitää vastaanottaa ja päästää toisesta korvasta ulos.

 

 

Valitan, että edellä painotin järjestöelämän aktiivitoimijan nurjia puolia. Ne ovat kuitenkin pieniä harmeja sen rinnalla, että mitä kaikkea järjestöelämän aktiivi saakaan kokea.

 

 

On hienoa taas jonain tulevana aamuna herätä varhain, käynnistää Focus ja lähteä uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin niiden kavereiden kanssa, jotka ilman rahallisen korvauksen norkoilemista ovat valmiit tekemään tätä yhteiskuntaamme paremmaksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Kimmo Tiilikainen lunastaa viljelijöiden traktorimarssilla antamansa lupauksen

Lauantai 12.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla Helsingin Senaatintorilla maaliskuun 11. päivänä, kun sinne oli vyörynyt talonpoikien traktorimarssi vaatien viljelijöille oikeudenmukaisuutta elintarvikeketjun ensimmäisenä ja tärkeimpänä osana.

 

 

Senaatintorille kokoontui 5.000 viljelijää ja 700 traktoria – olin yksi marssijoista ja pääsin henkilökohtaisiin keskusteluihin silloin mm. pääministeri Juha Sipilän kanssa.

 

 

Torille saapui – taisi olla suoraan Kiinaan suuntautuneelta menekinedistämismatkaltaan ministeri Kimmo Tiilikainen ja lupasi, että tukien maksatuksessa tussaroinut Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään moitteettomasti toimivaan Eviraan eli Elintarviketurvallisuusvirastoon.

 

 

Tunnen Eviran entisen pääjohtaja Jaana Husu-Kallion, joka nykyisin toimii maa-ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä.

 

 

Kysyin Senaatintorilla Husu-Kalliolta tuoreeltaan kommenttia korkean esimiehensä kertomasta, mutta kunnon virkahenkilönä kansliapäällikkö ei lähtenyt enempään kommentointiin.

 

 

Oma oletukseni on, että nykyinen kansliapäällikkö ja entinen Eviran pääjohtaja kuunteli Tiilikaisen kertomaa mielihyvällä.

 

 

 

*****************

 

 

Asia eteni eilen eli perjantaina 11.11.2016 päätösvaiheeseen, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi, että Evira ja Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään.

 

 

Tunnen työelämän ajoilta Eviran ja pidän sitä hyvinhoidettuna virastona ja elintarvikealaa valvovana viranomaisena.

 

 

Mavia eli Maaseutuvirastoa ja sen toimintatapoja en henkilökohtaisesti tunne, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sen toiminta on monissa asioissa ollut kelvotonta.

 

 

Pidän ministeri Tiilikaisen päätöstä oikeana; pidän sitä oikeana eritoten, jos uudessa yhdistettävässä virastossa Eviran toimintatavat ja toimintakulttuuri pääsevät vallitseviksi.

 

 

Uskon, että Eviran ja Mavin yhdistämisellä saavutetaan myös niitä päämääriä, joita Keskusta on peräänkuuluttanut, kun se on vaatinut normienpurkutalkoita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että Keskustan vastuupaikoille Tampereella on halukkaita!

Perjantai 11.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön eilinen syyskokous oli hieno kokemus.

 

 

Hienointa oli se, kun johtokunnan kymmenelle paikalle oli niin suurta kiinnostusta, että jouduimme äänestämään.

 

 

Erityisen iloinen olen siitä, että johtokuntapaikoille oli tarjolla naisia sekä nuoria kokeneempien lisäksi.

 

 

Kirjoittelen näitä rivejä hieman ennen puoltayötä, sillä kotiuduin kokouksesta vasta iltayhdentoista jälkeen.

 

 

Kokouksemme oli suuren vastuuhenkilöiden tarjonnan ohella erittäin hyvähenkinen ja keskusteleva.

 

 

Linjasimme toimintaamme huhtikuussa järjestettävien kuntavaalien tiimoilta, mutta pidimme mielissämme myös sen, että jo ensi vuoden loppupuolella pitää valmistautua tammikuun 28. päivänä 2018 järjestettäviin maakuntavaaleihin.

 

 

Maakuntavaalit toteutuvat, jos ja kun hallituksen ajama sote- ja maakunta-uudistus etenee suunnitellulla tavalla.

 

 

Tampereella puolue saa asettaa sata kuntavaaliehdokasta ja se on Keskustan tavoite.

 

 

Pirkanmaalla maakuntavaltuustoon valitaan 79 maakuntavaltuutettua ja se merkitsee, että vuoden 2018 maakuntavaaleissa puolue saa asettaa 118 maakuntavaaliehdokasta!

 

 

Minut valittiin eilen yksimielisesti jatkamaan Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana myös vuonna 2017 – kiitän luottamuksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervettä, että johtavia henkilöitä siirtyy bisnesmaailmasta politiikkaan

Torstai 10.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen sulatellut Amerikan presidentinvaalien tulosta tätä kirjoittaessani hieman enemmän kuin kellonympäryksen verran.

 

 

Eilen aamulla mielessäni oli, että jos olisin twitterissä, olisin twiitannut näin:

 

 

”Brexit, ratikka ja vielä tämä!”

 

 

Olen toki twitterissä, mutta en käytä sitä, joten aamuinen tunnelmani jäi ainoastaan tässä kertomaani.

 

 

Brexit ja ratikka ovat suuruusluokaltaan kovin erilaisia, mutta molemmat ovat turmioksi; brexit koko Euroopalle ja ratikka Tampereelle.

 

 

Eilisen aikana suhtautumiseni Trump´n vaalivoittoon jalostui koko ajan positiivisemmaksi ja näin illan tullen pidän hyvänä asiana, että Trump voitti.

 

 

Toisaalta, mitäpä minulla tai kenelläkään muulla suomalaisella oli ollut mahdollisuuksia vaikuttaa USA:n presidentinvaaleihin!

 

 

Tein työelämässä yli neljänkymmentä vuotta kestäneen työuran ja vasta työurani viimeisinä parina vuonna otin askeleita kunnallispolitiikkaan ja aloin seuraamaan aktiivisesti myös valtakunnan politiikkaa.

 

 

Pidän erinomaisena asiana, että bisnesmaailmassa toimineet henkilöt siirtyvät tuulettamaan politiikkaa – olen vaatimaton esimerkki tästä kehityksestä.

 

 

Kannan tiettyä huolta niistä Trump´n puheista, joissa hän vastustaa kansainvälisen kaupan vapauttamista.

 

 

Kansainvälinen kauppa ja sen vapaus ovat peruspilareita, jotta globaalilla hyvinvoinnilla on mahdollisuus kasvaa.

 

 

Toinen huolta aiheuttava seikka on se, että miten Trump suhtautuu Natoon ja esimerkiksi siihen, että miten Nato jatkossa suojaa Baltian maita.

 

 

Uskon, että presidentti Trump on eri henkilö kuin presidenttiehdokas Trump!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen naapurikunnista kuuluu hyväksyvää hyrinää!

Keskiviikko 9.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti viime maanantaina eli 7.11.2016, että Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Tampereen kannalta järjetön päätös merkitsi, että heti päätöksen jälkeen Tampereen naapurikunnista kuului hyväksyvää hyrinää, sillä Tampereen päätös merkitsee lukuisten yritysten siirtymistä Tampereelta pois ja luonnollisin valinta yrityksille ovat Pirkkala, Nokia, Kangasala sekä Ylöjärvi.

 

 

Ratikkapäätös on lopullinen niitti sille, että Tampere on vajonnut syvälle kriisikunnaksi.

 

 

Tampereella nuorisotyöttömyys on jo nyt yli 25 % ja ratikkapäätös merkitsee, että yritysinvestoinnit karkaavat entistä nopeampaan tahtiin naapurikuntiin – onnittelut Pirkkalalle, Nokialle, Kangasalle sekä Ylöjärvelle.

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Tampereen veroprosentiksi muodostuu 7,45 – luuleeko joku, että sillä pystytään hoitamaan kunnollinen palvelutaso lapsille, nuorille, koululaisille, vanhuksille, eläkeläisille, vammaisille, erityisryhmiin kuuluville ja yleensäkin Tampereen kaupunkilaisille?

 

 

Ratikkapäätös, päätöksen rahoitus ja päätöksen jälkikrapula ovat karua koettavaa tamperelaisille.

 

 

Muutan hieman souganiani:

 

 

Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

 

 

 

Toisen slouganini pidän voimassa:

 

 

Miljardihanke se on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain kaksi puolusti ratikkaa!

Tiistai 8.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistyksen eilen järjestämillä Maanantaimarkkinoilla väkimäärää harvensi alkutalven ensimmäinen pakkanen ja erityisesti se hyytävä tuuli, joka Tampereella eilen puhalsi.

 

 

Talvisista olosuhteista huolimatta Keskustan telttakatoksella kävi melkoinen vilske, sillä kaupunkilaiset halusivat kuulla Keskustan kannan Tampereen ratikkaan.

 

 

Järkiratikkalaisena oli mukava kuulla kaikkia niitä kannustavia keskusteluja, joita me järkiratikkalaiset saimme kuulla.

 

 

Korviini sattui ehkä kolmensadan vieraamme joukosta vain kahden henkilön ilmaisema ratikkaa puolustava puheenvuoro!

 

 

Herää aiheellinen kysymys, että ratikkafanaatikot eivät ole kuunnelleet kaupunkilaisten tuntoja tai sitten he ovat umpikuuroja.

 

 

 

 

 

Koleasta pakkassäästä ja vinhasta tuulesta huolimatta telttakatoksellamme oli koko päivän vilkasta.

 

 

 

Telttakatoksellamme oli paljon aktiivisia Tampereen keskustalaisia kertomassa Keskustan tuntoja ja kuuntelemassa tamperelaisten toiveita.

 

 

 

Liitän tähän kuvan vain kahdesta aktiivisesta talkoolaisestamme eli…

 

 

 

 

 

 

…Rachel Njambista sekä Johannes Jonov´sta, jotka molemmat ovat Keskustan listoilla ehdolla ensi vuoden kuntavaaleissa.

 

 

Molemmat osaavat tarttua talkoolaisina asioihin telttakatoksella ja se kertoo, että he osaisivat tarttua oikeisiin asioihin myös kunnallisina luottamushenkilöinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta."

Maanantai 7.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään kohtalonpäivä, kun kaupunginvaltuusto päättää, että rakennetaanko Tampereelle ratikka vai ei.

 

 

Rakentamispäätös merkitsisi, että Tampere ajautuisi entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen ja tästä tulisivat vuosikymmenet kärsimään lapset, koululaiset, nuoret, eläkeläiset, vanhukset, erityisryhmiin kuuluvat, syrjäytymisvaarassa olevat ja pohjimmiltaan kaikki tamperelaiset, sillä asumuskustannukset kohoaisivat, työpaikat katoaisivat naapurikuntiin ja elämä kaaoksen keskellä monta vuotta kestävän ratikkarakentamisen aikana olisi liki mahdotonta.

 

Kaikki tamperelaiset joutuisivat miljardihankkeen maksumiehiksi, mutta vain harvat voisivat hetkellisesti nauttia ratikan tuomasta onnesta, mutta hekin vasta vuosien kuluttua.

 

 

 

 

 

Puhun tänään ”suulla suuremmalla”, kun kopioin tähän Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalon jyrisevän puheen, jonka sain sähköpostitse eilen:

 

 

 

**************************

 

 

”Puheenjohtaja!

Ensinnäkin on sanottava, että tämän kaupungin keskusteluilmapiiri on kuin USA:n presidentin vaaleissa. Jos uskallat olla huolissasi veronmaksajien rahoista ja olla kriittinen tällaista jättisuurta hanketta kohtaan kuten ratikka on, voit olla varma, että sinut henkilökohtaisesti haukutaan sekä mediassa että somessa. Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta.

Siitä huolimatta, vielä kerran, haluan varoittaa valtuutettuja ratikan todennäköisesti jättimäisiksi kasvavista kustannuksista. Espoon metron jäljet pelottavat.

Me emme voi veronmaksajien rahoja noin vain heitellä hankkeeseen, jonka hyödyt ovat arvailujen varassa.

On sanottu, että ratikkaan sijoitettu euro tuo 2 takaisin ikään kuin sillä olisi jotain todellisuuspohjaa. Missään tätä ei ole pystytty vakuuttavasti paperilla osoittamaan. Esimerkiksi laskennalliset kiinteistöjen arvonnousut menevät suurimmalta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Ratikan tuomat hyödyt ovat oletuksiin perustuvia. Tonttimaan hinnannousu on spekulatiivista, ei todellista taloudellista kasvua. Maankäytön tehostumiseen ratikan vaikutus on väitetty olevan toistasataa miljoonaa. Se on yltiöoptimistinen toive.

Maan myyntituloja kaupunki saisi myös, jos rakentaminen hajautetaan koko kaupungin alueelle eikä vaan pienelle kaistaleelle. Nyt rakentamisen muualla kaupungissa vähenee, kun kaikki keskitetään ratikkareitille. Sitä paitsi taloja voidaan rakentaa vaikkapa BRT-bussireittien varaan. Jos ratikka on niin suuri rahasampo kuin nyt ratikkafanit väittävät, perustetaan ratikkaosakeyhtiö ja sijoittakaa omat rahanne siihen. Näin ne yli 80 prosenttia tamperelaisista, jotka eivät ratikasta hyödy, voisivat säästää verorahojaan tärkeämpiin kaupungin tehtäviin kuten lapsiin ja vanhusten hoivaan. Vaikka kyseessä onkin lainaraha ratikan suhteen, on sekin tulevien sukupolvien maksettava takaisin – ja pysyykö korkotaso ikuisesti näin alhaisena?

Kiinteistötalouden hyödyiksi on ratikan arvioitu tuottavan 128 miljoonaa. Maan arvo nousee joka tapauksessa kasvavassa kaupungissa, jopa liikaakin asunnon ostajan kannalta.

Ratikan lipputulojen ja matkustajien kasvuodotukset ovat utopiaa. Matkustajia tulee kuulemma olemaan ratikkareitillä tulevina vuosikymmeninä jopa 150 000 matkustajaa vuorokaudessa. Nykyään vastaavilla reiteillä kulkee korkeintaan 14 000 matkustajaa per vuorokausi. Kunnon vastausta emme ole saaneet siitä, kannattaako ratikka itse itsensä ja milloin matkalipuilla. Todennäköisesti me veronmaksajat sponsoroimme pitkään kalliin ratikan kuluja.

Yleensä tämän maan monissa kiinteistöjen jalostushankkeissa tulot ovat menneet suurelta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Tässä mielessä ratikan tuomat hyödyt ovat tavalliselle kuntalaiselle osin laskennallisia. Mutta esim. vero-%:n nousu on ihan todellinen uhka!

Entäs sitten paljon mainostettu ratikan esteettömyys? Ratikka vie vain harvat ovelta ovelle päinvastoin kuin bussit. Ongelma, kun vaihdetaan bussista ratikkaan, vaikeuksia koituu liikuntarajoitteisille, esim. ikäihmisille, jotka ovat joukkoliikenteen varassa. Heille jokainen siirtymävaihe (esim. kauppakassien, kävelykepin, rollaattorin kanssa) on hankala ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Kuten vihreä Kynnys ry:n tj Kalle Könkkölä on todennut: ” Kun liikkeelle lähdetään julkisella liikenteellä harvemmin, se tuntuu kerta kerralta hankalammalta ja pelottavammalta. Ihminen jää useammin kotiin ja vähitellen hänen toimintakykynsä alenee.” Tuleeko ratikka heikentämään Tampereen joukkoliikenteen esteettömyyttä? Ja tuleeko tämän seurauksena taksien käyttö lisääntymään ja siihen liittyvät KELAN matkakulut? Invalidiliitto
pitäisi saada selvittämään Tampereen joukkoliikennekokonaisuuden esteettömyyttä. Mitä tulee BRT-busseihin, niihin voidaan laiturit rakentaa ihan yhtä esteettömästi kuin ratikoihinkin. Mutta onko ylimääräinen rehaaminen liikennevälineestä toiseen itse asiassa esteettömyyttä vaikeuttava asia?

Ratikan rakentaminen tulee kestämään vuosia. Kadut ovat auki myös pitkiä aikoja. Kadun varsien kauppiaat tulevat kokemaan katastrofin, kun asiakkaat eivät pääse kulkemaan. Yritykset tulevat muuttamaan pois. Työpaikkoja ja verotuloja menetetään. Pitäisikö ratikka-kaupungin ottaa vastuu myös tästä ja korvata yrittäjille vahingot? Näin ovat yrittäjät kysyneet.

Vaihtoehtoja ratikalle on. Noin 200 kaupungissa ympäri maailmaa on Bus rapid transit-systeemi, siis pikabusseja ja niille rakennetut reitit, jotka maksavat noin neljänneksen raitioteistä. Malmössä ulospäin ratikalta näyttävät bussit kulkevat biokaasulla. Tarastenjärveltähän kaasua saisi meidänkin BRT-busseihin. On totta, että Malmössä suunnitellaan myös raitioliikennettä, mutta se ei ole perinteinen ratikka, vaan pilareiden varassa katutason yläpuolella kulkeva juna. Näin kadut jäävät monipuolisen bussi- ja autoliikenteen käyttöön eikä ratikka estä muuta liikennettä kuten Tampereella on suunniteltu, ihan tahallisesti. Monoreilejähän on maailmalla moniakin, mm. lentoasemilla ja kaupungeissa. Seattlen kaupungin monoreilin joskus testasinkin.

Myös sähköbussit kehittyvät. Van Hool on rakentanut huippumoderneja sähköbusseja, joita ei enää ajojohdon vaurio pysäytä. Ne voivat ajaa 10 km täysin vapaasti. 24 metriä pitkät 2-nivelbussit kulkevat ilman mitään muutoksia katuihin. Näissä busseissa on tilaa 180 matkustajalle. Että kyllä vaihtoehtojakin on.

Mutta näyttää siltä, että ratikka on saavuttanut joidenkin päättäjien keskuudessa lähes uskonnolliset mittasuhteet. Vetoankin monien tamperelaisten puolesta, että otetaan lisäaikaa ja oikeasti puolueeton selvitys, miten kaupungin joukkoliikennettä kehitetään. Jos taas äänestätte ratikan läpi, me kriittiset kaadumme saappaat jalassa. Katsotaan sitten, kuinka kallis lasku lopulta veronmaksajille on tulossa. Ja suostuuko joku maan hallitus vielä raottamaan kukkaroa lisärahalle ratikkaan? Ainakin nykyisessä eduskunnassa mielipide on useimmilla ministereillä ja kansanedustajilla, ei senttiäkään lisää Tampereen ratikalle. Tulemme seuraamaan tilannetta.”

 

 

****************************

-Esko Erkkilä-

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-