Eilen taas vietiin kuin sammakkoa sukkelan alla!

Tiistai 16.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Googlasin sanan ”sukkela” ja totesin, että eipä nykyaikana tiedetä mitään Sukkelasta.

 

Tilanne helpottui, kun googlasin ”sukkelä-äes”, sillä nyt alkoi tulla sitä tietoa, jota kaipasin ja jonka tunnen sanan ”sukkela” tiimoilta.

 

 

Sukkela on tässä jutussani hevosvetoinen äes, joka tuli minulle tutuksi pikkupoikana, kun äestin kotitilani kynnöspeltoja kylvökuntoon.

 

 ************

 

Eilen minua vietiin, kuin sammakkoa sukkelan alla, sillä osallistuin päivän aikana kolmannestusinaan eli yhteensä neljään tilaisuuteen.

 

 

Kerron siitä eilisen toisesta tilaisuudesta eli Keskustan eduskuntaryhmän ja puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön yhteisesti järjestämästä yleisötilaisuudesta Pala Cafe´ssa Tampereen Finlaysonilla.

Tilaisuutemme kattoteemana oli...

..."Tampereella on Keskusta!"

 

 

Emme käyttäneet äänentoistolaitteita, mutta ohjeena oli, että ”normaali” kovaääninen kotiääni riittää!

 

 

 

 

 

Yleisötilaisuudessa kansanedustaja Mikko Alatalo sekä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko pitivät hienot alustukset ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.

 

 

Molemmat ovat sanankäyttäjiä, joita on mielenkiintoista kuunnella.

 

 

Saarikko kuvaili Mikon toimintaa mm. niin, että sanomaa voi viedä eteenpäin muutenkin kuin puhumalla.

 

 

Jos joku on liikennemies, niin se on Mikko, luonnehti Annika Saarikko Mikko Alataloa.

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo luovutti Annika Saarikolle viimeisimmän levynsä eli ”Viimeinen juna”!

 

 

Omassa puheenvuorossaan Mikko Alatalo kosketteli ajankohtaista hiilinieluihin liittyvää metsäkeskustelua ja totesi ex-pääministeri Jyrki Kataisen taannoin todenneen, että Keski-Euroopassa metsänhoito käsitetään puistonurmikoiden haravoinniksi – kerrankin olen samaa mieltä Jyrki Kataisen kanssa.

 

 

Tunnin junasta Tampereelta Helsinkiin Mikko totesi sen tärkeyden ja muistutti, että pääradalla liikennemäärät ovat tyystin toista luokkaan kuin Helsinki-Turku –radalla, jota sitäkin jotkut haaveilevat ”tunnin junaksi”!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko muistutti ajankohtaisiin eduskuntakeskusteluihin viitaten, että Keskusta on sovinnonetsijä.

 

 

*************

 

 

 

 

Sain tilaisuudessa kamerani linssiin todelliset voimanaiset eli vasemmalta Raija Moilanen, Seija Alatalo ja Annika Saarikko.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin ”ministerikyytiin”!

 

 

 

Kiitokset Mikko Alatalolle ja Annika Saarikolle hienosta yleisötilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella ei ole haluakaan päästä tappiokierteestä ulos!

Perjantai 28.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa päättyneet kolmipäiväiset Alihankinta 2018-messut keräsivät 17.188 messuvierasta – olin eräs messuvieraista.

 

Tampereella vuosittain järjestettävät Alihankinta-messut esittelevät koko Suomen teollisuuden ja sen kärkiyritykset.

 

On luonnollista, että jokseenkin kaikki Suomen kunnat, kaupungit ja talousalueet haluavat olla esillä messuilla, sillä taloudellisesti menestyvät kunnat ja kaupungit haluavat tarjota yrityksille tontteja ja muutakin yritysystävällistä infraa.

 

 

Yksi kaupunki loisti tänäkin vuonna poissaolollaan ja se oli Tampere.

 

 

On käsittämätöntä, että miten Tampereen kaupungin virkahenkilöt ja johtavat luottamushenkilöt vuodesta toiseen laiminlyövät erään keskeisimmän tehtävänsä eli yrityshankinnan Tampereelle.

 

 

On anteeksiantamatonta, että tänäkin vuonna 70 – 75 miljoonaa euroa tappiota tekevälle kaupungille on mahdollista laiminlyödä alkeellisinkin yrityshankinta eli olla poissa omassa kaupungissaan järjestettäviltä yritysmaailman eräiltä kaikkein tärkeimmiltä messuilta!

 

 

En varmaankaan tavoittanut kamerani linssiin kaikkia niitä kuntia, kaupunkeja ja seutukuntia, jotka tekivät itseään yrityksille tykö houkuttelevina sijoituspaikkakuntina, mutta tässä kuitenkin joitain yritysystävällisiä osastoja:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että yritykset tuntevat olonsa turvatuksi ja kunnan osalta yritysystävälliseksi, kun ne saavat esiintyä messuilla oman kuntansa, kaupunkinsa tai seutukuntansa tuen piirissä.

 

 

 *******************

 

 

 

 

Vuoden 2019 Alihankintamessujen ajankohta on jo nyt päätetty ja olisi välttämätöntä, että Tampereen kaupungin elinkeinotoiminta ryhdistäytyisi ja ilmoittautuisi jo nyt vuoden kuluttua järjestettäville Alihankinta-messuille!

 

Tiedän toki, että ensi vuoden näyttelypaikat on jo nyt lähes loppuun varattu, mutta yrittää pitäisi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuttu istumajärjestys luo turvallisuudentunteen?

Sunnuntai 23.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin työelämäni aikana lukemattomiin palavereihin ja neuvotteluihin – kyse on sadoista neuvonpidoista – ilmeisesti tuhansistakin.

 

 

Oli mielenkiintoista jo silloin todeta itsestäni ja myös muista, että palavereissa istumajärjestys kuukaudesta ja vuodesta toiseen pysyi samana!

 

 

Istumajärjestys oli tietyllä tapaa aihesidonnainen, sillä eri aiheita käsitelleissä palavereissa istumajärjestys saattoi vaihdellakin, vaikka palaveri pidettiinkin samassa neuvotteluhuoneessa kuin joku toinenkin palaveri.

 

Oli luonnollista, että palavereiden puheenjohtajuus vaikutti istumajärjestykseen.

 

 

Istumajärjestyksien pysyväisyys on mielestäni korostanut yhdistysmaailmassa, sillä osaan jokseenkin tarkasti etukäteen sanoa, että kuka yhdistyksen jäsen tulee istumaan milläkin paikalla, kun kokous alkaa.

 

 

Istumajärjestykseen puuttuminen on herkkä asia ja kokemuksesta kerron, että ainakaan yhdistysmaailmassa siihen ei kannata puuttua.

 

 

Jos istumajärjestykseen järjestöjen kokouksissa puuttuu, jäsenet kokevat sen puuttumisena heille elintärkeään asiaan ja sen vuoksi en suosittele istumajärjestykseen puuttumista.

 

 

*******************

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen muutaman päivän takaa:

 

 

Toimin kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Johtokunnan kokouksissa minulle oli kokoushuoneessa vakiintunut tietty paikka.

 

 

Olin viime keskiviikkona Palokallion Omakotiyhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajana mukana keskustelemassa Infran kanssa loppuvuonna alkavista Lahdesjärven alueen räjäytystöistä.

 

 

Minulla ei ole runsaan vuoden aikana ollut asemaa Infran johtokunnassa, mutta kun neuvonpito pidettiin Infran johtokunnan huoneessa, niin valitsin istuinpaikaksi sen tutun paikan, jolla olin kerran kuukaudessa istunut vuodesta 2009 alkaen!

 

 

Ei ollut kaukana, etten olisi pyytänyt erästä Infran toimihenkilöä siirtymään pois ”paikaltani”!

 

 

 

Evästykseni kokousten, neuvonpitojen ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjille on se, että älkää puuttuko läsnä olevien istuinpaikkakysymyksiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen etua palvelee kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen?

Torstai 20.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kuntien ja erityisesti kaupunkien virkamiehet ajavat ”kuin käärmettä pyssyyn”, että kunnalliset liikelaitokset pitää yhtiöittää. Virkamiesten talutusnuorassa olevat päättäjät myötäilevät virkamiesten aatoksia.

 

On toisaalta helppokin ymmärtää virkamiehiä, sillä liikelaitosten yhtiöittämisellä heidän valtansa lisääntyy ja vaaleille valittujen luottamushenkilöiden sekä tavallisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. 

 

 

Viime tiistaina Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti esittää Tampereen kaupunginhallitukselle, että Tampereen Infra Liikelaitos yhtiöitetään ja siitä muodostetaan Tampereen Infra Oy.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä olin sen perustamishetkestä eli 1.1.2009 liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja ja vuodesta 2013 alkaen johtokunnan jäsen eli minulla on kokemusta Infran johtokunnassa kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Vaikka Infran johtokunta muodostuikin poliittisten puolueiden valitsemista henkilöistä, siellä ei koskaan politikoitu – me kaikki teimme työtä Infran ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

 

Infra koki kahdeksan ja puolen vuoden aikana voimakkaan toimintojen tehostamisjakson ja siitä kertoo hyvin henkilöstömäärän kehittyminen. Perustamishetkellä henkilökuntaa oli hieman alle 800 henkilöä ja saimme em. aikana henkilöstömäärän lähes puolitettua eli tasolle 420 henkilöä.

 

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 57,8 milj. euroa ja taloudellinen tulos liikeylijäämätasolla 4,2 milj. euroa.

 

 

Luvut kertovat, että Infran henkilöstö ja toimiva johto tekivät viime vuosina hyvää työtä ja oli mieluisaa olla johtokunnassa ohjaamassa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Infran yhtiöittäminen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo ehkä lokakuussa ja olen surullinen, jos päättäjät taipuvat virkamiesten haluun saada jokaiselle tamperelaiselle elintärkeät toiminnot osakeyhtiölain piiriin. 

Kuntalaisdemokratia, hyvään taloudelliseen kokonaisuuteen pyrkiminen ja henkilöstöystävällinen johtaminen kokevat taas kerran pahan kolauksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Alexander Fredrik Mikael Bergius

Sunnuntai 16.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinseurakuntani on Viljakkalan seurakunta ja pidän sitä edelleen kotiseurakuntanani, vaikka se kuntaliitoksen vuoksi nykyään onkin virallisesti Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri ja virallisissa tiedostoissa olen ilmeisesti Tampereen eteläisen seurakunnan jäsen.

 

 

Pidän ”seurakuntapiiri” termiä halveksivana ja arvostan kurulaisia, jotka aikoinaan samanlaisen Ylöjärveen päätyneen kuntaliitoksen myötä saivat kotiseurakunnalleen ”Kurun kappeliseurakunta”-statuksen, sillä onhan kappeliseurakunta jotain aivan muuta kuin seurakuntapiiri.

 

 

Viljakkalalainen seurakuntaväki uinahti kuntaliitoksen aikana!

 

 

 

********************

 

 

 

Mutta kirkkoherra ja rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukseen eli A. F. M. Bergiukseen:

 

 

 

 

 

A.F.M.Bergius oli syntynyt 25.4.1856 Vesilahdella ja kuoli Viljakkalassa 85-vuotiaana 31.12.1941.

 

 

Bergius palveli Viljakkalan seurakuntaa vuodesta 1887 vuoteen 1941 saakka eli harvinaisen pitkän työrupeaman.

 

 

 

 

 

Rovasti Bergius oli avioliitossa Angelika Bergroth`n (1851 – 1938) kanssa ja heille syntyi kaksi lasta eli…

 

 

 

 

 

…Eero Antero vuonna 1884…

 

 

 

ja

 

 

 

 

 

…Aino Elisabet vuonna 1889.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun Aino Elisabet liikkui virkeänä Viljakkalan keskustassa 1970-luvulla.

 

 

***************

 

 

 

 

 

Arvostan rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa erityisesti sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalla kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!

Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.

 

 

On suuri puute monilla sankarivainajiemme hautausmailla, että hautakivissä ei ole mainintaa kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnasta!

 

 

Esitän, että seurakunnat lähivuosina kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Digitalisoinnilla emme Tampereella saa syntymään säästöjä

Torstai 13.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tekemässä jo kahdeksatta vuotta peräjälkeen tappiollista tilinpäätöstä.

 

 

Tänä vuonna on tehty jo ainakin kaksi päätöstä, että miten tappiollisuus saataisiin edes siedettävälle tasolle.

 

 

Keväällä julkistettu tehostamispaketti sisälsi 43,5 miljoonan euron suuruiset talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosille 2018 – 2020.

 

 

Kesän edetessä tappiokierre vaan kasvoi ja nyt puhutaan 20 miljoonan euron suuruisesta lisäpaketista – on mielenkiintoista nähdä, että ehditäänkö vuodenvaihteeseen mennessä saada 100 miljoonan euron suuruinen alijäämä kasaan!

 

 

 

*****************

 

 

Eräänä keinona talouden kuntoon laittamisen puheissa on digitalisaation lisääminen.

 

 

Turhaa ja asioita tuntemattomien jorinoita!

 

 

Sain eilen kuunnella hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestaria ja hän kertoi useita esimerkkejä siitä, että miten monilla Tampereen kaupungin osa-alueilla digitalisaatiossa on teknisiä ongelmia.

 

 

 

***********************

Teknisten ongelmien lisäksi digitalisaation lisäämispyrkimykset jakavat kaupunkilaiset eri kasteihin; eläkeläisjärjestössä toimivana tunnen ja tiedän suuren joukon senioreita, jotka eivät tule koskaan hankkimaan tietokonetta eivätkä internet-yhteyttä!

 

 

Ymmärrän näitä ihmisiä oikein hyvin, sillä vaikka ”elänkin netissä” 24/7, en mitenkään suostu varaamaan itselleni aikaa verkossa vaikkapa lääkärille tai laboratorioon – haluan puhua puhelimitse elävän ihmisen kanssa ja hoitaa asiani keskustellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järki voitti - ainakin kuukaudeksi!

Keskiviikko 12.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kouluverkkouudistukseen liittyvät päätökset siirrettiin eiliseltä kuukaudella, sillä luottamus kouluverkkojen karsimista esittäneiden virkamiesten ja johtavien luottamushenkilöiden kykyyn tehdä kansalaisten hyväksymiä päätöksiä kohtaan romahti.

 

 

Suunnitelmien taustalla ovat ne mittavat virhepäätökset, joita Rantaväylän tunnelin rakentaminen, ratikka sekä mm. vanhan tavara-aseman siirtosuunnitelmat ovat aiheuttaneet ja ovat aiheuttamassa Tampereen taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Tunnelin, ratikan sekä tavara-aseman lisäksi se, että Tampere on laiminlyönyt yrityshankinnan jo ainakin viidentoista vuoden ajan, ovat ne keskeisimmät syyt, joiden vuoksi virkamiehet ja virheinvestointeja kannattaneet luottamushenkilöt joutuvat nyt kansalaispainostuksen edessä ottamaan ainakin kuukaudeksi ”lusikan kauniiseen käteen”!

 

 

Seurasin aitiopaikalta viime maanantaina, kun Terälahden, Annalan ja Kalkun koulujen puolustajat jättivät vetoomuksensa koulujensa säilyttämisen puolesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkisuudessa on eniten ihmetelty suunnitelmia, joissa Terälahden koulua ollaan sulkemassa ja sen vuoksi Terälahden koulun sulkemista vastustaneet saivatkin tilaisuudessa suurimman huomion.

 

 

Terälahden koulua puolustaneet luovuttivat pormestarille adressin, jossa 1.700 allekirjoittajaa vastustavat Terälahden koulun sulkemista.

 

 

 

 

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat olivat vakavia, kun koulujen puolustajat esittivät argumentteja oman koulunsa säilyttämisen puolesta.

 

 

 

 

 

Keskustan Matti Järvinen (oikealla), perussuomalaisten Lassi Kaleva ja kokoomuksen Ilkka Sasi kuuntelivat vakavina Terälahden, Annalan ja Kalkun koulujen puolustajia.

 

 

 

 

 

Kaupunginhallituksen kokous päättyi sopivasti, jotta myös kaupunginhallituksen jäsenet pääsivät kuulemaan koulujen puolustajien hädän.

 

 

Keskustan edustajana Tampereen kaupunginhallituksessa oleva Suvi Mäkeläinen oli vakava, kun sai kuulla sen huolen, joka oli niiden koulujen edustajilla, joita uhkaa koulun sulkeminen.

 

 

Rantaväylän tunnelin rakentaminen oli se alku, jonka vuoksi Tampereelle nyt ollaan rakentamassa ratikkaa ja niiden vuoksi Tampereen talous on totaalisesti kuralla.

 

 

Tämä kannattaa muistaa, kun nyt ollaan suunnittelemassa mm. ”kouluverkkouudistusta”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen talous on saatu nousuun, mutta miksi ei Tampereella?

Torstai 16.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Saan aitiopaikalta päivittäin seurata, että miten Suomen talous on Sipilän hallituksen toimin saatu nousuun, sillä mökkitonttini on rajanaapurina Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalle ja kun kohdallani on Majajärven liikennepaikka, on jokapäiväistä iloani seurata, kun metalli- ja puunjalostusteollisuus porskuttavat eteenpäin ihailtavalla vauhdilla.

 

 

 

 

 

Kulumassa olevalla viikolla maanantaina, tiistaina ja eilen keskiviikkona jokaisena päivänä vartin yli puolenpäivän Majajärven liikennepaikan on ohittanut Rautaruukin Raahen tehtailta Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaille kuljettava junavaunukolonna. Kyydissä on teräsrullia.

 

 

Jonain päivänä junaa vetää peräti kaksi veturia, mutta yhdenkin veturin vetämä juna on pitkä.

 

 

 

 

 

Lähes jokaisena päivänä teräsrullajunan jälkeen Majajärven liikennepaikalle Viljakkalassa ja mökkitonttini naapuriin pohjoisesta saapuu puutavaraa kuljettava pitkä juna - tämä kuva on eilisestä eli keskiviikon junasta.

 

 

En tiedä junan lähtöasemaa, mutta asiantuntijoilta sain tiedon, että puutavara ehkä päätyy Sunila Oy:n Kotkan tehtaiden raaka-aineeksi.

 

 

Miten teräsrulla- ja puutavarajunat liittyvät Tampereen kunnallispolitiikkaan?

 

 

Junat kertovat meille jokaiselle sen, että Suomen talous on saatu kuntoon, mutta Tampereen kaupungin talous on syvässä alhossa.

 

 

Syy Tampereen talouden kriisitilanteeseen juontaa kuluneiden kymmenen – viidentoista vuoden kehitykseen, jonka aikana Tampere on tyystin laiminlyönyt elinkeinoelämänsä kehittämisen.

 

 

Tampereella luotettiin valtio-osuuksien taivaalliseen voimaan ja siihen, että sittemmin käytännössä selvitystilaan joutuneen Nokian yhteisöverot ovat ikuinen tulonlähde Tampereelle.

 

 

Uskon totena sen, että Tampereen kaupungin virkamiehet kerskuivat vielä vajaat kymmenen vuotta sitten toisilleen Valkoisen talon ruokalassa, että sainpa taas heitettyä ulos kaksi karvalakkiäijää, jotka olivat aikeissa perustaa Tampereelle konepajan!

 

 

Jos nyt vihdoin Tampereella osataan paneutua elinkeinoelämän kehittämiseen, on edessä pitkä ja kivinen tie – siinä työssä kymmenen vuotta on lyhyt aika!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lyhyisiin neljän vuoden jaksoihin pätkitty vastuu merkitsee jatkuvaa luistamista tarvittavista tervehdyttämistoimenpiteistä

Lauantai 11.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen varovasti vilkutellut vihreää valoa Tampereella jo kymmenkunta vuotta noudatetulle pormestarimallille.

 

 

Nyt kuitenkin Tampereen kahdeksan vuotta jatkunut taloudellinen alamäki alkaa kypsyttämään myös minua ja kaipaan pitkäaikaisempiin jaksoihin perustuvaa johtamista.

 

 

Tiedän omasta työelämästäni, että yrityksen tai sen yksikön talous voidaan taitamattoman johtajan päätöksellä tuhota jopa parissa viikossa, mutta talouden kuntoon laittaminen vaatii moninkertaisen ajan, sillä siinä työssä vaaditaan vuosien työ.

 

 

Edellisellä pormestarikaudella Tampereen talous tuhottiin perusteellisesti, kun Kokoomus teki kaikkensa miellyttääkseen rakennusliikkeitä ja samaan aikaan Vihreät painostivat Kokoomusta kaikenlaisiin hullutuksiin.

 

 

Nostan hattua demareille, joiden valtaenemmistö vastusti tunnelia eli kaiken pahuuden alkujuurta, mutta sitten demareittenkin joukosta löytyi muutama Juudas ja tunneli toteutettiin.

 

 

Vihreitten tuki tunnelille oli heidän vaatimuksensa sille, että Tampereelle tehdään miljardiluokan turhuuksien investointi eli ratikka!

 

 

Pormestarimallissa neljän vuoden vastuujaksot eivät luo mahdollisuuksia kestävän talouden kehittämiseen, sillä kaksi ensimmäistä vuotta menee opetteluun ja toisen kaksivuotisjakson aikana pormestarin ja ennen kaikkea hänen esikuntansa pitää varmistella pysymistä vallassa.

 

 

Ihmettelen, että millaista johtamista Tampereen luottamushenkilöt sallivat!

 

 

Opin työelämän aikana, että jokainen palaveri ja neuvottelu aloitetaan taloudellisen tilanteen selvittelyllä ja analysoinnilla.

 

 

Olen kaikissa puheenjohtajatoimissani toteuttanut työelämässä oppimaani tapaa ja senkö vuoksi kaikkien puheenjohtamieni organisaatioiden talous onkin aina ollut kunnossa?

 

 

Johtamieni organisaatioiden talousluvut eivät ole lähelläkään miljoonaluokkaa, mutta sitä tärkeämpi onkin se, että talous on kunnossa.

 

 *************

 

Vakaasti harkitsen, että alan ehdottelemaan Tampereen kaupungin palaamista johtamisjärjestelmässään kaupunginjohtaja-systeemiin, sillä siihen palaamalla kaupungin taloudenhoito ehkä sittenkin saataisiin paremmalle tolalle.

 

 

Muutosta ei kaupunkitasolla voida saada parin ja ei ehkä neljänkään vuoden aikana, mutta tehokkaalla työllä Tampereenkin talous olisi saatavissa lähes viisitoista vuotta kestäneen korpivaelluksen jälkeen säälliselle tasolla.

 

 

Toisaalta on tiedostettava, että Juha Sipilän johdolla kuralla ollut Suomen talous saatiin kuntoon kolmen vuoden jälkeen eli mistäpä Tampereen kaupunki löytäisi ”sipilän”?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uzupis - Vilnan kaupunginosa, joka vuonna 1997 julistautui Uzupisin tasavallaksi

Maanantai 30.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneen Kyröläismatkamme aikana tutustuimme Liettuan pääkaupungissa Vilnassa Uzupisin kaupunginosaan, jonka asukkaat julistivat vuonna 1997 itsenäiseksi valtioksi eli Uzupisin tasavallaksi - Uzupio Res Publica.

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Uzupis oli Vilnan laiminlyödyimpiä kaupunginosia. Alueen rakennuskanta oli heikkokuntoista ja rakennukset purkukuntoisia.

 

 

Taiteilijat ja boheemit ovat suosineet Uzupisia jo neuvostomiehityksen aikana ja taiteilijat valtasivat heikkokuntoisia rakennuksia omaan käyttöönsä.

 

 

 

 

 

Uzupisin keskusaukiolla paljastettiin huhtikuun 4. päivänä 2001 Uzupisin enkeli. Se symbolisoi alueen taiteellista vapautta.

 

 

 

 

 

Uzupisin tasavallalla on oma lippu, presidentti ja n. 12 hengen armeija.

 

 

Suomessa Uzipisin tasavaltaa edustaa neljä suurlähettilästä, jotka toimivat Tampereen Pispalassa sijaitsevasta Hirvitalon kulttuurikeskuksesta käsin.

 

 

Tasavallan perustamista juhlitaan vuosittain huhtikuun 1. päivänä. Löysin netistä erään vuosipäivän juhlaohjelman ja voin todeta, että juhlinta on monipuolista.

 

 

 

 

 

Tässä erään gallerian julkisivu.

 

 

 

 

 

Uzupisissa on viehättäviä kuppiloita ja oluttupia ja pitihän yhdessä sellaisessakin käydä.

 

 

 

 

 

Uzupis jäi taakse, mutta palaan Uzupis-vierailuumme vielä huomisessa jutussani, jossa kerron Uzupisin perustuslaista!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Epävirallinen menettelymme virallistettiin

Tiistai 10.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampere on ajanut itsensä ratikkarotkoon ja se merkitsee mm. sitä, että yksityisautoilijoilla ei käytännössä ole mahdollisuutta ajaa keskikaupungille hoitamaan asioitaan.

 

 

Perhekuntamme, joka asuu Palokalliolla, on pyrkinyt kompensoimaan Tampereen keskustan katastrofaalista tilannetta sillä, että olemme jättäneet oman automme Koivistonkylän Prisman paikoitusalueella ja jatkaneet matkaamme siitä busseilla keskustaan.

 

 

 

****************

 

 

 Nyt menettelymme on virallistettu, sillä Koivistonkylän Prisman paikoitusalueelta on varattu meidänkaltaisille liityntäparkkiruutuja, jotta voimme virallisesti jättää henkilöautomme sinne ja jatkaa matkaamme järistyksen kourissa olevaan Tampereen keskustaan!

 

 

On annettava tunnustus niille Tampereen joukkoliikenteestä vastaaville virkamiehille, jotka ovat hankkineet hyvät opasteet, jotta henkilöautolla Tampereen keskustaan pyrkivät kansalaiset löytävät Koivistonkylän Prisman liityntäparkkialueen.

 

Omaan kokemusta Vaasan, Hämeenkyrön ja Ylöjärven suunnasta Tampereelle saapuvien ohjauksesta Koivistonkylän Prisman parkkipaikalle ja kiitän siitä virkahenkilöitä.

 

 

Muutama kuva havainnollistaa kiitokseni aiheen.

 

 

 

 

 

Ensimmäiset opasteet ovat VT3:lla hyvissä ajoin ennen erkaantumista VT3:lta.

 

 

 

 

 

Ensimmäisen opasteen jälkeen on useita opasteita, jotta pohjoisen suunnasta saapuvat osaavat ajaa Koivistonkylän Prisman parkkipaikalle.

 

 

 

 

 

Koivistonkylän Prisman paikoitusalueelta on varattuna 34 parkkiruutua niille, jotka haluavat jättää henkilöautonsa sinne ja jatkaa matkaansa busseilla Tampereen ruuhkaiseen ja pomminpudotusta muistuttavaan keskustaan.

 

 

Koivistonkylän Prisman parkkialueen lisäksi Tampereella on liityntäparkkeja Niihaman liityntäparkkialueella (70 autopaikkaa) ja Turtolan Citymarketin parkkialueella 36:lle henkilöautolle.

 

 

Liityntäparkkialueiden muodostaminen kertoo Tampereen kaupungin virkamiesten ja päättäjien epäonnistumisen siinä lupauksessaan, että kaikilla kulkumuodoilla pitää päästä Tampereen keskustaan.

 

 

 

Kiitän kuitenkin niitä Tampereen virkahenkilöitä ja luottamushenkilöpäättäjiä, jotka ovat kerrankin tehneet järkevän päätöksen niiden parhaaksi, jotka ovat kotoaan lähteneet omalla autolla ja tavoittelevat Tampereen keskustaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen päättäjät ovat yhtä viisaita kuin Tamperelainen -lehden Lukijaraati!

Torstai 5.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on jälleen noussut puheenaiheeksi homeisen ja rötisköisen Vanhan tavara-aseman purkaminen tai siirtäminen ”takavasemmalle” runsaat parisenkymmentä metriä.

 

 

Siirtämistä vastustavat ja rötiskön purkamista kannattavat yhteisen kakun kasvattajat ja säilyttämisen sekä siirtämisen kannalla ovat ne kaupunkilaiset, jotka joka käänteessä ovat valmiita syömään muiden kasvattamaa kakkua.

 

 

Ihmeellistä, että Tampereen kaupunginhallitus kannatti yhteisen kakun syöjien kantaa.

 

 

********************

 

 

Kaupunkilehti Tamperelainen kertoi kesä-heinäkuun vaihteessa ilmestyneessä numerossaan, että sen Lukijaraati piti ykkösvaihtoehtona rötiskön purkamista.

 

 

Viisaita henkilöitä Tamperelaisen Lukijaraadissa!

 

 

Ilahduttavaa oli se, että Lukijaraadissa kaikkien puolueiden edustajat kannattivat rötiskön purkamista.

 

 

Tamperelainen –lehden Lukijaraadin jäsenistä kysymykseen Vanhan Tavara-aseman kohtalosta vastasi 593 lukijaraatilaista ja heistä enemmistö eli 58 % kannatti rötiskön purkamista!

 

 

Kokoomuslaiset Lukijaraadin jäsenet kunnostautuivat, sillä heistä 71 kannatti rötiskön purkamista.  Demareista purkamista kannatti 61 % ja erityisen ilahtunut pitää olla siitä, että Vihreistä purkamista kannatti 44 % ja Vasemmistoliiton kannattajistakin enemmistö eli 35 % kannatti rötiskön purkamista.

 

 

Uutisessa ei kerrota keskustalaisten kantaa, mutta toivon, että se on sataprosenttisesti sen kannalla, että rötiskö pitää purkaa.

 

********************

 

 

Toivon, että Tampereen kaupunginvaltuusto päätyy aikanaan sille kannalle, että Tavara-asema –rötiskö pitää purkaa ja ajaa purkamisjätteet Tarastenjärven kaatopaikalle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkaan tarvitaan rahaa - lasten leikkipuistoista viis!

Maanantai 25.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki rypee taloudellisessa mielessä syvällä suossa, sillä tänä vuonna kaupungin talous tulee olemaan jo kahdeksatta vuotta peräkkäin tappiollinen.

 

 

Kulumassa olevan vuoden tappioennuste on tällä hetkellä suuruusluokkaa 60 milj. euroa ja kaupunkikonsernin lainat ylittävät 6.000 euron määrän asukasta kohti laskettuna!

 

 

Virkahenkilöt ovat vihdoin heräämässä ja keksivät keinoja, joilla ”ratikalla rotkoon” –tilanne pystyttäisiin edes osaksi oikaisemaan.

 

 

Ei varmasti ole kenellekään yllätys, että keinoista on virkahenkilöiden mieleen ensimmäisenä pulpahtanut mieleen, että lopetetaanpa muutama lasten leikkipuisto.

 

 

Yhdyskuntalautakunta on saamassa päätösehdotuksen, että lopetetaanpa nyt alkajaisiksi seitsemän leikkipuistoa.  Eikä tässä vielä kaikki, sillä vuoteen 2020 mennessä on tarkoitus lopettaa yhteensä 20 leikkipuistoa.

 

 

On selvää, että seitsemän leikkipuiston lopettamisella ei ole 60 miljoonan euron tappioon mitään merkitystä. 

 

 

Suunnitelma kertookin lähinnä siitä saamattomuudesta, joka virkamiesten ja osin myös päättäjien keskuudessa vallitsee – näperrellään melkeinpä kiusantekomielessä pikkuasioiden parissa ja ei uskalleta puuttua rakenteisiin.

 

 

Tampereella joukkoliikenteen vuositappio tulee tänä vuonna olemaan 14,8 milj. euroa ja se tulee ratikan myötä tuplaantumaan – sitä rotkoa ei täytetä muutaman leikkipaikan lopettamisella!

 

 

 

Valoa ei ole nähtävissä tunnelin päässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki riippuu luottamushenkilöiden pätevyydestä

Torstai 21.6.2018

Tampereen kaupunki pohtii virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen konsernijaoston voimin Tampereen Infra Liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

 

Virkamiesjohto ”ajaa kuin käärmettä pyssyyn” vaihtoehtoa, jossa Infra joko jatkaisi osakeyhtiönä tai että siitä ja Tampereen Tilapalvelut Oy:stä muodostettaisiin erillinen osakeyhtiö.

 

 

Virkamiesjohdon ja nyt myös kaupunginhallituksen konsernijaoston lempilapseksi on muotoutumassa erillisen osakeyhtiön muodostaminen.

 

 

Katson omaavani melkoista asiantuntemusta Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnasta, sillä toimin liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 ja sen johtokunnan jäsenenä 2013 – 2017.  Nauttimastani henkilökohtaisesta luottamuksesta kertoo se, että vuodet 2013 – 2014 toimin tuossa tehtävässä SDP:n mandaatilla.

 

 

Vuoden 2009 alusta Infra muodostettiin monista erilaisista yksiköistä ja silloin liikelaitoksen palveluksessa oli hieman alle 800 työntekijää.

 

 

Teimme liikelaitoksessa voimakkaan saneerauksen sekä toimintojen tehostamisen ja siitä kertoo parhaiten se, että luopuessani vuoden 2017 keväällä Infran luottamushenkilöiden muodostamasta johtokunnasta, liikelaitoksen palveluksessa oli n. 430 henkilöä!

 

 

******************

 

 

Infran saneeraaminen oli minulle tuttua puuhaa, sillä sain työelämässä osallistua kahden eri konserniyrityksen osalta vastaavaan toimintaan.

 

 

Meillä oli johtokuntana ilo toimia kahden eri toimitusjohtajan kanssa hyvässä yhteistyössä, kun nostimme kunnallisen liikelaitoksen syvästä suosta kelvollista tulosta tekevien yksiköiden joukkoon.

 

Mainittakoon, että Infran johtokunnassa oli noiden kahdeksan ja puolen vuoden aikana kolme henkilöä – kokoomuslainen puheenjohtaja, SDP:tä edustanut jäsen sekä allekirjoittanut – jotka olimme eniten äänessä johtokunnan kokouksissa. Tässä yhteydessä muistutankin puolueiden vastuuta siitä, että johtokuntiin ja lautakuntiin pitää valita sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät edesauttamaan sen lautakunnan/johtokunnan toimintaa, jonka luottamushenkilöiksi heidät on valittu.

 

 

Erityiskiitokset Infran johtokuntatyöskentelystä osoitan kaupunginhallituksen edustajalle eli Atanas Aleksovskille, joka tarmokkaasti ja asiantuntemuksellaan antoi meille vankkaa selkänojaa.

 

 

 

Mutta siitä Infran tulevaisuudesta:

 

 

Jos Tampereen Infra Liikelaitoksen ei virkamiesjohdon holhouksen vuoksi sallita jatkaa kunnallisena liikelaitoksena – jota pidän parhaana vaihtoehtona – niin esitän, että Tampereen Infra Liikelaitoksesta muodostettaisiin oma erillinen osakeyhtiö.

 

 

Tampereen Infran hautaaminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallintaan rapauttaisi saneeratun ja hyvään taloudelliseen iskuun päässeen yksikön siihen tehottomaan toimintaan, josta Tampereen kaupungilla on aivan riittävästi kokemuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella todettiin 495 uutta tippuritapausta vuonna 1964!

Keskiviikko 20.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Virastotalon aulassa on usein ilmaiseksi saatavana vanhaa kirjallisuutta, raportteja ja kansioita.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmämme kokouksiin ja niiden tiimoilta käyn ainakin kahdesti kuukaudessa Virastotalolla ja ohikulkiessani vilkaisen, että onko mielenkiintoista aineistoa saatavilla.

Toissapäivänä eli maanantaina 18.6.2018 oli Tampereen kaupunginvaltuuston kokous ja pidimme ryhmäkokouksen ennen sitä.

Tällä kerralla oli jaossa Tampereen kaupungin tilastollisia vuosikirjoja ja otin valikoimasta vanhimman eli...

...Tampereen kaupungin tilastollisen vuosikirjan vuodelta 1964.

Vuosikirjan kakkossivulla kerrotaan, että kyseessä on kahdeksastoista vuosikirja.

Vuosikirjassa on Tamperetta koskevia pikkutarkkoja tietoja 142 sivua ja lopuksi kymmenkunta sivua, jotka käsittelevät koko maata, Helsinkiä ja Turkua sekä Tamperetta.

Sisällysluettelosta ilmenee, että tarkkoja tilastoja eri vuosilta on mm. väestöstä, väestömuutoksista, asunto-oloista ja rakennustoiminnasta, terveyden- ja sairaanhoidosta, sosiaalisista oloista, opetus- ja sivistystoiminnasta, liikenteestä ja kulkuneuvoista, verotuksesta, kunnallistaloudesta sekä monesta muusta asiasta.

On selvää, että nykypäivänä ei saisi julkaista niin tarkkoja tietoja esim. kaupunkilaisten sairauksista, kuin vielä vuonna 1965 julkaistiin.

Huvittavasta pikkutarkkuudesta kertoo mm. se tilastotieto, että Santalahden asemalta nousi rautatievaunuun 4 matkustajaa vuonna 1964 ja että Tampereelta ostettiin samana vuonna I luokan matkalippuja 12.511 rautateitse matkaaville!

 

Mainitsin jo sairauksien ja tautien esiintymisen ja kuvassa kärpäslätkän varren rajaamalla alueella kerrotaan sukupuolitautien esiintymisluvut!

On maailma muuttunut 53 vuodessa!

-Esko Erkkilä-

Liian paljon liian nopesti!

Tiistai 19.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana eilen valtuustoryhmämme kokoukseen, jossa käsittelimme klo 16.30 alkaneessa kokouksessa esilletulevia asioita.

En jäänyt paikanpäälle seuraamaan kaupunginvaltuuston kokousta, vaan kiirehdin mökille Viljakkalan Majajärvelle ja nyt "toisella silmällä" seuraan kaupunginvaltuuston verkkolähetystä.

Keskeistä kokouksessa on se, että kaikilla on huoli Tampereen kaupungin heikosta taloudellisesta tilanteesta. Teot ja päätökset kuitenkin puuttuvat, sillä vain puhetta piisaa.

Puheen pärinää kuunnellessa tulee etsimättä mieleen, että mistä löytäisimme sen "Sipilän", joka laittaisi Tampereen talouden kuntoon kolmessa vuodessa eli tekisi saman tempun, jonka Keskusta-johtoinen hallitus sai aikaan maassamme.

Otsikossa mainittu totuus on rahoitusjohtaja Jukka Männikön toteamus, jossa taitaa olla koko Tampereen talouskatastrofin ydin.

-Esko Erkkilä-

Päätösehdotuksen erikoinen perustelu

Maanantai 18.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään eli 18.6.2018 kevätkauden viimeiseen kokoukseensa.

Esityslistalla on useita mielenkiintoisia aiheita ja eräs niistä on pykälä 123 eli Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös.

Viime vuosi taisi olla jo seitsemäs peräkkäinen vuosi, kun Tampereen kaupunki teki alijäämäisen tuloksen.

Kaupunginvaltuustokokouksen valmisteluaineistossa todetaan, että viime vuonna Tampere teki 10,7 milj. eron verran alijäämäistä tulosta.

Hämmästyttää, että kaupunginhallituksen päätösehdotuksessa todetaan mm. näin:

"Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä."

On tämä kuntamaailma kummallista, kun kritiikki taloudenpidon leväperäisyyksistä yritetään kieltää.

Haluaako kaupunginhallitus tuolla lauseella siis asettaa suitset suuhun niille kaupunginvaltuutetuille, jotka haluaisivat sanoa muutaman sanan viime vuoden taloudenhoidosta?

Kannustan kaupunginvaltuutettuja käyttämään kokouksessa runsaasti puheenvuoroja ja etsimään syitä Tampereen kaupungin huonoon taloustilanteeseen.

Ymmärrän, että edelliselläkin vaalikaudella kaupunginvaltuutettuina toimineille kaupunginhallituksen "suut tukkiva" päätösesitys sopii, mutta viime kevään kuntavaaleissa valituiksi tulleet uudet kaupunginvaltuutetut ovat toivottavasti äänessä!

-Esko Erkkilä-

Alkaako Tampere taipumaan Pirkanmaa-myönteiseksi!

Lauantai 16.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kritisoin taannoin tällä saitilla sitä, että Tampere on yrittämässä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Nyt, kun Tampere on solminut kyseisestä aiheesta yhteistyötä tavoittelevan aiesopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa, olen valmis lieventämään kantaani.

Kantani lieventämiseen vaikuttaa oleellisesti se, että Tampere haluaa kulttuuripääkaupunkihankkeeseen mukaan myös muita Pirkanmaan kuntia.

Tampereen taipuminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa ja se, että se haluaa samaan konsortioon myös muita Pirkanmaan kuntia kertoo, että persaukinen Tampere ei pysty yksinään toteuttamaan niin suurta projektia, kuin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakeminen merkitsee.

On toivottavaa, että Tampereen nöyrtyminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa sekä yhteistyöhalukkuus myös muiden pirkanmaalaiskuntien kanssa on osoitus siitä, että maakuntamme keskuskaupunki arvostaa kaikkia prkanmaaliskuntia - merkittävä suunnanmuutos aikaisempaan.

Tampereen nöyrtyminen kertoo myös sen ikiaikaisen totuuden, että taloudelliseen kaaokseen itsensä ajanut kunta, kaupunki tai yritys ei pysty tositilanteessa sanelemaan yhteistyön ehtoja, vaan ne sanelevat tykkänään toiset tahot!

-Esko Erkkilä-

Tosiasiat unohtuivat

Lauantai 2.6.2018 - -Esko Erkkilä-

                                                                                                                              Tampereen kaupunginhallitus päätti 28.5.2018, että Tampere tavoittelee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 ja samalla se päätti käynnistää Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 –hankkeen.

 

Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimii yksi suomalainen kaupunki ja aiemmin hakemuksestaan ovat kertoneet Mänttä-Vilppula sekä Oulu.

 

 

Hakemus Euroopan suomalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020, jonka jälkeen riippumaton eurooppalainen asiantuntijaelin päättää jatkoon selvinneet suomalaishakemukset.

 

 

Hakuprosessi on pitkä ja vaatii paljon työtä sekä ennen kaikkea rahaa. Hankkeeseen on tämän vuoden bujetissa varattu 300.000 euroa ja kahtena seuraavana vuonna hakuprosessiin ennakoidaan tarvittavan 400.000 – 500.000 euron rahoitus kumpanakin vuonna.

 

 

 

***********************

 

 

Tampereen ennakoidaan tänä vuonna tekevän 60 miljoonan euron suuruisen alijäämäisen taloudellisen tuloksen, mutta se ei päättäjiä tunnu paljoakaan kiinnostavan, kun uusia rahanreikiä suunnitellaan koko ajan.

 

 

Ratikasta ei opittu mitään!

 

 

**********************

 

 

Tampere haki edellisen kerran Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011, mutta huonolla menestyksellä, sillä Turku tuli valituksi ja Mänttä-Vilppulakin taisi kiilata Tampereen edelle.

 

 

 

 

Minulla on mökin perinnehuusin seinällä juliste, jolla Tampere pyrki vakuuttamaan kotimaiset tahot erinomaisuudestaan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi.

 

 

Juliste on vuosien saatossa joutunut lintujen hakkaamaksi ja hiirien nakertamaksi, mutta Tampereen silloinen hakuslougan ”Tunnetta, taidetta, tarinaa” näkyy edelleen selvästi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Etsivä vanhustyö -seminaari 31.5.2018

Perjantai 1.6.2018 - -Esko Erkkilä-

 

Olen Tampereen Vanhusneuvoston jäsen ja järjestimme eilen Tesoman uudessa Hyvinvointikeskuksessa seminaarin, jonka teemana oli ”Etsivä vanhustyö”.

 

 

 

 

 

Seminaarin tarkoituksena oli etsiä keinoja, että miten me kolmannen sektorin vapaaehtoistoimijat löytäisimme ne yksinäisyydestä kärsivät seniorit, jotka ovat syystä tai toisesta jumiutuneet neljän seinän sisälle.

 

 

 

 

 

Seminaarimme avasi neuvostomme puheenjohtaja, ex-kansanedustaja Arja Ojala.

 

 

 

 

 

Tilaisuuttamme johtivat topakkaan tyyliinsä Arja Ojala sekä esittelijäsihteerimme Kirsi Nurmio.

 

 

Kiitokset Kirsille niistä monista erityistilaisuuksista ja tutustumistapahtumista, joita hän järjestää Vanhusneuvoston jäsenille – harmittelen, että en saa kalenteriini mahtumaan niitä kaikkia.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen joka toinen maanantai järjestämät Maanantaitapaamiset ovat mitä parhainta kolmannen sektorin toimintaa, joita senioreille järjestetään.

 

 

Tämän seikan totesimme seminaarissa yhdessä yhdistyksemme sihteerin Pirkko Tilviksen kanssa, kun hänen kanssaan ”Terveenä ja kotimaisena” yhdistyksemme puheenjohtajana seurasin tiiviisti seminaarin antia!

 

 

Täytyy todeta, että arvostuksemme omaa toimintaamme kohtaan nousi seminaarin antia seuratessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-