"Lounas Dao-viinien kera"

Perjantai 4.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa kertaamani maininta oli agrologien Portugalin-matkamme sunnuntaille 2.10.2016 kirjatussa ohjelmassa.

 

Piti netistä tarkistaa, että mitä tarkoitetaan Dao-viineillä

 

Tässä eräs selitys:

 

 

”Dão – Vuoristoinen DOC-appellaatio melko keskellä Portugalia. Suuri osa alueen viineistä on hyvin tanniinisia ja reilusti tammitettuja punaviinejä.”

Siis lounaalle Dao-viinien kera!

 

 

Ruokailu Portugalissa on aina juhlahetki ja niin oli tämäkin lounaamme.

 

 

Muutamia kuvia ja pieniä selityksiä:

 

 

 

 

 

Lounaspaikkamme edessä torilla oli häpeäpaalu, joka entisaikaan Portugalissa vastasi suomalaista jalkapuuta.

 

 

 

 

 

Saimme luonasta odotellessamme tutustua, maistella ja ostaa herkullisia soseita – jokunen purkki siirtyi retkeläistemme laukkuihin.

 

 

 

 

 

Eturuokana meille tarjoiltiin riistamakkaraa lihapullien muodossa…

 

 

 

 

 

…ja sen yhteydessä kuohuviiniä!

 

 

 

 

 

Lämpimänä ruoka saimme oliiviöljyssä ruskistettuja porsaan noisetteja…

 

 

 

 

 

…ja viininä Dao-punaviini ”Casa de Santar” eli sen viinitilan viini, jossa ennen lounastamme vierailimme.

 

 

 

 

 

Jälkiruuaksi meille tarjottiin appelsiinivanukasta ja vaniljajäätelöä

 

 

Jälkiruokaviininä oli Douron viinialueen muscatel-viini eli ”Moscatel do Douro”.

Kuvassa tyhjä pullo, mutta takaoikealla olevassa lasissa tätä viiniä!

 

 

 

Portugalilainen lounas viineineen on elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Casa de Santar´n historiallisella viinitilalla Portugalissa on 103 hehtaaria koneellisesti korjattavia viinirypäleviljelyksiä

Torstai 3.11.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme päivän ensimmäinen kohde 2.10.2016 oli Douron viinialueella Casa de Santarin historiallinen viinitila.

 

 

Tila on 1600-luvulta peräisin oleva Cunha-suvun upea palatsi eli Paco dos Cunhas de Santar ja saimme vierailumme aikana tutustua palatsiin.

 

 

 

 

 

Tutustuimme tilaan viehättävän tilaoppaamme (vasemmalla) johdolla, jonka selostukset ”oma oppaamme” Mika Palo (oikealla) suomensi meille.

 

 

 

 

 

Tilalla viljellään viinirypälettä kaikkiaan 120 hehtaarin alueella…

 

 

 

 

 

…ja tästä alasta on maaston tasaisuuden ansiosta koneellisesti korjattavissa peräti 103 hehtaaria.

Korjuukone oli sunnuntaipäivän vuoksi odottamassa työviikon alkamista ja se oli niin korkean kiviaidan takana, että siitä oli vaikea saada valokuvaa.

 

 

Koneellinen viinirypäleiden sadonkorjuu on Portugalissa harvinaista, sillä maasto-olosuhteet ovat tavallisesti niin vaikeat, että koneellinen sadonkorjuu ei ole mahdollista.

 

 ***************

 

Tilan rakennukset on rakennettu vuonna 1914 ja viininjalostuslaitteet ovat vuodelta 1991.

 

 

 

 

Viinirypälekasvustojen karat ohjataan lampaiden rehuksi ja osasta niistä tehdään pontikkaa.

 

 

 

 

 

Laitteet olivat korkeatasoiset ja hygieniatasoltaan erinomaiset.

 

 

 

 

 

Viini varastoidaan 225 litran vetoisiin ranskalaisiin tammitynnyreihin – huippuviinit varastoidaan kahdeksi vuodeksi.

 

 

 

 

 

Tila on ollut neljän aatelissuvun hallussa ja se näkyy mm. niistä vaakunoista, jotka koristavat hevosten vanhaa juoma-allasta.

 

 

 

 

 

Nykyään hevosten juoma-altaassa ja erillisessä piha-altaassa uiskentelee karppeja, joita ruokitaan teollisella kalanrehulla. Piha-allas on houkuttelevan näköinen jopa käyskentelyyn, mutta käyskentely piha-altaalla ei ole mahdollista, sillä se on täynnä vettä!

*****************

Viinirypäleet olivat...

...korjuukypsiä!

 

*******************

 

Kartanon puutarhaan on istutettu intialaisia kastanjoita, jotka ovat tehokkaita mm. koiperhosten karkottamisessa. Toki puutarhassa ei ole koiperhosia, mutta oppaamme kertoi tämän asian tiedoksemme.

 

 

Plataanipuut ovat tärkeä kasvi viinirypäleviljelmillä, sillä niiden lehdessä erilaiset viinirypäleiden taudit näkyvät ennen kuin viiniköynnöksissä – plataanipuissa ilmenneiden muutoksien perusteella pystytään aloittamaan viiniköynnöksiin kohdistuvat kasvinsuojelutoimenpiteet riittävän aikaisin.

 

 

 

 

 

Kartanon puutarhassa oli neljää erilaista ruusua – jokainen ruusulajike kuvaa kartanon neljää eri omistus-sukuhaaraa.

 

 Houkutteleva uima-allas!

 

 

 

Tämä kuvaamani näkymä on tuttu myös kartanon nettisivuilta - nettisivut löytyvät, jos googlaa: ”Casa de Santar Portugal”.

 

 

 

Lopuksi vierailimme kartanon ajoneuvomuseossa ja vanhassa keittiössä – tässä muutama kuva sieltä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämä ajoneuvo oli varustettu piknik-varusteilla.

 

 

 

Vaunuissa oleva vessa - oikeammin huussi - toi matkustusmukavuutta, sillä matka esimerkiksi Lissaboniin kesti useita päiviä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Casa de Santar –viinitilan esittelystä – kiitokset osoitan erityisesti mainiolle oppaallemme Mika Palolle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ainakin Viljakkala-neuvoston ja Kuru-neuvoston pitää saada jatkaa

Keskiviikko 2.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungissa toimii osana kuntademokratiaa ja asukasvaikuttamista kuusi neuvostoa:

 

• lapsi- ja nuorisoneuvosto
• mielenterveysneuvosto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• Viljakkala-neuvosto
• Kuru-neuvosto

 

Neuvostot toimivat asukaslautakunnan alaisina.

 

 

********************

 

Osallistuin Viljakkala-neuvoston jäsenenä Ylöjärven valtuustosalissa torstaina 27.10.2016 järjestettyyn tilaisuuteen, jossa pohdittiin neuvostojen roolia seuraavalla vaalikaudella.

 

 

Tilaisuuden lopuksi teimme ryhmätöitä ja pyrimme löytämään niitä kulmakiviä, joiden varaan Ylöjärven neuvostot rakentaisivat työnsä kesäkuun alusta vuonna 2017.

 

 

”Vanhana” viljakkalalaisena ja Viljakkala-neuvoston jäsenenä olin ilahtunut, kun eräs ryhmistämme totesi omassa yhteenvedossaan, että ainakin Viljakkala-neuvosto sekä Kuru-neuvosto pitää säilyttää!

 

 

Perusteluna tällä ryhmällä oli se, että jos Ylöjärvi joskus liitettäisiin Tampereeseen, olisi välttämätöntä, että Tampereen päätöksenteon eräs elin olisi Ylöjärvi-neuvosto!

 

 

Hyvin perusteltu, joskin nyt näyttää siltä, että noin elinvoimasta kaupunkia kuin Ylöjärvi ei tulla liittämään Tampereeseen – pikemminkin päinvastoin.

 

 

Kuntaliitosten puolestapuhujat Jyrki Katainen ja Henna Virkkunen ovat siirtyneet Brysseliin ja heidän silloiset taustaryhmänsä ovat myös ottaneet lusikan kauniiseen käteensä ja tukevat maakuntauudistusta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilisen paras uutinen!

Tiistai 1.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli eilen kolme palaveria ja kaikki ne ajoittuivat alkamisajaltaan iltapäiväneljään ja sen jälkeen.

 

 

Kun menin päivän kolmanteen palaveriin klo 19.00, niin minulta arvuuteltiin, että mikä on päivän paras uutinen.

 

 

Olin sen verran tietoinen päivän poliittisista kokouksista ja vastasin kyselijöille, että taitaa kyse olla 3,2 miljoonasta eurosta!

 

 

Osuin oikeaan, sillä vasta silloin kuulin, että Tampereen kaupunginhallitus on päivällä päättänyt olla myöntämättä 3,2 miljoonaa euroa läpikotaisin homehtuneen tavara-aseman siirtoon!

 

 

*****************

 

 

 

Tampereen vanha tavara-asema piti siirtää 24 metriä nykyiseltä paikaltaan, jotta tavara-aseman paikalle voitaisiin rakentaa Ratapihankatu ilman mutkia.

 

 

Tässä muutamia kuvia vanhasta tavara-asemasta – kuvat olen ottanut viime viikolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista saa selvän käsityksen siirtourakan mahdottomuudesta, sillä vanha ja heikkokuntoinen homehtunut tiilirakennus ei olisi kestänyt siirtoa.

 

 

Tampereen päättäjille uskoteltiin aluksi, että siirto maksaisi 700.000 euroa, mutta lukuisten hinnantarkistusten jälkeen on päädytty siihen, että kustannusarvio olisi 3,2 miljoonaa euroa. Olin ”avaamassa” siirtourakan tarjouskuoria, sillä homman käytännön peräänkatsojana olisi ollut Tampereen Infra Liikelaitos.

Jätin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa 22.6.2016 eriävän mielipiteeni siirtourakan hyväksymisestä. Eriävä mielipiteeni on kirjattu pöytäkirjaan aivan oikein ja se kuuluu näin:

"Vanhan tavara-aseman siirtoasia pitää palauttaa kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun ja sen syynä on kaupunginhallituksen 14.4.2016 asettaman tavoitehinnan ylittyminen kaksinkertaiseksi."

Päättäjät vitkuttelivat selkeän esitykseni toteuttamista yli neljä kuukautta, mutta eilen asia sai minulle mieluisan lopun.

********************

 

 

Vastuuttoman siirtourakkasuunnitelman syynä oli se adressi, jonka allekirjoitti 1.978 henkilöä – he vaativat tavara-aseman säilyttämistä.

 

 

Adressi ja sen allekirjoittajat löytyvät, kun googlaa: ”Adressi Tampereen vanha tavara-asema”!

 

 

On helppo taskulaskimella laskea, että 3,2 miljoonan euron siirtokustannus tulisi hoidettua, jos jokainen adressin allekirjoittaja maksaisi 1.618,80 euroa!  On luonnollista, että kukaan ei pystyi takaamaan, että olisiko tavara-asema ehjä siirron jälkeen.

 

 

Kiitän Tampereen kaupunginhallitusta järkevästä päätöksestä ja hieman pahoittelen niiden järkevien tamperelaisvaltuutettujen asemaa, kun nyt he eivät pysty kaupunginvaltuuston kokouksessa kertomaan mielipidettään kehnosta hankkeesta.

 

 

Hyvä kuitenkin edes näin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatan kesäaikaa!

Maanantai 31.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Kesäaika päättyi eilen ja uskon, että myös kesäajan vastustajat pitivät, kun saimme eilen yhden ylimääräisen tunnin.

 

 

Kesäaikaa vastustetaan adresseilla, mielipidekirjoituksilla ja jopa puoluekokousaloitteilla, joten taidan olla melkoinen kummajainen, sillä pidän kesäajasta!

 

 

Keväällä menetetty tunti tietysti harmittaa, mutta syksyllä sen saaminen takaisin onkin sitten verraton ilo.

 

 

Pyrin kerran kesässä käymään Venäjällä ja presidentti Putinin ansiosta meidän suomalaisten ei tarvitse siirtää kellojamme mihinkään suuntaan, kun kesällä käymme rajan taakse jääneillä laulumailla ja sotatantereilla.

 

 

Niin Venäjähän luopui kesäajan käyttämisestä, joten kellomme ovat kesäisin samassa ajassa.

 

 

Kesäaikaan siirtymisellä on maailmalla pitkät perinteet ja sen käytössä on eri maissa ja alueilla varsin erilainen historia.

 

 

Saksassa kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön jo vuonna 1916 eli sata vuotta sitten.

 

 

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin vuonna 1942.

 

 

Nykyinen käytäntömme on ollut voimassa vuodesta 1981 alkaen.

 

 

Euroopan Unionissa kesäaikaan siirtymistä säätelee EU-direktiivi.

 

 

Kesäaika alkaa EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy puolestaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

 

 

Muistisääntö kellojen siirtämisessä on se, että viisareita siirretään aina ”kesää kohti”!

 

 

Vuoden 2017 kalenteri kertoo, että ensi vuonna kesäaika alkaa 26.3.2017 ja päättyy 29.10.2017!

 

 

Maaliskuun 26. päivää odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Potilas" -termin yksipuolisella käyttämisellä terveydenhoitojärjestelmä syyllistyy asiakkaiden alistamiseen

Sunnuntai 30.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta terveydenhoitojärjestelmän tavasta käyttää asiakkaistaan ”potilas”, ”asiakas” tai ”veronmaksaja” termejä.

 

 

Olen ottanut asiaan kantaa monesti ja pääsääntöisesti kannatan termin ”asiakas” käyttämistä.

 

 

Minulle suoritettiin vuonna 2001 eturauhassyöpäleikkaus ja en ole edes heti leikkauksen jälkeen kokenut itseäni potilaaksi.

 

 

Koen itseni potilaaksi, jos olen sidottu potilassänkyyn, jota hoiturit työntelevät sairaalan käytävillä, mutta omin jaloin sairaalassa tai terveyskeskuksessa liikkuessani olen terveydenhuollon asiakas. Olen hoitureiden ja lääkäreiden työnantaja ja työnantajalla on vahvat oikeudet työläisiään kohtaan.

 

 

 

 

 

Osallistuin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäryhmän tukihenkilönä viime perjantaina eli 28.10.2016 Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

 

….Kansallinen syöpäkeskus-seminaariin, jossa käsiteltiin laaja-alaisesti Suomeen suunnitellun Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Käytin seminaarin eräässä keskusteluosiossa yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että ”potilas”-termin käyttäminen on alistava ilmaisu syöpäpotilaista ja yleensäkin potilaista.

 

 

Totesin, että ”asiakas” –termin käyttäminen terveydenhuoltopalvelujen käyttäjistä – myös syövänhoitoon liittyvien palvelujen käyttäjistä – olisi oikein.

 

 

Sain seminaarissa laajaa kannatusta järjestöedustajilta, mutta toki oli murheellista todeta, että syövänhoitoon osallistuvat professorit, erikoislääkärit ja monet sairaanhoidon ammattilaiset suhtautuivat puheenvuorooni nuivasti.

 

 

Sain kokea nuivan kohtelun seminaarimme ruokajonossa, jossa terveydenhuollon ”ammattilaiset” kommentoivat häpeämättömästi esitystäni minun kuulteni mm. siten, että he ovat asiakkaita Prisman kassajonossa, mutta potilaat eivät ole heille asiakkaita!

 

Käsittämätöntä asiakkaiden aliarviointia!

 

 

Koen suureksi voitokseni sen, että STM:n lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen seminaarista heti tuoreeltaan laatimassa muistiossa kerrotaan puheenvuorostani näin:

 

 

Keskustelua

 

Esko Erkkilä, Pirkanmaan Syöpäyhdistys

 

• potilas-termin jatkuva käyttäminen on alistava termi

• asiakas-termi on arvostava ja tasa-arvoistava termi

 

 

Kiitän sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskista nopeasta muistion toimittamisesta ja siitä, että hän on laatimassaan muistiossa aivan oikein pystynyt tiivistämään sanomani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Portugalin vuoristoisilla moottoriteillä on varauduttu siihen, että auton jarrut pettävät

Lauantai 29.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalissa korkeuserot ovat suuria – tämä pätee myös moottoriteiden kohdalla.

 

 

Suurten korkeuserojen teillä ovat autojen jarrujen pettäminen aina vaarana.

 

 

Portugalissa vaaraan on varauduttu rakentamalla jarrutus- ja suoja-alueita hieman formula ykkös-ratojen tapaan.

 

 

Suoja-alueet on rakennettu siten, että jarrujen pettäessäkin raskas ajoneuvo saadaan pysähtymään turvallisesti, sillä turva-alueet on rakennettu siten vastamäkeen, että ajoneuvo pysähtyy ilman jarrujakin.

 

 

Monien suoja-alueiden rakentamisessa on hyödynnetty sitä, että suoja-aluetie on päällystetty soralla, jotta raskaankin ajoneuvon matka hyytyy varmasti.

 

 

Muutama kuva ja kuvasarja selventävät asiaa – kas näin:

 

 

 

 

Moottoritiellä on ennakkomerkkejä lähestyvistä suoja-alueista.

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Nyt kuuden kuvan kuvasarja suoja-alueesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

Ja vielä yksi kuvasarja eräästä toisesta suoja-alueesta - tämä suoja-alue on heti alusta alkaen sorapintainen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turvallista matkaa Portugalin teillä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppo ja "ilmainen" raha innostivat yli-investointeihin

Perjantai 28.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Agrologien Portugalin-matkalla liikuimme bussilla varsin paljon ja huomasimme, että Portugalin tiet ovat loistokunnossa.

 

Loistokuntoon on merkittävä syy se, että EU on aikoinaan antanut Portugalille runsaskätisesti tukea maantie-infran ja myös muun infran rakentamiseen.

 

Ylimitoitetut infrahankkeet ajoivat maan talouden EU-tuesta huolimatta vaikeuksiin, josta se ei ole kunnolla selvinnyt vieläkään.

 

EU:n komissio pyysi tämän viikon tiistaina eli 25.10.2016 lisätietoja eräiden maiden taloussuunnitelmista vuodelle 2017.

 

Selvityspyynnön saivat Suomen lisäksi myös Portugali, Italia, Espanja, Kypros, Liettua ja Belgia – olemme vähemmän mairittelevassa seurassa, kiitos Kataisen ja Stubb´n hallitukset!

 

Lisäselvityksiä pyytämällä komissio pyrkii estämään tilanteet, joissa jäsenvaltiot lipsuisivat vakausohjelman mukaisesta julkisen talouden strategiasta.

 

 

********************

 

 

 

 

 

Matkustimme 2.10.2016 Nazare´n kaupungista ”päätukikohtaamme” Vila Real´iin ja aluksi matkamme taittui suuntaansa kolmikaistaista moottoritietä pohjoiseen.

 

 

Oli sunnuntai-aamupäivä klo 10.30 ja kolmikaistaisuudesta huolimatta moottoritie oli molempiin suuntiin autio ja tyhjä.

 

 

Oppaamme kertoi, että autius ja tyhjyys vallitsevat kyseisellä moottoritiellä koko ajan viikonajasta riippumatta.

 

 

Etsimättä herää mieleen epäilys, että sorakankaalle on ollut helppo rakentaa hieno moottoritie ja että kuinka tierakennuskoneistoa on ”voideltu”, jotta ilmeinen yli-investointi on saatettu toteuttaa! No, me EU-kansalaisethan olemme tämän yli-investoinnin suurimmalta osin maksaneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Portugalin moottoritiet ovat maksullisia ja tässä kuvassa bussimme on juuri tulossa erään moottoritien alussa maksuportille.

 

 

Ajamme ”vihreää linjaa”, sillä bussimme ikkunassa on laite, joka on yhteydessä maksuportin automatiikan kanssa ja ajomme moottoritielle kirjautuu automaattisesti tietojärjestelmiin, jotta bussifirma sitten aikoinaan saa laskun ajamisestamme.

 

 

Kuljettaja ja me etupenkillä istuneet näimme, että ajamisemme tälle moottoritielle maksoi hieman yli kahdeksan euroa.  Oppaamme kertoi, että henkilöautolta veloitetaan saman portin läpiajosta n. viisi euroa.

 

 

Jos auton tuulilasissa ei ole moottoritien maksuautomaattien kanssa ”keskustelevaa” maksukorttia, on maksu hoidettava käteisellä muilla porteilla.

 

 

Portugalissa oli yritys kokeilla joillakin moottoriteillä maksuttomuutta, mutta kustannuspaineessa hankkeesta piti luopua.

 

 

Portugalin moottoriteiden maksullisuuden vuoksi näimme useita kertoja autojonoja tien oikealla ajokaistalla, kun autoilijat siirtyivät edessä olevan maksullisen moottoritien vuoksi maksuttomille sivuteille.

 

 

Portugalin yli-investoinnit ja sen seuraamukset EU:lle annettavien selitysten myötä tuovat mieleen Tampereen kaupungin yli-investointihankkeen eli ratikan!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Tampere on laatimassa "vaalibudjettia" vuodelle 2017

Torstai 27.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin kunnat tekevät välitilinpäätöksiään tammi- elokuun näkymien pohjalta vuodelle 2016 ja samaan aikaa laaditaan tulosbudjetteja vuodelle 2017.

 

 

Näin tapahtuu myös Tampereella, mutta erona yleisääntöön on se, että Tampere laatii tappiobudjettia vuodelle 2017!

 

 

Ensinnä muutama kommentti Tampereen välitilinpäätöksestä tämän vuoden tammi – elokuun lukujen pohjalta:

 

 

• Tampereen alkuperäinen tulosbudjetti tälle vuodelle oli – 16,1 miljoonaa euroa

• vuoden kuluessa tulosbudjettia (siis tappiobudjettia) jengattiin siten, että vuosisuunnitelma on nyt – 22,6 miljoonaa euroa

• tuloksentekonäkymät ovat yhä heikentyneet ja nyt vuoden 2016 tilinpäätösennuste on – 42,5 miljoonaa euroa

 

Sitten jokunen alustava ajatus vuoden 2017 tulosbudjetista:

 

• tulosbudjetti tulee tässä vaiheessa olemaan – 18,8 miljoonaa euroa eli suomeksi sanottuna tappiota aiotaan tehdä lähes 19 miljoonaa euroa

 

• budjettiehdotuksessa todetaan aivan oikein, että talousarvion valmistelua ovat leimanneet epävarmat talousnäkymät sekä kaupungin sisäiset että valtakunnalliset uudistukset

 

Oletan, että budjettiehdotus on laadittu ”väärinpäin” eli ensiksi on johtavien virkamiesten ja johtavien luottamushenkilöiden toimesta päätetty talousarviossa näytettävä tappio ja sen jälkeen on kullekin yksikölle laitettu sellaiset tulostavoitteet, että näin päätetty ”siedettävä” tappiotaso on mahdollinen.

 

 

Jos näin on, niin kummallista menettelyä.

 

 

Toki ymmärrän menettelyn, mutta en sitä hyväksy.

 

 

Menettelyllä mahdollistetaan se, että ennen huhtikuun 2017 kuntavaaleja hehkutaan tuloksen paranemisesta, kun pohjana käytetään vuoden 2016 toteutuneita tappiolukuja ja vertailuna käytetään vaalivuoden tulosbudjettia – ymmärrättehän!

 

 

Ei tarvitse olla kummoinenkaan selvänäkijä, kun voi ennustaan vuoden 2017 tilinpäätöksen olevan Tampereella tappiollinen tasoa 50 – 70 miljoonaa euroa.

 

 

Sanokaa minun sanoneen!

Vielä se, että noissa luvuissa ei ole sitä katastrofia, että Tampereelle päätettäisiin rakentaa ratikka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Learning cafe on tehokas ryhmätyömenetelmä

Keskiviikko 26.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen työurani aikana osallistunut lukemattomiin seminaareihin, ”kehittämispäiviin” ja kokouksiin, jotka ovat huipentuneet ryhmätöiden suorittamiseen.

 

Vasta eläkevaarina olen saanut osallistua ryhmätöihin, jotka on toteutettu ”learning cafe” –periaatteella.

 

Learning cafe suomennetaan termillä ”Oppimiskahvila”.

 

Menetelmässä osanottajat jaetaan pöytiin, joista kukin käsittelee samaa teemaa omasta näkökulmastaan. Tavallisesti kussakin pöydässä on kirjuri, joka pysyy paikallaan, mutta muut siirtyvät pöydästä toiseen.

 

Jos kirjuri pysyy paikallaan ja ryhmät muuttavat, syntyy siitä tavaton härdelli ja aikaa kuluu tuhottomasti ryhmäläisten siirtymiseen.

 

Mielestäni tehokkaampi tapa on se, että kirjurit muuttavat paikasta toiseen ja ryhmät pysyvät paikoillaan.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että jotkut kirjurit – kun saapuvat uuden ryhmän luokse – esittelevät edellisten ryhmien aikaansaannokset uudelle ryhmälleen.

 

Pidän tätä menettelyä huonoa, sillä silloin uusi ryhmä on tavallaan sidottu edellisten ryhmien ideoihin. Lisäksi tämä menettely vie aikaa teholliselta työskentelyltä.

 

Ryhmien kirjureiksi osuu aina henkilöitä, jotka tykkäävät kuulla omaa ääntään ja tämä heidän ominaisuutensa heikentää learning cafe-menetelmän tehoa.

 

Learning cafe-mentelmässä ryhmätöiden vetäjällä on suuri vastuu, jotta kirjureiksi osataan valita henkilöt, jotka eivät ole suuna ja päänä joka asiassa.

 

Osallistuin eilen Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kehittämispäivään ja päätimme onnistuneen kehittämispäivämme learning cafe-periaatteella toteutettuun ryhmätyöhön.

 

 

Homma sujui hyvin, mutta valitettavasti ryhmäämme viimeiseksi saapunut kirjuri oli juuri tyyppiä, joka oli suuna ja päänä koko ajan.

 

 

Viimeisimmän kirjurin dominointi jätti huonon maun hienon ryhmätyömenetelmän soveltuvuudesta asioiden kehittämiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Voivatko Tampereen päättäjät olla noin "pihalla" joukkoliikenneasioista?

Tiistai 25.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monin muiden kanssa eilistä Tampereen kaupunginvaltuuston ratikkakeskustelua – seurasin keskustelua netin kautta.

 

 

Oli ilahduttavaa, että useat kokoomuslaiset sekä demarit olivat selkeästi ratikkaa vastaan.

 

 

Tässä muutamia puheenvuoroja:

 

 

• Kuolinisku keskustalle (Anne Liimola, SDP)

 

• Merkillinen hanke, SDP:n valtuustoryhmä ei ole yksimielinen ratikan puolesta, lobbaus on edelleen käynnissä (Anneli Kivistö SDP)

 

• On syytä ottaa vakavasti kuntalaisten huoli, että miten kuntatalous kestää tämän (Jukka Gustafsson). Näin vaikka Gustafsson lopulta puolustikin ratikkaa.

 

• Pelottaa, että Tampereen veroprosentti jatkossa on vain 7,75 % (johtaja Juha Yli-Rajala). Yrjö Schafeitel korjasi luvun myöhemmin tasolle 7,45 %!

 

• Kyse on todella rahasta (Aila Dunder-Järvinen SDP)

 

• Aikalisää tarvitaan, sillä ratikka on vanhettunutta tekniikkaa (Jari Heinonen SKP)

 

• Kuinka paljon kaupunki menettää, jos ratikkaa ei toteuteta? (Ilkka Sasi Kokoomus)

 

• Mitä tehdään, jos päätöksestä valitetaan? (Ilkka Sasi Kokoomus)

 

• Maan hinta nousee ilman, että mitään tehdään (Seppo Salminen SDP)

 

• Tampereen vetovoimaisuutta ei pidetä yllä ratikalla (Seppo Salminen SDP)

 

• 10,5 + 1,7 milj. euroa menetetään, jos ratikkaa ei nyt toteuteta (Mikko Nurminen)

 

• Saadaanko vielä riippumaton taho mukaan arvioimaan? (Peter Löfberg RKP)

 

• Onko naapurikuntien kanssa keskusteltu? (Peter Löfberg RKP)

 

• Meneekö hankintalain mukaan? (Peter Löfberg RKP)

 

• Haluan nähdä allianssisopimuksen! (Peter Löfberg RKP)

 

-Esko Erkkilä-

Portugalilainen hautausmaa on erilainen

Maanantai 24.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneiden kahden vuoden aikana saanut vierailla Portugalissa kolmesti ja pidän maasta.

 

 

Eräs seikka, joka erottaa Portugalin suomalaisuudesta ovat hautausmaat.

 

 

Nazaren yöpymiskaupungissa bussimme oli pysäköityneenä paikallisen kirkon edustalle ja kirkon vieressä sijaitsi hautausmaa.

 

 

Kävimme tutustumassa paikalliseen hautausmaahan – olen toki aikaisemmillakin Portugalinmatkoilla tutustunut paikallisiin hautausmaihin, joten asiassa ei ollut minulle mitään suurta uutta.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakavalkaadi portugalilaisesta hautausmaasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Portugalilaiset sukuhaudat ovat pieniä kojuja hautausmaalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Tässä kuva raudoitetun sukuhaudan ristikoiden välistä suvun vainajien lepotilaan.

 

 

 

Portugalin ilmasto ilmeisesti vaikuttaa niin, että vainajaa ei tarvitse suomalaiseen tapaa haudata maan syvyyksiin, vaan riittää, että arkku on hautauksen jälkeenkin omaisten nähtävillä.

 

 

*******************

 

Käynti portugalilaisella hautausmaalla on hieman erilainen kokemus, kuin käynti suomalaisella hautausmaalla tai vaikkapa venäläisellä hautausmaalla Venäjällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!

Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.

 

Tien pituus on 663 kilometriä.

 

 

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

 

Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

 

 

Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.

 

 

Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.

 

 

Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.

 

 

Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.

 

 

Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.

 

 

Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.

 

 

Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!

 

 

Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.

 

 

Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.

 

 

Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.

 

 

Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle.

Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!

Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkakysymys on lamaannuttanut Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn

Lauantai 22.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Ratikkakysymys on Tampereen kaupungille kohtalonkysymys, sillä ratikalle myönteinen ratkaisu romuttaisi Tampereen kaupungin talouden vuosikymmeniksi.

 

 

En kuitenkaan osaa heitellä tuhkaa päälleni, jos nykyiset päättäjät kaikesta huolimatta päättävät tehdä päätöksen, joka on tuhoamassa Tampereen kaupungin talouden.

 

 

Ensi vuoden huhtikuussa valittava uusi kaupunginvaltuusto joutuisi haastavan tilanteen eteen, kun sen olisi nopealla tahdilla tehtävä ratkaisuja, joilla Tampereen kaupungin talous saataisiin nousu-uralle.

 

 

Päätöksenteko saattaisi olla helppoakin, sillä tuskin uuteen valtuustoon valittaisiin montaakaan ratikkaa kannattanutta.

 

 

Nopein tapa tehdä positiivisia päätöksiä olisi se, että vanhan kaupunginvaltuuston tekemä ratikkapäätös kumottaisiin ja otettaisiin veronmaksajien piikkiin kaikki ne kustannukset, joilla onneton ratikkapäätös on lokakuussa tai marraskuussa 2016 tehty.

 

 

Päätöksessä palaisi veronmaksajien rahoja 10 miljoonan euron suunnittelukustannusten lisäksi ehkä 15 – 20 miljoonaa euroa, mutta se olisi pieni kustannus siihen verrattuna, että annettaisiin toteutua miljardin euron suuruinen virheinvestointi.

 

 

*******************

 

 

Mutta palaan siihen Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn lamaantumiseen!

 

 

Esimerkkejä on useita, mutta otan tarkempaan tarkasteluun Tampereen vanhan tavara-aseman purkamisen tai kuten jotkut suuria kustannuksia ihannoivat tapaavat sanoa Tampereen vanhan tavara-aseman siirtämisen.

 

 

Tampereen vanha tavara-asema on läpilahonnut ja läpihomehtunut rakennus, joka sijaitsee erään vilkkaimmaksi suunnitellun liikenneväylän esteenä.

 

 

Kaavoituksen alkuvaiheessa vanhan tavara-aseman siirron kustannuksiksi kerrottiin luottamushenkilöille 700.000 euroa ja kaavoituspäätös tehtiin tähän tietoon perustuen.

 

 

Kustannukset ovat kohonneet eri vaiheissa ja nykyinen kustannus paljastui, kun me Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenet avasimme 22.6.2016 tarjouskuoret, joilla eri toimijat sitoutuivat huolehtimaan vanhan tavara-aseman siirrosta.

 

 

Halvin tarjous oli Lemminkäinen Infra Oy:n tekemä ja sen hinta oli 2.632.000 euroa (alv 0 %).

 

 

Veronmaksajien maksamaan hintaan tulisi lisäksi n. 200.000 euroa erilaisia konsulttikustannuksia sekä Tampereen Infra Liikelaitokselle siirtourakan hallinnoinnista ja koordinoinnista n. 400.000 euroa.

 

 

Näin siirtourakan kokonaiskustannukseksi muodostuisi – ei suinkaan 700.000 euroa – vaan 3,2 miljoonaa euroa. Tyypillinen tapaus, jolla Tampereen tapaan alkuperäinen kustannus lähes viisinkertaistuisi!

 

 

On luonnollista, että kukaan ei takaisi, että vanha tavara-asema pysyisi koossa siirto-urakan aikana ja sen jälkeen!

 

 

Tiesin, että vanhan tavara-aseman siirtoon kaupunginhallituksen mandaatti olisi max. 2,0 miljoonaa euroa, joten kaupunginhallitus ei pystynyt päättämään noin kalliista siirtämisestä vaan asia siirtyisi kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta teki tämmöisen päätöksen

 

 

 

* että tavara-aseman siirtourakoitsijaksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt Lemminkäinen Infra Oy (y-tunnus 2138243-1) 2 632 000 euron (alv 0 %) urakkahinnalla,

 

* että vs. toimitusjohtaja Milko Tietäväinen oikeutetaan allekirjoittamaan sopimus,

 

* että tämä päätös sitoo kaupunkia vasta, kun urakkasopimus on allekirjoitettu,

 

*että sopimus voidaan tehdä vain, jos kaupunginvaltuusto myöntää hankkeelle tarvittavan lisärahoituksen ja

 

*että hankinta keskeytetään, jos kaupunginvaltuusto ei myönnä hankkeelle lisärahoitusta.

 

Jäsen Esko Erkkilä ilmoitti eriävän mielipiteen, joka liitettiin pöytäkirjaan.

 

***************

 

Eriävä mielipiteeni on kirjattu kaikkien nähtäväksi Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan pöytäkirjaan 22.6.2016 ja kuuluu näin:

 

 

”Vanhan tavara-aseman siirtoasia pitää palauttaa kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun ja sen syynä on kaupunginhallituksen 14.4.2016 asettaman tavoitehinnan ylittyminen kaksinkertaiseksi.”

 

***************

Valitettavasti kaupunginhallituksen 14.4.2016 pidetyn kokouksen pöytäkirjat ovat jo kadonneet netistä, en pysty suorasanaisesti dokumentoimaan silloin kaupunginhallituksessa tehtyä päätöstä, mutta päätös oli sellainen, että vanhan tavara-aseman siirrolle kaupunginhallitus myönsi tuolloin 1,6 miljoonaa euroa.

**************

 

Kun kaupunginhallituksen rahkeet eivät yllä 3,2 miljoonan euron suuruisen kustannuksen hyväksymiseen, on kaupunginhallituksen tuotava asia Tampereen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

 

 

Halusin eriävällä mielipiteelläni varmistaa, että läpihomehtuneen rakennuksen siirto tulisi poliittisen vastuun piirissä toimivien kaupunginhallituksen jäsenten päätettäväksi.

 

**************

 

Nyt pääsemme tässä esimerkkitapauksessa siihen, että Tampereen kaupungin päätöksenkyky on lamaantunut, sillä vieläkään (runsaan neljän kuukauden tussaroinnin jälkeen) Tampereen kaupunginhallitus ei ole pystynyt tekemään Tampereen kaupunginvaltuustolle esitystä, että ehdottaako sen vanhan tavara-aseman siirtämistä 3,2 miljoonan euron hinnalla vai eikö!

Netistä on helppo tarkistaa, että asia on ollut kaupunginhallituksessa virallisesti  esillä 15.8.2016, mutta siitä ei silloin eli yli kaksi kuukautta sitten saatu aikaan päätöstä eli kuten jo tämän jutun otsikossa totean, ratikka on lamaannuttanut Tampereen kaupungin päätöksentekokyvyn.

 

Päätösesityksellä olisi kiire, sillä vanhan tavara-aseman purkamisesta tai mutkan tekemisestä katuun sen kohdalla tai tavara-aseman epävarman siirron aloittamisella olisi todellinen kiire. Kiire sen vuoksi, että jos päättäjät eivät sittenkään halua lähteä epävarmaan siirtourakkaan, on laitettava käyntiin kaavaprosessi, joka todennäköisine valitusaikoineen veisi ainakin pari vuotta.

Vitkuttelu päätöksenteossa on toisaalta ymmärrettävää, sillä kukapa poliittisesti vastuullinen henkilö uskaltaisi sijoittaa kaupungin varoja 3,2 miljoonaa euroa epävarmimmista epävarmimpaan huuhaa-hommaan!

 

 

Varteenotettava vaihtoehto mielestäni olisi, että vanha tavara-asema purettaisiin ja sen jätökset kuljetettaisiin Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 

Kansalaiset odottavat, että Tampereen kaupunginhallitus pystyisi tekemään Tampereen kaupunginvaltuustolle edes jonkinlaisen päätösehdotuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vai ettäkö ihan pomo!

Perjantai 21.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut aavistus ja jonkinmoinen tietokin, että median edustajat seuraavat näitä nettisivujani.

 

 

Totean tässä taas kerran, että se sopii minulle. Jos tekstini kelpaa todellisten juttujen aiheeksi, niin siitä vaan – ei tarvitse kertoa edes lähdettä.  Sama pätee nettisivuilleni lisäämieni kuvieni kanssa.

 

 

Toki lähteen saa kertoa, mutta en sitä suinkaan vaadi!

 

 

Tamperelainen otti eilisestä jutustani kopin ja julkaisi ainakin nettisivuillaan jutustani katkelmia – jälleen kerran ”Siitä vaan!”.

 

 

Saa nähdä, että kantaako sama juttu printtiversioon.

 

 

Tässä Tamperelainen-lehden eilen nettisivuillaan julkaisema uutinen:

*****************

 

 

20.10.2016 - 09.50

"Miten päättäjät kehtaavatkin" – Keskustapomolta jyrähdys ratikkahankkeelle

Tuleeko ratikka vai ei? Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajalla on kysymykseen suorasukainen vastaus.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Esko Erkkilä ottaa kantaa ratikkahankkeeseen blogissaan. Erkkilä näkee hankkeen toteutuessaan katastrofaalisena kuntatalouden näkökulmasta.

– On selvää, eritotenkin, jos Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan rakentamisesta, että Tampereen kaupungin taloustilanne tulee olemaan katastrofaalinen seuraavat kymmenet vuodet! Miten nykypäättäjät kehtaavatkin asettaa tuleville sukupolville sellaisen rasitteen, jota ratikan rakentaminen merkitsisi, Erkkilä ärähtää blogissaan.

– Infran luottamushenkilönäkin katson tamperelaisten parasta ja en sille alttarille pysty laittamaan sitä, että Infran tulos olisi riippuvainen ratikasta, mies jatkaa.

 

 

*******************

 

 

Olen nyt harrastanut blogikirjoittamista kuutisen vuotta joka päivä.

 

 

Aluksi minulla oli lukijoita päivässä muutama kymmenen, mutta nyt on tavanomaista, että tekstejäni lukee päivittäin 800 – 1200 eri henkilöä.

 

 

Tunnen tiettyä velvollisuutta lukijoitani kohtaan, jotka heti vuorokauden vaihduttua ryntäävät katsomaan, että mistä asiasta Esko Erkkilä tänään kirjoittaa.

 

 

Usein päivän jutun kirjoittaminen jää vuorokauden viimeisille minuuteille – mm. tätä juttuani kirjoitan, kun kello on 23.55 torstai-iltana.

 

 

Ehkä kuitenkin ehdin tallentamaan tämän juttuni torstain puolella, jotta lukijoillani on tuoretta luettavaa heti puolenyön jälkeen!

 

 

Hyvää yötä tai oikeammin hyvää varhaisaamua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jätinkö turhaan eriävän mielipiteen?

Torstai 20.10.2016 - -Esko Erkkilä-

En syyllisty tässä jutussani sisäpiiriin kuuluvan luottamushenkilön ”paljastuksiin”, sillä kaikki tässä jutussani kertomani luvut ovat peräisin Tampereen kaupungin nettisivuilla julkaistuista tiedoista.

 

 

Kyse on Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan päätöksistä, jotka koskevat liikelaitokselle vuodelle 2017 asetettuja taloudellisia tavoitteita.

 

 

Minulla on menossa kahdeksas vuosi Infran johtokunnassa, joten uskon tietäväni jotain – pohjaa taloudelliselle tietämykselleni antaa bisnesmaailmassa saatu kokemus nelikymmenvuotisen kokemuksen tuomana.

 

 

Infran luvut – erityisesti Tampereen kaupungin heikon taloudellisen tilanteen kannalta - ovat pieniä, mutta ne kuvaavat sitä hentoa korttitaloa, jonka perustalle Tampereen taloutta taas vuodelle 2017 rakennetaan.

 

 

Infran tilinpäätöstiedoista voidaan totena todeta, että liikelaitoksen liikevaihto vuonna 2015 oli 54,5 miljoonaa euroa ja liikeylijäämä silloin oli kunnioitettavat 2,7 miljoonaa euroa.

 

 

Tälle vuodelle liikevaihtobudjetti on 57, 3 miljoonaa euroa ja virallinen tulostavoite liikeylijäämätasolla 3,2 miljoonaa euroa.  Nyt liikeylijäämäennuste ennustaa tälle vuodelle 0,5 miljoonan euron alitusta budjettiin verrattuna eli liikelaitos pääsisi vuoden 2015 tulostasoonsa eli 2,7 miljoonaan euroon.

 

 

Mielestäni hieno tulos sekin!

 

 

Ensi vuoden liikevaihtoennuste on 52,9 miljoonaa euroa eli liikelaitoksen liikevaihdon ennustetaan alenevan 4,4 miljoonalla eurolla.

 

 

Liikevaihdon alenemisesta huolimatta ”ylhäältä annettu” tulostavoite on liikeylijäämätasolla peräti 4,1 miljoonaa euroa eli tälle vuodelle ennustettua tulosta peräti 1,4 miljoonaa euroa suurempi!

 

 

Tampereen Infra Liikelaitokselle Tampereen kaupungin ensi vuodelle asettama tulostavoite on esimerkki ylimmän virkamies- ja luottamushenkilöjohdon yrityksestä saada näyttämään vuoden 2017 tulosbudjetti edes jonkinlaiselta.

 

 

Kyse on selkeästä budjetointivirheestä, jolla Tampereen kaupungin johto yrittää tuudittaa kaupunkilaiset siihen uskoon, että Tampereen kaupunki tekee ensi vuonna vain muutaman kymmenen miljoonan euron suuruisen tappion.

**************

 

 

Totesin edellä, että Infran tuloslukemat ensi vuoden budjetissa ovat vain pisara Tampereen kaupungin tulostavoitteessa, mutta siitä huolimatta jätin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksessa tulostavoitteen osalta seuraavan eriävän mielipiteen

 

 

”Tampereen Infra Liikelaitoksen tulosbudjetti vuodelle 2017 on epärealistinen.

 

Jos tulostavoitteet kaikissa Tampereen tulosyksiköissä ovat samansuuntaisia, on odotettavissa, että Tampereen kaupungin taloudellinen tulos jatkaa syöksymistään.

 

28.9.2016

 

Esko Erkkilä”

 

 

*****************

 

On selvää, – eritotenkin, jos Tampereen kaupunginvaltuusto päättää ratikan rakentamisesta - että Tampereen kaupungin taloustilanne tulee olemaan katastrofaalinen seuraavat kymmenet vuodet!

 

 

Miten nykypäättäjät kehtaavatkin asettaa tuleville sukupolville sellaisen rasitteen, jota ratikan rakentaminen merkitsisi!

 

 

Jokunen selityksen sana tämän juttuni otsikosta:

 

 

Jätin eriävän mielipiteeni turhaan, jos ratikka kuitenkin päätetään rakentaa ja rakennustöiden tiimoilta annetaan Tampereen Infra Liikelaitokselle runsaasti töitä jo vuoden 2017 aikana.

 

 

On kuitenkin muistettava, että Infralle mahdollisesti annettavat työt on tamperelaisten veronmaksajien viimeisintä senttiä myöten maksettava, joten suo siellä, vetelä täällä!

 

 

Infran luottamushenkilönäkin katson tamperelaisten parasta ja en sille alttarille pysty laittamaan sitä, että Infran tulos olisi riippuvainen ratikasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Auringonlasku Nazare´ssa

Keskiviikko 19.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monissa Portugalin mainoskuvissa on kuvia auringonlaskusta Nazaren kaupungissa.

 

 

Pohjois-Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäisenä iltana 1.10.2016 saimme omin silmin seurata tätä tapahtumaa.

 

 

Majapaikkamme Nazaressa oli Miramar Hotel & Spa ja sen ravintolassa olimme aitiopaikalla seuraamassa tuota hienoa tapahtumaa.

Osassa kuviani on heijastuksia ravintolasalin ikkunoista, mutta toivottavasti ne eivät kohtuuttomasti häiritse.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Nazaren rinteellä – alhaalta Praiasta ylhäällä sijaitsevaan Sition näköalapaikkaan – on rakennettu funiculaari, eli köysirata eli vuoristorata eli hissi eli elevator eli Nazare Funicular eli Ascensor de Nazare.

 

 

Paikallisessa opastuksessa käytetään termiä ”ascensor” eli niitä viittoja kannattaa seurata, kun tavoittelee funiculaaria.

 

 

Funiculaari rakennettiin vuonna 1891 ja ennen sitä pääsy Sition näköalakukkulalle oli vaikeaa, sillä kävelyreitti oli soratietä ja matka Nazaren kaupungista näköalakukkulalle oli 3 kilometriä.

 

 

Funiculaarin pituus on 380 metriä ja sen kulmakerroin on 42 astetta.

 

 

Funiculaarin rakentamisesta vastaava henkilö oli Raul Mesnie du Ponsard, joka oli Gustava Eiffelin eli Pariisin Eiffel-tornin rakentajan oppilas.

 

 

Nazaren funiculaarin kyydistä nauttii nykyisin yli miljoona henkilöä vuodessa!

 

 

 

******************

 

 

 

Olen käynyt nyt jo kahdesti Nazaressa, mutta funiculaarilla ajaminen on edelleen tekemättä.

 

 

Pitääkö Nazaressa käydä vielä kolmannen kerran, jotta ehtii nauttimaan funiculaarin kyydistä?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sition näköalakukkula Nazaren kaupungissa on vuonna 1182 tapahtuneen Neitsyt Marian ilmestyksen tapahtumapaikka

Tiistai 18.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Nazaren kaupungissa sijaitseva Sition näköalapaikka oli taannoisen agrologimatkamme ensimmäisen päivän viimeinen kohde.

 

 

Näköalapaikalta on hienot näköalat merelle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

Tällä paikalla tapahtui vuoden 1182 lopulla ihme, kun Fuas Roupinho oli metsällä ja hänen ajamansa hirvet olivat suurella nopeudella matkalla kohti jyrkännettä alas.

 

 

Roupinhon hevonen oli myös matkalla kohti jyrkännettä ja hänellä ei ratsastajana ollut mahdollisuuksia ohjata hevostaan, mutta hän kuitenkin ehti pyytää apua Neitsyt Marialta.

 

 

Neitsyt Maria kuuli Roupinhon avunpyynnön ja ratsastajan hevonen pysähtyi jyrkänteen reunalle.

 

 

***************

 

 

 

 

Avunpyyntönsä kuulemisesta Fuas Roupinho kiitti jumalallisesta avusta ja rakensi kalliolle kappelin Neitsyt Marialla ja näin sai alkunsa Nazaren kylä.

 

 

 

 

 

Kappelin seinillä on portugalilaiseen tapaan kauniita sinisävyisiä kaakelilaattoja, joiden kuvioissa voi nähdä viittauksia tähän legendaan.

 

 

 

 

 

Kappelissa voi kiireinen turisti tänäänkin hiljentyä, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…varsinainen näköalapaikka on todellinen turhuuden markkinapaikka.

 

 

 

Nazaressa käyntiin kuuluu ehdottomasti poikkeaminen Sition näköalapaikalla ja niin mekin teimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain yksi puuttuu

Maanantai 17.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomi täyttää 100- vuotta ensi vuonna.

 

 

On selvää, että satavuotiasta Isänmaata pitää juhlia ja sen vuoksi onkin nimetty mittava juhlavuoden valmisteluorganisaatio.

 

Juhlavuotta valmistelevat kuukausittain kokoontuva hallitus ja vuosittain kokoontuva valtuuskunta. Käytännön valmistelijana toimii juhlavuosiprojektin sihteeristö pääsihteerin johdolla.

 

 

Sihteeristö saa vastaanottaa ilmeisen paljon mitä kummallisimpia ideoita (ja rahareikiä) juhlavuoden tapahtumiksi.

 

 

Juhlavuoden hallitus on lopulta se elin, joka hyväksyy tapahtumat, jotka ovat oikeutettuja käyttämään juhlavuoden tunnusta.

 

 

Juhlavuoden hallitusta johtaa valtiosihteeri Paula Lehtomäki ja hallitukseen kuuluvat seuraavat jäsenet:

 

 

piispa Irja Askola
taiteilija Manuela Bosco
professori Martti Häikiö
johtaja Leif Jakobsson
yliasiamies Mikko Kosonen
muusikko Karri Miettinen "Paleface"
päällikkö Riitta Pihlajamäki
muotoilija, yrittäjä Paola Suhonen
kunnanjohtaja Asta Tolonen
emerituspäätoimittaja, varapuheenjohtaja Janne Virkkunen
toimitusjohtaja Antti Zitting

 

Juhlavuoden hallituksen sihteerinä toimii pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta.

 

 

Suomi 100- hankkeen suunnittelupohjan kustannusraami on tasoa 20 miljoonaa euroa ja sen pienuutta (!) perustellaan mm. sillä, että se merkitsee vain hieman yli kolmea ja puolta euroa jokaista suomalaista kohden.

 

 

Tämän juttuni lopussa on pitkä luettelo niistä aktiviteeteista, jotka tähän mennessä ovat saaneet rahoituksen tuosta 20 miljoonasta eurosta.

 

 

Listalla on mielestäni hyvinkin hämmästyttäviä hankkeita, joita ainakin minun on vaikea mieltää sellaisiksi, joilla kunnioitetaan Itsenäistä Isänmaatamme.

 

 

On myönnettävä, että joukossa on useita sellaisia hankkeita joihin minäkin tulen todennäköisesti osallistumaan (mm. Mannerheim-ooppera, joka saa tukea 30.000 euroa).

 

 

Hallituksen kunniaksi on todettava, että se on päättänyt olla antamatta tukea monille hyvinkin erikoisille virityksille. Hallituksen pöytäkirjat ovat julkisia ja ne löytyvät googlaamalla ”Valtioneuvoston kanslia Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi”.

 

 

Rahaa on vielä jakamatta monta miljoonaa ja eräs monille tuttu monikymmenvuotinen hanke, joka usein pyörii mielessä on tämä:

 

 

”Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään”.

 

 

Mutta nyt siihen pitkään listaan, joille jo nyt on myönnetty tukea.

 

 

Aluksi listalla on juhlavuoden hallituksen kokouspäivä, sitten tukea saava hanke ja lopuksi sille osoitettu tukisumma.

 

 

28.9.2015:

* Aktivistit (80 000 euroa)

* Asfalttiviidakossa (30 000e)

* Come to Finland - off the beaten track (25 000e)

* Helsingin kollektiivinen päiväkirja (15 000e)

* Lasten ja nuorten taidekalenteri (50 000e)

* Mannerheimin vieras (100 000e)

* Sinivalkoiset sävelet (20 000e)

* Sodan murtamat miehet (20 000e)

* Tavaamalla suomalaiseksi (25 000e)

* Tom of Finland (100 000e)

* Tulevaisuuden kuusi (70 000e)

 

6.10.2015:

* Koko Suomi tanssii 2017 (100 000 euroa)

* Minun maisemani -valokuvakilpailu (45 000e)

* Naisten ääni -verkkojulkaisu (25 000e)

* Presidenttimme kertovat (20 000e)

* Rakkaudesta kotiseutuun (30 000e)

* Tekniikan maa (10 000e)

* Valokuvakilpailu #minusoome #minunvironi (5 000e)

 

24.11.2015:

* Dokkino - Yhdessä-dokumenttityöpajat (25 000e)

* Hiljaisuuden rikkominen (60 000e)

* Kekkonen-tv-dokumentti (50 000e)

* Kotikylä + Mobile homes (150 000e)

* Luonnon päivät (125 000e)

* Mummot, mimmit, vaarit ja jäbät (50 000e)

* Omafilmi! (20 000e)

* Reform and revolutions -konferenssi (60 000e)

* Runoutta kouluihin (18 000e)

* Sata askelta Suomen tulevaisuuteen (80 000e)

* Sata saunailtaa (40 000e)

* Suomalainen enkeli (35 000e)

* Suomalainen muotokuva 1917-2017 (10 000e)

* Suomi 100 - Sateenkaaren väreissä (12 000e)

* Suomi vuonna 2017 - 1000 tarinaa ja 100 tapahtumaa (60 000e)

* Suomi yhdessä luovasti eteenpäin (StarT) (70 000e)

* Tulevaisuuspaja meille kaikille (30 000e)

* Vapauden museo (60 000e)

* WOW - women of the world (60 000e)

* Yhteinen perintö (80 000e)

* 100 tarinaa tulevaisuuden rakentajista (40 000e)

* 101K (40 000e)

EDIT: Listalla ollut Aslak Hetta -ooppera (90 000e) ei ole enää hankkeissa mukana

 

8.12.2015:

* Finlandia-postimerkkinäyttely (20 000e)

* Itsenäisyyspolku (15 000e)

* Maakuntalaulut heräävät uudelleen eloon (20 000e)

* Mahdollisuuksien hevonen (40 000e)

* Mannerheim-ooppera (30 000e)

 

12.1.2016:

* Bioaika (25 000 euroa)

* Die Kalewainen in Pohjcola (30 000e)

* Finlandia Road Trip (20 000e)

* Ikitie (30 000e)

* Karavaani (15 000e)

* Koko Suomi luistelee (30 000e)

* Lisää liikettä - liikkumisen unelmavuosi 2017 (120 000e)

* Modernia elämää - suomalainen modernismi (40 000e)

* Muumimuseon avajaiset ja Muumigaala (30 000e)

* Sananvapauden tarina (60 000e

* Suomi sata nolla (15 000e)

* Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu (50 000e)

* Urheilun supervuosi 2017 - sisulla ja sydämellä (100 000e)

* Vuosisadan Kulttuurigaala (30 000e)

* 95 (elokuva) (30 000e)

 

8.2.2016:

* Excellence - Suomalaisen huippuosaamisen vahvistaminen urheilun, taiteen ja tieteen yhteistyöllä (40 000e)

* Meidän Sanomat (40 000e)

* Monikulttuurinen itsenäisyys (40 000e)

* 2017 tulevaisuuden kuvaa Suomesta (40 000e)

* Pakolainen (80 000e)

* Pidot - Kaustisen kansanmusiikkijuhlien juhlahanke vuodelle 2017 (25 000e)

* Sata tasa-arvotekoa (50 000e)

* Suomen hauskin mies (40 000e)

* Suuri Kansallisaarteen etsintä (60 000e)

* Taistelu Suomesta (25 000e)

* Vapaaehtoinen 2017 (40 000e

 

29.2.2016:

* A Centenary of Finnish and British Interaction 1917-2017 (8 000e)

* Echoes of Nature in Finnish Design and Architecture (60 000e)

* Independence through the lenses (18 000e)

* Pesäpallon World Cup (10 00e)

* Suomi 100 -konsertti Tallinnassa (50 000e)

* Suomi 100 - Viro 100 -satelliittiohjelma (12 000e)

* Tukholman Suomi 100 -kaupunkijuhla (150 000e)

* 100 esinettä Suomesta (17 000e)

 

8.3.2016:

* Avoimet kylät (40 000e)

* Demokratian kohtalo (80 000e

* Kymmenen pientä tarinaa piipun juurelta (20 000e)

* Pro Patria - sata vuotta turvallisuutta yhdessä (70 000e)

* Rajoilla ja niiden yli (35 000e)

* Suomen Taiteen tarina & Ateneumin helmet (45 000e)

* Suomi TOP 100 (50 000e)

* Suomi 100 Maailmalla (50 000e)

* 100 apua (8 000e)

* 100 vuotta - 100 tekijää (20 000e)

 

28.4.2016:

* Perkele II (25 000e)

* Suomen 100 luontohelmeä (25 000e)

* Suomen 100 vuotta ja Paavo Nurmi legacy (20 000e)

* Suomi 100 Pop -kiertue (70 000e)

 

10.5.2016:

* Det moderna och modiga (25 000e)

* Finlandia tulip (5 000e)

* Joensuu-Jukola (10 000e)

* Lahden juhlakisat 2017 ja Suomi 100 -fanipiste urheilun huipputapahtumiin (90 000e)

* Näytön paikka - trilleri pohjoisessa piilaaksossa (50 000e)

* 100 sankaria - 100 tarinaa. The Tall Ships Races Finland 2017 (30 000e)

 

14.6.2016:

* Sibelius-Akatemia ja Juiliard School 2017: kiertue Suomi 100 – juhlavuoden kunniaksi (40 000e)

* HundrED-seminaarit (40 000e)

* Suomi 100 vuotta elokuvan silmin (30 000e)

* Welcome to Finland (25 000e)

* Suomikuva Ruotsissa - historiasta nykypäivään (5 000e)

* Blåvita band - Finland 100 år i Göteborg (15 000e)

 

17.6.2016:

* A Finnish Spring at the Iceland Symphony (10 000e)

* Extraordinary Finland -viikonloppu (työnimi) (2 000e)

* Finland 100 Toronto, Canada (8 000e)

* Finnisches Mittsommarfest in Berlin (20 000e)

* Finnish Centennial Celebration (2 500e)

* Helsinki Design Week Meets Asia - Designing Identity (70 000e)

* Konferenssi romanien integraatiosta Suomessa ja Romaniassa (1 000e)

* Konferenssi Suomen osallistumisesta rauhanvälitykseen ja kriisinhallintaan Kosovossa (2 000e)

* Salon Dahlmann Suomi 100 -juhlavuonna Berliinissä (20 000e)

* Sámi 2017 -tapahtuma Pariisissa (50 000e)

* Sukupolvien tapaamispaikka verkossa - inkerinsuomalaisten 100 vuotta kuvina (1 500e)

* Suomalais-brittiläisiä kulttuurisuhteita kuvaava verkkogalleria (12 000e)

* Suomalais-unkarilaisen erityissuhteen päivittäminen, rohkea oppilas - eteenpäin katsova opettaja (10 000e)

* Suomi 100 saksansuomalaisten silmin: kirjoituskilpailu Suomi-koulujen oppilaille & opettajien tempaus (2 500e)

* Suomi 100 Virossa (2 500e)

* The Aalto Natives (10 000e)

* Tove Jansson (8 000e)

* Visual narrative for Japan's relations (past, present, future) with 100-year old Finland (10 000e)

* Western Canada meets Finland (8 000e)

* 100 saunailtaa Pariisissa (10 000e)

* 100 years of Finnish design (20 000e)

 

8.8.2016:

* Helsinki Challenge - tiedepohjainen ideakilpailu ja kiihdyttämöohjelma (100 000e)

* Shortcut Lab. Maahanmuuttajat, nuoret ja startup -maailma: uusia reittejä integraatioon (80 000e)

* Tulevaisuuden Valtiopäivät Porvoossa (120 000e)

* Juotava hanavesi (25 000e)

* Tanssivat jäänmurtajat (255 000e)

* Luminous (295 000e)

 

16.8.2016:

* The Iconic and the Everyday: Creative Finland in the United States 1917-2017 (25 000e)

* Koodaribussi Afrikassa (30 000e)

* Metsä - suomalainen kangasmetsä kontissa (8 000e)

* Naisjohtajat esiin! (24 500e)

* Startup Refugees (150 000e)

* Suomalaisuuden uudelleenmäärittely (50 000e)

* Suomi - Eesti 100 kohtaamista (20 000e)

* Suomi 100 Sino Challenge (40 000e)

* Suomi - tasa-arvoisimman työelämän edelläkävijä (42 000e)

* Visio Suomesta 100 vuodeksi - nuorten uusi itsenäisyysjulistus (50 000e)

* What's (in) a Sauna? (30 000e)

* 100 moods from Finland (70 000e)

* 100 vuotta demokratiaa: Luova Suomi juhlii Iberian niemimaalla ja Latinalaisessa Amerikassa (2 000e)

 

***********************

 

 

Kiitoksia, että jaksoit lukea listan loppuun saakka!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nazare - surffaajien keskuudessa maailmanmaineen saavuttanut paikka

Sunnuntai 16.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Vietimme Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäisen ja myös viimeisen yön Nazare´n kaupungissa Miramar Hotel & Spa –hotellissa.

 

 

 

 

 

Hotellimme ruokasalista ja myös osasta huoneista oli mahtavat näkymät merelle.

 

 

Olen kerran aikaisemmin käynyt Rouvan kanssa Nazare´ssa, mutta silloin vain ruokailimme eräässä rannan ravintolassa, joten emme päässeet nauttimaan hienosta näköalasta.

 

 

Kuvassa oikealla näkyvän niemenkärjen takana on eräs Nazare´n parhaista surffauspaikoista, sillä siellä aallot saattavat olla jopa 30 metrisiä!

 

 

Nazare´n suuret aallot aiheutuvat läheisestä yli 2 kilometriä syvästä vedenalaisesta kanjonista tulevista merivirtauksista.

 

 

Garret McNamara on kuuluisa surffaaja ja hän on päässyt Nazare´ssa sellaisen aallon harjalle, jonka korkeus oli peräti 111 jalkaa eli lähes 34 metriä!

 

 

Kannattaa googlata vaikkapa näin; ”YouTube Nazare surf”, niin saa valittavaksi useita Nazare´ssa kuvattuja surffausvideoita.

 

 

Käyntimme aikana meri oli rauhallinen, mutta sopivasti talviaikaan Nazare´ssa pääsee näkemään todellisia jättiaaltoja.

 

 

-Esko Erkkilä-