Häntä heiluttaa koiraa!

Torstai 28.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin viranhaltijoiden nurja asenne alueellisen vaikuttamisen kanavaan Alvareihin ja asukasdemokratiaa väheksyvä asenne ilmenee valitettavan hyvin Tampereen kaupungin kuntademokratiayksikön tekemän kyselyn vastauksista.

Julkisuuteen toimitetussa tiedotteessa tosin yritetään muuttaa musta valkoiseksi, mutta tulokset puhuvat puolestaan – viranhaltijoista ainoastaan reilu kolmannes antaa arvoa asukasdemokratialle.

Toisin on Ale-Alvareissa toimivien kaupunkilaisten näkemys, sillä peräti kolme viidesosaa on tyytyväisiä Alue-Alvarin toimintaan ja katsoi sen vastanneen heidän odotuksiaan.

Kysymys on tärkeästä periaatteesta eli siitä, että määräävätkö virkamiehet vai luottamushenkilöt tai peräti kaupunkilaiset Tampereen kaupungin kehityssuunnat.

Pitäisi olla täysin selvää, että virkahenkilöt eivät päätä mistään, he ainoastaan valmistelevat päätösprosessiin tulevia asioita. Tätä taustaa vasten tuntuu ihmeelliseltä, että ainoastaan runsas kolmasosa virkahenkilöistä arvostaa Alvari-toimintaa.

Luottamushenkilöt ovat monissa yhteyksissä todenneet voimattomuutensa virkahenkilöitä vastaan, mutta nyt saamme toteennäytettynä kuulla, että viranhaltijoista ainoastaan vain reilu kolmannes haluaa arvostaa kuntalaismielipidettä!

Virkahenkilöt ovat linnoittautuneet norsunluutorneihinsa ja näkevät asukasmielipiteen uhkana!

 Häntä siis heiluttaa koiraa!

Tampereen kaupungin luottamushenkilönä en hyväksy, että kaupungin virkahenkilöt esiintyvät kuin ”Euroopan omistajat”. Erilaisissa koulutus- ja luentotilaisuuksissa virkahenkilöt korostavat kaikenlaisten johtoryhmien tms. osuutta päätöksenteossa. Tampereen kaupungin päätöksentekoprosessissa niistä ei mainita sanallakaan!

Luottamushenkilöt saavat katsoa peiliin, että todellista valtaa on valunut virkahenkilöille.

Vanha totuus on, että valta otetaan. Tampereella virkahenkilöt ovat ottaneet vallan luottamushenkilöiltä.

Huhtikuun 26. päivänä klo 15.49 Tampereen kaupungin nettisivuille ilmestynyt tiedote ”Alueellisista työryhmistä on tullut tärkeä osa Tampereen päätöksentekoa” on karuun todellisuuteen palauttava tiedote. Virkahenkilöt hyväksyvät ainoastaan pieneltä osin Alvari-toiminnan.

Valitettavaa, sillä häntä heiluttaa siis edelleen koiraa!

Virkahenkilöiden asenne pitää Alvareissa kokea haasteena.

Yhä enemmän asukkaita kiinnostavia tapahtumia, palavereja ja kokouksia sekä niiden linjauksista kertovia nasevia raportteja virkahenkilöille heidän valmistelutyönsä pohjaksi - eiköhän piintynytkin virkamies ala ymmärtämään asiaa.

Kiitän tässäkin yhteydessä Alvereiden vetäjiä eli vuorovaikutussuunnittelijoita siitä työstä, jota olette Alvareissa tehneet. Työtä riittää, jotta saamme kaupungin virkahenkilöistä sen vajaan kaksikolmannestakin ymmärtämään ja hyväksymään Alvarit oleellisena osana Tampereen kaupungin päätöksentekoa. 

 

-Esko Erkkilä-

Iidesjärven osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen esittely etelä-alvarilaisille oli Alvari-toimintaa parhaimmillaan

Tiistai 12.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan Alvari-toiminnasta näin:

”Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.”

Toteamus on ylevä, mutta kriittisestikin asioihin suhtautuvan on todettava, että Alvari-toiminta on juuri sitä mitä luvataan. Lupausten täyttyminen on paljolti alue-Alvareita vetävien vuorovaikutussuunnittelijoiden ammattitaidon tulosta.

Etelä-Alvarille esiteltiin 4.4.2011 Iidesjärven alueesta valmistunutta kolmea osayleiskaavan alustavaa luonnosvaihtoehtoa.

Seuraavana on vuorossa vaikutusten arviointi, jonka toteuttaa Finnish Consulting Group. Alustavista luonnosvaihtoehdoista Alvari-tilaisuudessa kertoivat Tampereen kaupunkikehitys sekä FCG:n konsultit.

Olin mukana lähes kolme tuntia kestäneessä mielenkiintoisessa tilaisuudessa Steiner-koululla.

Tilaisuus toteutettiin alustuksella eri vaihtoehdoista ja sen jälkeen etelä-alvarilaiset työstivät alustavia suunnitelmia työpajatyöskentelynä.

Tilaisuus oli Tampereen kaupunkikehityksen henkilöille ja FCG:n konsulteille antoisa, sillä he saivat jatkotyöskentelynsä pohjaksi yli kolmesataa yksityiskohtaista mielipidettä Iidesjärven osayleiskaavan kehittelemiseen – ja täysin ilmaiseksi!

Merkitystä on myös sillä, että asukkaat tunsivat olevansa osayleiskaavan kehittelyssä mukana ja se varmasti vähentää aikanaan kaavan saamaa vastustusta.

Osayleiskaava etenee Yhdyskuntalautakuntaan touko…kesäkuussa ja lopullinen ehdotus osayleiskaavaksi ja sen hyväksyminen on tarkoitus saada valmiiksi v. 2012.

Iidesjärven osayleiskaavan tavoitteina ovat mm.:

• asukkaiden, eläinten ja kasvien elinolosuhteiden sekä ympäristön huomiointi
• alueella sijaitsevan vanhan kaatopaikan kunnostus
• rikkaan kasvi- ja eläinlajiston säilyttäminen ja sen nivouttaminen alue- sekä yhdyskuntarakenteeseen
• joukkoliikenteen järjestäminen
• ainutlaatuisen Pitkäjärvi-Kaukajärvi-Iidesjärvi –murroslaakson kulttuuriperinteen säilyttäminen

Iidesjärven osayleiskaava perustuu kahdelle – oikeastaan kolmelle – vaihtoehdolle.

1. Perhepuistovaihtoehto
2. Rakennusvaihtoehto 1, pientaloja
3. Rakennusvaihtoehto 2, kerrostaloja

Lopullinen osayleiskaava saattaa muodostua näiden yhdistelmästä.

Joitain hajahuomioita asian tiimoilta:

Perhepuistomaisen viitesuunnitelman toteuttaminen olisi Suomessa lähes ainutlaatuinen ratkaisu.

Perhepuistoratkaisussa vanhan kaatopaikan kunnostus voitaisiin hoitaa ”kevyellä” mallilla, mutta muissa vaihtoehdoissa kaatopaikan poistaminen pitäisi toteuttaa täydellisenä niiltä osin, joissa asuinrakentamista tulisi entisen kaatopaikan kohdalle.

Kaikissa vaihtoehdoissa Iidesjärven pohjoispäähän suunnitellaan kevyenliikenteen siltaa.

Iidesjärven kuuluminen lintuvesien suojeluohjelmaan on huomioitava kaikissa vaihtoehdoissa.

Lepakoiden, hyönteisten, lintujen ja harvinaisten sammakkolajien esiintyminen pitää huomioida mm. järveä kiertävän kävelyreitin valaistusratkaisuissa.

Alustaviin suunnitelmiin kuluu avoimena säilytettävät järvinäkymät ja myös uusia järvinäkymäsektoreita pitää avata.

Perhepuistoratkaisussa entisen kaatopaikan kohdalle tulisi ns. monikäyttönurmi. Myös skeittaus- ja parkour –mahdollisuudet pitää huomioida. Kotieläin- ja perinnepiha ovat mukana suunnitelmissa.

Iidesjärven osayleiskaavan periaate on se, että Iidesjärvi on kaikkien tamperelaisten käytettävissä ja sitä ei varata minkään alueen asukkaille erityisesti.

Alvari-tilaisuudessa kritisoitiin rakentamisvaihtoehdoissa kaavailtua tehottomuutta. Pientalovaihtoehdossa alueelle tulisi ainoastaan 500…700 uutta asukasta ja kerrostalovaihtoehdossakin vain 1.000 uutta asukasta.

Kerrostalovaihtoehdossa kerrosneliöitä tulisi 35.000 kerrosneliömetriä eli 35 neliötä asukasta kohti!

Todettiin, että perhepuistovaihtoehtoa tuskin voidaan toteuttaa, sillä se olisi tehokkuuden kannalta heikoin vaihtoehto. Toisaalta perhepuiston tuomia sosiaalisesti myönteisiä vaikutuksia on vaikea arvioida rahassa.

Kiitän Etelä-Alvarin puuhahenkilöitä mielenkiintoisen ja tärkeän tilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus soi hyvän tilaisuuden asukasvaikuttamiselle ja toivottavasti sitoutti yleisöä tuleviin ratkaisuihin!

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari aloitti innolla uuden kaksivuotiskauden!

Sunnuntai 27.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Eräs Tampereen kaupungin periaatteista julistusten tasolla on ”Tampere kaupunki kuulee kuntalaista”.

Osa kuntalaisten suoraa osallistumista edustuksellista demokratiaa täydentävänä toimintana on Alvari-toiminta.

Alvari eli alueellisen vaikuttamisen kanava koostuu Alue-Alvareista eli alueellisista työryhmistä, pormestarin asukasilloista ja nuorille tarkoitetuista Nuoriso-Alvareista.

Fyysisesti kokoontuvia Alue-Alvareita on Tampereella nyt neljä – Etelä-Alvari, Kaakkois-Alvari, Koillis-Alvari ja Länsi-Alvari – ja niiden lisäksi on Keskikaupungin Facebook-Alvari eli Tampereen Alvari.

Etelä-Alvari perustettiin v. 2008 ja olen ollut sen toiminnassa mukana alusta alkaen.

Kaupunginhallitus päätti 14.2.2011 neljän alueellisen työryhmän eli Alue-Alvarin nimeämisestä vuosille 2011 – 2012. Tulin nimetyksi Etelä-Alvarin jäseneksi.

Etelä-Alvarin järjestäytymiskokous pidettiin torstaina 24.2.2011 klo 17.30 Hatanpään koululla.

  

  

Kokouksessa on hyvä osanotto, sillä kaupunginhallituksen Etelä-Alvariin nimeämästä 57 jäsenestä oli paikalla 35 henkilöä.

 

 

  

Kokouksen avasi ja sen puheenjohtajana toimi vuorovaikutussuunnittelija Aija Karttunen.

 

Kokouksen virallisen osuuden ainoina kohtina olivat puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajien valinta vuosille 2011 – 2012.

 

Puheenjohtajaäänestyksessä annettiin 35 ääntä ja ne jakaantuivat seuraavasti:

• Juhani Skogberg, 20 ääntä
• Taina Lampu, 10 ääntä
• Pertti Järvinen, 5 ääntä

 

 

Äänestyksen tulos merkitsi, että Juhani Skogberg tuli valituksi Etelä-Alvarin puheenjohtajaksi 2011 – 2012.

  

Varapuheenjohtajavalinnan kohdalla Lasse Kristeri teki ehdotuksen, että puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi ja kolmanneksi tulleet valittaisiin varapuheenjohtajiksi äänimäärien osoittamassa järjestyksessä. Kristerin ehdotus sai yksimielisen kannatuksen ja siten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Taina Lampu ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pertti Järvinen.

 

Bloginpitäjä onnittelee uutta-vanhaa puheenjohtajaa ja samoin uutta-vanhaa ensimmäistä varapuheenjohtajaa sekä uutta toista varapuheenjohtajaa!

 

 

Etelä-Alvarin puheenjohtajisto 2011 - 2012. Juhani Skogberg (vasemmalla), Taina Lampu (keskellä) ja Pertti Järvinen (oikealla). 

Uskon vakaasti, että Teidän ja Aijan johdolla saamme paljon aikaan!

 

Kokouksen virallisen osuuden jälkeen käytiin vilkas ja antoisa keskustelu Etelä-Alvarin alustavasta kevään ohjelmasta, alatyöryhmistä, aluerahan hakemisesta, kokouspaikoista sekä muista käytännön asioista.

 

 

Lopuksi etelä-alvarilaiset kokoontuivat ryhmäkuvaan. Meitä oli paikalla niin paljon, että syrjemmälle sijoittuneet eivät mahtuneet bloginpitäjän ottamaan kuvaan!

 

Innolla mukaan lähtemässä

 

-Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden viljelemä termi "kehittäminen" merkitsee kansalaisten näkökulmasta palvelujen lopettamista

Perjantai 25.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden ja kansalaisten kielenkäytössä samat sanat merkitsevät tyystin erilaista sisältöä.

Virkahenkilöt ja rahvas käyttävät puheessaan samoja sanoja, mutta he tarkoittavat eri asioita.

Sanapari ”palvelujen kehittäminen” on hyvä esimerkki tästä.

Virkahenkilöiden puheessa sanaparilla ”palvelujen kehittäminen” pyritään verhoamaan asukkaiden kannalta palveluiden tulevat heikennykset positiivisen ilmaisun taakse.

Asukkaat ovat oppineet lukemaan virkahenkilökieltä ja tiedämme, että sanapari ”palvelujen kehittäminen” merkitsee palvelujen heikennyksiä, jopa niiden loppumista kokonaan.

Saimme tästä malliesimerkin tiistaina tammikuun 25. päivänä Tampereen Keskusvirastotalolla, jossa virkahenkilöt esittelivät Etelä-Alvarin jäsenille ikäihmisten palveluja Tampereen eteläisellä alueella.

Virkahenkilöt – Sisko Hiltunen ja Sami Uusitalo –lipsauttivat, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa suunnitellaan ”kehitettäväksi”.

Tartuin kiinni asiaan ja kysyin suoraan, että aiotaanko se lopettaa. Saimme kuulla, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa ollaan siirtämässä Lakalaivaan rakennettavaan liikekeskukseen.

Asiassa on kuitenkin iso mutta ja se on se, että Lakalaivan alueen kaavoitustyötä ei ole vielä kunnolla edes aloitettu, joten liikekeskuksen rakentaminen toteutuu vasta monen vuoden päästä.

Nyt pelkäämme Palokallion aikuisneuvolan lopettamista, sillä sitähän virkahenkilöiden kielenkäytössä termi kehittäminen merkitsee.

Palokallion aikuisneuvola palvelee laajaa aluetta eli Multisillan, Peltolammin sekä Palokallion asukkaita. Se on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä tarvittaessa perjantaisin.

Palokallion aikuisneuvolaa hoitava terveydenhoitaja huolehtii Koivistonkylän aikuisneuvolasta keskiviikkoisin ja torstaisin.

Soitin päivystävälle terveydenhoitajalle ja sain kuulla, että perjantain aukioloajat ovat suuren kysynnän vuoksi välttämättömiä ja nytkin runsaan viikon kuluttua olevalle perjantaille oli jäljellä enää yksi aika! Jonotusaika Palokallion aikuisneuvolaan on siis venymässä lähelle kahta viikkoa eli palvelulla on kysyntää.

Palokallion aikuisneuvola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Multisillasta, Peltolammilta sekä Palokalliolta. Osa sen asiakkaista pystyy kulkemaan sinne omatoimisesti. Omatoiminen kulkeminen kauas kotokulmilta ei onnistuisi ja alueemme väki ei halua täyttää kaukana olevien aikuisneuvoloiden ja muiden vastaavien paikkojen odotustiloja. Sairaana vuoron odottaminen ei ole leikintekoa.

Multisiltalaiset, peltolammilaiset ja palokalliolaiset odottavat Palokallion aikuisneuvolaa kehitettävän kaikkina arkipäivinä aukiolevaksi. Emme hyväksy virkahenkilöiden ilmeistä suunnitelmaa sen ”kehittämiseksi” eli toiminnan lopettamista!

-Esko Erkkilä-

Virkamies käytti arvostavaa termiä asukkaista

Torstai 27.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tiistaina 25. päivä tammikuuta kuuntelemassa Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Sisko Hiltusta ja suunnittelija Sami Uusitaloa, kun he kertoivat Tampereen eteläisellä palvelualueella tehdystä ikäihmisten palvelusuunnitelmasta.

Kyse oli Etelä-Alvarin järjestämästä tilaisuudesta.

Ilahduin, kun Sami Uusitalo joka käänteessä käytti asukkaista termiä ”asiakas”.

Nuoren virkamiehen innostunut ote työhönsä ja kaupunkilaisista käyttämä termi ”asiakas” viestivät oikeaa asennetta. Vastaavaa näkee ja kuulee virkamiesten suunnalta liian harvoin.

Olen muutaman kerran käynnistänyt ”asiakas” –termin tiimoilta keskustelun lääkäreiden kanssa.

Koen itseni terveydenhuollon ja sairaanhoidon asiakkaaksi, kun jonkun pikkuvaivan vuoksi joudun turvautumaan lääkärinhoitoon.

Kavahdan, jos lääkäri kutsuu minua potilaaksi pikkuvaivaa hoitaessaan. Mielestäni olen potilas korkeintaan vasta sitten, jos minusta joudutaan huolehtimaan makuuasennossa.

Kansalainen on asiakas terveyden- ja sairaanhoitoalalla työskentelevillä, sillä ainoastaan heitä hoitamalla lääkärit ja sairaanhoitajat ”saavat leivälleen voita”.

Potilas-termin yletön käyttäminen lähestyy alistamis-mentaliteettia ja sen tapainen toiminta saa karvat nousemaan ainakin minulta.

Lausuin Sami Uusitalolle kiitokset jo Alvari-tilaisuudessa ja toistan kiitokseni nyt tässä!

Esimerkillistä toimintaa virkamieheltä!

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari muisti alueensa senioreja!

Torstai 20.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivat Alvarit ovat vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Alvareiden kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun.

Alue-Alvari eli alueellinen työryhmä on kunkin alueen asukkaiden vaikutuskanava. Näissä alueellisissa työryhmissä ovat jäseninä alueen yhdistysten ja seurojen edustajat sekä muut alueensa asioista kiinnostuneet asukkaat.

Olen Etelä-Alvarin jäsen ja mm. näillä sivuilla käsitelty moni asia on tullut tietooni Alvari-toiminnassa.

Päätimme viime joulukuussa myöntää Tampereen kaupungin Etel-Alvarille osoittamista vuoden 2010 määrärahoista virkistysavustuksia seitsemälle Tampereen eteläisellä alueella sijaitsevalle palvelutalolle ja korttelikerholle , 130 euroa jokaiselle.

Palvelutalot ja korttelikerhot käyttivät avustuksensa seuraavasti:

- Taatalan palvelukoti: Kirkasvalolamppu

- Kuuselan palvelukoti: Retki torttukahveille kauppahalliin avustajien kanssa

- Petäjäkoti: Musiikkitapahtuma

- Vaskikodit: Fysioterapeutin ohjaus muutaman kerran

- Nekalan päiväkeskus: Musiikkituokioita useampana päivänä

- Peipontupa: Pikkujouluretki bussilla, ruokailu ym.

- Multitupa: Vähän runsaammat pikkujouluruokailut

Etelä-alvarilaiset kävivät luovuttamassa virkistysavustukset kaikille saajille joulukuun puolenvälin tietämillä.

Taatalan palvelukodissa tapahtuman merkeissä vierailivat joulukuun 17. päivänä Ensi Järvinen ja Esko Erkkilä.

Kirkasvalolampun hankintahinta oli hieman korkeampi kuin Etelä-Alvarin virkistysavustus, mutta Taatalan palvelukoti laittoi ”omistaan” hinnanerotuksen.

Kirkasvalolampun vastaanottivat Taatalan palvelutalon esimies Lidia Holopainen  ja Ella Shemaikka sekä Maire Eskola.

Kirkasvalolamppua oli jo ehditty kokeilla ja Maire Eskola kiitteli sen tehoa sekä totesi, että se helpottaa paljon lukemista!

 

-Esko Erkkilä-

Erityisopetuksen suunnittelussa pitää hyödyntää vammaislasten vanhempien tietoa

Perjantai 26.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti alueillan "Koulupolut" -teeman merkeissä marraskuun 24. päivänä.

 

Tilaisuus järjestettiin Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen tiloissa ja kysymystä olivat alustamassa aluerehtori Paula Kangas sekä Peltolammin koulun rehtori Markku Rissanen.

 

Muiden kiireideni vuoksi ehdin tilaisuuteen vasta sen jälkeen, kun rehntorit olivat lähteneet.

 

Kaupungin virkamiehet ovat oppineet hyödyntämään Alvari-osaamisen ja sen vuoksi meille oli jätetty kaksikin kysymyslistaa pohdittavaksi.

 

Eräs kysymys koski tuentarpeisten oppilaiden opetuksen järjestämistä.

 

Toistin monta kertaa esittämääni, kun muistutin, että Tampereen Valkoisessa talossa istuvien virkahenkilöiden pitäisi hyödyntää erityisopetuksen suunnittelussaan niiden monien yhdistysten tietoa, taitoa ja kokemusta, joissa toimivat erityislasten vanhemmat omaavat.

 

Tampereella toimii kolmisenkymmentä eri yhdistystä, joissa toimivat aktiivit omaavat omakohtaista kokemusta erityislasten opetuksesta. Tämä tieto ja kokemus pitäisi Tampereen kaupungin pystyä hyödyntämään.

 

Tampereen kaupunki teki viisaasti, kun se taannoisen kouluverkkouudistuksen toteuttamisessa jätti erityisopetuksen remontin toteutettavaksi myöhemmin.

 

Aika kuitenkin kuluu ja suunnitteluun on pantava vauhtia.

 

Etelä-Alvarin "Koulupolut" -alueillan aikana Tampereen kaupunginvaltuusto piti kokoustaan.

 

Kokouksen eräs asiakohta oli kaupunginvaltuutettu Sofia Wikman´n aloite saada mainetta niittäneen suomalaisen perusopetus kansainväliseksi vientituotteeksi.

 

Kuuntelin Radio Moreenista Vikman´n aloitteen pohjalta valtuustossa käytyä keskustelua ja tunsin mielihyvää, kun valtuutetut innolla kehuivat Suomen peruskoulujärjestelmää. SKP:n Jari Heinonen tosin propangandoi, että se on kopioitu DDR:stä!

 

Suomalainen peruskoulujärjestelmä omaa vientituotteelta vaadittavat ominaisuudet, mutta erityislasten koulutusohjelmaksi siitä ei ole.

 

Jotta saamme peruskoulujärjestelmämme vientikuntoon, on siihen tehtävä tarkistuksia erityisopetuksen osalta. Tässä työssä erityislasten vanhemmilla on paljon annettavaa.

 

-Esko Erkkilä-

Kylmää kyytiä kaavoitusillassa Peltolammin yleissuunnitelmasta

Lauantai 23.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari järjesti kaavoitusillan 13.lokakuutaTampereen Normaalikoululla. Tilaisuudessa olivat alustamassa yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi ja arkkitehti Elina Karppinen.

 

Tilaisuudessa keskityttiin eteläistä Tamperetta koskeviin kaavoihin ja kaavahankkeisiin.

 

Ennakko-odotukset kaavaillan annista olivat laihat, mutta illan anti oli etelä-tamperelaisten kannalta paljon laihojakin odotuksia kylmempi.

 

Keskityn tässä kirjoituksessa Peltolammin yleissuunnitelmaan liittyviin näkökohtiin.

 

Virkahenkilöt ovat laatineet Peltolammin aluetta koskevan yleissuunnitelman, joka perustuu viihtyisän Peltolammin alueen tiivistysrakentamiseen.

 

Yleissuunnitelma on ohjeellinen ja sillä ei ole kaavan statusta.

 

Yleissuunnitelmaan kirjatut hankkeet etenevät asemakaavoiksi, joten peli on yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen asukasvinkkelistä tosiasiassa menetetty.

 

Asemakaavaa voi pyytää taloyhtiö tai hankekehittäjä. Kysyin, että mikä tai kuka on hankekehittäjä?

 

Yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi vastasi, että hankekehittäjä voi olla esim. rakennusliike. Kangasniemen vastaus osoitti todeksi asukkaiden pahimmat ounastelut eli Peltolammin yleissuunnitelman tosiasiallisina tiivistysrakentamisen taustapiruina ovat rakennusliikkeet.

 

Tilaisuudessa herätti huomiota ja pelkoa se, että arkkitehtien esityksissä vilahti aivan liian monta kertaa nimi NCC - Peltolammin tiivistysrakentaminen lienee kabineteissa jo päätetty NCC:n reviiriin kuuluvaksi bisnesalueeksi.

 

Tilaisuudessa herätti suurta ihmetystä, että lentomelualueelle arkkitehdit ovat laatineet silmää räpäyttämättä uusia asuntoja. Yleiskaava-arkkitehti Kangasniemi toki totesi Valtioneuvoston päätöksen kieltävän lisäämästä asuntoja lentomelualueelle. Miksi määräystä Peltolammin yleissuunnitelmassa ei ole noudatettu?

 

Yleissuunnitelmassa tiivistysrakentamista on esitetty nykyisen Siwan sekä Peltolammintorin läheisyyden lisäksi Säästäjäntorin ympäristöön. Näistä alueista jopa arkkitehtien kartoissa Siwan sekä Peltolammintorin alueet oli merkitty lentomelualueeksi. Todellisuudessa myös Säästäjäntori kuuluu lentomelualueeseen, mutta "hallinnollisella" päätöksellä se on rajattu sen ulkopuolelle.

 

Tilaisuudessa tuli yleisön toimesta esille, että lentomelualueiden rajoja muutellaan mielivaltaisesti kartoilla - tosiasiallisesti lentomelualuetta ei voi pienentää. Tampereella Tampere-pirkkalan lentokentän lentomelualue itäisellä laskeutumisreitillä alkaa jo Hallilasta ja jatkuu voimistuvana lentokentän itäpäätyyn saakka.

 

Hornet-melusta arkkitehti Karppinen esitti käsittämättömän mielipiteen, että eihän Hornet-melua koko ajan kuulu! Kaikille lienee selvää, että Hornet-kalusto ei koko aikaa ole laskeutumassa Peltolammin yllä, joten kaikkea sitä arkkitehdin päässä liikkuukin!

 

Pidän hyvin valitettavana, että Peltolammin yleissuunnitelma on laadittu vastoin Valtioneuvoston lentomelulinjausta. Arkkitehtien toivoisi nykyistä paremmin tutustuvan Suomen lainsäädäntöön ja noudattavan siellä määrättyjä periaatteita ja säädöksiä.

 

-Esko Erkkilä-

Mistä niitä päteviä Alvari-vetäjiä oikein tulee?

Lauantai 9.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella vilkkaana virinnyt Alvari-toiminta on merkittävä kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen. Alvari tarkoittaa alueellisen vaikuttamisen kanavaa.

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla todetaan, että Alvari on vuorovaikutuskanava asukkaiden ja kaupungin välillä. Sen kautta asukkaat saavat tietoa oman alueensa asioista ja pystyvät vaikuttamaan asuinympäristönsä ja palvelujen suunnitteluun. Kaupunki taas tarvitsee aluetta koskevaa tietoa asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

 

Tampereella on nyt kolme Alvaria; perustamisjärjestyksessä ne ovat Länsi-Alvari, Etelä- Alvari ja Kaakkois-Alvari.

 

Olen ollut mukana Etelä-Alvarin toiminnassa sen perustamisesta saakka.

 

Alvareiden toiminnan peruspilari on hyvä vetäjä. Alue-Alvareiden vetäjiä kutsutaan vuorovaikutussuunnittelijoiksi.

 

Kaikilla Alvareilla ja siten kaikilla tamperelaisilla on ollut onni saada Alvareille pätevät vetäjät. Birgitta Tunturi vetää Länsi-Alvaria, Aija Karttunen Etelä-Alvaria ja Sirpa Koivu Kaakkois-Alvaria.

 

Oudoksun mielipiteitä, joissa moititaan, että Tampereen kaupunki ei kuuntele asukasmielipidettä.

 

Oudoksumiselleni ovat perusteita väen laimea osallistuminen esim. pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoihin. Myös Alvari-toimintaan osallistuminen on valitettavan harvalukuisen aktiivijäsenjoukon varassa.

 

Asukasvaikuttaminen on ilmeisesti nähtävä siten, että aktiivijoukko osaa tunnustella laajan kaupunkiväestön mielipiteen ja sitten tuoda sen mainittujen kanavien kautta päättäjien pöydälle.

 

Myönnän, että erilaisiin asukasiltoihin ja Alvari-toimintaan osallistuminen on paljolti myös aikataulukysymys. Yksistään Alvari-toimintaan liittyviä sähköposteja saattaa päivän mittaa kertyä muutamia. Pidän kunnia-asiana lukaista kaikki ne läpi, sillä eivät alue-alvarit niitä turhaan lähettele.

 

Alue-Alvarit muodostavat virallisen kanava asukkailta päättäjille.

 

Alvareiden toimikausi on kaksi vuotta ja seuraavan kaksivuotiskauden jäsenet Alvareihin valitaan vuodenvaihteen tienoilla. Kannustan tamperelaisia osallistumaan Alvari-toimintaa, sillä se on yksi kanava asukasmielipiteen saattamiseksi päättäjien tietoisuuteen.

 

Alue-Alvareiden vetäjien aktiivisuudella on keskeinen rooli Alvareiden toiminnassa. Kaikki Alvareita vetävät vuorovaikutussuunnittelijat ansaitsevat kiitoksen. Toivon, että he jaksavat jatkaa hommiansa entisellä innolla ja aktiivisuudella.

 

-Esko Erkkilä-

Ajatuksia Etelä-Alvarin Sulkavuorilausunnon hienosäätämiseksi

Perjantai 24.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari on jättämässä mielipiteen Sulkavuoreen suunnitellusta jätevedenpuhdistamosta.

 

Puheenjohtaja Juhani Skogberg pyysi Etelä-Alvarin jäseniä kommentoimaan lausuntoluonnosta.

 

Tässä 23.09.2010 lähettämäni kommentointiviesti:

 

 

Tervehdys !

 

Luonnos on kattava ja asiantunteva jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten osalta. Myös prosessin eri vaiheiden "vaiheistaminen" on käsitelty kattavasti.

 

Ikea-räjäytysten tiimoilta saamani kokemuksen perusteella esitän huomioitavaksi puhdistamon rakentamisen yhteydessä ilmeneviä ongelmia.

 

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy Sulkavuoreen louhittavista tiloista?

 

Sulkavuoreen tullaan suunnitelman mukaan räjäyttämään puhdistamotilat kuuden (6) hehtaarin pinta-alalle. Kuuden hehtaarin pinta-ala muodostuu esim. suorakaiteesta, jonka pituus on 300 metriä ja leveys 200 metriä.

 

Jos louhittavan kallioluolan keskikorkeus on 20 metriä, joudutaan vuoren sisältä kuljettamaan kalliolouhosta 1.200.000 kuutiometriä.

 

Mikäli louhe ajetaan ihmisten ilmoille autolla, johon louhetta mahtuu 10 kuutiometriä, se merkitsee 120.000 louhekuormaa.

 

Louhe ajetaan Sulkavuoresta kahden ajorampin kautta eli louheen kokonaismäärä merkitsee 60.000 louhekuormaa/ramppi.

 

Kyse on valtavasta kuljetusurakasta ja louheliikenteen ympäristövaikutukset on jo YVA-vaiheessa selvitettävä tarkasti.

 

Minne Sulkavuoresta ajettava kalliolouhe välivarastoidaan?

 

Liikenneinsinööri Jukka Kyrölä totesi pormestarin asukasillassa Peltolammin koululla 21.09.2010, että Sulkavuoresta louhittavalle louheelle löytyy käyttöä.

 

Kyrölän maininta on helppo uskoa, mutta missä sijaitsee Sulkavuoresta louhittavan kalliolouheen loppusijoituspaikka?

 

Mitkä alueet joutuvat kärsimään mielettömästä louherallista? On varmaa, että louheralli tulee häiritsemään taloja, jotka sijaitsevat lähellä ajoramppien suuta sekä niitä, joiden asunto/talo sijaitsee lähellä niitä liikenneväyliä, jotka johtavat rampin suulta välivarastointipaikalle.

 

Oletan, että Sulkavuoresta louhittava kalliolouhe ajetaan maan pinnalle isoina lohkareina, jotka välivarastoidaan jonnekin eteläisen Tampereen alueelle (minne?) ja sitten aikanaan räjäytetään pienemmäksi louheeksi välivarastointipaikalla. Näin meneteltiin aikoinaan nykyisellä Ikean tontilla ja aiheutettiin suurta vahinkoa lähellä sijaitseville taloille.

 

Sulkavuoresta ajettavan kalliolouheen välivarastointipaikat sekä loppusijoituspaikat pitää selvittää jo tässä vaiheessa. Samoin on selvitettevä se, että joudutaanko kalliolohkareet räjäyttämään välivarastointipaikalla.

 

Välivarastoinpaikoilla suoritettavien räjäytysten vaaratekijät ja ympäristövaikutukset on selvitettävä.

 

 

Kallioluolat Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta Pyhäjärven purkupaikalle?

 

Kävin tänään tutustumassa Moreniassa Sulkavuori-suunnitelmiin. Asukkaiden mielenkiinto suunnitelmia kohtaan on laimea, sillä olin vasta neljäs näyttelyssä vieraillut.

 

Moreniassa varmistui, että Viinikasta Sulkavuoreen ja Sulkavuoresta purkupaikalle tullaan louhimaan omat kallioluolat. Kallioluolien pituus on 3 kilometriä kummallakin.

 

Kuinka paljon kalliolouhetta syntyy kallioluolien louhinnasta?

 

YVA-yleisötilaisuudessa kerrottiin, että kallioluolista louhittava louhe ajetaan ramppeja pitkin luolien puolivälin tienoilta maan päälle. Mikä on tarkka paikka kallioluolien ajorampille/ajorampeille? Tieto on välttämätön, jotta ajoramppien läheisyydessä asuvat asukkaat pystyvät muodostamaan mielipiteensä väliramppien sijainnista ja louheliikenteen ongelmista.

 

Varapurkauspaikka?

 

Yleisötyilaisuudessa kerrottiin, että häiriötilanteita varten rakennetaan varapurkauspaikka, jonne häiriötilanteissa lasketaan puhdistamaton jätevesi.

 

Sijaitseeko varapurkauspaikka kuivalla maalla vai lasketaanko puhdistamaton jätevesi häiriötilanteissa Pyhäjärven rantaveteen esim. Arboretum´n kohdalla?

 

Puhdistamon päiväkapasiteetti on 91.000 kuutiometriä jätevettä vuorokaudessa.

 

Varapurkauspaikan merkityksestä saa kuvan, kun tietää, että jos varapurkauspaikka on käytössä vuorokauden, sen merkitsee puhdistamatonta jätevettä kahden hehtaarin alueelle päästettynä 4,5 metrin paksuista p...avesikerrosta!

 

 

Valitettavasti kuvatut asiat ovat ainakin kalliolouheen osalta täyttä totta. Toivottavasti varapurkauspaikkaa ei koskaan tarvitse ottaa käyttöön, mutta siihenkin pitää jo YVA-vaiheessa valmistautua.

 

 

 

Jos ajatuksistani on jotain hyötyä Etelä-Alvarin lausuntoa hienosäädettäessä, niin siitäpä vaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Alvari esittää syöpäseulontojen laajentamista eturauhassyövän havaitsemiseen

Keskiviikko 15.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin - alueellisen vaikuttamisen kanava Tampereella - aktiivit kokoontuivat torstaina 9.9.2010 Nekalan päiväkeskukseen käsittelemään "Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden" talousarviota vuodelle 2011. Kyseessä oli asukasvaikuttamisen evästystilaisuus budjetin laadintaan.

 

Meitä Etelä-Alvarin aktiiveja oli paikalla viitisentoista ja käsittelimme budjettikysymyksiä muutaman hengen ryhmissä.

 

Esitin PSA-tutkimusten sisällyttämistä tamperelaisten miesten ikäkausitarkastusten osaksi.

 

Tunsin suurta mielihyvää, kun oman ryhmäni lisäksi samaa asiaa kannatettiin kahdessa muussakin eri ryhmässä.

 

PSA-tutkimusten merkitys on nyt osoitettu myös virallisissa tutkimuksissa ja sen vuoksi niiden vaatiminen miesten ikäkausittain toteutettavien terveystarkastusten yhdeksi osaksi on perusteltua.

 

Eturauhassyöpä piinaa yhä nuorempia ikäluokkia. Nuorten miesten - tässä nuorella miehellä tarkoitetaan 50…55-vuotiaita - eturauhassyöpä on yleensä tyypiltään ärhäkkä, joten sen havaitseminen varhain on erityisen tärkeää.

 

Eturauhassyöpä - kuten syövät yleensäkin - ovat koko perheen sairaus. Sen vuoksi sen varhaistoteamiseen pitää panostaa.

 

Nykypäivänä syöpää ei tarvitse kokea mörkönä. Olen läpikäynyt eturauhassyöpäleikkauksen v. 2001 ja palannut sen jälkeen täysipainoisesti työelämään. Leikkauksesta on nyt kulunut lähes yhdeksän vuotta ja kuukausi sitten PSA-kontrolli näytti kaiken olevan kunnossa. Ei kannata pelätä syövän olevan kuolemaksi!

 

Syöpäseulontojen laajentaminen eturauhassyövän toteamiseen on parhainta menettelyä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Rintasyövän ja eturauhassyövän uusdiagnoosit liikkuvat molemmat tasolla 4.200…4.300 tapausta vuosittain. Eturauhasyöpä on tavoittanut uusien rintasyöpätapausten määrän per vuosi.

 

Esitän myös näin yksityisesti, että Tampereen kaupunki aloittaisi eturauhassyöpäseulonnat jo vuonna 2011. Seulontojen piiriin pitäisi aluksi liittää 50-vuotiaat miehet. Seuraava seulonta olisi jokaisen miehen kohdalla viiden vuoden kuluttua.

 

Viiden vuoden välein toimitettava syöpäseulonta ei ole riittävä, mutta ehkä se aktivoisi viiskymppiset miehet oma-aloitteiseen PSA-kokeeseen kerran viisivuotiskauden keskivaiheilla!

 

-Esko Erkkilä-

Koukkuniemen vanhainkoti taas vahvasti esillä julkisuudessa

Sunnuntai 30.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Koukkuniemen vanhainkoti on Tampereen Lapin kaupunginosassa sijaitseva Pohjoismaiden suurin vanhainkoti. Se on perustettu v. 1886 ja siellä on asukaspaikkoja n. 900.

 

Koukkuniemen ongelmat ovat olleet yhä laajenevassa mittakaavassa esillä syksystä 2008 saakka. Vanhainkodin ongelmana ovat alimitoitetut henkilöstömäärät ja ilmeisen virheelliset johtamistavat sekä hallintokulttuuri.

 

Koukkuniemen asiat kuuluvat Tampereen kaupungin hallinnossa apulaispormestari Anna-Kaisa Ikosen (kok) vastuulle.

 

Koukkuniemen asiat olivat...

Lue lisää »

Alvareiden järjestämä toinen talousarviotilaisuus

Maanantai 3.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Alvarit - alueellisen vaikuttamisen kanava - järjestivät vuoden 2011 talousarviota esittelevän toisen tiedotustilaisuuden Tampereen valtuustosalissa 26.4.2010.

 

Olin tilaisuudessa paikalla.

 

Lasten- ja nuorten palvelujen lautakunnan puolesta asiat esitti suunnittelupäällikkö Vesa Komonen, osaamis- ja elinkeinolautakunnan puolesta esiintyi suunnittelija Tuija Mannila ja yhdyskuntalautakunnan osalta esittelyn suoritti suunnittelupäällikkö Ari Vandell.

 

Muiden lautakuntien osalta vastaava tiedotustilaisuus...

Lue lisää »

Alvarien järjestämä ensimmäinen talousarviotilaisuus

Keskiviikko 21.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Alvarit - alueellisen vaikuttamisen kanava - järjestivät vuoden 2011 talousarviota esittelevän ensimmäisen tiedotustilaisuuden Tampereen valtuustosalissa 19.4.2010.

 

Tampereella on nyt kolme Alvaria - Länsi-Alvari, Etelä-Alvari ja Kaakkois-Alvari.

 

Olen Etelä-Alvarin jäsen ja olin paikalla.

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan puolesta esityksen piti...

Lue lisää »

Kouluverkkouudistuksessa vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita

Perjantai 15.1.2010 klo 13.00 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Alvarin lasten- ja nuorten alatyöryhmä käsitteli maanantaina 11.1.2010 kokouksessaan Järvensivun koululla Tampereen kouluverkkoa koskevia muutosehdotuksia.  Olin kokouksessa mukana.

 

Tilaisuuden pääalustajana toiminut kaupungin virkahenkilö oli tiukasti virkamiesesityksen kannalla ja hän ei halunnutkaan kuunnella vanhempien puheenvuoroja. Harvoin nyky-Tampereella enää tapaa näin totaalisesti asukasmielipidettä vastaan hangoittelevaa virkahenkilöä.

 

On selvää, että...

Lue lisää »

Alvari-toiminta pitää laajentaa koko Tamperetta koskevaksi

Sunnuntai 8.11.2009 klo 17.47 - -Esko Erkkilä-

 

Tampereella Alvari-toiminta merkitsee alueellisen vaikuttamisen kanavaa. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Alvari -toiminta laajennetaan koko Tampereen aluetta koskevaksi.

 

Suunnitelmiin on nyt tulossa mutkia, sillä kaupungin taloudellinen tilanne on haastava.

 

Alvari -toiminnan jatko on Tampereen kaupunginvaltuuston esityslistalla 16.11.2009.

Lue lisää »