Vesilahden kirkko ja siellä kirkkoherra Harri Henttisen pitämä hartaushetki kruunasivat Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämyspäivän

Torstai 11.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Laukon kartanoon suuntautunut Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämyspäivä 3.8.2016 päättyi tutustumiseen Vesilahden kirkkoon ja kirkkoherra Harri Henttisen siellä pitämään hartaushetkeen.

 

 

 

 

 

Vesilahden kirkko on vuonna 1802 valmistunut puukirkko.

 

 

 

 

 

Maantien toisella puolella sijaitseva kellotapuli on valmistunut vuonna 1782.

 

 

 

 

 

Alttaritaulu on tuntemattoman taiteilijan 1800-luvulla maalaama.

 

 

 

 

 

Saarnastuoli 1600-luvulla Turun linnan kirkon saarnastuolin mukaan tehty luomus.

 

 

 

 

 

Kirkon kattoon on maalattuna 1.042 tähteä.

 

 

 

 

 

Numeroidut penkkirivit ja penkkirivien päässä olevat portit tuovat mieleeni Baltian maissa tapaamani kirkonpenkit.

 

 

 

 

 

Ylipäällikkö Mannerheimin 10.5.1942 antama päiväkäsky Suomen äideille on kunniapaikalla kirkossa.

 

 

 

 

 

Kirkkoherra Harri Henttinen on pidetty sielunpaimen Vesilahdella – tapasin hänet nyt vasta ensimmäisen kerran.

 

 

Rakkaus väreihin ja kauneuteen leimaa Harri Henttisen elämää. Hän haluaa tulla muistetuksi miehenä, joka kulki omaa tietään, mutta yhdessä muiden kanssa.

 

 

Henttinen on jossain haastattelussa todennut mm. näin:

 

 

”– Pitää ajatella, että minua on vain yksi ainoa maailmankaikkeudessa, eikä koskaan enää tule samanlaista. Olemme Jumalan taideteoksia jokainen ihminen. Timantteja, jotka on hiottu eri tavalla.”

 

 

Kirkkoherra Harri Henttisen hartaushetkeen oli mukava osallistua.

 

 

 

 

 

Hartaushetken jälkeen poikkesin Vesilahden sankarihautausmaalla, jonka muistomerkille oli hetki sitten laskettu muistoseppele sotiemme veteraanien Pirkanmaan kirkkopyhän ohjelmanumerona.

 

 

Sankarihautausmaan muistomerkin on vuonna 1946 veistänyt Richard Rautalin.

 

 

 

 

 

”Kunnia kaikkensa antaneille, uhrinsa kalleimman kantaneille”

 

 

 

Suosittelen, että poikkeatte Vesilahden kirkossa ja Vesilahden sankarihautausmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jo laivamatka Tampereen Laukontorilta Laukon kartanoon on elämys!

Maanantai 8.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Laukon omistaja ja kartanonrouva Liisa Lagerstam pystyi jo ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2016 luomaan Laukon Kartanosta todellisen elämystuotteen.

 

 

En osaa arvostaa nynneröitsijöitä ja kun tapasin Liisa Lagerstamin Pirkka-hallissa keväällä matkailumessuilla, tunsin heti että tuossa on osaaja, jolta tapahtuu.

 

 

Olen palkannut myyntihommiin satakunta henkilöä ja kartanonrouvan myyntitaidot ovat ylivertaiset – sen näin heti, kun sain olla hänen myyntityönsä kohteena!

 

 

Paras myynnin määritelmä mielestäni on tämä:

 

 

Saada ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla ja pitämään siitä!

 

 

Tämän Liisa Lagerstam taitaa!

 

 

 

 

Mutta asiaan:

 

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki elämysmatkan Laukkoon 3.8.2016 ja elämysmatkamme ensimmäisen osio – laivamatka Hopealinjat Oy:n laivalla Tampereen Laukontorilta Laukkoon oli jo elämys.

 

 

 

 

 

Hopealinjat Oy:n mainos Laukontorilla.

 

 

 

 

 

Laukonsillan alituksen jälkeen edessä oli Pyhäjärvi.

 

 

 

 

Näsinneula…

 

 

 

 

 

…ja Pyynikin näkötorni jäivät taakse.

 

 

 

 

 

Rajasalmen sillan alitus.

 

 

 

 

 

Nokian kirkko ja Raision Elovena-myllty jäivät kulkusuunnassamme oikealle.

 

 

 

 

 

Nokian satamasta saimme nelisenkymmentä uutta Laukkoon matkaajaa.

 

 

 

 

 

Kamerani on muutama vuosi sitten todettu Canon-huoltajan toimesta romuksi, mutta sen tuomion jälkeen sillä on otettu tuhansia valokuvia ja ei tämäkään ihan onneton ole, kun etäisyyttä Näsinneulaan on sentään useita kilometrejä!

 

 

 

 

 

Laukon kartanon navetta siiloineen näkyy jo.

 

 

 

 

 

Rantautuminen Laukkoon…

 

 

 

 

 

…ja tutustuminen Laukon kartanoon kartanonrouvan johdolla voi alkaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko olisi vielä pelastettavissa

Perjantai 29.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Käkisalmeen Laatokan rantaa ajettaessa matkan varrelle osuu Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon rauniot.

 

 

 

 

 

Kyseessä on todella rauniot, vaikka komea kirkko tuhoutui tulipalossa vasta 1977.

 

 

Kirkko on rakennettu vuonna 1850 ja sen suunnitteli C. L. Engel.

 

 

 

Muutamia 11.7.2016 ottamiani kuvia kirkon sisältä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvistakin ilmenee, kirkko oli suuri ja sinne mahtui kerrallaan 3.000 sanankuulijaa.

 

 

 

 

 

Suomalaiset ovat panostaneet kirkon kunnostukseen, sillä kiviseinien päällykset on pellitetty.

 

 

 

Tietääkseni yhteistyötä venäläisten kanssa kirkon kunnostamiseksi on yritetty, mutta huonolla menestyksellä.

 

 

 

***************

 

 

 

 

Kirkkopihalle suomalaiset ovat pystyttäneet sankarivainajien muistomerkin, johon on koottu kirkkomaalta eri aikakausilta peräisin olevia kivipaasia.

 

 

Ylin ja toiseksi ylin kivipaasi ovat osa Vapaussodan muistomerkistä, joka paljastettiin vuonna 1925. Ne löytyivät, kun raja aukesi, muut osat olivat hävinneet. Muistomerkki pystyttettiin uudestaan arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelman mukaisesti 1993.

 

 

***************

 

 

Olen muutaman kerran päässyt matkoillani poikkeamaan Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon raunioilla.  Teen sen mielelläni, mutta toisaalta raskain mielin, sillä komea kirkkorakennus on rapautumassa ja nopeat toimenpiteet sen pelastamiseksi olisivat tarpeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan uudet jännitteet

Keskiviikko 6.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokouksessa 10.6.2016 samanaikaisesti puoluekokousosanottajien valtakirjojen tarkastuksen kanssa oli mielenkiintoinen keskustelupaneeli ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

 

 

On luonnollista, että osallistuin aktiivisena seuraajana, kuvaajana ja muistiinpanojen tekijänä keskustelupaneeliin.

 

 

 

 

 

Keskustelutilaisuuden juontajana toimi kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan silloinen puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

 

 

 

 

 

Keskustelun laatu oli taattu, sillä keskusteluun osallistuivat Keskustan eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja Matti Vanhanen, Euroopan parlamentin jäsen ja varapuhemies Anneli Jäätteenmäki sekä suurlähettiläs Rene Nyberg.

 

 

 

Matti Vanhanen ja Anneli Jäätteenmäki ovat kaikille tuttuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan taitajia, mutta suurlähettiläs Rene Nyberg tarvinnee pienen esittelyn.

 

 

 

 

 

Rene Nyberg nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan vuonna 2000 ja vuonna 2004 hän siirtyi suurlähettilääksi Berliiniin.

 

 

Vuonna 2008 Nyberg aloitti konsulttiyritys East Office´n toimitusjohtajana – eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2013.

 

 

 

 

 

Suurlähettiläs Nyberg on yksi neljän henkilön työryhmästä, jolta Suomen Ulkoasiainministeriö tilasi arvion Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomen valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä – selonteko valmistui huhtikuussa 2016.

 

 

Suurlähettiläs Nybergin lisäksi työryhmään kuuluivat Mats Bergquist, Francois Heisbourg sekä Teija Tiilikainen.

 

 

Sain tuon selonteon kansanedustaja Pertti Hakaselta ja olen tutustunut siihen.

 

 

****************

 

 

Muutamia kirjauksia Vanhasen, Jäätteenmäen ja Nyberg´n käymästä keskustelusta:

 

 

 

 

 

Rene Nyberg:

 

”Kumpikaan (EU ja Nato) ei voi tehdä päätöksiä, etteivätkö ne vaikuttaisi toiseenkin.”

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki:

 

”Kyllä jännitys näkyy Euroopan parlamentissa. Nyt keskusteluja hallitsee muuttoliikkeen hallinta EU:n ulkopolitiikassa, EU:n sisäpolitiikassa ja EU-maiden sisäpolitiikassa.”

 

”Nykyinen muuttoaalto Afrikasta on vain pientä alkusoittoa – Afrikkaan pitää saada kehitystä, sillä muuten muuttoaalto kiihtyy.”

 

 

 

 

 

Matti Vanhanen:

 

”EU tarvitsee strategian, jossa yhteispelissä ovat mukana EU, Yhdysvallat ja Kiina.”

”Afrikasta voi tulla väkeä 100 miljoonaa, mutta voi tulla 200 miljoonaa”

 

 

 

Vakavia ja isoja asioita!

 

 

 

************************

 

 

 

Tuon keskustelutilaisuuden jälkeen seuraavana päivänä valitsimme Matti Vanhasen Keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin ja jo tässä referoimani keskustelun perusteella olin vakuuttunut, että olemme tekemässä oikean valinnan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oikea valinta - Antti Kaikkonen!

Keskiviikko 22.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan eduskuntaryhmä valitsi eilen uudeksi ryhmänjohtajakseen Antti Kaikkosen.

 

 

Valinta on oikea ja se merkitsee, että Keskusta katsoo tämänkin henkilövalinnan kohdalla eteenpäin.

 

 

Kaikkonen on neljännen kauden kansanedustaja Uudenmaan vaalipiiristä Tuusulasta.

 

 

On tärkeää, että Keskustan keskeisiä henkilövalintoja kohdistuu suurten kaupunkiseutujen alueelle, sillä niillä eteneminen merkitsee Keskustalle maamme johtavan puolueen aseman vankistumista.

 

 

Toinen merkittävä seikka Kaikkosen puolesta on se, että hän on vankka ulkopolitiikan taitaja – nykyisin hän toimii eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.

 

 

Kaikkosen ryhmänjohtajuuden ansiosta Keskustan keskeisissä asemissa on nyt kaksi ulkopolitiikan taitajaa – Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ja Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen!

 

 

Puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä on nopeasti omaksunut vastuullisen ulkopolitiikan kuviot ja kun hänellä nyt on sivustoillaan henkilöt, jotka omaavat ulkopolitiikassa tarvittavat taidot, voivat suomalaiset olla luottavaisia.

 

 

***************

 

 

 

 

Tässä kuva Antti Kaikkosesta puheenjohtamassa Keskustan puoluekokouksessa 10.6.2016 tilaisuutta, jossa Matti Vanhanen, Anneli Jäätteenmäki ja Rene Nyberg keskustelivat Suomen ulkopolitiikasta.

 

Mielenkiintoinen tilaisuus ja toivon, että voin palata sen antiin myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokouksessa kaikki varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat kävivät esittäytymässä pirkanmaalaisille

Torstai 16.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Seinäjoella 10.-12.6.2016 pidetyn puoluekokouksen ohjelmassa luki lauantain 11.6.2016 klo 8.00 – 10.00 kohdalla näin:

 

 

”Piirien ryhmäkokouksia Seinäjoki Areenalla”

 

 

Kerron pienen kuvakimaran kera, että mitä tuolloin tapahtui Keskustan Pirkanmaan piirin osalta – sama muuten tapahtui myös muiden piirien kohdalla.

 

 

Keskustan puoluekokouksessa istutaan siten, että kukin piiri istuu omilla paikoillaan. Meille pirkanmaalaisille oli varattuna hieman yli sata istumapaikkaa ja ne täyttyivät virallisista kokousedustajista.

 

 

Lauantaina aamutuimaan kaikki varapuheenjohtajaehdokkaat ja kaikki puoluesihteeriehdokkaat kävivät esittäytymässä meille ja pitivät kukin ”hissipuheen” pituisen esittelyn.

 

 

Varapuheenjohtajaehdokkaiden ja puoluesihteeriehdokkaiden taso oli korkea ja sanoimmekin, että Keskustalle pitäisi valita seitsemän varapuheenjohtajaa ja viisi puoluesihteeriä!

 

 

Puolueemme säännöt eivät kuitenkaan sitä salli, joten piti valita kolme varapuheenjohtajaa ja yksi puoluesihteeri.

 

 

Mutta siitä esittelystä!

 

 

Istuimme omilla paikoillamme ja ehdokkaat esiintyivät edessämme ja siitä nyt sitten kaksitoista kuvaa!

 

 

Ensin varapuheenjohtajaehdokkaat:

 

 

 

 

 

Hannakaisa Heikkinen, kansanedustaja, terveystieteiden maisteri Kiuruvedeltä

 

 

 

 

 

Hanna Huttunen, metsätalousinsinööri, yrittäjä sekä viljatilan emäntä Outokummusta

 

 

 

 

 

Anne Kalmari, kansanedustaja, MMM ja agronomi Kivijärveltä

 

 

 

 

 

Katri Kulmuni, kansanedustaja, Suomi-Venäjä –seuran puheenjohtaja Torniosta

 

 

 

 

 

Antti Kurvinen, kansanedustaja, oikeustieteen maisteri Kauhavalta

 

 

 

 

 

Juha Rehula, perhe- ja peruspalveluministeri, sosionomi Hollolasta

 

 

 

 

 

Annina Ruottu, politiikkatieteiden FT & VTM Liedosta

 

 

 

Puoluesihteeriehdokkaat:

 

 

 

 

 

Mari Kokko, yhteiskuntatieteiden maisteri ja tradenomi, viestintävastaava Helsingistä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jouni Ovaska, kasvatustieteiden maisteri, opettaja Hämeenkyröstä

 

 

 

 

 

 

Olli Riikonen, hallintotieteen maisteri, kunnanjohtaja Tohmajärveltä

 

 

 

Kiitokset kaikille ehdokkaille hienoista esittelyistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan pirkanmaalaiset kansanedustajat Mikko Alatalo, Pertti Hakanen ja Arto Pirttilahti voivat olla tyytyväisiä!

Lauantai 11.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner jakoi torstaina 9.6.2016 yhteensä 264 M€ maantie- ja rautatiekohteille perusväylänpidon lisärahoitukseksi vuosille 2017 – 2019.

 

 

Summa ei sisällä kaupunkiseutujen tukemiseen suunnattua 70 M€:a eikä yksityisteiden parantamiseen suunnattua 30 M€:n suuruista valtionavustusta.

 

 

Pirkanmaalle rahapotista tuli 25,3 M€ ja onkin luonnollista, että alueemme keskustalaiset kansanedustajat…

 

 

 

Mikko Alatalo

 

Pertti Hakanen

 

ja

 

Arto Pirttilahti

 

 

 

…olivat enemmän kuin tyytyväisiä!

 

 

 

Anne Bernerin toiminta ansaitsee suuren kiitoksen ja olen varma, että Keskustan puoluekokousväki tulee sitä hänelle Seinäjoella antamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tulevaisuuden kunta - miten Keskustan varapuheenjohtaja- ja puoluesihteeriehdokkaat vastasivat?

Perjantai 3.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Yksi kysymys, johon Keskustan varapuheenjohtajaehdokkaat ja puoluesihteeriehdokkaat joutuivat Tampereella 31.5.2015 vastaamaan, kuului näin:

 

 

Millainen on tulevaisuuden kunta?

 

 

 

 

Ehdokkaat tässä; varapuheenjohtajaehdokas Anne Kalmari vasemmalta kahdeksas, onnistui olemaan kuvaajalta piilossa!

 

 

Mari Kokko

 

Huolehtii kouluista, liikuntapaikoista sekä kulttuurista

***

 

 Sami Kilpeläinen

 

Lähipalvelujen puolustaja

***

 

Annina Ruottu

 

Huolehtii kuntalaisille mukavista asioista

***

Olli Riikonen

 

Huolehtii kunnan elinvoimasta

***

 

 

Katri Kulmuni

 

On kuntalaisten lähiyhteisö, tukee yrittäjyyttä

***

 

Jouni Ovaska

 

Huolehtii kunnan omasta elinvoimasta

***

 

Hanna Huttunen

 

On elinvoiman kehto

***

 

Anne Kalmari

 

Luo puitteet, että ihmiset voivat yrittää

***

 

Antti Kurvinen

 

Kotiseudun menestyksen takaaja

***

 

Riikka Pirkkalainen

 

Tekee elinvoimaa tukevia päätöksiä

***

 

Hannakaisa Heikkinen

 

Tulevaisuuden kuntasi

 

 

Kerrassaan hienoja luonnehdintoja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hienoa ja pätevää porukkaa on ehdolla Keskustan varapuheenjohtajiksi ja puoluesihteeriksi!

Torstai 2.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjestivät eilen Tampereella ehdokastentin, jossa tentattiin Keskustan varapuheenjohtajiksi ja Keskustan puoluesihteeriksi pyrkiviä henkilöitä.

 

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja paikalla oli runsaasti asiasta kiinnostuneita.

 

 

Toivottavasti pääsen myöhemmin tarkastelemaan mainion tilaisuuden asia-antia, mutta tässä nopeasti laadittu kuvareportaasi Buffet & Cafe Linkosuolla järjestämästämme tilaisuudesta:

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana avasin tilaisuuden.

 

Minulla on tapana avata kokoukset ja erilaiset tilaisuudet täsmällisesti sovittuna aikana ja niin tein myös eilen – osa ehdokkaista etsiskeli tervehdyspuheeni aikana vielä paikkojaan.

 

 

 

 

 

”Tenttaattoreina” toimivat edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela ja Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Raija Moilanen.

 

 

 

Ja sitten ehdokastentin osanottajat:

 

 

 

Jouni Koskela ja Raija Moilanen olivat tilaisuuden aluksi laatineet jokaiselle ehdokkaalle henkilökohtaisen kysymyksen ja puheenvuorojen järjestys oli ennen tilaisuutta ainoastaan tenttaattoreiden tiedossa.

 

 

 

 

 

Anne Kalmari, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Mari Kokko, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Antti Kurvinen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Riikka Pirkkalainen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Jouni Ovaska, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Annina Ruottu, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Hanna Huttunen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Katri Kulmuni, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Olli Riikonen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

 

 

Hannakaisa Heikkinen, ehdolla varapuheenjohtajaksi

 

 

 

 

 

Sami Kilpeläinen, ehdolla puoluesihteeriksi

 

 

 

Kiitokset ehdokkaille, yleisölle sekä tenttaattoreille hienosta tilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Yhdenkään kunnan budjetissa ei 1.1.2019 alkaen voi olla euroakaan rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin"

Keskiviikko 1.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla on viime viikkojen aikana ollut tilaisuus muutamaan kertaan olla paikalla, kun perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on esitellyt hallituksen suunnitelmia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi.

 

 

 

 

 

Sen vuoksi minulle ei ollutkaan yllätys, kun ministeri Rehula toisti tämän jutun otsikossa kerrotun linjauksen Pirkkalan valtuustosalissa 17.5.2016 järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Paikalla oli yli sata kuulijaa!

 

 

 

 

 

”Tässä salissa Pirkkalan sote-asioista ei enää vuonna 2019 päätetä” -  näin sanoi ministeri Rehula.

 

 

 

 

 

Kaikki kuulijat eivät hallituksen linjauksista pitäneet ja yksi heistä oli ex-kansanedustaja ja Pirkkalan kunnanvaltuutettu Mikko Kuoppa.

 

 

Kuoppa on ollut kansanedustajana SKDL:n eduskuntaryhmässä 1979 – 1986, Demokraattisen Vaihtoehdon eduskuntaryhmässä 1986 – 1987, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä 1995 ja 1999 – 2011 sekä Vasemmistoryhmän eduskuntaryhmässä 1995 – 1999.

 

 

 

 

Kaikesta näki, että ministeri Juha Rehula ja ex-kansanedustaja Mikko Kuoppa arvostivat toisiaan ja mieluusti he pysähtyivät hetkeksi, kun sitä kuvausta varten heiltä pyysin.

 

 

Tässä jälleen esimerkki, että politiikassa ja työelämässä pitää aina olla henkilökohtaisesti kavereita, vaikka asioista olisikin eri mieltä!

 

 

 

**************

 

 

 

Mutta Rehulasta ja hänen esityksestään vielä:

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula on tunnettu siitä, että hän käyttää esityksiensä tukena fläppitaulua ja ei hän nytkään pettänyt kuulijoitaan!

 

 

 

 

 

Fläppitaululle oli syntynyt ennen esitystä ja syntyi esityksen aikana monia havainnollisia kuvia, jotka selkiinnyttivät ministerin esitystä.

 

 

 

Kuntapäättäjiä ministeri evästi olemaan jo tässä vaiheessa avoimia tulevaisuudelle ja sanomaansa perhe- ja peruspalveluministeri havainnollisti näin:

 

 

 

 

”Jos sulkeutuu, mahdollisuudet vaikuttamiseen menevät”

 

 

mutta

 

 

 

 

 

”Jos on avoin, ovat vaikuttamisen mahdollisuudet suuret”

 

 

 

Kiitän ministeri Rehulaa hienosta esiintymisestä Pirkkalassa 17.5.2016!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi näköispressua ei käytetä?

Lauantai 14.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja sen toimittaja Aki Taponen ovat viime päivinä tarttuneet Tampereella ajankohtaiseen ongelmaan, joka toki on luonteenomaista ongelmissa rypevälle Tampereen kaupungille.

 

 

Tampere rypee taloudellisissa ongelmissa jo ties monettako vuotta, kun kaupungin päättäjiltä puuttuu taito ja ilmeisesti halukin puuttua maamme toiseksi suurimman kaupungin talousongelmiin.

 

 

Mutta nyt siihen ongelmaan, johon Aamulehti ja eritysesti sen toimittaja Aki Taponen ovat puuttuneet.

 

 

 

 

 

 

Kyse on Tampereen Raatihuoneen ulkoasun korjaamisesta, joka työ on peitetty surkealla pressulla.

 

 

Raatihuoneen ulkoasun korjaaminen sinänsä on paikallaan, mutta ihmeellistä on, että korjaustyöt suojataan repaleisella pressulla, kun tiedämme kaupungin varastolla lojuvan Raatihuoneen koko julkisivun peittävän suojapressun!

 

 

Aikoinaan hankitun näköispressun asentaminen työmaan suojaksi olisi maksanut ehkä kymppitonnin, mutta kun rahaa ei kuulemma tähän hommaan ole!

 

 

Syksyllä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tuodaan ratikkahanke, jonka todellisena hintalappuna tulee olemaan 600 miljoonaa euroa – silloin Tampereen vihreät ja muut valtakoalition osapuolet eivät ole köyhiä eivätkä kipeitä!

 

 

Vaadin kahta asiaa;

 

 

• Tampereen kaupunki hankkikoot Raatihuoneen suojaksi sen näköispressun, joka lojuu jossain kaupungin varastolla

• ratikkahanke vedettäköön pois  ja esitän, että:

Ratikkarahoilla rahoitetaan tamperelaisille ilmainen joukkoliikenne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Unelmien kevätkävely Tampereen keskustassa 10.5.2015

Perjantai 13.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Ikääntyvien hyvinvoinnin ja elämänlaadun edelläkävijä…

 

 

…Elonpolkuja –yhteistyöverkosto…

 

 

…järjesti keskustan kevätkävelyn Tampereella Unelmien liikuntapäivänä 10.5.2015.

 

 

Olin mukana kevätkävelyllä ja sen jälkeen Laikunlavalla, kun lauloimme yhteislauluja kansanedustaja Mikko Alatalon johdolla.

 

 

Pieni kuvakimara tapahtumasta lienee paikallaan:

 

 

 

 

 

Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kevätkävelyreitti polveili Tampereen ydinkeskustassa.

 

 

 

 

 

 

Laukonsilta kerran tästäkin näkökulmasta!

 

 

 

 

 

 

Hämeensilta

 

 

 

 

 

 

Saimme nauttia mehutarjoilusta Tampereen Voimian eli entisen Tampereen Aterian mehupisteellä.

Valitettavasti tarjolla oli ainoastaan Keskon private label –mehuja eli halvalla ei taaskaan ollut mahdollista saada kunnollista tavaraa.

 

 

 

 

 

 

Kalle Päätalon muistomerkki ”Maaltamuutto” Alexsandra Siltasen puistossa oli minulle ja monelle muullekin uusi kokemus. 

Pitääpä palata paremmalla ajalla tutustumaan tarkemmin!

 

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo puhui laulutuokionsa alussa kauniisti ja asiantuntevasti seniori-ikäisten tukalasta tilanteesta.

 

 

 

 

 

 

Verraton pari tuo Jammi Humalamäki ja Mikko Alatalo musisoimaan.

Mikko esittelee Jamin poikamiehenä, joka on poikamies jo kolmannessa sukupolvessa - todellisuudessa Jammilla on mitä viehättävin vaimo!

Senattorin puheisiin eduskunnassa voi luottaa, mutta keikoilla niihin pitää suhtautua pienellä varauksella.

 

 

 

 

 

 

Kiitoksia Mikko Alatalolle ja Jammi Humalamäelle hienosta yhteislauluhetkestä Elonpolkuja –yhteistyöverkoston kevätkävelyn huipentumassa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olemme paikkauskollisia!

Keskiviikko 13.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Menin eilen hieman arkaillen palaveriin joka kokoontui vasta toista kertaa – en päässyt ensimmäiseen palaveriin, joten minulla oli nyt ensimmäinen osallistuminen tuon työryhmän työskentelyyn.

 

 

Menin kokoustilaan varhain ja arkaillen sen vuoksi, että josko osanottajille oli ensimmäisellä kerralla muodostunut vakiopaikat ja vakiopaikathan ovat suomalaisessa palaverikäytännössä pyhä asia.

 

 

Olen osallistunut vuosien aikana satoihin ellei tuhansiin palavereihin ja tiedän, että palavereissa nopeasti muodostuu tilanne, jossa osanottajat istuvat vuodesta toiseen samalla paikalla!

 

 

Olemme siis paikkauskollisia!

 

 

Olen eläkeläisaikanani osallistunut nyt muutaman vuoden ajan erääseen palaveriin, josta kerrotaan, että takavuosina eräs osanottajamme ajoi ”lajikaverinsa” pois paikalta, jossa hän kuulemma oli istunut kaksikymmentä vuotta – ei toki koko kahtakymmentä vuotta peräjälkeen, mutta aina, kun tuo ryhmä on kokoontunut kahdenkymmenen vuoden aikana!

 

 

On selvyyden vuoksi todettava, että tunnistan myös itsessäni tuon paikkauskollisuuden, joten en voi ivailla tai naureskella muille.

 

 

Kiintoisaa on havainnoida, että samassa kokoustilassa, mutta eri aiheita käsittelevissä palavereissa henkilöiden paikkauskollisuus vaihtelee – aihetta XX käsittelevässä palaverissa haluan istua eri paikassa kuin aihetta YY kokevassa palaverissa – näin siitä huolimatta, että kokoustila on molemmissa palavereissa täsmälleen sama.

 

 

Muistan lapsuuteni ajalta Viljakkalasta sen, kun eräs Kalle istui aina kirkossa täsmälleen samalla paikalla. Kerrotaan, että jos joku oli erehdyksessä istunut Kallen paikalle, niin Kalle ajoi paikalleen istuneen pois!

 

 

Tämmöistä pohdiskelua tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereelle mahdollisesti rakennettava ratikka saisi monille joukkoliikenteen asiakkaille aikaan melkoisen vaihtoruletin

Tiistai 12.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle ollaan suunnittelemassa ratikkaa, joka kulkisi käytännössä edestakaisin 23 kilometrin pituista reittiä.

 

 

Käytännössä yksi raidelinja saattaa palvella sen varrella asuvia, mutta vähänkään linjasta sivussa asuvat joutuisivat läpikäymään melkoisen vaihtoruletin. Ongelma tuplaantuisi, jos tämmöisen henkilön työpaikka olisi myös etäällä ratikkareitistä

 

 

Otan esimerkiksi oman perhekuntani, jonka ainoa työssäkäyvä eli nuorimies tulisi kokemaan ratikan aiheuttaman vaihtoruletin koko kaameudessaan.

 

 

Nuorimiehemme asuu kotonaan Palokalliolla ja käy töissä Tesomalla. Nyt hän pääsee kotoa työpaikalleen yhdellä ja samalla bussilla, mutta ratikka toisi työmatkaan paljon mutkia.

 

 

”Ratikkatilanteessa” miehen matka sujuisi aluksi bussilla Tampereen keskustaan jollekin ratikan ”lajittelukeskukselle”.

 

 

Ratikan lajittelukeskukselta matka jatkuisi jonnekin Pispalan seutuville ratikalla ja siellä pitäisi jäädä pois ratikasta ja taas olisi vuorossa ratikan toinen lajittelukeskus.

 

 

Pispalan seutuvilla sijaitsevalta ratikan lajittelukeskukselta miehemme matka jatkuisi taas bussilla ja nyt päätepiste olisi Tesoma.

 

 

Työpäivän jälkeen ”bussi – lajittelukeskus – ratikka – lajittelukeskus – bussi” -ruljanssi pitäisi läpikäydä toisinpäin!

 

 

Aikaa kuluisi ja vaikeuksia kertyisi oikein kunnolla!

 

 

Ratikka merkitsisi suunnatonta kulkuyhteyksien heikentymistä siis niille henkilöille, jotka asuvat etäällä ratikkareitistä ja erityistä olosuhteiden heikentymistä se merkitsisi niille, joilla myös työpaikka sijaitsee etäällä ratikkareitistä!

 

 

Olen entistä vakuuttuneempi, että ilman ratikkaa olisi viisaampaa ja saisimme…

 

 

…ratikkarahoilla ilmaisen joukkoliikenteen Tampereelle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeensillan remontointia on aikaistettava 20 vuodella, jos ratikka tulee ja tämä taas kohottaisi ratikkakustannusta miljoonilla!

Lauantai 26.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkauskovaiset jankuttavat edelleen, että ratikkahanke maksaisi vain 250 miljoonaa euroa.

 

 

He unohtavat tai eivätkö edes tiedä, että julkisuudessa tarjoiltuun 250 miljoonaan sisältyy ainoastaan vain raiteiden vaatimat rakennekerrokset, kiskot ja ajolangat.

 

 

Muistan pari vuotta sitten kuvan, jossa kaksi ratikkauskovaista istui hangessa ja olivat matkustavinaan ratikalla – hangessa istuminen on hyydyttänyt terveen ajattelukyvyn.

 

 

***************

 

 

Meillä ”järkiratikkalaisilla” on ollut koko ajan tiedossa, että Hämeensilta on remontoitava, jos kaupunkiin halutaan ratikka. Näin on tehtävä, sillä Hämeensillan kantokyky kun ei riitä kahdelle ratikalle ja niin kai joskus tulisi tapahtumaan, jos ratikka Tampereelle tulisi.

 

 

Kiitokset ”Tamperelainen” –lehdelle, joka toi asian esille jutussaan 23.3.2016.

 

 

Jutussa todetaan, että Hämeensillan remontti ei suinkaan olisi ainoa operaatio, joka Hämeenkadulla pitäisi tehdä, jos ratikka rakennettaisiin.

 

 

Ratikkahankkeen projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen toteaa Tamperelaisen uutisen mukaan, että Hämeensilta on vain yksi esimerkki kohdista, jossa kaupunki joutuu pohtimaan uusitaanko koko katu samaan aikaan ratikkatöiden kanssa.

 

 

Pelkkä Hämeensillan remontti maksaisi nykyisen kustannusarvion mukaan n. 4 miljoonaa euroa, mutta kun käytetään Tampereen hommista tuttua Tampereen kerrointa eli x 2, niin ollaan luvussa 8 – 10 miljoonaa euroa.

 

 

Olen julkisuudessa käyttänyt Tampereen ratikan kustannusarviona 500 – 600 miljoonaa euroa, mutta kun nyt näihin melkein päivittäin ilmeneviin uusiin kustannustekijöihin paneutuu, Tampereen ratikkakustannus alkaa hipomaan miljardia eli 1.000 miljoonaa euroa.

 

 

Summalla saisimme Tampereelle ilmaisen joukkoliikenteen ainakin kahdeksikymmeneksi vuodeksi eli toteamukseni…

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne

 

 

…on täyttä totta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vetää vakavaksi, jos omakotitalon tonttivuokra kymmenkertaistuu!

Perjantai 25.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tunnettu Caruna-korotuksia suuremmista hinnankorotuksistaan.

 

 

Surkeana esimerkkinä Tampereen hinnankorotuksista on Teiskon alueen joukkoliikennehintojen korottaminen.

 

 

Vuokrasopimuskauden vaihtumisen yhteydessä tapahtuneet tonttivuokrien hinnankorotukset ovat kuulopuheiden mukaan sellaisia, että entiseen vuokrasummaan lisätään yksi nolla summan perään.

 

 

Tietääkseni vuokrankorotukset koskevat niin kerrostaloja, rivitaloja kuin valitettavasti myös omakotitaloja.

 

 

Kerrostaloissa vuokrankorotukset ”leivotaan” yhtiövastikkeisiin, mutta omistusrivitaloissa ja omistusomakotitaloissa vuokrankorotukset omistajat joutuvat maksamaan erillislaskuilla.

 

 

Varmistin viime vuonna maksamamme omakotitalomme tonttivuokran ja se oli tarkalleen 551,62 euroa.

 

 

Jos viime vuonna maksamassamme tonttivuokrassa pilkkua siirretään yhden numeron verran oikealla, on summa 5.551,62 euroa!

 

 

Ei hymyilytä!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Huutolaistytön laulu" kertoo suurista nälkävuosista 1860-luvulla

Keskiviikko 9.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toissapäivänä kerroin Hämeenkyrön kirkossa 6.3.2016 esitetystä ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperasta ja lupasin, että lähiaikoina jaan kuvia tästä mainiosta ja puhuttelevasta teoksesta.

 

Kuvien jakamisen aika on tänään - kuvat kirkko-oopperan ensi-illassa otin toisessa penkkirivissä ristikongista ovelle päin istuen:

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyrön kirkon on suunnitellut Tukholman yli-intendentinvirasto 1780-luvun alussa, sen on rakentanut Abraham Tennberg ja se valmistui vuonna 1799 eli lähes 70-vuotta aikaisemmin kuin nyt siellä esitetyt tapahtumat tapahtuivat.

 

 

 

 

 

Kirkko-oopperan tapahtumat tapahtuivat Hämeenkyrössä 1867 – 1868, kun suuret nälkävuodet olivat ankarimmillaan.

 

 

 

 

 

 

Kirkkomaalta katsellen toisella puolella Pappilanjokea n. kilometrin etäisyydellä sijaitsi silloin ja sijaitsee yhäkin Heiskan pihapiiri, jossa tammikuun 2. päivänä 1868 myytiin 299 lasta vähiten tarjoaville vastahakoisille talollisille.

 

 

 

 

 

 

Kaksi noista huutokaupatuista lapsista olivat tämän kirkko-oopperan päähenkilöt Silja ja Anna –siskokset.

 

************

 

 

En paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä haluan, että lukijani itse kukin saavat kokea jäljellä olevissa näytöksissä aidosti tapahtumien edistymisen, mutta kuitenkin kerron tässä kuvin oopperan keskeisistä hamoista.

 

 

 

 

 

 

Tästä kirkko-ooppera alkaa.

 

 

 

 

 

 

Rovasti (Taisto Polvi) ja ruustinna (Mirka Myrskyranta).

 

 

 

 

 

 

Tytöt Silja ja Anna sekä heidän äitinsä (Inga Sulin).

Inga Sulin´lla on takanaan pitkä ja menetyksekäs ura laulajana sekä esiintyjänä elokuva- ja teatterirooleissa.

 

 

 

 

 

 

Nimismies (Weijo Koskiranta) taustoitti suurten nälkävuosien syntymistä.

 

”Skandinavian pohjois-puolisilla meri-alueilla oli jään reuna epätavallisen etelässä. Näin oli ollut joskus aiemminkin, mutta nyt laaja jääpeite ja kylmä pohjoinen ilmavirtaus sattuivat samanaikaisesti.”

 

 

 

 

 

 

Nimismies ja talollisena Viljakkalan seurakunnan evp-kanttori Kaisu Talosela.

 

 

 

 

 

 

Rovasti piti väkevän saarnan Hämeenkyrön kirkon saarnastuolista.

 

Taisto Polvi sopi kookkaana entisenä moukarinheittäjänä hyvin rooliinsa – hän on ollut aikoinaan olympiavoittaja Juha Tiaisen henkilökohtainen valmentaja.

 

 

 

 

 

 

Lisää viljakkalalaisia – Aarre Aalto suntiona.

Suntion rooli on Aarre Aallolle tuttuakin tutumpi, sillä hänen isänsä Aarno Aalto toimi pitkään Viljakkalan seurakunnan suntiona!

Aarre Aallolta lauluhommat sujuvat, sillä muistan hyvin, kun hän jo alle kymmenvuotiaana polvihousupoikana lauloi monilla Viljakkalan Lähetysjuhlilla 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

 

 

 

 

 

 

Kirkko-oopperan loppukohtaus…

 

 

 

 

 

 

…oli puhutteleva!

 

 

Kiitokset opetusneuvos Kauno Perkiömäelle Viljakkalan Inkulaan, joka Maaseudun Taiteellisen Teatterin puheenjohtajana ja todellisena puuhamiehenä on saanut aikaiseksi hienon taidenautinnon!

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, että menette kokemaan väkevän kirkko-oopperan niihin näytöksiin, joissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri kevätkauden aikana esittää ”Huutolaistytön laulun”!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei talvi taitu tavoitta"

Tiistai 8.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalainen sananlasku…

 

 

…”Ei talvi taitu tavoitta”...

 

 

…oli eilen paikallaan, kun aamun selkeä kevättä enteilevä sää muuttui jo aamupäivän aikana räntää viskovaksi ja märkää lunta puskevaksi tyypilliseksi kevättalven sääksi.

 

 

Oli lähellä, että mieleen ei tullut jo toinen kevättä enteilevä sananlasku:

 

 

”Yhdeksää säätä syksyinen yö, kymmentä keväinen päivä!”

 

 

 

 

 

 

Räntää satoi myös Tampereen Keskustorilla Keskustan telttakatoksella, mutta tunnelma oli korkealla, sillä kansalaiset olivat tyytyväisiä Keskusta-johtoisen hallituksen toimintaan.

 

Tyytyväisyyttä lisäsi, kun päivän mittaan saimme tiedon, että SAK:n hallitus on äänestyksen jälkeen päättänyt jatkaa neuvotteluja yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi.

Järki on siis voittamassa!

 

 

 

 

 

 

Juha Sipilän tuvallinen hahmo kääri eilenkin hihansa, jotta suomalaisilla olisi parempi huominen.

 

 

Juha Sipilän hahmon voimin toivottelimme uudet keskustalaiset piiritoimistolle 17.3.2016 klo 18.00, jossa tulemme kertomaan tamperelaisille mahdollisuudesta ryhtyä Keskustan kuntavaaliehdokkaiksi 9.4.2017 järjestettävissä kuntavaaleissa.

 

 

 

 

 

 

Piristystä räntäiseen maanantaihin toi, kun jaoimme tämänpäiväistä Naistenpäivää ennakoiden tulppaaneja naisille.

 

 

Varasimme tulppaaneja aivan liian vähän, sillä Keskusta-tulppaanit loppuivat jo aamupäivän aikana.

 

 

 

 

 

 

Kansalaisten Keskusta-arvostusta lisäsi merkittävästi se, että kansanedustaja Mikko Alatalo oli keskipäivän tienoilla yleisön tavoitettavissa monta tuntia.

 

 

 

 

 

 

Kiitokset myös Seija Alatalolle, joka saapui teltallemme puolenpäivän jälkeen.

 

 

Kiitoksia Mikko ja Seija Alatalolle, jotka pyynnöstäni suostuivat tähän hienoon perhepotrettiin!

 

 

Nuoret tapaavat puhua voimaannuttavista kokemuksista ja on selvää, että eiliset Keskustorin Maanantaimarkkinat Keskustan telttakatoksella olivat…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Tästä on hyvä aloittaa työ Kuntavaaleihin 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkko-ooppera "Huutolaistytön laulu" Hämeenkyrön kirkossa oli puhutteleva kokemus

Maanantai 7.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Taiteellisen Teatterin kirkko-oopperan ”Huutolaistytön laulu” ensi-ilta oli eilen Hämeenkyrön kirkossa.

 

 

Olen käynyt Maaseudun Taiteellisen Teatterin kahdessa edellisessäkin oopperassa ja halusin osallistua MTT:n kolmannen oopperan ensi-iltaan.

 

 

MTT:n ensimmäinen ooppera kertoi F.E.Sillanpään  perheen Talvisodan aikaisista kokemuksista ja sen nimi oli ”Marssilaulu”.

 

 

Toinen MTT:n toteuttama ooppera oli ”Maan korvessa kulkevi” –hengellinen ooppera, joka kertoi vammaisen Martti Myllyharjun elämäntarinan.

 

 

Eilinen kansanooppera oli vaikuttava kokemus, sillä kun sen aikana kerrottiin kylmyyden aiheuttamista suurista nälkävuosista 1860-luvulla, niin kylmät väreet kulkivat varmaan muidenkin selkäpiissä kuin minun.  Silmänurkka kastui raavaalta mieheltäkin, kun oopperan eräässä vaiheessa pelättiin, että oopperan päähenkilöt Silja- ja Anna –tyttöset olivat joutuneet susien suuhun!

 

 

En enempää paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä jätän sen niiden koettavaksi, jotka menevät katsomaan sen seuraavia esityksiä:

 

• 20.3.2016 Ikaalisten kirkko klo 14.00
• 3.4.2016 Ylöjärven kirkko klo 14.00
• 16.4.2016 Tampereen Tuomiokirkko klo 16.00 ja toinen esitys samana päivänä klo 19.00
• 22.5.2016 Lempäälän kirkko klo 14.00
• Lapuan Tuomiokirkko klo 21.00

 

 

Kerron ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperan ensi-illasta kuvien kera lähipäivinä tällä saitilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko takinkäännön paikka?

Sunnuntai 6.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kannatan ja olen kannattanut Tampereen suurhankkeista – Rantaväylän tunneli, ratikka, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen, Tavase sekä Kansi ja Areena – ainoastaan Kansi ja Areena –hanketta, mutta nyt kun olen kuullut huhuja, että Tampereen kaupungin osuus hankkeen kustannusarviosta olisi huimasti nousemassa, pidätän itselläni takinkääntöön mahdollisuuden.

 

 

Olen elänyt lapsellisessa haaveiden muistikuvassa, että Tampereen kaupungin osuus Kannen ja Areenan kustannuksista olisi suuruusluokkaa 10 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 30 miljoonan suuruisen Tampereen kaupungin osuuden kaksinkertaistamisesta ja kun sekään ei kuulemma riitä, niin Tampereen kaupungin osuus olisi huhutietojen mukaan kasvamassa 80 miljoonaan euroon.

 

 

Käsittämätöntä, mutta sopii hyvin siihen taudinkuvaan, joka Tampereen kaupungin taloudenpidolle on viime vuodet ollut ominaista.

 

 

Tampere elää kuin pellossa!

 

 

Jotta 80 miljoonan suuruisen summa saisi oikeat viitekehykset pitää palauttaa mieliin, että Tampereella 30 miljoonaa euroa merkitsee kunnallisveroon yhtä %-yksikköä – kyse olisi siis lähes kolmen (3) %-yksikön korotustarpeesta Tampereen kunnallisveroon!

 

 

Vaadin, että kaupunginvaltuutetut pyrkivät saamaan kaupungilla vellovien huhujen todenperäisyyteen totuuden viimeistään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka pidetään 14.3.2016.

 

 

Totuuden saamiseen saakka pidätän itselläni oikeuden vetää tukeni pois Tampereen Kansi ja Areena -hankkeelta!

 

 

-Esko Erkkilä-