Maalla asuvat ovat jopa kahdeksan kertaa onnellisempia kuin kaupungissa asuvat!

Maanantai 11.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuoreen kanadalaistutkimuksen tulokset kertovat, että maalla asuvat ovat jopa kahdeksan kertaa onnellisemoia kuin kaupungissa asuvat.

Tutkimus oli mittava, sillä sen tekemisessä haastateltiin 400.000 ihmistä.

Samansuuntaisia tuloksia on saatu Suomessa vuonna 2013 toteutetussa "Onnellisuus erityyppisilä asuinalueilla" tutkimuksessa.

Naputtelen näitä rivejä 5.6.2018 Viljakkalan Majajärvellä ja katselen mökkini ikkunasta kesäistä päivää.  Vertailupohjaa minulla on eiliseen, kun seurasin elämänmenoa Tampereen ydinkeskustassa.

Eilen tapaamani ihmiset toki olivat oikeinkin ystävällisiä, mutta he ilmeisesti olivat vain käymässä Tampereen keskusta-kaaoksessa.

Kanadalaistutkimuksessa todetaan, että kaupunkilaisilla on keskimäärin korkeammat palkat, korkeampi koulutustaso ja vähemmän työttömyyttä, mutta ovat silti paljon onnettomampia kuin maalla asuvat.

Suomalaistutkimus suoritettiin Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Turussa. Tutkimuksessa todettiin, että terveyspalvelujen ja julkisen liikenteen palvelutasolla ei ole vaikutusta ihmisten onnellisuuteen.

Finntrio totesi jo vuonna 1978:

"Kyllä maalla on mukavaa"

-Esko Erkkilä-

Onko liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin ansiota?

Perjantai 8.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liikkunut tietoja, että liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt lisävaroja alemman tieverkon kunnostustöille.

Niin tai näin, mutta olen tyytyväinen, että synnyinseutuni Viljakkala ja myös Ikaalinen saavat helpotusta tieverkostonsa kunnostamiseen.

Alemman tieverkoston kunto on päässyt romahtamaan ja pikaisia toimenpiteitä tarvitaankin - Suomi elää yhä vankasti puusta ja alemman tieverkoston kunto on oleellinen osa toimivan puunjalostuksen raaka-ainetoimitusten sujumisesta.

Pirkanmaan ELY-keskus panostaa alkaneen kesän aikana Mt 276:n päällystämiseen Viljakkalan Mannissa sijaitsevan Lintuharjuntien liittymästä Viljakkalaan ja siitä edelleen Inkulan sillan kautta Mäihäniemen risteykseen.

Tieosuus on tärkeä henkilöliikenteen kannalta, mutta puutavarakuljetusten osalta se on eräs Viljakkalanseudun pääväylistä.

Aluksi oli tieto, että päällystyö päättyy Viljakkalaan ja sitten saimme tiedon, että Inkulan sillalle saakka - oli iloinen yllätys, että päällystystyö jatkuukin Ikaalisten puolelle Mäihäniemen risteykseen saakka!

Kiitokset Anne Bernerille - uskon, että saan tavata hänet ehkäpä jo tänään Sotkamossa!

-Esko Erkkilä-

Kasvit huutavat vettä

Sunnuntai 3.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan kylän ”vanhat äijät” sanoivat pitkän pakkasjakson aikana, että nyt katsotaan mitä köyhät päälleen laittavat.

 

Nyt ei ole kyse pakkasjaksosta vaan pitkästä hellejaksosta ja kasvit suorastaan huutavat vettä.

 

 

Tarvitaan hyviä ”vesikauppoja”, jotta edes puutarhakasvit menestyisivät.

 

 

Viljanviljelijöiden tilanne alkaa olla huolestuttava, sillä kasvustoissa keltainen väri laajenee ja se kertoo, että kasvustot kärsivät vedenpuutteesta.

 

 

Heikosti kasvavien viljakasvustojen rikkakasvi- ja tautiruiskutukset ovat suuri riski, sillä sadonmenetykset vaanivat.

 

 

Viljojen markkinahinta tulee ensi syksynäkin olemaan niin alhainen, että viljojen sadetus ei ole järkevä toimenpide ja toisaalta harvalla on edes sellaisia laitteita, että sadetus olisi mahdollista.

 

 

 

**************************

 

 

Harrastan mökkitontillani terapiamuotoista trekoolikasvien viljelyä ja myös meillä kuivuuden ongelmat ovat tuttuja.

 

 

Vedensaanti meillä ei ole ongelma, sillä mökkitonttimme rajoittuu Viljakkalan Majajärveen, mutta sadetukseen tarvittava aika on kortilla.

 

 

Sadetusta ei kannata suorittaa keskipäivällä vaan se pitää toteuttaa illan tunteina.

 

 

Mökkitontillamme on satakunta metriä maahan kaivettua runkoputkistoa sadetusta varten ja runkoputkistossa on kuusi ulosottomahdollisuutta.

 

 

Laiturilla olevan pumpun teho riittää hyvinkin kahden sadettimen pyörittämiseen ja kolmaskin pyörisi, mutta sitä ei ole tullut hankittua.

 

 

Pitkään jatkuneet lämpimät säät merkitsevät, että sateen sattuessa paljon olisi vielä pelastettavissa, mutta…

 

 

Sateita odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suojeluhinnat

Lauantai 26.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Lukijani tietävät kokemuksesta, että käsittelen näillä sivuillani päivittäin ties mitä asioita, mutta kun lukijoita näyttää riittävän, jatkan valitsemallani linjalla.

 

 

Tänään aiheenani on Suomen erään johtavan broilertuotteen eli Jyväbroiler-brändin luominen.

 

 

Sain olla aitiopaikalla, kun Jyväbroiler-tuote luotiin ja tuotiin Suomen elintarvikemarkkinoille Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhteistyön tuloksena.

 

 

Suomessa markkinoidut broilertuotteet olivat aikaisemmin jalostettu broilereista, jotka olivat kasvatettu kalajauhoa ja lihaluurehujauhoa sisältävillä rehuseoksilla.

 

 

Saarioinen Oy:n päättäjät oivalsivat, että kuluttajat arvostaisivat enemmän sellaisia broilertuotteita, joissa broilereiden kasvattamiseen olisi käytetty ainoastaan kasvisperäisiä raaka-aineita.

 

 

Nelikymmenvuotinen työnantajani Rehuraisio Oy otti haasteen vastaan ja aloimme yhdessä kehittämään sellaisia broilerrehuseoksia, joissa raaka-aineena ei ollut kalajauhoa eikä lihaluurehujauhoa.

 

 

Työ ei ollut helppo, sillä broilereiden kasvuun tarvittavat aminohapot ja muut ”tarveaineet” piti kerätä kasviskunnasta peräisin olevista raaka-aineista.

 

 

Yrityksemme asiansa osaavan tuotekehityshenkilöstön toimesta homma onnistui ja saimme aikaiseksi jotain ennenkuulumatonta.

 

 

Kasvisperäisten rehuseosten suunnittelu ja valmistaminen oli kallista ja asiakkaamme eli Saarioinen Oy arvosti työtämme, mutta pyrki hinnanalennuksiin käyttämällä tämän jutun otsikossa mainittua argumenttia eli puhumalla suojeluhinnoista, joilla tarjosimme Jyväbroiler-tuotteen valmistamiseen soveltuvia rehuseoksia.

 

 

Suojeluhinnoista puhuminen on normaalia hyvissä yhteistyöväleissä olevien yritysten välisissä hintaneuvotteluissa käytettävää kieltä, joten se ei aiheuttanut meille tavarantoimittajana sen suurempia traumoja.

 

 

On hienoa, että yhdessä Saarioinen Oy:n kanssa kehittämämme Jyväbroiler-tuote ja brändi elää ja kukoistaan nykyisin Atria Oyj:n tuotemerkkinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joukkoliikenteen tappiotaso tulee Tampereella tuplaantumaan ratikan vuoksi

Keskiviikko 23.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappio on suunnitelmissa budjetoitu tälle vuodelle tasolle 14,7 miljoonaa euroa.

 

 

Toteutuvat tappiot Tampereella pyrkivät nousemaan suunnitelluista ja toteutuvat tulokset pyrkivät puolestaan alittamaan suunnitelmat, joten on hyvin ennustettu, jos joukkoliikenteen tappio jää 14,7 miljoonaan euroon.

 

 

 

Tampere päätti toteuttaa 43,5 miljoonan euron suuruisen tervehdyttämissuunnitelman – hyvä edes niin, sillä akuutti tarve olisi ollut 70 miljoonan euron suuruiselle tervehdyttämiselle.

 

 

 

*********************

 

 

Eräs merkittävä rahanreikä Tampereella on ratikan vuoksi tulevina vuosina kohoavat joukkoliikenteen tappiot.

 

 

Tervehdyttämissuunnitelman laadinnan aikana tuli selväksi, että Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso tulee ratikan vuoksi tuplaantumaan, joten jo parin vuoden kuluttua Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso on suuruusluokkaa 30 miljoonaa euroa per vuosi.

 

 

**********************

 

 

Joukkoliikenteen tappion hienostuneempi termi on ”joukkoliikenteen subventio”, mutta sen käyttäminen merkitsee silmien ja korvien sulkemista todellisuudelta.

 

 

Käytetään siis oikeaa termiä eli

 

 

”joukkoliikenteen tappio”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Linnunsiemeniksi tarkoitetut auringonkukansiemenet käyvät kylvösiemeniksi

Keskiviikko 16.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut tapana jo vuosikaudet viljellä auringonkukkaa avomaalla. Viljelen sitä mökkipellon kaunistukseksi, pölyttäjähyönteisten iloksi ja onhan sitä alkusyksystä mukava napata kahvipöydän komistukseksi.

 

 

Auringonkukka soveltuu suureenkin ”ruukkuun” ja monesti syksyisin leikkaan auringonkukkia vanhoihin maitotonkkiin rekvisiitaksi vaikkapa markkinatapahtumiin.

 

 

 

 

 

Kylvösteni siemenenä käytän tavallisia lintujen talviruokintaan tarkoitettuja siemeniä.  Siemenissä on eräkohtaisia eroja kasvin pituudessa ja on aina mielenkiintoista nähdä, että tuleeko metrin mittaisia tumppeja, vaiko lähes kaksimetrisiä hujoppeja.

 

 

Ulkomaisten auringonkukan siementen käsittelyssä pitää aina muistaa salmonellavaara.

 

 

Työelämässä seurasin tiiviisti Suomeen tuotujen rehumateriaalien salmonellaesiintymisiä ja ylivoimaisesti suurin salmonellakontaminaatioiden määrä oli Balkanin seudulta tuotujen auringonkukkasiementen kohdalla. Pese aina kätesi, kun olet käsitellyt auringonkukan siemeniä – kauhistelen niitä, jotka kuorivat auringonkukan siemeniä ja syövät niitä!

 

 

 

 

 

Auringonkukan kylvämien jää usein kevään viimeiseksi kylvötyöksi, mutta nyt tein kylvötyön jo toissapäivänä.

 

 

Auringonkukkamaa pitää jyrsiä kunnolla ja viime vuosina olen jättänyt rivivälin niin suureksi, että rivivälien rikkakasvikitkemisen pystyy suorittamaan jyrsimellä.  Rikkakasvijyrsintää ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran, sillä peittävänä kasvina auringonkukka pystyy pitämään itse huolen rikkakasvitorjunnasta.

 

 

Kolmella kilolla auringonkukan siemeniä sain kylvettyä sitä kolmeen rinnakkaiseen riviin yhteensä 81 rivimetrille. Eiköhän siitä taas auringonkukkia riitä!

 

 

On luonnollista, että ennen siementen kylvöä heitin kylvövakoon ripauksen lannoitetta, sillä kookkaana kasvina auringonkukka tarvitsee ravinteita.

 

 

Elo – syyskuun vaihdetta odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on liputusajan sesonki!

Sunnuntai 13.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tiedämme kokemuksesta, että näin alkukesästä eli toukokuussa on todellinen liputusaikojen sesonki.

 

 

Tänään vietämme Äitienpäivää, se luonnollisesti on eräs tärkeimmistä liputuspäivistämme.

 

 

Kirjoitan näitä rivejä Äitienpäivän aattona eli lauantaina 12.5.2018 ja sen vuoksi en voi liittää tähän juttuuni kuvaa Äitienpäiväliputuksestani.

 

 

 

 

 

Tässä kuva kuitenkin mökiltämme eiliseltä, kun Suomen lippu liehui mökkimme lippusalossa Snellmaninpäivän kunniaksi.

 

 

*******************

 

Meillä on lippusalot Tampereen omakotitalolla sekä Viljakkalan Majajärvellä mökillämme.

 

 

Rouva voitti Tampereen lippusalon Neste Oy:n arvonnassa vuonna 1988 ja siirtelimme sitä hellällä otteella tonttimme eri puolille, kun rakensimme omakotitaloamme – mökillä oleva lipputanko on ostettu Jouko Heiskalan lähikaupalta eli Komin Kaupasta joskus 1990-luvulla.

*******************

 

 

Viralliset liputuspäivät tänä vuonna:

 

 

28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä

13.5. Äitienpäivä

4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

23.6. Juhannus, Suomen lipun päivä

6.12. Itsenäisyyspäivä

Päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kuntavaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa, presidentinvaali 28.1.2018.

Päivä, jolloin tasavallan presidentti astui toimeensa eli 1.2.2018.

 

 

Muut liputuspäivät

 

eli ns. vakiintuneet liputuspäivät sekä ne päivät, joina sisäministeriö on useana vuonna suositellut liputusta:

 

5.2. J.L. Runebergin päivä

19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä

9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä

27.4. Kansallinen veteraanipäivä

9.5. Eurooppa-päivä

12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä

20.5. Kaatuneitten muistopäivä

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä

24.10. YK:n päivä

6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä

11.11. Isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai)

8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

 

 

Vähemmän tunnettuja liputuspäiviä ovat Sisäministeriön suosittelemat liputuspäivät vuonna 2018

 

16.2. Liettuan itsenäisyyden 100-vuotispäivä

24.2. Viron itsenäisyyden 100-vuotispäivä

10.7. Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen päivä

Koulujen aloittamispäivä (päivämäärä vaihtelee kuntakohtaisesti)

25.8. Suomen luonnon päivä

1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä

18.11. Latvian itsenäisyyden 100-vuotispäivä

20.11. lapsen oikeuksien päivä

 

 

 

Kyllä liputuspäivissä löytyy kevätkauden sesongin ulkopuolellakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Japanintatar-kasville hyötykäyttöä!

Lauantai 12.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Japanintatar on ns. vieraslaji ja mm. Iso-Britanniassa sen kasvattaminen ei ole sallittua.

 

Meillä japanintatarta kasvaa muutaman neliön alueella Viljakkalan Majajärvellä.

 

Se on pysynyt hyvin hallinnassa jo kolmisenkymmentä vuotta, mutta on selvää, että maata sen kasvupaikalta ei koskaan saa siirtää muualle.  Japanintatar ei ainakaan Suomessa lisäänny siemenistä.

 

 

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että japanintatar kasvaa jopa kolmimetriseksi, mutta meillä sen pituus on joka vuosi 4 tai jopa 5 metriä - oiskohan meillä kuitenkin jättitatar!

 

 

 

 

 

Eilen keksin tatarkasvillemme jatkokäytön eli sen viimekesäisestä putkirungosta saa mainioita hyönteishotelleja!

 

 

 

 

 

Tässä hyönteishotellin rakennustarvikkeita!

 

 

Tulipahan mieleeni, että ovatko nämä liian suuria hyönteishotellin ”huoneiksi”; pitäisiköhän jostain etsiä kasveja, joilla olisi pienempi ontto varsi kuin japanintatar-kasvilla?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään"

Lauantai 5.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa mainittu legendaarinen tutkimus tuli etsimättä mieleen kun luin, että Suomen Akatemia on myöntänyt 440.000 euron suuruisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkitaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille!

 

 

440.000 euron suuruinen rahoitus koskee viisivuotista tutkimusta, jonka suorittaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga.

 

 

Bibiana Rojas Zuluagan hanke alkaa 1.9.2018, ja sen rahoitus on tarkalleen 438.874 euroa.

 

*******************

 

 

Kaikella kunnioituksella Bibiana Rojas Zuluagaa kohtaan, mutta eikö Suomessa olisi tärkeämpiäkin tutkimusaiheita kuin tutkia miten eteläamerikkalaiset sammakot pärjäävät sen jälkeen, kun syövät lajitovereitaan!

 

 

Toisaalta, hullujahan saa aina pyytää, mutta hulluja ovat ne, jotka myöntävät määrärahoja hulluihin projekteihin!

 

 

Herätys Suomen Akatemia, sillä tuonkin "tutkimuksen" maksavat suomalaiset veronmaksajat eli me!

Nyt Suomen Akatemialta tuli todellinen sammakko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo 1.5.2018: "Tampereella ajatellaan lähinnä, että yksi euro ratikalle tuo 3-4 euron hyödyn rakennusyhtiöille."

Keskiviikko 2.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta järjesti eilen Vihreä Vappu-tilaisuuden Hämeenpuiston tapahtuma-aukiolla Kirjastotalo Metson edessä.

 

 

 

 

 

Kerroimme tapahtumastamme Tamperelainen-lehdessä ja jaoimme samaa ilmoitusta facebookissa.

 

 

 

 

 

Ennakoimme sateista säätä ja sen vuoksi pystytimmekin kaksi telttakatosta suojaamaan yleisöä, äänentoistolaitteitamme ja tarjottavaamme.

 

 

 

 

 

Johannes Jonoff (vasemmalla) ja Reijo Laitinen täyttivät ilmapalloja tapahtumayleisön viihdykkeeksi.

 

 

 

 

 

Jarmo Toivola ja Raija Moilanen huolehtivat siman sekä donitsien tarjoilemisesta – Raija Moilanen juonsi tilaisuutemme.

 

 

 

 

 

On selvää, että sima sekä donitsit olivat Suomessa valmistettuja.

 

 

 

 

 

Keskustan valtuustoryhmän kunnallissihteeri Raija Moilanen, joka on sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja joka on Tampereen pormestarin nimittämän köyhyyden ennaltaehkäisevän työryhmän jäsen, kertoi työryhmän työskentelystä.

 

 

 

 

 

Reijo Laitinen on puolestaan sen työryhmän jäsen, jonka pormestari on nimittänyt tutkimaan huumeongelman tilannekuvaa Tampereella. Laitinen valotti vappujuhlayleisölle työryhmän aikaansaannoksia.

 

 

 

 

 

Kunnallisjärjestön puheenjohtajana kerroin ”eläväni” netissä 24/7, mutta siitä huolimatta tai paremminkin juuri sen vuoksi olin huolissaan niistä 70.000 tamperelaisesta, joilla ei ole tietokonetta eikä nettiä.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen ja Keskustan Pirkanmaan piirihallituksen varapuheenjohtaja Aino-Riikka Simula toi vapputilaisuuteen nuorten toivorikkaan tervehdyksen.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa juhlapuheen piti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hän aloitti puheensa näin:

 

 

”Viisi vuotta Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt selvään kasvuun finansiikriisin jälkeen. Suomi ajautui taantumaan, ihmiset menettivät työpaikkansa ja hallituspuolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin.

 

Keskustalaisille sanottiin, että tehkää jotakin. Me lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa kymmenen vuoden aikana. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa.

 

Saavutamme kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna.

 

Velkaantuminen on taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan."

 

 

 

 

 

"Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet.

 

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.

 

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

 

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

 

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.”

 

 

 

*************************

 

 

 

 

Mikko täyttää aina Vappuna vuosia ja Reijo Laitinen yllätti koko juhlayleisön Mikolle osoittamallaan onnittelulaululla!

 

 

 

 

 

Kyyhkyläiset – Mikko ja Seija Alatalo kertoivat Vappujuhlan jälkeen kiirehtivänsä Mikon merkkipäivän viettoon!

 

 

Myös minä onnittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Junamatka Tampereen rautatieasemalta Viljakkalan Majajärvelle vie aikaa 14 minuuttia - valitettavasti juna ei kuitenkaan pysähdy Majajärvellä!

Sunnuntai 29.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli 10.4.2018 tilaisuus käydä Tampereen kaupungin kustannuksella Oulussa päiväseltään junalla – olin Vanhusneuvoston edustajana tutustumassa Tampereelle suunniteltavaan ratikkaan Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä.

 

 

Lähdin matkalle mieluusti, sillä pääsin samalla kokemaan junamatkan Tampereelta Ouluun ja illalla takaisin.

 

 

Siinäkin mielessä junamatka oli mielenkiintoinen, sillä jouduimme aikoinaan pakkoluovuttamaan neljä hehtaaria metsämaata Tampere-Parkano-Seinäjoki –junaradan alle.  Pakkolunastettu neljä hehtaaria pirstoi isäni aikoinaan kotitalonsa maista ostamansa kymmenen hehtaarin suuruisen metsäkappaleen kahteen osaan.  Nyt minulla on hehtaarin suuruinen mökkitontti Viljakkalan Majajärvellä ja tonttini rajoittuu rataan.

 

 

Matkamme alkoi Tampereen rautatieasemalta klo 08.00 ja Ouluun saavuimme klo 12.18 eli matkanteko kesti 4 tuntia ja 18 minuuttia.  Nopein junavuoro Tampereelta Ouluun kulkee kolmessa tunnissa ja 48 minuutissa.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kuvaamani kohde oli Ylöjärven Lakialassa oleva entinen kaupparakennus.  Tästä on matkaa synnyinkotiini hieman yli 20 kilometriä ja joskus armeija-aikana kävelin tuon matkan kotiini, kun linja-autoja ei enää iltamyöhäisellä kulkenut.

 

 

 

Saavuimme Viljakkalan Majajärvelle klo 8.14 eli 14 minuutin kuluttua lähdöstämme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kuvaa ehdin Majajärvestä eli mökkijärvestäni ottamaan, kun matkasimme kohti…

 

 

 

 

 

…Oulua 180 kilometrin tuntivauhdilla.

 

 

 

 

 

Mökkitonttini männikkö on komeassa kasvussa ja se on pysynyt pystyssä kovienkin myrskyjen aikana.  Taustalla hieman pilkottaa mökkini katto.

 

 

 

 

 

 

Pakkolunastusprosessi oli pitkällinen ja siitä kertoo mm. se, että vaatimattoman korvauksen korko oli maksuhetkellä suurempi kuin pääoma!

 

 

 

 

 

Kohta mökkitonttini ohittamisen jälkeen ylitimme sillan, jonka ali virtailee hiljakseen eteläisen Suomen eräs jokihelmisimpukkajoki eli Ruonanjoki, joka laskee Karhejärvestä Lavajärveen.  Radan vierellä kulkee VR:n huoltotie, jota me paikkakuntalaiset käytämme useasti.

 

 

Päätän tämän juttuni tähän, mutta ehkä jo huomenna kerron paikasta, jossa Viljakkalan seurakunnan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa ei sanallakaan mainittu ikääntyneen väestön tilannetta?

Keskiviikko 25.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi viime maanantaina eli 23.4.2018 laajan säästöohjelman, jonka tavoitteena on saada aikaan 43,5 miljoonan euron säästöt.

 

 

Hyväksytyssä toimenpideohjelmassa ikäihmisten palveluja karsitaan siten, että kustannussäästöä kertyy peräti 900.000 euroa.

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen n. 250 muun henkilön kanssa Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

…Kehittyvä Vanhustyö- seminaariin, joka oli vanhustyön ammattilaisille suunnattu koulutus- ja näyttelytapahtuma – olin seminaarissa Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

Seminaarissa ihmeteltiin kahdessakin esityksessä, että edellisiltana järjestetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa ei yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa sanallakaan käsitelty ikäihmisten palvelujen karsintaa!

 

 

Jotkut kaupunginvaltuutetut kosiskelevat tamperelaisia protestoimalla ns. taitettua indeksiä vastaan, mutta ikäihmisten palveluista leikkaaminen ei ilmeisesti ole heidän mielestään edes maininnan arvoinen asia!

 

 

Ikäihmisten asian ”unohtaminen” ryhmäpuheenvuoroissa nousi Tampere-talon seminaariesitysten lisäksi voimallisesti esille tilaisuuden keskusteluosioissa sekä käytäväkeskusteluissa.

 

 

 

 

 

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen tiivisti ikäihmisten tilanteen Tampereella osuvasti, kun hän totesi, että Tampereella asiassa on otettu askel taaksepäin!

 

 

Näin ei saisi olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatettava tonttikauppa!

Sunnuntai 22.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 23.4.2018 ja sen esityslistalla on erään tonttikaupan hyväksyminen.

 

 

Kyseessä on tonttikauppa, jolla Tampereen kaupunki ostaa Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä 3,8 hehtaarin suuruisen tontin Lakalaivan kaupunginosasta, osoitteesta Lempääläntie 31.

 

 

Tontti sijaitsee ohikulkutien varrella ja sen hankkiminen kaupungin omistukseen merkitsee ensiaskeleen ottamista Lakalaivan alueelle suunnitellun eteläisen Tampereen aluekeskuksen toteuttamiselle.

 

 

Tervehdin suurella myötäsukaisuudella tonttikaupan varmistumista, sillä omakotialueemme välittömään läheisyyteen tulevaisuudessa rakennettava Etelä-Tampereen hyvinvointikeskus parantaa alueemme palveluita.

 

 

Ymmärrän toki mm. Härmälän ja Koivistonkylän alueen asukkaiden harmistuneisuuden, kun tuleva hyvinvointikeskus ei tule heidän alueelleen.

 

 

Hyvinvointikeskuksen asemakaavoitus on ajoitettu vuodelle 2020 ja ensimmäiset asukkaat tulevat muuttamaan uudelleen asemakaavoitetulle alueelle 2020-luvun loppupuolella.

 

 

Tonttikaupan hinta on 3.300.000 euroa eli neliöhinnaksi muodostuu n. 86 euroa/neliömetri!

 

 

Toivottavasti nuija paukkuu kaupunginvaltuuston kokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt tarvitaan ruosteisia nauloja!

Lauantai 21.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Ostin viime vuoden toukokuussa Tyrin Kukkamarkkinoilta muutaman kallan juurakon ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…niistä kasvoi kesän aikana komeita kukkia.

 

 

Nämä kuvat on kuvattu syksyllä 2017.

 

 

Hoidimme kallojen juurakoiden talvehdittamisen autotallissa ja talvehdittaminen onnistui hyvin.

 

 

 

 

*****************

 

 

Vierailimme eilen eli perjantaina 20.4.2018 Tampereella Puutarhamessuilla ja ostimme…

 

 

 

 

 

…yhdeksän uutta kallan juurakkoa (tennispallo kokomittarina).

 

 

Yhdeksän kallan juurakkoa maksoi yhteensä 40,00 euroa.

 

 

 

 

 

Myyjällä oli esittelytarkoituksessa samanlaisia kalloja kuin meillä viime kesänä.

 

 

 

 

 

Saimme myyjältä arvokkaan neuvon, että miten kerran talvehtineita kalloja pitää hoitaa.

 

 

Yllätys oli melkoinen, kun myyjä kehotti työntämään ruosteisia nauloja siihen kukkaruukkuun, johon olemme muutama päivä sitten istuttaneet autotallissa talvehtineita kallan juurakoita!

 

 

Kerran talvehtineet kallat tarvitsevat rautaa ja sen saamiseen riittävät ruosteiset naulat tai se, että kallan juurakot on istutettu valurautapataan.

 

 

 

 

 

Tässä kukkapurkkeja, joihin on kymmenkunta päivää sitten istutettu kallan juurakoita eli näihin pitää nyt etsiä ruosteisia nauloja ja työntää ne multaan!

 

 

 

Aina oppii, kun käy messuilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvapuhelu - järkevä askel ikäihmisten kotihoidossa

Keskiviikko 18.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvoston kokouksessa maanantaina 16.4.2018 sain kuulla kuvapuhelun mahdollisuuksista ikäihmisten kotihoidossa.

 

 

 

 

 

Palveluesimies Tarja Viitasen esitys oli mielenkiintoinen ja se perustui siihen aineistoon, jota Viitanen käyttää kouluttaessaan sairaanhoitajia ja kodinhoitajia hyödyntämään kuvapuhelupalvelua.

 

 

 

Kuvapuhelussa asiakasta ohjataan tablettitietokoneen kuva- ja ääniyhteyden avulla tekemään omassa kodissaan tekemään itsenäisesti toimia, joihin hän pystyy ohjattuna.

 

 

Tällaisia toimia ovat mm.;

 

 

• lääkkeiden ottaminen

• ruokailujen varmistaminen

• insuliinin pistäminen

 

 

Kuvapuhelun aikana hoitajat pystyvät seuraamaan asiakkaan vointia ja antamaan tälle ohjausta.

 

 *****************

 

Kuvapuhelin viedään asiakkaan kotiin ja asennetaan erilliseen telineeseen siten, että ikkunasta tai lampuista tuleva valo osuus sopivasti asiakkaan kasvoille.  Laite pitää koko ajan olla kytkettynä sähköpistokkeeseen.

 

 

Kuvapuhelun ottamisesta huolehtii aina hoitaja ja se tapahtuu asiakkaan kanssa sovitun aikaikkunan aikana.  Kuvapuhelun aikana pyritään tekemään ne samat seikat ja varmistukset, jotka tehdään tavallisen kotikäynnin aikana.

 

 

Mikäli asiakas ei selviä ohjattuna sovituista asioista tai ei vastaa soittoon, lähteen hoitaja hänen luokseen.

 

 

Tablettitietokoneen hyödyntämiseen perustuvia kuvapuhelun käyttäjäasiakkaita Tampereella on nyt 30 ja koekäyttövaiheessa heidän lisäkseen on 12 henkilöä.  Tavoite on, että käyttäjämäärät kasvaisivat nopeasti.

 

 

Kuvapuhelupalveluun voidaan lisätä max. 5 omaisyhteyttä, jos asiakkaan kanssa näin sovitaan.

 

 

Omaisyhteyden antavat asiakkaalle moninaiset mahdollisuudet osallistua vaikkapa suvun kesänviettoon, merkkipäiväjuhliin tai muihin mielenkiintoisiin tapahtumiin, sillä omaisyhteyden kautta asiakkaan katsottavaksi voidaan ladata lyhyitä videoita tai sukulaistervehdyksiä – mahdollisuuden ovat rajattomat!

 

 

Kannatan kuvapuhelupalvelun kehittämistä ja laajentamista, sillä se on elementti, joka tuo ikäihmisen eloon vaihtelua ja mielenvirkeyttä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raporttini makettimatkasta

Tiistai 17.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto kokousti eilen ja esitin kokouksessa pääkohdat siitä raportistani, jonka laadin makettimatkalle osallistumisestani.

Julkaisen raporttini myös tässä:

**************************

Esko Erkkilä                                                                                      RAPORTTI

Vanhusneuvosto                                                                                 16.04.2018

 

 

MAKETTIMATKA OULUUN

 

 

Taustaa       

 

Tampereen Raitiotie Oy järjesti kevään aikana kuusi käyttäjätutkimusmatkaa Ouluun, jossa matkalaiset tutustuivat makettiin eli Tampereen ratikan puiseen malliin sekä antoivat palautetta ratikan suunnittelijoille.

 

Tampereen Vanhusneuvostolta pyydettiin ”keppeätä ikäihmistä” viidennelle makettimatkalle 10.4.2018.

 

Ilmoittauduin halukkaaksi ja osallistuin mainittuna päivänä edestakaiselle kokopäivämatkalle Ouluun.

 

Makettiin tutustuminen tapahtui Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä, jonka teollisuushallissa makettia rakennetaan.

 

Matka tehtiin junalla siten, että lähdimme klo 8.00 kohti Oulua ja palasimme Tampereelle klo 21.58.  Tampereen kaupunki tarjosi menomatkalla ”junalounaan” ja ennen paluumatkaa Toripolliisissa päivällisen.

 

 

Osanottajat 

 

Matkalla oli kymmenhenkinen seurue; kolme virkahenkilöä, kolme jo edellisellä matkalla mukanaollutta ja neljä meitä ensikertalaisia.

 

Seuraavana päivänä eli 11.4.2018 Raitiotieallianssi toteutti kuudennen makettimatkan ja sen osanottajina olivat 15 arvottua osanottajaa – heidän kanssaan yhtä aikaa makettiin oli tutustumassa media ja saimmekin heti seuraavana päivänä kuulla mm. radiosta sekä lehdistä lukea kuudennen makettimatkan osanottajien kokemuksia.

 

Me emme valitettavasti saaneet valokuvata makettia, sillä järjestäjät halusivat suoda medialle ”ensipäivän oikeuden” valokuviin.

 

 

Maketti ja siihen tutustuminen

 

Maketti on ”kakkosnelosesta” ja vanerista rakennettu luonnollisen kokoinen ratikkavaunu, jossa istuminen, seisominen ja liikkuminen vastaa todellista tilannetta. Maketti ei liiku, joten liikkeen aiheuttamaa vaikutusta ei pystynyt arvioimaan.

 

Tutustumisemme pääisäntänä toimi Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen, joka on aloittanut kalustopäällikkönä 1.11.2017.

 

 

Huttusen lisäksi isäntinä oli neljä muuta henkilöä, jotka osallistuvat ratikkavaunujen suunnitteluun.

 

 

Kokemuksia, näkemyksiä ja parannusehdotuksia

 

Vaikka ryhmämme oli jo viides makettiin tutustunut tamperelaisryhmä, niin paljon ilmeni vielä parannettavaa.

 

Varsinkin me ensikertalaiset esitimme runsaasti parannusehdotuksia ja toivon, että ratikan suunnittelijat ”ottivat onkeensa”!

 

Järjestäjät olivat hankkineet käyttöömme pyörätuoleja, lastenvaunuja, rollaattoreita, erikokoisia matkalaukkuja, reppuja, täynnä tavaraa olevia muovikasseja sekä yhden polkupyörän, joka oli valmiina sillä paikalla, jolla kenties polkupyöriä tullaan kuljettamaan.

 

Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia:

 

• matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niiden määrällistä lisäämistä sekä uusia sijoituspaikkoja; niiden nyt suunniteltu sijoittelu tietää melkoista heikennystä Tampereen bussikaluston nykytilanteeseen verrattuna

 

• ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

 

• seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikokoa suurennetaan

 

• seuraavan pysäkin kertominen kuulutuksella ja valotaululla on ulkomailla ainakin metroissa tavanomaista ja sitä toivoimme myös Tampereen ratikalle; asia on tärkeä ikääntyneille ja vammaisille, jotta he voisivat valmistautua ajoissa ratikasta poistumiseen – myös ulko- ja kotimaisille matkaajille se olisi välttämätön

 

• kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

Iso käyttäjäpoliittinen kysymys on, että voivatko matkustajat kuljettaa polkupyöriä ratikassa. Ulkomailla se on sallittua ainakin leveissä metrovaunuissa, mutta voidaanko se sallia Tampereella kapeissa ratikoissa.

 

Makettiauditoinnin aikana tuli selväksi, että jo kahden tai kolmen polkupyörän sijoittaminen ratikkavaunuun hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

 

Tampereella rakennettu kattava polkupyöräverkosto toimii hyvin ja jos sen lisäksi ratikassa olisi mahdollista kuljettaa polkupyöriä, se merkitsisi tuplatukea pyöräilijöille.

 

Lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi.

 

Ongelmakohtien merkitseminen

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat paneutua havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

 

Media käsitteli oman makettimatkansa jälkeen ratikkaa silkkihansikkain

 

Makettiryhmämme käynnin jälkeen seuraavana päivänä media tutustui makettiin.

 

Huolestuttavaa oli se myönteisyys, joka median kautta välittyi kansalaisille.

 

Kun ratikka tulee tuplaamaan Tampereella joukkoliikenteen vuositappion, on ratikan kehittämiseen paneuduttava täysillä.

 

Havaitsemamme puutteet ja ongelmat ovat niin merkittäviä, että ne pitää poistaa.

 

Maketti marraskuussa Tampereelle

 

Meille luvattiin, että luonnollisen kokoinen ratikka - joko puinen maketti tai metallirunkoinen versio – saapuu Tampereelle marraskuun aikana ja silloin kaikilla tamperelaisilla on mahdollisuus siihen tutustua.

 

Toivottavasti ratikan lopullisessa suunnittelussa huomioimaan ne ongelmat, joita tamperelaiset silloin havaitsevat.

 

Kiitokset

 

Kiitokset Vanhusneuvostolle, Tampereen kaupungille, Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä Raitiotieallianssille, että sain ratikkakriittisyydestäni huolimatta osallistua makettimatkalle Ouluun!

 

Ratikasta pitäisi pystyä luomaan liikenneväline kaikille tamperelaisille ja eräinä erityisryhminä pitää pystyä huolehtimaan vammaisten, liikuntaesteisten sekä ikääntyneen väestön liikkumistarpeista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

***********************

-Esko Erkkilä-

Maakuntavaaliehdokkailta vaaditaan kokemusta ja näkemystä koko maakunnasta ja sen kehittämisestä

Maanantai 16.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Lokakuussa järjestettävät maakuntavaalit lähestyvät ja kaikille puolueilla on menossa ehdokkaiden hankinta maakuntavaaleihin.

 

 

Pirkanmaalla yksi puolue saa asettaa 118 maakuntavaaliehdokasta ja uskon, että ainakin viisi tai jopa kuusi suurinta puoluetta pystyvät lähtemään vaaleihin täydellä ehdokaslistalla.

 

 

Maakuntavaalit merkitsevät, että ehdokkaiden pitää nauttia laajaa tunnettuisuutta ja luottamusta koko Pirkanmaan alueella, sillä vastaavathan maakuntavaltuutetut koko maakunnan kehittämisestä.

 

 

Ehdokkaiden monipuolinen elämänkokemus ja koko maakunnan tunteminen luovat parhaat edellytykset hyvälle vaalitulokselle.  Puolueiden pitäisi mielestäni asettaa maakuntavaaliehdokkaille minimivaatimuksena sen, että ehdokas on viimeistään vaalikampanjan aikana käynyt jokaisessa maakunnan kunnassa!

 

 

Puoluetoimistot patistavat piirijärjestöjään siihen, että naisten ja nuorten osuudesta ehdokasjoukossa pitää huolehtia. Näen jo sieluni silmin miten eri puolueet kertovat julkisuuteen, että kuinka suuri osuus niiden maakuntavaaliehdokkaista on naisia ja alle 30-vuotiaita nuoria.

 

 

Hyvä niinkin, mutta informaatiohurmassa unohdetaan, että riittävästä maakunnallisesta kokemuksesta huolehtivat kokeneet ehdokkaat.

 

 

Pitää muistaa, että esimerkiksi Pirkanmaan väestöstä nyt jo yli neljäsosa on + 60 –vuotiaita ja osuus on kohoamassa kolmannekseen.

 

 

Odotan, että puoluetoimistot patistavat piirijärjestöjään hankkimaan ehdokkaiksi kokeneita ehdokkaita ja myös kertomaan julkisuuteen senioriehdokkaiden osuuden ehdokasjoukostaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaura on elintarvikeviljana käyttömäärissä ohittanut rukiin

Sunnuntai 15.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus on 9.3.2018 päivittänyt viljatasearvionsa kuluvan satovuoden osalta.

 

 

Satovuosi poikkeaa melkoisesti kalenterivuodesta, sillä satovuosi alkaa heinäkuun 1. päivänä ja päättyy seuraavana vuonna kesäkuun 30. päivänä.

 

 

Nyt on siis meneillään satovuosi 1.7.2017 – 30.6.2018.

 

 

Viime kesänä viljasato jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä viljoja (vehnä, ruis, ohra ja kaura) saatiin korjuuseen ainoastaan 3.390 miljoonaa kiloa eli haamurajasta neljästä miljardista kilosta jäätiin selvästi.

 

 

Muutama huomio viljojen elintarvikekäytöstä kuluvana satovuonna:

 

 

• vehnä käyttömäärä on viljoista selvästi suurin, sillä sitä käytetään elintarviketeollisuudessa 241 miljoonaa kiloa. Satovuoden aikana tuonti on 25 miljoonaa kiloa, joten lähes koko vehnäpotti on kotimaista satoa – tuonti koostuu erikoistarkoituksiin tuodusta vehnästä.

• rukiin elintarvikekäyttö on sen parinkymmenen vuoden ajan, jolloin olen tiiviisti seurannut viljamarkkinoita pysynyt haarukassa 90 – 105 miljoonaa kiloa. Tänä satovuonna kulutuksen ennustetaan olevan 90 miljoonaa kiloa.

• ohra on satomäärältään suurin viljalajimme, mutta sen elintarvikekäyttö on pientä – tänä vuonna 13 miljoonaa kiloa

• kauran elintarvikekäyttö on ilahduttavassa nousussa ja taitaa nyt olla ensimmäinen kerta, kun sen käyttömäärä elintarviketeollisuudessa ohittaa rukiin käyttömäärät. Luken ennusteen mukaan kauraa käytetään nyt 102 miljoonaa kiloa.

 

Kaurasadosta edelleen vain vajaa 10 % ohjautuu elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, joten kauran elintarvikekäytön lisäämiselle ei ole satomäärien vinkkelistä mitään estettä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-