Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Rautatieyhteydet Tampereelta Helsinkiin

Perjantai 8.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Sanna Marinin äänestyssekoilu Tampereen kaupunginvaltuustossa ja siitä huolimatta hänen esiintymisensä ensimmäisenä allekirjoittajana SDP:n tekemässä välikysymyksessä ovat merkittäviä seikkoja nekin, mutta ne ovat kuitenkin lillukanvarsia, kun tarkastellaan mm. Tampereen rautatieyhteyksiä Helsingin suuntaan.

 

 

En sorru siihen populistiseen keskusteluun, jota käydään julkisuudessa termistä ”tunnin juna Helsinkiin”, kun henkilöjunien todetaan olevan vähintään tunnin myöhässä Tampereen ja Helsingin välillä.

 

 

Pääministeri Juha Sipilän sekä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vauhdittamina Helsingin, Tampereen ja Vantaan kaupungit aloittavat valmistelut osallistumisesta pääradan kehittämiseen tähtäävään Suomirata-hankeyhtiöön.

 

 

Suomirata mahdollistaa aikanaan suoran nopean yhteyden Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille, suoran kaukojunayhteyden pääradalta lentoasemalle ja noin tunnin junayhteyden Tampereen ja Helsingin välille.

 

 

Suomirata hyödyttää laajasti raideliikenteen kehittymismahdollisuuksia ja koko Suomea.

 

 

*****************

 

 

Hankkeen toteuttaminen merkitsee nykyisillä liikennemäärillä n. viiden miljoonan Tampereen ja Helsingin välillä vuosittain liikkuvan kansalaisen liikkumisen parantamista.

 

 

Valitettavasti tähänkin hankkeeseen sisältyy poliittisia lehmänkauppoja, sillä samassa yhteydessä linjattiin tunnin junan saamista Helsingin ja Turun välille, vaikka sillä rataosuudella käyttäjiä on vain 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa eli vajaat kolmasosa Tampereen ja Helsingin välillä liikkuvista!

 

 

Myös itäisen Suomen raideliikenteeseen panostetaan, mutta ainakin nyt aluksi pääradan itäpuolella on menossa paikkakuntien väliset ”jäsentenväliset”, että mistä lopulta tämä rautatien itäinen haara kulkisi.

 

 

Jotain tarttis piankin tehdä Tampereen ja Helsingin raideyhteyksien parantamiseksi!

 

Tämä toiveeni on taas kerran ajankohtainen, sillä olen runsaan kuukauden kuluttua lähdössä lomamatkalle etelään ja se on varmaa, että menen Helsinki-Vantaan lentokentälle paunulaisella, sillä ei luota pätkääkään VR:n palvelukykyyn!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rautatieyhteydet Tampereelta Helsinkiin, Sanna Marin, Sanna Marinin äänestyssekoilut, tunnin juna Tampereelta Helsinkiin, poliittiset lehmänkaupat, tunnin juna Helsingistä Turkuun,

Jokohan nyt uskotaan Tampereellakin!

Keskiviikko 7.6.2017 - -Esko Erkkilä-

En ole koskaan pätkääkään kannattanut Tampereen suurhankkeista Rantaväylän tunnelia, ratikkaa, Tavasea enkä Sulkavuoren jätevesien keskuspuhdistamoa.

 

 

Vastustamiseni on kahden ensimmäisen osalta perustunut hankkeiden järjettömyyteen ja erityisesti niiden kalleuteen, Tavasen osalta kalleuteen sekä ympäristösyihin ja keskuspuhdistamon osalta niiden ongelmien tiedostamiseen, jotka väistämättä seuraavat rakennustöiden suorittamisesta.

 

 

Uskomaton järjettömyys Tampereella on se, kun Vihreiden ideoimana kaupunkiin ollaan nyt rakentamassa maauimalaa.  Onhan se mukava polskutella kesäisin maauimalassa, mutta rakentamispäätöksessä unohdettiin autuaasti hankkeen taloudellisuus.

 

 

Tampereen suurhankkeista olen aina kannattanut Kansi- ja Areenaa, sillä se tulee olemaan järkevä investointi monessakin mielessä.

 

 

Kansi- ja Areena –ratkaisua kannattaessani en suinkaan ajattele jääkiekkoa, sillä sitä voitaisiin vallan hyvin pelata Hakametsässäkin.

 

 

Kannatukseni perustuu sille monipuolisuudelle, jonka kaikkinainen toteuttaminen on mahdollista, jos ja kun Kansi- ja Areena toteutuu.

 

 

Sijainniltaan maamme kahdesta monitoimihallista Gatorade Center, aikaisemmilta nimiltään Turkuhalli, Typhoon, Elysée Arena ja HK Areena on ehdottomasti surkein, sillä kaukana Turun keskustasta Artukaisissa sijaitseva se sijaitsee suorastaan erämaassa.

 

 

Hjalliksen perustama Hartwall Arena, aikaisemmin Hartwall-areena ja joskus myös nimillä Helsinki Areena tai Helsingin Areena kutsuttu tapahtumapaikka sijaitsee toki paremmalla paikalla kuin turkulainen kilpailijansa, mutta puutteensa on silläkin.

 

 

Tampereen Kansi- ja Areena olisi monitoimihallina jo nykyistenkin liikenneyhteyksien aikana sijainniltaan mainio ja sen sijainti paranee, kun Tampereen ja Helsingin välille saadaan ns. ”tunnin juna”!

 

 

 

Toivon, että Tampereen Kansi- ja Areena saa uutta tuulta siipiensää alle nyt, kun Turkuun ollaan suunnittelemassa ratapihansa alueella monitoimiareenaa.

 

 

Monesti käy niin, että oman hankkeen hyvät puolet valkenevat hankkeen vastustajillekin vasta sen jälkeen, kun naapuriin ollaan suunnittelemassa vastaavaa.

 

 

Toivottavasti Turun monitoimiareenan suunnitelmat vauhdittavat Tampereella Kansi- ja Areena –hankkeen toteuttamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen suurinvestoinnit, Rantaväylän tunneli, ratikka, Tavase, Sulkavuoren keskuspuhdistamo, Tampereen maauimala, Kansi- ja Areena, Gatorade Center, Turkuhalli, Typhoon, Elysée Arena, HK Areena Hartwal Arena, Hjallis Harkimo,

Talous nousee myös Pirkanmaalla

Torstai 11.5.2017 - -Esko Erkkilä-

Sipilän hallituksen toimet alkavat purra myös muualla kuin Varsinais-Suomessa ja Vakka-Suomessa – talouden hyvä veto ei ole enää vain Turun ja Uudenkaupungin seutujen yksinoikeus.

 

 

Myönnän, että syyllistyn toistoon, kun taas kerran toistan tällä saitillani, että talouden hyvinvointi alkaa leviämään koko maahan.

 

 

Lainaan Turun Sanomin uutisointia eiliseltä:

 

 

Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer:

 

Turun telakan viime vuodelta tekemä 25 miljoonan euron voitto käytetään kokonaisuudessaan telakan investointeihin, jotka ylittävät aiemmin ilmoitetut sata miljoonaa euroa. Myös henkilöstöä on tarkoitus kasvattaa entistäkin enemmän.

 

– Tämä mahdollistaa myös laivanrakennustiimimme vahvistamisen. Vuoden 2018 loppuun mennessä rekrytoimmekin noin 500 uutta työntekijää. Seuraavina muutamana vuonna suora työllistämisvaikutuksemme kasvaa noin 7 000:sta yli 20 000:een. Tämä on iso mahdollisuus koko erikoistuneelle meriteollisuusklusterille kehittää teknologioita, prosesseja ja kasvaa mukanamme.

 

 

 

************************

 

 

 

Mutta hyvää kuuluu myös Pirkanmaalle:

 

 

 

IMG_9101.JPG

 

 

 

Aamulehti uutisoi eilen, että Sandvik-konserni investoi Tampereelle perustettavaan uuteen osaamiskeskukseen 18 miljoonaa euroa!

 

 

Vaikka investointi ei merkitsekään suurta henkilöstömäärien lisäystä, on se kuitenkin melkoinen piristysruiske Pirkanmaan ja Tampereen taloudelliseen tilanteeseen.

 

****************

 

Osaan kuvitella, että oppositiopuolueiden edustajat kuuntelevat maamme talouden piristymisestä kertovia uutisia synkin mielin.

 

 

Opposition kannalta viimeaikaiset uutiset ovat myrkkyä, sillä ne osoittavat, että Sipilän hallituksen toimet alkavat vaikuttamaan koko Suomessa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Meyer Turku Oy, talouden elpyminen, Sandvik-konserni, talouden elpyminen Pirkanmaalla,

800 miljoonaa euroa ja 7 000 työpaikkaa saatavilla

Lauantai 22.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Urheilu- ja Messukeskuksessa alkoivat eilen ns. Supermessut.

 

 

Supermessut tarkoittavat, että kyseessä on Kotimaan Matkailu-, Puutarha-, Desingn- ja käsityötori-, OutdoorErä- sekä Keräilymessut.

 

 

Osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana kutsuvieraana Kotimaan Matkailumessuille jo aamukymmeneltä alkaen ja puolenpäivän jälkeen tutustuin messuihin tavallisena messuvierailijana.

 

 

Kotimaan Matkailumessut olivat anniltaan täysosuma, mutta muiden messujen osalta taso oli suorastaan heikko.

 

 

******************

 

 

Kotimaan Matkailumessuilta saamani informaation mukaan meillä on mahdollisuus saada vuodessa 800 miljoonaa euroa lisää yhteiseen hyvään, jos jokainen suomalainen tekisi yhden kotimaan matkan enemmän kuin nykyisin teemme!

 

 

Yksi kotimaanmatka enemmän henkilöä kohti merkitsisi työllisyysvaikutuksena, että 7 000 henkilöä työllistyisi enemmän kuin nyt.

 

*****************

 

Yllätyin kotimaan matkakohteiden tarjonnasta, sillä laadukasta tarjontaa on!

 

 

Seuraavassa muutama mielenkiintoinen matkakohde, jotka minua kiinnostivat:

 

 

 

IMG_8630.JPG

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen matka Ilmajoen Musiikkijuhlille 18.6.2017 on loppuunmyyty.

 

 

 

IMG_8631.JPG

 

 

Janne Kataja oli vauhdittamassa Seinäjoen Kaupunginteatteriin syksyllä tulevaa brittikomediaa, jossa hän esiintyy pääroolissa!

 

 

 

IMG_8633.JPG

 

 

Kyrö Distillery on pystynyt hyödyntämään Isonkyrön Osuusmeijerin entiset tuotantotilat ja myy nyt niissä valmistettuja tuotteitaan kymmenissä maissa. Tunnen työelämän ajoilta Isonkyrön hyvin ja osaan arvostaa Kyrönjoen maisemia.

 

 

 

IMG_8632.JPG

 

 

Muumimuseo ja sen 17.6.2017 tapahtuva avaaminen Tampere-talossa oli hyvin esillä Kotimaan Matkailumessuilla.

 

 

 

IMG_8629.JPG

 

 

Tall Ships Races poikkeaa Turussa 20-23.7.2017. Kannattaa silloin suunnata matkansa Turkuun!

 

 

Kyllä kotimaassa riittää mielenkiintoisia matkailukohteita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmajoen Musiikkijuhlat, Mannerheim-ooppera, Janne Kataja, Seinäjoen kaupunginteatteri, Kyrö Distillery, Isonkyrön Osuusmeijeri, Oltermanni-juusto, Muumimuseo, Tampere-talo, Tall Ships Daces Turku, Turku, Supermessut, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus,

"Keskustalaiset eivät tule kaupunkeihin ulkopuolisina valtaajavoimina, koska he jo ovat siellä"

Keskiviikko 21.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolauseen on kehitellyt Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma ja tuo lause oli kattoteemana viime lauantaina, kun viiden suurimman kaupungin Keskusta-aktiivit kokoontuivat Helsinkiin Keskustan puoluetoimistolle ”Kaupungissa on Keskusta” –seminaariin.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtajana olin mukana seminaarissa.

 

 

Tässä pieni kuvakavalkadi seminaarista:

 

 

 

semi1.jpg

 

 

Otsikkolause valkokankaalle heijastettuna.

 

 

 

semi2.jpg

 

 

Sain tervehtiä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ennen seminaarin alkamista.

 

 

 

semi3.jpg

 

 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen näytti suunnan seminaariväelle, että miten Keskusta etenee suurissa kaupungeissa.

 

 

 

semi4.jpg

 

 

Oli mukava kuulla kolme päivää seminaarin jälkeen Kimmo Tiilikaiselta vastaus toimittajan kysymykseen, että miten maatalousministerin ja ympäristöministerin hatut sopivat samaan päähän. Kimmo Tiilikainen vastasi:

"Minulla on vain yksi hattu - maatalous- ja ympäristöministerin hattu!"

 

 

 

semi5.jpg

 

 

Turun kaupunginvaltuuston keskustalainen jäsen Alas Ali antoi hyviä vinkkejä, että miten maahanmuuttajia saadaan kuntavaaliehdokkaiksi Keskustan listoille.

 

 

 

semi6.jpg

 

 

Myös puoluesihteeri Jouni Ovaska piipahti tervehtimässä seminaarin osanottajia!

 

 

 

semi7.jpg

 

 

Kiitokset järjestösuunnittelija Matias Ollila, joka oli koko seminaarin primus motor!

 

 

 

Ei mennyt lauantai-päivä hukkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupungissa on Keskusta, Juha Kuisma, Kimmo Tiilikainen, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Alas Ali, Alas Ali Turku, Matias Ollila, Jouni Ovaska, puoluesihteeri Jouni Ovaska,

Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen MAL-sopimukset eivät omaa juridista päätösvaltaa

Lauantai 3.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen solmitut neljän suurimman kaupunkiseudun valtion kanssa sopimat MAL-sopimukset ovat vain poliittisia tahdonilmaisuja ja ne eivät omaa juridista sitovuutta.

 

 

 

 

mal1.jpg

 

 

Osallistuin eilen kunnallisen luottamushenkilöroolini perusteella Tampere-talossa järjestettyyn MAL-sidosryhmäfoorumiin.

 

 

 

 

mal21.jpg

 

 

MAL-sidosryhmäfoorumi keräsi Tampere-taloon satakunta Tampereen kaupunkiseudun kehittämisestä kiinnostunutta luottamushenkilöä ja virkahenkilöä aamupäiväseminaariin.

 

 

 

 

Katselen asioita keskustalaisesta näkövinkkelistä ja totean, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän virkahenkilöiden näkemykset eivät vastaa ainakaan minun näkemyksiäni Tampereen kaupunkiseudun kehittämisessä.

 

 

Nurja suhtautumiseni pohjautuu sille kokemukselle, jolla useat Tampereen kaupunkiseudun eräiden kuntien virkahenkilöt ovat omaksuneet haja-asutusalueiden päähänlyömisessä.

 

 

Eräät keskeiset virkahenkilöt ajattelevat, että Tampereen kaupunkiseudulla on elämisen arvoista vain se elämä, joka tapahtuu korkeissa kerrostaloissa keskellä Tampereen cityä.

 

 

Onko heidän ihanteensa se arvoiltaan ”Varikko” –eläjä, jolle kerrostalossa sijaitseva asunto on vain paikka käydä nukkumassa ja ehkä pesemässä pyykkiä ja jolla kaikki muu elämä tapahtuu tyystin toisaalla kuin ”kodissa”?

 

 

”Varikko” elämänasenteen omaava pitää asuntoaan vain todella varikkona, jossa käydään tankkaamassa ja ”vaihtamassa renkaat”!

 

 

 

No, nyt menin jo liian pitkälle yksisilmäisten city-ihmisten mollaamisessa, mutta pyydän heiltä arvostusta myös meille, joilla luontoarvot, käsillä tekeminen ja ympärillämme olevan monimuotoisen luonnon kunnioittaminen ovat tärkeitä.

 

 

Arvostan kivikylän palveluja ja olen niitä työurani  - joka ei muuten tapahtunut julkiselle puolella, vaan kilpailuilla markkinoilla – aikana rahoittanut.

 

 

 

Eilinen MAL-sidosryhmäseminaari antoi paljon ainespuita asioiden käsittelyyn – toivottavasti minulla riittää lähipäivinä potkua jatkaa eilisessä seminaarissa esiin tulleiden seikkojen jatkokäsittelyä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MAL-sopimus, MAL-aiesopimus Helsinki, MAL-aiesopimus Tampere, MAL-aiesopimus Turku, MAL-aiesopimus Oulu, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, MAL-sidosryhmäfoorumi, MAL-sopimukset eivät ole juridisesti sitovia,

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on osakopio alkuperäisestä patsaasta

Tiistai 22.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen elänyt harhakuvitelmissa, kun olen olettanut, että Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva Mikael Agricolan patsas on samanlainen kuin alkuperäinen Viipurin Tuomiokirkon edustalla vuonna 1908 paljastettu alkuperäinen teos.

 

Asia selvisi minulle, kun kävin Viipurin linnassa 10.6.2014.

 

 

 

 

viagri1

 

 

Viipurissa Pietari-Paavalin kirkon edustalla sijaitseva patsas on kopiovalos sen muistopatsaan yläosasta, jonka Emil Wikström (1864 – 1942) suunnitteli Agricolan muistomerkiksi Viipurin Tuomiokirkon edustalle.

 

 

 

 

viagri2

 

 

Viipurin Tuomiokirkon edustalla 21.6.1908 paljastettu alkuperäinen Mikael Agricolan muistomerkki on tässä kuvattu Viipurin linnassa esilläolevasta valokuvasta.

 

 

 

 

viagri3

 

 

Oli ainakin minulle uutta, että alkuperäisessä Mikael Agricolan muistomerkin edessä oli kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema vanhusta ja lasta esittävä pronssiveistos.

 

Agricola on kuvattu alkuperäisessä ja myös kopiovaloksessa puhumassa saarnastuolia kuvaavassa tilanteessa.

 

 

 

****************

 

 

Mikael Agricolan alkuperäinen muistopatsas hävisi Talvisodan loppuvaiheissa ja sitä ei ole löydetty etsinnöistä huolimatta.

 

 

**************

 

On hyvä asia, että Viipuri-säätiön ja Viipurin jälleenrakennus- ja kehityssäätiön ansiosta Agricolan pronssihahmo valettiin Suomessa 1993 pystytettäväksi Viipuriin.

 

 

Muistomerkki paljastettiin 27.6.2009 Pietari-Paavalin kirkon edustalla Torkkelinpuiston äärellä.

 

 

 

 

viagri4

 

 

Tässä Mikael Agricolan patsas (oikealla) ja Pietari-Paavalin kirkko samassa kuvassa – takana Torkkelinpuisto.

**********

 

 

 

Olen tyytyväinen, että muutaman Viipurin-matkani tuloksena pystyin ainakin suurin piirtein hahmottamaan suomenkielen luojan Mikael Agricolan muistopatsaiden vaiheet Viipurissa.

 

 

**********

 

 

On muistettava, että Mikael Agricolan patsaasta on tehty uusintavalokset seuraavasti:

 

  • Turku 1910, esillä Turun Tuomiokirkon eteishallissa

  • Lahti 1953, esillä Erkonpuistossa

  • Pernaja 1959, esillä Agricolan oletetun kotitalon Sigfridsin pihassa

 

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Mikael Agricolan Viipurin muistopatsas, Mikael Agricola, Pietari-Paavalin kirkko Viipurissa, Viipurin Tuomiokirkko. Emil Wikström, suomenlahti2014, Viipurin linna, Mikael Agricola Turku, Mikael Agricola Lahti, Mikael Agricola Pernaja,

Liikenneministeri Kyllösen giljotiiniohjeistus oli sittenkin totta!

Sunnuntai 18.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla on tuoreessa muistissa nykyhallituksen kuntakartta, jonka olemassaolon Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –kopla kiisti, kun Suomen Kuvalehti sen aikoinaan julkaisi.

 

Muutaman ajan kuluttua kaikille selvisi, että mainittu kuntakartta oli kuitenkin olemassa, vaikka se Suomen Kuvalehden kertomana yritettiinkin hallituksen toimesta kiistää.

 

Nyt liikenneministeri Merja Kyllösen giljotiinisuunnitelma tiehankkeiden torppaamiseksi on kokemassa täsmälleen saman kohtalon kuin Virkkusen kuntakartta.

 

Eduskunnan kyselytunnilla torstaina 15. marraskuuta 2012 klo 16.00 kansanedustaja Mikko Alatalon ansiokas toiminta ja Helsingin Sanomien lauantaina 17.11.2012 julkaistu artikkeli ovat karua kertomaa ja todistavat ministeri Kyllösen päätöksistä sekä yli miljardin euron suuruisen giljotiinilistan olemassaolosta.

 

Kansanedustaja Alatalo kysyi näin:

 

Arvoisa puhemies!  Arvoisa ministeri Kyllönen!

Julkisuuteen on tullut niin sanottu giljotiinilista, jolla leikataan maakunnille tärkeistä tiehankkeista lähes miljardi euroa. Ylen uutisten mukaan leikkauslista tuli teille, ministeri, yllätyksenä. Kuitenkin on tullut tietoa siitä, että Liikennevirastossa on suunniteltu tieremonttien leikkauksia jo kesästä saakka ja nimenomaan ministerin ohjaamana. Työryhmää ohjastetaan niin sanottuun uudelleenarviointiin, mikä tarkoittaa tiehankkeiden paloittelua, rahojen rajuja leikkauksia, entisten suunnittelurahojen hukkaamista sekä hankkeiden viivästymistä.

Olette maininnut kyllä, arvoisa ministeri, uudelleenarvioinnista, mutta onko teillä todella ollut mandaatti kaikilta hallituspuolueilta teettää peräti miljardin euron leikkaukset vai ovatko virkamiehet leikanneet tuon miljardin vasten tahtoanne, vaikka tehän ette hyväksy sellaisia virkamiehiä, jotka eivät nauti teidän luottamustanne?


Mikko Alatalon aloittama keskustelu lainehti eduskunnassa monien tiehankkeiden ympärillä. Sen aikana monet kansanedustajat käyttivät puheenvuoroja joissa käsiteltiin useita tiehankkeita eri puolilla maata.

 

Jossain vaiheessa päästiin VT8:n kohdalle ja siitä perussuomalaisten Ritva Elomaa sekä ministeri Merja Kyllönen sanailivat näin:

 

Ritva Elomaa/ps:

Arvoisa puhemies!

Valtatie 8 puhuttaa, ja vielä kerran koko kansan edessä haluaisin kysyä. Maskun ympäristölupa umpeutuu ensi vuonna, saadaanko siihen rahat, alkaako Kasitien parannus?

 

Liikenneministeri Merja Kyllönen:

 Arvoisa herra puhemies!

Koska kertaus on opintojen äiti, niin toistan vielä kerran, että me teemme kaikkemme, jotta Maskun ympäristölupa ei vanhene ja lapio - mikä kirves ja hakku, mikä tarvitaan - on maassa 2013.

 


Mikko Alatalon aloittaman mielenkiintoisen eduskuntakeskustelun pöytäkirja kannattaa lukea. Se löytyy seuraavanlaista polkua seuraten:

www.eduskunta.fi -> täysistunto -> viimeisimmät täysistuntopöytäkirjat -> PTK 111/2012 vp - Täysistunto ja suullinen kyselytunti ja siellä kohta "HTM" -> Tiehankkeiden leikkaussuunnitelmat


*********

 

Helsingin Sanomat julkisti lauantaina 17.11.2012 sivullaan A4 ”Kyllösen giljotiinin” olleen liikenne- ja viestintäministeriön Liikennevirastolle määräämä ohjeistus.

 

Kirjeet ohjeistuksista on Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan päivätty 4. kesäkuuta ja 19. syyskuuta.

 

Liikenne- ja viestintäministeriön 4.6.2012 lähettämissä kirjeissä todetaan, että ”uudelleenarvioinnin” kohteiksi määrätään seuraavat tiesuunnitelmat:

 

  • VT6 Taavetti – Lappeenranta
  • VT8 Turku – Pori
  • VT3 Tampere –Vaasa
  • VT4 Jyväskylä – Oulu
  • VT5 Mikkeli – Juva
  • VT 9 Tampere –Orivesi
  • VT 12 Lahden eteläinen kehätie

 

On enemmän kuin surullista, että maakuntien tiehankkeet on nyt Kataisen – Urpilaisen – Kyllösen päätöksillä torpattu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyllösen giljotiini, liikenneministeri Kyllösen giljotiiniohjeistus, Mikko Alatalo, Merja Kyllönen, Ritva Elomaa, Kike Elomaa, VT6 Taavetti - Lappeenranta, VT8 Turku - Pori, VT3 Tampere - Vaasa, VT4 Jyväskylä - Oulu, VT5 Mikkeli - Juva, VT9, VT12,

Onko Tampere sittenkään oikea paikka logistiikkamessuille?

Sunnuntai 16.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa toteutettiin 12.–14.10.2011 materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut. Kolmipäiväinen messutapahtuma oli suunnattu ammattilaisille ja yrityksille, jotka käyttävät materiaalinkäsittely- ja varastointialan laitteita sekä niihin liittyviä palveluja ja ratkaisuja, varastokalusteita sekä varastointi- ja logistiikkapalveluja.


Pidän itseäni edelleenkin logistiikan asiantuntijana ja osallistuin messuille kriittisenä messuvieraana. Kävelymatka messumatkana osaltaan puolusti osallistumistani messuille. Tein messumatkani messujen ensimmäisenä päivänä.


On todettava, että petyin messujen antiin. Lukuisten opiskelijoiden osallistuminen pelasti ainakin ensimmäisen messupäivän osalta messuvieraiden määrän edes siedettävälle tasolle. Varsinaisia logistiikan asiantuntijoita ei ainakaan ensimmäisenä messupäivänä näkynyt Pirkka-hallissa.


Tiedän kokemuksesta, että ammattimessuille osallistuminen on vilkkainta yleensä perjantaina eli messujen viimeisenä päivänä, sillä se mahdollistaa pienen luistamisen ennaikaisesti viikonloppuvapaalle – sihteerille voi ilmoittaa, että palaa tuloksentekopaikalleen (tai nykyisin kai kustannuspaikalleen) vasta maanantaina!


Logistiikka on nykyisin entistä enemmän tiedonkeräämistä ja kerätyn tiedon perusteella tehtäviä päätöksiä. Tämä näkyi myös Pirkka-hallin logistiikkamessuilla, sillä erilaiset logistiikan hallintaan keskittyneiden tietotekniikkayritysten osastot olivat vallanneet merkittävän osan näyttelytilasta.

 

pict10042.jpg


Logistiikkamessuilla oli toki esillä varastoille sopivia trukkeja…

 

pict1007.jpg


…ja myös järeämpiä lastinkäsittelylaitteita.

 

pict1009.jpg


Turun Satamalle on annettava kiitos, että se oli mittavalla osastollaan mukana Tampereen Pirkka-hallissa. Oli mukava nähdä, että satamajohtaja Christian Ramberg oli itse saapunut Tampereelle! Jouduin työni vuoksi kulkemaan parisenkymmentä vuotta Tampereelta Turun seudulle ja osaan kokemuksen perusteella aavistella, että Varsinais-Suomesta ei ole helppo matkata Tampereelle!

 

pict1010.jpg


Helsingin satama oli mukana mittavalla osastollaan, mutta parituntisen messukäyntini aikana en nähnyt asiakkaita vierailevan Helsingin Sataman osastolla. Vanha totuus, että Helsinki sijaitsee syrjässä tuli taas kerran todistetuksi!

 

pict1008.jpg


Kaakonkulmalla päättäjät tekivät ennakkoluulottoman päätöksen, kun yhdistivät Haminan ja Kotkan satamat. Sen tiimoilta olisi paikka vaikka erilliselle blogikirjoitukselle! Sen voi jo nyt todeta, että kirjoitus tulee olemaan luonteeltaan positiivinen!

 

Yhteenvetona Pirkka-hallin logistiikkamessuista se, että ”suutari pysyköön lestissään” eli Tampere ei ole oikea paikka logistiikkamessuille. Toteamus tekee hieman kipeää meille tamperelaisille, mutta totuus pitää pystyä kohtaamaan, vaikka se ei olisi miellyttävä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, Pirkka-halli, logistiikkamessut 2011, port of Turku, port of Helsinki, port of HaminaKotka,

Euroopan kulttuuripääkaupungit Tallinna ja Turku painivat eri sarjoissa

Lauantai 17.9.2011 - -Esko Erkkilä-

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja ovat tänä vuonna Viron pääkaupunki Tallinna ja Suomen Turku.

Jouduin työni vuoksi tutustumaan Turkuun vuodesta 1970 aina vuoteen 2010 saakka eli neljänkymmenen vuoden ajan – oli siinä tamperelaisella kestämistä!

Turku sijaitsee syrjässä ja maantiede onkin eräs syy, joka vie sen mahdollisuudet todelliseksi keskukseksi. En toki ole käynyt Turussa tämän vuoden aikana, mutta oletan, että mitään oleellista muutosta ei ole tapahtunut – ainakaan maantiedettä ei voi muuksi muuttaa!

Tallinnassa olen saanut poiketa tämänkin vuoden aikana monesti. Käynnit ovat olleet lyhyitä läpikulkumatkoja, mutta syyskuun alussa Palokallion Omakotiyhdistys ry järjesti matkan, jonka aikana yövyimme Tallinnassa.

Matkan aikana oli mahdollisuus tutustua kesäiseen Tallinnaan.

Tallinna on monivivahteinen kaupunki, jolle kulttuuripääkaupungin nimitys sopii oikein hyvin. Tallinna painii täysin eri sarjassa kuin Turku.

Tallinnan vanha kaupunki ja sen viihtyisät kävelykadut, kapeat kujat, pienet putiikit sekä vuorokauden läpi jatkuva elämä luovat kaupungille todellisen kulttuuripääkaupungin leiman.

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991. Viron ja Tallinnan kehittyminen neuvostomiehityksen päättymisen jälkeen on ollut henkeäsalpaava. Vain kaksikymmentä vuotta uuden itsenäisyyden aikaa korostaa Tallinnan onnistumista asemansa saavuttamisessa.

Maan itsenäistyminen, liittyminen Natoon ja tämän vuoden alusta alkaen euroon siirtyminen kertovat maan ja sen pääkaupungin onnistumisesta.

Tallinnan valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi on ollut kaupungille onnistuminen, jonka sille mielellään suo.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan kulttuuripääkaupunki Tallinna, Euroopan kulttuuripääkaupunkin Turku, Tallinna, Turku, Palokallion Omakotiyhdistys,

Onneksi Tampereelta säästyy tänä vuonna 150.000 euroa/päivä, mutta Turku sen toki syytää menemään !

Sunnuntai 16.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Turku ja Tallinna ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja vuonna 2011.

Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkihankkeen kustannusarvio vuosille 2008 – 2012 on 55 miljoonaa euroa. Hankkeen kustannukset jaetaan suunnitelman mukaisesti Turun kaupungin, valtion ja muiden rahoittajien kesken.

Turku on varautunut rahoittamaan kulttuuripääkaupunkihankettaan 18 miljoonalla eurolla.

Summa merkitsee 49.315 euroa eli suuruusluokkana 50.000 euroa vuoden jokaisena päivänä tänävuonna.

Valtion rahoitusosuus on yhtä suuri. Se merkitsee, että Turun kaupunki ja valtio syytävät rahaa hankkeeseen n. 100.000 euroa joka päivä.

Kun huomioidaan yritysrahoitus, naapurikuntien rahoitus ja muut rahoituslähteet, niin huomataan, että Turun hankkeeseen kuluu rahaa yli 150.000 euroa jokaisena päivänä tänä vuonna!  Onko tämä kulttuuripläjäys hintansa väärtti, kun muistamme, että tavanomaiset kulttuuriin ohjattavat taloudelliset panostukset pysyvät ennallaan?

Suomesta kulttuuripääkaupungiksi halusivat Turun lisäksi Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Lahti, Mänttä sekä Tampere.

Tampereen kulttuuripääkaupunkihanketta selvitteli kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen 4.5.2005 nimittämä työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kansainvälisten asioiden päällikkö Pertti Paltila. Työryhmän jäseninä olivat johtaja Juha Yli-Rajala, elinkeinojohtaja Harri Airaksinen, vs. kulttuuritoimenjohtaja Tuula Martikainen ja hallintopäällikkö Pekka Kivekäs. Työryhmän sihteerinä toimi kaupunginsihteeri Maria Länsiö.

Asiaa oli todennäköisesti valmisteltu kulisseissa hyvin, sillä työryhmä antoi hanketta puoltavan esityksensä jo 8.6.2005 eli n. kuukauden työskentelyn jälkeen.

Kustannusarvion osalta työryhmän esittämä haarukka oli laaja, sillä sen esittämä budjettiesitys oli 10 – 20 milj. euroa! Turusta nyt saatujen kokemusten perusteella 20 M€ lienee minimisumma, joka olisi tullut Tampereen kaupungin maksettavaksi.

Nyt tiedämme, että Tamperetta ei valittu Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011. Onneksi!

Valmisteluihin eli luottamushenkilöiden, virkahenkilöiden ja myös kaupunkilaisten pehmentämiseen sekä hakemuksen laadintaan paloi tamperelaisten veronmaksajien rahoja kuitenkin aikamoinen pinkka.

Sain valmisteluaineistosta osani, sillä jonkin tapahtuman yhteydessä jaettiin ”Tampere kulttuuripääkaupungiksi 2011” –julisteita.

Aistikas ja isokokoinen juliste on tallella, sillä se on päätynyt mökilleni puuceen seinälle!

-------

Helsinki oli vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeen selvitystyöryhmän 17-sivuisessa loppuraportissa analysoidaan Helsingin hanketta.

Tampereen selvitystyöryhmä rohkeni esittää Helsingin hankkeesta loppupäätelmänä näin:

 

”Pettymyksenä on pidetty mm. sitä, ettei kulttuurivuoden toteuttaminen jättänyt pysyviä jälkiä kaupungin omiin toimintatapoihin.  Kulttuurivirasto palasi nopeasti vanhoihin toimintatapoihinsa.”

Tamperelaisten kannattaa käydä Turussa Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 –tapahtumissa ja olla tyytyväisiä, että tamperelaisten veronmaksajien rahaa palaa hankkeessa vain se määrä, jolla rahoitamme tapahtuman valtionosuutta.

Voisimmeko myös olla hieman vahingoniloisia, sillä kulttuuripääkaupunkihanke ajaa kuralla olleen Turun talouden entistä ahtaammalle?

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulttuuripääkaupunki 2011, Turku, Jarmo Rantanen,

Turun Satama huomioi asiakkaansa - samaa toivon Tampereen kaupungin liikelaitoksilta

Keskiviikko 8.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaisena hieman kadehdin Turkua, sillä kaupungin taloudenpidossa Turun Satama merkinnee melkoista rahantuojan osaa.

 

No, satamasta huolimatta Turun kaupungin talous on pahasti kuralla, mutta se onkin jo toinen juttu.

 

Turussa luottamushenkilönäkökulmasta Sataman peräänkatsojana toimii Satamaliikelaitoksen johtokunta. Sataman operatiivista toimintaa johtaa satamajohtaja.

 

Tamperelaisena omaan kokemusta Turun satamatoiminnasta, sillä olen vastannut työnantajani satamaoperoinneista yli kymmenen vuotta ja Turun satama on volyymiltään suurin niistä satamista, joiden kautta tuomme raaka-aineita Suomeen.

 

Satamaoperoinneissa suomalaisen toimijan tärkein yhteistyökumppani on kussakin satamassa toimiva satamaoperaattori, mutta toki suhteet ja tiedonvälityksen pitää pelata myös kunnallisen satamalaitoksen suuntaan. Näin myös Turussa.

 

Useimmat kunnalliset satamalaitokset ymmärtävät asiakkaiden tärkeyden. Kokemukseni mukaan näin tilanne on erityisesti kahdessa satamassa Suomessa; Turussa ja Kalajoella.

 

Turku ja Kalajoki painivat yleisellä tasolla täysin eri sarjoissa, mutta yrityskohtaisesti ne minun vastuualueellani ovat lähes yhtä merkitykselliset.

 

Turun Satamaliikelaitos ja sen johtokunta ymmärtävät maksavien asiakkaiden merkityksen.

 

Asiakkaiden huomiointi koostuu pienistä asioista - yksi puhelinsoitto kunnallisen satamalaitoksen operatiiviselta johdolta asiakkaalle vuodessa on monissa tapauksissa riittävä. Se kertoo asiakkaalle, että hänet on huomioitu.

 

Turun Satama on tavannut järjestää marras…joulukuun vaihteessa Satamakalenterin julkistamistilaisuuden. Arvostan kutsua tilaisuuteen, vaikka itse satamakalenterin merkitys on henkilökohtaisesti perin vaatimaton.

 

Tänä vuonna Satamakalenteri 2011 julkistettiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 25.11.2010.

 

Olin paikalla ja kokemus oli myönteinen. Sain tavata Turun sataman vastuuhenkilöitä, Turun satamassa toimivia satamaoperaattoreita ja muita Turun sataman asiakkaita.

 

Haluan linkata asiakasnäkökulmasta Turussa saamiani kokemuksia Tampereelle (ja miksei myös muualle Suomeen).

 

Kunnalliselle liikelaitokselle on tärkeää, että sen maksavat asiakkaat tuntevat tulleensa huomioiduiksi. Se on välttämätöntä, jotta yritykset haluavat käyttää kunnallisen liikelaitoksen palveluja ja siten kartuttaa kunnan kassavirtaa.

 

Tämä pitää tunnistaa myös Tampereella, sillä ilman asiakkaiden tyytyväisyyttä tuottajayksiköillä ei ole tulevaisuutta. Tampereen kaupungin tilaajayksiköt ovat tuottajapuolen asiakkaita ja se pitää tuottajayksiköiden aina muistaa.

 

Tampereella on linjattu, että monituottajamalli on jatkossa se malli, jolla toimitaan. Tämä asettaa kaupungin omille tuottajayksiköille lisää haasteita. Näihin haasteisiin kaupungin oman tuotannon pitää pystyä vastaamaan.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turku, Turun Satama, Turun satamaliikelaitos, Satamaliikelaitoksen johtokunta, satamajohtaja, tilaaja-tuottaja, monituottajamalli, Kalajoki, Kalajoen satama,

"Älä lähre mihenkkas ennen ku Föri on kii kaijas"

Perjantai 17.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Joudun työni vuoksi yöpymään keskimäärin yhden yön viikossa syrjä-Suomessa eli Turussa.

 

Yöpyminen Turussa on tamperelaiselle kova paikka, mutta onhan tuo mennyt.

 

Turku-yöpymisiin on vuosien saatossa kehittynyt tietyt rituaalit ja yksi rituaaleistani on joenrantakävely Aurajokirannassa.

 

Menen Samppalinnan puolelle Tuomiokirkkosillan kautta ja palaan toiselle puolelle jokea Förillä. Kaavoihin kangistumisestani kertoo, että en voisi ajatellakaan kiertää kävelylenkkiäni vastapäivään!

 

On todettava, että Förissä olisi ainesta ehkä enempääkin kuin sitä nyt Turussa hyödynnetään. Kesäaikaan saattaa nähdä, että bussilastillinen turisteja saapuu Föri-rantaan, käy Förillä toist´puolt´jokke ja sen jälkeen he lähtevät bussilla tutustumaan Turun muihin nähtävyyksiin.

 

Förillä on turvallisuusohjeena otsikkoteksti. Turun murteen lisäksi sama ohje on präntättynä suomeksi ja ruotsiksi. Ei hassumpi idea!

 

Kannustan turkulaisia kehittelemään jotain uutta Föri-teeman ympärille.

 

Mikä olisi turkulainen tai varsinais-suomalainen perinneruoka, jota voisi valmistaa Förillä ja myydä herkkupaloina Aurajokea ylittäville?

 

Voisiko ainakin kesäiltoina Förillä matkata vaikkapa soittaja, joka viihdyttäisi matkustajia?

 

Entä Förin reitin kupeeseen Aurajokeen sijoitetut vesisuihkut - elävöittäisivätkö ne Förin tienoota?

 

Ideani ovat turkulaisten vapaasti käytettävissä!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: turku, föri, Älä lähre mihenkkas ennen ku Föri on kii kaijas,

Joukkuepelin hurmaa Vimpelin Saarikentällä ja televisioiden äärellä

Tiistai 14.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Oli ilo katsella televisiosta sunnuntaina 12.9.2010, kun Vimpelin Veto ja Kouvolan Pallonlyöjät ratkaisivat Vimpelin Saarikentällä pesäpalloilun Suomen mestaruuden.

 

Peli oli tasainen toisen jakson puoliväliin saakka, kunnes Vimpelin lyöjätykki Jere Dahlström onnistui lyömään elämänsä lyönnin ja peli oli kerralla ratkaistu - Vimpelin Veto palasi Suomen mestariksi 45-vuoden tauon jälkeen.

 

Televisioruudunkin kautta oli aistittavissa se mahtava tunnelma, joka Saarikentällä vallitsi.

 

Sain kesällä seurata paikan päällä Suomi-Belgia -jalkapallomaaottelua Turussa ja ottelutunnelmien vertailu tuli etsimättä mieleen.

 

Jalkapallo-ottelussa ainoa ääni oli pitkät tovit pallon mäiskintä, kun pelaajat potkivat sitä milloin mihinkin suuntaan. Muutaman kerran ottelun aikana yleisö herkesi taputtamaan, kun suomalaispelaaja onnistui peippaamaan vastustajansa.

 

Kentän puurtaja oli Jari Litmanen - hänen työskentelyään oli ilo seurata.

 

Kentän surkimus oli Mikael Forssell - kaikesta näki, että Kupittaan ympyrät olivat liian pienet omasta mielestään suurelle taitajalle.

 

Turun Kupittaan potkupallostadionilla tunnelma oli kaukana Saarikentän tunnelmasta.

 

Kiitän  Nelosen Sport-kanavaa, kun Vimpelin hieno näytelmä saatiin koko kansan katseltavaksi.

 

Kiitän myös Kouvolan Pallolyöjiä hyvästä panoksesta finaaliotteluissa. Kouvola ei tänä vuonna pystynyt uusimaan v. 1976 voittamaansa Suomen mestaruutta, mutta tiukan vastuksen se tarjosi Vimpelille.

 

Onnittelen Vimpeliä, Järviseutua ja koko pesäpalloilevaa Etelä-Pohjanmaata Vimpelin Vedon voittamasta Suomen mestaruudesta. Vimpelin pesäpallovoitto on voitto koko Etelä-Pohjanmaalle ja se oli piristysruiske koko maakunnalle.

 

Hyvä Järviseutu ja koko Lakeus!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vimpelin Veto, Vimpeli, Kouvolan Pallonlyöjät, Saarikenttä, Suomen Palloliitto, Turku, Kupittaa,

Kaistapäiden hommia

Maanantai 6.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olin perjantaina työn vuoksi syrjä-Suomessa eli Turussa ja palasin sieltä Tampereelle vasta lauantaina iltapäivällä.

 

Havaitsin, että 9-tiellä oli nopeusvalvontakameratolppia tuhottu perjantai-aamun ja lauantai-iltapäivän välillä.

 

Tuhotut kameratolpat sijaitsevat Urjalassa ja Kylmäkoskella.

 

Aamulehden uutisoinnin perusteella kyse on neljän kameratolpan tuhoamisesta.

 

Tuhotyö ei ole järkiviisaiden puuhaa, vaan homman ovat hoitaneet niukkajärkiset kaistapäät.

 

Ajan vuodessa työajoja yli 25.000 kilometriä ja omia ajoja saman verran. Ajokilometrejä henkilöautolla minulle on vuosien saatossa kertynyt n. 2.000.000 kilometriä.

 

Pidän melkein luonnollisena, että olen tänä aikana saanut puolenkymmentä sakkoa ylinopeudesta. Siitä huolimatta kannatan automaattista nopeusvalvontaa.

 

Nopeusvalvonta eri muodoissaan on erityisen tähdellistä 9-tiellä Tampereen ja Turun välillä. Vilkas "poikittaisliikenne" hirvien ja peuroj - anteeksi kauriiden - vuoksi on niin vilkasta, että nopeusvalvonta tieosuudella on mielestäni välttämätöntä.

 

Liikennekuri 9-tiellä on toki kohentunut, mutta henkensä altistavia löytyy edelleen.

 

Tervehdin tyytyväisyydellä syksyn saapumista, sillä se tietää 9-tien nopeusrajoitusten muuttumista 80 kilometriin tunnissa. Silläkin nopeudella ehtii vallan hyvin Tampereelta Turkuun ja Turusta Tampereelle - puhun vankan kokemuksen äänellä.

 

Toivon, että nopeusvalvontakameratolppien tuhoajat saadaan kiinni ja lailliseen edesvastuuseen tekemisistään.  Kameratolppien tuhoaminen viestii piittaamattomuudesta yhteiskunnan säädösten noudattamiseen ja sen vuoksi syyllisiä pitää rangaista rankimman jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 9-tie, Tampere-Turku, nopeusvalvontakamerat, nopeusvalvonta,

Taas synkkä onnettomuuspäivä 9-tiellä

Keskiviikko 11.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9:llä oli jälleen kerran synkkä onnettomuuspäivä tiistaina 10.8.2010.

 

Urjalassa tapahtui ojaanajo tiistaina iltapäivällä, mutta henkilövahingoilta vältyttiin.

 

Tampereen pohjoispuolella Rusthollin kohdalla tapahtui samana päivänä aamupäivällä

yhden kuolonuhrin vaatinut tuhoisa liikenneonnettomuus.

 

Olen 9-tien suurkäyttäjä, sillä käyn Tampereelta Turun seudulla töissä pari…kolme kertaa viikossa.

 

Tiedostan 9-tien ongelmat ja olen pyrkinyt kaikin tavoin vaikuttamaan, että tien kuntoa kohennettaisiin. Hirviaitojen rakentaminen Tampereen ja Turun välille olisi mielestäni kiireellisin tehtävä. Suurin työsuojeluongelmani on ilman muuta hirvikolari työmatkalla Tampereelta Turkuun!

 

Ajan vuosittain 50.000…60.000 kilometriä ja tunnustan, että pelkään ajaa 9-tietä Rusthollin kohdalla. Se on ainoa tieosuus Suomessa, jossa tunnen aitoa pelkoa.

 

Rusthollin kohdalla olevat sillat ovat varsinainen surmanpaikka - eilinen kuolonkolari on uusin todiste tästä.

 

Tiehallinnolla on hienot suunnitelmat 9-tien parantamiseksi Tampereen ja Oriveden välillä. Tieosuus on kieltämättä kohennuksen tarpeessa, mutta koko matkan osalta se on tässä taloudellisessa tilanteessa utopiaa.

 

Toistan taas kerran esitykseni, että Tampereen pohjoispuolinen 9-tie rakennettaisiin välittömästi Atalasta Tarastenjärven risteykseen saakka turvalliseksi nelikaistaiseksi tieksi. Näin pystyttäisiin välttämään eilisenkaltaiset kuolonuhreja vaatineet liikenneonnettomuudet.

 

Samassa yhteydessä olisi huolehdittava melusuojauksesta siten, että Rutshollin silloilla ja niiden välittömässä läheisyydessä syntyvä 9-tien liikennemelu ei haittaisi lähialueiden asukkaita. Tekniset ratkaisut ovat olemassa - kyse on oikeastaan Tiehallinnon hyvästä tahdosta!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: 9-tie, Atala, Tarastenjärvi, Tampere, Turku, Urjala, Rustholli, liikennemelu,

Hopealinjan iltaristeily Laukontorilta Pyhäjärvelle - mainio tapa huomioida vaikkapa läheisen merkkipäivä

Torstai 5.8.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain heinäkuun lopulla olla puuhamiehenä merkkipäiväristeilyn järjestämisessä sisävesilaivalla Tampereen Pyhäjärvellä.

 

Kokemus oli voittopuolisesti positiivinen, mutta parannettavaa Hopealinjan toiminnassa toki on.

 

Risteilylle osallistui perhekunnastamme kymmenkunta henkilöä, joista kaksi oli pientä tyttöä.

 

Risteily alkoi Tampereelta Laukontorin rannasta klo 19.00 ja palasi samaan paikkaan klo 22.00. Kolmen tunnin aikana ehdimme käydä Nokialla Kylpylähotelli Eden´n satamassa ja takaisin.

 

Hopealinja markkinoi Laukontorilta lähteviä risteilyjä "Ravintola Laiva"-brändillä.

 

Ravintola Laivan aluksilla on tiettyinä aikoina päivästä mahdollista esim. lounastaa Laukontorin rannassa.

 

Risteilyaluksemme oli nimeltään m/s Tampere.  

 

Hopealinja on käyttänyt menujen suunnittelussa konsulttinaan keittiömestari Maija Silvennoista. Silvennoisella riittää vielä hommia, kuten jäljempänä esitän.

 

Ruoka oli risteilylle osallistuneiden mukaan mainiota. Hyvä niin, mutta minulla oli vertailukohtana nelisen viikkoa aikaisemmin Turusta Naantalissa risteilleen m/s Rudolfinan palvelut ja tamperelaisena on valittaen todettava, että turkulaisten tarjoamat palvelut peittosivat Hopealinjan tarjonnan.

 

Hopealinjalla on paljon petrattavaa puhelinpalveluissaan. Soitin järjestelyiden tiimoilta muutaman kerran Hopealinjalla ja sain kokemusta huonosta puhelinpalvelusta.

 

On selvää, että kesäaikana puhelimella asioita kyseleviä on paljon ja silloin yrityksen puhelinkeskus joutuu "helteeseen". Hopealinjalla näin ei kuitenkaan käy, sillä ääni nauhalta kertoo kylmästi, että kaikki numeromme ovat varatut, soita uudestaan ja klinkis - puhelu menee poikki.

 

Pyysin extrapalveluna kukkakimpun pöytäämme ja se onnistui soittamalla m/s Tampereen matkapuhelinnumeroon vaivattomasti. Puhelimeen vastannut nainen oli suorastaan innostunut pienen extrapalvelun järjestämisestä. Todennäköisesti kyseessä oli sama keittiöhenkilökuntaan kuuluva nainen, joka lähtiessämme halusi laittaa kukkakimpun sellaiseen kuntoon, että se varmasti säilyy hyväkuntoisena kotiin saakka.

 

Harvoin tapaa näin innostunutta asiakaspalvelijaa ja siitä hänelle sekä m/s Tampereelle ja Hopealinjalle parhaat kiitokset!

 

Risteilymme oli onnistunut. Pientä viilausta Hopealinjalle kuitenkin ehdottelen ja viilauksen tarvetta on erityisesti puhelinpalvelun kehittämisessä sekä buffet-tarjonnan kalapuolen trimmaamisessa.

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Hopealinja, m/s Tampere, Laukontori, Ravintola Laiva, Tampere, m7s Rudolfina, Turku, Naantali, Maija Silvennoinen,

"Tavara ei kulje tekstiviestillä"

Tiistai 4.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on lainattu Turun sataman asiakaslehdestä, jonka nimi on Abord. Lehti tulee minulle työni merkeissä, sillä Turun satama ja sen materiaalitoiminnot ovat kuluneen 15 vuoden aikana tulleet tutuiksi.

 

Viimeisimmän Abord´n juttu "Tavara ei kulje tekstiviestillä" käsittelee Turun seudun maantieliikenteen ratkaisuja, joita alueelle kaivataan lähivuosina. Jutussa todetaan aivan oikein, että investoinnit liikenneyhteyksiin kasvattavat kansantaloutta.

 

Turussa ollaan tyytyväisiä E18:n avaamiseen koko matkaltaan Turusta Helsinkiin ja todetaan, että tieyhteys on lunastamassa niitä toiveita, joita siihen on asetettu.

 

Eurooppatie E18 Suomessa on tieyhteys Turun ja Naantalin satamista pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaan rajanylityspaikalle. E18-reitti muodostuu pääosin kansallisista valtateistä 1 ja 7 sekä kantatiestä 50 (Kehä III).

 

Turulle ja Turun satamalle...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Turku, Turun satama, Abord, Helsinki, E18, VT8, VT9, VT10, Mikko Alatalo, Antti Kalliomäki, Sauli Niinistö, Tampereen läntinen ohitustie

Loimaan seutukunta tähyää Pirkanmaan suuntaan

Tiistai 13.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Kuuntelin, kun Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salmista haastateltiin Yle Puhe-kanavalla. Haastattelun aiheena oli Loimaan seudun tyytymättömyys Turkua - maakunnan veturia kohtaan.

 

Salminen mainitsi Turun ja Turun seudun unohtaneen sen, että raha tulee ympäröivistä maakunnista. Hän käsitteli myös Turun seudun kuntien eripuraa alueen kehittämisessä. Salmisen mielestä Kaarinaa ja Lietoa pitäisi kehittää kaupunkiseudun osana - ei niinkään erillisinä kuntina. Tuntuu tutulta myös Tamperetta ja sen lähikuntia ajatellen.

 

Esimerkkinä hyvästä alueyhteistyöstä Varsinais-Suomessa Salminen mainitsi Vakka-Suomen seudun eli Uudenkaupungin - Laitilan alueen.

 

Salminen kertoi...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Loimaan seutukunta, VT9, VT10, KT41, Turku, Tampere

Kevyet ovat Turun meriitit Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta taloudelliset panostukset sitäkin suuremmat!

Keskiviikko 7.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Turku ja Tallinna ovat Euroopan kulttuuripääkaupunkeja v. 2011.

 

Turku pääsee itseään parempaan seuraan, sillä aikaisempien kulttuuripääkaupunkien lista sisältää todellisia kulttuurikaupunkeja:

 

...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: euroopan kulttuuripääkaupunki, Turku, Tampere, Sibiu

Vanhemmat kirjoitukset »