Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaanTorstai 3.3.2016 - -Esko Erkkilä- Tamperelainen on kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Tampereella – lehti jaetaan postilaatikoihin keskiviikkoisin ja lauantaisin; lehden jakelu on 136.000 kappaletta.
Lehti julkaisi eilen ilmestyneessä numerossaan kirjoitukseni, jossa esitin, että Tampereen Poliisitalon yleisötiloissa oleva kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 veistämä Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsiversio pitäisi siirtää arvokkaampaan paikkaan.
Kirjoitukseni näytti lehden sivuilla tältä ja tässä kirjoitukseni julkaistussa muodossa:
*********************
Paavo Nurmen kipsivedos arvokkaampaan paikkaan
Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Wäinö Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterin kirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.
Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Poliisitalon yleisöaulassa on kipsiversio Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.
Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita. Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.
Ehdotan, että Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään sen arvoa edellyttämä paikka. Yksi varteenotettava olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.
Esko Erkkilä Tampere
*****************
Kuvasin patsaan passinhakumatkallani 16.2.2016 ja Tamperelainen julkaisi kuvani juttuni ohessa.
Annoin Tamperelainen-lehdelle luvan fiksata juttuani ja toimitus oli aivan oikein lyhentänytkin sitä.
Tässä alkuperäinen juttuni:
*******************
Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan
Akateemikko, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistokset ovat vahvasti esillä Tampereella.
Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterinkirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.
Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Tampereen Poliisitalon yleisöaulan syrjätilassa on kipsiversio akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.
Tutkin asiaa ja sain selville, että Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita. Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.
Maailma on 65 vuodessa muuttunut ja nyt asiaan pitää saada muutos.
Poliisitalon yleisöaula ei varmasti kenenkään mielestä ole oikea paikka kansallisesti arvokkaan taideteoksen sijoituspaikaksi. Hauras kipsivedos on Poliisitalon yleisöaulassa alttiina tahalliselle ilkivallalle ja esimerkiksi lasten aiheuttamille vaurioille. Poliisitalon yleisöaulassa tuskaisina vuoroaan odottavat kansalaiset eivät ole virittyneet paneutumaan kansallisesti tärkeän taideteoksen tarkasteluun.
Ehdotan, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään nopeasti sen arvoa edellyttämä paikka.
Vanhan kirjastotalon edessä nyt sijaitseva Aleksis Kiven muistomerkki merkitsee, että yksi varteenotettava sijoituspaikka olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.
Vanhan kirjastotalon muuttaminen Kulttuuri- ja järjestötaloksi on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi 7.3.2016 ja esitän, että silloin huomioidaan myös se, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsas voitaisiin siirtää sinne kansalaisten ihailtavaksi.
Esko Erkkilä Tampere
********************
Tärkeintä on, että Paavo Nurmen juoksijapatsas lähiaikoina pääsisi sellaiseen ympäristöön, jonka se on ansainnut!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Paavo Nurmi, Paavo Nurmen juoksijapatsas, Wäinö Aaltonen, kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen, akateemikko Wäinö Aaltonen, Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä, Kauppias, Aleksis Kiven muistomerkki, Vanha Kirjastotalo, Osuustoimintamuistomerkki, Suru, |
Tampereen investoinnit: Älyttömät ja tuottavatTorstai 25.2.2016 - -Esko Erkkilä- Tampereen ratikkaa ajavat ja sitä puolustavat ovat pääosin julkisen puolen palveluksessa tai ovat muuten syrjässä siitä joukosta, joka luo jokapäiväisellä työllään Tampereelle hyvinvointia.
Tampereella järjestettiin tiistaina 23.2.2016 tilaisuus, jossa ratikan puolestapuhujat olivat hinanneet paikalle jopa norjalaisen Bergenin kaupungin edustajat.
Tilaisuudessa Tampereen Kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen oli todennut, että puolet kauppakamarin jäsenistä näkee, ettei ratikalla ole suurta merkitystä.
Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen on ongelman ytimessä, kun hän Tamperelainen-lehdessä 12.12.2015 julkaistussa haastattelussaan toteaa yks´kantaan:
Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis.
Toimitusjohtaja Eskelinen niputtaa haastattelussaan Tampereen investoinnit kahteen ryhmään:
Älyttömät ja tuottavat.
”Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Kansiareena-hanke ja asemanseudun kehittäminen. Ne palvelevat koko seutukuntaa. Älyttömät ovat niitä, jotka eivät palvele koko seutukuntaa” - näin toteaa toimitusjohtaja Antti Eskelinen.
Tamperelainen-lehden toimittaja kysyy lehtijutun lopuksi Eskeliseltä seuraavaa:
Olisiko raitiotiehanke siis toteutuessaan älytön investointi?
Eskelinen vastaa näin: ”Sellainen on älytön investointi, joka ei palvele kokonaista seutukuntaa.”
Kauppakamari edustaa niitä tahoja, jotka viime kädessä joutuvat maksamaan älyttömätkin investoinnit ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen päättäjät tulevat järkiinsä ja torppaavat mielettömän ratikkahankkeen!
Kiitän Jari Alasta sekä Antti Eskelistä ja totean, että pidän entistä viisaampana esitystäni joka kuuluu lyhyesti:
Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen älyttömät investoinnit, Tampereen tuottavat investoinnit, Tampereen investoinnit, Tampereen Kauppakamari. Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne, Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis, |
Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissaLauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä- Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.
Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.
Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.
Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.
Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!
Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!
Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:
Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.
Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirkolliskokousvaalit, hiippakuntavaalit, Tampereen hiippakunta, Messukylän seurakunta, Tampereen Eteläinen seurakunta, Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta, vaaliasiamies, |
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee!Torstai 11.2.2016 - -Esko Erkkilä- Aamulehti julkaisi ratikkaa koskevan mielipidekirjoitukseni tiistaina 9.2.2016.
Julkaisin sen eilen omilla fb-sivuillani sekä myös näillä nettisivuillani – se julkaistiin myös Tampereen Keskustan fb-sivuilla.
Eräs fb-kaveristani jakoi sen myös ”Ratikka Tampereelle” –fb-sivuille ja siitäkös elämä nousi.
Hyvä että jakoi ja hyvä, että älämölö nousi, sillä nyt saatiin kunnon aihe täysin tarpeettomasta Tampereen ratikasta.
******************
Syyllistyn nyt hieman epäasialliseen juttuun, kun muistelen jonkun parkettien partaveitsen kertoneen, että hän kysyy aina tanssiin hakemaltaan naiselta, että mennäänkö heti huoneeseeni ja tehdään temput.
Parkettien partaveitsi jatkoi, että kyllä tulee korvilla, mutta on hän saanut naidakin!
Ratikkajutustani saamani palautteen pohjalta totean, että paljon on tullut ratikkauskovaisilta moitteita, mutta vielä enemmän olen saanut tunnustusta kirjoituksestani!
*****************
Uskon, että mielipidekirjoitukseni tuloksena monet ratikkaan kriittisesti suhtautuvat uskaltavat nyt tulla mielipiteineen julkisuuteen ja saamme torpattua täysin turhan hankkeen.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne, Tampereen ratikka, |
Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne Tampereelle!Keskiviikko 10.2.2016 - -Esko Erkkilä- Aamulehti julkaisi eilen ”Lukijalta” –palstallaan mielipidekirjoitukseni, jossa esitän, että ratikkaan suunnitelluilla rahoilla järjestettäisiin ilmainen joukkoliikenne Tampereelle.
Mielipidekirjoitukseni kuului näin:
********************
Ratikkarahoilla mahdollistettaisiin ilmainen joukkoliikenneTampereen joukkoliikenteen tulostavoite vuodelle 2015 oli tappiollinen noin 12 miljoonaa euroa.
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen ratikka, Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne Tampereelle, Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne, |
Keskusta-johtoinen hallitus panostaa tiestön ja rataverkoston korjausvelkaanSunnuntai 7.2.2016 - -Esko Erkkilä- Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi perjantaina 5.2.2016, minne tiestön ja rataverkon korjausvelkaraha kohdennetaan. Nyt jaettava rahasumma on 600 miljoonaa euroa.
Tienpintoihin ja tierakenteisiin käytetään 325 miljoonaa euroa. Rataverkostoon käytetään 223 miljoonaa euroa.
Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Alatalo on tyytyväinen hallituksen päätöksestä.
”On erittäin merkittävää, että saamme nyt seututeitä kuntoon. Myös päätiet saavat rahaa. Päätöksellä on suuri vaikutus työllisyyden ja liikenneturvallisuuden kannalta.”
Myös kansanedustaja Arto Pirttilahti on tyytyväinen hallituksen päätökseen. Pirttilahti toteaa, että nyt julkistetulla listalla on useita sellaisia kohteita, joille hän yritti viime vaalikaudella saada rahoitusta.
Kansanedustaja Pertti Hakanen on tyytyväinen, että vaikuttamistyö tuottaa nyt tulosta.
Hakanen uskoo, että sillä oli merkitystä, kun kesällä saatiin ministeri Anne Berner tutustumaan Pirkanmaan tieasioihin.
Kiitokset Juha Sipilän hallitukselle, että teiden ja rataverkon korjausvelkaa pystytään nyt hieman lyhentämään.
Erityiskiitokset Keskustan Pirkanmaan kansanedustajille, kun moniin maakunnan kohteisiin nyt saatiin rahaa - olette paikkanne ansainneet!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hallitus panostaa teiden ja rataverkon korjausvelkaan, Juha Sipilän hallitus, Liikenne- ja viestintävaliokunta, Liikene- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Alatalo, kansanedustaja Arto Pirttilahti, kansanedustaja Pertti Hakanen, |
Tampere on tänään ja huomenna Suomen keskustalaisin paikkakunta!Lauantai 6.2.2016 - -Esko Erkkilä- Keskustan Politiikka- ja toimintapäivät alkavat tänään Tampereen Yliopistolla klo 9.00.
Politiikka- ja toimintapäivät ovat Keskustalla puoluekokouksen jälkeen toiseksi suurin tapahtuma ja se merkitseekin, että puoluejohdon, kaikkien ministereiden sekä lähes kaikkien kansanedustajien lisäksi kaupunkiimme saapuu n. 500 keskustalaista ympäri maata.
Tapahtuma jakaantuu aloitustilaisuuden jälkeen eri teemojen tiimoilta tapahtuviin seminaareihin.
Keskusta on yhteistyökykyinen ja yhteistyöhaluinen myös muiden puolueiden kanssa ja saammekin kuulla mm. kokoomuksen ministeri Sanni Gran-Laasosta sekä vihreiden Pekka Haavistoa. Muistan, kun edellisillä politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä vieraanamme oli SDP:n Mikael Jungner.
Mainitsinkin jo, että kaikki Keskustan ministerit ovat Juha Sipilän johdolla paikalla.
Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on osavastuussa huomenna Koskikeskuksen lavalla järjestettävän kolmituntisen tilaisuuden junailemisesta.
Koskikeskuksen tilaisuuden ohjelma alla:
**********************
Ryhdyin kunnallispolitiikkaan vuonna 2008 järjestetyissä kunnallisvaaleissa ja olen sen jälkeen osallistunut Lahden, Rovaniemen ja Turun puoluekokouksiin sekä kaikille politiikka- ja toimintapäiville.
On luonnollista, että kaikki tapahtumat ovat kohdaltani tapahtuneet omarahoituksellisesti ja niin tulee tapahtumaan myös tänään sekä huomenna.
Vielä tänään ehtii tulemaan mukaan vaikka ilmoittautumisaika onkin jo umpeutunut.
Koskikeskuksen tilaisuus on ilmainen ja toivottelenkin kaikki sinne tervetulleiksi!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Koskikeskus, Keskustan politiikka- ja toimintapäivät, Juha Sipilä, Juha Rehula, Olli Rehn, Kimmo Tiilikainen, Anne Berner, Anu Vehviläinen, Timo Laaninen, Annika Saarikko, |
Linssiluteena!Tiistai 19.1.2016 - -Esko Erkkilä- Tutkailin viime syksyn aikana kuvaamani parin muistikortin sisältöä ja huomasin, että varsin moneen kuvaan olen itsekin ehtinyt johtavien poliitikkojen kanssa.
Tässä pienoinen kimara kuvistani, joissa kameraani on räpsytellyt joku muu kuin minä.
Eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkarinen vieraili Ikaalisten torilla 5.8.2015 ja pääsin ensimmäisten joukossa toivottelemaan hänet sinne tervetulleeksi.
Kansanedustaja Arto Pirttilahti oli mukana 9.8.2015 Tampereella järjestetyssä ”Hämeenpuiston Puistofiesta” –tapahtumassa…
…ja siellä saimme tavata suuren joukon sellaisia tamperelaisia, jotka eivät tavallisesti liiku poliittisissa tilaisuuksissa.
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen järjesti kansalaisaloitettaan vauhdittaneen yleisötilaisuuden Tampereella Kirjastotalo Metsossa 18.8.2015 ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana sain toivotella Paavon tervetulleeksi Tampereelle.
Yli 200 henkeä vetävä Pietilä-sali oli ylibuukattu jo paljon ennen tilaisuuden alkamista ja yleisö antoi raikuvat suosionosoitukset Paavolle, kun hän tuli saliin! On tuo Paavo ihmemies!
Keskustan Pirkanmaan piirikokous järjestettiin Parkanossa Keskustan (omalla!!) koululla 14.11.2015 ja siellä pääsin juttelemaan kansanedustaja Pertti Hakasen…
…ja kansanedustaja Arto Pirttilahden kanssa. Mitäs me agrologit!
Tampereen Torikauppiasyhdistyksen Maanantaimarkkinat järjestetään Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina ja Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu aina näille markkinoille.
Tampereen Joulumakkinatorin vuoksi joulukuun Maanantaimarkkinat järjestettiin viime vuonna jo 23.11.2015 ja siellä otimme Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön sihteerin Raija Moilasen kanssa kansanedustaja Mikko Alatalon keskellemme kuvausta varten – kuvasta tuli kohtuullisen onnistunut!
"Ministerikuvaan" pääsin kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kanssa 3.11.2015 Tampere-talolla järjestetyn Seutupäivän aikana. Kuvassa keskellä takana Keskustanaisten Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Minna Sarvijärvi.
Päätän tämän kuvakimarani kuvaan, jossa poseeraan Seija Alatalon kanssa Tampere-talossa 21.10.2015. Seijalla on hieno kukkakimppu kädessään, jonka hän hetken kuluttua antoi ”omalle tärkeimmälleen” Mikon hienon juhlakonsertin päätteeksi!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: linssilude, Mauri Pekkarinen, Arto Pirttilahti, Paavo Väyrynen, Pertti Hakanen, Mikko Alatalo, Hämeenpuiston Puistofiesta, Anu Vehviläinen, |
Sote-uudistus on ministeri Juha Rehulan jämerässä ohjauksessaLauantai 16.1.2016 - -Esko Erkkilä- Puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti eilen Tampereella yhdessä Keskustan Pirkanmaan piirin kanssa aamiaisbuffet-tilaisuuden, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertoi sote-uudistuksen etenemisestä.
Varhaisesta aamuhetkestä huolimatta saimme Näsilinnankadulla sijaitsevan Linkosuon kahvilan tupaten täyteen sote-uudistuksesta kiinnostunutta yleisöä.
Ministeri Juha Rehula totesi esityksessään mm. näin:
Tilaisuuden juontajina toimivat kansanedustaja Arto Pirttilahti…
…ja kansanedustaja Mikko Alatalo.
Oli kieltämättä miellyttävää, kun keskusteluni ministeri Juha Rehulan kanssa kiertyi keskinäisen kehumisen kerhoksi, mutta niin siinä vaan kävi!
Olen huomannut sen ennenkin ja annan suuren arvon sille, että ministeri Rehula muistaa minut ja muistaa eri yhteyksissä sen myös mainita!
Tässä esimerkki siitä arvostuksesta, jonka ministeri Rehula minulle suo - tekstit ovat ilmestyneet facebookiin tuon ylläolevan kuvan julkaisemisen jälkeen!
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Rehula, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, Arto Pirttilahti, Mikko Alatalo, |
Näinä hetkinä pitää tiedostaa, että ministereiden on tärkeintä olla päätöksentekopaikallaKeskiviikko 13.1.2016 - -Esko Erkkilä- Sain eilen myöhään iltapäivällä tiedon, että perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan Tampereelle ensi perjantaiksi suunniteltu tilaisuus joudutaan Rehulan muiden kiireiden vuoksi peruuttamaan.
Ehdimme tiedottamaan ministeri Rehulan mukanaolosta mm. ”Tampereen Keskusta” –facebook-sivuilla, mutta onneksi lehti-ilmoitusta emme ehtineet julkaista.
Uusi tilanne:
Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on yhteistyössä Keskustan eduskuntaryhmän ja Keskustan Pirkanmaan piirin kanssa, kun toteutamme lupaamamme tilaisuuden…
…kansanedustaja Mikko Alatalon…
…ja kansanedustaja Arto Pirttilahden johdolla.
***************
Kentällä toimivalta poliittiselta taustatoimijalta menee ministerin esteestä kuultuaan muutama sekunti pienen pettymyksen merkeissä, mutta sitten pitää heti alkaa löytämään tilanteesta valoisia puolia.
Valoisa puoli tässä tilanteessa on se, että nyt voimme tarjota tamperelaisille ja pirkanmaalaisille ajankohtaista Pirkanmaata koskevaa asiaa.
Tässä tilanteessa on tärkeää muistaa, että ministerin paikka on ensisijaisesti paikassa jossa tehdään päätöksiä, jotta pääsisimme pois nykyisestä taloudellisesta tilanteestamme..
Olen varma, että ministeri Juha Rehulan osalta oikea paikka on olla läsnä ensi perjantaina klo 9.00 jossain muualla kuin
Buffet & Cafe LinkosuoNäsilinnankatu 26, Tampere
Tervetuloa tapaamaan Mikko Alataloa sekä Arto Pirttilahtea ensi perjantaina klo 9.00 Buffet & Cafe Linkosuolle ja nauttimaan tarjoamamme aamubuffet!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, |
Tampella-kyltti poistuu Tammerkosken koskimaisemasta, mutta vain väliaikaisestiTiistai 12.1.2016 - -Esko Erkkilä-
Tampella-kyltti on oleellinen osa Tammerkosken koskimaisemaa Tampereella.
Kyltti on noussut paikoilleen 1930 – 1940 luvuilla ja se on uusittu vuonna 1956.
Tampella-kyltti sijaitsee vanhan tehdasrakennuksen, nykyisen oikeustalon katolla.
Tampella joutui yrityksenä suuriin taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun puolivälissä ja kun se omistuskamppailujen tuloksena joutui SKOP:n haltuun, alkoi Tampellan yritystaru olla lopussa.
Omistusjärjestelyjen lopuksi Suomen Pankista tuli SKOP:n ja sitä kautta myös Tampellan omistaja 19.9.1991.
Tampella pilkottiin ja lopuksi Tampellasta oli vuonna 1997 jäljellä enää kallionporalaitteita valmistava Tampella Tamrock Oy, joka sitten yrittikin saada Tampella-kyltin tilalle ”Tamrock” –kyltin.
Onneksi Tampereen päättäjät eivät myöntyneet Tamrock´n suunnitelmille ja sen vuoksi Tampella-kyltti olikin poissa sen aidolta paikalta aina vuoteen 2006 saakka.
Pian alkavasta poissaolosta ei kyltille ole nyt tulossa yhtä pitkää evakkoreissua kuin oli vuosina 1997 – 2006, sillä nyt kyltti poistetaan paikaltaan vain talolle tehtävän kattoremontin ajaksi.
Tampella-kyltin palauttamisen ehtona vuonna 2006 oli se, että Tampereen kaupunki sitoutui kustannuksellaan huolehtimaan kyltistä.
Toivottelen Tampella-kyltin tervetulleeksi takaisin ylväälle paikalleen taas keväällä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampella, Tampella-kyltti, Tamrock. SKOP, Suomen Pankki, Tampellan pilkkominen, |
Eeva-Liisa Manner: Eniten tekstilainauksia Kivikirjastossa!Maanantai 11.1.2016 - -Esko Erkkilä- Kerroin eilen Tampereella Aleksis Kiven kadulla sijaitsevasta Kivikirjastosta.
Tässä Kivikirjaston ”sisäänpääsylaatta”, jossa kerrotaan, että Kivikirjaston on laatinut Radoslaw Gryta.
Kivikirjaston sijaintivaihtoehtojen pohdiskelusta minulla ei ole taustatietoa, mutta oletan, että kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven kunniaksi nimetty Aleksis Kiven kadun kävelykatuosuus on nimitaustansa vuoksi ollut helppo valinta Kivikirjaston sijaintipaikaksi.
************Helsingissä syntyneestä, mutta Viipurissa varttuneesta Eeva-Liisa Mannerista kehittyi 1950-luvulla hänen Orivedelle tapahtuneen muuttonsa jälkeen vahva pirkkalaiskirjailija.
Kirjallisen läpimurron jälkeen Manner muutti Tampereelle ja Tampereen Kalevankankaan hautausmaalle hän on myös haudattu.
Runoilija, kirjailija, kääntäjä Eeva-Liisa Manner (1925 – 1995) on saanut Kivikirjastoon useita tekstinpätkiään – kas näin:
Tie on jäässä, mutta puiden oksilla on valoa,
Jos tämä rakkaus, joka on hienojakoisinta
Sade avaa korvat nukkujalle
Jos suru savuaisi,
Vuodenaikojen lähtö ja paluu,
Kiitokset nykyään Tampereen pormestarin erityisavustajana toimivalle toimittaja Mikko Närhelle, kirjailija Timo Malmille sekä runoilija Juha Sirolle, jotka ovat yhdessä taiteilija Radoslaw Grytan kanssa valinneet Kivikirjastoon kelpuutetut tekstit – olette onnistuneet tehtävässänne!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lauri Viita, Frans Emil Sillanpää, Viljo Kajava, Kalle Päätalo, Väinö Linna, Kivikirjasto, Radoslaw Gryta, Eeva-Liisa Manner, Mikko Närhi, Timo Malmi, |
"Se on miehellä, kun puukko vie"Lauantai 26.12.2015 - -Esko Erkkilä- Otsikossa oleva vanha suomalainen sananlasku tulee mieleen, kun vertailee joulukuussa 2011 Etelä-Afrikan Durbanissa päättyneen kansainvälisen ilmastokokouksen päätöksiä nyt Pariisissa päättyneen vastaavan kokouksen päätöksiin.
Durbanin kokouksen päätöksillä Suomelle tuli rajusti turpaan, sillä Suomen metsien hiilinielusta tuli päästö!
On selvää, että Durbanin tapaiseen päätökseen Suomen osalta jouduttiin vain siksi, että siellä Suomen valtuuskuntaa johti Vihreitten Ville Niinistö.
****************
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi Durbanin ilmastokokouksen päätöksiä joulukuussa 2011 näin:
”Ei tällä ole yleisen oikeudenmukaisuuden ja maalaisjärjen kanssa mitään tekemistä”.
”Ilmastonmuutosta vastaan pitää taistella kaikin käytössä olevin keinoin mutta joku roti hallituksellakin pitäisi olla Suomen etujen puolustamisessa. Ympäristöministeri Ville Niinistö on nyt tehnyt näyttävän irtioton edellisen hallituksen linjasta, jonka mukaan Suomen metsien biologinen hiilinielu ei voi yhtäkkiä muuttua laskennalliseksi päästöksi. Se on kuitenkin selvää, että tästä vääryydestä tulee Suomelle lasku ja sen laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat”, Marttila jatkoi vuonna 2011.
”40 miljoonan puukuutiometrin hiilinielun markkinahinta olisi nykyisellä EU:n päästökauppajärjestelmän 8 euron hinnalla n. 300 miljoonaa euroa ja 25 eurolla jopa 1.000 miljoonaa euroa. Palkinnoksi hyvästä metsänhoidosta ja metsiemme kasvusta saamme nyt kymmenien miljoonien eurojen laskun”, Marttila päivitteli Durbanin sähellyksen jälkeen.
Suomalaisten onneksi hiljattain päättyneen Pariisin ilmastokokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi keskustalainen Kimmo Tiilikainen ja kansainvälisen kokouksen lopputulokset olivat Suomen kannalta tyystin toisenlaiset kuin Ville Niinistön tyrimien Durbanin kokouksen päätökset vuonna 2011.
Pariisin ilmastokokous oli YK:n 21. ilmastokokous, jossa saavutettua sopua voidaan pitää historiallisena.
Metsäkysymykset saivat sopimuksessa ansaittua tilaa. Suomalaiset voivat olla tyytyväisiä, että globaali linjaus metsien hoidon ja kestävän metsätalouden merkityksestä hiilinielun ylläpitäjänä pysyi sopimuksessa loppuun asti.
Uutta on se, että myös maatalous tunnustetaan osana ratkaisua. Ruokaturvan rooli sopimuksessa on selkeä. Sekä metsien rooli että ruokaturva kirjattiin perussopimukseen.
– Maan hiilinielu tarvitsee tuottavan maan, jota ilmastonmuutos uhkaa. Ilahduttavaa oli seurata maatalouden vahvaa nousua. Maatalous nähtiin monissa puheissa ensi kertaa myös keskeisenä osana ratkaisua. Ei vain ruuantuottajana mutta myös hiilen sitojana, kiittelee MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
– Oli aistittavissa, että Pariisissa päästiin lähemmäs maa- ja metsätalouden erityispiirteitä. Sektoreitamme ei enää rinnasteta suoraan pelkkiin ihmistoiminnan päästöihin, vaan ne ymmärretään osana yhteistyötä luonnon kanssa. Toimemme eivät enää ole samassa korissa piipputeollisuuden kanssa, toteaa Pietola.
Kiitokset kaikkien suomalaisten – yllätys, yllätys myös Vihreitten – kiittämälle Pariisin ilmastosopimukselle on sulka hattuun myös pääministeri Juha Sipilälle, joka hallitusta muodostaessaan yhdisti maa- ja metsätalousministerin sekä ympäristöministerin tehtävät.
Ministeripestien yhdistämisellä saavutettiin se etu, että nyt myös ympäristöministeri toimii aidosti suomalaisten parhaaksi!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Se on miehellä kun puukko vie, maa- ja metsätalousministeri ja ympäristöministeri, Maa- ja metsätalousministeri ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Ville Niinistö, Durbanin ympäristökokous, Pariisin ympäristökokous, hiilinielut, MTK, |
Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaanKeskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä- Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.
Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.
Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.
Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.
Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.
Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.
Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.
Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!
************
Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;
ja
Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.
Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.
**************
Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.
Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, presidentti Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti Urho Kkkonen, kansliapäällikkö Juhani Perttunen, OTT Juhani Perttunen, Pirkanmaan UKK-Seura, UKK-Seura, Kalle Kaihari, Kalle Kaiharin huvila Hämeenkyrön Lavajärvellä, Kauppaneuvoksentie, |
On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidenttiTiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä- Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.
Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.
Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!
Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.
Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.
Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.
Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.
En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.
Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.
Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.
Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.
Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!
Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti, Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, Hämeenkyrön Maatalousnäyttely 1959, Urho Kekkosen presidentinvaalikampanja 1978, |
Mikko Kiio - lehdellä soittaja, joka ei jää lehdellä soittelemaan!Lauantai 12.12.2015 - -Esko Erkkilä- Sain eilen olla mielenkiintoisessa tilaisuudessa, kun osallistuin Keskustan puurojuhlaan Tampereella Keskustan piiritoimistolla.
Ohrapuuro ja väskynäkeitto tekivät hyvin kauppansa, kun Tampereen ja maakunnan keskustaväki poikkesi perinteisellä joulupuurotarjoilulla.
Tarjosimme puuroa tykötarpeineen non stop-menetelmällä runsaan kolmen tunnin ajan ja tunnelma oli jouluinen ja luottavainen.
Koko kolmituntisen ajan oli paikalla Mikko Kiio Kangasalta.
Mikko kuuluu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina järjestettävien Maanantaimarkkinoiden talkooväkeen, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu omalla osastollaan Maanantaimarkkinoille.
Joulupuurotarjoilulle Mikko oli varustautunut hyvin, sillä hän oli ottanut mukaansa soittopelin, jotta pystyi viihdyttämään puurotarjoilun pariin tulleita.
Tuo soittopeli oli kultaköynnöksen lehti, jonka Mikko oli ottanut kotinsa kultaköynnöksestä.
Mikko esitti fanfaarina ”Sä kasvoit neito kaunoinen” Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskiselle, kun Riitta saapui puurojuhlaan!
Mikolla oli mukanaan ainoastaan yksi kultaköynnöksen lehti, mutta hyvin se kesti kolmituntisen, vaikka Mikko esittikin sen aikana puolentusinan verran erilaisia sävellyksiä.
Kuulimme ainakin seuraavat teokset:
Tiedän Mikko Kiion taidot ”lehdellä soittajana”, sillä hän kävi kesällä mökilläni ja puutarhamaita katseltuamme hän otti sireenipensaasta lehden ja kajautti sen avulla Finlandia-hymnin!
Oli erikoinen ja väkevä kokemus!
Mikko Kiion soittimet ovat taatusti ekologisia, sillä kesäaikaan ei ole mitään puutteita soittovälineistä.
Näin talvisaikaan saattaa asia olla hieman toinen, sillä tuskinpa Mikon kultaköynnöksessä on loputtomiin soittimiksi kelpaavia lehtiä!
******************
Voitte tutustua Mikko Kiion lehdellä soittamaan ”Kesäpäivä Kangasalla”, kun googlaatte näin:
youtube Mikko Kiio kesäpäivä Kangasalla
Kannattaa katsoa ja ihailla, että miten korkealle Mikko pääsee sävelasteikolla!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Kiio, lehdellä soittaminen, youtube Mikko Kiio kesäpäivä Kangasalla, |
Oliko Fazer´n kotimaiseen rukiinviljelyyn panostaminen syy, että maamme on nyt rukiin osalta omavarainen?Tiistai 8.12.2015 - -Esko Erkkilä- Luonnonvarakeskuksen 27.11.2015 julkistaman ennakkotiedon mukaan Suomen viljatasearvio tulee tänä vuonna olemaan rukiin kotimaan käytön osalta 104 miljoonaa kiloa.
Määrästä käytetään;
Samainen Luonnonvarakeskus julkisti 26.11.2015 ennakkotiedon satoarvioksi, joka päätyi ruissadon osalta tarkalleen 108,6 miljoonaan kiloon.
Luvut merkitsevät, että viiteentoista vuoteen ensimmäisen kerran suomalaisten ei tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä” eli tuontiruista!
Tässä kuva Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta, jossa on pylväikköinä kuvattu maamme ruissadot 1980 – 2015 eli kolmenkymmenviiden kuluneen vuoden osalta.
Pylväikön mitta-asteikolta näkyy 100 miljoonan kilon taso ja sata miljoonaa kiloa merkitsee, että hieman sen ylittävä satotaso riittää kattamaan rukiin vuotuisen tarpeen.
Ennen EU-aikaa Suomessa oli kaksi "hullua" rukiinviljelyvuotta ja silloin ennätykselliset kokonaissadot saatiin poikkeuksellisen suurilla rahallisilla tukitoimenpiteillä, joihin EU-aikana ei ole mahdollisuuksia.
Nähdään, että olemme EU-aikana vain kerran aikaisemmin päässeet rukiin kohdalla omavaraisuuteen, kun vuonna 2000 kokonaissato oli 108 miljoonaa kiloa.
***********
Uskallan sanoa, että opin työaikanani tuntemaan maamme viljatalouden ja viljabisneksen läpikotaisin koko EU-jäsenyytemme aikana. En tunne viljabisnestä "bresneviläisyyden aikana" eli ennen EU-aikaa, sillä en silloin tehnyt viljakauppaa.
Sain paneutua maamme viljatilanteeseemme täysillä heti 16.10.1994 järjestetyn EU-kansanäänestyksen jälkeen.
EU-jäsenyyden alkamisen jälkeen Suomen viljatilanne on ollut tiiviisti kytköksissä EU:n viljatilanteeseen ja sitä kautta myös maailman viljataseet, valuuttakurssimuutokset ja muut ”ison kuvan” asiat olivat jokapäiväisiä työtehtäviä. Eläkevaarina olen halunnut säilyttää jonkinlaisen tuntuman vilja-asioihin.
Olen iloinen, että pitkästä aikaa Suomi on saavuttanut omavaraisuuden rukiin osalta.
Annan tilanteesta suuren tunnustuksen entiselle yhteistyökumppanilleni Fazer´lle, jonka vahva panostaminen on mielestäni merkittävä syy siihen, että nyt olemme rukiissa omavaraisia.
Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly Lahdessa oli työnantajani kilpailija konsernitasolla, mutta minulle Yhtymän rehuteollisuuden raaka-ainehankinnoista vastaavana ”Lahden Oululaisen mylly” oli merkittävä tavarantoimittaja. Muistelen lämmöllä sitä yhteistyötä, jonka sain rakentaa työnantajani ja Karl Fazer´n Lahden myllyn välille.
*****************
Mitä opimme tästä?
Opimme tästä sen, että yksittäisen teollisen aktiivinen toiminta saattaa muuttaa isojakin asioita valtakunnassa.
Vastaan siis otsikkokysymykseeni:
Kyllä!
Kiitokset Fazer´lle ja yrityksen miellyttäville sekä taidokkaille henkilöille, jotka ovat työllään olleet ratkaisevassa asemassa, jotta suomalaisen kuluttajan ei nyt tarvitse laittaa ruisleipäänsä ”petäjäistä”!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Fazer Mylly, rukiin omavaraisuus, puolet petäjäistä, pannaan leipään puolet petäjäistä, Oy Karl Fazer Ab Fazer Mylly, Luonnonvarakeskus, ennakkosatoarvio 26.11.2015, viljatasearvio 27.11.2015, VYR, Vilja-alan Yhteistyöryhmä, |
Presidentti Kekkonen ahkeroi vuonna 1975 viitenä päivänä Kimmo Pyykön ateljeessaMaanantai 7.12.2015 - -Esko Erkkilä- Lupasin eilen, että ehkä kerron käynnistäni Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla.
Olen täysi amatööri kuvanveiston tuntemisessa, joten juttuni ei täytä taidekriitikon tunnusmerkkejä.
Kimmo Pyykön –taidemuseo sijaitsee kolmessa kerroksessa Kangasala-talossa ja museon pinta-ala on 450 neliömetriä eli n. 150 neliömetriä per kerros.
Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta. Kolmannessa kerroksessa on Pyykön teosten pysyvä näyttely, joka kertoo myös Pyykön urasta.
Kimmo Pyykkö –taidemuseossa esilläolevien teosten materiaalina on pääasiassa alumiini ja tervaleppä.
Museon kahteen alimpaan kerrokseen kannattaa tutustua hitaasti, sillä silloin teoksista saa eniten ”irti”.
Hätkähdyttävät tuoliasetelmat, erikokoiset rotat, sähkölangoilla istuvat linnut ja monet muut veistokset ovat uutta kokemuspiiriä, johon pääsee tutustumaan kahdessa alimmassa kerroksessa.
Kahden ensimmäisen kerroksen näyttelyt ovat avoinna 10.1.2016 saakka ja sen jälkeen molempien kerrosten näyttelyt uudistuvat – suosittelen käymään museossa ennen kahden alimman kerroksen näyttelyiden uudistumista!
Näyttelyt avautuvat uudistuneina 29.1.2016.
***************
Taidemuseon kolmannen kerroksen anti antaa uutta perspektiiviä jopa Suomen historialle.
Kimmo Pyykkö on luonut mitalit tai reliefit mm. Juho Kusti Paasikivestä, Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta. Pyykön luomistyön tulokset ovat nähtävillä museossa.
Presidenteistämme Kimmo Pyykön yhteistyö Urho Kekkosen kanssa on ollut tiivistä.
Vuonna 1975 presidentti Kekkonen työskenteli Kimmo Pyykön ateljeessa viitenä päivänä.
Tunnetuin Kekkosen töistä tänä aikana on hänen tekemä omakuva, jossa päänä on käytetty vanhaa leipälapiota ja hevosen kuolaimet ovat puolestaan omakuvan silmälasit!
Naisfiguuri ”Niin on jos siltä näyttää” syntyi Kekkoselta Pyykön ateljeessa samaan aikaan kuin omakuva.
Elävässä arkistossa on hyvä 20 minuutin pituinen pätkä, jossa näytetään, kun presidentti Kekkonen valmistaa tuota naisfiguuria – googleta ”Urho Kekkonen taitelijana” ja katso omin silmin!
Kimmo Pyykkö – taidemuseon kolmannessa kerroksessa on naulassa se suojatakki, joka näkyy Elävän arkiston filmipätkässä ja joka oli Kekkosen päällä, kun hän teki omakuvaansa ja tuota naisfiguuria.
Historiankirjat kertovat, että Kimmo Pyykkö sai kiinnittää tuolle naisfiguurille nännit!
Poiketkaa ihmeessä Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kimmo Pyykkö -taidemuseo, Urho Kekkonen taitelijana, Urho Kekkonen omakuva, Urho Kekkonen niin on jos siltä näyttää, Niin on jos siltä näyttää, |
Jäljet johtavat sylttytehtaalleKeskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä- Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.
Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!
Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.
Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.
Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.
On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.
On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!
Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.
En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!
Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!
Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Jäljet johtavat sylttytehtaalle eli SDP:n puoluetoimistolle, AKT:n tukilakkosuunnitelmat ja SDP, SDP, AKT, sabotaasit Tampereen Yliopistolla, sabotaasit Koskikeskuksessa, Alexander Stubbin häirintä, Tampereen Yliopisto, Tampereen Koskikeskus, |
"Toreille kansan tuntoja kuuntelemaan"Keskiviikko 25.11.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitan tänään suulla suuremmalla, kun toistan kangasalalaisen Mikko Kiion Suomenmaa-lehden ”Mielipiteet” –palstalla eilen olleen kirjoituksen.
Mikko Kiio on ahkera talkoolainen, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu Tampereen Torikauppiasyhdistyksen Tampereen Keskustorilla järjestämille Maanantaimarkkinoille.
Näin Mikko tarinoi eilisessä Suomenmaassa:
*****************
Miksi Keskustan kasvu vielä odottaa suosiotaan kaupunkiseuduila? Siksi, että olemme citiriennoissa turuilla ja toreilla niin näkymättömiä etenkin vaalien välillä. Mutta onko jo jossain päin Suomea osallistuttu mallikkaasti tulemaan esille? Kertokaa kokemuksistanne!
Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö on fiksun etumiehensä Erkkilän Eskon innoittamana saanut jo parin vuoden ajan ansiokasta ja säännöllistä näkyvyyttä aikaiseksi.
On oltu Tammerforssin Torikauppiasyhdistyksen järjstämillä Keskustorin maanantaimarkkinoilla Pirkanmaankeskusta.fi:n vihreän teltan kera kertakuisin tavattavissa, rahvaan tuntoja kuuntelemassa, kyselemässä, väittelemässä ja ideoita talteen saamassa.
Harvakseltaan on siellä iloksemme myös arvostettuja kansanedustajia sekä ehdokkaitakin pistäytynyt porisemassa, viimeksi Hakasen Pertti, sikatilallinen Sastamalasta ja Kiiminkijoen Joviaali Alatalon Mikko Pispalasta.
Torille on tultu kahdeksan tienoilla lähiläänistä kamppeet matkassa valmistautumaan päivään ja tarjoiluun.
Iltapäivän kahteen asti on sievän liinan peittämällä pöydällä ollut kielenkirvoketta, kuumaa kahveeta kansalle tarjona, monet pakkaukset Töysän pipareita avattuna ja maitoa kannuun kaadettuna.
Fiksuina vaihtoehtoina on kauniista termoskannuista lirutettu lämmintä sikurijuomaa ja ceilonin saikkaa pahvimukeihin. Keskustan mainokset, normienpurku- ja jäsenkaavakkeet ovat toistaiseksi vielä niukalti ohikulkijan kätösiin tarttuneet.
Noudatettakoon Pirkanmaalla ja ympäri maata Tampereen kelpo esimerkkiä. Talkoolaisia joka pitäjästä vuorotellen paikalle! Noloahan on, jos joka kerta vain samat vastuun- ja velvollisentuntoiset Eskot, Matit, Johannekset, Jaanat ja Kaarinat paikalla ovat.
Mikko Kiio sikuri- ja saikkavastaava Kangasalta
*******************
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Maanantaimarkkinat Keskustorilla, Mikko Kiio, |
