Jose Manuel Barroso nauttii suurta kunnioitusta portugalilaisten keskuudessa

Keskiviikko 23.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Jose Manuel Durao Barroso toimi Portugalin pääministerinä vuosina 2002 - 2004.

 

 

Barroso toimi ensimmäisen kerran Euroopan komission puheenjohtajana vuosina 2004 - 2009 ja hän johti komissiota myös kaudella 2010 - 2014.

 

 

Barroso nautti komission puheenjohtajana ollessaan suurta arvostusta Portugalissa.

 

 

Tapasimme Barroson kuvan ainakin kaksi kertaa eri yhteyksissä taannoisen lokakuussa toteutetun agrologimatkamme aikana.

 

 

Kerroin toissapäivänä Quinta da Varzean viinitilalla nauttimastamme kartanolounaasta ja eilen kerroin kyseisen viinitilan omistaja varakreivitär Maria Manuel Cyrne´stä ja hänen meille kertomistaan ”evästyksistä”.

 

Osoittaa matkanjohtajamme Mika Palon mainioita verkostoja, kun pääsimme tutustumaan varakreivittären edustusasuntoon sekä hänen omistamaansa hotelliin.

 

 

 

 

 

Kuvia varakreivittären asunnosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

Ja kuvia hotellista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

Näkymä hotellin terassilta.

 

 

 

************************

 

 

 

 

Muotokuva varakreivittären kaksospojista.

 

 

 

 

 

Ja sitten se tämän jutun tärkein kuva:

 

 

Jose Manuel Barroso, varakreivitär Maria Manuel Cyrne ja kaksospojat!

******************

 

 

 

Kiitokset varakreivitär Maria Manuel Cyrnelle maukkaasta lounaasta, arvostettavista elämänviisauksista ja siitä, että me agrologimatkaajat pääsimme tutustumaan asuntoonne sekä hotelliinne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nossa Senhora dos Remedios -pyhiinvaelluskirkon 686 askelmaa

Sunnuntai 20.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Lamego on 27.000 asukkaan kaupunki pohjois-Portugalissa.

 

Lamego ja sen kuuluisin nähtävyys Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkko oli eräs kohteemme lokakuun alussa tekemällämme agrologien viininkorjuumatkalla Portugaliin.

 

Lamegon pyhiinvaelluskirkossa valokuvaaminen on kiellettyä, joten kirkon sisältä minulla ei ole valokuvia.

 

 

 

 

 

Nossa Senhora dos Remedios – kirkon kuvaaminen on myös ulkoa vaikeaa, sillä kirkko on niin suuri, että kuvaajalla on vaikeuksia päästä tarpeeksi kauas.

 

Kirkon historia juontaa aina 1300-luvulle saakka, mutta nykyisen kirkon rakentaminen alkoi vasta vuonna 1750.

 

Kirkon julkisivussa on viitteitä barokki- ja rokokoo –tyyleistä; rakennusmateriaalina on käytetty graniittia.

 

Julkisivua reunustaa kaksi kellotornia.

 

 

 

 

Kirkolle johtaa Lamegon keskuspuistosta 686 rappusta – onneksi me saimme kulkea nuo rappuset alamäkeen eli kirkolta keskuspuistoon!

 

Portaikossa on yhdeksän ”lepotasannetta”.

 

Koko portaikon matkalla on kappeleita, patsaita, suihkulähteitä ja obeleskejä; tässä niistä muutamia valokuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voin vakuuttaa, että 686 askelman kulkeminen alaspäin kävi sekin työstä ja sen vuoksi pitikin ihailla niitä turisteja ja pyhiinvaeltajia, jotka kiipesivät meitä vastaan kun olivat jalan matkalla pyhiinvaelluskirkkoon.

 

 

Todelliset pyhiinvaeltajat kiipeävät nuo 686 askelmaa paljain jaloin kontaten ja on selviö, että perille päästyään heillä on polvet verillä.

 

Osa pyhiinvaeltajista kiipeää nuo portaat toki kontaten, mutta eräänlaiset tyynyt polviensa suojana.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Otimme matkamme ainoan ryhmäkuvan, kun taustanamme oli Nossa Senhora dos Remedios – kirkko!

Mainio matkanjohtajamme Mika Palo polvillaan!

 

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Lamegon Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkkoon; tuolta me hetki sitten taivalsimme ne 686 askelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viinikirva oli tuhota Euroopan viininviljelyn 1800-luvun loppupuolella

Perjantai 18.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugaliin suuntautuneen agrologimatkamme aikana kävimme monissa viinimuseoissa ja eräs sellainen oli…

 

 

 

 

 

 

 

 

Museossa oli mielenkiintoista nähtävää ja eräs nähtävyyksistä oli kivitolppa, jollaisilla entisaikaan oli merkitty Douron viinialue maastoon.  Kivitolppia oli joskus kolmisensataa ja niitä on nyt löydetty n. 150 kappaletta – yksi kivitolpista on tässä museossa.

 

 

Kivitolppia oli siis noin vähän ja se kertoo, että Douron viinialue on pinta-alaltaan pieni.

 

 

 

 

 

Museossa on esillä viininviljelyssä tarvittavia työkaluja – työkalut ovat käsityökaluja, sillä jyrkkien rinteiden vuoksi viininviljelyä on jokseenkin mahdotonta koneistaa.

 

 

 

 

 

Merkittävä osa museon näyttelystä on omistettu viinikirvalle eli Phylloxeralle, joka 1860-luvulla oli tuhota viininviljelyn Portugalista, mutta myös koko Euroopasta.

 

 

Ensimmäinen viinikirvahavainto Euroopassa todettiin Ranskassa vuonna 1863 ja Portugalissa Douron jokilaakso todettiin saastuneeksi 1865.

 

 

 

 

 

Museossa oli kuvia lohduttomista rypäleviljelmistä, jotka Phylloxera-loinen on tuhonnut.

 

 

 

 

Viinikirvasta vapaita alueita ovat nykyään Kypros, Kreeta, Kanariansaaret sekä Chile.

 

 

 

 

 

 

 

Viinimuseon pihalla tepasteli kanoja, jotka uteliaisuuttaan pyrkivät museon sisätiloihin.

 

 

 

 

 

Museon pihalla oli aito rabelos-purjevene, jollaisilla Douron alueen viinit taannoin kuljetettiin alavirtaan Portoon.

 

Dourosta on matkaa Portoon 180 kilometriä ja menomatka kesti 6 – 8 päivää, mutta paluumatka vastavirtaan olikin vaivalloisempi, sillä se saattoi kestää 14 päivästä aina kolmeen kuukauteen saakka!

 

 

 

 

 

Kuten jokseenkin kaikissa käyntikohteissamme, myös tämä museokäynti huipentui viininmaisteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sopuisaa ja rakentavaa

Torstai 17.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

 

 

 

Järjestöllä on lähes 130.000 jäsentä, 20 piiriä ja 403 paikallisyhdistystä.

 

 

Sain Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen syyskokouksessa 24.10.2016 luottamuksen toimia yhdistyksemme puheenjohtajana myös vuonna 2017 – kiitokset luottamuksesta!

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin syyskokous pidettiin eilen Ikaalisissa suuren yksituumaisuuden merkeissä.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksellä oli jäsenmäärään perustuen kolme edustajapaikkaa piirikokouksessa ja tässä me vasemmalta luetellen olemme:

 

• yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis
• varapuheenjohtajamme Marja Vainikka
• puheenjohtaja Esko Erkkilä

 

 

 

 

 

 

Piirimme puheenjohtaja Reijo Herranen avasi kokouksen ja hänet valittiin jatkamaan piirin puheenjohtajana myös ensi vuonna.

 

 

 

 

 

Kokouksen puheenjohtajana toimi Juhani Hakala Ikaalisista ja sihteerinä piirimme toiminnanjohtaja Elina Paukkunen.

 

 

 

 

 

Eino Anttila Eläkeliiton Sydän-Hämeen yhdistyksestä toimii Pirkanmaan ja Satakunnan piirien yhteisenä edustajana Eläkeliiton liittohallituksessa – Anttila on kotoisin Pälkäneeltä.

 

 

Kokousväen huolena – ei toki päällekaatuvana huolena – oli monien järjestöjen huoli eli huoli taloudesta ja näihin kysymyksiin Eino Anttila vastaili parhaan tietonsa mukaan.

 

 

Piirin talouden kulmakivi on ollut ja on vielä myös nyt Joululehti, mutta printtimedian vaikeuksien myötä kulmakivemme on murentumassa.

 

 

Kokousväen murheena oli bisnesmaailmasta tuttu ilmiö eli se, että ”pääkonttorin” eli Liiton kustannusrakenne koetaan kentällä liian raskaaksi.

 

 

Kokousväki muistutti puheenvuoroissaan, että järjestö on kuin puu, jonka juuret ovat sen tärkein osa ja juuret ovat järjestössämme ne 403 paikallisyhdistystä.

 

 

Toivottavasti järjestöväen mielipide tavoittaa myös uuden toiminnanjohtajamme ja päästään tehostamaan Liiton toimintaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sopiva sekoitus kokemusta ja nuoruutta!

Tiistai 15.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n syyskokous torstaina 10.11.2016 oli hieno kokemus, sillä kokous oli keskusteleva, sopuisa ja eteenpäinkatsova.

 

 

Sääntöjen mukaan syyskokouksen puheenjohtajana toimii kunnallisjärjestön puheenjohtaja eli se tiesi minulle lähes viisituntisen kokouksen puheenjohtajuutta.

 

 

Lämmitti, kun sain kokouksen jälkeen muutaman kommentin, että olin onnistunut kokouksen puheenjohtajana hyvin.

 

 

Henkilövalinnat ovat aina syyskokousten suola ja niin myös meidän kokouksessamme.

 

 

 

 

 

On mukava todeta, että puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja kunnallisjärjestön sihteerin valinnassa syyskokouksemme oli yksimielinen.

 

 

Varapuheenjohtajaksi valittiin Antti Juva, sihteeriksi Raija Moilanen ja sain kolmannen vuoden jatkopestin kunnallisjärjestömme puheenjohtajaksi.

 

 

 

 

 

Syyskokouksemme lopuksi uusi johtokunta kokoontui yhteiskuvaan ja tässä eturivissä vasemmalta Raija Moilanen, Johannes Jonov, Aino-Riikka Simula ja Raija Kytöharju.

 

 

Takarivissä vasemmalta lukien minun rinnallani kunnallisjärjestömme kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi, Toivo Aura, Matti Järvinen, Joonas Soukkio, Lotta Järvinen, Vilhartti Hanhilahti, Tero Saarinen ja Mikko Kriikku.

 

Kuvasta puuttuu uusi varapuheenjohtajamme Antti Juva ja kuvassa oleva Joonas Soukkio ei ollut edes ehdolla, mutta hänet valittiin pari päivää myöhemmin Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallituksen jäseneksi – Joonas ryhtyy mitä ilmeisimmin meillä hoitamaan sähköistä maailmaa!

 

 

Vuosi 2017 tulee olemaan vahva vaalivuosi, sillä huhtikuussa järjestettävien kuntavaalien lisäksi ensi vuonna on tehtävä vahvasti töitä tammikuussa 2018 järjestettävien presidentinvaalien tiimoilta ja varsinkin maakuntavaalien tiimoilta, jotka järjestetään samana päivänä kuin presidentinvaalien ensimmäinen kierros eli 28.1.2018!

 

 

Työtä siis riittää ja kaikkien vaalien osalta Keskustan näkymät ovat valoisat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Näkymätön mies, jonka työnjälki näkyy

Maanantai 14.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön syyskokouksessa torstaina 10.11.2016 saimme viettää kahden ”vadelmatäytekakun” verran juhlatilaisuutta, kun järjestömme ansioituneelle jäsenelle Seppo Ollinkoskelle luovutettiin Keskustan kultainen ansiomerkki.

 

 

 

 

 

Keskustan kultainen ansiomerkki on kunnianosoitus niille, jotka ovat ansioituneet Keskustan järjestötyössä.

 

 

 

 

 

Ansiomerkin saatesanat on taltioitu arvokkaaseen kansioon.

 

 

 

 

 

Ansiomerkin myöntämisasiakirjan ovat allekirjoittaneet Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ja Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska.

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana sain yhdessä Keskustan Tampereen valtuustoryhmän varapuheenjohtajan ja Keskustan kunniajäsenen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen kanssa luovuttaa kunniamerkki Seppo Ollinkoskelle.

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kiinnitti ansiomerkin Seppo Ollinkosken rintapieleen.

 

 

Ollinkoski on kunnallisjärjestömme vastuuhenkilö kaikkien niiden ulkomainosten asettamisessa, jotka näkyvät Tampereenm kaupunkikuvassa aina ennen vaaleja.

Näymätön mies julkisuudessa, mutta hänen työnsä näkyy Tampereen kaupunkikuvassa!

 

 

 

 

 

Tässä vielä potretti ”juhlakalusta” sekä ansiomerkin luovuttajista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järjestöelämässä toimiminen on monesti lähes täyspäiväistä hommaa - ilman rahallista korvausta!

Sunnuntai 13.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan himpun verran kokemusta järjestöelämästä, sillä työurani jälkeen olen ”hurahtanut” muutaman järjestön toimintaan.

 

 

Järjestöt, joihin olen hurahtanut toimivat politiikan, eläkeläistoiminnan, syöpäyhdistyksen tukihenkilötoiminnan sekä asuinympäristön edunvalvonnan alueilla.

 

 

Järjestötoiminnan saralla toimiminen on vapaaehtoistyötä sen jaloimmassa muodossa ja siitä ei saa mitään rahallista korvausta. On toki todettava, että aidosti järjestöelämässä toimiva ei kaipaakaan toiminnastaan rahallista korvausta ja ei sitä siis myöskään saa.

 

 

Toki on todettava, että aiheutuneet kustannukset yleensä korvataan, mutta paljon jää korvaamatta.

 

 

Tilava autotalli tavaroiden säilyttämiseen ja esim. sateessa kastuneiden telttakatosten kuivattamiseen sekä kuomullinen peräkärry tavaroiden kuljettamiseen ovat välttämättömiä järjestöelämässä toimimiseen.

 

 

Kokemuksesta tiedän, että järjestöelämän talkoolainen saa asettaa omistamiaan matkalaukkuja ja muita tilpehöörejä niiden tavaroiden säilyttämiseen, joita tarvitaan toiminnan pyörittämisessä – muovikanisterit ovat välttämättömiä, jotta eri tilaisuuksissa voidaan tarjota kahvia!

 

 

Tavallisessa järjestöelämässä toimivan talkoolaisen pitää omata aitoa talkoohenkeä, sillä tilille kilahda työstä euroja.

 

 

Järjestöelämässä toimivan ei saa olla aamu-uninen, sillä monet yleisötilaisuudet alkavat jo aamupäivän aikana.

 

 

Erilaisten aktiviteettien järjestämisestä aiheutuu kuluja, jotka järjestöaktiivin pitää pulittaa omasta pussistaan – toki aiheutuneet kustannukset saa sitten aikanaan veloittaa, mutta järjestöaktiivin rooliin kuuluu tietty rahoittamisvastuu.

 

 

Järjestöaktiivin rooliin kuuluu myös se, että saa usein kuulla miten heikosti on hoitanut jonkin tapahtuman – nämä moitteet pitää vastaanottaa ja päästää toisesta korvasta ulos.

 

 

Valitan, että edellä painotin järjestöelämän aktiivitoimijan nurjia puolia. Ne ovat kuitenkin pieniä harmeja sen rinnalla, että mitä kaikkea järjestöelämän aktiivi saakaan kokea.

 

 

On hienoa taas jonain tulevana aamuna herätä varhain, käynnistää Focus ja lähteä uusiin mielenkiintoisiin haasteisiin niiden kavereiden kanssa, jotka ilman rahallisen korvauksen norkoilemista ovat valmiit tekemään tätä yhteiskuntaamme paremmaksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Kimmo Tiilikainen lunastaa viljelijöiden traktorimarssilla antamansa lupauksen

Lauantai 12.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla Helsingin Senaatintorilla maaliskuun 11. päivänä, kun sinne oli vyörynyt talonpoikien traktorimarssi vaatien viljelijöille oikeudenmukaisuutta elintarvikeketjun ensimmäisenä ja tärkeimpänä osana.

 

 

Senaatintorille kokoontui 5.000 viljelijää ja 700 traktoria – olin yksi marssijoista ja pääsin henkilökohtaisiin keskusteluihin silloin mm. pääministeri Juha Sipilän kanssa.

 

 

Torille saapui – taisi olla suoraan Kiinaan suuntautuneelta menekinedistämismatkaltaan ministeri Kimmo Tiilikainen ja lupasi, että tukien maksatuksessa tussaroinut Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään moitteettomasti toimivaan Eviraan eli Elintarviketurvallisuusvirastoon.

 

 

Tunnen Eviran entisen pääjohtaja Jaana Husu-Kallion, joka nykyisin toimii maa-ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä.

 

 

Kysyin Senaatintorilla Husu-Kalliolta tuoreeltaan kommenttia korkean esimiehensä kertomasta, mutta kunnon virkahenkilönä kansliapäällikkö ei lähtenyt enempään kommentointiin.

 

 

Oma oletukseni on, että nykyinen kansliapäällikkö ja entinen Eviran pääjohtaja kuunteli Tiilikaisen kertomaa mielihyvällä.

 

 

 

*****************

 

 

Asia eteni eilen eli perjantaina 11.11.2016 päätösvaiheeseen, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi, että Evira ja Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään.

 

 

Tunnen työelämän ajoilta Eviran ja pidän sitä hyvinhoidettuna virastona ja elintarvikealaa valvovana viranomaisena.

 

 

Mavia eli Maaseutuvirastoa ja sen toimintatapoja en henkilökohtaisesti tunne, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sen toiminta on monissa asioissa ollut kelvotonta.

 

 

Pidän ministeri Tiilikaisen päätöstä oikeana; pidän sitä oikeana eritoten, jos uudessa yhdistettävässä virastossa Eviran toimintatavat ja toimintakulttuuri pääsevät vallitseviksi.

 

 

Uskon, että Eviran ja Mavin yhdistämisellä saavutetaan myös niitä päämääriä, joita Keskusta on peräänkuuluttanut, kun se on vaatinut normienpurkutalkoita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että Keskustan vastuupaikoille Tampereella on halukkaita!

Perjantai 11.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön eilinen syyskokous oli hieno kokemus.

 

 

Hienointa oli se, kun johtokunnan kymmenelle paikalle oli niin suurta kiinnostusta, että jouduimme äänestämään.

 

 

Erityisen iloinen olen siitä, että johtokuntapaikoille oli tarjolla naisia sekä nuoria kokeneempien lisäksi.

 

 

Kirjoittelen näitä rivejä hieman ennen puoltayötä, sillä kotiuduin kokouksesta vasta iltayhdentoista jälkeen.

 

 

Kokouksemme oli suuren vastuuhenkilöiden tarjonnan ohella erittäin hyvähenkinen ja keskusteleva.

 

 

Linjasimme toimintaamme huhtikuussa järjestettävien kuntavaalien tiimoilta, mutta pidimme mielissämme myös sen, että jo ensi vuoden loppupuolella pitää valmistautua tammikuun 28. päivänä 2018 järjestettäviin maakuntavaaleihin.

 

 

Maakuntavaalit toteutuvat, jos ja kun hallituksen ajama sote- ja maakunta-uudistus etenee suunnitellulla tavalla.

 

 

Tampereella puolue saa asettaa sata kuntavaaliehdokasta ja se on Keskustan tavoite.

 

 

Pirkanmaalla maakuntavaltuustoon valitaan 79 maakuntavaltuutettua ja se merkitsee, että vuoden 2018 maakuntavaaleissa puolue saa asettaa 118 maakuntavaaliehdokasta!

 

 

Minut valittiin eilen yksimielisesti jatkamaan Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana myös vuonna 2017 – kiitän luottamuksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervettä, että johtavia henkilöitä siirtyy bisnesmaailmasta politiikkaan

Torstai 10.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen sulatellut Amerikan presidentinvaalien tulosta tätä kirjoittaessani hieman enemmän kuin kellonympäryksen verran.

 

 

Eilen aamulla mielessäni oli, että jos olisin twitterissä, olisin twiitannut näin:

 

 

”Brexit, ratikka ja vielä tämä!”

 

 

Olen toki twitterissä, mutta en käytä sitä, joten aamuinen tunnelmani jäi ainoastaan tässä kertomaani.

 

 

Brexit ja ratikka ovat suuruusluokaltaan kovin erilaisia, mutta molemmat ovat turmioksi; brexit koko Euroopalle ja ratikka Tampereelle.

 

 

Eilisen aikana suhtautumiseni Trump´n vaalivoittoon jalostui koko ajan positiivisemmaksi ja näin illan tullen pidän hyvänä asiana, että Trump voitti.

 

 

Toisaalta, mitäpä minulla tai kenelläkään muulla suomalaisella oli ollut mahdollisuuksia vaikuttaa USA:n presidentinvaaleihin!

 

 

Tein työelämässä yli neljänkymmentä vuotta kestäneen työuran ja vasta työurani viimeisinä parina vuonna otin askeleita kunnallispolitiikkaan ja aloin seuraamaan aktiivisesti myös valtakunnan politiikkaa.

 

 

Pidän erinomaisena asiana, että bisnesmaailmassa toimineet henkilöt siirtyvät tuulettamaan politiikkaa – olen vaatimaton esimerkki tästä kehityksestä.

 

 

Kannan tiettyä huolta niistä Trump´n puheista, joissa hän vastustaa kansainvälisen kaupan vapauttamista.

 

 

Kansainvälinen kauppa ja sen vapaus ovat peruspilareita, jotta globaalilla hyvinvoinnilla on mahdollisuus kasvaa.

 

 

Toinen huolta aiheuttava seikka on se, että miten Trump suhtautuu Natoon ja esimerkiksi siihen, että miten Nato jatkossa suojaa Baltian maita.

 

 

Uskon, että presidentti Trump on eri henkilö kuin presidenttiehdokas Trump!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen naapurikunnista kuuluu hyväksyvää hyrinää!

Keskiviikko 9.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti viime maanantaina eli 7.11.2016, että Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Tampereen kannalta järjetön päätös merkitsi, että heti päätöksen jälkeen Tampereen naapurikunnista kuului hyväksyvää hyrinää, sillä Tampereen päätös merkitsee lukuisten yritysten siirtymistä Tampereelta pois ja luonnollisin valinta yrityksille ovat Pirkkala, Nokia, Kangasala sekä Ylöjärvi.

 

 

Ratikkapäätös on lopullinen niitti sille, että Tampere on vajonnut syvälle kriisikunnaksi.

 

 

Tampereella nuorisotyöttömyys on jo nyt yli 25 % ja ratikkapäätös merkitsee, että yritysinvestoinnit karkaavat entistä nopeampaan tahtiin naapurikuntiin – onnittelut Pirkkalalle, Nokialle, Kangasalle sekä Ylöjärvelle.

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Tampereen veroprosentiksi muodostuu 7,45 – luuleeko joku, että sillä pystytään hoitamaan kunnollinen palvelutaso lapsille, nuorille, koululaisille, vanhuksille, eläkeläisille, vammaisille, erityisryhmiin kuuluville ja yleensäkin Tampereen kaupunkilaisille?

 

 

Ratikkapäätös, päätöksen rahoitus ja päätöksen jälkikrapula ovat karua koettavaa tamperelaisille.

 

 

Muutan hieman souganiani:

 

 

Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

 

 

 

Toisen slouganini pidän voimassa:

 

 

Miljardihanke se on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta."

Maanantai 7.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään kohtalonpäivä, kun kaupunginvaltuusto päättää, että rakennetaanko Tampereelle ratikka vai ei.

 

 

Rakentamispäätös merkitsisi, että Tampere ajautuisi entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen ja tästä tulisivat vuosikymmenet kärsimään lapset, koululaiset, nuoret, eläkeläiset, vanhukset, erityisryhmiin kuuluvat, syrjäytymisvaarassa olevat ja pohjimmiltaan kaikki tamperelaiset, sillä asumuskustannukset kohoaisivat, työpaikat katoaisivat naapurikuntiin ja elämä kaaoksen keskellä monta vuotta kestävän ratikkarakentamisen aikana olisi liki mahdotonta.

 

Kaikki tamperelaiset joutuisivat miljardihankkeen maksumiehiksi, mutta vain harvat voisivat hetkellisesti nauttia ratikan tuomasta onnesta, mutta hekin vasta vuosien kuluttua.

 

 

 

 

 

Puhun tänään ”suulla suuremmalla”, kun kopioin tähän Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalon jyrisevän puheen, jonka sain sähköpostitse eilen:

 

 

 

**************************

 

 

”Puheenjohtaja!

Ensinnäkin on sanottava, että tämän kaupungin keskusteluilmapiiri on kuin USA:n presidentin vaaleissa. Jos uskallat olla huolissasi veronmaksajien rahoista ja olla kriittinen tällaista jättisuurta hanketta kohtaan kuten ratikka on, voit olla varma, että sinut henkilökohtaisesti haukutaan sekä mediassa että somessa. Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta.

Siitä huolimatta, vielä kerran, haluan varoittaa valtuutettuja ratikan todennäköisesti jättimäisiksi kasvavista kustannuksista. Espoon metron jäljet pelottavat.

Me emme voi veronmaksajien rahoja noin vain heitellä hankkeeseen, jonka hyödyt ovat arvailujen varassa.

On sanottu, että ratikkaan sijoitettu euro tuo 2 takaisin ikään kuin sillä olisi jotain todellisuuspohjaa. Missään tätä ei ole pystytty vakuuttavasti paperilla osoittamaan. Esimerkiksi laskennalliset kiinteistöjen arvonnousut menevät suurimmalta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Ratikan tuomat hyödyt ovat oletuksiin perustuvia. Tonttimaan hinnannousu on spekulatiivista, ei todellista taloudellista kasvua. Maankäytön tehostumiseen ratikan vaikutus on väitetty olevan toistasataa miljoonaa. Se on yltiöoptimistinen toive.

Maan myyntituloja kaupunki saisi myös, jos rakentaminen hajautetaan koko kaupungin alueelle eikä vaan pienelle kaistaleelle. Nyt rakentamisen muualla kaupungissa vähenee, kun kaikki keskitetään ratikkareitille. Sitä paitsi taloja voidaan rakentaa vaikkapa BRT-bussireittien varaan. Jos ratikka on niin suuri rahasampo kuin nyt ratikkafanit väittävät, perustetaan ratikkaosakeyhtiö ja sijoittakaa omat rahanne siihen. Näin ne yli 80 prosenttia tamperelaisista, jotka eivät ratikasta hyödy, voisivat säästää verorahojaan tärkeämpiin kaupungin tehtäviin kuten lapsiin ja vanhusten hoivaan. Vaikka kyseessä onkin lainaraha ratikan suhteen, on sekin tulevien sukupolvien maksettava takaisin – ja pysyykö korkotaso ikuisesti näin alhaisena?

Kiinteistötalouden hyödyiksi on ratikan arvioitu tuottavan 128 miljoonaa. Maan arvo nousee joka tapauksessa kasvavassa kaupungissa, jopa liikaakin asunnon ostajan kannalta.

Ratikan lipputulojen ja matkustajien kasvuodotukset ovat utopiaa. Matkustajia tulee kuulemma olemaan ratikkareitillä tulevina vuosikymmeninä jopa 150 000 matkustajaa vuorokaudessa. Nykyään vastaavilla reiteillä kulkee korkeintaan 14 000 matkustajaa per vuorokausi. Kunnon vastausta emme ole saaneet siitä, kannattaako ratikka itse itsensä ja milloin matkalipuilla. Todennäköisesti me veronmaksajat sponsoroimme pitkään kalliin ratikan kuluja.

Yleensä tämän maan monissa kiinteistöjen jalostushankkeissa tulot ovat menneet suurelta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Tässä mielessä ratikan tuomat hyödyt ovat tavalliselle kuntalaiselle osin laskennallisia. Mutta esim. vero-%:n nousu on ihan todellinen uhka!

Entäs sitten paljon mainostettu ratikan esteettömyys? Ratikka vie vain harvat ovelta ovelle päinvastoin kuin bussit. Ongelma, kun vaihdetaan bussista ratikkaan, vaikeuksia koituu liikuntarajoitteisille, esim. ikäihmisille, jotka ovat joukkoliikenteen varassa. Heille jokainen siirtymävaihe (esim. kauppakassien, kävelykepin, rollaattorin kanssa) on hankala ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Kuten vihreä Kynnys ry:n tj Kalle Könkkölä on todennut: ” Kun liikkeelle lähdetään julkisella liikenteellä harvemmin, se tuntuu kerta kerralta hankalammalta ja pelottavammalta. Ihminen jää useammin kotiin ja vähitellen hänen toimintakykynsä alenee.” Tuleeko ratikka heikentämään Tampereen joukkoliikenteen esteettömyyttä? Ja tuleeko tämän seurauksena taksien käyttö lisääntymään ja siihen liittyvät KELAN matkakulut? Invalidiliitto
pitäisi saada selvittämään Tampereen joukkoliikennekokonaisuuden esteettömyyttä. Mitä tulee BRT-busseihin, niihin voidaan laiturit rakentaa ihan yhtä esteettömästi kuin ratikoihinkin. Mutta onko ylimääräinen rehaaminen liikennevälineestä toiseen itse asiassa esteettömyyttä vaikeuttava asia?

Ratikan rakentaminen tulee kestämään vuosia. Kadut ovat auki myös pitkiä aikoja. Kadun varsien kauppiaat tulevat kokemaan katastrofin, kun asiakkaat eivät pääse kulkemaan. Yritykset tulevat muuttamaan pois. Työpaikkoja ja verotuloja menetetään. Pitäisikö ratikka-kaupungin ottaa vastuu myös tästä ja korvata yrittäjille vahingot? Näin ovat yrittäjät kysyneet.

Vaihtoehtoja ratikalle on. Noin 200 kaupungissa ympäri maailmaa on Bus rapid transit-systeemi, siis pikabusseja ja niille rakennetut reitit, jotka maksavat noin neljänneksen raitioteistä. Malmössä ulospäin ratikalta näyttävät bussit kulkevat biokaasulla. Tarastenjärveltähän kaasua saisi meidänkin BRT-busseihin. On totta, että Malmössä suunnitellaan myös raitioliikennettä, mutta se ei ole perinteinen ratikka, vaan pilareiden varassa katutason yläpuolella kulkeva juna. Näin kadut jäävät monipuolisen bussi- ja autoliikenteen käyttöön eikä ratikka estä muuta liikennettä kuten Tampereella on suunniteltu, ihan tahallisesti. Monoreilejähän on maailmalla moniakin, mm. lentoasemilla ja kaupungeissa. Seattlen kaupungin monoreilin joskus testasinkin.

Myös sähköbussit kehittyvät. Van Hool on rakentanut huippumoderneja sähköbusseja, joita ei enää ajojohdon vaurio pysäytä. Ne voivat ajaa 10 km täysin vapaasti. 24 metriä pitkät 2-nivelbussit kulkevat ilman mitään muutoksia katuihin. Näissä busseissa on tilaa 180 matkustajalle. Että kyllä vaihtoehtojakin on.

Mutta näyttää siltä, että ratikka on saavuttanut joidenkin päättäjien keskuudessa lähes uskonnolliset mittasuhteet. Vetoankin monien tamperelaisten puolesta, että otetaan lisäaikaa ja oikeasti puolueeton selvitys, miten kaupungin joukkoliikennettä kehitetään. Jos taas äänestätte ratikan läpi, me kriittiset kaadumme saappaat jalassa. Katsotaan sitten, kuinka kallis lasku lopulta veronmaksajille on tulossa. Ja suostuuko joku maan hallitus vielä raottamaan kukkaroa lisärahalle ratikkaan? Ainakin nykyisessä eduskunnassa mielipide on useimmilla ministereillä ja kansanedustajilla, ei senttiäkään lisää Tampereen ratikalle. Tulemme seuraamaan tilannetta.”

 

 

****************************

-Esko Erkkilä-

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdellä äänellä on merkitystä!

Lauantai 5.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin nettisivuilta saamme todeta, että yhdellä äänellä on merkitystä kaikille tamperelaisille, kun tutustumme Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnan 22.9.2016 pitämän kokouksen pöytäkirjaan.

 

 

Kokouksen esityslistalla oli esitys, että veden kulutusmaksua korotettaisiin.

 

 

Käsittelyn aikana Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset) esitti, että veden kulutusmaksua ei korotettaisi.

 

 

Jäsen Anne Sällylä (Kokoomus) kannatti Hiltusen esitystä.

 

 

Jäsen Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) esitti, että alkuperäinen esitys hyväksyttäisiin eli että veden kulutusmaksuja korotettaisiin.

 

 

Suoritetussa äänestyksessä johtokunnan jäsenistä Elisa Hiltunen (Tampereen Perussuomalaiset), Anne Sällylä (Kokoomus), Antti Juva (Suomen Keskusta) sekä Tero Mettinen (SDP) kannattivat Elisa Hiltusen esitystä.

Ilkka Hietaniemi (Kokoomus) sekä johtokunnan puheenjohtaja Johanna Roihuvuori (Vihreät) halusivat kurittaa tamperelaisia ja kannattivat Hietaniemen esitystä eli puolsivat veden kulutusmaksujen korottamista.

Lopputulos oli äänin 4 – 2 ja se merkitsi, että Tampereella ei veden kulutusmaksuja koroteta.

Etsimättä tulee mieleen, että vesimaksujen korotusesitys oli "ylhäältä johdettu" ja sen tarkoituksena oli löytää lisää rahoituspohjaa Tampereen ratikalle!

Ei onnistunut. mutta tarkkana pitää kaikkien luottamushenkilöiden olla - Juva oli tarkkana.

 

 

Jos Keskustan edustajana Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunnassa oleva Antti Juva olisi äänestänyt toisin, olisivat äänet menneet tasan ja vihreiden puheenjohtaja Johanna Roihuvuoren äänestyksen mukainen veden kuluttajamaksujen korotus olisi tullut voimaan 1.1.2017.

 

 

Yhdellä äänellä on merkitystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Lounas Dao-viinien kera"

Perjantai 4.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa kertaamani maininta oli agrologien Portugalin-matkamme sunnuntaille 2.10.2016 kirjatussa ohjelmassa.

 

Piti netistä tarkistaa, että mitä tarkoitetaan Dao-viineillä

 

Tässä eräs selitys:

 

 

”Dão – Vuoristoinen DOC-appellaatio melko keskellä Portugalia. Suuri osa alueen viineistä on hyvin tanniinisia ja reilusti tammitettuja punaviinejä.”

Siis lounaalle Dao-viinien kera!

 

 

Ruokailu Portugalissa on aina juhlahetki ja niin oli tämäkin lounaamme.

 

 

Muutamia kuvia ja pieniä selityksiä:

 

 

 

 

 

Lounaspaikkamme edessä torilla oli häpeäpaalu, joka entisaikaan Portugalissa vastasi suomalaista jalkapuuta.

 

 

 

 

 

Saimme luonasta odotellessamme tutustua, maistella ja ostaa herkullisia soseita – jokunen purkki siirtyi retkeläistemme laukkuihin.

 

 

 

 

 

Eturuokana meille tarjoiltiin riistamakkaraa lihapullien muodossa…

 

 

 

 

 

…ja sen yhteydessä kuohuviiniä!

 

 

 

 

 

Lämpimänä ruoka saimme oliiviöljyssä ruskistettuja porsaan noisetteja…

 

 

 

 

 

…ja viininä Dao-punaviini ”Casa de Santar” eli sen viinitilan viini, jossa ennen lounastamme vierailimme.

 

 

 

 

 

Jälkiruuaksi meille tarjottiin appelsiinivanukasta ja vaniljajäätelöä

 

 

Jälkiruokaviininä oli Douron viinialueen muscatel-viini eli ”Moscatel do Douro”.

Kuvassa tyhjä pullo, mutta takaoikealla olevassa lasissa tätä viiniä!

 

 

 

Portugalilainen lounas viineineen on elämys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ainakin Viljakkala-neuvoston ja Kuru-neuvoston pitää saada jatkaa

Keskiviikko 2.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungissa toimii osana kuntademokratiaa ja asukasvaikuttamista kuusi neuvostoa:

 

• lapsi- ja nuorisoneuvosto
• mielenterveysneuvosto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• Viljakkala-neuvosto
• Kuru-neuvosto

 

Neuvostot toimivat asukaslautakunnan alaisina.

 

 

********************

 

Osallistuin Viljakkala-neuvoston jäsenenä Ylöjärven valtuustosalissa torstaina 27.10.2016 järjestettyyn tilaisuuteen, jossa pohdittiin neuvostojen roolia seuraavalla vaalikaudella.

 

 

Tilaisuuden lopuksi teimme ryhmätöitä ja pyrimme löytämään niitä kulmakiviä, joiden varaan Ylöjärven neuvostot rakentaisivat työnsä kesäkuun alusta vuonna 2017.

 

 

”Vanhana” viljakkalalaisena ja Viljakkala-neuvoston jäsenenä olin ilahtunut, kun eräs ryhmistämme totesi omassa yhteenvedossaan, että ainakin Viljakkala-neuvosto sekä Kuru-neuvosto pitää säilyttää!

 

 

Perusteluna tällä ryhmällä oli se, että jos Ylöjärvi joskus liitettäisiin Tampereeseen, olisi välttämätöntä, että Tampereen päätöksenteon eräs elin olisi Ylöjärvi-neuvosto!

 

 

Hyvin perusteltu, joskin nyt näyttää siltä, että noin elinvoimasta kaupunkia kuin Ylöjärvi ei tulla liittämään Tampereeseen – pikemminkin päinvastoin.

 

 

Kuntaliitosten puolestapuhujat Jyrki Katainen ja Henna Virkkunen ovat siirtyneet Brysseliin ja heidän silloiset taustaryhmänsä ovat myös ottaneet lusikan kauniiseen käteensä ja tukevat maakuntauudistusta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilisen paras uutinen!

Tiistai 1.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli eilen kolme palaveria ja kaikki ne ajoittuivat alkamisajaltaan iltapäiväneljään ja sen jälkeen.

 

 

Kun menin päivän kolmanteen palaveriin klo 19.00, niin minulta arvuuteltiin, että mikä on päivän paras uutinen.

 

 

Olin sen verran tietoinen päivän poliittisista kokouksista ja vastasin kyselijöille, että taitaa kyse olla 3,2 miljoonasta eurosta!

 

 

Osuin oikeaan, sillä vasta silloin kuulin, että Tampereen kaupunginhallitus on päivällä päättänyt olla myöntämättä 3,2 miljoonaa euroa läpikotaisin homehtuneen tavara-aseman siirtoon!

 

 

*****************

 

 

 

Tampereen vanha tavara-asema piti siirtää 24 metriä nykyiseltä paikaltaan, jotta tavara-aseman paikalle voitaisiin rakentaa Ratapihankatu ilman mutkia.

 

 

Tässä muutamia kuvia vanhasta tavara-asemasta – kuvat olen ottanut viime viikolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista saa selvän käsityksen siirtourakan mahdottomuudesta, sillä vanha ja heikkokuntoinen homehtunut tiilirakennus ei olisi kestänyt siirtoa.

 

 

Tampereen päättäjille uskoteltiin aluksi, että siirto maksaisi 700.000 euroa, mutta lukuisten hinnantarkistusten jälkeen on päädytty siihen, että kustannusarvio olisi 3,2 miljoonaa euroa. Olin ”avaamassa” siirtourakan tarjouskuoria, sillä homman käytännön peräänkatsojana olisi ollut Tampereen Infra Liikelaitos.

Jätin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa 22.6.2016 eriävän mielipiteeni siirtourakan hyväksymisestä. Eriävä mielipiteeni on kirjattu pöytäkirjaan aivan oikein ja se kuuluu näin:

"Vanhan tavara-aseman siirtoasia pitää palauttaa kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun ja sen syynä on kaupunginhallituksen 14.4.2016 asettaman tavoitehinnan ylittyminen kaksinkertaiseksi."

Päättäjät vitkuttelivat selkeän esitykseni toteuttamista yli neljä kuukautta, mutta eilen asia sai minulle mieluisan lopun.

********************

 

 

Vastuuttoman siirtourakkasuunnitelman syynä oli se adressi, jonka allekirjoitti 1.978 henkilöä – he vaativat tavara-aseman säilyttämistä.

 

 

Adressi ja sen allekirjoittajat löytyvät, kun googlaa: ”Adressi Tampereen vanha tavara-asema”!

 

 

On helppo taskulaskimella laskea, että 3,2 miljoonan euron siirtokustannus tulisi hoidettua, jos jokainen adressin allekirjoittaja maksaisi 1.618,80 euroa!  On luonnollista, että kukaan ei pystyi takaamaan, että olisiko tavara-asema ehjä siirron jälkeen.

 

 

Kiitän Tampereen kaupunginhallitusta järkevästä päätöksestä ja hieman pahoittelen niiden järkevien tamperelaisvaltuutettujen asemaa, kun nyt he eivät pysty kaupunginvaltuuston kokouksessa kertomaan mielipidettään kehnosta hankkeesta.

 

 

Hyvä kuitenkin edes näin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatan kesäaikaa!

Maanantai 31.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Kesäaika päättyi eilen ja uskon, että myös kesäajan vastustajat pitivät, kun saimme eilen yhden ylimääräisen tunnin.

 

 

Kesäaikaa vastustetaan adresseilla, mielipidekirjoituksilla ja jopa puoluekokousaloitteilla, joten taidan olla melkoinen kummajainen, sillä pidän kesäajasta!

 

 

Keväällä menetetty tunti tietysti harmittaa, mutta syksyllä sen saaminen takaisin onkin sitten verraton ilo.

 

 

Pyrin kerran kesässä käymään Venäjällä ja presidentti Putinin ansiosta meidän suomalaisten ei tarvitse siirtää kellojamme mihinkään suuntaan, kun kesällä käymme rajan taakse jääneillä laulumailla ja sotatantereilla.

 

 

Niin Venäjähän luopui kesäajan käyttämisestä, joten kellomme ovat kesäisin samassa ajassa.

 

 

Kesäaikaan siirtymisellä on maailmalla pitkät perinteet ja sen käytössä on eri maissa ja alueilla varsin erilainen historia.

 

 

Saksassa kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön jo vuonna 1916 eli sata vuotta sitten.

 

 

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin vuonna 1942.

 

 

Nykyinen käytäntömme on ollut voimassa vuodesta 1981 alkaen.

 

 

Euroopan Unionissa kesäaikaan siirtymistä säätelee EU-direktiivi.

 

 

Kesäaika alkaa EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy puolestaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

 

 

Muistisääntö kellojen siirtämisessä on se, että viisareita siirretään aina ”kesää kohti”!

 

 

Vuoden 2017 kalenteri kertoo, että ensi vuonna kesäaika alkaa 26.3.2017 ja päättyy 29.10.2017!

 

 

Maaliskuun 26. päivää odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Potilas" -termin yksipuolisella käyttämisellä terveydenhoitojärjestelmä syyllistyy asiakkaiden alistamiseen

Sunnuntai 30.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta terveydenhoitojärjestelmän tavasta käyttää asiakkaistaan ”potilas”, ”asiakas” tai ”veronmaksaja” termejä.

 

 

Olen ottanut asiaan kantaa monesti ja pääsääntöisesti kannatan termin ”asiakas” käyttämistä.

 

 

Minulle suoritettiin vuonna 2001 eturauhassyöpäleikkaus ja en ole edes heti leikkauksen jälkeen kokenut itseäni potilaaksi.

 

 

Koen itseni potilaaksi, jos olen sidottu potilassänkyyn, jota hoiturit työntelevät sairaalan käytävillä, mutta omin jaloin sairaalassa tai terveyskeskuksessa liikkuessani olen terveydenhuollon asiakas. Olen hoitureiden ja lääkäreiden työnantaja ja työnantajalla on vahvat oikeudet työläisiään kohtaan.

 

 

 

 

 

Osallistuin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäryhmän tukihenkilönä viime perjantaina eli 28.10.2016 Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

 

….Kansallinen syöpäkeskus-seminaariin, jossa käsiteltiin laaja-alaisesti Suomeen suunnitellun Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Käytin seminaarin eräässä keskusteluosiossa yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että ”potilas”-termin käyttäminen on alistava ilmaisu syöpäpotilaista ja yleensäkin potilaista.

 

 

Totesin, että ”asiakas” –termin käyttäminen terveydenhuoltopalvelujen käyttäjistä – myös syövänhoitoon liittyvien palvelujen käyttäjistä – olisi oikein.

 

 

Sain seminaarissa laajaa kannatusta järjestöedustajilta, mutta toki oli murheellista todeta, että syövänhoitoon osallistuvat professorit, erikoislääkärit ja monet sairaanhoidon ammattilaiset suhtautuivat puheenvuorooni nuivasti.

 

 

Sain kokea nuivan kohtelun seminaarimme ruokajonossa, jossa terveydenhuollon ”ammattilaiset” kommentoivat häpeämättömästi esitystäni minun kuulteni mm. siten, että he ovat asiakkaita Prisman kassajonossa, mutta potilaat eivät ole heille asiakkaita!

 

Käsittämätöntä asiakkaiden aliarviointia!

 

 

Koen suureksi voitokseni sen, että STM:n lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen seminaarista heti tuoreeltaan laatimassa muistiossa kerrotaan puheenvuorostani näin:

 

 

Keskustelua

 

Esko Erkkilä, Pirkanmaan Syöpäyhdistys

 

• potilas-termin jatkuva käyttäminen on alistava termi

• asiakas-termi on arvostava ja tasa-arvoistava termi

 

 

Kiitän sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskista nopeasta muistion toimittamisesta ja siitä, että hän on laatimassaan muistiossa aivan oikein pystynyt tiivistämään sanomani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Portugalin vuoristoisilla moottoriteillä on varauduttu siihen, että auton jarrut pettävät

Lauantai 29.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalissa korkeuserot ovat suuria – tämä pätee myös moottoriteiden kohdalla.

 

 

Suurten korkeuserojen teillä ovat autojen jarrujen pettäminen aina vaarana.

 

 

Portugalissa vaaraan on varauduttu rakentamalla jarrutus- ja suoja-alueita hieman formula ykkös-ratojen tapaan.

 

 

Suoja-alueet on rakennettu siten, että jarrujen pettäessäkin raskas ajoneuvo saadaan pysähtymään turvallisesti, sillä turva-alueet on rakennettu siten vastamäkeen, että ajoneuvo pysähtyy ilman jarrujakin.

 

 

Monien suoja-alueiden rakentamisessa on hyödynnetty sitä, että suoja-aluetie on päällystetty soralla, jotta raskaankin ajoneuvon matka hyytyy varmasti.

 

 

Muutama kuva ja kuvasarja selventävät asiaa – kas näin:

 

 

 

 

Moottoritiellä on ennakkomerkkejä lähestyvistä suoja-alueista.

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

Nyt kuuden kuvan kuvasarja suoja-alueesta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

Ja vielä yksi kuvasarja eräästä toisesta suoja-alueesta - tämä suoja-alue on heti alusta alkaen sorapintainen:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turvallista matkaa Portugalin teillä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-