Tuttu istumajärjestys luo turvallisuudentunteen?

Sunnuntai 23.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin työelämäni aikana lukemattomiin palavereihin ja neuvotteluihin – kyse on sadoista neuvonpidoista – ilmeisesti tuhansistakin.

 

 

Oli mielenkiintoista jo silloin todeta itsestäni ja myös muista, että palavereissa istumajärjestys kuukaudesta ja vuodesta toiseen pysyi samana!

 

 

Istumajärjestys oli tietyllä tapaa aihesidonnainen, sillä eri aiheita käsitelleissä palavereissa istumajärjestys saattoi vaihdellakin, vaikka palaveri pidettiinkin samassa neuvotteluhuoneessa kuin joku toinenkin palaveri.

 

Oli luonnollista, että palavereiden puheenjohtajuus vaikutti istumajärjestykseen.

 

 

Istumajärjestyksien pysyväisyys on mielestäni korostanut yhdistysmaailmassa, sillä osaan jokseenkin tarkasti etukäteen sanoa, että kuka yhdistyksen jäsen tulee istumaan milläkin paikalla, kun kokous alkaa.

 

 

Istumajärjestykseen puuttuminen on herkkä asia ja kokemuksesta kerron, että ainakaan yhdistysmaailmassa siihen ei kannata puuttua.

 

 

Jos istumajärjestykseen järjestöjen kokouksissa puuttuu, jäsenet kokevat sen puuttumisena heille elintärkeään asiaan ja sen vuoksi en suosittele istumajärjestykseen puuttumista.

 

 

*******************

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen muutaman päivän takaa:

 

 

Toimin kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Johtokunnan kokouksissa minulle oli kokoushuoneessa vakiintunut tietty paikka.

 

 

Olin viime keskiviikkona Palokallion Omakotiyhdistyksen johtokunnan varapuheenjohtajana mukana keskustelemassa Infran kanssa loppuvuonna alkavista Lahdesjärven alueen räjäytystöistä.

 

 

Minulla ei ole runsaan vuoden aikana ollut asemaa Infran johtokunnassa, mutta kun neuvonpito pidettiin Infran johtokunnan huoneessa, niin valitsin istuinpaikaksi sen tutun paikan, jolla olin kerran kuukaudessa istunut vuodesta 2009 alkaen!

 

 

Ei ollut kaukana, etten olisi pyytänyt erästä Infran toimihenkilöä siirtymään pois ”paikaltani”!

 

 

 

Evästykseni kokousten, neuvonpitojen ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjille on se, että älkää puuttuko läsnä olevien istuinpaikkakysymyksiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Saada ihmiset toimimaan haluamallasi tavalla ja pitämään siitä"

Lauantai 22.9.2018 - -Esko Erkkilä.

Otsikossa on myynnin määritelmä ja pidän sitä oikeana ilmaisuna siitä, että mitä myyntityö on.

 

 

Miksi tuon tässä jutussani esille myynnin määritelmän?

 

 

Tuon sen esille sen vuoksi, että samaa periaatetta pitäisi mielestäni kaikkien noudattaa politiikassa, yhdistyselämässä, kotioloissa ja kaikkialla muuallakin.

 

 

Myynnin määritelmä antaa meille vahvan haasteen, mutta toivon, että sen mukaan toimisimme yhä useammin ja yhä useammissa yhteyksissä.

 

 

Olen kymmenkunta vuotta seurannut paikallista, alueellista ja jopa valtakunnallista poliittista elämää ja ei suinkaan ole ollut yllätys, että kaikkien puolueiden toimijat ovat toimineet juuri toisin kuin myynnin määritelmässä kerrotaan.

 

 

Totean selvennykseksi, että poliittinen toiminta jos mikä, on ajatusten ”myyntiä” kansalaisille ja ennen kaikkea muille poliittisille puolueille ja heidän edustajilleen.

 

 

Varsin orpo on se poliittinen toimija, joka koko ajan eri toiminnoissaan – lehtien yleisökirjoituksissa, valtuuston kokouksissa, lautakuntien kokouksissa, johtokuntien kokouksissa ja erilaisten neuvostojen kokouksissa koko ajan sättii vertaisiaan päättäjiä.

Sama "uravalinta" pätee myös yhdistysmaailmassa!

 

 

Onneksi tämmöinen sättijä ei koskaan pääse vaikuttajaurallaan eteenpäin ja niin onkin hyvä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän halpuuttamisinto on vakava uhka suomalaiselle elintarviketuotannolle ja jopa maamme hyvinvoinnille

Perjantai 21.9.2018 - -Esko Erkkilä-

En ole ainoa, joka on surullisena seurannut maamme suurimman kaupparyhmän eli S-ryhmän halpuuttamiskampanjaa.

 

Kauas on S-ryhmä irtaantunut juuristaan, jotka sentään ovat olleet eräs suomalaisen yhteiskunnan peruspilareita osuustoimintaliikkeen perustajan Hannes Gebhard´n ajoista alkaen.

 

Viimeisin S-ryhmän toimenpiteistä, jotka horjuttavat uskoa kauppaketjun vastuulliseen toimintaan on se, kun S-ryhmä ostaa broileria erilaisten elintarvikekohujen runtelemasta Brasiliasta.

 

S-ryhmän hankinnoista vastaavan johtajan mukaan Suomesta ei ole löytynyt vastaavaa raaka-ainetta!

 

On itsestään selvää, että Suomesta ei löydykään salmonellalla höystettyä broilerinlihaa ja kun Suomessa elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon piirissä toimivien työolotkin ovat kohtuullisessa kunnossa, niin eipä Suomesta löydykään sellaista broilerinlihaa, jota S-ryhmä haluaa myydä!

 

 

S-ryhmän harjoittama halpuuttamisvimma on entistäkin selvemmin kääntynyt kotimaisen elintarviketuotannon halveksimiskampanjaksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen etua palvelee kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen?

Torstai 20.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kuntien ja erityisesti kaupunkien virkamiehet ajavat ”kuin käärmettä pyssyyn”, että kunnalliset liikelaitokset pitää yhtiöittää. Virkamiesten talutusnuorassa olevat päättäjät myötäilevät virkamiesten aatoksia.

 

On toisaalta helppokin ymmärtää virkamiehiä, sillä liikelaitosten yhtiöittämisellä heidän valtansa lisääntyy ja vaaleille valittujen luottamushenkilöiden sekä tavallisten kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet kaventuvat. 

 

 

Viime tiistaina Tampereen kaupungin konsernijaosto päätti esittää Tampereen kaupunginhallitukselle, että Tampereen Infra Liikelaitos yhtiöitetään ja siitä muodostetaan Tampereen Infra Oy.

 

 

Tunnen Tampereen Infra Liikelaitoksen läpikotaisin, sillä olin sen perustamishetkestä eli 1.1.2009 liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja ja vuodesta 2013 alkaen johtokunnan jäsen eli minulla on kokemusta Infran johtokunnassa kahdeksan ja puoli vuotta.

 

 

Vaikka Infran johtokunta muodostuikin poliittisten puolueiden valitsemista henkilöistä, siellä ei koskaan politikoitu – me kaikki teimme työtä Infran ja kaupunkilaisten parhaaksi.

 

 

Infra koki kahdeksan ja puolen vuoden aikana voimakkaan toimintojen tehostamisjakson ja siitä kertoo hyvin henkilöstömäärän kehittyminen. Perustamishetkellä henkilökuntaa oli hieman alle 800 henkilöä ja saimme em. aikana henkilöstömäärän lähes puolitettua eli tasolle 420 henkilöä.

 

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 57,8 milj. euroa ja taloudellinen tulos liikeylijäämätasolla 4,2 milj. euroa.

 

 

Luvut kertovat, että Infran henkilöstö ja toimiva johto tekivät viime vuosina hyvää työtä ja oli mieluisaa olla johtokunnassa ohjaamassa liikelaitoksen toimintaa.

 

 

Infran yhtiöittäminen tulee kaupunginvaltuuston päätettäväksi jo ehkä lokakuussa ja olen surullinen, jos päättäjät taipuvat virkamiesten haluun saada jokaiselle tamperelaiselle elintärkeät toiminnot osakeyhtiölain piiriin. 

Kuntalaisdemokratia, hyvään taloudelliseen kokonaisuuteen pyrkiminen ja henkilöstöystävällinen johtaminen kokevat taas kerran pahan kolauksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala sai historiansa toisen pitäjänneuvoksen

Keskiviikko 19.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Saimme eilen Viljakkala-neuvoston kokouksen aluksi viettää arvokkaan juhlahetken, kun muistimme pitäjänneuvoksen nimen ja arvon kesäkuun 27. päivänä saanutta Viljakkala-neuvoston jäsentä Tapio Lieskoa.

 

 

 

 

 

Juhlahetkeemme Ylöjärven kaupungin tervehdyksen ja Tapiolle onnentoivotukset toi Ylöjärven kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Mika Kotiranta.

 

 

Kotiranta kertasi tuoreen pitäjänneuvoksen luottamushenkilöuran tärkeimmät merkkipaalut ja otti esille myös ne työtehtävät, joita Liesko on työuransa aikana menestyksellä hoitanut.

 

 

 

 

 

Tapio Liesko on nimetty pitäjänneuvoksen arvoon Tasavallan Presidentin avoimella kirjeellä, jonka vanhahtava sanamuoto lisää arvonimen arvokkuutta:

 

 

************************

 

 

Tasavallan Presidentin avoin kirje

 

ent. palomestari, palopäällikkö Tapio Tenho Taito Lieskolle

 

 

Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2018

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Arvostan, että Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana sain lausua Viljakkala-neuvoston ja omasta puolestani onnittelusanat tuoreelle pitäjänneuvokselle!

 

 

 

 

 

Mukavaa sattumaa, että edesmennyt synnyinkotini rajanaapuri Väinö Myllymäki sai aikoinaan Viljakkalan ensimmäisen pitäjäneuvoksen nimen ja arvon.

 

 

Sattumaa myös se, että molemmat Viljakkalan pitäjänneuvokset ovat toimineet Viljakkalan kunnan palopäällikköinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hölmön tölväyksessä kaatui ainakin neljä viljakkalalaista

Tiistai 18.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan suomalaisessa sotahistoriassa joulukuun 23. päivä 1939 on synkkä päivä, sillä silloin suomalaiset tekivät Kannaksella kenraaliluutnantti Harald Öhquistin johdolla onnettomasti päättyneen sotatoimen eli ns. Hölmön tölväyksen.

 

 

Muistan, kun pikkupoikana kuuntelin tupakansavusta harmaana olevassa pirtissämme isäni ja vieraina olleiden sotajermujen juttuja Hölmön tölväyksestä. Juttuja vauhditti se pieni sahtitarjoilu, jota silloin meillä oli vieraille tarjolla.

 

 

Hölmön tölväyksessa kaatui nelisensataa suomalaista, haavoittui lähes 800 ja joutui kadoksiin lähemmäs parisensataa soturia.

 

 

Toivottavasti en riko 25.5.2018 voimaanastunutta henkilösuojalakia, kun liitän oheen kuvat niiden Viljakkalan sankarihautausmaalla lepäävien viljakkalalaisten sankarivainajien hautakivistä, jotka kaatuivat Summajoella Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiedän, että monet pirkanmaalaispitäjät menettivät enemmän poikiaan Hölmön tölväyksessä!

***********************

 

 

 

 

Viljakkalan kauniisti hoidetulla sankarihautausmaalla lepää 86 sankarivainajaa ja heistä Hölmön tölväyksessä kaatui neljä Isänmaamme viljakkalalaista puolustajaa.

 

 

Täytyy antaa erityistunnustus Viljakkalan seurakunnan ensimmäiselle kirkkoherralle, rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukselle, joka aikoinaan päätti seurakunnan luottamushenkilöiden kanssa, että sankarivainajien hautakiviin kaiverretaan sankarivainajan kaatumispaikkakunta. Me sotahistoriasta kiinnostuneet arvostamme rovasti A. F. M. Bergiuksen päätöstä!

 

 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaan ristissä on teksti:

 

Uskollisille pojille kiitollinen kotiseutu

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan vaakuna on kuntaliitoksen jälkeen entistä arvokkaampi ja muistorikkaampi

Maanantai 17.9.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Gustav von Numers on suunnitellut Viljakkalan vaakunan ja vaikka Viljakkala liittyikin 1.1.2007 Ylöjärven kaupunkiin, on Viljakkalan vaakuna edelleen arvokas ja arvostettu Viljakkalassa.

 

 

Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan tammikuun 21. päivänä 1950 ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöönoton huhtikuussa samana vuonna.

 

 

Arvostan, että meillä on tuo vaakuna kunniapaikalla, sillä isäni Oiva Erkkilä oli pitkäaikainen Viljakkalan kunnan luottamusmies ja hän sai tuon vaakunan joskus kunnianosoituksena luottamushenkilöurastaan.

 

 

Isäni oli kaksissa kunnallisvaaleissa Viljakkalan ääniharava, sillä hän keräsi molemmilla kerroilla eniten ääniä Viljakkalassa.

 

 

Kunnanvaltuutetun uransa jälkeen hän oli ainakin ”roikotuslautakunnan” jäsen eli oli päättämässä kuntalaisille määrättyjen verojen oikaisusta.

****************

 

 

Viljakkalan vaakunan aiheena olevaa vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa ja nyt huomaankin, että pitääpä joskus pyytää päästä katsomaan sitä.

 

 

Vaakunassa oleva kulta-kuparimerkki viittaa Haverin kaivokseen, jonka materiaalista on mm. valmistettu vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten kultamitalit.

 

 

*************************

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

************************

 

 

 

 

Vaikka Viljakkalan vaakuna nykyään onkin vain ns. kotiseutuvaakuna, on se minulle ja myös muille viljakkalalaisille suorastaan rakas vaakuna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Alexander Fredrik Mikael Bergius

Sunnuntai 16.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinseurakuntani on Viljakkalan seurakunta ja pidän sitä edelleen kotiseurakuntanani, vaikka se kuntaliitoksen vuoksi nykyään onkin virallisesti Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri ja virallisissa tiedostoissa olen ilmeisesti Tampereen eteläisen seurakunnan jäsen.

 

 

Pidän ”seurakuntapiiri” termiä halveksivana ja arvostan kurulaisia, jotka aikoinaan samanlaisen Ylöjärveen päätyneen kuntaliitoksen myötä saivat kotiseurakunnalleen ”Kurun kappeliseurakunta”-statuksen, sillä onhan kappeliseurakunta jotain aivan muuta kuin seurakuntapiiri.

 

 

Viljakkalalainen seurakuntaväki uinahti kuntaliitoksen aikana!

 

 

 

********************

 

 

 

Mutta kirkkoherra ja rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukseen eli A. F. M. Bergiukseen:

 

 

 

 

 

A.F.M.Bergius oli syntynyt 25.4.1856 Vesilahdella ja kuoli Viljakkalassa 85-vuotiaana 31.12.1941.

 

 

Bergius palveli Viljakkalan seurakuntaa vuodesta 1887 vuoteen 1941 saakka eli harvinaisen pitkän työrupeaman.

 

 

 

 

 

Rovasti Bergius oli avioliitossa Angelika Bergroth`n (1851 – 1938) kanssa ja heille syntyi kaksi lasta eli…

 

 

 

 

 

…Eero Antero vuonna 1884…

 

 

 

ja

 

 

 

 

 

…Aino Elisabet vuonna 1889.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun Aino Elisabet liikkui virkeänä Viljakkalan keskustassa 1970-luvulla.

 

 

***************

 

 

 

 

 

Arvostan rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa erityisesti sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalla kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!

Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.

 

 

On suuri puute monilla sankarivainajiemme hautausmailla, että hautakivissä ei ole mainintaa kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnasta!

 

 

Esitän, että seurakunnat lähivuosina kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onhan Sinullakin Eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Perjantai 14.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkustan ulkomailla muutaman kerran vuodessa ja pyrin etukäteen hoitamaan, että kaikki tarpeelliset vakuutukset ovat matkojeni aikana voimassa.

 

 

On luonnollista, että matkavakuutus sekä matkatavaravakuutus ovat kunnossa ja edullisinta on, että ne molemmat ovat jatkuvasti voimassa.

 

 

Matkavakuutus ei kuitenkaan korvaa kaikkea, mutta ei hätää, sillä meillä jokaisella on mahdollisuus saada Kelan ilmainen ”Eurooppalainen sairaanhoitokortti”!

 

 

 

 

 

Olen joskus anonut Kelalta Eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja kun se uusitaan kahden vuoden välein, niin taas se saapui postin välityksellä.

 

 

Tässä Kelan sivuilta kopioitua tekstiä:

 

Sinulla on oikeus Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin (European Health Insurance Card, EHIC), jos sinut on sairausvakuutettu Suomessa tai Suomi vastaa hoitosi kustannuksista. Kortti on ilmainen.

Jos sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, sinun tulisi saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa, kun matkustat tai oleskelet tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka ei voi odottaa sitä, että palaat kotiin.

Voit tarvita tällaista hoitoa, jos sairastut äkillisesti tai sinulle sattuu tapaturma. Pääset hoitoon myös, jos kyseessä on raskauteen liittyvä hoito, synnytys tai pitkäaikainen sairaus. Hoito annetaan oleskelumaan käytännön mukaisesti. Sinua hoitava lääkäri päättää, millaista hoitoa saat.

Voit käyttää eurooppalaista sairaanhoitokorttia EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä julkisessa terveydenhuollossa, sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä sairaaloissa.

Kun näytät eurooppalaisen sairaanhoitokorttisi hoidon antajalle, sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden. Tällöin maksat hoidosta paikallisen omavastuun ja hoitoa antanut maa laskuttaa Kelalta loput kustannuksista. Kela maksaa kustannukset valtion varoista.

Jos hoidon antaja ei hyväksy korttia, maksat hoidon kustannukset itse. Voit kuitenkin hakea maksamistasi kustannuksista jälkikäteen korvausta Kelasta.

 

***************

 

Kuulun vähemmistöön, sillä ainoastaan kolmellakymmenellä prosentilla suomalaisista on Eurooppalainen sairaanhoitokortti!

Hoidathan asian kuntoon välittömästi, jos Sinulla ei vielä ole Eurooppalaista sairaanhoitokorttia ja kuitenkin matkustelet ulkomailla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Digitalisoinnilla emme Tampereella saa syntymään säästöjä

Torstai 13.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on tekemässä jo kahdeksatta vuotta peräjälkeen tappiollista tilinpäätöstä.

 

 

Tänä vuonna on tehty jo ainakin kaksi päätöstä, että miten tappiollisuus saataisiin edes siedettävälle tasolle.

 

 

Keväällä julkistettu tehostamispaketti sisälsi 43,5 miljoonan euron suuruiset talouden tasapainottamistoimenpiteet vuosille 2018 – 2020.

 

 

Kesän edetessä tappiokierre vaan kasvoi ja nyt puhutaan 20 miljoonan euron suuruisesta lisäpaketista – on mielenkiintoista nähdä, että ehditäänkö vuodenvaihteeseen mennessä saada 100 miljoonan euron suuruinen alijäämä kasaan!

 

 

 

*****************

 

 

Eräänä keinona talouden kuntoon laittamisen puheissa on digitalisaation lisääminen.

 

 

Turhaa ja asioita tuntemattomien jorinoita!

 

 

Sain eilen kuunnella hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestaria ja hän kertoi useita esimerkkejä siitä, että miten monilla Tampereen kaupungin osa-alueilla digitalisaatiossa on teknisiä ongelmia.

 

 

 

***********************

Teknisten ongelmien lisäksi digitalisaation lisäämispyrkimykset jakavat kaupunkilaiset eri kasteihin; eläkeläisjärjestössä toimivana tunnen ja tiedän suuren joukon senioreita, jotka eivät tule koskaan hankkimaan tietokonetta eivätkä internet-yhteyttä!

 

 

Ymmärrän näitä ihmisiä oikein hyvin, sillä vaikka ”elänkin netissä” 24/7, en mitenkään suostu varaamaan itselleni aikaa verkossa vaikkapa lääkärille tai laboratorioon – haluan puhua puhelimitse elävän ihmisen kanssa ja hoitaa asiani keskustellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järki voitti - ainakin kuukaudeksi!

Keskiviikko 12.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kouluverkkouudistukseen liittyvät päätökset siirrettiin eiliseltä kuukaudella, sillä luottamus kouluverkkojen karsimista esittäneiden virkamiesten ja johtavien luottamushenkilöiden kykyyn tehdä kansalaisten hyväksymiä päätöksiä kohtaan romahti.

 

 

Suunnitelmien taustalla ovat ne mittavat virhepäätökset, joita Rantaväylän tunnelin rakentaminen, ratikka sekä mm. vanhan tavara-aseman siirtosuunnitelmat ovat aiheuttaneet ja ovat aiheuttamassa Tampereen taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Tunnelin, ratikan sekä tavara-aseman lisäksi se, että Tampere on laiminlyönyt yrityshankinnan jo ainakin viidentoista vuoden ajan, ovat ne keskeisimmät syyt, joiden vuoksi virkamiehet ja virheinvestointeja kannattaneet luottamushenkilöt joutuvat nyt kansalaispainostuksen edessä ottamaan ainakin kuukaudeksi ”lusikan kauniiseen käteen”!

 

 

Seurasin aitiopaikalta viime maanantaina, kun Terälahden, Annalan ja Kalkun koulujen puolustajat jättivät vetoomuksensa koulujensa säilyttämisen puolesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkisuudessa on eniten ihmetelty suunnitelmia, joissa Terälahden koulua ollaan sulkemassa ja sen vuoksi Terälahden koulun sulkemista vastustaneet saivatkin tilaisuudessa suurimman huomion.

 

 

Terälahden koulua puolustaneet luovuttivat pormestarille adressin, jossa 1.700 allekirjoittajaa vastustavat Terälahden koulun sulkemista.

 

 

 

 

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat olivat vakavia, kun koulujen puolustajat esittivät argumentteja oman koulunsa säilyttämisen puolesta.

 

 

 

 

 

Keskustan Matti Järvinen (oikealla), perussuomalaisten Lassi Kaleva ja kokoomuksen Ilkka Sasi kuuntelivat vakavina Terälahden, Annalan ja Kalkun koulujen puolustajia.

 

 

 

 

 

Kaupunginhallituksen kokous päättyi sopivasti, jotta myös kaupunginhallituksen jäsenet pääsivät kuulemaan koulujen puolustajien hädän.

 

 

Keskustan edustajana Tampereen kaupunginhallituksessa oleva Suvi Mäkeläinen oli vakava, kun sai kuulla sen huolen, joka oli niiden koulujen edustajilla, joita uhkaa koulun sulkeminen.

 

 

Rantaväylän tunnelin rakentaminen oli se alku, jonka vuoksi Tampereelle nyt ollaan rakentamassa ratikkaa ja niiden vuoksi Tampereen talous on totaalisesti kuralla.

 

 

Tämä kannattaa muistaa, kun nyt ollaan suunnittelemassa mm. ”kouluverkkouudistusta”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiitokset moitteista, kiitoksista ja uusista ideoista!

Tiistai 11.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto osallistui omalla osastollaan viime lauantaina eli 8.9.2018 järjestetyille ”Läheltä Sinulle” –markkinoille Viljakkalan Seurojentalolla.

 

 

Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana olin koko ajan paikalla.

 

 

**********************

 

 

Viljakkala-neuvostosta todetaan Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla mm. näin:

 

 

Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

Viljakkala-neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä. Jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana toimii Esko Erkkilä ja varapuheenjohtajana Johanna Kivimäki.

Viljakkala-neuvoston sihteerinä toimii palvelusihteeri Marjo Niemi.

 

 

********************

 

 

 

 

Tilaisuuden järjestäjät olivat varanneet Viljakkala-neuvostolle hyvän paikan, sillä osastomme sijaitsi tilavassa eteisessä ja kaikki markkinoillakävijät kulkivat ohitsemme!

 

 

Vein osastomme rekvisiitaksi kimpun auringonkukkia sekä parimetrisen ruskean kannan, joka on nyt näin kuumana kesänä unohtanut kukkimisen.

 

 

Monet luulivat kannaa muovikukaksi, mutta kyllä se on ihan elävä kasvi.

 

 

Tulen leikkaamaan tuonkin kannan viimeistään marraskuun alussa kymmensenttiseen kantoon, otan juurakon esille sinkkiämpäristä, ehkä sahaan juurakon neljään osaan ja laitan juurakot talvehtimaan autotallin lattialle!

 

 

 

 

 

Meillä Viljakkala-neuvostossa on tapana, että hankimme yleisötilaisuuksiin palkinnoksi hedelmäkorin, jonka arvomme niiden kesken, jotka ovat antaneet Viljakkala-neuvoston kautta palautetta Ylöjärven kaupungille.

 

 

 

 

 

Arvonnan onnettarina toimivat Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki (vasemmalla) ja sihteeri Leena Kunttu!

 

 

 

Viljakkala-neuvoston seuraava kokous on 18.9.2018 ja sen pöytäkirjassa tai kokouksen liitteessä julkistamme sen listan, jonka saimme kuntalaispalautteena kesäkuussa Karhen Markkinoilla ja nyt Läheltä Sinulle-tapahtumassa.

 

 

Kannattaa seurata Ylöjärven kaupungin verkkosivuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduards Pavuls - latvialainen teatteri- ja elokuvataiteilija

Sunnuntai 9.9.2018

Tänään esittelen Eduards Pavulsin, jonka tapasin vahanukkena von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun 11. päivänä 2018.

 

 

 

 

 

 

Pavlus syntyi vuonna 1929 Latvian Jurmalassa ja kuoli 77-vuotiaana Jurmalassa vuonna 2006.

 

 

Pavlus sai elinaikanaan useita palkintoja taiteellisesta työstään ja vuonna 2006 hänet nimettiin Jurmalassa vuoden henkilöksi.

 

 

 

Olen muutaman kerran päässyt käymään Jurmalassa.

 

 

Jurmala on merenrantakaupunki ja sinne on Riikan keskustasta matkaa n. neljätoista kilometriä.

 

 

Jurmalaa kutsutaan Baltian Rivieraksi ja sitä se todellakin on!

 

 

 

Suosittelen aina sopivassa tilaisuudessa poikkeamaan Jurmalassa !

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Eniten elämäni houkuttelee Latviassa. Siellä otan inspiraation - iloni. En missään muualla?

Lauantai 8.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän päiväisen juttuni otsikossa oleva toteamus on latvialaisen näyttelijän ja kirjailijan Evald Walterin yhteenveto maallisesta vaelluksestaan.

 

 

”Tapasin” Evald Walterin, toki vain vahanukkena, paroni von von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa heinäkuun alussa, kun matkasimme Baltiassa Kyröläismatkamme merkeissä.

 

 

 

 

 

Evald Walters sai elää pitkän elämän, sillä hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli satavuotiaana vuonna 1994.

 

 

Walters oli mm. Latvian tiedeakatemian kunniajäsen.

 

 

 

 

 

Latvian tiedeakatemia toimii Riikassa sijaitsevassa Stalinin hampaassa eli yhdessä niistä jokseenkin samanlaisilla piirustuksilla tehdyissä pilvenpiirtäjissä, joista seitsemän sijaitsee Moskovassa, yksi Varsovassa sekä yksi Riikassa.

 

 

Olen matkoillani saanut vierailla Varsovassa ”Stalinin hampaassa”!

 

 

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin halusi rakentaa ”Stalinin hampaaksi” kutsuttuja korkeita rakennuksia vastapainoksi USA:ssa rakennetuille pilvenpiirtäjille.

 

 

********************

 

 

Evald Walters on tuntematon valtaosalle suomalaisia, mutta Latviassa hänen toimintaansa osataan arvostaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Miljoona, miljoona, miljoona ruusua"

Perjantai 7.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Vera Telenius levytti vuonna 1984 ”Miljoona ruusua” –kappaleen ja siitä muodostui suuri kansansuosikki.

 

 

On tunnettua, että samaisen kappaleen on vuonna 1982 levyttänyt neuvostoliittolainen Alla Pugatsova.

 

 

Suositun kappaleen juuret johtavat kuitenkin Latviaan, sillä kappaleen on säveltänyt latvialainen Raimonds Paulas ja sen latviankieliset sanat on laatinut Leons Briedis. Miljoona ruusua kappaleen ovat vuonna 1981 levyttäneet latvialaiset Aija Kukule ja Lisa Kreicberga.

 

 

 

 

 

 

Saimme taannoisella Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme tavata Miljoona ruusua –kappaleen säveltäneen Raimonds Paulaksen, toki vain vahanukkena von Münchhausenin museossa Latvian Duntessa.

 

 

Pauls oli vuosina 1988–1993 Latvian kulttuuriministeri, sittemmin presidentin neuvonantaja ja vuodesta 1998 parlamentin jäsen.

 

 

*****************

 

 

 

Alla Pugatsovaan liittyvä pieni muistelus:

 

 

Toimin aikoinaan Porin, Tampereen sekä Jyväskylän alueiden myyntipäällikkönä ja taas kerran järjestimme myyntikilpailun jakeluteillemme, jossa palkintona oli ns. ”koulutusmatka” Tallinnaan.

 

Eräs alaisistani ei päässyt mukaan, mutta hän esitti toiveen, että toisin Tallinnasta muutaman Alla Pugatsovan levyttämän kappaleen.

 

 

Siihen aikaan Viro oli Neuvostoliiton miehittämä, mutta Tallinnan keskustasta kohti Ylemistä, vastapäätä Keskustoria sijaitsi Berjuska-myymälä, jossa turistit saivat asioida ja maksaa ostoksensa länsivaluutalla.

 

 

Sieltä ostin muutaman Alla Pugatsovan levyttämän kappaleen ja alaiseni oli sitten aikanaan tyytyväinen, kun toin hänelle mieluisan tuliaisen!

Tallinnan berjoska on suomalaisten rakentama ja se on yhä edelleen paikallaan, mutta nyt ilmeisesti jossain huvittelupaikkakäytössä - olis joskus mukava siellä poiketa!

 

 

Vera Teleniuksen Miljoona ruusu löytyy googlaten ”Vera Telenius Miljoona ruusua” ja vastaavasti sama kappale Alla Pugatsovan tulkitsemana ”Alla Pugacheva – Milloin roses”-

 

 

Kannattaa kuunnella!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailmankuulun valehtelijan paroni von Mynchausenin onnellisimmat vuodet kuluivat Latviassa

Torstai 6.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Useimmat lukijani mieltävät minun tapaani hyväntuulisen suurvalehtelija paroni von Münchhausenin eli Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausenin olleen saksalainen.

 

 

Mielikuvamme ja oletuksemme on aivan oikea, sillä Karl Friedrich Hieronymus von Münchhausen syntyi Hannoverissa vuonna 1720 ja kuoli vuonna 1797 Bodenwerderissä Saksassa.

 

 

 

 

 

Taannoisella heinäkuun alussa toteuttamallamme Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme kävimme Latvian Duntessa sijaitsevassa von Münchhausenin museossa ja siellä saimme kuulla, että von Münchhausen vietti elämänsä ehkä onnellisimmat vuodet Latvian Duntessa.

 

 

Onnellisuus perustui siihen, että paronin vaimo Jacobine oli paronin vaimo kuolemaansa eli vuoteen 1790 saakka ja he asuivat Duntessa Latviassa.

 

 

 

 

 

Paroni von Münchhausenin museo taitaa olla todellinen ”onnellisuusmuseo”, sillä siltä ainakin tuntui, kun katseli matkanjohtajamme kenraali Lehtimäen ja museon oppaan keskinäistä keskustelua museovierailumme aluksi!

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museon aulasta sai vuokrata museovierailun ajaksi erilaisia rooliasuja sopuhintaan eli 2 euroa per rooliasu – retkueemme kukaan jäsen ei kuitenkaan ryhtynyt rooliasujen kanssa keimailemaan.

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Museon toisessa kerroksessa on huippukokoelma vahanukkeja, jotka tuovat elävästi katsojien eteen monet Latvian ja myös muiden maiden merkkihenkilöitä!

 

 

Lupaan alustavasti, että lähipäivinä esittelen tällä saitilla ainakin joitain merkkihenkilöitä, jotka ovat päässeet vahanukkeina esille Latvian Duntessa paroni von Münchhausenin museossa!

 

 

Jo tässä vaiheessa kuitenkin kannustan, että poiketkaapa paroni von Münchhausenin museossa, kun matkaatte Tallinnasta kohti Riikaa tai Riikasta kohti Tallinnaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puhelinmyyntitarjonnan rajoituspalvelu toimii!

Keskiviikko 5.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan tätä blogikirjoitustani hieman kaksijakoisin tunnelmin, sillä arvostan kaikenlaista myyntityötä, mutta en hyväksy puhelinmyyjien soittamista omaan kännykkääni.

 

 

Myyntityö pitää talouselämän pyörät pyörimässä ja on tärkein toiminta-alue sille, että meillä terveyspalvelut toimivat, lasten ja ikäihmisten palvelut pelaavat, koulutuskysymykset on hoidettu, asumisinfra on kunnossa ja muutenkin yhteiskuntamme toimii kansalaisten parhaaksi.

 

 

Eräs myyntitoiminnan alue kuitenkin kismittää ja se on enemmän ja vähemmän turhien tavaroiden, palvelujen ja erityisesti monien lehtien puhelinmyyntityö.

 

 

Tiedän tasan tarkkaan, että useinkin soittajana on henkilö, joka paperista lukee myyntipuhelitaniansa ja siten pyrkii myymään minulle täysin turhaa ja tarpeetonta tuotetta.

 

 

Valitettavasti erityisesti monet ikäihmiset sortuvat myöntymään heille täysin turhan lehden tilaamiseen puhelinmyyjän tarjouksen jälkeen.

 

 

 

*****************

 

 

 

Olin eilen osanottajana koulutustilaisuudessa, jonka sivuantina oli lyhyt esitys siitä, että miten puhelinmyyntisoitot omaan puhelimeensa pystyy estämään!

 

 

 

 

 

Kyse on Suomen Asiakasmarkkinointiliitto ry:n eli ASML:n palvelusta, jonka kautta pystyy estämään puhelinmyyntisoitot omaan puhelinnumeroonsa.

 

 

ASML:n jäsenyrityksiä ovat kaikki Suomen johtavat yritykset Keskosta alkaen ja SOK:sta, Alma Mediasta, Ikeasta sekä Sanoma Mediaan saakka.

 

 

Jäsenluettelo löytyy googlaten ”ASML jäsenyritykset”.

 

 

ASML:n verkkosivuilla todetaan näin:

 

 

Kuluttaja voi rajoittaa puhelinmyyntiä soittamalla palvelunumeroon 0600 13404 ma-pe klo 8-18. Puhelun hinta 0,39 €/min+pvm, jonotus on maksuton. ASML ei veloita muita maksuja rajoituspalveluun soittajalta.

 

 

Rajoitus on kerrallaan voimassa 3 vuotta. Rajoitus viedään rekisteriin välittömästi, sitä ei voi peruuttaa ja se välittyy puhelinmyyntiä harjoittaville yrityksille viikon kuluessa, viimeistään kuukauden kuluessa ilmoituksesta. Lähes kaikki suomalaiset kuluttajille puhelinmyyntiä harjoittavat yritykset käyttävät palvelua, viimeisen kartoituksen mukaan yli 600 yritystä. Palvelu on perustettu 1990-luvulla yhteistyössä viranomaisten kanssa neuvotellen.

 

 

 

**********************

 

 

Jos puhelinmyyjien aktiivisuus häiritsee, hoida asia pienellä rahalla kuntoon kolmeksi vuodeksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on tyrninpoiminnan aika!

Maanantai 3.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun alkupuolisko on otollisinta tyrninpoiminta-aikaa ja niin myös tänä vuonna.

 

 

 

 

 

 

Minulta meni tasan 20-vuotta tussaroidessa, kun molemmat taimet olivat tyttötaimia ja tytöthän eivät voi keskenään saada lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

 

Vihdoinkin viisastuneena ostin varmuuden vuoksi kolli- ja tyttötaimen entisten ”vanhojenpiikojen” seuraksi ja johan alkoi marjoja ilmestyä myös vanhoihin piikoihin.

 

**************

 

Taimikauppiaat sanovat, että yksi hedepensas eli kollipoika pystyy hoitelemaan vain kolme – neljä emipensasta eli tyttöä, mutta minä noudatan ns. venäläistä istutuskaaviota, jossa kollipoika on keskellä ja kahdeksan tyttöä sen ympärillä 1,5 – kahden metrin etäisyydellä.

 

 

 

 

 

Tuulinen paikka on eduksi, jotta keväinen pölytys onnistuu.

 

 

 

Tyrni on mm. lepän ja palkokasvien tapaan erikoinen ja kiitollinen kasvi siitä, että se kerää ilmakehästä typpeä, joten se ei tarvitse typpilannoitusta – minä suorastaan kiellän tyrnille annettavan N-lannoituksen!

 

 

 

 

 

 

Tyrnimarja on todellinen C-vitamiinipommi, sillä tyrnimarjassa on jopa 360 milligrammaa C-vitamiinia 100 grammaa kohti.

 

 

Tyrnin vironkielinen nimi on astelpaju ja se on monen suomalaisen mielestä kaunein vironkielinen sana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvokas luottamustehtävä

Sunnuntai 2.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain arvokkaan luottamustehtävän, kun olimme heinäkuun 11. päivänä palaamassa Latviassa Baltiaan suuntautuneella Kyröläismatkallamme kohti Tallinnaa ja kotiamme.

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki valitsi minut kukkalaitteen laskijaksi sille muistomerkille, joka on pystytetty 23.4.1943 maahan syöksyneen Suomen Ilmavoimien omistaman Junkers JK-274:n putoamispaikalle.

 

 

Puhun suulla suuremmalla, kun kopion netistä Suomalaisen Klubin sivuilta löytämääni tietoa maahan syöksyneestä pommikoneesta:

 

 

****************

 

 

Junkers JK-274:n viimeinen lento

Suomen Ilmavoimat osti alkuvuodesta 1943 Saksasta 24 uudenaikaista Junkers Ju 88 A-4 -pommikonetta. Tehdas luovutti koneet tilaajalle huhtikuussa 1943 ja ne lennettiin Suomeen kahdessa erässä. Jälkimmäinen 12 koneen erä starttasi Pohjois-Saksasta Tutowista huhtikuun 22. päivänä. Yksi koneista oli JK-274, jonka miehistöön kuuluivat kersantti Urho Jääskeläinen ohjaajana, luutnantti Lauri Suhonen tähystäjänä ja kersantti Aimo Valkeeniemi radiosähköttäjänä. Lisäksi matkustajana oli alikersantti Erkki Horma, joka palveli suomalaisessa vapaaehtoispataljoonassa Saksassa ja oli lomamatkalla Suomeen. Koneen lentomatka päättyi traagisesti. Se sai moottorivian Riian pohjoispuolella ja syöksyi metsään lähellä Pabazin kylää, 40 km pohjoiskoilliseen Riiasta 23.4.1943 kello 11:35. Kone syttyi palamaan ja tuhoutui täysin. Kolmehenkinen miehistö ja matkustaja saivat välittömästi surmansa.

 

 

Muistomerkistä ja siihen liittyvästä muistomerkkihankkeesta kerrotaan samoilla nettisivuilla lisäksi näin:

 

 

Junkers JK-274:n ja sen maahansyöksyssä surmansa saaneiden neljän suomalaisen sotilaan muistomerkki sijaitsee lähellä vanhaa Saulkrasti-Riika -maantietä 40 km Riiasta, paikalla, jossa lentokone syöksyi maahan 23.4.1943. Betonisen muistomerkin metalliosaan on leikattu täsmälleen Junkers Ju 88 A-4 -pommikoneen siluetin mukainen kuvio. Muistomerkissä on metallikirjaimin teksti Junkers JK-274:n viimeinen lento päättyi tällä paikalla 23.4.1943 sekä surmansa saaneiden nimet ja syntymäajat. Muistomerkkialueen luona on opastaulu, jossa on latviaksi, suomeksi ja englanniksi kerrottu viimeisen lennon vaiheista ja esitetty mm. uhrien valokuvat sekä kuva onnettomuuspaikalta tapahtumapäivänä.

JK-274:n muistomerkki oli Lapin lennoston killan ja Saulkrastin kaupungin yhteishanke. Kilta oli ottanut hankkeen perinnetyön ohjelmaansa, kuuluihan Junkersien Pommituslentolaivue 44 Lentorykmentti 4:ään, joka on Lapin lennoston perinnejoukkoyksikkö. Saulkrastin kunta oli välittömästi kytkeytynyt hankkeeseen ja vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta. Muistomerkin on suunnitellut latvialainen arkkitehdiksi valmistuva Dace Ungure ja sen on valmistanut saulkrastilainen yritys SIA ZK Celtnieciba. Hanketta ovat tukeneet rahallisesti suomalaiset ja latvialaiset yritykset ja yksityishenkilöt. Yksi tukijoista on SIA Neste Latvija, joka myös antoi luvan pystyttää muistomerkki yhtiön omistamalle maa-alueelle.

 

**************

 

Tässä muutama kuva kukkalaitteemme laskemistilaisuudesta ja muistomerkistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pari pötköä dynamiittia on paras keino istutuskuopan tekemiseen!

Lauantai 1.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Elo-syyskuun vaihteen tienoot ovat oikein sopivaa aikaa hedelmäpuiden, marjapensaiden ja erilaisten muiden pensaiden istuttamiselle.

 

 

Monissa puutarha-alan liikkeissä on nyt tai lähipäivinä edullisia tarjouksia, kun ne myyvät varastonsa ennen talventuloa loppuun.

 

 

Syysistutuksien puolesta puhuu myös se, että taimien istuttamiselle ei tahdo kevään kiireisimpänä aikana löytyä viherpeukalon kalenterista vapaita aikoja.

 

 

*****************

 

Taimi-istutusten ongelmana on usein se, että istuttaja kaivaa taimelle parin lapionpiston suuruisen istutuskuopan ja on selvää, että sellaisessa paikassa minkäänlainen puu tai pensas ei voi viihtyä.

 

 

Puhun kokemuksesta, kun sanon, että istutuskuopan pitää kaikille puille ja pensaille olla halkaisijaltaan vähintään 80 – 100 senttiä ja istutuskuopan syvyyden pitää olla minimissään 60 senttiä.

 

 

Istutuskuoppaan laitettavasta maasta korkeintaan puolet saa olla alkuperäismaata ja puolet pitää olla lajityypillistä maata.

 

 

Syreenihortensialle, pensasmustikalle ja alppiruusuille istutuskuoppaan laitettavan maan pitää olla hapanta, joten niille ei kalkkia tippaakaan.

 

 

Esimerkiksi tyrni puolestaan on kalkinsuosija, joten sille sopivasti kalkkia – tyrnille ei sovi antaa typpilannoitusta, sillä se kerää itse ilmakehästä typpeä ja voi sen avulla hyvin.

 

 

Istutuskuoppa kaivetaan joka käsipelillä tai kaivinkoneella, mutta tärkeintä on, että se on riittävän suuri.

 

 

Kokemukseni mukaan paras keino istutuskuopan tekemiseen on räjäyttää istutuskuoppa parin dynamiittipötkön avulla.  Yksi pötkö on liian vähän, mutta kolme saattaa olla liian paljon.

 

 

On luonnollista, että räjäyttäjällä pitää olla ns. laturin paperit, sillä toiminnan on oltava laillista.  Onneksi perhekunnassamme on laturin paperit omaava henkilö, joten kokemusta on.

 

 

Räjäyttäminen vaatii luonnollisesti riittävät turvaetäisyydet, sillä sitä ei voi suorittaa rakennusten tai teiden välittömässä läheisyydessä.

 

 

Räjäyttämällä tehty istutuskuoppa tekee tiiviinkin maan kuohkeaksi hieman kauempanakin istutuskuopasta, joten kasvit viihtyvät räjäyttämällä tehdyssä istutuskuopassa.

 

 

Korostan turvaetäisyyksiä ja yleensäkin turvamääräyksiä, mutta räjäyttämällä tehty istutuskuoppa on kasvien kannalta paras vaihtoehto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-