Nossa Senhora dos Remedios -pyhiinvaelluskirkon 686 askelmaa

Sunnuntai 20.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Lamego on 27.000 asukkaan kaupunki pohjois-Portugalissa.

 

Lamego ja sen kuuluisin nähtävyys Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkko oli eräs kohteemme lokakuun alussa tekemällämme agrologien viininkorjuumatkalla Portugaliin.

 

Lamegon pyhiinvaelluskirkossa valokuvaaminen on kiellettyä, joten kirkon sisältä minulla ei ole valokuvia.

 

 

 

 

 

Nossa Senhora dos Remedios – kirkon kuvaaminen on myös ulkoa vaikeaa, sillä kirkko on niin suuri, että kuvaajalla on vaikeuksia päästä tarpeeksi kauas.

 

Kirkon historia juontaa aina 1300-luvulle saakka, mutta nykyisen kirkon rakentaminen alkoi vasta vuonna 1750.

 

Kirkon julkisivussa on viitteitä barokki- ja rokokoo –tyyleistä; rakennusmateriaalina on käytetty graniittia.

 

Julkisivua reunustaa kaksi kellotornia.

 

 

 

 

Kirkolle johtaa Lamegon keskuspuistosta 686 rappusta – onneksi me saimme kulkea nuo rappuset alamäkeen eli kirkolta keskuspuistoon!

 

Portaikossa on yhdeksän ”lepotasannetta”.

 

Koko portaikon matkalla on kappeleita, patsaita, suihkulähteitä ja obeleskejä; tässä niistä muutamia valokuvia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voin vakuuttaa, että 686 askelman kulkeminen alaspäin kävi sekin työstä ja sen vuoksi pitikin ihailla niitä turisteja ja pyhiinvaeltajia, jotka kiipesivät meitä vastaan kun olivat jalan matkalla pyhiinvaelluskirkkoon.

 

 

Todelliset pyhiinvaeltajat kiipeävät nuo 686 askelmaa paljain jaloin kontaten ja on selviö, että perille päästyään heillä on polvet verillä.

 

Osa pyhiinvaeltajista kiipeää nuo portaat toki kontaten, mutta eräänlaiset tyynyt polviensa suojana.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Otimme matkamme ainoan ryhmäkuvan, kun taustanamme oli Nossa Senhora dos Remedios – kirkko!

Mainio matkanjohtajamme Mika Palo polvillaan!

 

 

 

 

 

Vielä viimeinen silmäys Lamegon Nossa Senhora dos Remedios –pyhiinvaelluskirkkoon; tuolta me hetki sitten taivalsimme ne 686 askelmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen naapurikunnista kuuluu hyväksyvää hyrinää!

Keskiviikko 9.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti viime maanantaina eli 7.11.2016, että Tampereelle rakennetaan ratikka.

 

 

Tampereen kannalta järjetön päätös merkitsi, että heti päätöksen jälkeen Tampereen naapurikunnista kuului hyväksyvää hyrinää, sillä Tampereen päätös merkitsee lukuisten yritysten siirtymistä Tampereelta pois ja luonnollisin valinta yrityksille ovat Pirkkala, Nokia, Kangasala sekä Ylöjärvi.

 

 

Ratikkapäätös on lopullinen niitti sille, että Tampere on vajonnut syvälle kriisikunnaksi.

 

 

Tampereella nuorisotyöttömyys on jo nyt yli 25 % ja ratikkapäätös merkitsee, että yritysinvestoinnit karkaavat entistä nopeampaan tahtiin naapurikuntiin – onnittelut Pirkkalalle, Nokialle, Kangasalle sekä Ylöjärvelle.

 

 

Sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Tampereen veroprosentiksi muodostuu 7,45 – luuleeko joku, että sillä pystytään hoitamaan kunnollinen palvelutaso lapsille, nuorille, koululaisille, vanhuksille, eläkeläisille, vammaisille, erityisryhmiin kuuluville ja yleensäkin Tampereen kaupunkilaisille?

 

 

Ratikkapäätös, päätöksen rahoitus ja päätöksen jälkikrapula ovat karua koettavaa tamperelaisille.

 

 

Muutan hieman souganiani:

 

 

Ratikkarahoilla olisi saatu ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

 

 

 

Toisen slouganini pidän voimassa:

 

 

Miljardihanke se on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta."

Maanantai 7.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tänään kohtalonpäivä, kun kaupunginvaltuusto päättää, että rakennetaanko Tampereelle ratikka vai ei.

 

 

Rakentamispäätös merkitsisi, että Tampere ajautuisi entistä vaikeampaan taloudelliseen tilanteeseen ja tästä tulisivat vuosikymmenet kärsimään lapset, koululaiset, nuoret, eläkeläiset, vanhukset, erityisryhmiin kuuluvat, syrjäytymisvaarassa olevat ja pohjimmiltaan kaikki tamperelaiset, sillä asumuskustannukset kohoaisivat, työpaikat katoaisivat naapurikuntiin ja elämä kaaoksen keskellä monta vuotta kestävän ratikkarakentamisen aikana olisi liki mahdotonta.

 

Kaikki tamperelaiset joutuisivat miljardihankkeen maksumiehiksi, mutta vain harvat voisivat hetkellisesti nauttia ratikan tuomasta onnesta, mutta hekin vasta vuosien kuluttua.

 

 

 

 

 

Puhun tänään ”suulla suuremmalla”, kun kopioin tähän Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalon jyrisevän puheen, jonka sain sähköpostitse eilen:

 

 

 

**************************

 

 

”Puheenjohtaja!

Ensinnäkin on sanottava, että tämän kaupungin keskusteluilmapiiri on kuin USA:n presidentin vaaleissa. Jos uskallat olla huolissasi veronmaksajien rahoista ja olla kriittinen tällaista jättisuurta hanketta kohtaan kuten ratikka on, voit olla varma, että sinut henkilökohtaisesti haukutaan sekä mediassa että somessa. Ratikkafanaatikot ovat luoneet hyvin ahdistavan ilmapiirin, jossa ei järjelliselle kritiikille ole mahdollisuutta.

Siitä huolimatta, vielä kerran, haluan varoittaa valtuutettuja ratikan todennäköisesti jättimäisiksi kasvavista kustannuksista. Espoon metron jäljet pelottavat.

Me emme voi veronmaksajien rahoja noin vain heitellä hankkeeseen, jonka hyödyt ovat arvailujen varassa.

On sanottu, että ratikkaan sijoitettu euro tuo 2 takaisin ikään kuin sillä olisi jotain todellisuuspohjaa. Missään tätä ei ole pystytty vakuuttavasti paperilla osoittamaan. Esimerkiksi laskennalliset kiinteistöjen arvonnousut menevät suurimmalta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Ratikan tuomat hyödyt ovat oletuksiin perustuvia. Tonttimaan hinnannousu on spekulatiivista, ei todellista taloudellista kasvua. Maankäytön tehostumiseen ratikan vaikutus on väitetty olevan toistasataa miljoonaa. Se on yltiöoptimistinen toive.

Maan myyntituloja kaupunki saisi myös, jos rakentaminen hajautetaan koko kaupungin alueelle eikä vaan pienelle kaistaleelle. Nyt rakentamisen muualla kaupungissa vähenee, kun kaikki keskitetään ratikkareitille. Sitä paitsi taloja voidaan rakentaa vaikkapa BRT-bussireittien varaan. Jos ratikka on niin suuri rahasampo kuin nyt ratikkafanit väittävät, perustetaan ratikkaosakeyhtiö ja sijoittakaa omat rahanne siihen. Näin ne yli 80 prosenttia tamperelaisista, jotka eivät ratikasta hyödy, voisivat säästää verorahojaan tärkeämpiin kaupungin tehtäviin kuten lapsiin ja vanhusten hoivaan. Vaikka kyseessä onkin lainaraha ratikan suhteen, on sekin tulevien sukupolvien maksettava takaisin – ja pysyykö korkotaso ikuisesti näin alhaisena?

Kiinteistötalouden hyödyiksi on ratikan arvioitu tuottavan 128 miljoonaa. Maan arvo nousee joka tapauksessa kasvavassa kaupungissa, jopa liikaakin asunnon ostajan kannalta.

Ratikan lipputulojen ja matkustajien kasvuodotukset ovat utopiaa. Matkustajia tulee kuulemma olemaan ratikkareitillä tulevina vuosikymmeninä jopa 150 000 matkustajaa vuorokaudessa. Nykyään vastaavilla reiteillä kulkee korkeintaan 14 000 matkustajaa per vuorokausi. Kunnon vastausta emme ole saaneet siitä, kannattaako ratikka itse itsensä ja milloin matkalipuilla. Todennäköisesti me veronmaksajat sponsoroimme pitkään kalliin ratikan kuluja.

Yleensä tämän maan monissa kiinteistöjen jalostushankkeissa tulot ovat menneet suurelta osin jonkun muun kuin kaupungin taskuun. Tässä mielessä ratikan tuomat hyödyt ovat tavalliselle kuntalaiselle osin laskennallisia. Mutta esim. vero-%:n nousu on ihan todellinen uhka!

Entäs sitten paljon mainostettu ratikan esteettömyys? Ratikka vie vain harvat ovelta ovelle päinvastoin kuin bussit. Ongelma, kun vaihdetaan bussista ratikkaan, vaikeuksia koituu liikuntarajoitteisille, esim. ikäihmisille, jotka ovat joukkoliikenteen varassa. Heille jokainen siirtymävaihe (esim. kauppakassien, kävelykepin, rollaattorin kanssa) on hankala ja aiheuttaa vaaratilanteita.

Kuten vihreä Kynnys ry:n tj Kalle Könkkölä on todennut: ” Kun liikkeelle lähdetään julkisella liikenteellä harvemmin, se tuntuu kerta kerralta hankalammalta ja pelottavammalta. Ihminen jää useammin kotiin ja vähitellen hänen toimintakykynsä alenee.” Tuleeko ratikka heikentämään Tampereen joukkoliikenteen esteettömyyttä? Ja tuleeko tämän seurauksena taksien käyttö lisääntymään ja siihen liittyvät KELAN matkakulut? Invalidiliitto
pitäisi saada selvittämään Tampereen joukkoliikennekokonaisuuden esteettömyyttä. Mitä tulee BRT-busseihin, niihin voidaan laiturit rakentaa ihan yhtä esteettömästi kuin ratikoihinkin. Mutta onko ylimääräinen rehaaminen liikennevälineestä toiseen itse asiassa esteettömyyttä vaikeuttava asia?

Ratikan rakentaminen tulee kestämään vuosia. Kadut ovat auki myös pitkiä aikoja. Kadun varsien kauppiaat tulevat kokemaan katastrofin, kun asiakkaat eivät pääse kulkemaan. Yritykset tulevat muuttamaan pois. Työpaikkoja ja verotuloja menetetään. Pitäisikö ratikka-kaupungin ottaa vastuu myös tästä ja korvata yrittäjille vahingot? Näin ovat yrittäjät kysyneet.

Vaihtoehtoja ratikalle on. Noin 200 kaupungissa ympäri maailmaa on Bus rapid transit-systeemi, siis pikabusseja ja niille rakennetut reitit, jotka maksavat noin neljänneksen raitioteistä. Malmössä ulospäin ratikalta näyttävät bussit kulkevat biokaasulla. Tarastenjärveltähän kaasua saisi meidänkin BRT-busseihin. On totta, että Malmössä suunnitellaan myös raitioliikennettä, mutta se ei ole perinteinen ratikka, vaan pilareiden varassa katutason yläpuolella kulkeva juna. Näin kadut jäävät monipuolisen bussi- ja autoliikenteen käyttöön eikä ratikka estä muuta liikennettä kuten Tampereella on suunniteltu, ihan tahallisesti. Monoreilejähän on maailmalla moniakin, mm. lentoasemilla ja kaupungeissa. Seattlen kaupungin monoreilin joskus testasinkin.

Myös sähköbussit kehittyvät. Van Hool on rakentanut huippumoderneja sähköbusseja, joita ei enää ajojohdon vaurio pysäytä. Ne voivat ajaa 10 km täysin vapaasti. 24 metriä pitkät 2-nivelbussit kulkevat ilman mitään muutoksia katuihin. Näissä busseissa on tilaa 180 matkustajalle. Että kyllä vaihtoehtojakin on.

Mutta näyttää siltä, että ratikka on saavuttanut joidenkin päättäjien keskuudessa lähes uskonnolliset mittasuhteet. Vetoankin monien tamperelaisten puolesta, että otetaan lisäaikaa ja oikeasti puolueeton selvitys, miten kaupungin joukkoliikennettä kehitetään. Jos taas äänestätte ratikan läpi, me kriittiset kaadumme saappaat jalassa. Katsotaan sitten, kuinka kallis lasku lopulta veronmaksajille on tulossa. Ja suostuuko joku maan hallitus vielä raottamaan kukkaroa lisärahalle ratikkaan? Ainakin nykyisessä eduskunnassa mielipide on useimmilla ministereillä ja kansanedustajilla, ei senttiäkään lisää Tampereen ratikalle. Tulemme seuraamaan tilannetta.”

 

 

****************************

-Esko Erkkilä-

Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilisen paras uutinen!

Tiistai 1.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli eilen kolme palaveria ja kaikki ne ajoittuivat alkamisajaltaan iltapäiväneljään ja sen jälkeen.

 

 

Kun menin päivän kolmanteen palaveriin klo 19.00, niin minulta arvuuteltiin, että mikä on päivän paras uutinen.

 

 

Olin sen verran tietoinen päivän poliittisista kokouksista ja vastasin kyselijöille, että taitaa kyse olla 3,2 miljoonasta eurosta!

 

 

Osuin oikeaan, sillä vasta silloin kuulin, että Tampereen kaupunginhallitus on päivällä päättänyt olla myöntämättä 3,2 miljoonaa euroa läpikotaisin homehtuneen tavara-aseman siirtoon!

 

 

*****************

 

 

 

Tampereen vanha tavara-asema piti siirtää 24 metriä nykyiseltä paikaltaan, jotta tavara-aseman paikalle voitaisiin rakentaa Ratapihankatu ilman mutkia.

 

 

Tässä muutamia kuvia vanhasta tavara-asemasta – kuvat olen ottanut viime viikolla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista saa selvän käsityksen siirtourakan mahdottomuudesta, sillä vanha ja heikkokuntoinen homehtunut tiilirakennus ei olisi kestänyt siirtoa.

 

 

Tampereen päättäjille uskoteltiin aluksi, että siirto maksaisi 700.000 euroa, mutta lukuisten hinnantarkistusten jälkeen on päädytty siihen, että kustannusarvio olisi 3,2 miljoonaa euroa. Olin ”avaamassa” siirtourakan tarjouskuoria, sillä homman käytännön peräänkatsojana olisi ollut Tampereen Infra Liikelaitos.

Jätin Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa 22.6.2016 eriävän mielipiteeni siirtourakan hyväksymisestä. Eriävä mielipiteeni on kirjattu pöytäkirjaan aivan oikein ja se kuuluu näin:

"Vanhan tavara-aseman siirtoasia pitää palauttaa kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun ja sen syynä on kaupunginhallituksen 14.4.2016 asettaman tavoitehinnan ylittyminen kaksinkertaiseksi."

Päättäjät vitkuttelivat selkeän esitykseni toteuttamista yli neljä kuukautta, mutta eilen asia sai minulle mieluisan lopun.

********************

 

 

Vastuuttoman siirtourakkasuunnitelman syynä oli se adressi, jonka allekirjoitti 1.978 henkilöä – he vaativat tavara-aseman säilyttämistä.

 

 

Adressi ja sen allekirjoittajat löytyvät, kun googlaa: ”Adressi Tampereen vanha tavara-asema”!

 

 

On helppo taskulaskimella laskea, että 3,2 miljoonan euron siirtokustannus tulisi hoidettua, jos jokainen adressin allekirjoittaja maksaisi 1.618,80 euroa!  On luonnollista, että kukaan ei pystyi takaamaan, että olisiko tavara-asema ehjä siirron jälkeen.

 

 

Kiitän Tampereen kaupunginhallitusta järkevästä päätöksestä ja hieman pahoittelen niiden järkevien tamperelaisvaltuutettujen asemaa, kun nyt he eivät pysty kaupunginvaltuuston kokouksessa kertomaan mielipidettään kehnosta hankkeesta.

 

 

Hyvä kuitenkin edes näin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Potilas" -termin yksipuolisella käyttämisellä terveydenhoitojärjestelmä syyllistyy asiakkaiden alistamiseen

Sunnuntai 30.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Omaan jonkinlaista kokemusta terveydenhoitojärjestelmän tavasta käyttää asiakkaistaan ”potilas”, ”asiakas” tai ”veronmaksaja” termejä.

 

 

Olen ottanut asiaan kantaa monesti ja pääsääntöisesti kannatan termin ”asiakas” käyttämistä.

 

 

Minulle suoritettiin vuonna 2001 eturauhassyöpäleikkaus ja en ole edes heti leikkauksen jälkeen kokenut itseäni potilaaksi.

 

 

Koen itseni potilaaksi, jos olen sidottu potilassänkyyn, jota hoiturit työntelevät sairaalan käytävillä, mutta omin jaloin sairaalassa tai terveyskeskuksessa liikkuessani olen terveydenhuollon asiakas. Olen hoitureiden ja lääkäreiden työnantaja ja työnantajalla on vahvat oikeudet työläisiään kohtaan.

 

 

 

 

 

Osallistuin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen eturauhassyöpäryhmän tukihenkilönä viime perjantaina eli 28.10.2016 Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

 

….Kansallinen syöpäkeskus-seminaariin, jossa käsiteltiin laaja-alaisesti Suomeen suunnitellun Kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Käytin seminaarin eräässä keskusteluosiossa yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että ”potilas”-termin käyttäminen on alistava ilmaisu syöpäpotilaista ja yleensäkin potilaista.

 

 

Totesin, että ”asiakas” –termin käyttäminen terveydenhuoltopalvelujen käyttäjistä – myös syövänhoitoon liittyvien palvelujen käyttäjistä – olisi oikein.

 

 

Sain seminaarissa laajaa kannatusta järjestöedustajilta, mutta toki oli murheellista todeta, että syövänhoitoon osallistuvat professorit, erikoislääkärit ja monet sairaanhoidon ammattilaiset suhtautuivat puheenvuorooni nuivasti.

 

 

Sain kokea nuivan kohtelun seminaarimme ruokajonossa, jossa terveydenhuollon ”ammattilaiset” kommentoivat häpeämättömästi esitystäni minun kuulteni mm. siten, että he ovat asiakkaita Prisman kassajonossa, mutta potilaat eivät ole heille asiakkaita!

 

Käsittämätöntä asiakkaiden aliarviointia!

 

 

Koen suureksi voitokseni sen, että STM:n lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskisen seminaarista heti tuoreeltaan laatimassa muistiossa kerrotaan puheenvuorostani näin:

 

 

Keskustelua

 

Esko Erkkilä, Pirkanmaan Syöpäyhdistys

 

• potilas-termin jatkuva käyttäminen on alistava termi

• asiakas-termi on arvostava ja tasa-arvoistava termi

 

 

Kiitän sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Jaakko Yrjö-Koskista nopeasta muistion toimittamisesta ja siitä, että hän on laatimassaan muistiossa aivan oikein pystynyt tiivistämään sanomani!

 

 

-Esko Erkkilä-

9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!

Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.

 

Tien pituus on 663 kilometriä.

 

 

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

 

Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

 

 

Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.

 

 

Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.

 

 

Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.

 

 

Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.

 

 

Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.

 

 

Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.

 

 

Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!

 

 

Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.

 

 

Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.

 

 

Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.

 

 

Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle.

Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!

Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paikka järjen käyttämiselle!

Sunnuntai 9.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kotimaan avustaja Sari Kujala toi maanantaina 19.9.2016 julkisuuteen paikallisen Ely-keskuksen kirjeen viljelijälle, jonka tarkoituksena oli kertoa, että viljelijän tukioikeudet on menetetty.

 

Sari Kujalan ääneen lukemana päätös kestää videolla reilusti yli minuutin ja päätös kuuluu näin:

 

 

 

Saitkos selvää?

 

 

Maaseutuvirasto eli Mavi toteaa, että se ei ota vastuuta vaikeaselkoisuudesta.

"Lauseen on kirjoittanut itsenäisesti elyssä päätöksen esittelijä ja sen on hyväksynyt päätöksen hyväksyjä. Heidän motiiveistaan en voi sanoa enempää, mutta Mavin näkökulmasta viljelijän suuntaan tuonkaltainen lause ei kyllä ole tarkoituksenmukainen. Sinänsä siinä ei ole virheitä, mutta asia kyllä hukkuu asetusten alle."

”Suurimpaan osaan niistä on ollut tarjolla paljon yksinkertaisempi versio samasta asiasta. Koska elykeskukset ovat kuitenkin tässä asiassa toimivaltaisia viranomaisia, he saavat itsenäisesti päättää millaiset perustelut päätöksiinsä kirjoittavat."

 

 

Ja sitten Mavin versio samasta asiasta:

 

 

”Maataloushallinnon rekistereissä 15.6.2015 olleiden tietojen perusteella on todettu, että vuoden 2015 tukioikeuksien haltijan tilalla oli enemmän tukioikeuksia hallinnassa kuin tukikelpoista pinta-alaa oli vuoden 2015 tukihaussa. Tukikelpoisen pinta-alan ylittävät tukioikeudet katsotaan ylimääräisiksi ja ne mitätöidään. Ylimääräiset tukioikeudet ovat mitätöityneet 16.6.2015, eivätkä ne ole enää käytettävissä vuoden 2016 tukihaussa tai tukihakuvuosina sen jälkeen. Ensisijaisesti on mitätöity tukioikeuksia, joiden arvo (Ђ/ha) on ollut alhaisin. Jos hallinnassa on ollut sekä omistettuja että vuokrattuja tukioikeuksia, niitä on mitätöity edellä mainitulla tavalla samassa suhteessa.”

 

 

Jos ja kun Ely-keskuksen vastaus viljelijälle on käsittämätön, niin eipä Mavin vaihtoehto saman asian ilmaisulle ole sen kummempi!

 

 

Kyllä Suomessa on paikka normien purkamiselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Koilliskeskus Tampereen Linnainmaalla - uutta ajattelua kaupunkilaisten palveluun!

Lauantai 1.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Monen palvelun keskus Koilliskeskus, aloitti toimintansa Linnainmaan Prisman yhteydessä 12.9.2016.

 

 

Sain eilen olla kutsuvieraana läsnä, kun Koilliskeskusta esiteltiin päättäjille.

 

 

Koilliskeskus on todellinen monitarjontapaikka, sillä siellä on samassa väljässä tilassa kirjasto, äitiys- ja lastenneuvola sekä nuorisotila.

 

 

Koilliskeskuksesta voi myös varata tiloja kokoustamiseen, tapahtumiin ja liikuntaharrastukseen tai vaikka pitää siellä oma taidenäyttely.

 

 

 

 

 

Linnainmaan Prisman kassaosastolta on selkeät opastukset Koilliskeskukseen, joka siis sijaitsee ”samojen kattojen alla”, kuin Linnainmaan Prisma.

 

 

 

 

 

Koilliskeskuksen lattioissa olevat opasteet ovat saaneet kiitosta käyttäjiltä ja selkeitä ne ovatkin.

 

 

 

 

 

Koilliskeskuksen rakentuminen on ollut Tampereen kaupungin monen eri yksikön yhteisponnistus ja yhteisponnistuksen vetäjänä on toiminut kokenut osaaja Mia Lumio.

 

 

 

 

 

Toimintakykyä ja terveyttä edistävistä palveluista ja ikäihmisten palveluista vastaava apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmalla) sekä Tampereen kaupunginvaltuuston kolmas varapuheenjohtaja Yrjö Schafeitel olivat mukana kutsuvierastilaisuudessa – keskustelin molempien Tampereen keskeisten päättäjien kanssa.

 

 

Tiedän, että Tampereen kaupungilla on suunnitelmia rakentaa Koilliskeskusta vastaava palvelukokonaisuus Lakalaivaan eli omakotitalomme ”naapuriin” ja sen toteuttamisaikataulusta keskustelin apulaispormestarin kanssa.

 

 

Totesimme apulaispormestari Mikko Aaltosen kanssa yhdessä, että toteuttamisaikataulussa viisi vuotta saattaa olla epärealistinen, mutta molemmat pidimme kymmenen vuoden aikataulua mahdollisena.

 

 

 

 

 

 

Pienenä huumorijuttuna taloa esitelleet työntekijät kertoivat, että heti Koilliskeskuksen avaamisen jälkeen kirjaston palautuspisteelle vastasyntyneen vauvan kanssa saapunut äiti oli ollut ihastunut, että Koilliskeskuksessa on palautuspiste!!

 

 **************

 

Tampereella Lielahti-keskuksella ja Koilliskeskuksella on hieman eri roolit, mutta molemmat ovat kaupunkilaisille tärkeitä.

 

 

Seuraavana lienee Tesoma-keskuksen aikaansaaminen, mutta pidän tärkeänä, että myös Etelä-Tampereelle kaavailtua Lakalaiva-keskusta päästään toteuttamaan mahdollisimman pian!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Paavo paikoillaan on!

Perjantai 30.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa oli taannoin, että Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrysen muotokuva on Keskustan puoluetoimistolla siirretty aulatilasta kellariin.

 

Googlaten löytyy 24.2.2016 tietoa, että Väyrysen muotokuva olisi silloisen puoluesihteeri Timo Laanisen työhuoneen seinällä – Yle oli tuolloin käynyt tarkistamassa tilanteen.

 

Minulla on uunituoretta tietoa Väyrysen muotokuvan sijainnista, sillä käydessäni eräässä seminaarissa Keskustan puoluetoimistolla17.9.2016, oli Väyrysen muotokuva palautettu aulatilan seinälle!

 

 

 

 

 

Paavo paikallaan!

 

 

 

Muut puheenjohtajat puoluetoimiston aulaseinällä:

 

 

 

 

 

Johannes Virolainen

 

 

 

 

 

Esko Aho

 

 

 

 

 

V. J. Sukselainen

 

 

 

Seinältä puuttuvat aktiivisessa politiikassa olevat

 

 

• Anneli Jäätteenmäki

• Matti Vanhanen

• Mari Kiviniemi

 

sekä tietysti Juha Sipilä!

 

 

 

Puoluetoimiston aulan seinälle ovat saaneet muotokuvansa myös

 

 

 

 

 

Urho Kekkonen

 

 

ja

 

 

 

 

 

Arvo Korsimo

 

 

Santeri Alkio katselee maailman menoa hyllykön päältä.

 

 

 

Kokonaan toinen asia on se, että ansaitseeko Paavo Väyrysen muotokuva paikkaa Keskustan puoluetoimiston parhaalla paikalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakkauden haudalla Vammelsuussa 12.7.2016

Tiistai 27.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Uusikirkko Vpl:n Vammelsuussa sijainnut Rakkauden hauta ja sen ortodoksikirkko olivat Karjalan kannaksen suosituimpia matkailukohteita ennen sotia.

 

 

Sota tuhosi ortodoksikirkon, mutta paikan merkitys jäi elämään.

 

 

Olen päässyt vierailemaan Rakkauden haudalla monesti ja viimeisin vierailuni sinne tapahtui viime kesän Kyröläismatkan aikana.

 

 

***************

 

Rakkauden hauta perustuu valtioneuvos Eugene Epafroditsh Kartavtsev´n ja hänen puolisonsa Maria Vsevolodna Kartavtsevan elämään.

 

 

 

 

 

Pariskunnalla oli Vammelsuussa komea datsa, Villa Merijoki.

 

 

Valtioneuvoksen ja hänen…

 

 

 

 

 

…kauniin vaimonsa onni kukoisti, mutta sitten Maria sairastui syöpään ja hän kuoli 1910.

 

 

 

 

 

Sureva valtioneuvos rakennutti vaimonsa muistoksi Vammelsuuhun pienen ortodoksikirkon ja Maria haudattiin kirkon edessä olevan ison luonnonkiven alle. Kirkko valmistui vuonna 1916.

 

 

 

 

 

 

********************

Valtioneuvos tilasi kuvanveistäjä Lisheviltä pronssipatsaan Mariasta ja hänen pehmolelustaan Nalle-karhusta. On olemassa kuvia ja olen ne itsekin nähnyt, joissa suomalaissotilaat ovat alkuperäisen Marian patsaan ja Nalle-karhun kanssa Marian haudalla olevan luonnonkiven päällä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Vammelsuun ortodoksikirkon nykypäivän raunioista, joilla viime kesänä sain taas kerran vierailla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

Luonnonkivi, jolle valtioneuvos pystytti Mariaa esittävän patsaan oli lähes seitsemänkymmentä vuotta tyhjä, mutta muutama vuosi sitten venäläiset hankkivat kivelle alkuperäispatsaan näköispatsaan – hieno teko venäläisiltä.  Olen kahdesti saanut vieralla paikalla, kun valkoinen Marian näköispatsas on ollut paikoillaan.

 

 

Tässä muutamia kuvia Marian nykyisestä patsaasta ja kuvia myös siitä Nalle-karhusta, joka oli alun perinkin samalla kivellä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

 

Vammelsuun ortodoksitemppelin alkuperäisestä kirkkoaidasta on jäljellä ainoastaan porttien avautumiskiskot.

 

 

 

 

 

Venäläiset ovat parin viime vuoden aikana hankkineet kirkkopolulle uudet portit.

Arvostan Vammelsuun ortodoksikirkon ja Rakkauden haudan vaalimistyötä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Seutujohtajan statusehdotukselle ristiriitainen vastaanotto"

Sunnuntai 25.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on lainattu 21.9.2016 ilmestyneestä Ylöjärven Uutiset –lehdestä – hyvintoimitettu lehti muuten.

 

 

Lehden päätoimittaja Matti Pukkinen on tiedustellut maakunnan johtavilta politiikoilta mielipidettä kummajaisesta nimeltään…

 

Tampereen kaupunkiseutu

Päätoimittajan kysymykseen vastanneen Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalon kanta on selkeästi hallituksen linjaa tukeva, kun hän toteaa kyselyssä seuraavaa (teksti on lainattu suoraan Ylöjärven Uutisten sivuilta):

 

 

*******************

 

 

”Kuppikunnat on lopetettava”

 

Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo antaa täyslaidallisen seutujohtaja Päivi Nurmisen kakkoskeskusstatusaikeille.

– En kannata Tampereen kasvukeskukselle omaa statusta, koska maan hallitus ei ole antamassa erityisasemaa pääkaupunkiseudullekaan maakunta- ja soteuudistuksessa, hän täräyttää.

– Maakuntauudistuksessa osapuolina ovat kunnat ja tulevat maakunnat. Tulevaisuudessa ei siis ole seutuhallintoa eikä virallisesti Tampereen kaupunkiseutua, keskustavaikuttaja jatkaa.

– Nyt on aika lopettaa virkahenkilövetoiset kuppikunnat, Alatalo jyrisee.

Hän huomauttaa, että jatkossa MAL-sopimukset tehdään valtion ja maakunnan kesken.

– Pirkanmaalaisten edun mukaista ei ole rakentaa aitaa kaupunkiseudun ympärille, Alatalo puhisee.

Keskustan kansanedustaja korostaa, ettei Tampereen enää tarvitse kilpailla kakkosstatuksen saamiseksi.

– Tampereen kaupunkiseudulla on jo kakkosasema. Uskon, että seutu pystyy pitämään sijansa ihan omilla toimillaan. Tässä ei tarvita erivapauksia maakunta- eikä sotehallinnon suhteen, Alatalo toistaa.

Hän teroittaa, että Tampereen seutu ja iso osa muuta Pirkanmaata ovat jo osa Suomen kasvukäytävää.

– Täällä on hyvät edellytykset lisätä elinvoimaa ja hyvinvointia satsaamalla elinkeinojen kehittämiseen, työllisyyteen, matkailuun sekä kulttuuriin, Alatalo toteaa.

 

 

*****************

 

Vahvaa ja oikeaa tekstiä koko Pirkanmaan senaattorilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki tiet vievät Keskustaan!

Tiistai 13.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella järjestettävillä Maanantaimarkkinoilla huolehdimme, että telttakatoksellamme ei ole seiniä.  Tämä antaa meille mahdollisuuden todeta näin:

 

 

”Meille saa tulla oikealta ja vasemmalta, edestä ja takaa – on meille tultukin!”

 

 

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti eilen piiritoimistolla kaikille avoimen kahvi- sekä kakkutarjoilutilaisuuden.

 

 

 

 

 

Näsilinnankadulta piiritoimistolle oli ohjaamassa Keskusta-viirit sekä pyöreät ”astinlaudat”, jotka ohjasivat tamperelaisia oikeaan osoitteeseen!

 

 

 

 

 

Jalkakäytävälle sijoitettu katujuliste lisäsi houkutusta poiketa kahville!

 

 

 

 

 

Emännät olivat varautuneet melkoiseen trafiikkiin ja ”Keskusta 110 v” – kakkuja olikin varattuna useita!

 

 

 

 

 

Ensimmäisen ”Keskusta 110 v” –kakun leikkasivat kansanedustajat Arto Pirttilahti (vasemmalta), Mikko Alatalo ja Pertti Hakanen yhdessä!

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden aluksi pääsin samaan kuvaan kahden senaattorin kanssa – vieraamme ristivät kuvaustilanteen näin: ”Seniori ja kaksi senaattoria!”  

Heti kuvanottamisen jälkeen myös maakuntamme kolmas senaattori eli Mikko Alatalo saapui paikalle.

 

 

*******************

 

 

Juhlatilaisuudessa puhuivat

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen

 

 

 

Kiitokset emännillemme hienoista tarjoiluista ja kiitokset kansanedustajillemme valaisevista puheenvuoroista – pidimme puheistanne ja osaamme arvostaa työtänne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin kirkkopyhä Luopioisissa oli onnistunut tilaisuus

Maanantai 12.9.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys järjesti eilen Luopioisissa Eläkeliiton Pirkanmaan piirin kirkkopyhän.

 

 

Meitä tamperelaisia oli matkassa pikkubussillinen.

 

 

 

 

 

Ennen kirkonmenojen alkua sain linssini eteen yhdistyksemme kansallispukuisen varapuheenjohtaja Marja Vainikan ja yhdistyksemme sihteerin Pirkko Tilviksen – takana Luopioisten kirkko.

 

 

 

 

 

Kappalainen Janne Vesto esitteli kirkon ennen jumalanpalveluksen alkamista ja toimi myös liturgina sekä piti saarnan.

 

 

 

 

 

Oli mukavaa, kun jumalanpalveluksen jälkeen kappalainen Janne Vesto ja Päivi Kosonen esittivät Luopioisten kirkosta kertovan laulelman yhdessä kirkkokuoron kanssa.

 

 

 

 

 

Kirkonmenojen jälkeen Eläkeliiton kirkkoväki kokoontui kunniakäynnille sankarihaudoille ja…

 

 

 

 

 

…Karjalaan jääneiden muistomerkille.

 

 

**************

 

 

 

Kirkonmenojen jälkeen Aitoon Honkalassa pidetyn kirkkopyhäjuhlan avasi Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen puheenjohtaja Markku Saarela.

 

 

Saimme jälleen kerran todeta, että Markulla on sana hallussaan!

 

 

 

 

 

Sydänhämeen yhdistyksen Kööri-kuoro esiintyi…

 

 

 

 

 

…johtajansa Reima Ojalan johdolla ja hänen sekä Ritva Ojalan säestämänä.

 

 

 

 

 

Rovasti Marjatta Koskenvesa totesi pakinassaan, että on ollut eläkkeellä 16 vuotta, mutta joka päivä hän löytää eläkeläiselämästään jotain uutta.

 

 

Juhlayleisö kuunteli rovastin pakinan tarkkaavaisena.

 

 

 

 

 

Piirin tervehdyksen kirkkopyhäväelle toi toiminnanjohtaja Elina Paukkunen.

 

Elina kertoi, että piirissä on ensi vuoden aktiviteetit jo hahmottumassa.  Nyt on meidän yhdistyksissä synkronoitava omat matkamme ja muut toimintamme siten, että piirin johtamien toimintojen kanssa ei tule päällekkäisyyksiä.

 

 

 

 

 

Sydänhämeen yhdistyksen varapuheenjohtaja Jukka Lindfors totesi aluksi, että varapuheenjohtajan päätössanat saavat olla pituudeltaan vain korkeintaan puolet puheenjohtajan tervetulosanoista.

 

 

Hyvin Jukka selvisi puheestaan asiasisällöltään ja myös puheensa pituuden osalta!

 

 

 

 

 

Yhdessä laulettu ”Soi kunniaksi Luojan” päätti onnistuneen kirkkopyhätilaisuuden!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vasta maalissa jaetaan palkinnot

Keskiviikko 7.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikka-aktivistit ovat meuhkanneet ratikan erinomaisuutta jo vuosikausia.

 

 

Ratikka-aktivistien naamat alkavat olla vakavia, sillä mm. toissapäivänä julkistetut tiedot eivät lupaa hyvää ratikalle.

 

 

Ratikkaintoilijat saivat kylmää vettä niskaansa, kun heidän aiemmin toitottavansa 250 miljoonaa euroa muuttui 283 miljoonaksi euroksi eli ”kantasumma” nousi yhdessä tömäyksessä pitkälti yli 10 %.

 

 

Kun uuteen kantasummaan lisätään vaunuhankinnan kustannusarvio ja ratikan vaatimien infra-uudistusten kustannusarviot, ollaankin jo 450 miljoonassa eurossa.

 

 

Neljäsataaviisikymmentä miljoonaa euroa on tyystin toista kuin ratikka-aktiivien markkinoima 250 miljoonaa euroa!

 

 

Seurasin eilen ns. toisella silmällä facebookissa käytyä ratikkakeskustelua ja siellä oli ratikkauskovaisilla vahva sordiino päällä viesteissään.

 

 

Muistutan tässäkin yhteydessä laajaa lukijajoukkoani yhdestä tärkeästä seikasta:

 

 

Tampereella kaikkien vähääkään suurempien hankkeiden todellinen toteutunut kustannus on vähintään kaksinkertaistunut budjettiin verrattuna ja kun ratikan ns. virallinen kustannusarvio nyt on 450 miljoonaa euroa, niin puhumme todella miljardiluokan hukkainvestoinnista!

 

 

• vanhan tavara-aseman siirron ensimmäinen kustannusarvio oli 700.000 euroa ja nyt puhumme 3,2 miljoonasta eurosta eli alkuperäinen kustannusarvio on Tampereen tapaan viisinkertaistumassa!

 

On perin ymmärrettävää, että Tampereen ratikkauskovaiset ovat toissapäiväisen kustannusarviojulkistuksen jälkeen allapäin ja pahoillamielin!

 

 

Saavat ollakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle!

Perjantai 26.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Toistan tämän juttuni otsikossa tunnuslauseeni Tampereen ratikasta.

 

 

 

 

 

Sain eilen olla mukana mielenkiintoisessa tilaisuudessa, jossa kattoteemana oli

 

 

”Sähköbussi vai raitiotie Hämeenkadulle?”

 

 

Tilaisuudessa oli mukana osanottajia Tampereen kaikista valtuustoryhmistä – vain Vihreät loistivat poissaolollaan.

 

 

En ole kateellinen, kun tilaisuuden alustajien kantava teema sivusi omaa tunnuslausettani, sillä heidän tunnuslauseensa oli

 

 

”Ilmainen sähköbussiliikenne Hämeenkadulle!”

 

 

 

Vastustan Tampereen ratikkaa ja tiedän, että pelkkä vastustaminen ei riitä, vaan pitää pystyä esittämään vaihtoehtoinen tapa edetä.

 

 

Sain eilen vahvat eväät vaihtoehtoiselle suunnitelmalle.

 

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä selostaa tarkemmin eilen kuulemaani suunnitelmaa, mutta jo nyt voidaan todeta, että läpi Tampereen rytistävälle ratikalle ja ratikan lisäksi jatkavalle massiiviselle bussiliikenteelle Hämeenkadulla on olemassa vaihtoehto.

 

 

Vaihtoehto on se, että Hämeenkadulla kulkee vain sähköbussi nonstop-linjana Pyynikintorin ja Sampolan aukion välillä.

 

 

Minulta lainattuna ajatuksena on se, että Pyynikintorin ja Sampolan aukion välinen sähköbussilinja on ilmainen!

 

Vuoroväli vuorokaudenajasta riippuen olisi 30 sekunnista viiteen minuuttiin!

 

 **************

 

Tykästyin ehdotukseen ja en ole lainkaan pahoillani, jos teemani…

 

 

”Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne koko Tampereelle”

 

 

…jalostuisikin muotoon…

 

 

”Ilmainen sähköbussiliikenne Hämeenkadulle”!

 

 

 

Voitte olla varmoja, että tulen tällä saitilla palaamaan eilen kuulemaani ja kokemaani lähipäivinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhan tavara-aseman järjetön siirtokysymys polttelee tamperelaisten poliitikkojen kynsiä - hyvä niin!

Torstai 25.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Vanhan tavara-aseman 24 metrin pituisen siirtotaipaleen piti alun perin maksaa 700.000 euroa, mutta eri vaiheiden jälkeen siirtourakan hintalappu on nyt kohonnut 3,2 miljoonaan euroon.

 

 

Siirrosta vastaavan yrityksen valitseminen oli esillä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa 22.6.2016.

 

 

Johtokunta päätti yrityksen valitsemisesta, mutta minä jätin päätöksestä eriävän mielipiteen ja vaadin, että asia palautetaan kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun.

 

 

Tavoittelin eriävällä mielipiteelläni sitä, että kaupunginhallitukseen poliittisella mandaatilla valitut luottamushenkilöt joutuvat paljastamaan korttinsa eli sen, että ovatko he valmiit sijoittamaan Tampereen kaupungin varoja 3,2 miljoonaa euroa epävarmimmistakin hankkeista epävarmimpaan.

 

 

Saavutin tavoitteeni ja kaupunginhallitus käsittelikin asiaa kokouksessaan 15.8.2016 ja yllätyin, kun konsernijohtaja Yli-Rajala esitti suostumuksen antamista järjettömään 3,2 miljoonan euron hintaan.

 

 

Onneksi kaupunginhallituksessa on poliittisesti valittuja henkilöitä ja kaupunginhallitus jätti asian pöydälle – asia alkoi ilmiselvästi polttamaan päättäjien kynsiä.

 

 

Tässä ote kaupunginhallituksen päätöksestä 15.8.2016:

 

 

 

 

Päätösehdotus. Konsernijohtaja Yli-Rajala:

 

	Kaupunginhallitus päättää
	antaa tilaajan suostumuksen sille, että tavoitekustannus ylittyy siten, että kokonaiskustannus on enintään 3,2 milj. euroa.
	Puheenjohtaja tiedusteli myönnetäänkö tässä asiassa läsnäolo- ja puheoikeus johtaja Mikko Nurmiselle ja toimitusjohtaja Milko Tietäväiselle. Kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä oikeus myönnettiin.
	Merkittiin, että Nurminen ja Tietäväinen olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana klo 13.09–14.44 ja poistuivat ennen päätöksentekoa.
	Merkittiin, että Sanna Marin saapui kokoukseen klo 13.12.
	Asian käsittelyn kuluessa Ilkka Sasi ehdotti, että asia jätetään pöydälle.
	Atanas Aleksovski kannatti Sasin ehdotusta.
	Puheenjohtaja tiedusteli Sasin pöydällepanoehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.
Päätös	Asia jätettiin pöydälle.

********************

 

Oletan, että Tampereen kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudestaan ensi maanantaina eli 29.8.2016 pitämässään kokouksessa.

 

 

Voitte olla varmoja, että seuraan tarkasti ketkä ovat valmiit hutlaamaan Tampereen kaupungin varoja 3,2 miljoonaa euroa järjettömään hankkeeseen.

 

 

Lopullisen päätöksen asiasta tekee Tampereen kaupunginvaltuusto ja se tapahtuu ilmeisesti 12.9.2016 pidettävässä kaupunginvaltuuston kokouksessa.

 

 

Arvatkaas, että tulenko seuraamaan miten ja ketkä kaupunginvaltuutetut tulevat kannattamaan järjettömään hankkeeseen ryhtymistä!

Jos pystyn eriävällä mielipiteelläni vaikuttamaan, että järjettömään hankkeeseen ei ryhdytä, "olen kokouspalkkioni ansainnut"!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eräät tamperelaiset kulttuurivaikuttajat ovat saaneet viimeisen leposijansa Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyydestä

Maanantai 22.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla 18.8.2016 oli onnistunut aktiviteetti, vaikka etukäteen vastuuhenkilömme kanssa opastuksen sopinut opas pettikin meidät ja oli unohtanut koko jutun.

 

 

Kiitokset Tampereen seurakuntien henkilöstölle, joka pelasti sen mitä pelastettavissa oli eli he toimittivat meille kartat, joista ilmeni eräiden merkkihenkilöiden haudat Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

 

 

Kalevankankaan hautausmaan pääportti sijaitsee osoitteessa Hautausmaankatu 5.

 

 

Eräiden tamperelaisten kulttuurihenkilöiden haudat sijaitsevat lähellä hautausmaan pääporttia ja tässä näistä haudoista muutama kuva:

 

 

 

 

 

Juice Leskinen 1950 – 2006.

 

 

Hautamonumentin on veistänyt taiteilija Timo Hannunen. Mustasta graniitista tehty monumentti on kaksi metriä korkea ja painaa noin neljä tonnia.

 

 

 

 

 

Väinö Linna syntyi 20.12.1920 ja menehtyi keuhkosyöpään 21.4.1999.

 

 

 

 

 

Veikko Sinisalo 30.9.1926 – 16.12.2003.

 

 

 

 

 

Runoilija Yrjö Jylhän hauta vaati hieman pidemmän etsimisen, mutta löysin sen kuitenkin.

 

 

Jylhä syntyi 21.7.1903 Tampereella ja kuoli oman käden kautta 30.12.1956 Turussa.

 

 

Yrjö Jylhän runo ”Kaivo” on lempirunoni ja olen kerran päässyt käymään Taipaleenjoen taisteluiden takamaastossa sijaitsevalla kaivolla.

 

 

 

************

 

 

Useiden merkkihenkilöiden hautoja jäi minulta 18.8.2016 löytämättä ja se onkin lähiaikojen haasteenani, jotta pääsisin käymään niillä.

Täytyy luonnollisesti muistaa, että jokainen mm. Kalevankankaalle haudattu on tasavertainen sinne ja muille hautausmaille haudattujen kanssa, sillä kenenkään käärinliinoissa ei ole taskuja, joihin voisi taltioida maallisen vaelluksen aikana kerättyjä omaisuuksia tai täällä ansaittuja esim. taiteellisia ansioita!

 

-Esko Erkkilä-

Impilahden kirkon urut soivat nyt Tiistenjoen kirkossa

Tiistai 16.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Pontimena tälle kirjoitukselle oli se, kun eräs facebook-kaverini kertoi poikenneensa Tiistenjoen kirkossa.

 

 

Muistelin, että olen kirjoittanut jutun käynnistäni Tiistenjoen kirkossa, mutta google-haut ”Esko Erkkilä Tiistenjoki” ja ”Esko Erkkilä Tiistenjoen kirkko” eivät antaneet yhtään osumaa.

 

 

Nyt siis paikkaamaan tilanne:

 

 

 

Tiistenjoki on vireä kylä Lapuan kaupungissa, jossa se sijaitsee kantatie 66:n varrella, kun Lapualta lähdetään kohti Kuortanetta, Alavusta ja saapuen lopulta Virroille.

 

 

Poikkesin viitisentoista vuotta sitten tutustumaan Tiistenjoen kirkkoon, joka on kylän keskustassa.

 

 

Kyse oli arkipäivästä, mutta kirkon touhukas suntio oli paikalla ja alkoi esittelemään minulle kirkkoa.

 

 

Esittelyn aluksi tuli esille, että kirkossa olevat urut ovat alkujaan olleet Impilahden kirkossa.

 

 

Suntion maininta Impilahden kirkosta herätti kiinnostukseni ja olinkin tyytyväinen, kun suntio kutsui minut tutustumaan Tiistenjoen kirkon urkuihin.

 

 

Kiipesimme ahtaita portaita urkuparven taakse ja sain nähdä alkujaan Impilahden kirkossa toimineiden urkujen toiminnan.

 

 

Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut on asennettu Tiistenjoen kirkkoon vuonna 1953. Alunperin urut on asennettu Impilahden kirkkoon vuonna 1937 eli kaksi vuotta ennen Talvisodan alkamista.

 

 

Ollessani matkalla Sortavalasta Aunukseen tapaan pyytää matkanjohtajaa poikkeamaan Impilahden kautta – yleensä matkanjohtajat suostuvat pyyntööni, sillä osaan kertoa ”mutkan” aikana useita mielenkiintoisia seikkoja.

 

 

Impilahden kirkkoraunioiden kohdalla on paikallaan kertoa, että Impilahden kirkossa olleet urut soivat nykyään Lapualla Tiistenjoen kirkossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Tämän jutun julkaisemisen jälkeen olen parin päivän kuluttua varma, että googlehaku ”Esko Erkkilä Tiistenjoki” tai ”Esko Erkkilä Tiistenjoen kirkko” tuovat tulosta!

Toki ounastelimme saavamme suuren suosion, mutta kyllä suosio yllätti!

Maanantai 15.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistui eilen Tampereen Hämeenpuistossa järjestettyyn Puistofiestaan ja osastomme saama suosio yllätti meidät kaikki.

 

 

Oli mukava kuulla myönteistä palautetta Keskustan valtakunnallisesta toiminnasta ja siitä toiminnasta, jota Tampereen Keskusta on Tampereen kunnallispolitiikassa viime aikoina toteuttanut.

 

 

Osastomme teema oli

 

 

Kepeästi Keskustalaisesti kaupungin kehittämisestä kesäpäivänä! 

 

 

Tarjosimme osastollamme kahvia, teetä, mehua, pipareita sekä lapsille ja lapsenmielisille ilmapalloja.

 

 

 

Pieni kuvakertomus onnistuneesta tapahtumasta tässä:

 

 

 

 

 

Pyysin ilmoittautumisvaiheessa osastomme paikaksi ”Minna Canth´n patsaan tienoota” ja saimmekin paikaksemme täsmälleen Minna Canth´n patsaan edustan.

 

 

 

 

 

Minna Canth Hämeenpuistossa.

 

 

 

 

 

Viime vuonna Puistofiestassa vieraili 20.000 tamperelaista ja tänä vuonna tuo määrä taisi ylittyä.

 

 

 

 

 

Ensimmäisen Keskusta-ilmapallon sai tyytyväinen koiravieraamme paljon ennen kuin tapahtuma virallisesti avattiin!

 

 

 

 

 

Keskustan osasto näkyi jo kauas, sillä rakensimme Keskusta-ilmapalloista kauaksi näkyvän ja taivasta tavoittelevan ilmapalloketjun.

 

 

 

 

 

Keskustan osaston kiinnostavuutta ja luottamusta Keskustaan lisäsi se juliste, jossa kerroimme viimeisimmän YLE-gallupin tulokset – Keskusta ylivoimaisesti suosituin puolue 21,8 %:n kannatuksella!

 

 

 

 

 

Kirsti Silen Tampereen Teiskosta,…

 

 

 

 

 

…Pirkanmaan Keskustanaisten toiminnanjohtaja, yrittäjä Pilvi Kärkelä…

 

 

 

 

 

…Tampereen tarkastuslautakunnan varajäsen Eeva Tuokko ja sadan maratonin mies Johannes Jonov olivat ratkaisevassa roolissa, jotta pystyimme tarjoamaan Keskustasta kiinnostuneille riittävästi kahvia, mehua ja lapsille ilmapalloja.

 

Oli hienoa kokea pienoista riittämättömyyttä sen kiinnostuksen tyydyttämiseksi, jota väki osoitti Keskustaa kohtaan!

 

 

 

 

 

Puolenpäivän jälkeen sovitusti osastolle ilmestynyt kansanedustaja Mikko Alatalo lisäsi tungosta osastollamme, sillä monet halusivat kuulla senaattorin mielipiteitä ja evästää häntä Suomen kuntoonlaittamisessa.

 

 

Tässä Mikko Alatalo on yhdessä Tampereen erään keskeisen kulttuuripersoonan kulttuuriohjaaja Tuula Kivistön seurassa.

 

 

 

 

 

Keskusta-aktiivi Rachel Mbugua osaa tarttua työhön kuin työhön ja tässä hän seurassani täyttää ilmapalloja lapsille.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja Minna Sarvijärvi,…

 

 

 

 

 

…Keskusta-aktiivi Kaisa Leppänen,…

 

 

 

 

 

…Keskustan edustajana Sara Hildenin taidemuseon johtokunnassa toimiva Maarit Suonsivu ja…

 

 

 

 

 

 

…Pasi Kajarinne muodostivat sen ydinporukan, jotka Keskustan talkoolaisina huolehtivat Keskustan esiintymisestä Puistofiestassa 14.8.2016.

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana kiitän kunnallisjärjestömme ja piirin aktiiveja, jotka talkootyöllään mahdollistivat kerrassaan hienon tapahtuman.

 

 

Suurimmat kiitokset osoitan niille tamperelaisille ja pirkanmaalaisille, jotka poikkesivat osastollamme ja kannustivat Keskustaa jatkamaan Suomen kuntoonlaittamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-