KUORMA-AUTOILUA VILJAKKALASSA 1930- JA 1940-LUKUJEN TAITTEESSA

Keskiviikko 19.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään julkistan tällä saitilla muistelukirjoitukseni otsikkoaiheesta, jonka olen laatinut vuonna 2001.

 

Muistelukseni oleellinen osa on 1.8.1939 Loimaalla otettu valokuva…

 

 

 

 

…setäni Reino Erkkilän omistamasta kuorma-autosta!

 

Näin juttuni menee:

 

”Setäni Reino Erkkilä Viljakkalan Karhelta omisti 1930-luvulla Chevrolet-merkkisen kuorma-auton puoliksi naapurinsa Viljo Kyhkysen kanssa.  Rahoitusosuutensa ”Letukkaan” hän oli hankkinut vuosina 1934 ja 1935 mm. kuokkimalla uutta peltoa Erkkilän Peräniittuun.  Reino Erkkilä järjesti kylän nuorille miehille kuokkimistalkoita asiaankuuluvine tarjoiluineen ja isänsä Iivari Erkkilä eli vaarini maksoi pojalleen pellon kuokkimisesta.

 

Reino Erkkilä ja Viljo Kyhkynen ajoivat Chervoletillä Lielahdessa sijaitsevalle Enqwist Oy:n paperitehtaalle paperipuuta.

 

Reino Erkkilä osti yksin omistamansa Ford-merkkisen kuorma-auton v. 1938.  Auto maksoi 54.000 markkaa ja hän pystyi maksamaan kauppahinnasta käteisellä 34.000 markkaa.  Enqwist Oy takasi puuttuvan 20.000 markkaa.  Puutavaran ajo oli silloin niin kannattavaa, että Reino Erkkilä maksoi lainansa jo muutaman kuukauden ajojen tienesteillä.  Hyvä kannattavaisuus perustui sille, että kuljetustaksat oli silloin mitoitettu hevospeleille ja koska kuorma-auton kyydissä puuta kulki huomattavasti enemmän, niin ajohommat olivat automiehille rahakkaita.

 

Auto ajettiin Karhelle tammikuussa 1938 Soukon sillalta Karhejärven jäätä pitkin Pirkkalaniemen rantaan.  Koska oli talvi, niin aina yön ajaksi syyläristä laskettiin vesi pois ja aamulla vietiin karjakeittiössä lämmitetty kuuma vesi tilalle.  Vedenajo Erkkilän karjakeittiöstä Pirkkalaniemen rantaan tapahtui hevosella.  Autolla ajettiin paperipuuta Kyrönlahteen ja myös soraa ajettiin ainakin Viljakkalan Harhalassa.

 

Letukasta ei ole valokuvaa, mutta Reino Erkkilän yksin omistamasta toisesta kuorma-autosta, siis Ford-merkkisestä, on oheinen valokuva.

 

Valokuvassa oikealla tummassa puvussa oleva henkilö on Reino Erkkilä ja apukuskin puoleinen henkilö on Aaro Kauppi.

 

Valokuva on otettu elokuun ensimmäisenä päivänä v. 1939 Loimaalla ja valokuvan on laatikkokamerallaan ottanut opettaja Kerttu Tuomi.

 

Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi) elää edelleen virkeänä 90-vuotiaana Mäntässä. Hän toimi kevätlukukauden loppuun 1939 saakka Viljakkalassa Karhen koululla kolmannen ja neljännen luokkien opettajana.  Tuomi siirtyi kansakoulunopettajaksi Loimaan Torkkalan koululle syyslukukauden 1939 alkaessa ja opettajan muuttokuorma Karhelta Loimaalle kuljetettiin Reino Erkkilän Fordilla.  1930-luvulla oli kansakoulunopettajilla tapana, että lähtevä opettaja sai asua entisen koulunsa asunnossa heinäkuun viimeiseen päivään saakka ja uusi opettaja muutti asuntoon ensimmäisenä päivänä elokuuta. Valokuva on siis otettu muuttokuorman saavuttua Loimaalle ja takana näkyy Torkkalan kansakoulun opettajain asuntolan nurkka.  Kerttu Tuomen, Aaro Kaupin ja Reino Erkkilän lisäksi muuttomatkalla oli mukana Karhen koulun johtajaopettajan Verneri Vuorelaisen tytär, Elvi Vuorelainen joka oli silloin n. 20-vuotias - hän elää nykyisin Tampereella.  Elvi Vuorelainen jäi joksikin aikaa Loimaalle Kerttu Tuomen kaveriksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

Mainittakoon, että ensimmäisen ja toisen luokan opettajana Karhella tuolloin toimi Sylvi Hanhijoki ja koulun johtaja, opettaja Verneri Vuorelainen vastasi viidennen sekä kuudennen luokan opetuksesta.  Verneri Vuorelainen halusi opettaa kolmannelle ja neljännelle luokalle arvostamaansa laskentoa.  Tämän vastapainoksi hän siirsi ylempien luokkien uskonnon sekä lukemisen opettamisen Kerttu Tuomelle – Kerttu Tuomi ei järjestelystä pitänyt ja sanookin nyt, että tämä oli merkittävin syy hänen Loimaalle siirtymiseensä.

 

Kerttu Tuomi viihtyi Torkkalan kansakoululla hyvin ja muistelee Loimaan aikaansa hyvällä.  Taiteilija Alpo Jaakola osti Torkkalan koulun myöhemmin asunnokseen ja taiteensa syntypaikaksi. Torkkalan koulu on tänään Alpo Jaakolan lesken Marja Jaakolan omistuksessa ja siellä toimii professori Alpo Jaakolan Atelierhome, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä sekä taidetapahtumia.  Torkkalan koulu oli rakennettu v. 1894, mutta siellä oli 1939 jo mm. sähkövalo – Karhen koululle sähkö saatiin vasta myöhemmin.

 

Opettaja joutui sota-aikana, sotien välillä sekä sodan jälkeen koville.  Loimaan Torkkalaan sijoitettiin pääasiassa Muolaan siirtolaisia.  Sotien aikana koulupiiriin muutti myöskin inkeriläisiä ja ainakin yksi ukrainalainenkin perhe.  Kerttu Tuomi viihtyi Loimaalla 10 vuotta.

 

Kuva on siis kesältä 1939 ja saman vuoden marraskuun viimeisenä päivänä syttyi Talvisota.

 

Reino Erkkilä joutui sotaan konekiväärimiehenä ja kuorma-auto jäi kotiin Karhelle. Puolustusvoimat halusi kuitenkin kuorma-auton käyttöönsä ja tammikuussa 1940 Vammalan Varikolta saapui Erkkilään kolmen miehen ja yhden hevosen komennuskunta noutamaan Ford-kuorma-autoa Valtion leipiin.  Komennuskunnalla oli eestiläisalkuperäistä bensiiniä mukanaan kaksi 180 litran tynnyrillistä.

 

Komennuskunta ei saanut kylmän kangistamaa Fordia käymään, mutta Erkkilän veljessarjan nuorimmainen eli Leo Erkkilä sai puimakoneen voimanlähteen Wiktor Woiton eli ”porilaisen” käymään ja sen avulla saatiin myöskin Ford käyntiin;  auton takapöyrä nostettiin ylös ja maamoottorista siirrettiin voima remmivedolla siten, että auto lähti käymään !

 

Niemenperän tietä Karhella ei tietenkään talvella 1940 aurattu, joten komennuskunta sai tehdä viikon lapiopelillä lumihommia, jotta kuorma-auto saatiin Soukon sillalle ja siitä eteenpäin auratulle tielle.  Komennuskunnan hevonen yöpyi lapiointiviikon ajan Erkkilän tallissa ja miehet olivat majoittuneena Erkkilään.  Tilan emäntä Edith Erkkilä eli mummuni muonitti komennuskuntaa ja Puolustusvoimat maksoi aikanaan miesten majoittumisen sekä ruokailut.

 

Reino Erkkilä kuoli viisi päivää ennen Talvisodan päättymistä ja hänet on haudattu Viljakkalan sankarihautaan.  Kuorma-auto palasi kevään 1940 aikana sotareissultaan.  Auto oli sodassa saanut kovaa käskyä ja mm. takapyörisssä olleet ketjut olivat hakanneet lavan niin pirstaleiksi, että lava oli uusittava.

 

Bensiiniä ei Talvisodan jälkeen ollut saatavilla ja autoilijoiksi ryhtyneet veljekset Viljo Erkkilä sekä Väinö Erkkilä muuttivatkin Fordin puukaasukäyttöiseksi.  Koska kummallakaan veljeksistä ei ollut kuorma-auton ajoon oikeuttavaa ajokorttia, niin kuljettajaksi palkattiin Aaro Kauppi.

 

Kuorma-autobisnes ei kuitenkaan puukaasuautolla ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten veljekset myivät Fordin pois n. puolen vuoden yrittämisen jälkeen.

 

 

***********************

 

 

Tämä muisteluksen on kirjoittanut Esko Erkkilä niiden keskustelujen pohjalta, jotka olen joulukuussa 2001 käynyt setäni Leo Erkkilän sekä puhelimitse opettaja Kerttu Ala-Jaskaran kanssa.  Kiitokset muistelijoille !

 

 

Esko Erkkilä

Ruokomäenkatu 32

33840  TAMPERE”

 

 

******************

 

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitus pelasti Suomen

Tiistai 18.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistun nykyisin vain harvoin julkisuudessa keskustelemaan Suomen poliittisesta tilanteesta, mutta nyt sen joudun tekemään.

 

Nimenomaan ”joudun sen tekemään”, kun kaiken maailman satraapit jopa Keskustan riveistä ovat alkaneet arvostelemaan Juha Sipilän saavutuksia Suomen nostamisessa siihen tilanteeseen, johon Sipilä pystyi maamme nostamaan pääministeriaikanaan.

 

Vankka totuus on se, että ilman Juha Sipilän viime vaalikauden ajan kestänyttä ”nenän valkaisujaksoa” Suomi rypisi nyt vakavassa taloudellisessa ahdingossa.

 

En halua nimetä niitä menneisyyden miehiä, jotka yhä enenevässä määrin piehtaroivat Sipilän mollaamisessa. Heille kaikille on kuitenkin yhteistä se, että Juha Sipilä sivuutti heidät vallankahvasta, kun teki ne välttämättömät toimenpiteet, jotka tarvittiin Suomen nostamiseksi talouden alhosta.

 

Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu ja yhä edelleen se kuuluu Juha Sipilälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervetuloa Kyröläismatkalle Itä-Baltiaan ja Valko-Venäjälle!

Maanantai 17.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Nyt on aika tehdä päätökset ensi kesän matkoista ja omalta osaltani ne olen jo tehnytkin.

 

Aloitamme kesämatkamme Rouvan kanssa, kun matkaamme Italian ”saappaankorkoon” eli Apuliaan ja Basilicaan huhtikuun alussa runsaan viikon matkalle.

 

Seuraavaksi osallistumme Tyrin Kukkamarkkinoille toukokuun puolivälissä – viime vuonna Tyrin reissu jäi väliin ja jotenkin tuntui koko kesän ajan, että jotain jäi puuttumaan.

 

Kesän kohokohtani on heinäkuun alussa toteutettava Kyröläismatka, jonka johtajana toimii hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

Kyseessä on jo 17. Kyröläismatka ja olen osallistunut niille kaikille.

 

Aloitimme Kyröläismatkat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille Venäjällä, mutta olemme sittemmin reissanneet laajalti Venäjän lisäksi Baltian maissa sekä Puolassa.

 

Nyt tarkoituksemme on käydä Valko-Venäjälle ja siellä Minskissä.

 

 

Kaikki Kyröläismatkat ovat avoinna kaikille ja sen vuoksi kerron tulevasta matkastamme myös tällä saitilla – ilmoittautukaa mukaan!

 

Matkan ohjelma ja hinnat ilmenevät seuraavasta:

 

 

 

 

KYRÖLÄISMATKA ITÄ-BALTIAAN JA

VALKO-VENÄJÄLLE MINSKIIN 6.-10.7.2020 ma-pe (5 pv)       

 

Matkanjohtajana on kenrl Pentti Lehtimäki ja vastuullisena matkanjärjestäjänä

Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv.

 

6.7.2020          MAANANTAI

04:00                Lähtö Kyröskosken Shelliltä, ajo Hämeenkyrön kk:n ja Tampereen kautta Helsinkiin.

07:45                Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaali 2. etuaulassa, jossa VL-Matkojen edustaja jakaa laivakortit ja antaa matkaohjeet. Hänet tunnistaa VL-Matkat kyltistä. Matkatavarat voidaan sijoittaa Vihdin Liikenne Oy:n sinivalkoiseen bussiin, joka on Länsiterminaali 2:n edessä olevalla pysköintialueella.

08:15                Aamiainen laivan buffet-ravintolassa 8. kerroksessa 1.kattaus.

09:00                Lähtö Eckerö Linen M/S Finlandialla Tallinnaan.

11:15                Saapuminen Tallinnaan ja ajo bussilla tietä nro 2 Paideen ja edelleen Viljandin kautta Latvian Valkaan.

Matkalla käsitellään suomalaisten vapaussotilaiden muodostaman

Pohjanpoikien Rykmentin taisteluja Valkan alueen. Ostosaikaa Valkassa (SuperAlko).

Matka jatkuu Viron puoleista rajaa Latvian rajalle Apeen, josta ajo Aluksnen kaupunkiin, jonka suomalaiset valtasivat Viron vapaussodassa. Käynti Bejan kylässä, jossa suomalaiset kärsivät raskaan tappion. Kukkien lasku suomalaisten haudalle.

Ajo Balvin kaupungin kautta Reszekneen. Kaupunki on nykyisin liikenteellisesti merkittävä, sillä se on Pietari-Varsova ja Moskova-Riika -rautateiden risteyskohdassa. Rezekne on hyvin vanha.

Noin tuhat vuotta sitten se oli itämerensuomalaisten  asuma-alueen itärajalla.   

Majoittuminen Kolonna Hotel Rezekneen.

Osoite: Brīvības iela 2, Rēzekne, LV-4600, Latvia. Puh.: +371 64 607 820.

20:00                Illallinen hotellissa.

 

7.7.2020          TIISTAI              

07:00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö hotellista ja ajo Daugavpilsiin (suom. Väinänlinna), joka on Latvian toiseksi suurin kaupunki.

Se sijaitsee lähellä Valko-Venäjän ja Liettuan rajaa.

Ajo Liettuaan Ignalinan lakkautetrun ydinvoimalaitoksen kautta. Se oli ainoa Neuvostoliiton aikana Baltiaan rakennettu ydinvoimala vuonna 1983 ja toimi itsenäisessä Liettuassa vuoteen 2009.  

14:00                Ajo Utenan kautta Vilnaan. Kiertoajelu Vilnassa.  

18:00                Majoittuminen Panorama Hotelliin.

Osoite: Sodu str. 14, Vilnius 02100, Liettua. Puh.: +370 5 233 8822.

19:00                Illallinen hotellissa. Omatoimista vapaata aikaa.

                         

8.7.2020          KESKIVIIKKO

07.00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö Minskiin Valko-Venäjälle. Mukana liettualainen suomenkielinen opas.           

                          Saapuminen rajalle. Rajanylitys Valko–Venäjälle. Ajo Minskiin, johon tutustutaan oppaan johdolla bussilla ja kävellen. Tarkempi ohjelma annetaan myöhemmin.

14:30                Lounas Minskissä, ravintola Zaslonausissa. Lounaan jälkeen tutustuminen Minskiin jatkuu. Ostosaikaa.

17:00                Paluulähtö Minskistä. Ajo Liettuan raja-asemalle. Rajanylitys ja paluu hotelliin Vilnassa.

9.7.2020          TORSTAI

07:00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö hotellista ja ajo Ukmergen kautta Utenaan. Tutustuminen kaupunkiin.

Matka jatkuu Kupiskisin kautta Skapiskisiin, jossa lasketaan kukkalaite Suomen Kaartin haudalle. Vuonna 1863-4 tautiepidemia surmasi 650 tuhannesta kaartilaista, joista joukkohaudassa lepää 220.   

                          Ajo Birzaihin, josta lyhyen kiertoajelun jälkeen lähdetään Latvian rajalle ja edelleen Bauskasiin.

                          Ajo Riika ohittaen suomensukuisten liiviläisten muinaiselle asuntoalueelle Siguldaan. Nykyinen Sigulda on Latvian merkittävin urheilu- ja retkeilykeskus. Alue on kaunista luonnonsuojelualuetta.

 

 

19:30                Majoittuminen Siguldassa Spa-hotelli Ezeriin***.

Osoite: Ezeri, Sigulda, Siguldas pagasts, LV-2150, Latvia. Puh.: +371 67 973 009.

20:00                Illallinen hotellissa.

 

10.7.2020        PERJANTAI     

07:00 alk.         Aamiainen hotellissa.

08:00                Huoneiden luovutus. Lähtö hotellista ja käynti Turaidan linnassa, Gutmannin luolassa ja

Turaidan Ruusun haudalla, jotka ovat merkittäviä kohteita suomensukuisten liiviläisten historiassa.

 09:00               Ajo Via Baltica tielle ja kohti Tallinnaa. Pysähtyminen Saulgrastissa Liettuassa, jossa jatkosodan aikana tuhoutui Saksasta siirtolennolla ollut suomalainen pommikone. Onnettomuudessa sai surmansa

4 suomalaista sotilasta. Kukkien lasku muutama vuosi sitten paljastetulle muistomerkille.

                          Ajo Latvian ja Viron rajalle Iklaan.

11:30                Lounas Iklassa. Käynti raja-alueella olevassa Super-Alkossa,

jossa hintataso on alhaisin Pohjois-Euroopassa.

13:30                Ajo rantatietä Häädemeesten pitäjään,

jossa 1800-luvulla rakennettiin lähes 200 valtamerikelpoista laivaa. 

15:00                Ajo Pärnun kautta Tallinnaan. Lyhyt kiertoajelu.

17:15                Saapuminen Tallinnan satamaan. Ostosaikaa satamassa.

17:45                Bussin laivaus. Matkatavarat ja ostokset voidaan jättää bussiin laivamatkan ajaksi lukuun ottamatta mahdollisia alkoholiostoksia. Huomioithan tullin määräykset*.

19:00                Buffet-illallinen lisämaksusta 25 € /hlö.

19:30                Lähtö Tallinnasta Tallink Siljan M/S Megastarilla Helsinkiin.

21:30                Saapuminen Helsingin Länsisatamaan.                                                           

22:00                Ajo Tampereen kautta Kyröskoskelle, jonne saavutaan noin 00:30.

 

Matkan hinta 660 € /hlö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään 30.

1-hengen huoneen lisämaksu on 98 € /hlö.

 

 

Hintaan  sisältyy:

                          - edestakainen laivamatka kansipaikoin välillä Helsinki-Tallinna ja aamiainen laivalla menossa

                          - 4 yötä ohjelmassa mainituissa hotelleissa aamiaisilla

                          - ohjelmassa mainitut muut ruokailut (3 illallista, 2 lounasta)

                          - matkanjohtajan palvelut ja opaspalvelut

                          - kuljetukset Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla

                            Valko-Venäjän viisumi ja rekisteröinnit

                          - sisäänpääsymaksut käyntikohteisiin

 

Hintaan ei sisälly:

                          - alkoholijuomia aterioilla

                          - laskutuslisää 5 €/lasku

                          - matkavakuutusta

                          - buffet-illallinen paluumatkalla laivassa

 

Suosittelemme sellaisen matkavakuutuksen hankkimista, joka sisältää peruutusturvan sairauden sattuessa.

*Tullin määräysten mukaisesti EU:sta tuotujen alkoholijuomien verovapauden edellytyksenä on niiden kuljettaminen henkilökohtaisesti maihin käsimatkatavarana.

HUOM: MATKALLE MUKAAN VOIMASSAOLEVA PASSI TAI VIRALLINEN POLIISIN MATKUSTUSTA VARTEN MYÖNTÄMÄ HENKILÖKORTTI!

MUUTOKSET AIKATAULUISSA OVAT MAHDOLLISIA. VIHDIN LIIKENNE OY PIDÄTTÄÄ OIKEUDET VASTAAVIIN MUUTOKSIIN.

 

Ystävällisin terveisin,

Pentti Lehtimäki, Vihdin Liikenne Oy/ VL-Matkat

 

Albertinkatu 22 – 24 A 2, 00120 Helsinki,

puh. 09 – 444 77 4, e-mail: myynti@vihdinliikenne.fi

Matkajärjestelyitä hoitaa: elise.varik@vihdinliikenne.fi

 

-Esko Erkkilä-

Suomi-rata pitää linjata nykyisen pääratalinjauksen mukaisesti!

Sunnuntai 16.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi rautatieliikenne pitäisi alkaa jo vuonna 2036.

 

Esillä on kaksi linjausvaihtoehtoa eli nykyistä ratalinjaa kehitettäessä matka-aika Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle mahdollistaisi matka-ajaksi noin 80 minuuttia ja kokonaan uusi ratalinjaus merkitsisi nopeimmillaan noin 60 minuutin matka-aikaa.

 

Rautatiealueen pakkolunastuksen kokeneena kannatan nykyiseen ratalinjaukseen tukeutuvaa linjausta.

 

Kantaani tukee se, että Hämeenlinnan ja Riihimäen alueet jäisivät uuden ratalinjauksen ulkopuolelle ja se ei ole mielestäni oikein.

 

Tutkimusten mukaan nykyisin Tampereen ja Helsingin välisten junavuorojen matkustajamääristä Hämeenlinnaan ja/tai Riihimäelle päätyy tai alkaa peräti 64 prosenttia!

 

Mittavat pakkolunastukset parhaimmilla Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan viljelyalueilla ja monen maakunnan nyt viihtyisillä asumisalueilla tapahtuvat pakkolunastukset tuhoaisivat maamme huoltovarmuutta, maatalouselinkeinon harjoittamista, väestön viihtyvyyttä ja merkitsivät suurta ekologista katastrofia.

 

 

Nyt järki käteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, mutta ymmärrettävää, että myös Pirkan Hiihto joudutaan peruuttamaan!

Lauantai 15.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuun ensimmäinen viikonvaihde on perinteisesti ollut se ajankohta, jolloin Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärven Teivoon hiihdetään.

 

Matkaan Pirkan Hiihdolle kertyy 90 kilometriä ja seitsemän kertaa tuon hiihdon suorittaneena totean, että jokainen kilometri on todellinen.

 

Valitettavasti nyt on jouduttu toteamaan, että lumitilanteen vuoksi Pirkkaa ei tänä vuonna pystytä suorittamaan!

 

Olen hiihtänyt nuo seitsemän Pirkaani harvakseltaan, sillä hiihtoni ajoittuvat viidelle vuosikymmenelle – kaksi kertaa 1960-luvulla ja sen jälkeen kerta per vuosikymmen 1970, 1980, 1990 ja kaksi kertaa 2000-luvulla!

 

Minulle Pirkka oli jatkoa niille Finlandia Hiihdoille, jotka suoritin helmikuun viimeisenä viikonvaihteena!

 

Parhaiten mieleeni ovat jääneet ne kaksi ensimmäistä Pirkkaani – ensimmäinen vuonna 1967 ja toinen 1968.

 

Ensimmäisellä kerralla sippasin oikein kunnolla 55 kilometrin jälkeen eli Kyröskoskella ja miestä lappasi ohitseni tuon viimeisen 35 kilometrin aikana oikein roppakaupalla.

 

Seuraavana vuonna otin opikseni ja hiihtelin hiljakseen tuon ensimmäiset 55 kilometriä ja olipa mukava ohitella väsyneitä kanssahiihtäjiä Kyröskosken ja Teivon välillä – kukaan ei päässyt tuolle välillä ohitseni.

 

Ensimmäisen Pirkkani maali oli muuten Tampereen Mustalahdessa ja siitä piti kävellen taivaltaa saunomaan Tampereen Uimahalliin – historiaa sekin.

 

 

 

Pirkan Hiihdon järjestäjille on annettava pienoinen muistutus siitä, että jokaisella Pirkan Hiihdolla on täsmälleen samanlainen osanottajamitali eli mitalista ei ilmene se vuosi, jolloin Pirkka on hiihdetty.

 

Tässä asiassa Finlandia Hiihto päihittää

Pirkan Hiihdon 10 – 0!

 

 

************************

 

Olen havainnut, että Pirkan Hiihto on yhä edelleen kaikkien viljakkalalaisten ja hämeenkyröläisten nuorten miesten kypsyyskoe, sillä kaikkien heidän on ainakin kerran hiihdettävä Pirkka!

 

Vielä se Pirkan kokemuksistani, että taisi olla joskus 1970-luvulla, kun ensimmäisen kerran jouduin toteamaan, että naishiihtäjät jättivät minut kuin ”nalli kalliolle” Pirkan Hiihdossa – sen jälkeen se onkin ollut tavanomaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Huolestuttavaa, kun YTK:n jäsenten työttömyys on lisääntynyt

Perjantai 14.2.2020 - -Esko Erkkilä-

”Loimaan kassana” tunnettu YTK eli Yleinen työttömyyskassa on perustettu vuonna 1991 ja se aloitti toimintansa vuonna 1992.

 

Ammattiyhdistysliikettä karttavana ja sen toimintatapoja vierastavana liityin Loimaan kassaan heti sen alusta alkaen, sillä halusin turvata työsuhdeturvani työsuhteeni mahdollisesti päättyessä – työsuhteeni eduista en ole koskaan tarvinnut minkäänlaista ”edusmiestä”!

 

Näin jälkeenpäin katsellen liittymiseni Loimaan kassaankin oli tarpeetonta, sillä yli nelikymmenvuotisen työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä.

 

YTK:n jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi ja se kertoo, että työelämässä olevat vierastavat sekä karttavat lakkoherkkää ja suomalaista yhteiskuntaa jäytävää ammattiyhdistysliikettä.

 

Nyt YTK:lla on 440.000 jäsentä.

 

****************

 

YTK:n jäsenet ovat se ydinjoukko, joka pitää suomalaisen talouselämän pyörimässä ja tekee kaikkensa, että kaikilla menisi hyvin. YTK:n jäsenet eivät ole ay-liikkeen lakkokenraalien määräiltävissä, vaan he rakentavat parempaa Suomea.

 

Helmikuun 10. päivä YTK kertoi julkisuuteen ikävän uutisen nykyisen hallituksen toimintapolitiikalle, kun se totesi, että käänne suurempaan työttömyyteen työmarkkinoilla on tosiasia.

 

YTK:n kertomaan on suhtauduttava vakavasti, sillä juuri YTK:n jäsenet ovat niitä palkollisia, joiden osuus ja vastuullisuus maamme taloudellisesta hyvinvoinnista on suurin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, että Finlandia-hiihto joudutaan perumaan!

Keskiviikko 12.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenlinnan Katumajärveltä alkanut ja Lahden hiihtostadionille päätynyt Finlandia-hiihto hiihdettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974.

 

Järjestäjät tekivät viime maanantaina päätöksen, että heikon lumitilanteen vuoksi vuoden 2020 Finlandia-hiihto joudutaan perumaan.

 

Liityin Finlandia-hiihtäjien joukkoon vuonna 1979 ja pysyttelin tuossa joukossa tasan kolmekymmentä vuotta, sillä hiihdin viimeisen Finlandia-hiihtoni vuonna 2008.

 

Alkuperäisestä Finlandia-hiihdosta eli Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille jouduttiin luopumaan 1990-luvulla ja sen jälkeen Finlandia-hiihto on toteutettu paikallisena Lahden ympäristössä.

 

Muistelen kaiholla Hämeenlinnasta Lahteen etenevästi hiihdettyjä Finlandia-hiihtoja, sillä mielestäni vain ne ovat todellisia Finlandia-hiihtoja.

 

On kuitenkin selvää, että nykypäivänä ei aito Finlandia-hiihto ole enää mahdollinen, sillä matkalla olevat järvet lainehtivat vapaina vielä helmikuussakin.

 

 

******************

 

 

Parhaiten mielessäni on vuoden 2001 Finlandia-hiihto, sillä olin sitä ennen ollut vain vajaat kolme kuukautta aikaisemmin eturauhassyöpäleikkauksessa!

 

Hiihdin kaikki kolmekymmentä Finlandia-hiihtoani varsin pienellä ennakkoharjoittelulla, mutta siitä pidin huolen, että harjoittelukilometrejä kertyi kuitenkin yli sata – kolmensadan harjoittelukilometrin Finlandia-hiihtoni olivat yhtä juhlaa!

 

 

 

Tässä osa mitalikokoelmastani ja on siellä lähes kaikki Finlandia-hiihdoistani saamani mitalitkin!

 

 

En kadehdi Finlandia-hiihdon järjestelykomitean puheenjohtajan ja entisen kauppakumppanini Esko Saaren tilannetta, kun nyt joutuu johtamaan niitä järjestelyjä, joita Finlandia-hiihdon peruuntuminen aiheuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Omakanta; paljon hyvää, mutta onko jo liikaakin tarpeetonta tietoa?

Tiistai 11.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Kanta-palvelut on suomalainen potilastietojen, lääkereseptien ja terveydenhuollon suostumusten ja kieltojen tiedonhallintapalvelu, jota ylläpitää Kansaneläkelaitos eli Kela. Kanta tuottaa digitaalisia palveluita, joiden käyttäjiä ovat kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto.

 

Omakanta-palvelun kautta pääsee tarkastelemaan omia terveystietoja ja esimerkiksi viimeaikaisia rokotuksia. Palvelu vaatii kirjautumisen.

 

Omakantaa pääseminen tapahtuu parhaiten pankkitunnuksilla, mutta toki muitakin kirjautumismahdollisuuksia on!

 

Olen ollut laiska käyttämään Omakanta-palveluja, sillä kävin siellä eilen ja totesin, että edellisen kerran kävin Omakannassa vuonna 2018!

 

Kuluneen kahden viikon aikana olen viettänyt aikaani lasareteissa 8 päivää niistä neljästätoista päivästä, jolloin alkoi sairaalajaksoni ja on selvää, että nyt kahden viikon ajalta Omakantaani on kertynyt melkoinen tietomäärä.

 

Hyvää on se, että terveydenhoitohenkilöstö joutuu kirjaamaan tietokantaani kaikki hoitotoimenpiteensä, mutta näin ”terveenä sairastavan” vinkkelistä joutuu kysymään, että miten paljon nuo kirjaamiset vievät aikaa todellisilta hoitotoimenpiteiltä!

 

No, parempi näin kuin se, että hoitotoimenpiteitä ei kirjattaisi asiakkaan itsensäkin näkemiksi!

 

 

Kannustan jokaista käymään omassa Omakannassaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Terveenä on mukava sairastaa!

Sunnuntai 9.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Kotiuduin hetki sitten eli sunnuntaina 9.2.2020 sairaalasta ja sen vuoksi blogillani vierailleet ”aamupäivälukijat” eivät ole vielä nähneetkään blogiani.

 

Pääsin sairaalaan sen vuoksi, että alkuperäinen vasemman alaraajani valtimon puhdistusleikkaus ei onnistunut ”haavanhoitovinkkelistä”, vaan sen osalta jouduttiin tekemään uusintaleikkaus.

 

No, nyt sekin on tehty ja tuntuu, että se onnistui.

 

Uusintaleikkauskin tehtiin selkäydinpuudutuksessa ja kahden kokemuksen perusteella pystyn sitä suosittelemaan.

 

 

Puhun ”suulla suuremmalla”, kun alle olen lainannut Mehiläisen tekstiä selkäydinpuudutuksesta eli spinaalipuudutuksesta; kas näin:

 

****************

 

Selkäydinpuudutuksessa saadaan aikaan kokonaisvaltainen puutuminen vatsan alueelle ja jalkoihin. Sitä käytetään yleisimmin vyötärön alapuolisiin leikkauksiin. Spinaalipuudutus on paljon käytetty, yksinkertainen, turvallinen ja varma puudutusmenetelmä. Sen tarkoituksena on puuduttaa leikattava alue.

Spinaalipuudutuksessa on selvät edut nukutukseen verrattuna. Selkäydinpuudutus vaikuttaa nukutusta vähemmän hengitykseen ja keuhkojen toimintaan sekä vähentää lääkkeiden tarvetta. Puudutuksessa tehdyn toimenpiteen jälkeen ei myöskään esiinny nukutusaineiden joskus aiheuttamaa väsymystä, pahoinvointia tai oksentelua.

Puuduttamalla saadaan aikaan hyvät leikkausolosuhteet, ja tarvittaessa kivuttomuutta voidaan jatkaa kestopuudutusten avulla toimenpiteen jälkeen. Parhaiten puudutuksiin sopivat ortopediset, urologiset, gynekologiset ja synnytystaudilliset toimenpiteet sekä kehon ääreisosiin kohdistuvat verisuonileikkaukset. Myös polven, nilkan tai lonkan tähystyksissä käytetään yleisesti spinaalipuudutusta.

Miten spinaalipuudutus tehdään?

Selkäydinpuudutus laitetaan alaselän alueelta lannenikamien välistä joko potilaan istuessa tai maatessa kylkiasennossa. Spinaalipuudutuksessa puudute ruiskutetaan kovakalvon ja lukinkalvon muodostaman yhtenäisen kalvorakenteen läpi suoraan selkäydinnesteeseen. Selkänikamanvälien avaamiseksi selkää täytyy hieman pyöristää, jotta nikamavälit aukeavat hyvin ja puudutuksen laittaminen helpottuu. Hoitaja on koko ajan auttamassa potilasta oikeaan asentoon ja on muutoinkin koko puudutuksen ajan potilaan tukena.

Selkäydinnesteeseen sekoittunut puudute on välittömässä yhteydessä paljaisiin hermojuuriin, jonka seurauksena puutuminen tapahtuu hyvin nopeasti. Tällä pienellä puudutemäärällä saadaan aikaan hyvä kirurginen puudute koko alavartalon alueelle. Lääke alkaa vaikuttaa yleensä noin viidessä minuutissa, jonka jälkeen jalat alkavat tuntua lämpimiltä ja raskailta. Myös kivun ja kylmän tunto sekä lihasvoimat häviävät jaloista.

Puudutus annetaan kertapistoksena. Puudutuksen vaikutus kestää 1-2 tuntia, jonka jälkeen liikuntakyky palautuu.

Milloin spinaalipuudutuksen vaikutus häviää?

Puudutus häviää itsestään vähitellen, eikä sitä voi nopeuttaa. Puudutteen poistuminen riippuu puudutusaineesta ja sen määrästä, sekä potilaan yksilöllisistä eroista. Yleisimmin puudutus kestää noin 1-2 tuntia. Virtsaamiskyky ja kyseessä olevan alueen tunto palautuvat hitaammin, noin 2-4 tunnin kuluessa.

Liikkeelle voi lähteä vasta, kun puutuminen on lähes kokonaan poissa. Hoitajan on hyvä olla mukana ensimmäistä kertaa liikkeelle lähtiessä turvallisuussyistä.

 

*****************************

 

Olin molempien selkäydinpuuduksessa tehtyjen leikkausten aikana täysin hereillä ja kuulin kaikki ne keskustelut, joita leikkaukseen osallistunut henkilökunta kävi.

 

Uskallan tosiaan todeta, että terveenä sairastin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräs muisto kevään eduskuntavaalitilaisuudesta 2019

Lauantai 8.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämänpäiväinen juttuni on tavallaan "varajuttu", sillä tänään minulla ei ollut mahdollisuutta kirjoittaa tuoretta juttua.

Minulla ei ole jutussa muuta roolia kuin valokuvat, sillä minä ne aikoinaan otin!

Kopio Maakunnan Matin kirjoituksesta, joka ilmestyi Ylöjärven Uutisissa hieman ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja ja jossa muutama kuvani!

******************

Ministeri Saarikko: "Perhevapaauudistus on tehtävä lasten ja perheiden ehdoilla – kyseessä ei ole työllisyysuudistus"

Perhevapaauudistuksen akilleen kantapää on ratkaisussa, kenen ehdoilla korjaus tehdään. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (keskusta) haluaa pitää remontin ytimessä ennen kaikkea lapset ja perheet. Hänen mielestään käsillä ei ole missään tapauksessa työllisyysuudistus.

Huhtivaalien jälkeinen hallitus saa pöydälleen perhevapaauudistuksen.

- Perhevapaauudistuksessa on löydettävä sopu siitä, kenen ehdoilla remontti tehdään: lasten ja perheiden vai työelämän, Annika Saarikko sanoo.

- Näen, että uudistus on tehtävä ennen kaikkea lasten ja perheiden ehdolla.

Saarikon mukaan maamme alhainen syntyvyys korostaa tätä tarvetta.

- Koska perhevapaauudistuksen on oltava perheille parannus, Keskusta on valmis satsaamaan uudistukseen ensi hallituskaudella noin 200 miljoonaa. On hyvä huomioida, että kaikki laskelmat osoittavat, että uudistuksen työllisyysvaikutukset ovat hyvin pienet. Kyse ei missään tapauksessa ole työllisyysuudistuksesta, ministeri teroittaa.

"Ruvetaanko kokonaisuudistukseen vai ei?"

Annika Saarikko pitää hyvänä, että juuri nyt eduskuntavaalien alla jokainen puolue esittelee omia mallejaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.

- Vaikeudet alkavat siinä vaiheessa, kun puolueiden on tultava omien malliensa takaa yhteen pöytään luomaan yhteistä mallia.

Saarikon mukaan ensimmäinen ratkaiseva kysymys on, ruvetaanko kokonaisuudistukseen vai ei. Keskusta ja SDP kannattavat kokonaisuudistusta. Kokoomus on kääntynyt kannalle, ettei mitään kokonaisuudistusta tarvita.

- Toinen iso periaatteellinen kysymys on, lähdetäänkö uudistamaan pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluja vai lähdemmekö kehittämään laajemmin maakuntahallintoa. Maakuntahallinto vastaisi lisäksi alueen elinvoima- ja aluekehitystehtävistä sekä työvoima- ja yrityspalveluista. Keskustan tavoitteena on monialainen maakunta.

"Sosiaaliturvan uudistus on haasteellisempi kuin sote-uudistus"

Sosiaaliturvan uudistus odottaa toteutustaan.

Annika Saarikon mielestä sosiaaliturvan uudistus on paljon haasteellisempi kuin 12 viime vuotta työn alla ollut sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus.

- Sote-uudistuksessa on kyse palvelujärjestelmän rakenteista, käyttäjän kannalta sittenkin jopa melko kaukaisesta asiasta, ministeri pohtii.

- Sotu-uudistuksessa kärki on paljon konkreettisemmasta asiasta eli henkilön tilille tulevista euroista ja rahan saamisen reunaehdoista. Uudistusta tehdään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, koska ne rahoittavat osan sosiaaliturvasta. Sotu-uudistus on vähän kuin kiky (kilpailukykysopimus) ja sote yhtä aikaa. Siksi on tärkeää ottaa kaikki sote-hankkeen eri vaiheissa opitut asiat huomioon ja lähteä uudistamaan sosiaaliturvajärjestelmää pienin askelin.

Saarikko ei pidä realistisena valmistelun resurssien näkökulmasta, että sotu-uudistus voisi edetä ennen kuin sotesta on sovittu.

"Kärkihankkeet olivat onnistuneita uudistuksia"

Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esittelivät runsas vuosi sitten mittavan selvityksensä tuloksia, joiden turvin haettiin eväitä kansanvallan tilan kohentamiseen. Hyssälä ja Backman tekivät perusteellisia ehdotuksia niin puolueille, eduskunnalle kuin valtioneuvostollekin.

Annika Saarikko pitää järkevänä, että valtioneuvosto kyseenalaistaa ja parantaa menettelytapojaan.

- Isot muutokset edellyttävät lainmuutoksia.

Ministeri pitää paikkansa jättäneen pääministeri Juha Sipilän (keskusta) hallituksen onnistumisina kärkihankkeita, joista päätettiin jo hallitusohjelman yhteydessä.

- Jokaisella 26 kärkihankkeella on ollut oma, merkittävä budjetti. Kärkihankkeet osoittautuivat hyviksi keinoiksi tiivistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.

- Ensimmäistä kertaa käytössä olleessa strategisessa hallitusohjelmassa tavoitteiden määrä rajattiin ja niitä seurattiin kunnolla. Isot asiat eivät hukkuneet matkan varrella, vaan ne pysyivät tavoitteina, joiden eteen tehtiin töitä. Hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen on tästä hyvä esimerkki.

Saarikon mukaan eduskunnassa on pohdittu valiokuntatyön kehittämistä suuntaan, jossa kansanedustajilla olisi nykyistä parempi mahdollisuus keskittyä kokonaisuuksiin.

- Itse pidän tärkeänä sitä, että eduskunnan työtä kehitetään suuntaan, joka mahdollistaa edustajan työn erilaisissa elämäntilanteissa. Myös kansanedustajien pitäisi pystyä nykyistä paremmin yhdistämään työ ja perhe-elämä.

- Isojen uudistushankkeiden kohdalla hallituksen ja eduskunnan aikataulujen nykyistä parempi yhteensovittaminen on tärkeää. Neljän vuoden vaalikausi on yllättävän lyhyt isojen uudistusten aikaansaamiseksi.

Kari Raiviolle kiitosta

Helsingin yliopiston entinen rehtori ja kansleri Kari Raivio nosti viime sunnuntain Helsingin Sanomissa esille tieteellisen tutkimuksen hyödyntämättömyyden poliittisessa päätöksenteossa.

Annika Saarikko kiittää Raiviota tämän esiin tuomista näkemyksistä.

- Varmasti koko suomalainen yhteiskunta on sitä mieltä sote-prosessin jäljiltä, että valmistelu- ja päätöksentekoprosessissa on parannettavaa.

- Raivion kritiikki kohdistuu niin meihin poliitikkoihin kuin asiantuntijoihinkin. Myönnän, että kiireisen työtahdin keskellä on vaikea uppoutua yksittäisiin tutkimuksiin. Tutkitun tiedon olisi oltava koottua ja ajankohtaiseen tilanteeseen sovellettua, kuten Raivio paneelimallillaan esittää.

- Sote-uudistuksen yhteydessä kuultiin eduskunnassa noin tuhatta asiantuntijaa, joista valtaosa edusti pientä kokonaisuuden siivua. Sirpaleisesta tiedosta kokonaiskäsityksen muodostaminen ja asioiden asettaminen oikeisiin mittasuhteisiin on hankalaa.

- Perustuslakiasiantuntijoiden rooli on noussut erityisen merkittäväksi. Toivon, että perustuslailliset näkemykset saataisiin nykyistä paremmin tietoon jo valmisteluvaiheessa. Se olisi pienen Suomen rajallisten resurssien rationaalista käyttöä.

Annika Saarikko kiittää Kari Raivion kiteytyksen yliopiston tärkeimmästä tehtävästä puhutelleen häntä: "Yliopiston tärkein tuote on hyvin koulutettu nuori ihminen, joka kävelee ulos yliopistosta, menee yhteiskuntaan ja muuttaa maailmaa."

Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n kehittämä tuote, joka nyt on tuotenimenä Atrian hallussa

Perjantai 7.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hieman harmittaa, mutta toisaalta tunnen ylpeyttä, kun Atria nykyisin mainostaa Jyväbroiler-tuotteitaan näin:

 

”Jyväbroiler-tuotteet ovat parasta ja laadukkainta suomalaista broileria. Niiden virheettömän herkullinen maku on valikoitujen suomalaisten maatilojen tinkimättömän ammattitaidon, erinomaisten kasvuolosuhteiden ja ensiluokkaisen ravinnon ansiota.”

 

***************

Tunnen Jyväbroiler-tuotteen kehityskaaren alusta alkaen, sillä sain olla tiiviisti mukana tuon hienon tuotemerkin luomisessa.

 

Todettakoon heti selväksi, että Atrialla ei ole mitään osuutta Jyväbroiler-tuotemerkin kehittämisessä, sillä työnantajani Rehuraisio Oy ja Saarioinen Oy kehittivät tuon tuotteen ja tuotemerkin.

 

Kyse ei ollut pelkästään tuotemerkistä, vaan kyse oli aivan uudenlaisesta tavasta tuottaa broilerlihaa.

 

Taustalla oli Saarioinen Oy:n teollisuusneuvos, myöhemmin vuorineuvos Pentti Avotien näkemys, että broilereiden kasvatuksessa pitää siirtyä kala- ja lihajauhoperusteisista ruokintamuodoista kasviperäiseen valkuaiseen perustuvaan ruokintaan.

 

Avotie antoi tehtävän kahdelle alaiselleen eli Touko Koivistolle ja Toivo Jauhiaiselle, jotka välittömästi kääntyivät Rehuraisio Oy:n puoleen ja siellä Jouko Tiitolan pakeille.

 

Sain läheltä seurata tilanteen kehittymistä ja tulosta alkoi syntymään, vaikka matkalla oli paljon vaikeuksia.

 

Yhteistyötilanne ei läheskään kaikilta osin ollut Rehuraision vinkkelistä helppo, sillä Saarioisten miehet käyttivät koko ajan mm. hinnoittelustamme termiä ”Raisiolla on suojeluhinnat”!

 

Jokunen broilereiden kasvatuserä jouduttiin jopa tuhoamaan, sillä rehuresepteissä oli alussa paljonkin kehittämisen tarvetta.

 

Kasvatustulokset alkoivat kuitenkin kehittymään oikeaan suuntaan ja siinä Raision Jouko Tiitolalla oli keskeinen rooli.

 

Saimme ruokintareseptin kuntoon ja pelkästään kasvivalkuaisen käyttämiseen perustuva broilertuotanto Saarioinen Oy:n sopimuskasvattamoilla saattoi alkaa.

 

Rehumyynnistä vastanneena harmitti, että rehukilpailijamme kopioivat välittömästi rehuseostemme tuoteselosteet ja alkoivat ilman minkäänlaista koetoimintaa valmistamaan täsmälleen samanlaisia rehuja kuin me.

 

Aikanaan Saarioinen Oy luopui broilertuotannostaan ja myi tuon teollisuudenalansa Atrialle ja nyt Atria kirkkain silmin antaa kuluttajille sen kuvan, että he ovat luoneet Jyväbroiler-tuotemerkin,…

 

 

….mutta totuus on kuitenkin tyystin toinen!

 

 

Jyväbroiler on eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tähtituote ja toivon, että tämä kirjoitukseni sen luomisesta pääsee aikakirjoihin suurilla kirjaimilla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto aloitti seitsemännen toimintavuotensa vai alkoiko jo kahdeksas!

Torstai 6.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston vuoden 2020 ensimmäinen kokous oli eilen ja monien ajankohtaisten asioiden lisäksi myös järjestäytymiskokous - näillä henkilövalinnoilla mennään kuntavaalikauden loppuun saakka eli toukokuulle 2021!

 

 

 

Jatkan puheenjohtajana ja pitäjänneuvos Tapio Liesko luotsaa varapuheenjohtajana toimintaamme.

Oikealla Viljakkala-neuvoston "esimieselimen" eli Ylöjärven kaupungin asukaslautakunnan puheenjohtaja Ossi Sippola.

 

 

 

Jos virtaa, terveyttä ja ideoita riittää, niin toukokuussa 2021 minulle tulee täyteen kahdeksan vuotta Viljakkala-neuvostossa; kaksi vuotta varapuheenjohtajana, kaksi vuotta jäsenenä ja neljä vuotta puheenjohtajana. Olen Viljakkala-neuvostossa vapaa-ajanasunnon Viljakkalassa omistavien mandaatilla. Kiitokset luottamuksesta!

Kiitokset myös Tiina Isosaari ja Riina-Kaisa Heiska, joiden puheenjohtajuusaikana sain olla mukana!

 

 

 

Päätimme, että Viljakkala-neuvosto osallistuu tänä vuonna seuraaviin yleisötapahtumiin:

* Haverin Konepäivät
* Karhen Markkinat
* Manni-Vilpeen alueen tapahtuma
* Läheltä Sinulle -tapahtuma
* Viljakkalan Vipinät

Näiden lisäksi on hautumassa myös jotain aivan uutta!

 

 

 

On tuo Viljakkalan vaakuna vaan komea!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miellyttävä ensimmäinen lakkokokemukseni!

Keskiviikko 5.2.2020 - -Esko Erkkilä-

En ole milloinkaan hieman yli nelikymmenvuotisen työurani aikana lakkoillut, mutta toki minulla lakkokokemuksia on.
 
Parhaimmat lakkokokemukseni liittyvät Teollisuustoimihenkilöiden lakkoon taisi olla vuonna 1972.
 
Olin silloin työurani alussa Kokkolan alueella myyntimiehenä, kun Teollisuustoimihenkilöt menivät lakkoon ja pyrkivät pysäyttämään mm. tavarantoimitukset asiakkaillemme.
 
Tavaratoimitukset olisivat pysähtyneet, jos Tilauskeskuksemme toiminta Raisiossa olisi pysähtynyt.
 
Korkea esimieheni tiedusteli, että olenko valmis siirtymään Tilauskeskukseen lakon ajaksi ja siten varmistamaan rehutoimitukset asiakkaillemme.
 
On luonnollista, että vastuuntuntoisena myyntimiehenä olin heti valmis keikkahommiin Raisioon.
 
En muista, että miten kauan lakkoilu kesti, mutta komennus täydellä palkalla, täysillä päivärahoilla, täysillä majoituskorvauksilla ja mielenkiintoisella työllä oli mukava komennus ja sillä varmistimme, että rehutoimitukset sujuivat kitkattomasti myös lakon aikana.
 
Se oli mukavaa, että työmarkkinamaailman iljettävimpiä olentoja eli lakkovahteja ei silloin ollut edes lakkoherkän Raision Tehtaiden alueella.
 
 
**************************
 
 
 
Operaatiomme sai todella mukavan sinetin, sillä seuraavana kesänä työnantajani kutsui minut kolmen muun lakonmurtajan kanssa kesäretkelle Gotlantiin Visbyn saarelle Ruotsiin.
 
Me neljä lakonmurtajaa teimme lähes viikon kestäneen ”opintomatkan” Gotlantiin, jossa tutustuimme saarella toimivaan rehuteollisuuteen ja Gotlannin matkailunähtävyyksiin.
 
On luonnollista, että ajomiehellemme korvattiin kaikki kilometrikustannukset ja meille muille täysi palkka ja ruokailut opintomatkan ajalta sekä tietysti ulkomaanpäivärahat.
 
Nykypäivän lakkokiimaiset toitottavat, että lakonmurtajat olisivat työyhteisössään hyljeksittyjä, mutta tämä ei pitänyt meidän neljän lakonmurtajan kohdalla paikkaansa, sillä me kaikki neljä kohosimme myöhemmin työyhteisössämme erilaisiin esimiesasemiin ja nautimme suurta luottamusta työnantajan sekä myös työkavereittemme keskuudessa.

 

Arvostan lakonmurtajia, sillä he toimivat myös niiden puolesta, joita ammattiyhdistysliike pyrkii jallittamaan lakkoiluun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä Esperi Caren siirtyminen luotonantajiensa omistukseen merkitsee asiakkaille?

Tiistai 4.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen tuli julkisuuteen tieto, että hoiva-alan suuryritys Esperi Care on heikentyneen taloudellisen tilanteensa vuoksi joutunut luotonantajiensa omistukseen.
 
Esperi Caren tilanne koskettaa mm. monia viljakkalalaisia, sillä Viljakkalassa sijaitsevassa Hoivakoti Elokaaressa operoivana toimija on Esperi Care.
 
 

 

 
Eilen puolilta päivin tulleen ilmoituksen mukaan Esperi Care siirtyy velkojiensa (hienosti sanottuna ”luotonantajiensa”) Danske Bankin, Ilmarisen ja SEB:n yhdessä perustaman yhtiön omistukseen.
 
Danske Bank on Tanskan suurin pankki, jolla on toimintaa 16 maassa.
 
Ilmarinen on Suomen suurin työeläkeyhtiö.
 
SEB:n taustalla ovat ruotsalaiset Stockholms Enskilda Banken ja Skandinaviska Banken, jotka yhdistyivät vuonna 1972 ja uusi pankki otti käyttöön nimen S-E-Banken. S-E-Banken muutti nimensä nykyiseen muotoonsa SEB:ksi vuonna 1998.
 
 
Esperin omistuskuviot syleilivät eiliseen saakka ”maailmoja” ja eilisestä alkaen ”vain” Pohjoismaita.
 
Taisi olla niin, että Viljakkalan kunta rakensi Elokaaren, mutta kuntaliitoksen jälkeen Ylöjärven kaupunginvaltuusto päätti sen myynnistä Esperille syyskuussa 2017.
 
Esperi Care on ollut epämiellyttävissä merkeissä esillä jo viime vuonna, kun Valvira keskeytti sen toiminnan Kristiinankaupungin hoivakodissa tammikuussa 2019.
 
Esperi Caren tapaus osoittaa jälleen kerran, että vanhukset, ikäihmiset ja voimiltaan vähäiset ovat pelinappuloita ja maksumiehiä suurten finanssitalojen hoivabisneksessä.

 

Toivon, että asiantilan kehittymistä seurataan Viljakkalassa Elokaaren osalta tarkasti ja seurannassa tarvitaan mm. Ylöjärven kaupungin merkittävää roolia – tulemme Viljakkala-neuvostossa käsittelemään asiaa jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Henkilöt voivat olla lakossa, mutta työt eivät voi mennä lakkoon!

Maanantai 3.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Eipä olisi nykypäivänä uskonut sellaisen mekkalan syntymistä, jonka ammattiyhdistysliike on saanut aikaan nykyisen lakkotilanteen tiimoilta.

 

Erityisesti harmittelen, että ihan järkeviksikin tuntemani henkilöt ovat ay-kiimassaan heittäytyneet täysin vastuuttomiksi.

 

Olen vuosikymmenten aikana nähnyt monenlaista lakko- ja ay-kiimaa, joten mielestäni omaan työmarkkinatilanteisiin taustaa ja vastuullisuutta – muistutan ay-kiimaisia siitä, että kaikki lakot päättyvät aikanaan ja sen jälkeen pahimpienkin lakkopukarien ja lakkopäälliköiden pitää pystyä yhteistyöhön vastuullisten henkilöiden kanssa.

 

Ay-sanastossa ”rikkuri” taitaa olla se pahin termi, jolla he nimittelevät vastuullisia henkilöitä.

 

Mielestäni iljettävin olento maan päällä on lakkovahti, joka pyrkii estämään vastuullisten henkilöiden pääsemisen työpaikoilleen.

 

Paljon olisi muisteltavaa työuran ajoilta lakkojen tiimoilta, sillä nelikymmenvuotinen työnantajani Raisio Tehtaat/Raision Yhtymä/Raisio oli varsinkin 1970- ja 1980-luvuilla oikein todellinen lakkopesäke.

 

Päivääkään en ole ollut ammattiyhdistysliikkeen jäsen ja sen vuoksi – vaiko siitä huolimatta – olin mielestäni arvostettu ja jopa aikaansaapa osanen Raision rakentamisessa siihen mittakaavaan ja valovoimaisuuteen, jossa Raisio parhaina päivinään oli!

 

-Esko Erkkilä-

Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wirenin lausunnot lääkärimäärien tarpeellisuudesta ovat puuta heinää!

Sunnuntai 2.2.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Wiren on lausunut julkisuudessa julkista terveydenhoitoa halveksien, että emme tarvitsisi Suomeen lisää lääkäreitä.

 

Wiren on saanut lausumalleen myötäjuoksijoita, jotka toteavat julkisuudessa mm. näin:

 

 

”Samaa mieltä. Lääkäreillä on myyjän markkinat. Heitä on kyllä enemmän kuin koskaan, mutta he tekevät työtä vähemmän kuin koskaan. Lääkäreiden korkea palkkaus mahdollistaa leppoistamisen. Miksi tekemään iltoja, viikonloppuja tai edes perjantaipäivää, kun tulot riittävät mukavaan elämään muutenkin.”

 

Wirenin ja hänen myötäjuoksijoidensa lausumat ovat vastuuttomia ja sen vuoksi olenkin asiasta täysin eri mieltä ja perusteena minulla on henkilökohtaisesti kokemani kuluvan viikon tapahtumat Tampereen yliopistollisen sairaalan Tays:n verisuoni- ja toimenpideradiologisen keskuksen toiminnoissa 27. – 29.1.2020 sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapuyksikön Acutan toiminnoissa 31.1. – 1.2.2020.

 

Minut leikkasi reisivaltimon puhdistusleikkauksessa eräs TAYS:n verisuonikirurgi maanantaina 27.1.2020 klo 9.30 – 11.40.

 

Leikkaus sujui hyvin, mutta ilmeisesti hieman liian aikaisin aloittamieni lumitöiden vuoksi leikkaushaava alkoi vuotamaan verta eilen eli 31.1.2020.

 

Rouva kuskasi minut puhelimitse saamieni ohjeiden mukaisesti Acutaan klo 19.00.

 

Ilmoittautumiseni jälkeen sairaanhoitaja vei heti minut omalle paikalleni ja minut kytkettiin monenlaisten vempainten verkkoon. Sain seurata sydänrytmiäni, happisaturaatiotani ja hengitystiheyttäni suoraan ruudulta ja hyvältä ne kaikki näyttivät. Verenpaine mitattiin heti ja samoin verikoe tehtiin välittömästi. Lääkäriä sai hieman odottaa, mutta kun hän sitten tuli, niin heti otti puhelinyhteyden (klo 22.00 illalla) minut maanantaina leikanneeseen verisuonikirurgiin - verisuonikirurgi oli parhaillaan leikkaamassa (siis perjantai-iltana klo 22.00), mutta soitti ja konsultoi sitten Acutan vastaavaa lääkäriä ja antoi ohjeen, että ei mitään hätää.

 

Kerrassaan hienoa palvelua - kännykästäni alkoi akku olemaan loppu, mutta hoiturit löysivät varastosta kännykkääni sopivan latauslaitteen, joten pääsin olemaan yön ajan "valtakunnan tietoverkoissa"! Acutan vastuulääkäri päätti, että jään tarkkailuun yöksi ja palvelu olikin illalla ruhtinaallista, sillä verikokeiden ja iltapalan jälkeen sain alkaa nukkumaan.

 

Eilen aamulla taas uusi verikoe klo 5.00, verenpaineen mittaus ja veren sokeripitoisuuden analysointi - kaikki kunnossa ja sitten maittava aamupala.

 

Vastuulääkäri päätti eilen aamulla klo 7.50, että äijä kotiin ja talon puolesta tilattiin vielä sote-taksikin! Sain Acutassa täydellistä palvelua - uskallan suositella!

 

Olen kuullut, että Acutan toimintaan on monilla sanomista, mutta henkilökohtaisten kokemusteni mukaan on kohtuutonta, että Pihlajalinnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Virenin tarkoitushakuisiin lausuntoihin takerrutaan totena, sillä ainakin minut leikannut TAYS:n verisuonikirurgi oli täydessä työn touhussa maanantaina klo 9.30 – 11.40 ja saman viikon perjantai-iltana klo 22.00!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuhatviisisataakertainen anteeksipyyntö Teiltä...

Lauantai 1.2.2020 - -Esko Erkkilä-

…blogini lukijat, jotka olette tänään lauantaina käyneet kurkkaamassa blogiani ja olette todenneet sen tämän päivän osalta tyhjäksi!

 

Syy on se, että viime maanantaina suoritetun vasemman koipeni puhdistusleikkaushaava alkoi eilen illalla vuotamaan verta ja se merkitsi matkaa Tampereen yliopistollisen sairaalan ensiapuun eli Acutaan.

 

Kysymys ei ollut vakavasta ongelmasta, mutta jouduin viettämään viime yön Acutassa tarkkailussa.

 

Olin eilen huolimaton ja en ollut tallentanut uutta juttua tällä päivälle ja sen vuoksi jouduitte lukemaan ”tyhjää”!

 

Acutassa käynti oli minulle ensimmäinen ja kokemus sinänsä – onneksi voittopuolinen kokemus - ja sain viime yön kokemuksistani runsaasti uusia aineksia seuraaviin blogikirjoituksiini.

 

Toiminta Acutassa on tehokasta ja asiakasystävällistä, joten siitä jo nyt parhaat kiitokset Acutan henkilökunnalle!

 

 

Perästä kuuluu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen yliopistollinen sairaala Tays investoi tarpeeseen!

Perjantai 31.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Vietin alkuviikon kolme ensimmäistä päivää Tampereen yliopistollisessa sairaalassa Tays:ssä.

 

Syynä sairaalassaolooni oli vasemman reisivaltimoni puhdistusleikkaus eli endarterektomia. Toimenpiteessä poistettiin kirurgisesti valtimon sairas sisäkerros ja siitä johtuva ahtauma.

 

Leikkaus tehtiin nivusen alueella ja sen avulla verenkierto-olosuhteet normalisoituvat – pitää yhden yön mittaisen kokemuksen perusteella muuten paikkansa.

 

Alaraajojen valtimoiden puhdistusleikkauksen tarpeellisuuden huomaa ns. katkokävelyoireina ja niitä minullakin oli yhä pahenevina jo vuosikausia.

 

 

**************

 

Mutta tuohon juttuni otsikkoon!

 

TAYS eli Tampereen yliopistollinen sairaala investointivauhti on ollut ripeää ja minäkin sain kokea tuon omakohtaisesti, sillä olin ensimmäinen asiakas, joka maanantaina 26.1.2020 leikattiin TAYS:n verisuoni- ja toimenpideradiologisessa keskuksessa.

 

Leikkauksen jälkeen pääsin osastolle ja sielläkin sellaiseen huoneeseen ja paikalle, jossa olin siinäkin ensimmäinen asiakas.

 

Varmaan huomaatte, että käytän systemaattisesti termiä ”asiakas” ja en vahingossakaan puhu potilaasta.

 

Lyhyesti päiväohjelmani leikkauspäivänä:

 

• saapuminen TAYS:iin klo 7.30 ja sairaalakamppeet päälle

• kahden tunnin mittainen odottelu ja leikkauksen aloittaminen klo 9.30

• leikkaus kesti hieman yli 2 tuntia, sillä se oli ohi klo 11.40

• heräämössä kuluikin sitten aikaa oikein kunnolla, sillä pääsin osastolle vasta klo 17.00. Leikkaus tehtiin selkäpuudutuksessa, joten olin koko ajan hereillä, mutta heräämössä seurattiin puudutuksen poistumista ja muutenkin seurattiin vointiani.

 

Tampereen yliopistollisen sairaalan tiedotusosasto oli kiinnostunut minusta, sillä olinhan ensimmäinen asiakas, jolle verisuoni- ja toimenpideradiologisessa keskuksessa tehtiin toimenpide.

 

Annoin tiedostusosastolle luvan tehdä minusta jutun ja leikkausta seuranneena tiistaina se ilmestyikin TAYS:n fb-sivuille – ja tässä se on:

 

****************

 

Kaikki uudet tilamme ovat nyt käytössä, kun viimeisenä muuttanut verisuoni- ja toimenpideradiologinen keskus on aloittanut toimintansa Keskussairaalan D-rakennuksen 2. kerroksessa. 👍

Tamperelainen Esko Erkkilä on kautta aikojen ensimmäinen asiakas, joka operoitiin keskuksen uusissa tiloissa. Hänelle tehtiin maanantaina reisivaltimon puhdistusleikkaus. Toimenpide kesti reilut pari tuntia, ja sen jälkeen meni vielä useampi tunti heräämön puolella. Nyt hän on jo virkeässä jaloittelukunnossa.

Osastolla parhaillaan toipuva Esko kiittelee saamaansa hoitoa ja palvelua. On ollut mielenkiintoinen kokemus olla aivan ensimmäinen asiakas uudessa leikkaussalissa ja osaston vuoteessa.
– Minusta on pidetty hyvää huolta kaikissa vaiheissa. Myös uudet tilat ovat yllättäneet positiivisesti. Pirkanmaalaisten kannalta on tärkeä asia, että niin sanotusti työkalut ovat kunnossa sairaalassa, Esko summaa.

Toivotamme pikaista toipumista! 🌹

*******************

Juttun liityvä kuva minusta näyttää tältä  - kohtuullisessa kunnossa jo leikkausta seuranneena päivänä!

 

 

 

*************************

 

-Esko Erkkilä-

M/S Viking Grace hyödyntää roottoripurjeen avulla tuulta!

Keskiviikko 29.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Kerroin viime sunnuntaina eli 26.1.2020 Viking Gracen käyttävän polttoaineenaan LNG-kaasua.

 

Jatkan tänään hieman samalla linjalla, kun kerron samaisen laivan hyödyntävän tuulta roottoripurjeen avulla.

 

 

 

Viking Gracen roottoripurjeesta löytyy googlaamalla hyviäkin kuvia, mutta tässä tukeudun ”omaan tuotantooni” eli kuvaan, jonka otin Turun satamassa iltahämärissä 22.1.2020.

 

Tuo roottoripurje on 24 metriä korkea ja neljä metriä leveä ”savupiipunomainen” rakennelma, mutta se on kaukana savupiipusta.

 

Roottoripurje asennettiin Viking Graceen jo huhtikuussa 2018 ja se oli ensimmäinen, joka asennettiin matkustaja-alukseen koko maailmassa.

 

Roottoripurjeen on kehittänyt suomalainen Norsepower.

 

Julkisuudessa (mm. Talouselämä-lehti 16.5.2019) on ollut kädenvääntöä Viking Linen ja Norsepowerin kesken siitä, että vähentääkö roottoripurje luvatulla tavalla laivan energiantarvetta.

On mielenkiintoista seurata, että puretaanko Viking Gracen roottoripurje vai saako se edelleen olla paikoillaan!

 

-Esko Erkkilä-

Vitosen laulajakin voi pärjätä musiikkivisan arvonnassa!

Tiistai 28.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin ”männä viikolla” erääseen tilaisuuteen, jossa järjestettiin mm. musiikkivisa.

 

Harmitti aikoinaan koulutieni lopussa, kun sain musiikista päästötodistukseen vitosen, vaikka koko kouluaikanani musiikkinumeroni oli kuutonen!

 

No, eipä tuo ole tahtia haitannut, sillä olen kuulunut jopa mieskuoroon!

 

Selvennyksenä täytyy mainita, että tuo mieskuorovuoteni oli 1968 ja vaihtoehtona tuolloin mieskuorolle olivat lumityöt Mustialan Maatalousopistolla ensimmäinen vuosikurssin oppilaana!

 

Muistin silloin ja muistan yhä edelleen todeta, että mieskuorossa tarvitaan niitä, jotka osaavat laulaa ja niitä, jotka tekevät mieskuorosta massiivisen näköisen – arvannette, että kumpaan joukkoon minä kuuluin!

 

 

Mutta piti kertoa tositarina siitä musiikkivisasta!

 

Visassa oli 12 kysymystä ja monet kysymyksistä olivat musiikin kuuntelutehtäviä tyyliin ”kuka laulaa”, mikä on tämän laulun nimi” tai ”missä tämä musiikkiesitys on ensimmäisen kerran esitetty”! Nämä eivät auenneet minulle, mutta onneksi oli muutama valintatehtävä, jossa juontaja esitti vaihtoehdot esittämälleen kysymykselle.

 

Minulla kävi suunnaton mäihä, sillä osasin arvata, että viimevuotinen tangokuningatar oli joku Pirita – no, Pirita oli eräs monivalinnassa oleva vaihtoehto. Nyt muuten tiedän, että kyseessä oli Pirita Niemenmaa!

 

Toisenkin musiikkiaiheisen monivalintakysymyksen osasin veikata oikein ja se oli Metallica – niin kysymys kuului, että mikä yhtye on esiintynyt kaikilla maapallon mantereilla. Onneksi kaksi muuta monivalintavaihtoehtoa olivat minulle täysin tuntemattomia, mutta ”Metallica” –nimen osasin kirjoittaa vastauslomakkeeseen.

 

Kahdella oikealla vastauksella ei vielä olisi asiaperusteisesti pärjätty, mutta kun kaikkien vastanneiden kesken arvottiin…

 

 

 

 

…suuri Fazerin suklaalevy, niin pääsinpä voittajaksi!

 

 

Iloja ne ovat pienetkin ilot!

 

 

-Esko Erkkilä-