Tampereen ratikasta ei saa muodostua polkupyörien kuljetusväline!

Lauantai 14.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin tiistaina 10.4.2018 viidenteen maketti-matkaan Tampereelta Ouluun ja takaisin.

 

 

Makettimatkoja järjestettiin kaikkiaan kuusi ja niiden lisäksi ja kaiken kruunuksi yksi median edustajille.

 

 

Ratikan puusta ja vanerista valmistettua luonnollisen kokoista näköismallia kutsutaan maketiksi ja sellaiseen siis sain Oulussa tutustua.

 

 

Tampereen Raitiotie Oy vai lieneekö ollut Tampereen kaupunki tai peräti Raitiotieallianssi joka maksoi matkamme; menomatkalla rautatievaunussa lihapulla-aterian ja Oulussa ennen paluumatkaamme…

 

 

 

 

 

…Toripolliisi-ravintolassa kunnollisen aterian – minut tunteville ei ole yllätys, että valitsin ruuakseni lammaspaistin.

 

 

Lammaspaisti oli kypsää, maukasta ja riittävän suuri, mutta minttuhyytelöä jäin kaipaamaan. Tämä pienenä miinuksena Toripolliisille!

 

 ****************

 

 

Varsinainen auditointi Transtech:n Oulun toimipisteellä oli mielenkiintoinen, sillä saimme tutustua tulevaan Tampereen ratikan makettiin eli puuta, vanerista ja ”kakkosnelosesta” valmistettuun luonnosversioon.

 

 

Tutustumisen aikana minulle ja koko kymmenhenkiselle ryhmällemme selvisi, että Tampereen ratikassa aiotaan kuljettaa myös matkustajien polkupyöriä!

 

 

Toki tiedän, että ulkomailla näin tapahtuu, mutta sitä en käsitä, että miksi Tampereellakin!

 

 

 

Polkupyöräkansan kuljettaminen polkupyörineen ratikassa aiheuttaa suuria ongelmia lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkeville, sillä polkupyörät tukkivat ratikan käytävät ja vaikuttavat muiden liikkumista sekä matkustamista.

 

 

Ratikan pitää olla täysin esteetön kulkuväline, mutta se ei ole esimerkiksi pyörätuolilla matkustaville mahdollista, jos terveiden polkupyöräilijöiden polkupyörät tukkivat kulkuväylät ja vaikeuttavat pyörätuoliasiakkaiden matkustamista.

 

 

Esitän, että Tampereen ratikassa ei ole mahdollista kuljettaa polkupyöriä, sillä niiden kuljettaminen ratikassa on jopa vaarallista muille ratikankäyttäjille ja asettaa yhden kulkumuodon  erityisasemaan.

 

 

Jos ratikassa sallitaan polkupyörien kuljettaminen, on se huomioitava tuplahintana matkalipun hinnassa ja on määrättävä, että samassa ratikassa saa kuljettaa korkeintaan kahta polkupyörää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maketti-matkaajien mielipide ei kuvasta kokonaisuutta

Perjantai 13.4.2018 - -

Ennakoin eilen, että tiedotusvälineet vaahtoavat Tampereen ratikan erinomaisuudesta, kun media kävi tutustumassa puiseen ratikkamalliin eli makettiin Oulussa 11.4.2018.

Ennakointini toteutui, kun eilen saimme nähdä ratikan erinomaisuudesta kertovia juttuja niistä medioista, jotka oli kutsuttu tutustumaan Ouluun makettiin!

 

 

Median kanssa samaan aikaan makettiin oli tutustumassa 15 henkilöä, jotka ainakin Tampereen Raitiotie Oy:n informaation perusteella arvottiin matkalle.

 

 

On selvää, että ”arvotut” henkilöt eivät ole edustava koostumus tamperelaisista arvioimaan ratikkaa, sillä halukkaiksi Ouluun ilmoittautuivat ne, jotka kannattavat ratikkaa ja ”arvonnan” todellisuudestakin voidaan aina perustellusti keskustella.

 

 

******************

 

 

Onneksi olin edellispäivänä siinä ryhmässä, joka silloin tutustui samaan makettiin eli vanerista ja puusta valmistettuun ratikanmalliin.

 

 

Kummeksuin, että meillä oli kuvauskielto, mutta toisaalta ymmärrän sen, sillä kuvauskiellolla varmistettiin, että emme voineet kuvallisin keinoin esittää niitä epäkohtia, joita puisessa malliratikassa on.

Kuvauskieltoa en luonnollisesti hyväksynyt, mutta jouduin sitä noudattamaan!

 

 

 

*******************

 

 

Kerroin jo eilen niistä puutteista ja ongelmista, jotka näin ja koin ratikan puumallissa.

 

 

On selvää, että Tampereen Raitiotie Oy olisi saanut paljon enemmän kehitysehdotuksia kuin nyt, jos se olisi suonut ja suorastaan valinnut Ouluun tehtäville ”auditointimatkoille” ratikkaan kriittisesti suhtautuvia.

 

 ***************

 

Meille luvattiin, että puinen tai ehkä peräti metallinen ratikkamalli toimitetaan Tampereelle kaiken yleisön arvioitavaksi viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

 

 

Toivon, että silloin ratikkaan kriittisesti suhtautuvat eli Tampereen valtaväestö menee suurin joukoin tutustumaan ratikan makettiin, jotta lopullisesta versiosta saadaan edes jotain vastinetta niille viidelletoista (15) lisämiljoonalle, joilla ratikka tulee kasvattamaan Tampereen joukkoliikenteen vuositappiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuorten puolesta työnantajille soittelevat vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen

Maanantai 9.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän vuoden osalta nuorten kesätyöpaikat lienevät jo jaettu, mutta asian tiimoilta kannattaa vielä nytkin käydä keskustelua.

 

 

Sain työurani aikana palkata lukemattomia työnhakijoita; kyseessä olivat pääasiassa vakituiset tai ainakin määräaikaiset työt, mutta joukossa oli jokunen kesätyöpaikkakin.

 

 

Joskus sain soittoja vanhemmilta, jotka kyselivät työpaikkaa lapsilleen.

 

 

On selvää että tapaukset, joissa lapsen vanhemmat kyselivät työpaikkaa lapselleen, siirtyivät välittömästi mappi Ö:n kyltymättömään kitaan.

 

 

Vanhempien pitää kannustaa lastaan tai paremminkin nuorta etsimään töitä, mutta missään nimessä vanhemman ei itse pidä ryhtyä soittelemaan lapsen puolesta työnantajille.

 

 

Vanhemman soitto lapsensa puolesta kertoo työnantajalle, että kyseessä on saamaton lapsi ja sellaista kukaan työnantaja ei halua palkata riesakseen.

 

 

Tämä on sanomani tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys lähes unohtaa kotimaiset avuntarvitsijat

Sunnuntai 8.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys.

 

 

Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestettiin vuonna 1950.

 

 

Vuoteen 1963 saakka Yhteisvastuukeräyksellä kerätyt varat ohjattiin kotimaan vähävaraisten olojen parantamiseen, mutta sen jälkeen merkittävä osa keräystuotoista on ohjattu eri puolilla maailmaa olevien ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.

 

 

Nykyään peräti 60 % Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan ulkomaisten kohteiden avustamiseen ja vain 20 % käytetään kotimaassa vaihtuvien kohteiden rahoittamiseen ja loput 20 % käytetään kirkon ja seurakuntien harjoittaman avustustyön tukemiseen.

 

 

Yhteisvastuukeräyksen suorittamisesta vastaa Kirkkopalvelut ry, jonka taustalla ovat mm. yli 350 evankelisluterilaista seurakuntaa. Kirkkopalvelut ry määrittelee tehtävänsä näin:

 

 "Teemme yhdessä töitä sen eteen, että seurakunnat ja kansankirkko voivat kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa".

 

Tehtävänkuvauksessa annetaan kuva, että työ kohdistuu kotimaisten seurakuntien ja suomalaisen kansankirkon puolesta tehtävään työhön.

 

Aiempina vuosina olen osallistunut Yhteisvastuu-keräykseen lahjoittamalla keräykseen muutaman lantin, mutta sen jälkeen, kun minulle valkeni keräystuottojen valuminen pääasiassa ulkomaille, olen suhtautunut keräykseen kriittisesti.

 

 

Toivon, että Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen ja jakaa suurimman osan keräystuotoistaan kotimaisille avuntarvitsijoille. Olen varma, että avuntarvitsijoita kotimaassakin riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko kusettaa

Lauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

 

 

Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!

 

 

 

 

 

Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.

 

 

 

 

 

Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.

 

 

Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!

 

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.

 

 

 

 

 

Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.

 

 

Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.

 

 ***************

 

Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.

 

 

Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!

 

**************

 

Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä

Perjantai 6.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman pääkohdat julkistettiin eilen.

 

 

Tasapainottamistavoite olisi ollut n. 70 – 75 miljoonaa euroa, mutta eilen julkistettu raamiohjelma päätyy vain 43,5 miljoonaan euroon.

 

 

Summasta pitäisi koota kulumassa olevana vuotena 8 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavan vuonna loput – uskokoon, ken tahtoo.

 

 

Tasapainottamisohjelmaa on kasattu kokoon kuin aikoinaan rakennettiin Iisakin kirkkoa eli aikaa ja ”tupakkia” on kulunut valtavasti.

 

 

Talouden tasapainottamisohjelma on pääomapainotteinen ja se sisältää varsin vähän operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita.

 

 

Ohjelmassa on merkittäviä kohteita, joiden tulosvaikutus on vahvasti ”ohhoon päällä” eli toivotaan ja toivotaan, mutta mitään varmuutta talouden kohentumisesta ei ole.

 

 

Kukapa liikkeenjohtaja voisi siviilielämässä perustella tuloksen kohenemissuunnitelmia vaikkapa näin:

 

 

• Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
• Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
• Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)

 

Vastaan, että ei kukaan, mutta tamperelaisille uskotellaan näin – miten esimerkiksi osinkotulot pomppaisivat kertaheitolla + 9 miljoonaa?

 

 

****************

 

Eräs seikka minua kummastuttaa:

 

Miten tasapainottamisohjelmassa on huomioitu ratikasta aiheutuvat lisäkustannukset, ainakaan minä en löydä tiedotuspaketista sellaista kohtaa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tappio tulee tänä vuonna olemaan tasoa 14,5 miljoonaa euroa ja veikkaan, että se tulee tuplaantumaan ainakin heti tasapainottamisvuosien jälkeen.

 

 

Miksi joukkoliikenteen tappiomäärän kohoamisesta ei mainita sanallakaan tasapainottamisohjelmassa?

 

 

Taitaa olla, että saan vastauksen kysymykseeni vasta myöhemmin!

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että vastauksen tulen saamaan, sillä talouden lait koskevat myös Tampereen ratikkahanketta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain"

Torstai 5.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tammerkoski-humpan on säveltänyt viulisti ja orkesterinjohtaja Lauri Lindgren 1920-luvun alkupuolella.

 

Humppa on Lindegrenin tunnetuin sävellys ja sen levytti ensimmäisenä Kaarlo Kytö jo vuonna 1931.

 

 

Tammerkoski-humpan ovat myöhemmin levyttäneet mm. Eino Grön, Teijo Joutsela, Rauli Badding Somerjoki ja Pate Mustajärvi.

 

 

 

******************

 

 

 

Tänään ja jo viime tiistaista lähtien ”veet eivät kiidä” Tammerkoskessa, sillä ratikkatöiden vuoksi Hämeensilta rakennetaan käytännössä uudestaan ja näiden töiden vuoksi Tammerkoski joutuu olemaan tyhjänä kolme päivää.

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta on kuin hävityksen jäljiltä, mutta eilen rohkaisin mieleni ja kävin Tampereen raiskatussa keskustassa ja erään palaverin vuoksi jouduin ylittämään myös Hämeensillan.

 

 

Tässä muutamia valokuvia matkani varrelta:

 

 

 

 

 

Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan tilapäinen puurakenteinen silta jalankulkijoille sekä kevyelle liikenteelle ja sen peruspilarit olivat jo eilen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näkymä Hämeensillalta pohjoiseen eli Hotelli Tammerin ja Sähkölaitoksen suuntaan.

 

 

 

 

 

Ilman vettä oleva kansallismaiseman Tammerkoski Satakunnansillalta pohjoisen suuntaan on lohduton näky.

 

 

 

 

 

Konsulinsaaressa sijaitseva Kultakutri-veistos pääsi tälle paikalleen Satakunnansillan kupeeseen 29.9.2016.  Onneksi jo huomenna Kultakutri saa vettä ympärilleen!

 

 

 

 

 

Sähkölaitos Satakunnansillalta katseltuna.

 

 

Vasemmalla näkyvistä Sähkölaitoksen välpistä löydettiin naishenkilön ruumis, kun Tammerkoski kuivatettiin.

 

 

Vainajan henkilöllisyys on selvinnyt ja tapaukseen ei uskota liittyvän rikosta.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa

Lauantai 31.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa, sillä niiden talvikunnossapito on ainakin keskusta-alueilla laiminlyöty täysin.

 

 

Puhun kokemuksesta, sillä kaaduin yli kaksi viikkoa sitten Hämeensillalla jalankulkijoille rajatulla kapealla käytävällä siten, että kylkiluuni kokivat kovia.  Jotta Hämeensillalla kaatumisessani ei olisi ollut riittävästi vastoinkäymistä, niin kaaduin viikko sitten Hämeenkadun ja Rautatiekadun risteyksessä että heilahti!

 

 

Tampereen katujen ja jalkakäytävien ala-arvoinen talvikunnossapito on paljolti ratikkatyömaiden syytä, sillä kulkureittien auraaminen ja hiekoittaminen ei onnistu ratikkatyömaiden raiskaamilla katuosuuksilla.

 

 

Huonosti hoidetuilla kulkuväylillä aiheutuneet tapaturmat ovat ratikan aiheuttamia suoranaisia kustannuksia, mutta valitettavasti ne eivät kirjaudu ratikan aiheuttamiin kustannuksiin.

 

 

 ***************

 

Tampereella katujen ja viheralueiden kunnossapitoalueita on kymmenen ja seitsemän osalta niistä vastaan Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Kolmesta kunnossapitoalueesta Tampereen koillisosaa (Tasanne, Olkahinen, Kumpula ja Teisko) hoitaa kilpailutuksen tuloksena Pimara Oy.

 

 

Tampereen läntisen osan (Kalkku, Myllypuro, Tesomajärvi, Ristimäki, Ikuri, Villilä ja osa Raholaa) kunnossapidosta vastaa Destia Oy.

 

 

Tampereen lounaisosan (Multisilta, Peltolammi, Palokallio, Härmälä ja Lahdesjärvi) kunnossapidosta vastaan Pihahuolto Haapaniemi Ky.

 

 

 

************************

 

 

Kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa toimineena minun kai pitäisi puolustaa kunnallisen liikalaitoksen toimintaa, mutta Palokalliolla asuvana on todettava, että Pihahuolto Haapaniemen suorittama kulkuväylien talvikunnossapito on ollut ylivertaista.

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky:llä on ajanmukainen kalusto ja yrityksen henkilökunta osaa sitä myös käyttää.

 

 

Alueemme kadut, jalkakäytävät ja kävelytiet ovat olleet koko talvikauden loistokunnossa.

 

 

Tässä muutamia valokuvia Pihahuolto Haapaniemi Ky:n toiminnasta, kun yritys puhdistaa lähikatuamme eli Ruokomäenkatua lumesta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista nähdään, että Haapaniemen kalusto on järeää ja sitä on riittävästi!

 

 

******************

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky kerää Ruokomäenkadun lumet kuusimetriseksi kasaksi vastapäätä tonttiamme Tampereen kaupungin maalle, jossa ne saavat sulaa omaan tahtiinsa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilökohtaiset kokemukseni ovat tänä talvena muovanneet käsitystäni siitä, että voidaanko Tampereen kaupungin infratoimintoja ulkoistaa nykyistä enemmän ja nyt olen sillä kannalla, että toimintoja voidaan ja kannattaa ulkoistaa!

Aiheellinen kysymys on se, että ovatko nykyiset Tampereen Infran luottamushenkilöt niin saamattomia, että eivät pysty "styyraamaan" liikelaitosta siten kuin me aikanaan pystyimme?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuninkaankartanosta Laidunkoeasemaksi ja nyt Herkkujuustola

Perjantai 30.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Mouhijärvellä sijaitsevan Selkeen kartanon tunnettu historia alkaa vuodesta 1631, jolloin Kustaa II Adolf antoi kruunun haltuunsa ottaman Selkeen tilan sotapäällikkönä kunnostautuneen skotlantilaisen everstin leskelle.

 

 

Monien vaiheiden jälkeen Selkeen kartanosta tuli Maatalouden tutkimuskeskuksen omistama Laidunkoeasema vuonna 1933.

 

 

Selkeen kartano toimi Laidunkoeasemana vuoteen 1993 saakka, jolloin valtio lopetti koeaseman toiminnan.

 

 

Vuonna 1993 Selkeen omistajaksi tuli laadukkaasta voistaan tunnettu Mouhijärven Osuusmeijeri eli MOM, mutta se ajautui konkurssiin 1999, kun meijerin tuotteissa todettiin vakava listeria-esiintymä.

 

 

MOM:n konkurssin jälkeen Selkee on ollut yksityisomistuksessa ja eräänä sen vuokralaisena entisessä navettarakennuksessa on toiminut…

 

 

 

 

 

…Mouhijärven Herkkujuustola Oy.

 

 

 

Olen monilla elintarvikealan messuilla tutustunut Mouhijärven Herkkujuustolan tuotteisiin ja kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä aloimme suunnitella jäsenmatkaa Satakunnan suuntaan, niin ensimmäiseksi tuli mieleen vierailu Mouhijärven Herkkujuustolassa.

 

 

Juustolavierailu oli helppo sopia, sillä Döringin yrittäjäpariskunnan Jenni-vaimo toivotti nelisenkymmentä Tampereen eläkeliittolaista tervetulleeksi tutustumaan Herkkujuustolan toimintaan.

 

 

Toteutimme vierailun 22.3.2018.

 

 

 

 

 

Juustolan perustaja, sveitsiläissyntyinen Peter Döring on varsinainen juttumies ja häneltä tulee asiaa juustoista vaikka kuinka paljon.

 

 

 

 

 

Meille oli varattuna maisteltaviksi viittä erilaista juustotyyppiä ja ne olivat aseteltu siten, että vasemmalla oli miedoin juustotyyppi ja oikealla tuhdimman makuinen juusto.

 

 

 

 

 

Peter Döring antoi tunnustuksen suomalaiselle elintarvikevalvonnalle ja kertoi, että yhteistyö Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa on toiminut hyvin.

 

 

Moniaita vuosia Eviran ja sen edeltäjän Kasvintuotannon Tarkastuskeskuksen eli KTTK:n kanssa tiivistä yhteistyötä tehneenä voin yhtyä Peter Döringin mielipiteeseen.

 

 

Tässä tarkemmin ne juustolaadut, joita juustomestari Peter Döring meille esitteli:

 

 

 

 

 

Väinö

 

 

 

 

 

Metsuri

 

 

 

 

 

Savu-Hilma

 

 

 

 

 

Hilma

 

 

 

 

 

Vilho

 

 

 

************

 Herkkujuustolan tuotteita on saatavilla ainakin Tampereen Särkänniemen ravintolassa, Tampereen Kauppahallissa sekä Tampereen seudun Citymarketeissa - kannattaa kysyä omasta lähikaupastaan!

*****************

 

 

 

 

Metsuri-juusto tuntui olevan Peter Döringin ”lempilapsi” ja eikä syyttä, sillä hän on kehittänyt sen ympärille männynlastun, joka on ilmeinen myyntivaltti ja erikoisuus. Mikäs sen erikoisempaa kuin jos juustotarjottimella on herkkujuusto, jonka ympärillä on männynlastu tuomassa uutta kulinaristista kokemusta juustojen maisteluun!

 

 

 

 

 

Juustonvalmistuksessa syntyy rehujakeena heraa.

 

 

Juustonvalmistuksen prosessissa syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan 6 prosenttista, mutta erilaisin meijeriteknisin toimenpitein kuiva-ainepitoisuutta pystytään nostamaan, jotta heran kuljettaminen sikojen ruokintaan olisi mahdollista ja kannattavaa kauemmaksikin.

 

 

Olen työelämäni aikana käynyt kaikissa Suomen juustomeijereissä ja etsinyt herantoimittajia liemirehujen raaka-aineeksi.  Ennen EU-aikaan heran kuljettaminen oli mahdollista, mutta on selvää, että kun tavaran luonnonpainosta on vettä 94 %, niin eipä sitä nykyään kannata kauaksi kuljettaa.

 

Peter Döring kertoi, että heillä syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan alle 6 %, joten sen käyttö kotieläinten ruokinnassa pitää tapahtua lähellä juustolaa ja näin Mouhijärvellä myös tapahtuu.

 

 

 

 

 

Jenni Döring on koulutukseltaan laatuinsinööri ja hän on laatinut viranomaistarpeita varten juustonvalmistuksen vuokaavion!

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisen juustolaesittelyn jälkeen Peter ja Jenni Döring siirtyivät myyntipöydän taakse ja voin vakuuttaa, että herkullisia juustoja päätyi jokaisen vieraan laukkuihin!

 

 

 ******************

 

 

Herkkujuustolalle on rakenteilla Häijään kauppakeskukseen uusi juustola, johon vieraiden on vallan mainio poiketa.

 

 

Paikallislehdessä kerrottiin, että investoinnin arvo on 3 miljoonaa euroa ja matkailijat voivat poiketa uuteen Herkkujuustolaan jo loppuvuoden aikana.

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, mutta olen iloinen, että saimme poiketa Herkkujuustolassa, joka vielä nyt toimii Selkeellä.

 

 

Juttuni lopuksi vielä muutama Herkkujuustolaan liittyvä kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Tuomiokirkko on monille koko Helsingin symboli

Torstai 29.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin Senaatintorin laidalla oleva Helsingin Tuokiokirkko on Helsingin tunnetuimpia symboleja.

Kirkko on rakennettu 1830 - 1852 ja sen on suunnitellut Carl Ludwig Engel.

 

 

Minulla on aina joskus tilaisuus poiketa Helsingin Tuomiokirkossa ja niin tapahtui taas maaliskuun 20. päivänä, kun olin käymässä Helsingissä.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkko seisoo ylväänä keisari Aleksanteri I:n patsaan takana Senaatintorin laidalla.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon portilliset istuinpenkit houkuttelevat kiireisen turistinkin hetkeksi istahtamaan ja nauttimaan kirkon hiljaisuudesta.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon saarnastuolin on suunnitellut Engel ja sen päällä on kullattu baldakiini eli suojakatos.

 

 

 

 

 

Keisari Nikolai I ei pitänyt alkuperäisestä alttaritaulusta, vaan hän lahjoitti sen tilalle venäläisen taiteilija T. K. von Neffin maalauksen Jeesuksen ristiltäotto.

 

 

 

********************

 

 

 

Alttaritaulun molemmilla puolilla on enkeliveistokset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon uruissa on 57 äänikertaa ja ne ovat valmistuneet vasta vuonna 1967.

 

 

**********************

 

 

Kirkossa on veistokset kolmesta reformaattorista eli

 

 

 

 

 

Mikael Agricola

 

 

 

 

 

Philipp Melanchton

 

 

 

 

 

Martin Luther

 

 

 

 

 

Kastemalja ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

…komeat kattokruunut muistuttavat kirkon perustarkoituksesta.

 

 

 

 

 

 

Helsingin Tuomiokirkko oli alkuperäiseltä nimeltään Nikolainkirkko ja vuosina 1917 – 1959 sitä kutsuttiin Suurkirkoksi – se ja sen portaat ovat nähneet paljon Suomen historiaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvää kesäaikaa!

Sunnuntai 25.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varhaislukijani lukevat tätä juttuani talviajassa, mutta kun kolme tuntia tästä maaliskuun viimeisestä sunnuntaipäivästä on kulunut, niin silloin olemme kesäajassa.

 

 

Taidan kuulua vähemmistöön, kun kannatan kesäaikaa ja siihen siirtymistä synkän talven jälkeen.

 

 

Suomalaiset europarlamentaarikot ehdottivat vuonna 2016 EU:n komissiolle, että kesäajasta luovuttaisiin – en kannata suomalaismeppien ehdotusta.

 

 

Kesäaikaan siirtyminen kertoo, että kevät ja kesä ovat saapumassa. Pidän kesästä ja sen vuoksi pidän myös kesäajasta.

 

 

Mielelläni menetän kesäaikaan siirtymisessä sen yhden tunnin, sillä tiedän saavani sen takaisin lokakuun viimeisenä sunnuntaina klo 04.00.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kesäaikaan siirtymisestä minulla on eräs henkilökohtainen muistelus:

 

 

Olin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 1981 asiakasmatkan vetäjänä Espanjassa.

 

 

Tutustuimme Zaragozassa maatalousnäyttelyyn ja ajoimme vuokra-autoilla Barcelonaan maaliskuun viimeisenä lauantaina ja yövyimme hotellissa.

 

 

Onneksi eräs asiakkaistamme muisti yöllä, että aamulla onkin kesäaika ja hän herätti seurueemme tuntia suunniteltua aikaisemmin!

 

 

Jos tämä asiakkaamme ei olisi herättänyt meitä tuntia suunniteltua aikaisemmin, olisin kenties vieläkin Barcelonassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944

Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

 

 

Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.

 

 

Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…

 

 

 

 

 

…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.

 

 

Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.

 

 

Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.

 

 

Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.

 

 

On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.

 

 

 

*****************

 

 

Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.

 

 

Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.

 

 

Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi ministeriä mukana sote- ja maakunta-uudistusta käsittelevässä tilaisuudessa suurten kaupunkien keskustalaisille vastuuhenkilöille 20.3.2018

Torstai 22.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin pormestari Jan Vapaavuorilla on tapana järjestää suurten kaupunkien kapinakokouksia hallituksen sote- ja maakuntauudistuksia vastaan.

 

Minä puolestani sain viime tiistaina eli 20.3.2018 osallistua Helsingissä Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen järjestämään suurten kaupunkien keskustalaisten vastuuhenkilöiden rakentavaan neuvonpitoon, jossa käsiteltiin sote- ja maakuntauudistusta.

 

 

 

 

 

Ministeri Vehviläinen oli kutsunut paikalle Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun sekä Tampereen keskustalaiset kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitusten jäsenet sekä näiden kaupunkien Keskustan kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat.

 

 

Puheenjohtamani Tampereen Keskustan kuntavaaliehdokkaat saivat vuosi sitten järjestetyissä kuntavaaleissa n. 1.300 ääntä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa, joten otin mielihyvin ministerin kutsun vastaan ja olin paikalla.

 

 

 

 

 

Olen aina arvostanut Anu Vehviläistä poliitikkona ja muistelen lämmöllä hänen ministerivierailujaan Tampereella.

 

 

Ajat ovat muuttuneet, sillä muistan, kun Anu Vehviläinen saapui liikenneministerinä ollessaan ilman turvamiehiä Hervannan Kauppakeskus Duoon, mutta kunta- ja uudistusministerinä Vehviläisellä on Tampereen vierailuillaan aina ollut turvamiehet mukanaan – näin se maailma muuttuu!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko poikkesi myös meitä tervehtimässä ja osasimme arvostaa myös hänen läsnäoloaan.

Kansanedustaja Pekka Puska poikkesi myös tilaisuudessa ja hänen vieruskaverinaan sain todeta, että Puska "elää kuten saarnaakin" eli paljon vihreää lautaselle ja vain kivennäisvettä lasiin - arvostan!

 

 ********************

 

Tamperelaisena ja pirkanmaalaisena saan olla ylpeä niistä pirkanmaalaisista, jotka ovat edenneet politiikan vaikuttamisportaikolla korkealle ja jotka olivat Säätytalon tilaisuudessa paikalla.

 

 

 

 

 

Pälkäneeltä syntyisin oleva ja nyt Puumalan kunnanjohtajana toimiva Matias Hilden toimii ministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana – Matias on miellyttävä henkilö, josta varmaan tulemme lähivuosina kuulemaan enemmän.

 

 

 

 

 

Ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajana toimiva ja Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen Vilhartti Hanhilahti on myös Keskustan nousevia voimia.

 

 

 

 

 

Tamperelainen Suvi Mäkeläinen valittiin kesällä Keskustanuorten puheenjohtajaksi ja sen lisäksi hän toimii Tampereen kaupunginhallituksen jäsenenä.

 

 

 

Tampereen Keskustan puheenjohtajana saan olla ylpeä niistä tamperelaisista ja pirkanmaalaisista, jotka ovat etenemässä politiikassa Suomen keskeisimmiksi päättäjiksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maakunta- ja sote-uudistuksessa päätöksenteko siirtyy lähemmäs kansalaisia

Sunnuntai 18.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime perjantaina eli 16.3.2018 osallistua seminaariin, jossa laaja-alaisesti selvitettiin maakunta- ja sote-uudistuksia.

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kausen esitys avasi mielenkiintoisella tavalla sosiaali- ja terveysministeriön näkövinkkelistä tulossa olevaa muutosta.

 

 

Kause toi vakuuttavasti esityksessään esille sen, että maakunta- ja sote-uudistus takaavat suomalaisille julkisrahoitteisten palveluiden tehokkaan järjestämisen.

 

 

Oleellista on, että päätöksenteko siirtyy lähemmäksi kansalaisia – nyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien hallinto perustuu kuntavaalien tulokseen ja siihen, että keitä puolueet haluavat nimetä sairaanhoitopiirien päättäviin elimiin.

 

 

Hanna-Maija Kause listasi sote-uudistuksen kulmakiviksi seuraavat seikat:

 

• vastuu siitä, että kansalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, on maakunnalla

• palvelut sovitetaan yhteen, joten kansalaisen tarvitsemat palvelut sovitetaan tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi

• asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, sillä hän voi valita julkisen tai yksityisesti tuotetun palvelun

• kustannusten kasvua pystytään hillitsemään

• sähköisiä palveluja lisätään eli tieto kulkee

 

On varmaa, että sähköisten palvelujen lisäämiseen liittyvistä hyvistä puolista ja haasteista tulen lähiaikoina palaamaan tällä saitilla.

 

 

Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maria Kause listasi muutaman asian siitä, että miten tavallinen kansalainen voi äänioikeutensa lisäksi vaikuttaa maakunnan toimintaan:

 

 

• aloiteoikeus

• neuvoa-antava kansanäänestys

• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet

• maakunnallinen nuorisovaltuusto

• maakunnallinen vanhusneuvosto

• maakunnallinen vammaisneuvosto

• maakunnallinen kielivähemmistöjen vaikuttamistoimielin

 

 

Kiitän erityisavustaja Hanna-Maija Kausea mielenkiintoisesta esityksestä ja mahdollisuudesta keskusteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Millaisia rehuseoksia valmistetaan käärmeille?"

Keskiviikko 14.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneeseen työuraani kuului runsaat parisen vuotta toimia Hämeenlinnassa sijaitsevan OTK:n entisen rehutehtaan maatilarehujen myyntipäällikkönä.

 

 

OTK luopui aikoinaan rehuteollisuudesta ja myi Hämeenlinnassa sijaitsevan rehutehtaansa Alko Oy:n, Lännen Oy:n ja Farmos Oy:n muodostamalla puljulle – työnantajani Raisio osti eräiden välivaiheiden jälkeen koko yrityksen ja minut nimettiin vetämään maatilarehujen myyntiä.

 

 

Kyseessä oli ensimmäinen saneeraustehtäväni ja tehtävän luonteesta johtuen homma oli perin mielenkiintoinen.

 

 

 

************************

 

 

 

Ei liity yrityksen saneeraamiseen, mutta Alfa-Rehu Oy:llä oli OTK:n ajoilta periytynyt tehtävä toimia eläinlääkäriopiskelijoiden kohteena, kun he tutustuivat nykyaikaiseen rehuteollisuuteen.

 

 

Sain parikin kertaa toimia eläinlääkäriopiskelijoiden isäntänä, kun he tutustuivat rehutehtaaseen.

 

 

Opiskelijajoukko koostui pääosin naisopiskelijoista – taisi mukana olla pari miesopiskelijaankin – hyvin kuvaavaa silloisille eläinlääkäriopiskelijoille.

 

 

Me isännät olisimme toivoneet, että vieraamme olisivat olleet kiinnostuneita nautojen, sikojen, siipikarjan ja hevosten ruokinnasta, sillä niille suunniteltuja rehuseoksia valmistimme.

 

 

Katin kontit, vieraamme olivat kiinnostuneita kissojen, koirien, marsujen ja muiden pieneläinten rehuista, joista me taas emme tienneet mitään

 

 

Huippu oli se, kun eräs vieraistamme kysyi vakavalla naamalla, että millaisia rehuseoksia valmistamme käärmeille!

 

 

Silloin piti haroa harmaita hiuksiani ja todeta: 

 

 

Anna meidän kaikki kestää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En tarvitse ratikkaa, sillä 209 julkisen liikenteen bussivuoroa arkisin riittävät minulle!

Sunnuntai 11.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen päättäjät tekivät aikoinaan suuren virheen, kun päättivät niukalla enemmistöllä rakentaa Näsijärven rantaan Rantaväylän tunnelin.

 

 

Vihreät asettivat Rantaväylän tunnelin tuekseen hinnaksi sen, että Tampereelle pitää saada ratikka.

 

 

Ratikkainvestointi on miljardiluokan rahanreikä ja täysin turha sellainen, sillä Tampereella on toimiva bussiliikenneverkosto.

 

 

Asun omakotitalossa kahdeksan kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta ja halusinkin tutkia, että millainen vuorokautinen julkisen liikenteen vuorotiheys minulla on lähipysäkiltäni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

 

 

 

Käytän säännöllisesti julkista liikennettä ja totesin, että lähipysäkiltäni on arkisin satakymmenen – todella 110 - bussiyhteyttä Tampereen keskustaan.

Tässä kuva aikataulujulisteesta, josta ilmenevät bussivuorojen aikataulut Pähkinämänkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

Lähipysäkilleni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkille on kävelymatkaa n. 300 metriä.

 

 

Meiltä on kävelymatkaa viitisensataa metriä Automiehenkadun ja Lempääläntien risteyksessä sijaitsevalle bussipysäkille – linja numero 5 - ja sieltä pääsee Tampereen keskustaan arkisin noiden 110:n vuoron lisäksi 64:llä bussivuorolla.

 

 

Jos haluaa kävellä seitsemisensataa metriä bussipysäkille toiseen suuntaan eli Valkaman bussipysäkille, niin sieltä pääsee bussilinjalla 26 arkipäivisin 35 kertaa päivän aikana Tampereen keskustaan.

 

 

Yhteenvetona siis se, että minulla on arkipäivisin mahdollisuus julkisilla liikennevälineillä 209 erilaista mahdollisuutta kulkea Tampereen keskustaan ja sama määrä vuoroja keskustasta takaisin!

 

 

En varmaankaan milloinkaan tule käyttämään ratikkaa asiointeihini, sillä minulla ei ole asiaa Hervantaan tai Lielahteen ja jos onkin, niin kuljen Hervantaan omalla autollani Karkuvuoren tunnelin kautta ja Lielahteen Rajasalmen sillan kautta.

 

 

Ratikka ei ole ratkaisu julkisen liikenteen osalta kulkemisiini, mutta maksumiehen rooliin sen rakentamisen osalta toki pääsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikka raiskaa nyt jo Raatihuoneenkin!

Lauantai 10.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ollaan pääsemässä ratikan vuoksi todelliseen tuhovaiheeseen, kun lähipäivinä idästä länteen kulkevat bussilinjat ohjataan Raatihuoneen rappusia hipoen kohti Puutarhakatua.

 

 

On varmaa, että jos nämä kaikki ratikkatyömaan haitat olisivat edes osaksi olleet päättäjien tiedossa päätösvaiheessa, niin tamperelaiset olisivat säästyneet ratikalta, sen miljardiin kohoavilta kustannuksilta ja niiltä vaikeuksilta, jotka nyt tuosta täysin turhasta hankkeesta aiheutuvat.

 

 

Kaikesta tästä saamme kiittää niitä kaupunginvaltuutettuja, jotka aikoinaan äänestivät Rantaväylän tunnelin puolesta.

 

 

Tuki Rantaväylän tunnelille oli Vihreiden vaatima maksu sille, että he saivat ratikan.

 

 

Ennakkotietojen mukaan Raatihuoneen raiskaaminen ratikan vuoksi alkaa 19.3.2018, mutta jo nyt Raatihuoneen portaiden eteen rakennetaan betoniporsailla eristettyjä karsinoita busseille ja jalankulkijoille.  Jotta Vihreät saisivat tässäkin asiassa täysimääräisen hyvityksen Rantaväylän tunnelin puolesta toimimiselleen, rakennetaan Raatihuoneen eteen myös viherpyöräilijöille omat karsinat.

 

 

Tässä muutama kuva niistä karsinanrakennuspuuhista, joita parhaillaan tehdään Raatihuoneen portaiden alapäässä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

Talvi kun on, niin rakennustöissä tarvitaan massiivisia kaasukäyttöisiä maanlämmittimiä, jotta Raatihuoneen edustaa pystytään oikein kunnolla raiskaamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun...

Tiistai 6.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo vanha suomalaisen sananlasku jatkuu näin: …”purtilonsa kaataa”!

 

 

Mainittu sananlasku tuli eilen mieleen, kun keskustelimme niistä henkilöistä, jotka ovat liimanneet postilaatikkoonsa kyltin

 

”Ei ilmaisjakeluita eikä mainoksia!”

 

 

Ilmaisjakeluista kieltäytyvät ovat ainakin Tampereella usein sellaisia, joilla ei ole varaa tilata Aamulehteä tai jotka muuten haluavat elää uutispimennossa.

 

 

En suinkaan ole kaikista asioista samaa mieltä Aamulehden kanssa, mutta mieluusti maksan sen 420 euroa, joka minulta veloitetaan Aamulehden vuosikertatilauksesta.

 

 

Mainoskieltotarran postilaatikkonsa kylkeen liimanneet näyttelevät suurta ekologista sankaria, kun kieltäytyvät vastaanottamasta mainospostia ja ilmaisjakeluita.

 

 

Mainospostista ja ilmaisjakeluista kieltäytyminen merkitsee, että nämä poloiset eivät saa myöskään kahta Tampereella ilmestyvää ilmaisjakelulehteä  - Tamperelainen ja Tampereen Viikko.

 

 

Molemmat ilmaisjakelulehdet ovat laadukkaita tiedonvälittäjiä ja on todella surkea tilanne, että juuri ne, jotka eniten tarvitsisivat tietoa, ovat omilla toimenpiteillään estäneet tiedonsaantinsa.

 

 

Tuo vanha suomalaisen sananlasku voidaan vallan hyvin muotoilla näin:

 

 

”Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun ilmaisjakelulehdistä kieltäytyy!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-