Kevään eduskuntavaalit ovat todelliset EU-vaalit

Perjantai 26.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Toukokuun 25. päivänä järjestetyt Europarlamenttivaalit olivat tärkeät vaalit.

 

 

Vaaleissa valittiin 13 suomalaista europarlamentaarikkoa.

 

 

En vähättele europarlamenttivaaleja, mutta ensi huhtikuun 19. päivänä järjestettävät eduskuntavaalit ovat todelliset Eurovaalit, sillä eduskuntavaalien jälkeen valittava hallitus tulee käyttämään Suomen kansalaisten valtakirjaa, kun päätetään asioista Euroopan unionissa.

 

 

EU:n huippukokous, jonka virallinen nimi on Eurooppa-neuvosto,...

 

 

…on jäsenvaltioiden hallitusten tai valtionpäämiesten kokous.

 

 

Eurooppa-neuvostossa Suomen edustajana on pääministeri ja kuten tiedämme, tällä hetkellä Suomen pääministerinä on Alexsander Stubb.

 

 

Eurooppa-neuvosto määrittää unionin poliittiset suuntaviivat ja painopistealueet. Se määrittelee talouspolitiikan suuntaviivat sekä EU:n strategiset edut ja tavoitteet ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla.

 

 

Harva suomalainen uskoo, että nykyinen pääministerimme on pystyvä peräänkatsomaan Suomen etuja noin keskeisissä kysymyksissä!

 

 

Ministerineuvosto on viralliselta nimeltään Euroopan unionin neuvosto…

 

 

..ja sen kokouksissa jäsenvaltioita edustavat hallitusten jäsenet.

 

 

Käytän mielelläni tästä elimestä ministerineuvosto-termiä, sillä se kuvaa hyvin sen kokoonpanoa.

 

 

Ministerineuvosto on keskeinen päätöksentekoelin Euroopan unionissa ja se kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa käsiteltävästä asiasta riippuen.

 

 

Asialohkot ovat seuraavat:

 

• yleiset asiat

• ulkoasiat

• talous- ja rahoitusasiat

• oikeus- ja sisäasiat

• työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat

• kilpailukykyasiat

• liikenne, televiestintä ja energia-asiat

• maatalous- ja kalastusasiat

• ympäristöasiat

• koulutus, nuoriso ja kulttuuriasiat

 

 

Asialuettelo paljastaa, että kunkin asian kohdalla tarvittaisiin suurta asiantuntemusta.

 

 

Jokainen pystyy itse arvioimaan, että onko esimerkiksi kokoomuslaisella maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpolla valmiuksia toimia Suomen puolestapuhujana maatalousasioissa!  

 

 

Orpon edeltäjällä kokoomuksen Jari Koskisella oli ehkä joitain valmiuksia, mutta hänet vaihdettiin kylmästi pois ministerinpestiltä, kun Koskinen ilmoitti, että ei asetu ehdolle kevään eduskuntavaaleissa.

 

 

 

Jo pintapuolinenkin perehtyminen EU:n huippukokouksen ja ministerineuvoston tehtäviin osoittaa, että ainoastaan hallituksesta pystytään vaikuttamaan Suomen ja suomalaisten etujen ajamiseen Euroopan unionissa.

 

 

Juuri tämän vuoksi ensi kevään eduskuntavaalit ovat todelliset EU-vaalit!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ulkopolitiikkaan ei kuulu katupoikamainen naapurin ikkunoiden kivittäminen

Torstai 25.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus on ”taikapajassaan” päättänyt alenevien galluplukujen pelottamana ryhtyä laajalla rintamalla haastamaan Keskustaa, Tasavallan Presidenttiä ja ulkoministeri Tuomiojaa siitä ulkopolitiikan linjasta, jota Sauli Niinistö, Erkki Tuomioja ja Keskusta Juha Sipilän johdolla ovat noudattaneet.

 

 

On selkeästi todettava, että Keskustan ulkopoliittinen ja turvallisuuspoliittinen linja nojaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, kansainväliseen yhteistyöhön, hyviin kahdenvälisiin suhteisiin kaikkien maiden kanssa ja uskottavaan puolustukseen.

 

 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ei kuulu se Venäjään suuntautuva neulanpistopolitiikka, jonka pääarkkitehtina Suomessa on pääministeri Stubb.

 

 

Stubb´n vanavedessä ja ilmeisesti Kokoomuksen taikapajassa päätetyllä tavalla ovat kokoomuksen konkaripoliitikot päättäneet ryhtyä ajamaan Suomen Natoon liittymistä kabinettipäätöksellä ja sivuuttamalla kansan mielipide.

 

 

Ulkopolitiikka on alue, jolle ei sovi katupoikamainen naapurin ikkunoiden kivittäminen.

 

 

Tarja Halonen teki presidenttiaikanaan paljon hallaa Suomen suhteille Yhdysvaltojen kanssa.

 

 

Stubb on joukkoineen aiheuttamassa paljon suurempaa haittaa Suomen ja Venäjän välisille suhteille, kuin konsanaan Halonen aiheutti suhteiden heikkenemistä Yhdysvaltoihin.

 

Luottamus on ulkopolitiikan hoitamisessa tärkeintä – luottamusta pitää vastuunkantajien nauttia kotimaassa, mutta sitä pitää heidän nauttia myös naapurimaiden silmissä.

 

 

Nykyisellä menolla Kokoomus on menettänyt luottamuksen ulkopolitiikan osaajana Suomessa ja on suuri vaara, että luottamus Suomen ulkopolitiikkaan horjuu myös naapumaissamme.

 

 

-Esko Erkkilä-

Monikeskuksisen aluerakenteen tunnustaminen ja sen kehittäminen ovat onnistuneiden kuntaliitosten ydintä

Keskiviikko 24.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain jo syksyllä luettavakseni asiakirjan, jonka nimi on

 

Sastamalan maaseutuohjelma 2014 – 2017

 

 

 

 

 

Kyseessä on 36-sivuinen asiakirja ja se sisältää paljon mielenkiintoista tutkittavaa.

 

Tekstin asiakirjaan ovat laatineet Jani Hanhijärvi ja Katariina Pylsy.

 

 

Sastamalan kaupunki on syntynyt lukuisten kuntaliitosten myötä entisen Vammalan tai oikeastaan Tyrvään ympärille.

 

Sastamalan maaseutuohjelmassa nimetään tasavertaisina

 

• Karkku (kuntana vuodesta 1328 vuoteen 1972)

• Keikyä (1920 – 1980)

• Kiikka (1662 – 1980)

• Kiikoinen (1847 – 2012)

• Mouhijärvi (1639 – 2008)

• Suodenniemi (1868 – 2006)

• Vammala (1907 – 2008)

 

Kuntaan liittyneiden entisten kuntien nimeäminen ja niiden tasapuolinen kohteleminen ovat keskeisiä seikkoja, kun pyritään ehyeen suurkuntaan. Sastamalassa tässä on mielestäni onnistuttu, mutta monissa kuntaliitoksissa eri alueiden tasapuolisuuteen ei ole edes pyritty.

Epäonnistuneina kuntaliitoksina tulee mieleen ainakin Aitolahden ja Teiskon liittäminen Tampereeseen.

 

Samaa epäonnistumiseen pyrkimystä oli havaittavissa ainakin Ylöjärven entisen kaupunginjohtaja Sivusen aikana, kun Viljakkala ja Kuru liittyivät Ylöjärveen.

 

Eräs myönteinen seikka, jonka huomasin Sastamalan maaseutuohjelmasta on se, että siellä puhutaan alueiden kehittämisessä MALPE:sta.

 

MALPE on jotain täysin toista kuin Tampereen seutukunnalla toteutettava vihattu MAL-periaate.

 

Sastamalainen MALPE käsittää;

 

• maankäytön

• asumisen

• liikenteen

• palveluiden

• elinkeinojen

 

…kokonaisvaltaisen kehittämisen.

 

 

Milloinkahan Tampereen seutukunnallakin herätään, että palveluiden ja elinkeinojen kehittäminen on seutukunnan tärkein tavoite?

 

 

Kiitän Sastamalan maaseutujohtaja Katariina Pylsyä joka liitti minut siihen joukkoon, joka sai tutustua Sastamalan maaseutuohjelmaan 2014 – 2017!

 

Asiakirja on laadittu selkeään muotoon ja sen sanomaan suon mielelläni kaikkien Pirkanmaan kuntapäättäjien tutustuvan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sastamalan ja Nokian päättäjät eivät tienneet, että mitä päättivät?

Tiistai 23.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Olin hämmästynyt, kun julkisuudessa kerrottiin, että Sastamalan ja Nokian yöpäivystykset siirtyvät Tampereelle Acutan hoidettaviksi.

 

 

 

***********

 

 

Sastamalan kaupungin nettisivuilla asiasta kerrotaan näin:

 

Terveyskeskuksen kiirevastaanotto on avoinna kaikkina viikonpäivinä klo 8-20. Muuna aikana kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan Ensiapu Acutassa (Teiskontie 35, Tampere). Ennen Acutaan lähtöä soita 040 647 4582, puhelusi ohjautuu yöaikaan Taysin keskukseen. HUOM! Acutaan ei voi soittaa suoraan, puhelut ohjautuvat aina keskuksen kautta. 

 

 

 

***

 

 

 

 

Piipahdin myös Nokian kaupungin nettisivuilla ja siellä todetaan yöpäivystyksestä näin:

 

 

Nokian terveyskeskuksen päivystysvastaanotto, p. (03) 5652 1140

 

Ma–pe klo 8–20
La–su klo 9–20
Pyhäpäivät klo 9–20

Ensiapu Acutan kiireellinen päivystysvastaanotto, p. (03) 311 66411

Ma–pe klo 20–8
La–su klo 20–9
Pyhäpäivät klo 20–9

 

******************

 

 

Kompuroin polttopuusavotalla joulukuun alussa ja putosin oikealle olkapäälleni runsaan metrin korkeudelta.

 

Hoidin toki polttopuiden katkonnan suunnitelmieni mukaan ja ajoi peräkärryllisellä henkilöautollani Tampereella, mutta kun oikea käteni oli ”pelistä pois”, niin hakeuduin perjantai-iltana Ensiapu Acutaan, jotta olisin saanut hoitoa.

 

 

Acutassa jouduin odottamaan tunnin ja vasta sen jälkeen pääsin hoitajan vastaanottopuhutteluun.

 

 

Vastaanottopuhutteluun pääsemistä jarrutetaan, sillä varsinaisessa odotushuoneessa on pitkä jono lääkärin puheille pääsemistä odottavia potilaita.

 

 

Varsinaisessa odotushuoneessa kului taas reipas tunti ja vasta sen jälkeen hoitaja ohjasi minut ”särmin taakse” odottamaan lääkärin saapumista.

 

 

Särmin takana vierähti taas runsas tunti ja ei tapahtunut mitään. Acutassa oli vierähtänyt nyt jo siis reippaasti yli kolme tuntia, kun lääkäri vihdoin saapui luokseni.

 

 

Reipas nuorimies-lääkäri määräsi minut röntgeniin ja sillä reissulla vierähti taas runsas tunti.

 

 

Röntgenin jälkeen minut ohjattiin taas tutulle paikalle ”särmin taakse” ja lääkärin tulemista odottaminen alkoi.

 

 

Acutassa kaikkien eri vaiheiden aikamääritelmä on reipas tuntia ja se päti taas tässäkin vaiheessa eli röntgenkuvauksen jälkeen sain viettää särmin takana taas tunnin!

 

 

Kuuden tunnin odotuksen jälkeen nuorekas ja miellyttävä nuorimies-lääkäri pääsi antamaan ”loppulausuntonsa” tapaturmastani ja se oli se, että katsotaan kaksi – kolme viikkoa, että miten olkapää alkaa paranemaan – kirjoitti kuitenkin sata kappaletta 600 mg:n Buranaa, sillä tiesi, että kipuja on!

*************

 

 

Pyysin päästä magneettikuvaukseen, mutta nuorimies-lääkäri yhdessä sairaanhoitajan kanssa kiekaisi, että magneettikuvaukseen määrätään vain jos tarvitaan leikkausta.

 

Lääkärin ja sairaanhoitajan yhteiskiekauksen todellinen loppuparahdus kuului näin:

 

 

”Ja se on niin kalliskin!”

 

 

*************

 

 

Oma sairaskertomukseni jatkuu, sillä olkapääni tilanne pahenee entisestään, vaikka aikaa tapaturmasta on kulunut jo yli kolme viikkoa!

 

 

 

****************

 

 

 

Perustan tuntemukseni omakohtaisiin ja tuoreisiin kokemuksiin, kun totean, että Sastamalan ja Nokian päättäjät eivät olleet oikeilla aaltopituuksilla, kun päättivät siirtää kaupunkiensa yöpäivystyksen Acutan hoidettavaksi.

 

 

 

Ohjeeni sastamalalaisille ja nokialaisille on, että odottakaa oman terveyskeskuksenne avautumista ja älkää lähtekö turhan päiten kuluttamaan aikaanne ja hermojanne Acutaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joulukinkun kasvattaminen alkoi jo kesällä

Maanantai 22.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme vuodenkierrossa aikaa, jolloin melkein kaikissa suomalaisperheissä ensi yönä tai viimeistään seuraavana yönä laitetaan kaupasta ostettu joulukinkku paistumaan sähköuuniin.

 

 

Joulukinkun paistaminen tuo kotiin todellisen jouluntunnun, sillä se aromi, joka kinkunpaistosta keittiöön leviää, on aitoa joulua!

 

 

Ennen maalla joulukinkun valmistaminen vaati puolen vuoden verran työtä.

 

 

Joulukinkun valmistaminen meillä alkoi, kun Aamulehden tai Hämeenkyrön Sanomien ilmoituksesta joskus kesällä nähtiin, että porsaskauppias oli liikkeellä Viljakkalassa.

 

 

Porsaskaupoille mentiin maantienvarteen odottamaan, että porsaskauppiaan auto saapui aikataulun mukaisesti ilmoituksessa ilmoitettuun paikkaan.

 

 

Porsas kuljetettiin polkupyörän tarakalla tai maitokärryillä puulaatikossa kotiin ja sen ”kotiuttaminen” alkoi.

 

 

Aluksi se sai olla navetassa omassa karsinassaan, mutta kesän edetessä jo hieman varttuneelle porsaalle tehtiin aitaus vaikkapa vilja-aitan tai navetan taakse. Oli huolehdittava, että siaksi varttuva porsas pääsi sateensuojaan ja sateensuoja toimi helteisinä päivinä myös auringonsuojana.

 

 

Oli luonnollista, että possulla oli nimi – usein possun nimi oli ”Nasu”.

 

 

1950-luvulla kasvatetun ”kotipossun” ruokinta oli tyystin toista kuin nykyään nykyaikaisissa lihasikaloissa.

 

 

Vihreän ruohon kyyditseminen possuaitaukseen oli perheen lasten huolena. Kasvimaiden perkaamisessa poistettu pihatähtimö eli vesiheinä oli possun suurinta herkkua.

 

 

Valkuaistiivisteitä ei 1950-luvulla ollut oikeastaan edes saatavilla ja ainakin niiden hankkiminen oli niin kallista, että niitä ei talon yhdelle possulle hankittu.

 

 

Myös viljaa pidettiin niin arvokkaana, että sitä ei kotipossulle annettu.

 

 

Peruna ja ruuantähteet olivat aitauksessa röhkivän sian pääasiallisin ravinto. Niitä molempia sitten annettiinkin Nasulle suurella hartaudella!

 

 

Valkuaisköyhä ja myös energian osalta vajavainen ruokinta merkitsivät, että sialle kehittyi enemmän silavaa kuin punaista lihaa, mutta se ei sen ajan ravintonäkemyksiä haitannut.

 

 

Syksyn edetessä sika pääsi taas omaan karsinaansa navettaan ja siellä se eleli lehmien, lampaiden ja vasikoiden kanssa sulassa sovussa, mutta toki omassa karsinassaan.

 

 

Marraskuun maisemissa koitti aika, jolloin sikapossun teurastaminen tuli ajankohtaiseksi.

 

 

Kylillä oli miehiä, jotka kulkivat eri taloissa teurastamassa sikoja ja lampaita – harvemmin mulleja.

 

 

Lampaat tainnutettiin kirveen hamaralla, mutta siat kohtasivat tiensä pään pistoolin laukauksella.

 

 

Muistan kerran, kun meillä oli sianteurastuspäivä ja tuttu naapuri tuli hoitamaan hommaa. Olin pikkupoika ja en tohtinut mennä navettaan, mutta kuulin kun ensimmäisen laukauksen jälkeen sika vaan paransi juoksuaan karsinassa – luoti oli vain hipaissut sikaa.

 

 

No, toinen laukaus osui ja sikapossu pötkähti pitkälleen.

 

 

Veri otettiin luonnollisesti talteen ja käytettiin veriplättyjen valmistukseen.

 

 

Sian teurastuspäivään oli valmistauduttu monella tapaa ja eräs oleellinen osa valmistautumisessa oli karjakeittiön ja myös saunan muuripadoissa tapahtunut veden lämmittäminen kiehuvan kuumaksi.

 

 

Kiehuvan kuumaa vettä tarvittiin sian kalttaamiseen eli siihen kun teräväreunaisella teräskuupalla puhdistettiin sianruho karvoista.

 

 

Kaltattu sianruho nostettiin kinnereihin kiinnitettyjen köysien avulla kinnerpuuhun ja teurastaja pystyi aloittamaan sisäelinten poistamisen.

 

 

Sianruhon puolikkaat saivat jäädä roikkumaan kinnerpuihin, sillä ilmat olivat sianteurastuksen aikoihin jo kylmenneet, jotta näin voitiin tehdä.

 

 

Sian sisäelimet käytettiin tehokkaasti hyväksi ja ne osat jotka eivät kelvanneet ruuaksi, niistä tehtiin saippuaa.

 

 

 

************

 

 

Kotitarveteurastuksen omakohtaisesti muistavien joukko alkaa harventumaan ja sen vuoksi kirjoitinkin viljakkalalaisesta sianteurastuksesta tämän jutun.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi pääministeri haastaa kaikkien kanssa riitaa?

Sunnuntai 21.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on totuttu, että pääministeri on Tasavallan presidentin kanssa puoluepoliittisten kähmintöjen yläpuolella ja että molemmat ajattelevat toimissaan Suomen parasta.

 

 

Alexander Stubb on romuttanut vanhan menettelyn ja haastaa jatkuvasti riitaa Tasavallan Presidentin, oman puolueensa valtaenemmistön ja muiden puolueiden kanssa.

 

 

Jokainen Stubb´n julkinen esiintyminen on riidanhaastamista.

 

 

Ulkopolitiikassa olemme oppineet, että se jos mikä pitää jättää riitelyn ulkopuolelle, mutta Stubb koheltaa silläkin alueella kuin keväällä ensimmäisen kerran laitumelle päässyt sonnimullikka.

 

 

On huolestuttavaa, että neljä minunkin arvostamaani kokoomuksen konkaripoliitikkoa erehtyi kuluneella viikolla tietyllä tavalla yhtymään siihen sonnimullikoiden joukkoon, jonka kärjessä Stubb heiluu.

 

 

Tunnustan, että olen pitänyt Suomen Natoon liittymistä varsin mahdollisena vaihtoehtona joskus lähitulevaisuudessa, mutta kokoomuslaisten sonnimullikoiden joukkion toiminta on merkinnyt tällä viikolla sitä, että joudun tarkistamaan mielipiteitäni.

 

 

Toivon, että Stubb pitää suunsa kiinni nyt ainakin Joulurauhan ajan.

 

 

Joulurauhan jälkeen meillä on kriittistä aikaa lähes neljä kuukautta ja jos tuota miestä ei sinä aikana pystytä pitämään hiljaisena, on maallamme vaara joutua suuriin vaikeuksiin.

 

 

On mielenkiintoista nähdä, että pitääkö Tampereen kokoomuslaisten kantti pyytää    Stubb´a esiintymään ennen eduskuntavaaleja Tampereelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Meillä pannaan konsteilla eikä suurilla munilla"

Lauantai 20.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Lainaan tämän juttuni kuvaksi facebookista löytämäni kuvan, jossa traktori ajetaan ylös mutakuopasta, johon taitamaton ajaja on sen ajanut.

 

 

 

 

 

 

Kuvassa näkyvällä tavalla asetettu puu on menetelmä on minulle uusi, mutta olen monia kertoja ajanut traktorin ylös mutakuopasta, mutta sellaisen puunrungon avulla, joka on kytketty traktorin vetäviin takapyöriin poikittain pyörään nähden.

Kuvassa käytetty menetelmä onnistuu, jos traktorin lokasuojat ovat kapeammalla kuin takapyörien ulkoreuna - nykytraktoreissa asia ei ole niin.

Puun avulla traktorin ajamisen suosta pitää tapahtua siten, että traktorissa on peruutusvaihde päällä, sillä eteenpäin ajettaessa on suuri vaara, että traktori pyörähtää katon kautta ympäri ja se ei ole kuskille terveellistä!

**********

Opetin kerran puun avulla suosta ajamisen taidon Mantsinsaaren ainoalle traktorikuskille, joka ajoi meitä kuljettaneen traktorin venäläiseen tai oikeammin todettuna mantsinsaarelaiseen suonsilmäkkeeseen.

Onneksi venäläiskuskilla oli mukanaan kettinkiä ja kirves - kirveellä pystyimme kaatamaan kunnollisen venäläismännyn, jolla sitten saimnme helposti ajettua traktorin suokuopasta!

Oli siinä venäläiskuskilla ihmettelemistä, että miten suomalaispoika taikoi traktorin noin helposti suonsilmäkkeestä kuivalle maalle!

Viljakkalassa tavattin ennen aikaan vaikeiden ongelmien ratkaisemisessa todeta näin:

"Meillä pannaan konsteilla eikä suurilla munilla"

Viljakkalalainen sanonta pätee Suomessa, mutta myös Venäjällä!

-Esko Erkkilä-

Hienoa, että positiivinenkin asia voi olla UUTINEN!

Perjantai 19.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme tottuneet, että ainoastaan negatiiviset uutiset ovat uutisia.

 

Ylöjärven kaupungin luottamushenkilöelimen Viljakkala-neuvoston junailema kiitosadressi omatoimikirjaston aikaansaamisesta Viljakkalaan näyttää kuitenkin ylittävän uutiskynnyksen – se ylittää uutiskynnyksen siitä huolimatta, että asia on positiivinen.

 

Olen uutiskynnyksen ylittymisestä kovin mielissäni, sillä toimin Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajana.

 

En sattunut kuuntelemaan, kun Tampereen Radio uutisoi kiitosadressistamme, mutta oli suorastaan osallisena, kun Ylöjärven Uutisten toimittaja Helka Pylkkö oli keräämässä aineistoa juttuunsa, jossa hän käsitteli Viljakkalan omatoimikirjastoa ja sen tiimoilta laatimaamme kiitosadressia.

 

 

 

 

 

 

Toimittaja Pylkön juttu julkaistiin viime keskiviikkona eli 17.12.2014 ilmestyneessä Ylöjärven Uutisissa.

 

Juttu oli saanut tilaa kokonaisen aukeaman.

 

 

Juttu ei ole varmaankaan luettavissa tuosta kuvasta ja sen vuoksi kerronkin ne lauseet, jotka toimittaja on kirjoittanut juttuun minun sanomakseni:

 

• ”Olen syntynyt Viljakkalassa ja nähnyt Haverin kukoistuksen mutta myös sen, kuinka Viljakkalaa on ajettu alas. Omatoimikirjasto on piristysruiske ja osoitus, että Viljakkalassa on hyvä olla.”

• ”Kiitoksen paikka on silloin, kun kiitos on ansaittu.”

• ”Ei ole ajatusta, että kun kiittää, voi moittia parista kolmesta asiasta.”

• ”Ei asioita saa laajasti eteenpäin, ellei välillä kiitä.”

• ”Adressi helpottaa myös Viljakkalan integrointia Ylöjärven kaupunkiin. Viljakkalalainenkin voi kehua Ylöjärveä ja tuntea aidosti olevansa ylöjärveläinen.”

 

Näen Viljakkalan omatoimikirjaston osana laajempaa kokonaisuutta, jossa Ylöjärven päättäjät tunnustavat vireän sivukulmakunnan olevan osa Ylöjärveä ja koen, että päättäjät kuitenkin haluavat panostaa myös Viljakkalaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Voiko olla totta?

Keskiviikko 17.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että trollit käyvät taas kerran kimppuuni, kun käsittelen ruplan kurssikehitystä.

 

Koska tietoni perustuvat kuitenkin Suomen Pankin julkaisuihin, niin uskallan tarjota tietoa ruplan kurssikehityksestä verrattuna euroon.

 

Joulukuun osalta kurssikehitys näyttää tältä:

 

Yhdellä eurolla on joulukuun eri päivinä saanut ruplia seuraavasti

 

 

Joulukuun 1. päivänä                            65,2758 ruplaa

Joulukuun 2. päivänä                            66,2670 ruplaa

Joulukuun 3.päivänä                             65,3750 ruplaa

Joulukuun 4. päivänä                            65,7875 ruplaa

Joulukuun 5. päivänä                            66,3305 ruplaa

Joulukuun 8. päivänä                            65,6218 ruplaa

Joulukuun 9. päivänä                            66,9860 ruplaa

Joulukuun 10. päivänä                          67,2763 ruplaa

Joulukuun 11. päivänä                          68,6459 ruplaa

Joulukuun 12. päivänä                          71,4175 ruplaa

Joulukuun 15. päivänä                          74,7717 ruplaa

                     

Ja eilen eli joulukuun 16. päivänä yhdellä eurolla sai peräti 91,5200 ruplaa!

 

Kävin viime kesänä kahdestikin Venäjällä ja silloin yhdellä eurolla sai n. 40 ruplaa eli rupla on heikentynyt viime kesän arvostaan noin puoleen!!

***********

Tunnen suurta huolta niiden suomalaisyritysten kohtalosta, jotka ovat myyneet tuotteitaan Venäjälle.

 

Onko tälle kehitykselle nähtävissä mitään valoa?

 

Haluan omalta osaltani kantaa huolta ruplan kurssikehityksestä ja pidän voimassa sen varaukseni, joka koskee ensi kesällä Venäjälle suunniteltua turistimatkaa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joulupukki ehti kuin ehtikin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen pikkujoulujuhlaan!

Tiistai 16.12.2014

Tunsimme suurta huolta Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hallituksessa, että Joulupukki ei ehkä lainkaan ehdi vieraaksemme pikkujoulujuhlaamme, jota vietimme eilen Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsevassa Marttalassa.

 

 

 

 

 

 

Valmistauduimme pikkujoulujuhlaamme perusteellisesti, sillä teimme pöytäkoristeet sammaleesta,...

 

 

 

 

 

...havupuiden oksista…

 

 

 

 

 

 

… ja muista materiaaleista luontoa kunnioittaen.

 

 

 

 

 

 

Juhlasalin joulukuusi oli hoikka, mutta tarkoitukseensa oikein sopiva!

 

 

 

 

 

 

Emme tyytyneet yhteensä joulukuuseen, sillä hankin juhlatalon eteiseen myös toisen – hieman pienemmän joulukuusen.

 

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana sain toivottaa väen tervetulleeksi tapahtumaan.

 

Tässä iskusanaliuskani puherungostani – en tiedä, että onnistuinko vai sainko aplodeeraukset ainoastaan ”huvin vuoksi”!

 

 

 

 

 

 

 

Emme hallituksen kokouksessa saaneet Joulupukilta varmuutta, että josko hän olisi liikkeellä näin varhain ja sen vuoksi emme uskaltaneet ohjelmaesitteessämme kertoa Joulupukin saapumisesta sanaakaan.

 

Saimme juhlamme kestäessä epäselvän puhelinsoiton – kentät ovat hieman heikkoja Korvatunturin läheisyydessä - Joulupukilta, että hän yrittää sujuttaa ohjelmaansa käynnin pikkujoulujuhlassamme.

 

Olimmekin innostuneita, kun saimme Joulupukin vieraaksemme ja ilomme oli kaksinkertainen, sillä Joulupukki oli ottanut Joulumuorin mukaansa.

 

 

 

 

 

 

Joulupukki pitää tunnetusti kilteistä lapsista ja hän halusikin ottaa polvelleen Eläkeliiton kilteimmän ”lapsen”.

 

 

Kiitokset kaikille Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille mukavasta pikkujoulujuhlasta – tapaamme samoissa merkeissä vuoden kuluttua!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kannattais kuitenkin Kokoomuksen köyttää tuo pelle!"

Maanantai 15.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä sunnuntai-iltana 14.12.2014 ja taustalla kuuntelen päivällä lähettyä ”Pääministerin haastattelutunti” – nimistä radio-ohjelmaa.

 

On helppo uskoa, että Kokoomuksen kannattajat kuuntelivat päivällä ohjelmaa suurta tuskaa tuntien.

 

Haastattelijoina lähetyksessä olivat politiikan toimittajat Kirsi Hölttä Lännen Mediasta, Jouni Turunen Yle Uutisista ja Mika Lehto Ilta-Sanomista. Haastattelutunnin puheenjohtajana toimi Jari Niemelä.

 

Monissa tutkimuksissa on todettu, että Alexander Stubb on romuttanut pääministeri-instituution nauttiman luottamuksen.

 

Se teksti, jota Stubb parhaillaan korvilleni suoltaa vahvistaa tutkimusten tuloksia – Stubb on romuttanut monien muiden asioiden ohella pääministerin aseman!

 

Erityisen pahalta ja lyhytnäköiseltä tuntui hetki sitten, kun Stubb antoi pyyhkeitä Paula Lehtomäelle, Paavo Väyryselle ja Seppo Kääriäiselle siitä suoraselkäisestä toiminnasta, jota nämä ovat osoittaneet arvostellessaan hallituksen nykyistä Venäjä-politiikkaa.

 

Stubb ei uskaltanut haastattelussa mainita nimeltä Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilää, mutta hän venkoili katupojan tyylillään Sipilän esittämää Infra-hanketta vastaan. Raukkamaista pelkuruutta Stubb´lta!

 

Pääministerin haastattelutunnin lopuksi Stubb maalaili Kokoomuksen puheenjohtajuutta kunniatehtäväksi ja unohti, että kyseessä oli pääministerin haastattelutunti. Onneksi haastattelijat ja tilaisuuden juontaja palauttivat Stubb´n tilanteen tasalle.

 

Shortsit ja tikkatauluna hilluminen olivat kipeä paikka Stubb´lle, kun haastattelijat sitä häneltä kysyivät.

 

On hyvä muistaa, että Stubb puolusti hillumistaan shortseissa ja tikkatauluna pyörimistään ja lupasi jatkossakin toimia samalla tavalla.

Polvihousuinen Kokoomus-marakatti tikkatauluna!

Saattoivat kokoomuslaiset haroa hiuksiaan!

***************

Lisään tähän vielä yhden kommentin, jonka Stubb´n esiintymisen jälkeen tapasin:

"Onneksi on pian vaalit, mutta kannattais Kokoomuksen kuitenkin köyttää tuo pelle!"

************

 

On suuri surkeus, että Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on vielä nelisen kuukautta Suomen pääministerinä!

 

Kuinka alas ennätämmekään vajota?

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan Joulupuuro- ja Porinatilaisuus keräsi Tammelantorille yli 350 kiinnostunutta kuulijaa!

Sunnuntai 14.12.2014 - -Esko Erkkilä-

 

Keskusta kulkee gallupkannatuksissa tasolla 25 + %, kun seuraavana olevan Kokoomuksen kannatus on nyt tasolla 18 - %.

 

Gallupkyselyissä on merkille pantavaa se, että puoluekannastaan epävarmojen kansalaisten osuus on kohoamassa – lokakuun tutkimuksessa se oli 36 % ja joulukuun alussa julkistetussa kyselyssä jo 40,5 %.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan tamperelaiset eduskuntavaaliehdokkaat järjestivät eilen Tampereella Tammelantorilla Joulupuuro- ja Porinatilaisuuden, jossa keskustalaiset eduskuntavaaliehdokkaat kertoivat itsestään sekä niistä asioista, joita he tulevat ajamaan, kun tulevat valituiksi kansanedustajiksi.

Tarkoituksemme oli rohkaista "kodittomia äänestäjiä" tulemaan Keskustan riveihin.

 

 

 

 

 

 

Laadimme tilaisuudesta lehti-ilmoituksen 12.12.2014 ilmestyneeseen Aamulehteen.

 

Tilaisuutemme sai suuren suosion, sillä Tammelantorilla on paikalla yli 350 henkilöä.

 

Sain toimia tilaisuuden juontajana.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisen puheenvuoron käytti kansanedustajaehdokas Kalle Kiili, joka käsitteli puheenvuorossaan nuoren perheen sekä ay-maailmassa toimivan luottamusmiehen arkipäivään kuuluvia haasteita.

 

Kalle Kiili on todella monitoiminen luottamushenkilö, jolla on kaikki mahdollisuudet edetä urallaan pitkälle.

 

 

 

 

 

 

Keskustan kansanedustaja ja kevään eduskuntavaalien kansanedustajaehdokas Laila Koskela kertoi toimistaan ikääntyneen väestön sekä vammaisten olosuhteiden parantamiseksi.

 

Toriyleisön oli kiintoisaa kuulla se perusteellisuus, jolla kansanedustaja Koskela on paneutunut vanhusten sekä vammaisten asioiden kohentamiseen.

 

Laila Koskela kohosi julkisuuteen puuttuessaan niihin epäkohtiin, jotka Koukkuniemen vanhainkodissa olivat olleet käytäntönä.

 

Toriyleisö sai kuulla Koskelan esittämänä, että paljon on vielä tekemätöntä työtä vanhustenhoidon sekä vammaisten asioiden hoitamisessa.

 

 

 

 

 

 

Yrittäjä ja Keskustan kansanedustajaehdokas Timo Vuohensilta toi esille ne haasteet, joihin yrittäjä nykypäivinä törmää.

 

Vuohensillan puheille antaa kantavuutta se, että hän on todellinen yrittäjä, jolle yrittäjyyden ongelmat ovat jokapäiväisiä.

 

 

 

 

 

 

Hanhilahti muistutti aiheellisesti, että hänen apulaispormestarikaudellaan tehtiin kaupungin teknisellä puolella uudistus, jonka kustannusvaikutus on vuositasolla n. 10 miljoonaa euroa säästöä.

 

Voin vahvistaa Hanhilahden toteamuksen oikeaksi, sillä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa toimivana luottamushenkilönä tiedän asian olevan täsmälleen näin.

 

 

 

 

 

 

Olen aina ihaillut Mikon tapaa valmistautua puhumaan ja myös tällä kerralla hänen ennakkovalmistautumisensa oli ollut perusteellista.

 

Liikenneväyläasiat ja Pirkanmaan puolustaminen ovat keskeisiä asioita, joita Alatalo kertoi puolustavansa, jos saa neljännen kerran valtakirjan Arkadianmäelle.

 

 

 

***************

 

 

Joulupuurotilaisuuteen eivät muiden kiireidensä vuoksi ehtineet Raija Moilanen, Santeri Lampi ja Monica Lamberg, jotka myös ovat Keskustan tamperelaisia eduskuntavaaliehdokkaita.

 

Raija, Santeri sekä Monica olivat kuitenkin etukäteen toimittaneet minulle terveisensä ja tilaisuuden juontajana esitinkin Raija Moilasen, Santeri Lammen sekä Monica Lamberg´n terveiset Tammelantorille kokoontuneelle yleisölle.

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Molemmat Pirkanmaan vaalipiirin keskustalaiset kansanedustajaehdokkaat käsittelivät ajankohtaisia yritysmaailman ja ay-liikkeen yhteistyössä ilmenneitä ongelmia, mutta keskustelunsa lopuksi Kiili sekä Vuohensilta päätyivät yhteiseen näkemykseen.

 

Vuohensillan ja Kiilin näkemyksillä olisi käyttöä myös valtakunnan tasolla ja sitähän he pääsevätkin toteuttamaan, jos ja kun heidät kevään eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajiksi!

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Puheiden – Porinan – jälkeen ja puheiden vielä kestäessäkin päästiin nauttimaan Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön ja Keskustan tamperelaisten eduskuntavaaliehdokkaiden tarjoamaa riisipuuroa.

 

Tässä kansanedustaja Laila Koskela on ojentamassa puurolautasta äänestäjälle!

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Tilaisuudesta jäi hyvä maku ja hienona pisteenä kaiken päälle oli se kauniilla kaunokirjoituskäsialalla peräkärryni kuomuun tilaisuuden kestäessä kirjoitettu kannustava lausahdus:

 

Hyvä Laila

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuuliset päivät ovat kalliita veronmaksajille

Lauantai 13.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Varmaan jokainen meistä tietää, että tuulivoimaloiden pyörittäminen tulee kalliiksi veronmaksajille.

 

Tuulivoiman kalleuden lisäksi tuulivoimaa pitää karttaa sen maisema- ja meluhaittojen vuoksi.

 

Nyt kuitenkin tarkastelen ainoastaan sitä, että miten kalliiksi veronmaksajille tulee, jos tuulimyllyjen siivet pyörivät.

 

Perustan juttuni asiatiedot Talouselämä-lehden kirjoitukseen 10.12.2014.

 

Kantaverkko Fingridin mukaan tuulisähkön osuus 10.12.2014 klo 14.40 oli 4,5 % sähkön kokonaistuotannosta.

 

Tuulisähkön osuus tuona hetkenä oli poikkeuksellisen suuri ja se johtui siitä, että Suomessa oli silloin tuulinen sää.

 

Tyynen sään pakkaspäivinä tuulimyllyjen lavat ovat seisahduksissa ja tuulisähköä ei saada silloin, kun tarve olisi suurin!

 

No, keskiviikkona tuulimyllyjen lavat pyörivät ja kun ne pyörivät vinhasti, niin veronmaksajien veroeuroja sujahtaa tuulimylly-yrittäjien pankkitileille suuria summia.

 

Tuulimylly-yrittäjien pankkitilit pullistelevat tuulisina päivinä, sillä Suomeen on luotu systeemi, jonka lopputulemana veronmaksajat maksavat jokaisesta megawattitunnilta tuulimylly-yrittäjille 105,30 euroa.

 

Samaan aikaan, kun Suomessa tuulee, tuulee myös muualla ja se painaa silloin markkinoilla liikkuvan sähkön hinnan todella alas.

 

Viime keskiviikon esimerkkitapauksessa sähkön markkinahinta Suomessa oli ainoastaan 32 euroa megawattitunnilta!

 

Veronmaksajat maksoivat esimerkkitapauksessa yli kaksinkertaisen hinnan tuulimylly-yrittäjille markkinahintaan verrattuna.

 

Talouselämä oli selvittänyt, että veronmaksajien tuki tuulimylly-yrittäjille olisi tuona keskiviikkona ollut 650.000 euroa, jos tuulivoiman osuus olisi pysynyt koko vuorokauden ajan 4,5 prosentissa sähkön kokonaiskulutuksesta!

 

Veronmaksajien maksama tuulivoimatuki on sitä suurempi, mitä enemmän sähköstä tuotetaan tuulivoimalla!

***********

 

Olen pitänyt tuulivoiman rakentamista Suomeen haihatteluna ja viime keskiviikon kokemukset vahvistavat, että olen ollut oikeassa!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Raaka-ainehinnan aleneminen parantaa yrityksen tuloksentekomahdollisuuksia

Perjantai 12.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Teollisuudessa raaka-ainehinnan aleneminen on positiivinen seikka, sillä se mahdollistaa entistä katteellisemman myynnin.

 

Ilmiö perustuu sille, että myyntihintaa ei tarvitse alentaa samassa suhteessa, kuin raaka-ainehinta alenee.

 

On muistettava, että raaka-ainehintojen kohotessa tilanne on käänteinen eli myyntihintoja ei yleensä pystytä nostamaan samassa suhteessa ja ei ainakaan yhtä nopeasti, kuin raaka-ainehinnat kohoavat.

 

En tunne polttoainekaupan kiemuroita, mutta oletan, että yllä kertomani mekanismi toimii myös polttoainekaupassa.

 

Jos polttoainekaupassa pätevät samat lainalaisuudet kuin teollisessa tuotannossa, niin polttoainetta myyvät yritykset tekevät nyt hyvää ja katteellista kauppaa.

 

 

***************

 

Työelämässä toimiessani seurasin tiiviisti raakaöljyn hintakehitystä. En seurannut sitä sen vuoksi, että olisin osallistunut raakaöljykauppaan, mutta seurasin sitä sen vuoksi, että raakaöljyn hinnalla on tietty korrelaatio kasviöljyjen hinnoitteluun – kasviöljyjen hinnoittelun seuraaminen taas kuului työhöni, sillä kasviöljyt ovat merkittävä osa rehuteollisuuden raaka-ainerepertuaarissa.

 

Raakaöljyn mittayksikkö on barreli (tynnyri) ja barreli on 159 litraa.

 

Valuuttana raakaöljymarkkinoilla on dollari – en tunne, että onko Venäjältä ostettavassa raakaöljyssä valuuttana rupla, mutta tuskin.

 

Jos valuuttana olisi rupla, niin olisihan Venäjällä tosi vaikeaa.

 

*************

 

 

Teen pienen laskelman raakaöljyn euromääräisestä hintakehityksestä siten, että lisään siihen EUR/USD kurssikehitysvaikutuksen.

 

 

Ajanjakso                          R-öljy           EUR/USD                          Hinta euroina/barreli

 

 

Marras 2013                      108,20           1,3493                                 80,19

Joulu 2013                         111,3             1,3704                                 81,22

Tammi 2014                      108,2             1,36,10                                79,50

Helmi 2014                         109,8             1,3659                                 80,39

Maalis 2014                       107,8             1,3823                                 77,99

Huhti 2014                         108,1             1,3813                                 78,26

Touko 2014                       109,5             1,3732                                 79,74

Kesä 2014                          112,4             1,3592                                 82,70

Heinä 2014                         106,8             1,3539                                 78,89

Elo 2014                             102,1             1,3316                                 76,67

Syys 2014                           97,1               1,2901                                 75,27

Loka 2014                          87,6               1,2673                                 69,12

Marras 2014                      77,6               1,2472                                 62,22

 

 

Huomaamme, että euron heikkeneminen dollariin verrattuna on hidastanut raakaöljyn eurohinnan alenemista, mutta elokuusta alkaen euron heikkeneminenkään ei ole pystynyt hidastamaan sitä rajua eurohinnan alenemista, jolla raakaöljyn hinta on huristellut alas.

 

En tunne polttoainemaailmassa verojen hintavaikutusta polttoaineiden mittarikenttähintaan, mutta vakaa uskoni on, että polttoainekauppa on tällä hetkellä polttoaineiden jakeluketjuille hyvää bisnestä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Esa Seppänen: "Kuka Kekkonen?" - teräväpiirtokuvaa UKK:sta

Keskiviikko 10.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-seura järjesti eilen Tampereen Vanhan kirjastotalon Luentosalissa esitelmätilaisuuden, jossa tietokirjailija, valtiotieteen tohtori ja everstiluutnantti evp Esa Seppänen kertoi toimittamastaan ja 3.9.2014 julkaistusta teoksestaan ”Kuka Kekkonen?”.

 

 

 

 

 

 

Esa Seppänen toimi presidentti Kekkosen adjutanttina vuosina 1969 – 1971.

 

 

 

Kaikesta Seppäsen sanomasta ilmeni, että hän arvostaa yhä edelleen presidentti Kekkosen toimintaa.

 

Muutamia Seppäsen presidentti Kekkoseen liittämiä luonnehdintoja:

 

• erinomainen esimies

• en ole tavannut muuta niin hyvää esimiestä

• antoi tehtävät selkeästi

• ei sotkeutunut alaistensa töihin

• tehtävänannossa oli tärkeää, että milloin tehtävä oli saatava valmiiksi

• teki nopeita päätöksiä

• työpöytä oli aina siisti

• Kekkonen ei ollut tekniikan ihmelapsi

• aina mentiin eteenpäin ja nopeasti

• maksimaalisen tehokas ajankäyttö

• UKK tapasi ihmisiä, joiden kautta hän johti Suomea

• ei järjestänyt aivoriihiä eikä kokouksia

• UKK oli henkilöjohtaja

• ei moittinut

• ei solvannut

• ei mannannut

• ei menettänyt malttiaan

 

 

 

 

 

Kekkonen työskenteli työajastaan 90 % työhuoneessaan Tamminiemessä.

 

Olen kerran päässyt käymään Kekkosen työhuoneessa ja se on yhä edelleen siinä kunnossa, kuin se oli Kekkosen aikana.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen oli vielä 70 vuoden iässä hyvässä kunnossa.

 

Seurasaaressa oli seitsenportaiset kivirappuset ja Kekkosella oli tavoitteena, että hän pystyisi hyppäämään ylös saakka.

 

Hyppy oli kerran onnistumaisillaan, mutta Kekkonen joutui ottamaan kaiteesta tukea ja turvamiehet hylkäsivät yksimielisesti suorituksen – UKK hyväksyi turvamiesten päätöksen.

 

 

Kalastus oli Kekkoselle kutsumus, ei harrastus!

 

 

 

 

 

 

Adjutantti Esa Seppänen totesi, että Urho Kaleva Kekkosen hahmo tulee koko ajan nousemaan Suomen historiassa.

 

Seppänen kysyi:

 

• oliko presidentin valtaoikeuksien riisuminen oikea ratkaisu?

• mentiinkö presidentin valtaoikeuksien riisumisessa liian pitkälle?

 

Aiheellisia kysymyksiä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvakierros Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa

Tiistai 9.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa tapaamastani Takra-traktorista.

 

Tänään teen pienen kuvakierroksen samaisessa paikassa:

 

 

 

 

 

Museossa on pieni kahvila ja siellä museovieraille kahvia ”tarjoilee” lottapukuun pukeutunut naisnukke.

 

 

 

 

 

 

 

Nukella on kaulallaan arvokas Lotta Svärd –mitali.

 

 

************

 

 

 

Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1991 ja sillä on ajettu ainoastaan 34 tuntia.

 

Neuvostotraktorit jäivät vanhanaikaisiksi, koska niitä kehitettiin mahdollisimman vähän, jotta kolhoosien varaosavarastot eivät olisi paisuneet.

 

 

 

 

 

Nuffield –traktorit ovat minulle tuttuja, sillä vuosiharjoittelutilallani Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalla ne olivat traktorikalustona.

 

 

 

 

 

”Mörkö-majuri” eli Fordson Major E 27 N oli ensimmäisiä traktoreita, joita viljelijät pystyivät hankkimaan sodan jälkeen. Tämä yksilö on valmistettu vuonna 1951.

 

 

**************

 

Tsekkoslovakialaiset Zetor –traktorit ovat varmaan kakkien mielessä, jotka muistavat suomalaisen maatalouden 1950 – ja 1960 –luvuilta.

 

Zetorilla, jos millä traktorilla oli oma erityinen äänensä.

 

Sanotaan, että ylämäessä Zetor vaikeroi näin:

 

”tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö”,

mutta alamäessä ääni oli tyystin toisenlainen eli näin:

 

”tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän”

 

…ja perä huusi:

”niin, niin, niin, niin, niin, niin, niin”!

 

Vanhaan aikaan oli kahdenmallisia Zetoreja – oli A-mallin Zetoreja ja K-mallin Zetoreja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

Pikku-Valmet eli piikkilangan kiristäjäksi kutsuttu traktori ansaitsee aina paikan kaikissa museoissa, joissa on esillä traktoteita.

 

Pikku-Valmet korvasi aikoinaan hevosparin.

 

 

**************

 

Vielä muutama kuva Kotajärvi-säätiön Auto- ja Traktorimuseossa esillä olevista traktoreista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********

 

 

 

 

Museossa on lukemattomia traktoreita ja niihin tutustumiseen kannattaa varata kunnolla aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Takra on osa tamperelaisen metalliteollisuuden historiaa

Maanantai 8.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella valmistettiin 1950-luvun alkupuoliskolla n. 800 Takra-merkkistä traktoria.

 

Takra on osa tamperelaista metalliteollisuutta ja se on merkittävä osa myös suomalaista traktorinvalmistusta.

 

Naapurissani Viljakkalassa oli Takra ja sen persoonallinen käyntiääni on jäänyt lähtemättömästi mieleeni.

 

 

 

 

 

 

Pääsin tutustumaan Takra-traktoriin marraskuun 5. päivänä, kun sain vierailla Eläkeliiton koulutuspäivän yhteydessä Kotajärvi-säätiön ylläpitämässä Auto- ja Traktorimuseossa Sastamalassa.

 

 

 

Seppo Kotajärvi ehti elinaikanaan kerätä mittavan ajoneuvo- ja maatalouskonekokoelman, joka nyt on esillä Kotajärvi-säätiön ylläpitämässä museossa.

 

Museossa on autojen, traktoreiden ja maatalouskoneiden lisäksi esillä mm. kaksipyöräisiä kulkuneuvoja sekä Kotajärven keräämiä maalauksia.

 

 

 

 

 

 

Takran prototyyppi valmistui vuonna 1948 ja koesarjan valmistukseen päästiin seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1950 päästiin sarjavalmistukseen, mutta metalliteollisuuden lakot häiritsivät tuotantoa.

 

Takran valmistusmäärät jäivät lopulta n. 800 traktoriin ja yksi niistä siis toimi tosityössä naapurimme Siirronmaan tilalla Viljakkalassa.

 

SMK myi viimeiset Takrat suomalaisille maatiloille vuonna 1955.

 

 

************

 

 

Olen Tampereen kaupungin luottamushenkilötehtävissäni päässyt tutustumaan Takran ”valmistuslinjastoon”, sillä Tampereen kaupunki osti Nekalan kaupunginosassa sijaitsevat Takran valmistustilat ja niissä toimii nykyään Tampereen Infra Liikelaitoksen korjaamo.

 

Infran korjaamossa on tänä päivänäkin alkuperäinen lattia eli korjaamohallin lattia on rakennettu pyöreistä pölleistä, jotka on ladottu pystysuuntaisesti sorapatjan päälle!

 

 

Takran traktorituotanto oli Väinö Paunun omistuksessa, joka oli aloittanut linja-autoliikenteen jo 1930-luvulla. Nykyään Paunun bussit liikennöivät Tampereen paikallisen joukkoliikenteen lisäksi Tampereelta mm. Jyväskylään, Turkuun ja Helsinkiin.

 

 

 

 

Takra merkitsee suomalaiselle maataloudelle sekä suomalaiselle traktorinvalmistukselle paljon ja sen vuoksi suosittelenkin lukijoitani poikkeamaan Kotajärvi-säätiön omistamassa auto- ja traktorimuseossa Sastamalassa!  

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Suomen itsenäisyys itsestäänselvyys?

Sunnuntai 7.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä Itsenäisyyspäivänä, kun…

 

 

 

 

 

 

…syrjäsilmällä katselen Edvin Laineen ohjaamaa alkuperäistä versiota Tuntemattomasta sotilaasta.

 

Tunnustan, että olen pitänyt Suomen itsenäisyyttä itsestäänselvyytenä, mutta viime päivinä lähipiirini puheita kuunnellessani olen ajatellut, että tämän juttuni otsikko on aiheellinen.

 

 

 

 

 

 

Suomi itsenäistyi 6.12.1917, joten eilen vietimme 97. itsenäisyyspäiväämme.

 

 

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlapäivää vietämme vuonna 2017.

 

Tänään on perusteltua kysyä, että vietämmekö!

 

 

 

 

 

 

Uskon vakaasti, että vietämme.

 

Suomen tulevaisuuteen uskominen ei ole yksinomaan uskon asia, sillä se vaatii myös tekoja.

 

 

Tulevaisuuteen uskomisen edellytys on, että maallamme on uskottava poliittinen johto.

 

Äänestin taannoisten presidentinvaalien toisella kierroksella Sauli Niinistöä vaikka en häntä henkilökohtaisesti tuntenutkaa ja en tunne nytkään.

 

Olen tyytyväinen valintaani, sillä Niinistö on osoittanut ”Urho Kekkoslaista” toimintaa ulkopolitiikan hoitamisessa.

 

 

 

 

 

 

Huolestunut olen nykyisen pääministerimme toiminnasta, sillä hänen kohelluksensa on mielestäni selkeä riski jopa Suomen itsenäisyydelle.

 

Stubb on ilman kritiikkiä yhtynyt kaikkiin Euroopan Unionin toimenpiteisiin, joilla Venäjä pyritään eristämään läntisestä maailmasta.

 

Venäjän täydellinen eristäminen ei ole oikein, sillä pitkä yhteinen raja ja vuosien aikana kehittyneet hyvät taloudelliset suhteet ovat tärkeitä Suomelle.

 

 

 

 

 

 

Ennusmerkit osoittavat, että Stubb siirtyy seuraavissa eduskuntavaaleissa historiaan ja se luo osaltaan mahdollisuuden, että pystymme viettämään itsenäisen Suomen satavuotisjuhlia vuonna 2017!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maarit Suonsivu: Tervetuloa Keskustan Tampereen toimintaan!

Lauantai 6.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrotaan, että Tampereella perussuomalaisten eräs keskeinen toimija on päättänyt siirtyä Keskustan riveihin.

 

Aamulehti otsikoi, että kyseessä on jo kolmas perussuomalainen, joka haluaa ”arvokkaasti” siirtyä Keskustaan.

 

Aamulehden nettiversio kertoi eilen uusimmasta Keskustan Tampereella saamasta vahvistuksesta näin:

 

 

**************

 

 

Jo kolmas tamperelainen perussuomalaisten järjestöaktiivi loikkaa keskustapuolueeseen.

 

Tamperelainen Maarit Suonsivu kertoo, että aikoo erota puolueesta parin päivän kuluessa.

 

- Keskusta on ollut myötämielinen, hän sanoo.

 

Häntä ei ole vielä hyväksytty keskustan jäseneksi.

Suonsivu vaikuttaa perussuomalaisten Pirkanmaan ja Tampereen hallituksessa. Hän on puolueen kautta varajäsen erikoissairaanhoidon johtokunnassa ja Tampereen käräjäoikeudessa lautamiehenä.

 

 

 

***********

 

 

Olen oppinut Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana tuntemaan Maarit Suonsivun aktiivisena toimijana esim. Tampereen Keskustorilla järjestettävillä Maanantaimarkkinoilla ja toivottelen hänet tervetulleeksi Keskustan toimintaan Tampereella!

 

-Esko Erkkilä-

Kiitoksen saa, kun sen ansaitsee!

Perjantai 5.12.2014 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin kirjastotoimi kehitti Viljakkalan lähikirjastoa ja lisäsi sen aukioloaikoja omatoimiperiaatteella toimiviksi.

 

Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin – Viljakkala-neuvosto – seurasi tiiviisti muutoksen vaikutuksia ja olimme iloisia, kun saamamme palaute omatoimikirjastosta oli pelkästään myönteistä.

 

Toimin Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajana; olen Viljakkala-neuvostossa Vipu Viljakkala ry:n edustajana ja samalla edustan Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon omistavia henkilöitä.

 

 

Viljakkalan-neuvoston työnjaon mukaisesti sain tehtäväkseni luonnostella Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle ja kaupungin muillekin päättäjille onnistuneesta Viljakkalan lähikirjaston toimintakonseptin kehittämisestä.

 

 

Tein matkan Viljakkalaan ja siltä matkalta muutama kuva:

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan lähikirjasto sijaitsee Viljakkalan kirkonkylässä vanhassa lääkärintalossa, jossa viime vuosina on sijainnut monia kunnan toimintoja. Vanha lääkärintalo on kirjastoa lukuun ottamatta paljolti hiljentynyt sen jälkeen, kun Viljakkalan kunta liitettiin Ylöjärven kaupunkiin.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan lähikirjastossa on n. 17.000 nidettä ja sen on Viljakkalan kokoiselle paikkakunnalle kunnioitettava määrä.

 

 

 

 

 

 

Omatoimilainaukset hoituvat tällä laitteella.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…PIKI-kirjastokorttina käy myös vanhanmallinen kirjastokortti – tässä minun aikojan sitten hankittu kirjastokorttini, joka pelasi vallan mainiosti myös Viljakkalan lähikirjastossa.

 

 

 

 

 

 

Kirjastonhoitaja Katriina Tuomistolla oli käyntini aikana melkoinen kiire, sillä Karhen koulun oppilaat olivat suurella joukolla tutustumassa Viljakkalan lähikirjastoon ja suorittamassa lainauksia.

 

 

*************

 

Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungille on nyt asetettu Viljakkalan lähikirjaston asiakkaiden allekirjoitettavaksi ja kiitoksemme kuuluvat näin:

 

 *************

Viljakkala-neuvoston kiitokset Ylöjärven kaupungille Viljakkalan kirjaston kehittämisestä

 

Toteamme tyytyväisyydellä, että Viljakkalaan perustettiin Pirkanmaan toinen omatoimiaukioloaikoja toteuttava lähikirjasto 15.9.2014. Omatoimikirjasto laajentaa perinteisen kirjaston käyttömahdollisuuksia ja suo kirjastopalvelujen saatavuuden myös niille, jotka eivät pääse kirjastoon sen tavanomaisina aukioloaikoina.

 

Ylöjärven kaupungin kirjastotoimelle on helppo antaa tunnustusta, sillä tarvittavat laitevalinnat ja koko toimintakonsepti tuntuvat onnistuneilta. Maakunnallisen PIKI-kirjastokortin soveltuvuus Viljakkalan omatoimikirjaston kulunvalvontaan on hyvä esimerkki yhtenäisen tietojärjestelmän palvelukyvystä laajan alueen asukkaiden palvelemiseksi.

 

On mieluisaa todeta, että Viljakkalan lähikirjastoa ja sen toimintaa käytetään referenssinä, kun omatoimikirjastotoimintaa Suomessa laajennetaan. Viljakkalan lähikirjaston 17.000 nidettä ovat kunnioitettava määrä Viljakkalan kokoisen paikkakunnan kirjastovolyymille.

 

Lokakuu oli ensimmäinen täysi kuukausi omatoimikirjaston aikana ja silloin saavutettu n. 500 omatoimikävijää osoittavat, että omatoimikirjasto on löytänyt myös asiakkaat – omatoimikävijöiden osuus lokakuussa oli n. kolmasosa Viljakkalan lähikirjaston lokakuun lainauksista.

 

Viljakkalalaisille kirjastonkäyttäjille on annettava suuri tunnustus siitä aktiivisuudesta, jolla omatoimikirjasto on otettu vastaan. Tunnustuksen ansaitsee myös se vastuullisuus, jolla Viljakkalan lähikirjaston asiakkaat ovat käyttäneet omatoimipalveluja.

 

Viljakkala-neuvosto kiittää Ylöjärven kaupungin kirjastopalveluja siitä aktiivisuudesta, jota se on osoittanut luodessaan Viljakkalaan omatoimikirjaston.

 

Viljakkala-neuvosto toivoo, että Ylöjärven kaupungin nämä toimet toimivat esimerkkinä myös kaupungin muille hallinnonaloille, jotta ne kehittäisivät toimintojaan siten, että myös kaupungin keskustaajamien ulkopuoliset alueet voisivat kehittyä tasavertaisesti keskusta-alueiden kanssa.

 

 

 

Ylöjärvellä 27.11.2014

 

 

Viljakkala-neuvosto

 

Tiina Isosaari                                            Esko Erkkilä

puheenjohtaja                                          varapuheenjohtaja

 

*****************

 

Kiitosadressi on kaikkien halukkaiden allekirjoitettavana Viljakkalan lähikirjastolla 23.1.2015 saakka ja tarkoituksemme on luovuttaa se Ylöjärven kaupungin päättäjille helmikuun 2. päivänä 2015.

 

Toivon runsaasti allekirjoituksia!

 

 

-Esko Erkkilä-