Kernave oli Liettuan suurherttuakunnan keskiaikainen pääkaupunki

Torstai 9.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuisen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli…

 

 

 

 

 

…Kernave, joka oli Liettuan suuriruhtinaskunnan keskiaikainen pääkaupunki ja sen sanotaankin olevan Liettuan ensimmäinen pääkaupunki ennen Trakaita ja nykyistä pääkaupunkia Vilnaa.

 

 

Kernave sijaitsee n. 35 kilometriä luoteeseen Vilnasta itäisessä Liettuassa.

 

 

 

 

 

Tässä näkymä Kernave´n näköalapaikalta Neris-joelle ja tämän näköalan sanotaan olevan yksi kauneimmista näköaloista Liettuassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kernave´n kirkko on rakennettu vuonna 1920 ja…

 

 

 

 

 

…sen vieressä olevan kirkon perustukset muistuttavat kirkosta, joka rakennettiin tälle paikalle vuonna 1739.

 

 

Valitettavasti emme vierailleet kirkossa.

 

 

 

 

 

Oppaamme kertoi, että on herättänyt melkoista ihmetystä, että taannoin seurakunnan kirkkoherra sai rakentaa komean talonsa aivan kirkon läheisyyteen.

 

 

 

 

 

Vytautas Suuri (1350 – 1430) oli Liettuan kansallinen johtaja ja hänen patsaitaan on useita Liettuassa – tämä patsas sijaitsee Kernaven kirkon äärellä.

 

 

 

 

 

Kernave´ssa on komeannäköinen arkeologinen museo.

 

 

Ovet olivat avoinna ja pääsimme eteisaulaan sekä vessoihin, mutta kun paikalla ei ollut ristin sielua, niin emme menneet ominpäin tutustumaan museoon.

 

 

Kernave´ssa on nykyisin vain hieman alle 300 asukasta, joten siellä varmaan luullaan, että heidän museonsa ei kiinnosta ketään!

 

 

Väärin luulevat, sillä Kyröläismatkaajia museo olisi kiinnostanut!

 

 

 

 

 

No, me jatkoimme matkaamme seuraaviin seikkailuihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen presidentit Peras Evindas Svinhufduras, Lauris Relanderis sekä Kiosto Kaljo saivat aikoinaan Liettuan korkeimman kunniamerkin

Maanantai 6.8.2018

Trakai oli 1300-luvulla Liettuan järjestyksessään toinen pääkaupunki ja nykyään kaupungin tärkein turistikohde on siellä saarelle rakennettu Trakain linna.

 

 

Tutustuin omatoimisesti Trakain linnan eri kammioihin taannoisella Kyröläismatkallamme ja eräässä kammiossa löysin myös Suomen historiaan liittyvän tärkeän asian eli Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät korkeat kunniamerkit.

 

 

Liettua itsenäistyi helmikuun 16. päivänä vuonna 1918 ja itsenäisyyttä jatkui aina kesäkuun 15. päivään vuonna 1940 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti maan.

 

 

Neuvostomiehitystä kesti vuoden 1990 maaliskuun 11. päivään saakka, jolloin Liettua vapautui puna-armeijan miehityksestä ja siitä tuli taas itsenäinen valtio.

 

 

Liettuan neuvostomiehitystä kesti siis lähes viisikymmentä vuotta!

 

 

 

*********************

 

 

 

Ensimmäisen itsenäisyytensä aikana Liettua myönsi ulkomaisille johtajille tarkoitetun korkeimman kunniamerkkinsä Suomen presidenteistä Per Edvin Svinhufvudille, Lauri Kristian Relanderille sekä Kyösti Kalliolle.

 

 

Kaikki nämä kunniamerkit ovat yleisön nähtävissä Trakain linnan eräässä kammiossa:

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kunniamerkkiä ovat esillä tässä ”kunniamerkkikammiossa”!.

 

 

 

 

 

 

Per Edvin Svinhuvud on saanut tämän kunniamerkin vuonna 1930 kuten….

 

 

 

 

 

 

... selitystekstistä ilmenee.

 

 

 

 

 

Lauri Kristian Relander on saanut olla tämän kunnian kohteena jo vuonna 1924.

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 1936 Kyösti Kallio sai vastaanottaa Liettuan korkeimman kunniamerkin, joka silloin myönnettiin ulkomaisille valtionpäämiehille.

 

 

 

Kannattaa poiketa Trakain linnassa ja siinä kammiossa, jossa ovat esillä Liettuan ensimmäisen itsenäisyytensä aikana naapurivaltioiden päämiehille myöntämät kunniamerkit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vihreiden puheenjohtajan toilailut ajavat nyt ohi Trakain linnan kalleudet!

Lauantai 4.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Suuri anteeksipyyntö lukijoilleni, sillä tänään en kerrokaan Trakain linnan kammioiden henkeäsalpaavista näkymistä, vaan joudun muutamalla sanalla kommentoimaan Vihreiden puheenjohtaja Touko Aallon toilailuja.

 

 

Vihreiden ykkösmieheltä katosi totaalisesti hyvät käytöstavat, kun hän tukholmalaisella homoklubilla roimi selkää jotain homoystäväänsä.  Taudinkuvaan kuuluu, että vihreiden puheenjohtaja esiintyy kuvissa paidattomana.

 

 

Aalto väitti, että oli ottanut yhden oluen, mutta nuo temput kertovat jostain muusta.

 

 

 Touko Aallon toilailut menevät yli ymmärryksen.

 

 

Olemmeko me suomalaiset niin sairaita, että äänestämme seuraavissa eduskuntavaaleissa vihreitä?

 

 

Heidi Hautalan ja muiden viherpiipertäjien toilailut vielä jotenkin ymmärtää, mutta heidän nykyisen puheenjohtajansa harhahypyt avioliiton kaidalla saralla ja nyt myös homomaailmassa menevät kaiken ymmärryksen yli.

 

 

Tästäkö Suomen seuraava pääministeri – Luojan kiitos ei!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Uzupis - Vilnan kaupunginosa, joka vuonna 1997 julistautui Uzupisin tasavallaksi

Maanantai 30.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneen Kyröläismatkamme aikana tutustuimme Liettuan pääkaupungissa Vilnassa Uzupisin kaupunginosaan, jonka asukkaat julistivat vuonna 1997 itsenäiseksi valtioksi eli Uzupisin tasavallaksi - Uzupio Res Publica.

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Uzupis oli Vilnan laiminlyödyimpiä kaupunginosia. Alueen rakennuskanta oli heikkokuntoista ja rakennukset purkukuntoisia.

 

 

Taiteilijat ja boheemit ovat suosineet Uzupisia jo neuvostomiehityksen aikana ja taiteilijat valtasivat heikkokuntoisia rakennuksia omaan käyttöönsä.

 

 

 

 

 

Uzupisin keskusaukiolla paljastettiin huhtikuun 4. päivänä 2001 Uzupisin enkeli. Se symbolisoi alueen taiteellista vapautta.

 

 

 

 

 

Uzupisin tasavallalla on oma lippu, presidentti ja n. 12 hengen armeija.

 

 

Suomessa Uzipisin tasavaltaa edustaa neljä suurlähettilästä, jotka toimivat Tampereen Pispalassa sijaitsevasta Hirvitalon kulttuurikeskuksesta käsin.

 

 

Tasavallan perustamista juhlitaan vuosittain huhtikuun 1. päivänä. Löysin netistä erään vuosipäivän juhlaohjelman ja voin todeta, että juhlinta on monipuolista.

 

 

 

 

 

Tässä erään gallerian julkisivu.

 

 

 

 

 

Uzupisissa on viehättäviä kuppiloita ja oluttupia ja pitihän yhdessä sellaisessakin käydä.

 

 

 

 

 

Uzupis jäi taakse, mutta palaan Uzupis-vierailuumme vielä huomisessa jutussani, jossa kerron Uzupisin perustuslaista!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnellisen tietämätön se, jolle "Ehtoolehdon sankarit" ei kolahtanut!

Torstai 26.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Kiitokset MTK-Pirkanmaalle ja erityisesti MTK-Viljakkalalle, jotka junailivat jäsenilleen mahdollisuuden osallistua omakustanteisesti eilen Pyynikin Kesäteatterissa ”Ehtoolehdon sankarit” -näytökseen!

 

 

Näytelmään aineiston työstänyt Minna Lindgren kertoo saatesanoissaan halustaan kirjoittaa iloisesta ja onnellisesta vanhuudesta, mutta hän on onnistuneesti pystynyt ompelemaan mukaan jokseenkin kaikki ne ongelmat, jotka liittyvät ikääntyneen asumiseen ns. palvelutaloissa.

 

 

Ongelmat tiivistyvät siihen, että vanhuspalvelut ja hoivatoimi ovat yksityisille kannattava bisnes ja julkiselle puolelle puolestaan jokin välttämättömyys, johon rahat eivät riitä.

 

 

Olen saanut Rouvan kanssa seurata ja taistella muutaman lähiomaisen puolesta, kun lähiomaisemme on joutunut samaan tilanteeseen kuin Ehtoolehdon sankarit.

 

 

Kunnat pyristelevät kaikesta vastuusta pois ja työntävät vanhuksemme yksityisten palveluntuottajien armoille ja näillehän bisnes on tärkeintä. Kuvaan kuuluu, että kunnat ovat kitsaita palveluseteleiden myöntämisessä ja se merkitsee vanhuksen kynimistä taloudellisesti puille paljaille.

 

 

Vanhustenhoidossa lipeväkieliset konsultit ovat todellisuutta ja näin myös Pyynikin kesäteatterissa.

 

 

Oma lukunsa ovat viranomaiset, jotka pumaskat ja lehtiöt kädessään tungeksivat vanhusten kimpussa ns. palvelutaloissa.

 

 

Kuoleminen virallisen työajan ulkopuolella on kuvattu realistisesti, kun hoitohenkilö vihdoin suostuu soittamaan tutulle hautaustoimistoyrittäjälle

 

 

Tapahtumat putkiremontin kohteeksi joutuneessa palvelukodissa ovat virolaisine työntekijöineen ja kaikenlaisen vilunkirakentamisen keskellä karua nykypäivän todellisuutta.

 

 

 

 

Miksi otsikkoni on tuollainen?

 

 

Rouva oli näytöksen jälkeen kuullut erään pariskunnan keskustelun, jossa keskustelijat olivat todenneet, että ei kolahtanut.

 

 

Minusta näytöksen sanoma oli täyttä todellisuutta nykypäivän vanhustenhoidosta ja sen vuoksi se kolahti ainakin minulle ja Rouvalle.

Toivon, että mahdollisimman usea kuntabyrokraatti ja vanhusten asioista vastuuta kantava kuntapäättäjä käy katsomassa Ehtoolehdon sankarit!

 

 

Toistan, että onnellisen tietämätön vanhustenhoidon nykytilasta on se, jolle Ehtoolehdon sankarit ei avautunut!

 

 

 

 

 

Kuuluttaja antoi luvan kuvata, kun näyttelijät tulevat kiittämään yleisöä esityksestä ja en ollut ainoa, joka käytti annettua lupaa!

 

 

Paras esitys, mitä milloinkaan olen nähnyt Pyynikin Kesäteatterissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järkyttävä kokemus - Kansanmurhan uhrien museo Vilnasssa

Tiistai 24.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme järkyttävin kokemus oli tutustumiskäynti Vilnassa sijaitsevassa Kansanmurhan uhrien museossa.

 

 

Liettuan kansa on menneinä vuosikymmeninä saanut kokea kovia, sillä miehittäjien rautasaappaat ovat runnelleet liettualaisia moneen kertaan.

 

 

 

 

 

Museon edessä sijaitseva muistokivi johdattelee kävijät tutustumaan Liettuan natsimiehitykseen, Neuvostoliiton KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin ja siellä on myös osastot Liettuan Metsäveljien toiminnan kuvaamiseen.

 

 

 

 

 

Rakennus on juhlava, mutta sen historiaan liittyy suunnaton määrä liettualaista kärsimystä - …

 

 

 

 

 

…nyt kuitenkin sen katolla liehuu ylväänä Liettuan lippu!

 

 

 

 

 

Keskityin tutustumaan KGB:n rakennuksessa tekemiin hirmutekoihin.

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

Matkanjohtajamme, kenraali Lehtimäki lunasti kassalta liput ja aloimme tutustumaan rakennuksen synkkään historiaan.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näissä tiloissa suoritettiin vangeiksi joutuneille vastaanotto sekä alustavat kuulustelut.

 

 

 

 

 

Eräässä huoneessa on vielä nyt silputtuja asiapapereita paperisäkeissä, jotka neuvosmiehittäjät silppusivat, kun alkoi paljastumaan, että rakennuksen synkkä historia on Liettuan vapautumisen ansiosta päättymässä. 

 

 

Tutkijat olettavat, että vielä joskus voidaan silputtujen asiakirjojen salat paljastaa ja tietää tarkemmin niistä kauheuksista, joita talossa on tapahtunut.

 

 

 

 

 

Vankisellien…

 

 

 

 

 

…karuutta.

 

 

 

 

 

Pakkopaita kuului pakkovallan keinovalikoimaan.

 

 

 

 

 

Eräässä kuulusteluhuoneessa oli keskellä lattiaa pieni koroke, jolla kuulusteltavan piti pysyä seisomassa, jotta ei molskahtanut koroketta ympäröivään jääkylmään veteen.

 

 

 

 

 

Tässä kenraali on johdattelemassa meitä tutustumaan teloitushuoneeseen.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneessa on yhä edelleen nähtävissä luodiniskemiä seinillä.

 

 

 

 

 

Teloitushuoneen hiekkapohjan päälle on nyt rakennettu lasikäytävä, jonka alla on mahdollista nähdä mm. niitä esineitä, jotka…

 

 

 

 

 

…ovat kuuluneet…

 

 

 

 

 

…teloitetuille.

 

 

 

 

 

Teloituksissa syntynyt veri ohjattiin tämän lattiakaivon kautta teloituskammion ulkopuolelle.

 

 

 

 

 

 

Käteni osoittaa teloituskammion seinässä olevaa kuoppaa, johon teloittaja asetti teloitettavan pään, jotta pystyi ampumaan uhrin kammion ulkopuolelta ja täten välttyi katsekontaktilta teloitettavan kanssa.

 

 

 

 

 

Ovi, jota kautta teloitettujen ruumiit kuljetettiin haudattavaksi joukkohautoihin.

 

 

 

Jatkan juttuani Kansanmurhan uhrien museosta joskus lähipäivinä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatan, että puolueet luopuvat osallistumisesta Suomi-Areenaan!

Perjantai 20.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Työurani aikana olin monesti tekemässä päätöstä, että osallistuuko yrityksemme joillekin markkinoille tai vaikkapa maatalousnäyttelyyn.

 

 

Usein päätöksemme oli positiivinen, mutta joskus katsoimme kulut suuremmiksi kuin mahdolliset hyödyt ja teimme kielteisen päätöksen.

 

 

 

*********************

 

 

 

Mieleeni tulee vuonna 1976 järjestetty Vimpelin Maatalousnäyttely. Se muistuu mieleeni sen vuoksi, että Rouva oli silloin esikoisemme syntymän vuoksi viimeisillään ja vesilammikoiden yli hyppeleminen edesauttoi sitä, että esikoisemme syntyi 5.8.1976 eli näyttelyä seuraavana päivänä.

 

 

Pidin silloin ja pidän vieläkin Rehuraision osallistumista tuohon maatalousnäyttelyyn perusteettomana, sillä maa- ja metsätalousministerinä oli silloin perholainen agrologiveli Heimo Linna, joka suhtautui rehuteollisuuden toimintaan poikkeuksellisen kielteisesti.

 

 

Näyttelyn avauspuheenvuorossaan Heimo Linna osoitti taantumuksellista suhtautumistaan nykyaikaiseen kotieläintuotantoon, johon jo silloin liittyi kiinteästi kotieläinten tehokas ja kustannuksia säästävä ruokinta.

Heimo Linnan ministerikausi tuli kalliiksi suomalaiselle kotieläintuotannolle ja kotieläintuotteita käyttäville kuluttajille.

 

 

Lähdin Rouvan kanssa pois näyttelyalueelta silloisella autollani Saab 96:lla ja viereltämme lähteneellä ministerillä oli kulkuneuvonaan samanlainen ajopeli. Emme toki vaihtaneet ajatuksia.

 

 

*******************

 

 

 

Puoluesihteerit ovat nyt pohtineet, että olisiko puolueiden viisasta jättäytyä pois Porissa järjestettävästä Suomi-Areenasta.

 

 

Jonkinlaisena politiikan taustatoimijana toki tiedän, että Porissa on käynnissä Suomi-Areena ja tiedän myös sen, että siellä poliittisilla puolueilla on vahva ohjelmansuorittajan rooli.

 

 

Vaikka näin on ja politiikka kiinnostaa, en ole seurannut ainuttakaan Suomi-Areenan poliittista keskustelua.

 

 

Suomi-Areenaan osallistuminen merkitsee suuria kustannuksia poliittisille puolueilla ja se merkitsee myös sitä, että monien työmyyrien kesäloma katkeaa ja heille joudutaan antamaan vastaava määrä vapaata aikana, jolloin poliittinen toiminta muuten olisi vilkasta.

 

 

Kannatan puoluesihteerien ajatusta, että jatkossa poliittiset puolueet eivät osallistuisi Suomi-Areenan tapahtumiin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käynti Liettuan Siauliain lähellä sijaitsevalla Ristikukkulalla on aina puhutteleva kokemus

Keskiviikko 18.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde Liettuan puolella oli käynti Ristikukkulalla.

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Ristikukkulalla, mutta mielellään siellä käy useammastikin.

 

 

Ristikukkula liittyy jo 1800-luvun puolivälistä siihen toimintaan, joka Liettuassa on ollut aluksi Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton toimintaa vastaa.

 

 

Liettulaiset ovat ”aina” tuoneet ristejä Ristikukkulalle.

 

 

Ristien lukumäärästä on tietoja vuodesta 1900 alkaen ja silloin niitä oli 130 kappaletta.

 

 

Liettuan neuvostomiehityksen aikana Ristikukkulan ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljästi, mutta jokaisen tuhoamiskerran jälkeen liettualaiset toivat kukkulalle – oikeastaan kukkuloita on kaksi – uusia ristejä.

 

 

Liettua uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 ja silloin Ristikukkulalla sanotaan olleen n. 55.000 ristiä.

 

 

Nykyistä ristien määrää ei tiedä kukaan, mutta valtavasti niitä on.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Ristikukkulasta ja siellä olevista risteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II vieraili 7.9.1993 Ristikukkulalla ja vierailun kunniaksi Ristikukkulan aukiolla on ristiinnaulittua kuvaava veistos sekä veistoksen jalustassa paavin tervehdys.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

Ristikukkulalla muistetaan myös niitä Metsäveljiä, jotka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen taistelivat sisseinä miehittäjää eli Neuvostoliittoa vastaa.

 

 

 

 

Ristikukkula on Liettuan eräs tärkeimmistä turistikohteista ja suosittelen siellä käyntiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aikuisalkiolaiset talkoohommissa

Sunnuntai 15.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto Järjestivät eilen Tampereen Tammelantorin tapahtumalavalla yleisötilaisuuden, jossa EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

Ennen yleisötilaisuuden alkamista Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja ”Annelin ystävät Pirkanmaalla” -facebook-ryhmä järjestivät oheistilaisuuden, jossa kansalaisilla oli mahdollisuus tavata europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki.

 

 

Ideoimme tilaisuutemme yhdessä kunnallisneuvos Pirkko Vuolteen kanssa edellispäivänä, sillä puolueorganisaatiomme ei informoinut asiasta etukäteen mitenkään. No, eivätpä myös muiden puolueorganisaatiot olleet kertoneet paikallisille toimijoille, sillä vain Perussuomalaisilla oli vaatimaton osasto Tammelantorilla.

 

 

 

 

****************

 

 

  

 

 

 

Aikuisalkiolaiset talkoolaiset vasemmalta; Keskustan kunniajäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, kunnallisneuvos Pirkko Vuolle ja aktiivi Kirsti Silen - minä vain varjona kuvassa mukana!

 

 

 

 

 

Nyt mukana myös Anneli Jäätteenmäki sekä vasemmalta Risto Hieta, Kaisa Leppänen ja Annelista oikealle me "Aikuisalkiolaiset"!

 

 

 

 

 

Anneli toimi innokkaana kansalaisten tapaajana ja tarjoili kahvia sekä mehua!

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Anneli Jäätteenmäki ja myös minä.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi on Annelin pitkäaikainen tukija.

 

 

 

 

 

Kunnallisjärjestömme varapuheenjohtaja Joonas Soukkio saapui myös tilaisuuteemme.

 

 

 

 

 

Tammelantorin tapahtumalavalla järjestetyn tapahtuman järjestivät Aamulehti ja Euroopan parlamentin Suomen tiedotustoimisto. Tapahtuman juonsi Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen.

 

 

 

 

 

Lavalla EU:n tulevaisuutta ruotivat europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk./ALDE), Miapetra Kumpula-Natri (sd./S&D), Sirpa Pietikäinen (kok./EPP), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) ja Henna Virkkunen (kok./EPP).

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki loisti ja säteili paneelissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hieno juttu, että Valio palasi jäätelöbisnekseen

Lauantai 7.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Jostain kumman syystä Valio luopui jäätelöbineksestä vuonna 2004, kun se myi bisneksensä Nestlelle.

 

 

En suinkaan ollut ainoa, joka tuolloin kummasteli Valion päätöstä ja aikaa myöten Valiokin huomasi tehneensä virheen.

 

 

 

 

 

Valion uuden toimitusjohtaja Annika Hurmeen johdolla Valio palasi jäätelömarkkinoille viime maaliskuulla, kun se toi markkinoille…

 

 

 

 

 

…Valio Jäätelöfabriikki – jäätelösarjan.

 

 

 

 

 

Koko sarja on laktoositonta ja tuotteet valmistetaan Valion Oulun meijerissä valiolaisten pohjois-suomalaisten maidontuottajien toimittamasta maidosta.

 

 

Hillot tuotteisiin tulevat Valion omalta Suonenjoella sijaitsevalta hillotehtaalta.

 

 ***************

 

Sain maistella Valion uutuusjäätelöitä OKRA- maatalousnäyttelyssä 5.7.2018 ja totesin, että ne poikkeavat positiiviseen suuntaan muista jäätelömerkeistä!

 

 

On hienoa niin kuluttajien kuin maidontuottajienkin kannalta, että Valio palasi jäätelöbisnekseen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hevonen pitää uudelleenkengittää 6 - 8 viikon välein

Perjantai 6.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen penskana saanut lukemattomat kerrat seurata hevosten kengittämistä.

 

 

Kulmakunnallamme oli yksi kengitysseppä, joka ”vastaanotti” hevosia pajansa yhteydessä n. seitsemän kilometrin päässä kotiani.   Toinen kengitysseppä teki kotikäyntejä ja kengitti hevosia siis melkein niiden pilttuissa.

 

 

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä Suomen kengityssepät ry järjesti kengitysnäytöksiä eilen eli torstaina 5.7.2018.

 

 

Seurasin näytöksiä suurella mielenkiinnolla ja opin uusia asioita.

 

 

Muutamia havaintoja:

 

 

• kengitysseppien koulutukseen hakeutuu nykyisin naisia enemmän kuin miehiä

• näytöksessä kengityssepät tekivät hevosille soveltuvat kengät ns. suorasta raudasta

• hevosen kavio uudistuu vuodessa ja se merkitsee, että hevonen pitää uudelleenkengittää 6 – 8 viikon välein

• kengityksen hinta liikkuu tasolla 100 euroa per kerta – mielestäni hinta on halpa neljän kavion kengittämisestä

• jututin kengitysnäytöstä johtanutta opettajaa ja hän kertoi, että kengityssepän pitäisi tehdä neljä kengitystä päivässä, jotta pysyisi leivässä

 

 

Tässä lopuksi muutama kuva, jotka otin kengitysnäytöksessä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen päättäjät ovat yhtä viisaita kuin Tamperelainen -lehden Lukijaraati!

Torstai 5.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on jälleen noussut puheenaiheeksi homeisen ja rötisköisen Vanhan tavara-aseman purkaminen tai siirtäminen ”takavasemmalle” runsaat parisenkymmentä metriä.

 

 

Siirtämistä vastustavat ja rötiskön purkamista kannattavat yhteisen kakun kasvattajat ja säilyttämisen sekä siirtämisen kannalla ovat ne kaupunkilaiset, jotka joka käänteessä ovat valmiita syömään muiden kasvattamaa kakkua.

 

 

Ihmeellistä, että Tampereen kaupunginhallitus kannatti yhteisen kakun syöjien kantaa.

 

 

********************

 

 

Kaupunkilehti Tamperelainen kertoi kesä-heinäkuun vaihteessa ilmestyneessä numerossaan, että sen Lukijaraati piti ykkösvaihtoehtona rötiskön purkamista.

 

 

Viisaita henkilöitä Tamperelaisen Lukijaraadissa!

 

 

Ilahduttavaa oli se, että Lukijaraadissa kaikkien puolueiden edustajat kannattivat rötiskön purkamista.

 

 

Tamperelainen –lehden Lukijaraadin jäsenistä kysymykseen Vanhan Tavara-aseman kohtalosta vastasi 593 lukijaraatilaista ja heistä enemmistö eli 58 % kannatti rötiskön purkamista!

 

 

Kokoomuslaiset Lukijaraadin jäsenet kunnostautuivat, sillä heistä 71 kannatti rötiskön purkamista.  Demareista purkamista kannatti 61 % ja erityisen ilahtunut pitää olla siitä, että Vihreistä purkamista kannatti 44 % ja Vasemmistoliiton kannattajistakin enemmistö eli 35 % kannatti rötiskön purkamista.

 

 

Uutisessa ei kerrota keskustalaisten kantaa, mutta toivon, että se on sataprosenttisesti sen kannalla, että rötiskö pitää purkaa.

 

********************

 

 

Toivon, että Tampereen kaupunginvaltuusto päätyy aikanaan sille kannalle, että Tavara-asema –rötiskö pitää purkaa ja ajaa purkamisjätteet Tarastenjärven kaatopaikalle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Todella makea tapa tehdä mielipidetutkimus!

Maanantai 2.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Kaavoitus on kunnan monopolitoimintaa, mutta siitä huolimatta kaavoitusprosessit kestävät joskus vuosikymmeniä, mutta jos kyseessä on virkamiehille ja joillekin luottamushenkilöille mieluisa homma, niin kaavoitusprosessi saadaan etenemään liukkaastikin.

 

 

Johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden kytkeytyminen rakennusliikkeiden lähipiiriin antaa kaavoitukselle ihmeellistä nopeutta!

 

 

*************

 

 

Viljakkalan Karhella on ollut vireillä osayleiskaava varmaan jo viitisentoista vuotta, mutta valmista ei näytä tulevan.  Hanke aloitettiin jo itsenäisen Viljakkalan aikana ja vuonna 2007 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen kaava ei ole edennyt lainkaan.

 

 

Kaava suunnitelma koskee myös minua, sillä Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan pohjoispuolelle jäänyt maatalousyhtymämme nelihehtaarinen metsä sisältty suunniteltuun kaavaan.

 

 

 

*********************

 

 

 

Nostan hattua Ylöjärven Vihreille, jotka 30.6.2018 järjestetyillä Karhen Markkinoilla järjestivät Karhen osayleiskaavaan liittyvän asukaskyselyn.

 

 

 

 

 

Kysely oli sananmukaisesi ”makea”, sillä se toteutettiin ”Kettu” –karamellien käärepapereilla.

 

 

Osallistuin kyselyyn, sillä otin karamellin, poistin karamellikääreen ja laitoin karamellipaperin siihen kulhoon, jossa sanottiin ”Kyllä” kysymykselle, että haluaako ”äänestäjä” lisää tontteja Karhelle!

 

 

 

Saatanpa joskus kopioida Ylöjärven Vihreiden idean ja järjestää jostakin ajankohtaisesta kysymyksestä ”neuvoa-antavan kansanäänestyksen”!

 

 

-Esko Erkkilä-

Naisvalta, mutta hyvä niin!

Tiistai 26.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Toimin bisnesmaailmassa yli neljäkymmentä vuotta ja esimiehenä en koskaan kiinnittänyt valintatilanteessa huomiota, että oliko kyseessä mies vaiko nainen.

 

 

Keskeistä minulle oli, että pystyin valitsemaan avoinna olevaan tehtävään parhaan ehdokkaan.

 

 

Olin varmaan ensimmäinen rehualan esimies, joka valitsi kenttämyyntitehtävään naisen ja en koskaan joutunut katumaan päätöstäni.  Huomaan, että nykyään myös muut esimiehet luottavat naisten osaamiseen kenttämyyntitehtävissä.

 

 

 

Keskustan osalta politiikan huipulla naisia on Sotkamon puoluekokouksen jälkeen puoluejohdossa enemmistö, sillä puoluesihteerimme on nainen ja hänen lisäkseen kolmesta varapuheenjohtajasta kaksi on naisia.

 

 

Keskustan Europarlamenttiryhmä on nykyään 100 prosenttisesti naisia, sillä Hannu Takkulan siirryttyä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi hänen tilalleen europarlamentaarikoksi nousi kansanedustaja ja agrologi Elsi Katainen. Takkula oli puolestaan noussut europarlamentaarikoksi sen jälkeen, kun Olli Rehn siirtyi ministeriksi Sipilän ensimmäiseen hallitukseen ja sittemmin Suomen Pankkiin.

 

 

Paavo Väyrynen puolestaan jätti Euroopan parlamentin monivivahteisten vaiheiden jälkeen ja kun Mikael Pietikäistä eivät europarlamentaarikon hommat kiinnostaneet, niin Väyrysen tilille europarlamentaarikoksi kohosi Mirja Vehkaperä.

 

 

Entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki on ollut Keskustan riveistä valittuna europarlamentaarikkona jo vuodesta 2004 alkaen.

****************

 

 

Kaikki Keskustan Mepit esiintyivät Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa 8. - 10.2018 ja silloin sain heidät myös kamerani linssiin – kas näin:

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki

 

 

 

 

 

Elsi Katainen

 

 

 

 

 

Mirja Vehkaperä

 

 

 

 

 

 

Ja tässä kaikki Keskustan Mepit samassa kuvassa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki riippuu luottamushenkilöiden pätevyydestä

Torstai 21.6.2018

Tampereen kaupunki pohtii virkamiesjohdon ja kaupunginhallituksen konsernijaoston voimin Tampereen Infra Liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

 

Virkamiesjohto ”ajaa kuin käärmettä pyssyyn” vaihtoehtoa, jossa Infra joko jatkaisi osakeyhtiönä tai että siitä ja Tampereen Tilapalvelut Oy:stä muodostettaisiin erillinen osakeyhtiö.

 

 

Virkamiesjohdon ja nyt myös kaupunginhallituksen konsernijaoston lempilapseksi on muotoutumassa erillisen osakeyhtiön muodostaminen.

 

 

Katson omaavani melkoista asiantuntemusta Tampereen Infra Liikelaitoksen toiminnasta, sillä toimin liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana 2009 – 2012 ja sen johtokunnan jäsenenä 2013 – 2017.  Nauttimastani henkilökohtaisesta luottamuksesta kertoo se, että vuodet 2013 – 2014 toimin tuossa tehtävässä SDP:n mandaatilla.

 

 

Vuoden 2009 alusta Infra muodostettiin monista erilaisista yksiköistä ja silloin liikelaitoksen palveluksessa oli hieman alle 800 työntekijää.

 

 

Teimme liikelaitoksessa voimakkaan saneerauksen sekä toimintojen tehostamisen ja siitä kertoo parhaiten se, että luopuessani vuoden 2017 keväällä Infran luottamushenkilöiden muodostamasta johtokunnasta, liikelaitoksen palveluksessa oli n. 430 henkilöä!

 

 

******************

 

 

Infran saneeraaminen oli minulle tuttua puuhaa, sillä sain työelämässä osallistua kahden eri konserniyrityksen osalta vastaavaan toimintaan.

 

 

Meillä oli johtokuntana ilo toimia kahden eri toimitusjohtajan kanssa hyvässä yhteistyössä, kun nostimme kunnallisen liikelaitoksen syvästä suosta kelvollista tulosta tekevien yksiköiden joukkoon.

 

Mainittakoon, että Infran johtokunnassa oli noiden kahdeksan ja puolen vuoden aikana kolme henkilöä – kokoomuslainen puheenjohtaja, SDP:tä edustanut jäsen sekä allekirjoittanut – jotka olimme eniten äänessä johtokunnan kokouksissa. Tässä yhteydessä muistutankin puolueiden vastuuta siitä, että johtokuntiin ja lautakuntiin pitää valita sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät edesauttamaan sen lautakunnan/johtokunnan toimintaa, jonka luottamushenkilöiksi heidät on valittu.

 

 

Erityiskiitokset Infran johtokuntatyöskentelystä osoitan kaupunginhallituksen edustajalle eli Atanas Aleksovskille, joka tarmokkaasti ja asiantuntemuksellaan antoi meille vankkaa selkänojaa.

 

 

 

Mutta siitä Infran tulevaisuudesta:

 

 

Jos Tampereen Infra Liikelaitoksen ei virkamiesjohdon holhouksen vuoksi sallita jatkaa kunnallisena liikelaitoksena – jota pidän parhaana vaihtoehtona – niin esitän, että Tampereen Infra Liikelaitoksesta muodostettaisiin oma erillinen osakeyhtiö.

 

 

Tampereen Infran hautaaminen Tampereen Tilapalvelut Oy:n hallintaan rapauttaisi saneeratun ja hyvään taloudelliseen iskuun päässeen yksikön siihen tehottomaan toimintaan, josta Tampereen kaupungilla on aivan riittävästi kokemuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereella todettiin 495 uutta tippuritapausta vuonna 1964!

Keskiviikko 20.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Virastotalon aulassa on usein ilmaiseksi saatavana vanhaa kirjallisuutta, raportteja ja kansioita.

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmämme kokouksiin ja niiden tiimoilta käyn ainakin kahdesti kuukaudessa Virastotalolla ja ohikulkiessani vilkaisen, että onko mielenkiintoista aineistoa saatavilla.

Toissapäivänä eli maanantaina 18.6.2018 oli Tampereen kaupunginvaltuuston kokous ja pidimme ryhmäkokouksen ennen sitä.

Tällä kerralla oli jaossa Tampereen kaupungin tilastollisia vuosikirjoja ja otin valikoimasta vanhimman eli...

...Tampereen kaupungin tilastollisen vuosikirjan vuodelta 1964.

Vuosikirjan kakkossivulla kerrotaan, että kyseessä on kahdeksastoista vuosikirja.

Vuosikirjassa on Tamperetta koskevia pikkutarkkoja tietoja 142 sivua ja lopuksi kymmenkunta sivua, jotka käsittelevät koko maata, Helsinkiä ja Turkua sekä Tamperetta.

Sisällysluettelosta ilmenee, että tarkkoja tilastoja eri vuosilta on mm. väestöstä, väestömuutoksista, asunto-oloista ja rakennustoiminnasta, terveyden- ja sairaanhoidosta, sosiaalisista oloista, opetus- ja sivistystoiminnasta, liikenteestä ja kulkuneuvoista, verotuksesta, kunnallistaloudesta sekä monesta muusta asiasta.

On selvää, että nykypäivänä ei saisi julkaista niin tarkkoja tietoja esim. kaupunkilaisten sairauksista, kuin vielä vuonna 1965 julkaistiin.

Huvittavasta pikkutarkkuudesta kertoo mm. se tilastotieto, että Santalahden asemalta nousi rautatievaunuun 4 matkustajaa vuonna 1964 ja että Tampereelta ostettiin samana vuonna I luokan matkalippuja 12.511 rautateitse matkaaville!

 

Mainitsin jo sairauksien ja tautien esiintymisen ja kuvassa kärpäslätkän varren rajaamalla alueella kerrotaan sukupuolitautien esiintymisluvut!

On maailma muuttunut 53 vuodessa!

-Esko Erkkilä-

Päätösehdotuksen erikoinen perustelu

Maanantai 18.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu tänään eli 18.6.2018 kevätkauden viimeiseen kokoukseensa.

Esityslistalla on useita mielenkiintoisia aiheita ja eräs niistä on pykälä 123 eli Tampereen kaupungin vuoden 2017 tilinpäätös.

Viime vuosi taisi olla jo seitsemäs peräkkäinen vuosi, kun Tampereen kaupunki teki alijäämäisen tuloksen.

Kaupunginvaltuustokokouksen valmisteluaineistossa todetaan, että viime vuonna Tampere teki 10,7 milj. eron verran alijäämäistä tulosta.

Hämmästyttää, että kaupunginhallituksen päätösehdotuksessa todetaan mm. näin:

"Selvitystä talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella ei tarvita, koska taseessa on aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä ylijäämiä."

On tämä kuntamaailma kummallista, kun kritiikki taloudenpidon leväperäisyyksistä yritetään kieltää.

Haluaako kaupunginhallitus tuolla lauseella siis asettaa suitset suuhun niille kaupunginvaltuutetuille, jotka haluaisivat sanoa muutaman sanan viime vuoden taloudenhoidosta?

Kannustan kaupunginvaltuutettuja käyttämään kokouksessa runsaasti puheenvuoroja ja etsimään syitä Tampereen kaupungin huonoon taloustilanteeseen.

Ymmärrän, että edelliselläkin vaalikaudella kaupunginvaltuutettuina toimineille kaupunginhallituksen "suut tukkiva" päätösesitys sopii, mutta viime kevään kuntavaaleissa valituiksi tulleet uudet kaupunginvaltuutetut ovat toivottavasti äänessä!

-Esko Erkkilä-

Alkaako Tampere taipumaan Pirkanmaa-myönteiseksi!

Lauantai 16.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kritisoin taannoin tällä saitilla sitä, että Tampere on yrittämässä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Nyt, kun Tampere on solminut kyseisestä aiheesta yhteistyötä tavoittelevan aiesopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa, olen valmis lieventämään kantaani.

Kantani lieventämiseen vaikuttaa oleellisesti se, että Tampere haluaa kulttuuripääkaupunkihankkeeseen mukaan myös muita Pirkanmaan kuntia.

Tampereen taipuminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa ja se, että se haluaa samaan konsortioon myös muita Pirkanmaan kuntia kertoo, että persaukinen Tampere ei pysty yksinään toteuttamaan niin suurta projektia, kuin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakeminen merkitsee.

On toivottavaa, että Tampereen nöyrtyminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa sekä yhteistyöhalukkuus myös muiden pirkanmaalaiskuntien kanssa on osoitus siitä, että maakuntamme keskuskaupunki arvostaa kaikkia prkanmaaliskuntia - merkittävä suunnanmuutos aikaisempaan.

Tampereen nöyrtyminen kertoo myös sen ikiaikaisen totuuden, että taloudelliseen kaaokseen itsensä ajanut kunta, kaupunki tai yritys ei pysty tositilanteessa sanelemaan yhteistyön ehtoja, vaan ne sanelevat tykkänään toiset tahot!

-Esko Erkkilä-

Mahtava kokemus!

Tiistai 12.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokous Sotkamossa 8 - 10.6.2018 oli mahtava kokemus - nuoriso käyttäisi kokemuksesta sanaa "Voimaannuttava"!

Kokouksesta ja kokoustunnelmien raportoinnista saisi monen monituista raporttia ja tässä niistä ensimmäinen.

Keskustan puoluekokous alkaa perinteisesti piirien ja sisarjärjestöjen lippujen sisäänmarssilla ja niin tapahtui myös Sotkamon Katinkullassa.

Seuraavassa muutama kuva, kun lippurivistö valmistautuu sisäänmarssiin (kaikki kuvat olen ottanut paljon kokeneella Canon-kamerallani ja jos joku haluaa niitä käyttää, niin "siitä vaan"):

Puheenjohtaja Juha Sipilä oli koko kolmipäiväisen puoluekokouksen ajan suorastaan hurmaava ja tuntui, että maamme päämisterillä ei ole lainkaan huolia.

Samaa voi todeta myös europarlamentaarikko Elsi Kataisesta  (vasemmalla) ja Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmunista.

Varapuheenjohtaja Juha Rehulan vastuulla lippujen sisäänmarssissa oli keskeinen tehtävä, sillä hän kulki lippuparaatin kärjessä ja kantoi Suomenlippua.

Airueina Rehulalla olivat europarlamentaarikko ja agrologi Elsi Katainen sekä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (oikealla).

Anu Vehviläinen lähikuvassa.

Kolme "kärkilippua" ovat saapuneen esiintymislavalle - keskellä varapuheenjohtaja Juha Rehulan kannattelema Suomenlippu, vasemmalla puheenjohtaja Juha Sipilän kannattelema Keskustan lippu ja oikealla puoluekokouksen isäntäpiirin Kainuun lippu, jota kannattelee kansanedustaja Timo Korhonen - agrologeja myös hän!

Hieno puoluekokous oli valmis alkamaan!

-Esko Erkkilä-