29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Kiitokset ay-liikkeellePerjantai 31.8.2018 - -Esko Erkkilä- Ammattiyhdistysliike vaikeutti työtäni sen runsaan neljänkymmenen vuoden ajan, jonka olin elinkeinoelämän palveluksessa.
Oli suorastaan helvetinmoinen tilanne, kun Elintarviketyöläisten Liitto seisautti rehutehtaan toiminnot ja monta 25 – 40 tuhannen broilertilaa olisi tarvinnut rehua, mutta elintarviketyöläisten liitto esti rehutoimitukset.
Piti lähteä anelemaan poikkeuslupaa, jotta rehuja olisi voinut toimittaa.
1970-luvun alussa silloinen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto esti rehutehtaan toimituspalvelukeskuksessa toimivien henkilöiden työnteon.
Myös tästä olisi seurannut kauheita monille kotieläintiloille.
Olin silloin myyntimiehenä Kokkolan toimistolla ja korkea esimieheni kysyi, että olenko valmis siirtymään lakon ajaksi tilauskeskukseen vastaanottamaan rehutilauksia.
Tottakai olin valmis ja siellä vierähtikin varmaan kymmenkunta päivää. Ay-mafia kutsui meitä rikkureiksi, mutta minä pidän tuota ilmaisua kunnia-asiana, sillä täytyyhän asioiden sujua.
Työntekijät voivat olla lakossa, mutta työt eivät voi mennä lakkoon.
Lakko loppui aikanaan ja työnantaja muisti meitä sillä, että saimme tehdä ”opintomatkan” Visbyn saarelle Ruotsissa.
Matka sisälsi luonnollisesti täyden palkan, päivärahat ja muut etuudet, joita työmatkoihin kuuluu.
Tutustuimme Visbyn saarella erään alamme yrityksen toimintaan ja tutustumista helpotti se, että kyseisen yrityksen palveluksessa oli eräs entinen työkaverimme.
Kiitokset ay-liikkeelle ja nelikymmenvuotiselle työnantajalleni mielenkiintoisesta opintomatkasta Visbyn saarelle – se onkin ainakin toistaiseksi ainoa kerta, kun olen päässyt käymään Visbyssä.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kiitokset ay-liikkeelle, rikkuri on kunniakansalainen, rikkuri, Visby, Visbyn saari, opintomatka lakonalaisen työn suorittamisesta, opisntomatka, |
Sukupuolella ei ole väliäTorstai 30.8.2018 - -Esko Erkkilä- Toimin työelämässä neljäkymmentä ja puoli vuotta ja siitä ajasta esimiestehtävissä lähes kolmekymmentäviisi vuotta.
Kolmeenkymmeneenviiteen vuoteen sisältyi lukuisia henkilövalintoja ja ne ovat aina henkilölle, mutta erityisesti myös yritykselle, tärkeitä asioita.
Olen työelämän jälkeen saanut seurata yhdistysmaailmaa jopa päättäjänä ja totean, että henkilövalinnat ovat myös yhdistysmaailmassa joko tuhoon vieviä tai uuteen kukoistukseen johtavia – valitettavasti en ole saanut yhdistysmaailmassa todeta uuteen kukoistukseen johtaneita henkilövalintoja.
Piti kuitenkin kirjoittaa sukupuolen merkityksestä henkilövalinnoissa.
En ole koskaan antanut mitään painoarvoa henkilön sukupuolelle, kun olen rekrytoinut henkilöitä bisnesmaailmaan.
Joskus valitsin naishenkilön eräälle merkittävälle postille agribisnekseen.
Korkea esimieheni, josta sittemmin tuli yrityksemme pääjohtaja ja vuorineuvos kysyi joskus, että kuka on vastuuhenkilömme eräällä tietyllä alueella.
Kerroin henkilön nimen ja korkea esimieheni tinkoi, että tiedän tiedän, mutta kuka on vastuussa asiakassuhteista.
Vastasin, että tuo nainen, jonka nimen juuri kerroin.
Kyseinen nainen pärjäsi oikein hyvin alaisenani ja hänen pärjäämistään ei mitenkään vähennä se, että minua seuranneella esimiehellä meni sukset ristiin kyseisen naishenkilön kanssa.
Esimies ja alainen –suhteissa olisi usein peiliin katsomisen paikka esimiehillä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sukupuolella ei ole väliä, sukupuolten tasa-arvo, esimiehen rooli rekrytoinnissa, esimies, alainen, |
Johan syntyi älämölöä!Tiistai 28.8.2018 - -Esko Erkkilä- Näin eilen Hämeenkyrön Komissa, kun kolme valkohäntäpeuraa laukkasi Päivölän lähellä Ruonanjoen ja Lampisen talon välisellä pellolla poispäin Ylöjärvi-Viljakkala –tieltä.
Kirjoitin havainnostani näin ”Viljakkalan pölinät” –facebooksivuilla:
”Tulin tänään vihaiseksi, kun näin Komissa Ruonanjoen ja Lampisen talon välisellä pellolla kolme valkohäntäpeuraa eli Laukonpeuraa, joita mm. Pirkanmaan Liitto suosittelee kutsuttavan valkohäntäkauriiksi. Joko ne ovat tulossa tännekin! Lainsäädäntö puhuu valkohäntäpeuroista, joten se lienee paras nimi tuolle tuholaiselle.”
Postaukseni aiheutti melkoisen moiteryöpyn minua kohtaan, kun uskalsin asettaa kyseenalaiseksi sen, että aikoinaan Laukon kartano toi Suomeen erään haitallisen eläinlajin eli Laukon peuran eli valkohäntäpeuran eli valkohäntäkauriin, jollaiseksi Pirkanmaan Liitto sitä haluaa kutsuttavan. Lainsäädäntö tuntee vain valkohäntäpeura-nimikkeen, jota kyseisestä haittaeläimestä pitää käyttää.
Minua moittineet ovat ilmeisesti henkilöitä, jotka viettävät aikaansa uuninpankolla ja eivät tiedä ympärillään tapahtuvista asioista paljoakaan.
Ihmeelliseltä tuntuu, että minua moittineet ja mollaavat kansalaiset suorastaan ihannoivat peurakolareita, sillä heidän mukaansa hirvikolareissa kuolee enemmän ihmisiä kuin peurakolareissa! Näin varmaan onkin, mutta peurakolarissa kuollut suomalainen on mielestäni yhtä arvokas kuin hirvikolarissa kuollut vai miten on – no peurakolareita ihannoivan henkilön nimeä en tässä kirjoituksessani halua mainita, hän ei ole mainitsemisen arvoinen.
Olin neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta 9-tien suurkuluttaja Tampereen ja Turun välillä. Vähintään kerran vuodessa saavuin Urjalassa tai Loimaalla paikalle, jossa juuri oli tapahtunut peurakolari.
Näin ne suolenpätkät, paskat, ihmis- ja peuranveret sekä autonromut, jotka olivat syntyneet peurakolarin tuloksena – en todella kaivannut hirvikolarin aineksia!
Ihmettelen todella sitä kansalaista, joka kehtaa vertailla peurakolaria lievemmäksi kuin hirvikolaria!
No, meitä on moneen junaan ja jokunen jää vielä laiturillekin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peurakolari, Laukonpeura, Valkohäntäpeura, Valkohäntäkauris, Hirvikolari, Onko peurakolari kuollut helpompi tapaus kuin hirvikolarissa kuollut?, Peurakolarin uhri, Hirvikolarin uhri, Älämölö, |
Riittävän syvä jyrsintä ja syyskylvö!Maanantai 27.8.2018 - -Esko Erkkilä- Elämme pian parasta porkkanankorjuuaikaa.
Harrastelijan kannattaa muistaa porkkananviljelyssä kaksi asiaa ja niistä ensimmäinen on se, että porkkanamaa pitää jyrsiä riittävän syvältä.
On selvää, että on turhaa odottaa kunnollisia porkkanoita, jos maa on jyrsitty vain pinnasta.
Meillä jyrsintä tapahtuu hiekkamaalla usein siten, että jyrsintä täytyy ajomiehen lisäksi toisen henkilön vetää köydellä, sillä muuten matka ei taitu.
Toinen tärkeä seikka harrasteviljelijän on tiedostaa se, että porkkana kannattaa kylvää jo syksyllä.
Syyskylvöinen porkkana pääsee kasvun alkuun heti varhain, sillä silloin ei menetetä yhtään potentiaalista kasvupäivää.
Porkkanan syyskylvö jos mikä on mainio keino tasata keväisiä työnhuippuja ja syyskylvö mahdollistaa myös kevätkosteuden parhaan mahdollisen hyödyntämisen.
Vaikka porkkanankorjuuaika ei vielä olekaan, on meillä jo korjattu satoa porkkanasta.
Porkkanat venyvät vielä pituutta ja kasvavat paksuutta, mutta jo nyt niiden pituus lähentelee kahtakymmentä senttiä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Porkkana, porkkanan syyskylvö, porkkanamaan jyrsintä, porkkanamaan jyrsiminen, |
Talvisodan ja Jatkosodan taistelujen ansiosta Suomessa ei ole miehitysmuseota!Perjantai 24.8.2018 - -Esko Erkkilä- Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun 30. päivänä 1939 ja alkoi 105 päivää kestänyt Talvisota.
Suomi menetti sodan lopputuloksena merkittävästi pinta-alastaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Jatkosota alkoi Neuvostoliiton toimenpiteiden seurauksena kesäkuun 25. päivänä 1941 ja se päättyi rauhansopimukseen 19. syyskuuta 1944.
Myös Jatkosodan lopputuloksena Suomi säilytti itsenäisyytensä.
Baltianmaille eli Virolle, Latvialle sekä Liettualle kävi huonommin ja ne joutuivat Neuvostoliiton miehittämiksi aina vuoteen 1991 saakka.
*******************
Kaikissa Baltian maissa on miehitysmuseot, joissa kerrotaan Neuvostoliiton, mutta myöskin natsi-Saksan miehitysvuosista.
***
Tallinnassa sijaitseva miehitysmuseo on kooltaan pieni, mutta siihen kannattaa tutustua.
Viron miehityksestä kerrotaan myös Saarenmaan Kuressaaren museossa, jossa on hyvä ja informatiivinen kertomus Viron miehitysvuosista.
Saarenmaan kärjessä Sörvanniemessä sijaitsee yksityinen sotamuseo ja siihen kannattaa tutustua – googlaa ”Esko Erkkilä Saarenmaan Sotilasmuseo”.
Viron Sotamuseo Viimsissä kertoo myös omalla tavallaan Viron miehitysvuosista. Googlaa: ”Esko Erkkilä Viron Sotamuseo”.
Myös Sinimäkien äärellä pohjois-Virossa sijaitseva yksityinen museo kertoo Viron neuvostomiehityksestä. Googlaa ”Esko Erkkilä Sinimäen sotamuseo”.
***
Liettuan pääkaupungissa sijaitseva Kansanmurhan uhrien museo on järkyttävä kokemus ja käynnistäni siellä olen kertonut jokin aika sitten tällä saitilla.
Googlaa ”Esko Erkkilä Kansanmurhien uhrien museo”.
***
Latvian pääkaupungissa Riikassa sijaitseva Miehitysmuseo on kuvassa näkyvä ”musta laatikko", joka sijaitsee Mustapäidentalon vierellä.
Nyt emme käyneet museossa, mutta siellä kannattaa käydä, jos Riikassa on hiemankaan enemmän aikaa.
Museokävijää tervehtivät maailman suurimmat surmaajat eli Adolf Hitler ja Josef Stalin – kummankaan surmasaldosta ei ole varmuutta, mutta Hitlerin sanotaan surmanneen 4 miljoonaa ihmistä ja Stalinin 10 miljoonaa!
Riikan miehitysmuseon äärellä on patsas, jossa kaksi puna-armeijan sotilasta valvoo ympäristöä. On annettava tunnustus latvialaisille, jotka ovat antaneet olla paikoillaan tämän tuskia mieleen palauttavan veistoksen!
Googlaa ”Esko Erkkilä Latvian miehitysmuseo”.
Kiitos Talvisodan ja Jatkosodan suomalaistaistelijoiden, että Suomessa ei ole miehitysmuseota!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Jatkosota, Baltian maiden miehitysmuseot, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Riikan tori - elämystori!Torstai 23.8.2018 - -Esko Erkkilä- Meidän Kyröläismatkaajien viimeinen aamu heinäkuisella Baltian matkallamme alkoi käynnillä Riikan torilla.
Olen saanut muutaman kerran käydä Riikan torilla, mutta aina siellä käyminen kiinnostaa.
Riikan torin muodostavat arkkitehtonisesti ainutlaatuiset paviljongit, jotka alkujaan ovat 1920-luvulla rakennettu ilmalaivojen eli zeppeliinien hangaareiksi ja vasta myöhemmin ne on muutettu toripaviljongeiksi.
Torin muodostavat viisi paviljonkia:
Olen joskus seurannut lihapaviljongissa, kun myyjät kantavat teurastettuja sianpuolikkaita harteillaan ja sitten pilkkovat isoilla lihakirveillään ruhot pienempiin osiin. Käy Latviassa, mutta kokeilepas Suomessa; ei onnistu, vaikka samassa EU:ssa olemmekin!
Nyt en ehtinyt käymään yhdessäkään paviljongissa, sillä vietin koko kolme varttia - joka torikäyntiimme oli varattu - kaikille avoimella maanviljelijöiden torilla paviljonkien välissä.
Tarkoitukseni oli ostaa valkosipuleita, jotka sitten syksymmällä saisin laittaa kasvamaan aitoina talvivalkosipuleina Viljakkalan Majajärven mökkitontillani ja siinä myös onnistuin.
Ensiksi kuitenkin kuvakimara Riikan torilla näkemästäni:
*************************
Niin, ne ostokseni:
Ostin viideltä eri myyjältä valkosipuleita ja oletan, että niitä ei ole käsitelty itämisen estoaineilla, joten toivon niistä saavani piristysruiskeen oman maani valkosipuleille, kun lokakuussa laitan ensi kesänä satoa tuottavan valkosipulimaani kasvukuntoon!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Riikan tori, Riikan keskustori, Riikan torin zeppeliinipaviljongit, Riika torin zeppeliilihallit, Riikan torin maanviljelijöiden tori, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Bremenin lahja latvialaiselle ystävyyskaupungilleen Riikalle sisälsi vahvan poliittisen viestinKeskiviikko 22.8.2018 - -Esko Erkkilä- Riikan kaupunkikävelyyn pitää ehdottomasti sisällyttää tutustuminen Riikan saksalaisen ystävyyskaupungin Bremenin lahjoittamaan ”Bremenin soittoniekat” patsaaseen ja näin myös me Kyröläismatkaajat teimme heinäkuisena ehtoona 10.7.2018.
Bremenin soittoniekat –teos perustuu Grimmin satuun jossa aasi, koira, kissa ja kukko seikkailevat.
Eläimet eivät sadussa enää ole hyödyllisiä omistajilleen ja omistajat suunnittelevatkin niiden tappamista.
Eläimet pääsevät pakoon ja seuraavat niiden johtajan aasin ajatusta, että josko menisivät Bremeniin kaupunginmuusikoiksi.
Bremenin soittoniekat –alkuperäisveistos sijaitsee luonnollisesti Bremenissä, mutta sen mukaeltu versio sijaitsee Riikassa.
Bremen on Riikan ystävyyskaupunki ja se lahjoitti Riikaan vuonna 1990 riikalaisversion Bremenin soittoniekat –patsaasta.
Vuonna 1990 Latvia oli vielä Neuvostoliiton miehittämä ja patsaaseen liittyykin vahva poliittinen viesti, sillä eläimet katselevat maailmanmenoa rautaesiripun takaa!
Latvia uudelleenitsenäistyi 22.8.1991.
Eläinten ympärillä oleva teräsplootu kuvaa sitä rautaesirippua, joka vielä tuolloin oli Neuvostoliiton miehittämän Latvian ja vapaan lännen välillä.
Patsaan jalustassa oleva "selityslaatta".
Eläinten kuonojen koskettelun sanotaan tuovan koskettelijalle hyvää onnea!
Olen muutaman kerran päässyt Riikassa koskettelemaan Bremenin soittoniekkojen kuonoja – toki vain aasin ja koiran kuonoja, sillä kissa ja kukko ovat aivan liian korkealla!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bremenin soittoniekat, Bremenin soittoniekat Riika, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Die Bremer Stadtmusikanten, Crista Baumgärtel, Rautaesirippu, Latvian itsenäistyminen 22.8.1991, Latvian neuvostomiehitys, Grimmin sadut, |
Richard Wagner, Riika ja Lentävä hollantilainenTiistai 21.8.2018 - -Esko Erkkilä- Saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja musiikin teoreetikko Richard Wagner syntyi vuonna 1813 Leipzingissä ja kuoli vuonna 1883 Venetsiassa.
Wagnerin menestys perustuu yhä edelleen hänen säveltämiinsä oopperoihin.
Saimme taannoisella Kyröläismatkallamme Riikassa tutustua Richard Wagneriin, sillä hänen kunniakseen Riikassa…
…on mm. Richard Wagner katu eli Riharda Vagnera iela.
Richard Wagner oli todellinen ”Eurooppa-kansalainen” – kuten huomataan hänen synnyin- sekä kuolinpaikkakunnistaankin - ja vuonna 1837 hän siirtyi kapellimestariksi Riikaan.
Wagnerin tavoitteena oli saada sävellyksiään esitetyksi Pariisissa ja hän matkustikin Riikasta Lontoon kautta Pariisiin vuonna 1839.
Merimatka oli myrskyisä ja siitä innoituksen saaneena Wagner sävelsi ”Lentävä hollantilainen” –oopperan eli ”Der fliegende Holländer”!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Richard Wagner, Riika, Lentävä hollantilainen, Riharda Vagnera iela, Der fliegende Holländer, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Iltakävelyllä RiikassaMaanantai 20.8.2018 - -Esko Erkkilä- Heinäkuisen Kyröläismatkamme viimeisen illan vietimme Riikassa ja teimme jo perinteeksi muodostuneen iltakävelyn kaupungin ydinkeskustassa.
Vapauden muistomerkki, jota puhekielessä kutsutaan nimellä Milda, pystytettiin vuonna 1935 ja se kesti mm. neuvostomiehityksen ajan. Muistan joskus kuulleeni, että neuvostomiehityksen aikana kukkien vieminen patsaan juurelle merkitsi menolippua Siperiaan.
Vapaudenpatsaan naishahmo – vapaudenjumalatar Milda – kannattelee päänsä yläpuolella kolmea tähteä ja ne merkitsevät kolmea Latvian eri alueita.
Ruotsalainen portti yhdistää keskustan esikaupunkeihin.
Sanotaan, että aina torvi törähtää, kun neitsyt kulkee portin läpi – en ole vielä milloinkaan kuullut torven törähtävän vaikka monesti ja erilaisten ryhmien mukana olenkin portista kulkenut!
Latvian yksikamarinen kansallinen parlamentti eli…
…Latvijas Republikas Saeima kokoontuu 1863 – 1867 rakennetussa Parlamenttitalossa. Latvian ”eduskunnassa” on 100 jäsentä.
”Kolme veljestä” on Riikan vanhimmat keskiaikaiset asuinrakennukset. Vanhin on peräisin 1400-luvun loppupuolelta ja kaksi muuta 1600- ja 1700-luvuilta.
Muutama vuosi sitten Berliinissä tapaamani karhut…
…olivat nyt ehtineet kiertueellaan Riikaan!
Mustapäiden talo on Riikan kuuluisimpia nähtävyyksiä.
Talo rakennettiin jo 1300-luvun alkupuoliskolla ja ulkomaisten naimattomien kauppiaiden käyttöön talo tuli 1400-luvulla.
Talo vaurioitui pahasti toisessa maailmansodassa ja neuvostomiehittäjä purkikin talon vuonna 1948.
Latvialaiset rakensivat talon uudestaan Riikan kaupungin 800-vuotisjuhlien kunniaksi.
Riikalaiseen iltakävelyn lomaan kuuluu hyvä paikallinen olut ja sen jälkeen kävelyä voidaan taas jatkaa…
Ehkä jatkan riikalaisesta iltakävelystä kertomista lähipäivinä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Riika, Vapauden muistomerkki Riika, Riga, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Vapaudenjumalatar Milda, ruotsalainen portti, Latvijas Republikas Saeima, Saeima, Kolme veljestä, Mustapäitten talo, |
Liettua maatalousmaana bussin ikkunasta nähtynäSunnuntai 19.8.2018 - -Esko Erkkilä- Liettua hyväksyttiin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 2004 ja voidaan katsoa, että silloin siitä tuli aito länsimainen valtio.
Neuvostoliiton miehitys alkoi vuonna 1940 ja sen jälkeen vuonna 1941 Saksa miehitti maan aina vuoteen 1944 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti uudelleen Liettuan.
Liettua itsenäistyi ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja se uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 neuvostomiehityksen jälkeen.
Liettua liittyi Natoon vuonna 2004 ja se otti valuutakseen euron vuonna 2015.
Tunnen Liettuan huonosti maatalousmaana, mutta taannoisella Kyröläismatkallamme sain ainakin bussin ikkunasta nähdä, että Liettua on voimakas maatalousmaa.
Seuraavassa pieni kuvakimara, jossa bussin ikkunasta havainnoin Liettuaa maatalousmaana:
Hylätty kolhoosi ja niin tyypillinen vesitorni neuvostokolhoosilla!
Haikaranpesä!
Ja taas haikaranpesä - nyt ollaan myös kotona!
Toivottelen Liettuan tervetulleeksi Euroopan Unioniin myös maatalousbisneksen osalta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liettua, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Liettua maatalousmaana, Liettuan liittyminen Euroopan Unioniin, Littuan liittyminen Natoon, Liettuan liittyminen euroon, |
Savimaille ruoppaa ja suomaille savea!Lauantai 18.8.2018 - -Esko Erkkilä- Muistan vallan hyvin sen ajan ja olen siihen hommaan itsekin osallistunut, kun savimaille ajettiin hevosreellä tai kovapyörärattailla suomaalta ruoppaa ja vastaavasti suomaille savea.
Muistona näistä ajoista on meilläkin isoja rutakuoppia ja kovalla maalla savikuoppia.
Se oli maanparannusta oikein todenteolla!
Hevosaikakauden aisareet ja kovapyöräiset sontarattaat ovat aikansa eläneet ja eivät enää palaa käyttöön. Toisaalta maanparannustyötkin entisellä tavalla ovat jääneet historiaan viljelmäkokoluokassa, mutta pienimuotoisessa puutarhaviljelyssä ne edelleen ovat varteenotettava vaihtoehto.
Työmenetelmät ja työkoneet ovat tänä päivänä tyystin toisenlaiset kuin 1950- ja ehkä vielä 1960-luvullakin.
*************************
Perhekuntamme esikoinen innostui pari päivää sitten saattamaan uuteen uskoon savimaalla olevan vanhan mansikkamaamme ja sekoitti savimaan sekaan järvenrantanurmikon kasvualustana olevaa järvirutaa.
Muutama kuva homman etenemisestä:
Maanparannusoperaatio sujui Maatalousyhtymämme pienoiskaivurilla, jolla…
…homma eteni.
Kaivurin puskulevyn avulla kivennäismaa ja eloperäinen maa-aines saatiin sekoitettua.
Maanpintaa piti hieman korottaa ja siihen tarkoitukseen tarvittiin täytemaata.
Täytemaa kipattiin sellaiseen kohtaan, että sen päälle saadaan riittävän paksuinen kasvukerros.
Ja uutta kuormaa noutamaan!
On selvää, että nykyisillä tuottajahinnoilla kivennäismaan ja eloperäisen maan sekoittaminen ei ole taloudellisesti viljelymittakaavassa järkevää ja se ei ole sitä edes puutarhamittakaavassa, mutta onhan lomalaisen mukava leikitellä koneilla!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maanparannus, kivennäismaa, eloperäinen maa, aisareki, sontakärryt, kovapyöräkärryt, |
Lidossa lähtee nälkä!Perjantai 17.8.2018 - -Esko Erkkilä- Taisi olla jo kolmas kerta, kun heinäkuun alussa sain Kyröläismatkallamme ruokailla Riikassa Lidossa, tarkemmin sanottuna Lido Atputas Centrs`ssä.
Tässä saavumme Lidoon.
Lido on latvialainen ravintolaketju, jonka omistaa Gunars Kirsons.
Lidon päämarkkina-alue on Riika, mutta kymmenkunta vuotta sitten se avasi ensimmäisen ravintolansa Viroon.
Lidon toiminta perustuu siihen, että asiakkaat saavat kerätä tarjolla olevasta runsaasta valikoimasta tarjottimilleen ruokia ja maksu tapahtuu kassalla painon perusteella.
Pieni kuvakertomus Lidon ruoka-annostarjonnasta:
****************
Kylläisinä lähdimme Lidosta…
…ja siinähän se taas eli Stalinin hammas!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lido, Lido Riika, Lido Atputas Centrs, Stalinin hammas, Riika, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Suomen talous on saatu nousuun, mutta miksi ei Tampereella?Torstai 16.8.2018 - -Esko Erkkilä- Saan aitiopaikalta päivittäin seurata, että miten Suomen talous on Sipilän hallituksen toimin saatu nousuun, sillä mökkitonttini on rajanaapurina Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalle ja kun kohdallani on Majajärven liikennepaikka, on jokapäiväistä iloani seurata, kun metalli- ja puunjalostusteollisuus porskuttavat eteenpäin ihailtavalla vauhdilla.
Kulumassa olevalla viikolla maanantaina, tiistaina ja eilen keskiviikkona jokaisena päivänä vartin yli puolenpäivän Majajärven liikennepaikan on ohittanut Rautaruukin Raahen tehtailta Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaille kuljettava junavaunukolonna. Kyydissä on teräsrullia.
Jonain päivänä junaa vetää peräti kaksi veturia, mutta yhdenkin veturin vetämä juna on pitkä.
Lähes jokaisena päivänä teräsrullajunan jälkeen Majajärven liikennepaikalle Viljakkalassa ja mökkitonttini naapuriin pohjoisesta saapuu puutavaraa kuljettava pitkä juna - tämä kuva on eilisestä eli keskiviikon junasta.
En tiedä junan lähtöasemaa, mutta asiantuntijoilta sain tiedon, että puutavara ehkä päätyy Sunila Oy:n Kotkan tehtaiden raaka-aineeksi.
Miten teräsrulla- ja puutavarajunat liittyvät Tampereen kunnallispolitiikkaan?
Junat kertovat meille jokaiselle sen, että Suomen talous on saatu kuntoon, mutta Tampereen kaupungin talous on syvässä alhossa.
Syy Tampereen talouden kriisitilanteeseen juontaa kuluneiden kymmenen – viidentoista vuoden kehitykseen, jonka aikana Tampere on tyystin laiminlyönyt elinkeinoelämänsä kehittämisen.
Tampereella luotettiin valtio-osuuksien taivaalliseen voimaan ja siihen, että sittemmin käytännössä selvitystilaan joutuneen Nokian yhteisöverot ovat ikuinen tulonlähde Tampereelle.
Uskon totena sen, että Tampereen kaupungin virkamiehet kerskuivat vielä vajaat kymmenen vuotta sitten toisilleen Valkoisen talon ruokalassa, että sainpa taas heitettyä ulos kaksi karvalakkiäijää, jotka olivat aikeissa perustaa Tampereelle konepajan!
Jos nyt vihdoin Tampereella osataan paneutua elinkeinoelämän kehittämiseen, on edessä pitkä ja kivinen tie – siinä työssä kymmenen vuotta on lyhyt aika!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen talous on saatu kuntoon, Tampereen kaupungin tuloskunto on nollassa, Tampereen talous, Metalliteollisuudella pyyhkii hyvin, Puunjalostusteollisuudella pyyhkii hyvin, Metalliteollisuus, Puunjalostusteollisuus, Rautaruukki Raahe, Rautaruukki Hml, |
Lehdellä soittava ei jää lehdellä soittamaan instrumenttihankinnoissaan!Keskiviikko 15.8.2018 - -Esko Erkkilä- MTK-Pirkanmaan yhdistykset järjestivät alueillaan lauantaina 11.8.2018 ”Päivä maalla”-tilaisuuksia ja oma MTK-yhdistykseni eli MTK-Viljakkala oli aktiivinen ja järjesti kahdella tilalla tämän tilaisuuden.
Säkinojan tilalla…
… järjestettyyn tilaisuuteen oli tilanteeseen sopivat opasteet.
Talon puolesta tarjolla oli kahvia ja Louhisaaren juomaa eli Mannerheimin juomaa, joka on valmistettu mustaherukanlehdillä maustetusta simasta.
Mannerheimin juomaa on Askaisten Louhisaaressa maistellut myös sittemmin Suomen marsalkaksi kohonnut Mannerheim.
Kahvia karttavana tykkäsin Mannerheimin juomasta, jota siis kutsutaan Louhisaaren juomaksi, mutta myös Marskin simaksi tai mustaherukanlehtijuomaksi!
Säkinojan tila on komea maalaistalo, jonka ovat luoneet tietokirjailija, kapteeni ja sosionomi Esko Lammi vaimonsa kanssa – nykyisin tilaa isännöi maalaistalon naapuriin rakentamassaan talossa MTK-Viljakkalan johtokunnan jäsen Kari Lammi.
Vieraisille saapui tuttuni Kangasalta eli Mikko Kiio, jonka tiedän taitavaksi sahansoittajaksi ja erittäin taitavaksi lehdelläsoittajaksi.
Mikko otti ensimmäiseksi työkseen sireenipuskasta pienen sireeninoksan ja valitsi siitä yhden lehden soittovälineeksi.
Säkinojan tilan tienoot olivat todellinen musiikkikulttuurin kehto, kun Mikko Kiio kajautti ensiksi Finlandia-hymnin ja sen jälkeen Sibeliuksen tunnetuinta tuotantoa!
Olen monesti kuullut Mikko Kiion soittavan lehdellä, mutta tämä Säkinojan tilalla Viljakkalan Karhella kuulemani esitys ylitti kaikki entiset esitykset!
Mikko Kiion lehdillä soittamiseen pääsee tutustumaan, kun googlaa ”Mikko Kiio” – kannattaa katsoa ja ihmetellä.
Googlailin minäkin ja vasta googlailun tuloksena huomasin, että Mikon repertuaariin kuuluu monia tuttuja musiikkikappaleita – hän ei ole erikoistunut vain yhteen tai kahteen kappaleeseen. Ja ei myöskään vain sireenilehteen vaan vaikkapa ulpukanlehti passaa instrumentiksi oikein hyvin.
Mikko on mielenkiintoinen persoona: Joskus hän oli mukana jossain poliittisessa tilaisuudessa Tampereen Keskustorilla, jonka juonsin. Mikolla oli mukanaan pieni katiska tai jotkut sanovat kartiska ja pyysi puheenvuoron, jonka luonnollisesti hänelle annoin; Mikko kertoi keräävänsä siihen ääniä!
Mikko kävi joskus vieraanani Viljakkalan Majajärvellä ja toi tuliaisiksi sikurinsiemeniä, joista nyt on kasvanut iso pehko sikureita!
Hieno mies ja taitava lehdellä soittava soittoniekka tuo Mikko Kiio!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päivä maalla, Säkinojan luomutila, Mikko Kiio, MTK-Viljakkala, lehdellä soittaminen, |
Viljakkalan miesten rahapussien erikoinen piilopaikka Vapaussodan aikana 1918Tiistai 14.8.2018 - -Esko Erkkilä- MTK-Viljakkala järjesti lauantaina 11.8.2018 Viljakkalassa ”Päivä maalla”-tapahtuman johtokuntansa jäsenen Kari Lammin isännöimällä Säkiojan tilalla.
Poikkesin tilalla ja näin sekä koin paljon mielenkiintoista.
Kari Lammin isä Esko Lammi kysyi, että tiedänkö ja tunnenko heidän asuinrakennuksensa takana kasvavien ”Vartijakuusten” tarinan.
En tietänyt ja Esko Lammin vaimo lähti opastamaan asuinrakennusten takana kasvavien isojen kuusten luo.
Heinäseiväskasan vieressä kasvava kuusi on kooltaan niin iso, että eipä taida kolmenkaan miehen ketjussa olevat kädet yltää kuusen ympäri.
Asetuin ”mittakepiksi” kuusen juurelle.
Kuusessa on vielä nytkin vankat oksat ja niistä oppaamme kertoi kiehtovan tarinan.
Tämän kuusen oksistoon ovat Viljakkalan miehet piilottaneet rahapussinsa, kun Vapaussodan taistelut vyöryivät tämän paikan ylitse.
Punaiset perääntyivät Kurun suunnasta Karhen ja Parvilahden kautta Viljakkalaan sekä siitä edelleen Hämeenkyrön Mannanmäkeen ja valkoiset ajoivat heitä takaa.
Säkinojan tilan nykyiset omistajat ovat kuulleet ilmeisen tositarinan Viljakkalan miesten rahapussien piilopaikasta sukulaiseltaan, joka kuoli 2000-luvun alkuvuosina.
On ilmeistä, että tämä Lammien sukulainen ei ole henkilökohtaisesti päässyt näkemään rahapussien piilottamista, vaan hänkin on aikoinaan saanut kuulla tämän kiehtovan tarinan vanhemmilta aikalaisiltaan.
Olipa mielenkiintoinen lisä minullekin synnyinpitäjäni historiasta - kiitokset tarinan kertomisesta Lammin yrittäjäpariskunnalle!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vapaussota, Vapaussota vuonna 1918, Päivä maalla Säkinojan tilalla, MTK-Viljakkala, Päivä maalla, |
"Päivä maalla" Viljakkalan Koivuniemessä!Maanantai 13.8.2018 - -Esko Erkkilä- MTK-Pirkanmaa toteutti viime lauantaina eri puolilla Pirkanmaata ”Päivä maalla” –tilaisuuksia.
Oma MTK-yhdistykseni eli "isäntäyhdistykseni" MTK-Viljakkala järjesti alueellaan kyseiset tilaisuudet kahdella eri tilalla ja kävin päivän aikana molemmilla tiloilla.
Aamupäivän aikana kävin vuokramieheni eli Ville Koivuniemen Hanhijärvenkulmalla isännöimällä kasvinviljelytilalla.
Oli mukava havaita, että kiinnostunutta yleisöä riitti!
Koivuniemen nuori-isäntä ja MTK-Viljakkalan johtokunnan jäsen Ville Koivuniemi oli tyytyväinen vierasjoukkoon.
Myös MTK-Viljakkalan puheenjohtaja Satu Kirmo ja Koivuniemen tilan hyvään vauhtiin saanut Jouko Koivuniemi olivat tyytyväisiä runsaaseen kävijämäärään.
*********************
Paikalla oli esittelyssä myös veteraanitraktoreita, joilla aikoinaan oli merkittävä osuus maataloutemme koneistumisessa ja tehokkuuden luomisessa – yhä ne kuitenkin pelaavat kitkattomasti!
*****************
Vuokranantajana arvostan, että Ville viljelee myös meidän eli synnyinkotini peltoja voimallisesti. Olenkin sanonut, että jos Ville alkaa meidän pelloilla luomuilemaan, niin vuokrasopimus päättyy välittömästi. En halua saattaa isääni Oiva Erkkilää ja vaariani Jaakko Vihtori Välimäkeä haudoissaan siihen häpeään, että heidän raivaamillaan pelloilla luomuiltaisiin!
Tässä on Villen traktori kasvinsuojeluruiskuvarustuksessa!
********************
Koivuniemessä on komea viljankuivuri.
Ville oli edellispäivänä saanut tontilleen uuden leikkuupuimurin, mutta vanhakin oli vielä paikalla – kyseessä oli ollut vanhan koneen vaihtaminen uuteen, joten vasemmalla oleva ”vanha palvelija” noudetaan läpipäivinä sen uudelle omistajalle!
Koivuniemen nuoriemäntäkokelas hoiteli makkaratarjoilua ja maukkaita makkarat olivatkin!
Ville harrastaa tractorpulling´a ja tulee voittamaan taas tänä vuonna sarjansa tällä traktorilla, sillä…
…jäljellä on vain yksi kilpailu eli Kalajoella 18.8.2018.
****************
Nelikymmenvuotinen kokemukseni suomalaisen elintarviketeollisuuden eri tehtävissä merkitsee sitä, että eniten arvostan Koivuniemen tilan toimintaa Elovena-kaurahiutaleen raaka-aineen toimittajana.
”Ruokaa omasta maasta!”
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Päivä maalla, MTK, MTK-Pirkanmaa, MTK-Viljakkala, Ruokaa omasta maasta, |
Riikassa Radio- ja televisiotorni sekä "Stalin hammas" näkyvät kauas ja molemmista näkee kauas!Sunnuntai 12.8.2018 - -Esko Erkkilä- Liettuan pääkaupungista Vilnasta Latvian pääkaupunkiin Riikaan kun tullaan, bussin ikkunoista näkyvät kaksi Riikan korkeaa rakennusta eli Radio- ja televisiotorni sekä ”Stalinin hammas”.
Radio- ja televisiotorni sijaitsee Daugavajoen eli Väinänjoen Zakusala-saarella ja on korkeudeltaan 368,5 metriä.
Torni on Euroopan kolmanneksi korkein rakennus, sillä sitä korkeampia ovat vain Moskovan Ostankinon ja Kiovan televisiotornit.
Torni rakennettiin vuosina 1979 – 1986 ja tavoitteena silloin oli, että rakennus kestäisi 250-vuotta.
Mainittakoon, että Näsinneulan korkeus on 168 metriä!
En ole milloinkaan käynyt Riikan Radio- ja televisiotornissa vaikka tietojen mukaan siellä on hieno näköalatasanne – tarttis joskus käydä!
Pian Radio- ja televisiotornin jälkeen bussin ikkunasta voi nähdä Stalinin hampaan eli Latvian tiedeakatemian rakennuksen.
Rakennus rakennettiin vuosina 1951 – 1961 ja nykyään se tunnetaan yksinomaan näköalatornina.
Vuosina 1947 – 1953 Josef Stalin rakennutti jokseenkin samanlaisia rakennuksia Moskovaan seitsemän kappaletta ja niiden tarkoituksena oli osoittaa muulle maailmalle, että myös Moskovassa on pilvenpiirtäjiä.
Stalin ”lahjoitti” samanlaiset rakennukset myös Riikaan sekä Puolan pääkaupunkiin Varsovaan.
En ole käynyt Riikan Stalinin hampaassa, mutta olen aikoinaan tutustunut Varsovassa Stalinin hampaaseen ja laatinut käynnistä pitkähkön ja monilla valokuvilla varustetun blogikirjoituksen.
Blogikirjoitukseni löytyy, jos googlaa ”Esko Erkkilä Stalinin hammas”.
Saavuimme Riikaan siis etelästä ja näimme Radio- ja televisiotornin sekä Stalinin hampaan – nyt pääsimme syömään Lidoon, mutta siitä myöhemmin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Riikan Radio- ja televisiotorni, Daugavajoki, Väinänjoki, Stalinin hammas Riikassa, Latvian tiedeakatemian rakennus, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Lyhyisiin neljän vuoden jaksoihin pätkitty vastuu merkitsee jatkuvaa luistamista tarvittavista tervehdyttämistoimenpiteistäLauantai 11.8.2018 - -Esko Erkkilä- Olen varovasti vilkutellut vihreää valoa Tampereella jo kymmenkunta vuotta noudatetulle pormestarimallille.
Nyt kuitenkin Tampereen kahdeksan vuotta jatkunut taloudellinen alamäki alkaa kypsyttämään myös minua ja kaipaan pitkäaikaisempiin jaksoihin perustuvaa johtamista.
Tiedän omasta työelämästäni, että yrityksen tai sen yksikön talous voidaan taitamattoman johtajan päätöksellä tuhota jopa parissa viikossa, mutta talouden kuntoon laittaminen vaatii moninkertaisen ajan, sillä siinä työssä vaaditaan vuosien työ.
Edellisellä pormestarikaudella Tampereen talous tuhottiin perusteellisesti, kun Kokoomus teki kaikkensa miellyttääkseen rakennusliikkeitä ja samaan aikaan Vihreät painostivat Kokoomusta kaikenlaisiin hullutuksiin.
Nostan hattua demareille, joiden valtaenemmistö vastusti tunnelia eli kaiken pahuuden alkujuurta, mutta sitten demareittenkin joukosta löytyi muutama Juudas ja tunneli toteutettiin.
Vihreitten tuki tunnelille oli heidän vaatimuksensa sille, että Tampereelle tehdään miljardiluokan turhuuksien investointi eli ratikka!
Pormestarimallissa neljän vuoden vastuujaksot eivät luo mahdollisuuksia kestävän talouden kehittämiseen, sillä kaksi ensimmäistä vuotta menee opetteluun ja toisen kaksivuotisjakson aikana pormestarin ja ennen kaikkea hänen esikuntansa pitää varmistella pysymistä vallassa.
Ihmettelen, että millaista johtamista Tampereen luottamushenkilöt sallivat!
Opin työelämän aikana, että jokainen palaveri ja neuvottelu aloitetaan taloudellisen tilanteen selvittelyllä ja analysoinnilla.
Olen kaikissa puheenjohtajatoimissani toteuttanut työelämässä oppimaani tapaa ja senkö vuoksi kaikkien puheenjohtamieni organisaatioiden talous onkin aina ollut kunnossa?
Johtamieni organisaatioiden talousluvut eivät ole lähelläkään miljoonaluokkaa, mutta sitä tärkeämpi onkin se, että talous on kunnossa.
*************
Vakaasti harkitsen, että alan ehdottelemaan Tampereen kaupungin palaamista johtamisjärjestelmässään kaupunginjohtaja-systeemiin, sillä siihen palaamalla kaupungin taloudenhoito ehkä sittenkin saataisiin paremmalle tolalle.
Muutosta ei kaupunkitasolla voida saada parin ja ei ehkä neljänkään vuoden aikana, mutta tehokkaalla työllä Tampereenkin talous olisi saatavissa lähes viisitoista vuotta kestäneen korpivaelluksen jälkeen säälliselle tasolla.
Toisaalta on tiedostettava, että Juha Sipilän johdolla kuralla ollut Suomen talous saatiin kuntoon kolmen vuoden jälkeen eli mistäpä Tampereen kaupunki löytäisi ”sipilän”?
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pormestarimalli, Tampereen pormestarimalli, viekö pormestarimalli tuhon tielle, johtamismalli, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupungin johtamismalli, kuka Tampereen kaupunginjohtajaksi?, Juha Sipilä, |
Täysperävaunuyhdistelmätkin pyyhältävät ohitse, kun bussin eturengas alkaa kuorimaan!Perjantai 10.8.2018 - -Esko Erkkilä- Renkaiden kuoriminen on tuttu juttu, jos seuraa Formula ykkös-kilpailuja.
Sama ongelma hidastaa vauhtia myös turistibussilla, jos ongelma sattuu kohdalle – näin meillä sattui heinäkuisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme!
***************
Aina sattuu ja tapahtuu, mutta yllättävän vähän niillä 15:llä Kyröläismatkalla, joille kaikille olen saanut osallistua.
Kerran Venäjällä bussin pyörästä irtosi pölykapseli, mutta vakikuljettajamme Raivo huomasi tilanteen ja pysäytti bussimme. Koko porukka bussista ulos ja etsimään pölykapselia nokkospuskista ja löytyihän se!
Toisella kerralla Kivennavan betonitiellä Raivo ajoi hieman liian lähellä maantien oikeaa laitaa ja bussin oikeanpuoleinen peili helähti hajalle, kun osui tielle tunkevaan pajupuskaan. Siinä meni Vihdin Liikenteeltä matkan kate!
Joskus bussin rengas räjähti paluumatkalla Venäjältä Nastolassa ja Raivo sekä kenraali joutuivat renkaanvaihtohommiin. Hyvin se onnistui ja matka jatkui.
Olikohan kerran Sortavalassa, kun navigointimme hieman epäonnistui ja jouduimme erään venäläistalon takapihalle, jossa pahaksi onneksemme oli iso halkokasa, joka vaikeutti bussimme kääntymistä takaisin tulosuuntaan.
Tapansa mukaan kenraali ei päästänyt meitä matkalaisia auttamaan, vaan siirsi itse halkokasan toiseen paikkaan ja taas matka jatkui!
********************
Heinäkuisella Kyröläismatkallamme meillä oli Riikaan matkaa vajaat parisensataa kilometriä, kun bussimme vasen eturengas alkoi kuorimaan.
Raivo hiljensi nopeutemme kuuteenkymppiin ja silloin tukkirekatkin pyyhälsivät ohitsemme.
Ensimmäisellä korjaamolla leviteltiin vain käsiä – kuten Raivokin tässä - mutta,…
…toisella korjaamolla hommat onnistuivat.
Kyseessä oli Kadex-niminen yritys ja sen palvelut ovat varsin kattavat, kuten tästä heidän netti-ilmoituksensa suomennoksesta ilmenee:
***
Palvelu on avoinna arkisin klo 8.00-20.00. Yrityksemme ei ainoastaan tuota ja myy läntisiä kuorma-autoja, busseja vaan myös kuorma-autojen, perävaunujen ja linja-autojen teknistä huoltoa ja korjausta. Teemme seuraavia palveluita ja tarjoamme palveluja:
***
Odotusaikamme jäi sopivan pituiseksi jaloittelutauoksi ja pääsimme jatkamaan matkaamme kohti Riikaa…
…jonne olikin matkaa vielä n. 150 kilometriä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kadex Latvia, Kyröläismatka2018, Baltia2018, |
Kernave oli Liettuan suurherttuakunnan keskiaikainen pääkaupunkiTorstai 9.8.2018 - -Esko Erkkilä- Heinäkuisen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli…
…Kernave, joka oli Liettuan suuriruhtinaskunnan keskiaikainen pääkaupunki ja sen sanotaankin olevan Liettuan ensimmäinen pääkaupunki ennen Trakaita ja nykyistä pääkaupunkia Vilnaa.
Kernave sijaitsee n. 35 kilometriä luoteeseen Vilnasta itäisessä Liettuassa.
Tässä näkymä Kernave´n näköalapaikalta Neris-joelle ja tämän näköalan sanotaan olevan yksi kauneimmista näköaloista Liettuassa.
Kernave´n kulttuuriympäristö pääsi Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2004.
Kernave´n kirkko on rakennettu vuonna 1920 ja…
…sen vieressä olevan kirkon perustukset muistuttavat kirkosta, joka rakennettiin tälle paikalle vuonna 1739.
Valitettavasti emme vierailleet kirkossa.
Oppaamme kertoi, että on herättänyt melkoista ihmetystä, että taannoin seurakunnan kirkkoherra sai rakentaa komean talonsa aivan kirkon läheisyyteen.
Vytautas Suuri (1350 – 1430) oli Liettuan kansallinen johtaja ja hänen patsaitaan on useita Liettuassa – tämä patsas sijaitsee Kernaven kirkon äärellä.
Kernave´ssa on komeannäköinen arkeologinen museo.
Ovet olivat avoinna ja pääsimme eteisaulaan sekä vessoihin, mutta kun paikalla ei ollut ristin sielua, niin emme menneet ominpäin tutustumaan museoon.
Kernave´ssa on nykyisin vain hieman alle 300 asukasta, joten siellä varmaan luullaan, että heidän museonsa ei kiinnosta ketään!
Väärin luulevat, sillä Kyröläismatkaajia museo olisi kiinnostanut!
No, me jatkoimme matkaamme seuraaviin seikkailuihin!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kernave, Kernaven kirkko, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Kernave archaelogical site, World Heritage list 2004, Vytautas Suuri, Vytautas, Kernave Muziejus, Kernave Museo, |
