Tampere-Pirkkala -lentokentän matkustajamäärät ovat surullisen pienet, mutta sotilasilmailu nostaa kentän merkitystä

Torstai 7.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan –lentokentän pienet matkustajamäärät ovat monen pirkanmaalaisen mielestä suuri ongelma.

 

 

Alueellisessa mielessä ehkä näin onkin, mutta tavallisena kuluttajana en allekirjoita, että kyseessä olisi ongelma.

 

 

On selvää, että poliitikot puhuvat pienistä asiakasmääristä ongelmana, mutta sehän on heidän tapansa kasvattaa äänimääriään.

 

 

Toki on todettava, että Tampere-Pirkkalan matkustajamäärät ovat hävettävän pienet, sillä kenttä oli matkustajamäärillä mitattuna viime vuonna vasta Suomen yhdeksänneksi suurin!

 

 

Finavia julkaisee lentoasemakohtaiset liikennemäärät kuukausittain ja viime vuoden tilasto matkustajamäärien osalta näyttää tältä:

 

 

• Helsinki                                       20.848.838

• Oulu                                              1.096.917

• Rovaniemi                                        644.144

• Turku                                               369.432

• Kittilä                                               354.561

• Vaasa                                               315.900

• Kuopio                                             245.682

• Ivalo                                                242.457

• Tampere                                          228.096

• Joensuu                                           121.554

 

 

Puhuttelevaa tilastossa on se, että kärkikymmenikössä ainoastaan Tampereen matkustajaluvut alenivat edellisvuoteen verrattuna. Mm. Oulun matkustajamäärät kasvoivat peräti 18,8 %, kun ne Tampere-Pirkkalassa notkahtivat 0,8 %!

 

  

******************

Omakotitalomme sijaitsee täsmälleen Tampere-Pirkkalan –lentokentän itäisen laskeutumislinjan alapuolella, joten pääsen päivittäin havainnoimaan kentälle idän suunnasta laskeutuvia lentokoneita.

 

Tein eilen melkein koko päivän tontillamme lumitöitä ja pääsin tiiviisti seuraamaan lentoliikennettä.

 

Hornetteja näkee (ja kuulee) nykyään harvemmin, mutta eilen ainakin kaksi laskeutui itäisen laskeutumislinjan kautta Pirkkalaan. Olivatkohan käyneet tunnistuslennolla Suomenlahdella?

****************

 

Satakunnan Lennoston sijaitseminen Pirkkalan tukikohdassa kohottaa Tampere-Pirkkalan lentoaseman merkitystä ja se on hyvä muistaa, kun päivittelemme kentän vaatimattomia matkustajamääriä.

 

Ilmavoimien nettisivuilla kerrotaan Satakunnan Lennostosta mm. näin:

 

Pirkkalassa sijaitsevan Satakunnan lennoston käytössä on koko ilmavoimien lentävä kalusto. Lennosto tukee ilmavoimien taistelua tukilentotoiminnalla, tutkimuksella ja kehittämisellä sekä turvaa ilmaoperaatiot Etelä-Suomen alueella vastaamalla lentotukikohtien valmiudesta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Elovena - karjalaistyttö Suomen johtava kaurasuurimomerkki!

Keskiviikko 6.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikille on varmasti tuttu eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotemerkki Elovena.

 

 

Elovenan juuret ovat Viipurissa, jossa sen syntysanat lausuttiin jo vuonna 1925 eli Elovena-tyttö täyttää sata vuotta kuuden vuoden kuluttua.

 

 

Lainaan Elovenan historiaa Raisio Yhtymän nettisivuilta:

 

Vuonna 1925 viipurilainen Karjalan mylly haki mainoskilpailulla kuvitusta pakkaukseen, joka sisälsi ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita. Mainoskilpailun voitti myllyn konemestarin poika Joel Viktor Räsänen, jonka luomaan vaaleaan neitoon nimi Elovena nykyään yhdistetään. Nimi Elovena syntyi yhdistämällä yrityksen aiempi nimi Myllyosakeyhtiö Elo kauran latinankieliseen nimeen Avena sativa.

 

******************

 

Siirryin Raision palvelukseen vuonna 1970 ja sillä tiellä olin päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

 

En ollut Yhtymän Elintarviketeollisuuden palveluksessa, mutta seurasin läheltä myös työnantajakonsernini elintarviketoimintoja.

 

 

Myönnän, että harmitti, kun viljanjalostusteollisuuden keskeiset kärkimerkit Elovena, Anni-Helena ja Risella olivat Yhtymän kovimman kilpailijan eli Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiön tuotemerkkejä. Toki on todettava, että kuluttajajauhojen markkinajohtaja Sunnuntai-jauho oli koko ajan Raision tuotemerkki!

 

 

Maailmalla on kuitenkin taipumus kehittyä ja Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö hiipui ja sen parhaat tuotemerkit siirtyivät ajallaan Raision omistukseen.

 

 

******************

 

 

Risella siirtyi Raision omistuksesta espanjalaiselle Ebro Foodsille vuonna 2004. Ebro on maailman johtava riisivalmistaja.

 

Risellan omistaa siis espanjalainen Ebro Foods Group ja sen myynnistä ja markkinoinnista Suomessa vastaa Conaxess Trade Finland, joka on myös vastannut tuotemerkin brändiuudistuksesta.

 

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

 

 

******************

 

 

 

Anni-Helena on nykyisin Sunnuntai-jauhon alamerkki eli Sunnuntai Anni Helena Kakkuvehnäjauho ja se valmistetaan jyvän ydinosasta, joka sisältää parhaat leivontaominaisuudet, mutta on karkeampaa kuin Raision päämerkki Sunnuntai Erikoisvehnäjauho.

 

 

*****************

 

 

Elovena on tuotemerkkinä niin vetovoimainen, että Raisio on sitä mielestäni pyrkinyt laajentamaan aivan liiaksikin eri alueille.

 

Kohtuus pitäisi pysyä mielessä hyvässäkin menekki-imussa!

 

 

**************

 

 

Elovena kaurahiutale valmistetaan Raision Nokian myllyllä pääosin pirkanmaalaisesta kaurasta.

 

Raision Maatalousryhmässä runsaat pari vuotta ostopäällikkönä toimineena toki tiedän, että joinakin vuosina Elovena-kauraa hankitaan jopa Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lakeuksilta saakka.

 

*****************

 

 

 

 

 

Kiitän Raision Nokian myllyn ylimylläri Jouni Järvensivua, jonka pontevan toiminnan tuloksena Nokian myllyn tuotesiilojen kylkeen on nyt saatu valotaideteos Elovena-tytöstä!

 

 

Nokian myllyllä oli työurani kolmena viimeisenä vuotena minulla oma työhuone ja hoidin sieltä muutamana päivänä viikossa Raision rehuteollisuuden eli Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikön tehtäviä – syrjä-Suomessa eli Raisiossa minulla oli se tärkein työhuoneeni myös silloin!

 

 

 

 

 

Tässä on vielä hieman kauempaa otettu kuva Nokian Elovena-tytöstä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Loiste Ylöjärvi -valotaidefestivaali avasi Ylöjärven kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden

Maanantai 4.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärvi täytti 150 vuotta 24.1.2019 ja se juhlistaa syntymäpäiväänsä koko kulumassa olevan vuoden.

 

Juhlavuosi alkoi näyttävästi 23.–26.1. järjestetyllä Loiste Ylöjärvi -valotaidefestivaalilla, joka toi valon lumoa keskustan lisäksi Kuruun ja Viljakkalaan.

 

Osallistuin tapahtumaan Ylöjärven keskustassa 23.1.2019 ja siitä kuvakavalkadi, jonka tallensin kamerani muistikortille illan aikana.

Valotaideteoksia oli kävelyreitin varrella, joka kulki Räikänpuistosta Kirkkopuiston ja Kirkkotanhuantien leikkipuiston kautta kirjasto Leijalle.

 

 

****************

 

 

 

Kaupungintalo oli valaistu tunnelmallisesti.

 

 

 Kaupungintalon sisäänkäynnin edessä pidetyissä…

 

 

 

 

 

…avajaisissa esiintyi Unia Performing Arts -ryhmä, jonka sanotaan vievän lavataiteen uudelle tasolle särmikkään lumoavalla valoshow´llaan.

 

 

 

 

 

 Avajaisissa oli tarjolla myös kuumaa mehua.

***********



Juhlaa varten suunnitellut ja toteutetut valoteokset oli sijoitettu kaupungintalon, Ylöjärven kirkon ja Kirjastotalo Leijan läheisyyteen – seuraavassa kahden teoksen tarkempi esittely:

(Lainaan teosten esittelytekstejä)

 

 

 

Alexander Salvesen (Räikänpuisto): Intiaanikesä

Intiaanikesä tuo lämmön ja valon keskelle kaamosta. Se on immersiivinen teos, eli yleisö saa vapaasti astua sen sisään. Teos kommentoi meidän jokaisen tarvetta valolle ja lämmölle, mutta myös sitä, millä hinnalla me ihmiset muutamme maapallon ilmastoa. Kesä 2018 oli ennätyksellisen kuuma ympäri maapalloa ja uhkaavan ilmastokatastrofin seurauksena nämä sään ääri-ilmiöt ovat vasta alkua. Teos kysyy voiko kesää luoda keinotekoisesti keskelle talvea ja saako niin tehdä?

 

 

Jere Suontausta (Kirkkotanhuantien leikkikenttä): Peilipöllö

Peilipöllö (Bubo speculus) on fiktiivis-dystooppinen lintulaji, jota tavataan erityisesti Pirkanmaalla. Sen uskotaan olevan pöllölintujen heimon viimeinen edustaja.

Peilipöllön tunnusmerkkejä ovat suurten keltahehkuisten silmien lisäksi romuluinen, kierrätysmateriaaleista koostuva ulkokuori, joka paitsi toimii suojana valosaasteen keskellä, heijastelee myös valintojamme ympäristön suhteen. Omintakeisen ulkomuodon arvellaan muovautuneen pöllölintujen kehittyessä yöeläimistä kokopäiväsuorittajiksi.

Lajityypillistä käyttäytymistä on muun muassa mulkoilu ja puistikoissa jököttäminen. Peilipöllön ääntely on surumielistä huhuilua, jossa voi kuulla kaikuja lopullisesta vieraantumisesta.

 

 

**************

 

 

Tässä vielä muutamia kuvia kävelyreitin varrelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

Tapahtumaan toi tunnelmaa juhlavalaistuksessa kylpevä Ylöjärven kirkko.

 

 ****************

 

Juhlavuoden avajaistapahtumaan osallistunut suuri yleisöjoukko kaipasi kaupunginjohtajan, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tai kaupunginhallituksen puheenjohtajan tervehdystä, sillä rahvaalle suunnatusta tapahtumasta puuttui kaikkien kaipaama jämäkkä johtaminen. 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Näsijärven haltiat ovat heränneet eloon jääveistoksissa aivan Tampereen keskustassa

Lauantai 2.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kulttuuritalo Laikku on yhteistyössä Suomen Jouluvalo Oy:n kanssa järjestänyt jääveistoskokoelman yleisön ihailtavaksi aivan Tampereen keskustaan. Laikun piha-alueelle on rakennettu Suomessa ainutkertainen jääveistosteltta, jonne 10 jäänveistäjää on loihtinut mystisen maailman täynnä jäätä, lunta ja valoa.

 

 

Jääveistosteltan erikokoiset haltiat ovat saaneet yhdeksän suomalaisen ja yhden liettualaisen jäätaiteilijan käsissä muotonsa, jotka lainaavat hahmonsa sekä ihmisistä että järven eläimistä.

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kuvien yhteydessä veistoksen kohdalla on selitys kustakin haltijasta sekä maininta jääveistoksen tekijästä (lainaan teosten esittelytekstejä sellaisenaan kuin ne ovat näyttelyssä):

 

 

 

 

 

Jäälentäjä: Eeva Karhu

 

Jäälentäjä ilmestyy näkyviin vain silloin, kun pakkasviima ja aallot jäädyttävät rantojen kasvustoa. Vain kaksi ihmistä on tiettävästi tehnyt näköhavainnon tästä erittäin vaikeasti havaittavasta haltiasta. Sen voi nähdä vain, jos on unten rajamailla.

 

 

 

 

 

Pallosaaren pitkäkorva: Timo Koivisto

 

Arkana ja herkkäkuuloisena haltiana se ei pidä turhasta liikkumisesta ja metelöinnistä jään päällä. Siksi Pitkäkorva päästää jäälle vettä kulkijoiden riesaksi. Kerrotaan, että haltia päästää korvansa mitan vettä jään päälle. 20 cm vettä jään päällä kertoo, että kyseessä on 200-vuotias haltia.

 

 

 

 

Koljonselän koukkunokka: Andrius  Petkus

 

Tämä haltia viihtyy syvissä vesissä. Se nousee pinnalle vain tarkistamaan jäittenlähdön ja antaa kaloille merkin, milloin voi aloittaa kudun. Koukkunokka on niin ylpeä nokastaan, että kaikki kumartavat sitä aina kohdatessaan ja naureskelevat sitten hyväntahtoisesti takanapäin.

 

 

 

 

 

Muroleen murisija: Andrius Petkus

 

Tämä olion keho muodostuu osittain jääkiteistä. Kesäisinkin se pystyy pitämään kiteet jäässä. Talvisin Murisijan voi nähdä peuhaamassa pakkaslumessa. Murisijan tehtäviin kuuluu murista piisameille, majaville ja saukoille.

 

 

 

 

 

Tavallinen haltia: Jesse Törmikoski

 

Tämä haltia on Näsijärvellä aika tavallinen näky.

 

 

 

 

 

Sielusaattue: Antti Pedroso

 

Saattohaltiat keräävät sielut ja saattavat ne revontulten aikaan Voimapaikalle. Määrätietoisesti, mutta hellästi haltiat saattavat sielut taivaalle, jossa ne liittyvät revontuliin. Tällä tavalla sielut matkaavat maailmankaikkeuteen ja ties minne.

 

 

 

 

Kuutamon kuuntelija: Marika Walden

 

Se nousee aina täydenkuun aikaan rantakiville tarkistamaan valon määrän, värin ja huminan. Se merkitsee muistiin täydet kuut ja viestittää tiedon järven pohjaeliöille. Se pitää lukua havainnoistaan vaihtelemalla rantakivien asentoja ja paikkoja.

 

Näsinselän näkki: Pasi Ahokas

 

Toisin kuin useimmat näkit, on Näsinselän näkki hyväntahtoinen. ”Näsäkki”, kuten häntä järvenväen keskuudessa kutsutaan, liikuskelee koko vesistön alueella ja ratkoo riitoja ja kiistoja. Näsäkkiä ei ole kukaan koskaan nähnyt, mutta kuulohavaintoja ovat useammat meistä tehneet. Näsäkki laulaa järven jäätymisen aikaan.

 

 

 

 

 

Haaveileva haltia: Riitta Matikainen

 

Haaveileva haltia kulkee vesistöissä tuoden mukaan haaveita ja tulevaisuuden uskoa. Antaa Haaveilevan haltian liihotella ja pidetään hyvää huolta vesistöistämme, jotta tulevat sukupolvetkin voivat haaveilla vesistömme rannoilla.

 

 

 

 

 

Tavallistakin tavallisempi haltia: Eeva Karhu

 

Tämä haltia on Näsijärvellä tavattoman yleinen.

 

 

****************

 

 

 

 

 

Jääveistosnäyttely ansaitsisi paljon suuremman huomion kuin se nyt on saanut. Viiden euron suuruinen pääsymaksuko aiheutti mm. sen, että sain tammikuun viimeisenä päivänä tutustua näyttelyyn ihan yksikseni!

Poiketkaahan - näyttely on luonnollisesti sääarka, mutta tavoite on, että se olisi avoinna maaliskuun puolenvälin tietämille saakka!

-Esko Erkkilä-

Setäni Reino Erkkilä oli kuorma-automies jo 1930-luvulla

Perjantai 1.2.2019 - -Esko Erkkilä-

On luonnollista, että Viljakkalassa syntyneenä olen Facebookissa jäsenenä ”Viljakkala vanhoissa kuvissa” –ryhmässä.

 

Liitin eilen ryhmän kuviin kuvan, jonka sain nyt jo edesmenneeltä sedältäni Leo Erkkilältä joskus 2000-luvun alussa.

 

 

 

 

Kuvassa on toisen setäni eli Reino Erkkilän omistama kuorma-auto ja siihen liittyvä tarina kuuluu ”lyhyen kaavan mukaan” näin:

 

 

Kuva on otettu 1.8.1939 Loimaalla, mutta se liittyy hyvinkin läheisesti Viljakkalaan ja Karhen kouluun.

 

Kuvan on ottanut laatikkokamerallaan Karhen koulussa aikoinaan opettajana toiminut Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi).

 

Kerttu Tuomi siirtyi elokuun alussa vuonna 1939 Loimaalle Torkkalan koulun opettajaksi ja hänen muuttokuormansa Karhelta Loimaalle kuljetti setäni Reino Erkkilä (oikealla) omistamallaan Ford –kuorma-autolla. Apukuskin puolella kuvassa on Aaro Kauppi.

 

Mukana muuttomatkalla oli myös Karhen koulun johtajaopettaja Verneri Vuorelaisen 20-vuotias tytär Elvi Vuorelainen, joka jäi Loimaalle joksikin aikaa Kerttu Tuomen avuksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

 

***************

 

 

Ehdin joulukuussa 2001 haastattelemaan henkilökohtaisesti setääni Leo Erkkilää ja puhelimitse myös Kerttu Ala-Jaskaraa kuvan taustoista.

 

 

 

Asiaan liittyy useita mielenkiintoisia seikkoja, mutta niistä ehkä joskus toisessa yhteydessä tarkemmin.

 

 

Sen verran kuitenkin jo nyt, että setäni Reino Erkkilä joutui konekiväärimiehenä Talvisotaan ja kuoli Viipurin menetyksen yhteydessä 8.2.1940, joten kuvan ottamisen jälkeen hän eli vain 6 kuukautta ja 7 päivää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Rikollista puolalaislihaa maahantuoneet ja sitä Suomessa käyttäneet yritykset pitää paljastaa

Torstai 31.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomi on viime päivinä joutunut ainakin kahden ruokaskandaalin kohteeksi, kun Saksasta ja nyt viimeksi Puolasta on meille tuotu kelvottomia lihoja ja lihatuotteita.

 

Saksalaisen Lidl ´n todettiin myyneen Oulussa salmonellapitoista jauhelihaa ja nyt on todettu Suomeen tuodun puolalaista naudanlihaa, joka on peräisin Mazovian alueella sijaitsevassa laitoksessa teurastetuista erittäin sairaista eläimistä - naudat on teurastettu ilman eläinlääkärin tarkastusta!

 

 

Ensiksi muutama sana Lidl`n salmonellapitoisesta jauhelihasta:

 

 

Ruokavirasto kertoi ”kaikelle kansalle” riittävästi Lidl ´n salmonellapitoisesta jauhelihasta, mutta se ei minulle riittänyt ja sen vuoksi kysyinkin Ruokavirastolta heidän fb-sivujensa kautta näin:

 

Esko Erkkilä Ruokavirasto: Onko salmonella tyypattu ja mikä oli tyyppaustulos?

 

Kiitokset Ruokavirastolle, joka vastasi kysymykseeni viipymättä näin:

 

Ruokavirasto Tutkimustuloksen omistaa Oulun seudun ympäristötoimi, jonka luvalla voimme kertoa, että Salmonellakanta on S. typhimurium.

 

Työurani ajoilta tunnen jonkin verran salmonellakuvioita ja joudun toteamaan, että Salmonella typhimurium on salmonellatyyppinä vaikea ja monitahoinen.

 

Arvostan, että Ruokavirasto vastasi tyyppauskysymykseeni nopeasti ja tyhjentävästi!

 

*******************

 

Uskallan ounastella, että Lidl`n saksalaisella jauhelihatoimittajalla on tuotantotiloissaan vaikea salmonellaongelma ja kannustan suomalaisia valvontaviranomaisia kohottamaan valmiuksiaan siten, että Lidl`n salmonellaongelma ei aiheuta kauppaketjun suomalaisille asiakkaille jatkossa suuria harmeja.

 

 

Onko Lidl´n logistiikkaketjussa (tuontisatamasta kassahihnalle saakka) salmonellapitoisen jauhelihan mahdollista päästä kontaminaatioon puhtaiden elintarvikkeiden kanssa – toivon, että Ruokavirasto tutkii myös tämän mahdollisuuden!

 

 

Sitten tämä puolalaisen rikollisen naudanlihan tuonti Suomeen:

 

Ruokaviraston tutkimukset ovat kesken, mutta jo nyt tiedetään, että rikollista lihaa on Suomeen tuotu 250 kiloa.

 

On mielestäni välttämätöntä, että rikollista lihaa Suomeen toimittaneiden yritysten nimet Ruokavirasto julkistaa ja samoin on tehtävä niiden yritysten kohdalla, jotka ovat tätä lihaa Suomessa mahdollisesti käyttäneet.

 

Yritysten nimien julkistaminen on senkin vuoksi tärkeää, että nyt kaikkia tuontilihaa käyttäviä yrityksiä epäillään rikolliseen toimintaan ryhtymisestä.

 

 

Vakuutan, että seuraan tilanteen kehittymistä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampere-talon katolla sijaitsevat kaksi mehiläisyhdyskuntaa tuottivat viime kesänä hunajaa 104,7 kiloa

Tiistai 29.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Jokioislaisella mehiläishoitaja Teemu Aittamaalla on Lounais-Hämeessä sijaitsevien n. neljänkymmenen mehiläisyhdyskunnan lisäksi kaksi mehiläisyhdyskuntaa Tampereella ja ne sijaitsevat Tampere-talon katolla.

 

 

 

 

 

Tapasin Teemu Aittamaan Tampere-talossa järjestetyillä Tieteen päivillä lauantaina 26.1.2019.

 

 

Viime kesänä nuo kaksi Tampere-talon katolla sijaitsevaa mehiläisyhdyskuntaa tuottivat tosiaan hunajaa lähes 105 kiloa.

 

Mehiläisyhdyskunnan keskimääräinen hunajatuottokyky on n. 40 kiloa per yhdyskunta, joten ”Tampere-talon yhdyskunnat” olivat tavanomaista tuotteliaimpia.

 

 

Tampere-talon katolla sijaitsevat mehiläisyhdyskunnat pääsevät aivan huimiin tuloksiin, jos tarkastellaan niissä ahkeroivien mehiläisten pölyttämien kukkien lukumäärää – arvioidaan, että noiden kahden yhdyskunnan mehiläiset pölyttivät viime kesänä n. 10 miljoonaa kukkaa Tampereen keskustassa!

 

 

Teemu Aittamaan mehiläiset tekevät Tampere-talon katolta tyystin toisenlaista työtä kuin ne poliitikot, jotka runnovat ratikkatöillä Tampereen keskustaa!

 

 

Teemun mehiläiset ovat todellisia ekotyöläisiä, joista on puhuttu aivan liian vähän!

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Teemu Aittamaa esitteli minulle aistikasta rasiaa, jossa luki ”Rooftop Honey of Tampere-talo” eli vaikkapa ”Kattohunajaa Tampere-talolta”!

 

 

Teemu kertoi, että hän ei niinkään myy hunajaa, vaan hunaja- ja makuelämyksiä!

 

 

Tampere-talon ravintolat hyödyntävät talon katolla sijaitsevien mehiläisyhdyskuntien tuottamaa hunajaa ravintolatarjonnassaan.

Ehdottelen, että Tampereen kaupunki ja Tampere-talo ottavat "kattohunajan" erääksi mainontakärjeksi, jolla kohennetaan Tampereen talousvaikeuksiensa vuoksi ryvettynyttä imagoa!

 

 

Tiedän, että suunnitelmissa on tulevana kesänä tuplata Tampere-talon kattohunajan tuotantomäärät ja toivottelenkin hankkeelle parhainta menestystä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäliiton omistama Metsä Group on kovassa iskussa

Perjantai 25.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Metsäliitto Osuuskunnan omistajana sain eilen eli torstaina 24.1.2019 osallistua osuuskunnan omistajille suunnattuun tilaisuuteen Hotelli Rosendahlissa Tampereella.

 

 

 

 

 

Tilaisuus oli tavallaan vaalitilaisuus, sillä se oli lähtölaukaus kevään aikana järjestettäville Metsäliitto Osuuskunnan edustajistovaaleille.

 

 

En suinkaan lähtenyt tilaisuuteen vaalimielessä vaan siinä mielessä, että halusin kuulla taloudellisesta suosta maamme parhaimpaan ja terävimpään yrityskärkeen nousseen yrityksen nykytilanteen.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston ikaalislainen jäsen Matti Äijö – tuttu mies monestakin yhteydestä!

 

 

 

 

 

Paikalla oli myös Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja ja Metsä Group Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja kurulainen metsäneuvos Martti Asunta.

 

 

 

*********************

 

 

 

Suomi on saatu tällä vaalikaudella taloudellisesti kuntoon ja niin on saatu kuntoon kuluneiden vajaan kymmenen vuoden aikana myös Metsäliitto Osuuskunta ja sen 100 prosenttisesti omistama Metsä Group.

 

 

 

 

 

Metsä Group´n liiketulos vuoden 2018 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen osalta on komeaa katseltavaa – on luonnollista, että viime vuoden viimeisen neljänneksen tulos ei ole vielä tiedossa.

 

 

Yrityksen liiketulos tarkastelujaksolla oli 641 M€, kun se vuonna 2017 vastaavana aikana oli 381 M€.

 

 

Metsä Group`n tulosta paransivat sellun hintojen nousu, mutta puolestaan valuuttakurssimuutoksilla oli 120 miljoonan euron suuruinen negatiivinen tulosvaikutus edellisvuoden tammi-syyskuuhun verrattuna.

 

 

 

*****************

 

 

 

On luonnollista, että yli neljäkymmentä vuotta agribisneksessä toimineena olen seurannut suurella mielenkiinnolla Metsäliitto Osuuskunnan taloudellista taaperrusta ja sitten sen nousemista maamme yrityseliittiin.

 

 

Elintarviketeollisuudessa toimineena Metsä Groupin liiketulos viime vuoden I – IX –kuukausilta tuntuu suorastaan käsittämättömältä (641 M€).

 

 

Omistajaosuuskunnan yhtenä osakkaana kiitän yrityksen toimivaa johtoa, luottamushenkilöitä sekä henkilöstöä mahtavasta tuloksesta!

 

 

****************

 

 

Käytin tilaisuudessa yhden puheenvuoron ja kysyin metsäneuvos Asunnalta, että miten todennäköinen brittien brexit tulee vaikuttamaan Metsä Group`n taloudelliseen tulokseen.

 

 

Asunta vastasi, että välittömät vaikutukset tulevat olemaan pienet, mutta kerrannaisvaikutuksia on liian aikaista ennakoida, mutta ne saattavat muodostua merkittäviksi.

 

 

Toivon, että kaikenmaailman tähtiliikkeet ja muut vastaavat Suomen EU-erosta vaahtoavat pitävät tämänkin tiedon saatuaan asiasta pienempää mölyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oikeassa asiakaspalvelussa pitää pystyä vastaamaan puhelimen kolmanteen pirahdukseen

Torstai 24.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Omaan kokemusta agribisneksestä yli neljänkymmenen vuoden ajalta ja siitä merkittävä aika sellaista, että sain olla mm. puhelinmyyjien esimiehenä.

 

 

On selvää, että puhelinmyyjät saivat asia-argumenttien lisäksi runsaasti erilaista oppia ja koulutusta esimerkiksi siitä, miten nopeasti puhelimeen pitää vastata.

 

 

Nyrkkisääntönä asiakaspalvelussa on, että puhelimen kolmanteen pirahdukseen pitää pystyä vastaamaan.

 

 

Työnantajani oli työurani loppuvaiheessa tehnyt Mehiläinen Oy:n kanssa sopimuksen, että saimme hoitaa työterveysasiat Mehiläinen Oy:n toimipisteiden kanssa ja tamperelaisena valintani oli luonnollisesti Mehiläisen Tampereen toimipiste.

 

 

En onneksi paljon sairastellut, mutta kuitenkin sen verran, että pääsin käytännössä toteamaan Mehiläisen noudattavan puhelinvastaamisen nopeudessa ”kolmannen pirahduksen” –sääntöä.

 

 

Kolmannen pirahduksen –sääntö tulee nykypäivänä monesti mieleen, kun lukee ja törmää julkisen terveydenhuollon katastrofaaliseen käytäntöön puhelinvastaamisessa.

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin terveydenhoidon osalta asiaa käsiteltiin tiistaina 22.1.2019 Kirjastotalo Metsossa, jossa yleisötilaisuuden  aiheena oli ”Ikäihmisten palvelujen ajankohtaiset asiat”.

 

 

Tilaisuuden erääksi pääteemaksi kohosivat ne pitkät odotusajat puhelimessa, kun ikäihminen pyrkii pääsemään puhelimitse Tampereella terveydenhuollon palveluiden piiriin.  On paremmin sääntö kuin poikkeus, että puhelimessa joutuu odottamaan vähintään kymmenen minuuttia ennen kuin saa yhteyden ajanvaraukseen tai sairaanhoitajaan! Puolen tunnin odotusajat puhelimen luurissa olivat lähes kaikkien kokemia puhelinsimputuksia!

Täytyy muistaa, että Tampereen kaupungin puhelinsimputus ei koske ainoastaan ikäihmisiä, sillä simputusta saavat kaikki, jotka asioivat Tampereen kaupungin terveyspalveluissa.

 

 

Puhelinpalveluissa tarjotaan jonottajille monesti nettiä ja sen käyttämistä asioiden hoitamiseksi. Se pyyntö on kuitenkin absurdi ainakin niille 20.000 tamperelaisille, joiden tiedetään olevan ilman tietokonetta ja nettiä!

 

 

Tilaisuudessa oli viitisenkymmentä osanottajaa ja heistä suurin piirtein puolet työskentelee erilaisissa ikäihmisten palveluihin suuntaavissa tehtävissä joko Tampereen kaupungilla tai erilaisissa kaupunkivetoisissa projekteissa.

 

 

Toivottavasti ainakin osa noista ikäihmisten palveluista leipänsä saavista henkilöistä otti opikseen sen vahvan palautteen, jonka annoimme Tampereen kaupungin puhelinpalveluiden kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Postin umpisurkea, epävarma ja kallis palvelutaso ovat vieneet asiakkaita Postiakin heikompien jakeluyritysten asiakkaiksi

Maanantai 21.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Postiala on suuren murroksen kourissa ja kukapa muu murrosvaiheesta kärsii, kuin tavallinen suomalainen.

 

 

Tiistaijakelun lopettaminen on käsittämätön asia, mutta niin se vaan on, että tiistaisin on turha käydä postilaatikolla.

 

 

Useat yritykset ovat jo ennen tiistaijakelun lopettamista etsineet uusia tapoja toimittaa postinsa kuluttajille.

 

 

Sähköiset suoraveloitussysteemit ovat jo vuosia nakertaneet Postin bisnesmahdollisuuksia ja samaa on tehnyt myös se kaikkinaisen sähköisen viestinnän lisääntyminen, joka on täyttä totta.

 

 

Olen sähköisen viestinnän suurkäyttäjä, mutta suoraveloituksen osalta olen konservatiivinen ja en ole hyväksynyt yhdeltäkään palveluntuottajalta sähköistä suoraveloitussysteemiä.

**************

 

Mainitsin yllä, että useat yritykset ovat etsineet uusia tapoja toimittaa postinsa kuluttajille.

 

 

Tässä markkinoiden uusjaossa on mm. Alma Mediaan kuuluva Alma Manu päässyt uuden bisneksen makuun.

 

 

Joudun lähes joka aamu poimimaan postilaatikostani Aamulehden varhaisjakelijoiden sinne Aamulehden ohella jättämiä eri yritysten laskuja.

 

 

Laskut ovat sinällään useimmiten oikeita, mutta luvattoman paljon minulle ja perhekunnalleni osoitettuja laskuja ovat aamutokkuraiset lehdenjakajat jakaneet naapureiden ja ties vaikka keiden omistamiin postilaatikkoihin.

 

 

Laskujen pudottaminen virheellisiin postilaatikkoihin on laskujen oikeiden vastaanottajien kannalta suurta ongelmaa ja arpapeliä, sillä virheellisiin osoitteisiin toimitetut laskut saattavat jäädä suurella todennäköisyydellä maksamatta.

 

 

Suhtaudun suurella epäluulolla varhaisjakelun yhteydessä jaettavaan kirjepostiin.

 

 

Olen kuullut tapauksista, joissa Alma Manun tapaiset lehtien varhaisjakeluun erikoistuneet bisnesyritykset ovat hukanneet alkuperäisen laskun ja vielä samaisen laskun muistutuskirjeenkin.  Näissä tapauksissa viattomalle kuluttajalle saattaa koitua suuriakin ongelmia, kun maksamatta oleva lasku menee ulosottoon!

 

 

Mihin olemmekaan menossa?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karjalan Lennoston entistä komentajaa epäillään korpraalimaisesta käytöksestä

Sunnuntai 20.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Puolustusvoimissa korpraali on miehistöön kuuluvan henkilön sotilasarvo ja itsekin sain sen aliupseerikoulun puolikurssivaiheessa vuonna 1967.

 

 

Allekirjoitan väitteen, että korpraalin sotilasarvon saaminen on henkilölle suuri asia, sillä se on sotilasuran alkuvaihe, olkoon sitten kyse kantahenkilöstöön tai reserviläisjoukkoihin päätyvästä sotilasurasta.

 

 

*****************

 

 

Korpraalilta ei vaadita kummoistakaan sotilasasioiden ymmärtämistä ja korpraalien töppäyksillekin pitää osoittaa suurta ymmärtäväisyyttä.

 

 

Ymmärtämystä ei sen sijaan saa antaa vähäisimmässäkään määrin everstin arvoon kohonneen sotilashenkilön korpraalimaiselle käytökselle.

 

 

Julkisuudessa viime aikoina olleiden tietojen mukaan Karjalan Lennoston entistä komentajaa, eversti Markus Päiviötä epäillään epäasiallisesta käytöksestä Lemmenjoella syyskuussa 2017 järjestettyjen vapaaehtoisten kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Karjalan Lennoston silloisena komentajana toimineen eversti Markus Päiviön epäillään rikkoneen sotilaan käyttäytymisvelvoitteita sekä kohdelleen alaisiaan epäasiallisesti johtamansa harjoituksen aikana.

 

 

****************

 

 

 

Sain varusmiespalvelukseni aikana koulutuksen maavoimien panssarintorjuntaan ja olinkin muutamissa kertausharjoituksissa alkuperäisen koulutukseni osoittamissa tehtävissä.

 

 

Jossain vaiheessa minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon ja sainkin olla Ilmavoimien kertausharjoituksissa sen jälkeen eräitä kertoja ja tämä merkitsee, että tunnen tiettyä lukkarinrakkautta Ilmavoimiin sekä siellä ilmeneviin ongelmiin.

 

 

Totean selkeästi, että kaikki kokemani kertausharjoitukset toteutettiin sotilaallisella täsmällisyydellä ja mitään ongelmia esimiehet tai kouluttajat eivät meille aiheuttaneet.

 

 

Erikseen haluan vielä todeta, että alkoholi ei kuulunut niiden kertausharjoitusten ”ohjelmaan”, joihin vuosien kuluessa sain osallistua – on luonnollista, että kasarmeilla toteutettujen harjoitusten jälkeen poikkesimme kouluttajien ja esimiestemme kanssa paikallisella Upseerikerholla, mutta silloinkaan mitään ylilyöntejä ei tapahtunut.

 

 

Pidän valitettavana, että korpaalimaisesti – anteeksi korpraalit - käyttäytyneen everstin vuoksi nyt on epäiltyjen listalla entinen Ilmavoimien komentaja ja jopa Puolustusvoimain komentajan rooli Lemmenjoen tapahtuminen vuoksi saattaa tulla tutkittavaksi.

 

 

Epäiltyjen korkean sotilasarvon vuoksi asian ensimmäinen oikeudenkäynti tapahtuu hovioikeudessa ja odotan suurella mielenkiinnolla, että millaisia tapahtumia Lemmenjoella on tapahtunutkaan syyskuussa 2017.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Anna Tunturin selvittää"

Perjantai 18.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Nokian-Pirkkalan yhdistys järjesti hienot Nuutinpäiväjuhlat Nokian Kerholasa keskiviikkona 16.1.2019.

 

 

 

 

 

Eräs juhlissa esiintynyt paikallinen taiteilija oli Jari Välimäki, joka ilahdutti juhlayleisöä monilla Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemillä lauluilla.

 

 

Eräs Jari Välimäen esittämä kappale – vaikka ei ollutkaan Tapio Rautavaaran tuotantoa – toi minulle mieluisia muistoja yli kymmenen vuoden takaa.

 

 

**********

 

 

Kyseessä on Juha Vainion sanoittama suomenkielinen versio neuvostoliittolaisen Vladimir Vysotskin ikivihreästä ”Ystävän laulu” kappaleesta, jonka venäjänkielinen nimi on ”Pesnja o druge”.

 

Ystävän laulun on levyttänyt Arja Saijonmaa vuonna 1983.

 

 

Lainaan 21.6.2017 ilmestyneen Maaseudun Tulevaisuus-lehden tekstiä näin:

 

 

***********************

 

 

”Vladimir Vysotskin asemaa ei 1960–70-luvun Neuvostoliitossa tunnustettu virallisesti, vaikka hänen kansansuosionsa oli laajaa.

 

Epäkohtia ja kiellettyjäkin aiheita lauluissaan käsitelleen Vysotskin tuotantoa ei saanut esittää julkisesti radiossa ja televisiossa, eikä hänen annettu myöskään levyttää kappaleitaan. Siitä huolimatta Vysotskin laulut levisivät epävirallisina tallenteina Neuvostoliiton joka kolkkaan.

 

Suuren suosion arvellaankin olleen syynä siihen, ettei NL:n kommunistijohto halunnut Vysotskia sensuurista huolimatta täysin vaientaa.

 

Avioliitto ranskalaisen näyttelijättären Marina Vladyn kanssa mahdollisti sen, että Vysotski pystyi matkustelemaan ulkomailla vapaammin kuin moni muu neuvostotaiteilija. Hän pääsikin esiintymään jopa Meksikoon ja Yhdysvaltoihin.

 

Vysotski menehtyi sydänkohtaukseen vain 42-vuotiaana vuonna 1980. Laulajan maine palautettiin vasta vuosia hänen kuolemansa jälkeen, jolloin hänelle myönnettiin virallisesti Kansantaiteilijan arvo.”

 

 

***************

 

 

 

Niin, millaisia muistoja tuo kuulemani Ystävän laulu minulle toi?

 

 

Eräs runsaat nelikymmenvuotisen työurani tehtävistä oli saneerata tuloskuntoon tai saattaa fuusiotilanteeseen Raision Hämeenlinnasta ostama entinen rehutehdas, jonka nimeksi väliomistajien aikana oli tullut Alfa-Rehu Oy.

 

 

Yrityksen lopettaminen vaatii aikaa ja lopettamisprosessin aluksi toimintoja on jatkettava entisellään.

 

 

Näin oppikirjamaisesti myös me teimme ja jatkoimme sinällään kannattamatonta myyntiä jopa Pohjois-Pohjanmaalle saakka, jossa eräs jälleenmyyjämme oli Pohjanmaan Oy:n konttori Oulussa.

 

 

Kävin silloin tällöin myynninedistämismatkoilla Oulussa ja suunnittelimme myyntiämme yhdessä Pohjanmaa Oy:n Oulun konttorin kanssa.

 

 

On selvää, että yritysten välille syntyy aina pienoisia ongelmia mm. laskutuksen kanssa, kun vaikkapa sovitut hinnat eivät olekaan oikein laskussa.

 

 

Pohjanmaa Oy:n Oulun konttorissa oli Tunturi-niminen oikein mukava kaveri, jolle kuului laskutusepäselvyyksien selvittäminen.

 

 

Konttorin muut henkilöt luottivat Tunturiin ja he tapasivatkin laulaa yhteisissä neuvonpidoissamme, joita saatoimme joskus pitää oululaisissa soittoruokaloissa jopa yömyöhään saakka, että…

 

 

…”Anna Tunturin selvittää…”!

 

 

Tässä vielä tuo tärkeä osuus Ystävän laulusta ja nyt tunturi on kirjoitettu pienellä alkukirjaimella!

 

 

”Mistä tunnet sä ystävän

 
Onko oikea sulle hän

 
Anna tunturin selvittää

 
Kuka viereesi jää

 
Kun on kaukana kaikki muu

 
Ja kun päättyvät pitkospuut

 
Kuka rinnallas ruikuttaa

 
Takaisin mennä saa”

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että mahdottomasta tuli totta!

Tiistai 15.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Viime lauantai eli 12.1.2019 oli suuri päivä suomalaisille kuluttajille, suomalaiselle lihantuotannolle, kotimaiselle elintarviketeollisuudelle, maamme huoltovarmuudelle ja monelle muullekin seikalla, sillä nyt suomalaisten ravintoloiden pitää ilmoittaa kirjallisesti, että mikä on tarjottavan lihan alkuperä.

 

 

Olen seurannut tilannetta vuosikaupalla ja ollakseni rehellinen, en uskonut hankkeen näin nopeaan läpimenoon.

 

 

Asia on kuitenkin nyt totta, sillä Euroopan komission olisi pitänyt ilmoittaa mahdollisista ristiriitaisuuksista viimeistään viime lauantaina, mutta niin ei tapahtunut.

 

 

Suomen ajama säädös koskee tarjoilupaikoissa käytettyä tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä lihaa muttei lihajalosteita.

 

 

Päätös on kuluttajien lisäksi suuri voitto Juha Sipilän hallitukselle ja erityisesti sen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle ja MTK:lle, jonka ruoka-asiamies Anni-Mari Syväniemelle osoitan parhaimmat tunnustukseni siitä työstä, jota hän on vuosikaudet tehnyt asian eteen.

 

 

 

 

Tässä vajaan vuoden ikäinen kuva, kun olen ministeri Jari Lepän ja hämeenkyröläisen ex-kansanedustaja Klaus Pentin kanssa ”Juutas Käkriäinen” –säässä Tampereen Keskustorilla.

 

 

*******************

 

 

Asetus koskee naudan, sian, vuohen, lampaan sekä siipikarjan lihaa.

 

 

Lihan alkuperästä on kirjallisesti ilmoitettava ravintoloissa, lounasravintoloissa, laitosruokaloissa, kahviloissa, pikaruokaravintoloissa ja grillikioskeilla eli hyvin kattavasti.

 

 

Asetusluonnos on jo valmiina, joten se saataneen voimaan jo kuluvan hallituskauden aikana!

 

 

Vahva teko Juha Sipilän hallitukselta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Päättäjien turvallisuuteen on panostettu

Maanantai 14.1.2019 - -Esko Erkkilä-

En varmaankaan paljasta valtakunnallisia salaisuuksia, kun muutamalla muisteluksella ja toteamisella käsittelen poliittisten päättäjiemme turvallisuuskysymysten kehittymistä kuluneiden runsaan kymmenen vuoden aikana, sillä sellaiselta ajanjaksolta omaan asiasta henkilökohtaista kokemusta.

 

 

Vajaat kymmenen vuotta sitten ministerit kulkivat ”turuilla ja toreilla” yksikseen ja huolettomina.

 

 

Mieleeni tulee kaksikin tapausta, kun valtioneuvoston jäsen eli ministeri saapui ”kahta kättä heittäen” järjestämäämme yleisötilaisuuteen Tampereella.

 

Kummassakaan tapauksessa en muista vuotta, mutta sen muistan,…

 

 

…kun silloinen ympäristöministeri Paula Lehtomäki saapui Vapputilaisuuteemme puhujaksi Hämeenpuistoon Kirjastotalo Metson vierelle ja sen…

 

 

…kun silloinen liikenneministeri Anu Vehviläinen saapui yleisötilaisuuteemme Kauppakeskus Duossa Tampereen Hervannassa.

 

 

Tilaisuuksien järjestäjänä ja juontajana tiesin odottaa ministereitä paikalle ja muistankin, kun he sitten hyväntuulisina saapuivat tavallisten kadunkulkijoiden joukossa tilaisuuksiimme.

 

 

Pääministerin osalta tilanne oli jo vajaat kymmenkunta vuotta toinen, sillä jo silloin pääministerin esiintymisiä yleisötilaisuuksissa valmisteltiin myös turvallisuusmielessä.

****

 

 

 

 

 

Seurasin läheltä, kun turvallisuusasiantuntijat valmistelivat pääministeri Mari Kiviniemen vierailua yleisötilaisuuteemme Tampereella 20.10.2010.

 

 

Toki turvallisuusvalmistelut silloinkin olivat kovin vaatimattomat, mutta osasin ohjata asiantuntijoita tutkimaan ennalta tiettyjä paikkoja esiintymistasanteemme lähellä.

 

Ennakkokatselmusta suorittaneet turvahenkilöt kysyivät minulta, että tunnenko pääministerin ja kun kerroin tuntevani, niin sain ohjeen mennä ulos vastaanottamaan pääministeriä.

 

 

Niin teinkin ja tilaisuus sujui hyvin ja haastattelemani pääministeri tuntui viihtyvän.

 

 

*****************

 

 

Olen noiden aikojen jälkeen saanut läheltä seurata ministereiden, pääministereiden sekä jopa presidentin turvajärjestelyjä ja voin todeta, että turvallisuuteen panostetaan.

 

 

Nykyään kaikilla ministerivierailuilla ministerin matkassa on ainakin yksi turvamies ja niin on hyvä.

 

 

Oma lukunsa ovat pääministerin vierailut yleisötilaisuuksissa, sillä silloin mukana on useitakin turvamiehiä.

 

 

Toivon, että Keskustan oppositiokauteen verrattuna on tapahtunut muutos, sillä silloin oppositiojohtaja ei kuulunut niiden henkilöiden joukkoon, joita turvallisuushenkilöstö seurasi. 

 

 

Mielestäni eduskuntapuolueiden puheenjohtajille pitäisi olla ministeritasoinen turvallisuuspanostus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Haluammeko aikuisten lapsilisän?

Sunnuntai 13.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Myönnän kernaasti etten ole perustulokysymyksen osalta asiantuntija, mutta sen verran asiaa uskon tuntevani, että joku senkin maksaisi.

 

 

Huolestuin, kun seurasin eri puolueiden nuorisojärjestöjen ”hallitusneuvotteluja” ja joidenkin puolueiden nuorisojärjestöt kannattivat perustuloa.  Täytyy toivoa, että nuorilla järki kasvaa ainakin siinä vaiheessa, jos he joskus pääsevät päättäjien paikoille.

 

 

Oletan ja osin tiedänkin, että puolueiden nuorijärjestöjen johdossa on henkilöitä, joilla työelämä on vasta edessä, joten heiltä ei voi odottaakaan kokonaisuuksien ymmärtämistä.

 

 

On selvää, että ”leivän syrjään” pääseminen auttaa nuoria myös järjen kartuttamisessa – varjelkoon näitä nuoria ainakin ammattiyhdistysliikkeen pauloihin joutumisesta!

 

 

Perustulolla tarkoitetaan kaikille kansalaisille automaattisesti ja ehdoitta kuukausittain maksettavaa rahaa - perustulosta ei maksettaisi veroa.

***************

 

 

Luulin, että perustulo on käytössä monissa maissa, mutta olin tyytyväinen, kun kuulin sen olevan voimassa vain Iranissa!

 

 

Jo yksistään tuon tosiasian tietäminen toivottavasti merkitsee, että kaikki järkevät tahot lakkaavat ajamasta perustuloa Suomeen!

 

 

Otsikkokysymykseeni siis ehdoton ei!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Siemenpussien saapuminen merkitsee, että nyt mennään vauhdilla kevättä kohti

Lauantai 12.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Posti toi eilen mieluisan paksun kirjeen, sillä minulle saapui viisi pussillista erilaisia sipulinsiemeniä!

 

 

Valkosipulin siemensipulit ja porkkanan sekä palsternakan siemenet ovat jo hangen alla riveissä vartoomassa kevään tulemista ja sitä, että pääsevät kasvamaan.

************

 

 

 

 

 

Tilasin muutama päivä sitten neljänlaisia sipulinsiemeniä netin kautta ”Siemenkauppa.com” – osoitteesta ja paksuhko siemeniä sisältänyt kirjelähetys saapuikin eilen.

 

 

Lähetyksessä oli seuraavanlaiset siemenet:

 

 

 

 

 

Jättisipuli

Tätä odotan suurella mielenkiinnolla, sillä olen jo monta vuotta ajatellut, että jättisipulia pitäisi kokeilla.

 

 

 

 

 

Hopeasipuli

Tätä olen joskus kokeillut ja on maultaan hieno sipuli!

 

 

 

 

 

Keltasipuli

 

 

 

 

 

Pillisipuli

 

 

 

**************

 

 

 

 

Tavarantoimittaja oli laittanut kaupanpäälle extra-pussillisen Rukolaa (ruotsiksi sinappikaali).

 

 

Mielestäni koko parttian hinta toimituskuluineen oli kohtuullinen eli 13,70 euroa.

 

 

Sipulinsiemenet on saatu ja nyt alkaa kova ahertaminen esikasvatuksen merkeissä.

 

 

Saapa nähdä, että onnistunko uusien sipulilajien kasvattamisessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisomisteiset agribisnesyritykset alkavat olla muisto vain!

Perjantai 11.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Maatalouden tuotantopanoksia myyvät suomalaisomistuksessa olevat yritykset alkavat nykyisin olla vain kaukainen muisto.

 

 

Suomalaisomistuksen puute elintarvikeketjun alkupäässä eli tuotantopanosten myynnissä on vakava puute jopa huoltovarmuuden kannalta.

 

 

Olen erityisen huolestunut ns. säkkilinjan yritysten siirtymisestä ulkomaalaisomistukseen.

 

 

Huoltovarmuuden kannalta pitää olla huolestunut myös konekaupan yritysten puolesta, sillä Suolahdessa valmistettavan traktorin lisäksi myös ns. ”kovan kalun” yrityksissä ainakin myytävät tuotteet ovat pääosin ulkomaalaisia.

 

 

****************

 

 

Maataloudelle elintärkeitä tuotantopanoksia valmistavien ja myyvien yritysten myynnin ulkomaisille omistajille aloitti se, kun valtiollinen lannoiteyhtiö Kemira myytiin norjalaisille.

 

 

Kemira myytiin norjalaisille silloin, kun nykyisin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana toimiva kokoomuslainen Jyri Häkämies oli hallituksessa omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä.  

 

****************

 

 

Keskusosuusliike Hankkija ehti kuppaamaan suomalaisten maanviljelijöiden varoja ja sitä kautta myös suomalaisten kuluttajien rahoja vuodesta 1905 alkaen aina vuoteen 1992 saakka, jolloin yritys ajautui konkurssiin.

 

Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty Hankkija-Maatalous Oy –nimiselle tytäryhtiölle, joka aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa Hankkija-Maatalous Oy omistajaksi tuli SOK 50 %:n omistusosuudella.

Muistan tarkasti, että olin tankkaamassa Nilsiän eräällä huoltoasemalla autoani, kun tieto SOK:n tulemisesta Hankkija-Maatalous Oy:n omistajaksi tuli julkisuuteen.

Vuonna 1993 yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan SOK:n eli aikoinaan Hankkijan pahimman kilpailijan omistukseen.

 

SOK myi enemmistön Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle Danish Agro Holding A/S:lle vuonna 2013 ja sopi samalla koko yhtiön siirtymisestä uudelle omistajalle vuosien 2015–2017 aikana.  

 

Yli sata vuotta suomalaista talonpoikaa kupanneen yrityksen taival päättyi siis tanskalaisomistukseen ja vaikka yrityksen nimenä onkin nyt Hankkija Oy pitää muistaa, että kyseessä on tanskalaisomisteinen yritys.

 

 

****************

 

 

Keskon maatalouskauppa oli vielä runsas vuosi sitten vakava kilpailija tanskalaisomisteiselle Hankkijalla.

 

Toki se on tanskalaisyrityksen vahva kilpailija tänään, mutta ei enää suomalaisomistuksessa, sillä Kesko myi maatalouskauppansa ruotsalaiselle Lantmännenille vuoden 2017 loppupuoliskolla.

 

 

***************

 

 

Ruotsalainen Lantmännen on nyt entistä vahvempi toimija suomalaisessa agribisneksessä, sillä se osti Raisio Oyj:n Raisio Agro Oy:n naudanrehuihin liittyvät liiketoiminnot siten, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi kaupan 23.10.2018.

********

On mielenkiintoista jatkossa seurata Lantmännenin toimintoja Suomessa, sillä jo nyt se omistaa siivun myös HK-Scan Ruokatalosta!

Mihin Lantmännen ehtiikään?

 

 

 

Suomalaisomisteista ”säkkilinjan” agribisnestä on toki edelleen olemassa, mutta pääosa siitä on valitettavan tiukasti sidottu teurastamoiden ja lihanjalostusteollisuuden toimintoihin, joten suomalainen talonpoika joutuu valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko norjalais,- tanskalais – tai ruotsalaisomisteisen kauppakumppanin tai joutuu asettumaan teurastamonsa talutusnuoraan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa voimaatulleet tulorekisterimääräykset lisäävät yhdistysten rahastohoitajien työtä sekä vastuuta

Torstai 10.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Opin eilen Eläkeliiton Pirkanmaan yhdistysten puheenjohtajien ja sihteerien koulutustilaisuudessa, että vuodenvaihteessa astui voimaan säännös, jossa tulorekisteriin pitää yhdistysten ja säätiöiden ilmoittaa maksamansa palkat sekä muut ansiotulot.

 

 

Tulorekisteriin ilmoitetaan maksetut päivärahat, ateriakorvaukset ja kilometrikorvaukset. Myös luontoisedut, kuten puhelinetu tai autoetu, on ilmoitettava.

 

 

Asian tekee yhdistysten kannalta haastavaksi se, että esimerkiksi vastuuhenkilöille maksetut kilometrikorvaukset pitää yhdistyksen rahastonhoitajan ilmoittaa viiden päivän kuluessa tulorekisteriin sen jälkeen, kun kilometrikorvaus on vaikkapa talkoolaisella maksettu.

 

 

Tänä vuonna olen saanut karsittua luottamustehtäviäni, mutta on niitä yhä edelleen ”riittävästi”.

 

 

Olen veloittanut puheenjohtamiltani yhdistyksiltä mm. kilometrikorvauksia esimerkiksi markkinatarvikkeiden kuljettamisesta; kyseessä on ollut suuruusluokaltaan 10 – 20 euron suuruiset kilometrikorvaukset per kuukausi.

 

 

Vuodenvaihteen jälkeen pienetkin kilometrikorvaukset on yhdistyksen rahastonhoitajan toimesta ilmoitettava tulorekisteriin ja viiden päivän aikana siitä, kun ruhtinaallisen suuri vaikkapa 15 euron suuruinen kilometrikorvaus on minulle maksettu!

 

 

Pelkään, että tiukka aikataulu maksettujen kilometrikorvausten ilmoittamisesta tulorekisteriin antaa haasteita löytää yhdistyksille rahastonhoitajia!

 

 

On varmaa, että uusi säännös merkitsee kilometrikorvausten veloittamisaikatauluihin muutoksia, sillä en ainakaan minä tule jatkossa veloittamaan muutaman euron suuruisia kilometrikorvauksia kuin korkeintaan pari kertaa vuodessa.

 

 

*************

 

 

 

Tapasin eilen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen ja keskustelin asiasta…

 

 

 

 

 

…hänen kanssaan.

Vasta tapaamisemme jälkeen sain tiedon, että tulorekisteriä on valmisteltu ministeri Vehviläisen johdolla ja se on kuulunut hallituksen kärkihankkeisiin.

 

Ministeri Vehviläinen vakuutti keskusteluissamme minut tulorekisterin tarpeellisuudesta ja kun uskon esivallan olevan mielipiteineen oikeassa, en minäkään halua olla tulorekisteriä vastaan.

 

 

Sen kuitenkin joudun toteamaan, että rahastonhoitajien löytäminen yhdistysten vastuuhenkilöiksi tulee tänä vuonna vaikeutumaan, kun he joutuvat ilmoittamaan mm. yhdistyksen vastuuhenkilöille maksamat kilometrikorvaukset tulorekisteriin jo viiden päivän kuluessa maksutapahtumasta.

 

 

Keskustelin jo eilen erään puheenjohtamani yhdistyksen maksuliikenteen ja kirjanpidon siirtämisestä yhdistyksemme ”omasta hoidosta” ulkopuolisen yrityksen hoidettavaksi ja onnistuuhan se, mutta maksaa!

 

 

Tähän suuntaan olemme kuitenkin menossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kangasalla sijaitseva Mobilia on tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo...

Maanantai 7.1.2019 - -Esko Erkkilä-

…jonne pääsee tutustumaan mm. Museokortilla!

 

 

 

 

 

Mobilia on tieliikenteen alan valtakunnallinen erikoismuseo, joka tallentaa, tutkii ja esittelee suomalaisen tieliikenteen historiaa, sijaitsee Kangasalla ja kokemuksesta kerron, että siellä kannattaa poiketa.

 

 

Mobilia on sitoutunut yhteistyösopimuksella Museoviraston kanssa museoiden valtakunnalliseen tallennustyönjakoon. Tallennustyönjaon puitteissa Mobilian vastuualueisiin kuuluvat maantieliikenteen infrastruktuuri, tieliikenne ja automatkailu, sekä linja-auto- ja kuorma-autoteollisuuden tallentaminen.

 

 

Henkilöautoteollisuuden historiaa tallentaa Uudenkaupungin museo ja sen vuoksi Mobiliassa on nähtävillä vain muutamia henkilöautoja.

 

 

Seuraavassa kuvakimarassa entisaikojen linja- sekä kuorma-autoja, joihin voi tutustua Mobiliassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mobilia on suuria juhlapyhiä lukuunottamatta avoinna joka päivä ja siellä on päivittäin ruokailumahdollisuus. Lisäksi siellä on suuret tilat pienimuotoisten  messujen, juhlien sekä erilaisten seminaarien järjestämiseksi.

*****************

 

Mobilia sijaitsee Längelmäveden rannalla ja sen vuoksi tämän jutun voi päättääkin näin:

 

 

”Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen:

niin kauas kuin silmään siintää, näen järviä lahtineen.

Kas, Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,

ja Roineen armaiset aallot sen rantoa hyväelee.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensimmäinen Saabini varastettiin viiden päivän ikäisenä ja 772 ajokilometrin jälkeen

Sunnuntai 6.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Lukijani ovat huomanneet, että kirjoittelen tälle saitilleni monenlaisia asioita maan ja taivaan väliltä ja tänään kerron ensimmäisestä Saabistani.

 

 

Ensimmäisen autoni hankin vasta vuonna 1970, kun pääsin leivänsyrjään kiinni eli Raision myyntimieheksi Kokkolaan.

 

 

Olin varannut Viljakkalan Säästöpankista lainakiintiökseni 10.000 markkaa, mutta kun ensimmäinen autoni – FinnDatsun – maksoikin 11.900 merkkaa totesin, että se 900 markkaa minulla on, mutta lainaa pitää saada 11.000 markkaa.

 

 

Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtaja Antti Hietaniemi oli suosiollinen ja myönsi minulle autolainaa 11.000 markkaa.

 

 

Ajokilometrejä minulle kertyi jo silloin n. 60.000 kilometriä vuodessa, joten uuden auton hankinta oli ajankohtainen heti vuoden 1972 alussa, sillä työelämässä pidin alusta alkaen tavoitteena, että runsaan 100.000 kilometrin jälkeen vaihdan autoa.

 

 

 

 

 

Toiseksi autokseni hankin Saab 96:n eli samanlaisen, jonka näin Mobilia-tieliikenteen valtakunnallisessa museossa Kangasalla 14.11.2018 – myös väri täsmäsi täydellisesti.

 

 

Autossa oli vapaakytkin, joka ilmeisesti oli ratkaisevassa roolissa sitten myöhemmin, kun Rovaniemeltä kotoisin ollut vankikarkuri romutti autoni.

 

 

Saab 96 –autoja aloitettiin valmistamaan vuonna 1960 ja viimeiset ysikuutoset valmistuivat Uudenkaupungin autotehtaalta vuonna 1979. Ysikuutosia valmistettiin yhteensä 647.000 kappaletta eli se on siis eräänlainen legenda suomalaisessa autoteollisuudessa.

 

 

Minulla uusia ysikuutosia ehti olla puolisenkymmentä, kunnes siirryin Saab 99 –autoihin.

 

 

Muistelen joskus laskeneeni, että Saab-jaksooni sisältyi 16 erilaista Saabia eli olin jonkinmoinen saabisti!

 

 

Mutta siihen autovarkauteen!

 

 

Ensimmäinen Saabini taisi olla viiden päivän ikäinen, kun jätin sen konttoripäivän ajaksi konttorimme parkkipaikalle ja olin todella tyhmä, sillä jätin avaimet paikoilleen!

 

 

Konttoripäivän jälkeen huomasimme työkaverini kanssa, että autoani ei ole missään vaan se oli varastettu.

 

 

Soitimme poliisille, mutta eihän heillä ollut autostani mitään tietoa.

 

 

Lähdimme työkaverini kanssa – hänen Saabillaan – ajelemaan keski-pohjalaisia teitä, mutta emme löytäneet autoani.

 

 

 

 

 

 

Autoa kuljettanut Rovaniemeltä karannut Evijärveltä kotoisin oleva vankikarkuri oli majoittunut Motelli Marjaanaan Kaustisilla, josta poliisit olivat korjanneet hänet suojiinsa – vankikarkurilta oli autoon jäänyt vaillinainen viinapullo, mutta melkoisesti siitä oli kuulemma nautittukin.

 

 

Tapasin autoni varastaneen vankikarkurin oikeudessa, mutta sattuneesta syystä emme jutelleet. Muistan toki vankikarkurin nimenkin, mutta sitähän ei nykyisin saa ilmoittaa tai joutuu itse lukkojen taakse!

 

 

Autoni oli vakuutettu Y-Vakuutuksessa ja pidin kokeneiden neuvosta luonnollisena, että saan uuden auton. Näin sitten kävikin, mutta nyt varmaan asia ei olisi niin yksiselitteinen.

 

 

Vielä yksi sivujuonne:

 

 

Saabit olivat siihen aikaan suosittuja autoja ja jonotusajat olivat pitkiä. Uusi Saabini oli luvattu hiihtäjälegenda Helena Takalolle, mutta on luonnollista, että Kokkolan Scan-Auto sai paremman kaupan Y-Vakuutuksen kanssa ja Helena Takalo joutui jatkamaan hänelle luvatun auton odottamista vielä jonkin aikaa.

 

 

 

Semmoinen opetuscase se!

 

 

 

-Esko Erkkilä-