Rantaväylän YVA-ohjelmavaiheen esittelytilaisuus 05.11.2009

Lauantai 7.11.2009 - -Esko Erkkilä-

Hämeen tiepiiri ja Tampereen kaupunki ovat laatineet monia suunnitelmia Tampereen Rantaväylän parantamiseksi.

 

Eri vaiheiden jälkeen - kun vaihtoehdoista oli valittu toteutettavaksi ns. pitkä tunnelivaihtoehto - on päädytty siihen, että hankkeeseen on sovellettava YVA-menettelyä.

 

YVA-ohjelmavaiheen kaikille avoin yleisötilaisuus järjestettiin 05.11.2009 klo 14.00…19.00 Museokeskus Vapriikissa Tampereella.

Lue lisää »

Keskustelut työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen sekä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan kanssa

Keskiviikko 4.11.2009 klo 8.00 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin kuluneen viikonvaihteen aikana Keskusta-risteilylle.

Risteilyn eräs ohjelma oli, kun tavalliset henkilöt saivat jutustella ministereiden kanssa. Ohjelman nimi oli "Treffaa ministeri".

Keskustelin ministeritapaamisessa Mauri Pekkarisen, Sirkka-Liisa Anttilan sekä Anu Vehviläisen kanssa.

Vehviläisen kanssa keskustelin Pirkanmaan liikenneväylistä, mutta Pekkarisen ja Anttilan kanssa juttelin muista asioista.

Lue lisää »

Tasa-arvoinen Suomi - menestyvä Keskusta

Maanantai 2.11.2009 klo 13.03 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin viikonvaihteen aikana Suomen Keskustan risteilylle Helsingistä Tallinnaan ja takaisin.

 

Risteilyaluksena oli Tallink Siljan  m/s Baltic Princess. Koko laiva oli varattu keskustalaisten käyttöön ja mukana matkassa oli lähes 1.500 henkilöä. Tampereelta ja koko Pirkanmaalta oli mukana iso joukko keskustalaisia.

 

Ohjelmaa oli laidasta laitaan; mielenkiintoisia seminaareja sekä workshopeja ja ministeritapaamisia. Myös monipuolista ohjelmaa vapaa-ajanviettoon oli saatu sisältymään risteilyohjelmaan.

 

Olen työn merkeissä osallistunut lukuisille risteilyille kuluneiden vuosien aikana. Tämän Keskusta-risteilyn anti oli ehkä peräti paras kaikista niistä risteilyistä, joille olen osallistunut.

 

Risteilyllä tuli selvästi esille se tulevaisuudenusko, joka Keskusta-kentässä nyt vallitsee. Hallitusvastuussa oleminen aikaansaa sen, että Keskustan rivijäsenillä - kuten minulla - on ministereiden kautta suora vaikuttamismahdollisuus politiikan huipulle. Käytin hyväkseni tätä mahdollisuutta niissä keskusteluissa, jotka kävin keskeisten ministereiden kanssa.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä käsitellä tarkemmin Keskusta-risteilyn antia näillä sivuilla - poikkea tutkailemaan.

Infran tulevaisuus -tiedotustilaisuus 30.10.2009

Sunnuntai 1.11.2009 klo 11.48 - -Esko Erkkilä-

Toimintaympäristön muutosten vuoksi on ilmennyt tarve selvittää Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen organisointivaihtoehdot. Johtokunta - jonka varapuheenjohtajana toimin - on esittänyt, että selvitys tehdään kaupunginhallituksen johdolla.

 

Kaupunginhallituksen johdolla tehtävä selvitystyö on alkamassa. Selvitystyön suorittava työryhmä on nimetty ja sille on annettu aikaa huhtikuun alkuun saakka. Työryhmän pitää antaa väliraportti työstään vuodenvaihteen jälkeen. Ennen selvitystyön alkamista on järjestetty kolme Infran tulevaisuus -tiedotustilaisuutta henkilöstölle. 

 

Edustin johtokuntaa viimeisimmässä tiedotustilaisuudessa, joka järjestettiin Sampolassa perjantaina 30.10.2009 klo 12.00.

Lue lisää »

Pormestarin asukasillat askel parempaan suuntaan

Keskiviikko 31.12.2008 klo 21.52 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Härmälän koululla järjestettiin pormestarin asukasilta marraskuun alussa 2008.

Asukasiltojen mielekkyys herätti ja herättää varmaan tulevaisuudessakin keskustelua.

Pidän asukasiltoja askeleena eteenpäin, sillä ne ilmiselvästi lisäävät asukasmielipiteen huomioimista. Näin on minun helppo todeta henkilönä, joka viime kunnalisvaalien aikana sai kattoteemakseen "Asukasvaikuttamisen pioneeri Tampereella".

Kysyin tilaisuudessa pormestari Timo P. Niemiseltä hänen ajatuksiaan heikkenevän taloudellisen tilanteen vaikutuksista Tampereen lähitulevaisuuden näkymiin.

Talousasioihin perehtyneenä henkilönä Timo P. silminnähden piti kysymyksestäni ja vastasi siihen pitkästi, mielenkiintoisesti sekä perusteellisesti. Hänen mielestään Tampereella on lukuisia keinoa globaalin taloustilanteen heikkenemisen varalta ilman, että jouduttaisiin veroäyrin korotuksiin.

Eskon oli helppo yhtyä pormestari Timo P. Niemisen näkemyksiin.

Demareiden uunituore kaupunginvaltuutettu Johanna Loukaskorpi huitoi ponnekkaasti ja yritti saada tilaisuudessa puheenvuoroa. Sitä ei kuitenkaan hänelle myönnetty ja siitä tuskastuneena hän lähti mielenosoituksellisesti korkojaan kopistellen kesken tilaisuuden pois.

Loukaskorpi kritisoi Aamulehden yleisönosastossa tilaisuuden paneelinomaista tyyliä 10.11.2008.

Mielestäni Loukaskorven kritiikki oli aiheetonta ja varsinkin sen vuoksi, että hän ei käyttänyt tilaisuudessa ainoatakaan puheenvuoroa.

Vastasin Loukaskorven yleisönosastokirjoitukseen 14.11.2008 julkaistussa Aamulehden yleisönosastokirjoituksessa seuraavasti:

 ---------------

Parempaan suuntaan 

Johanna Loukaskorpi kritisoi pormestarin asukasiltoja. Loukaskorven kanssa on helppo olla monista asioista samaa mieltä. 

Erityisesti Härmälän koulun välittömään läheisyyteen suunnitellun (ja toteutuvan) vaikeasti päihde- ja mielenterveys-ongelmaisten tukiasuntohankkeen tiimoilta kuullut virkahenkilön esittämät näkökohdat olivat masentavaa kuultavaa. Hänen esittämänsä perustelut suorastaan puistattivat, sillä niin eri kieltä tämä virkahenkilö päästeli suustaan, kun sitä verrataan tilaisuudessa esitettyihin asukasmielipiteisiin!

 

Olen Loukaskorven kanssa eri mieltä pormestari-iltojen tarpeellisuudesta. On hyvä tuntea Tampereen kaupungin historia ja silloin pitää muistaa se täydellinen pysähtyneisyyden aika asukasmielipiteen huomioinnissa, joka vallitsi ennen pormestariaikaa.

 

Omaan henkilökohtaista kokemusta, kun muistelen, että pyrimme demari-kaupunginjohtajan puheille sittemmin Ikea-kysymykseksi muovautuneessa eritasoristeyskysymyksessä. Ei tullut kuuloonkaan! Saimme tavata ainoastaan juoksupoikia, jotka lupasivat katteettomasti maat ja mannut.

 

Lennän "eri poliittisessa parvessa" kuin istuva pormestari, mutta arvostan sitä muutosta, joka on kuluneen parin vuoden aikana tapahtunut asukasmielipiteen kuulemisessa. Eräs osoitus siitä oli Härmälän asukasilta.

 

Tammikuussa valittavalla pormestarilla ja vastavalitulla kaupunginvaltuustolla tulee olemaan kivinen tie, kun ne yhdessä saattavat Tampereen urautuneen ja takavuosina paisuneen virkamieskunnan sille asukasmielipiteen aidosti huomioivalle polulle, joka on tamperelaisten tahto.

 

-Esko Erkkilä-

Miten Palokallion Omakotiyhdistys ry on onnistumassa Tampereen kaupungin kanssa solmimansa ns. Ikea-sopimuksen toteuttamisessa ?

Sunnuntai 12.10.2008 klo 11.47 - -Esko Erkkilä-

 

PALOKALLION OMAKOTIYHDISTYS RY:N TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSSA SOLMIMAN NS. IKEA-SOPIMUKSEN ONNISTUMISET JA EPÄONNISTUMISET

Olen ollut mukana kaikissa niissä neuvotteluissa, jotka Palokallion Omakotiyhdistys ry on käynyt Tampereen kaupungin kanssa sittemmin ns. Ikea-sopimukseen päätyneissä neuvonpidoissa. Erilaiset neuvonpidot alkoivat jo v. 2004 ja ne näyttävät tiivistyvän prosessin edetessä. Lisäksi olen ollut keskeinen toimija niissä toimenpiteissä, joihin olemme olleet pakotettuja, jotta saisimme Tampereen kaupungin noudattamaan solmittua sopimusta. 

 

Seuraavassa on luettelomaisesti kirjattu keskeiset onnistumisemme ja myös epäonnistumisemme. Toivon, että tästä on apua niille toimijoille, jotka jatkossa solmivat erilaisia sopimuksia Tampereen kaupungin kanssa.    

 

Onnistumiset 

• eritasoristeystä onnistuttiin siirtämään kaupunkiin päin merkittävästi. Tämän vuoksi rakennustyöt sekä liikennevirta saatiin kauemmas Palokallionkadun ja Ruokomäenkadun omakoti- sekä rivitaloalueilta.

• eritasoristeyksen läntisiä ramppirakennelmia saatiin kohotettua monia metrejä ylemmäs verrattuna Tampereen kaupungin alkuperäisiin suunnitelmiin. Näin menetellen louhintatöiden tarve kutistui murto-osaa alkuperäisistä suunnitelmista.

 

• onnistuimme muuttamaan Helsinkiin menevää ja kaupungista Ikean alueelle saapuvaa ajoratalinjaa siten, että toteutettava linjaus pienentää louhintatarvetta ja säästää Palokallion omakotitaloalueen lähimetsikköä.

 

• onnistuimme saamaan Tampereen kaupungilta lupauksen kohtuullisesta meluvallista

 

• onnistuimme saamaan Tampereen kaupungilta lupauksen meluvallin päälle rakennettavasta meluseinästä

 

• saimme pelastettua osan Herrainsuon lähivirkistysalueesta

 

• saimme aikaan sen, että Tampereen kaupungin valvonnan puuttuessa syntynyt laiton kaatopaikka saneerataan. Laittoman kaatopaikan saneeraus mahdollistaa sen, että kaatopaikalle haudattujen ongelmajätteiden haitta-aineiden liukeneminen Peltolammiin virtaavassa vedessä vähenee.

 

• saimme sopimukseen pykälän, jonka tuloksena yli 20 vuotta kestänyt taistelu Tampereen kaupunkia vastaan loppuu, kun alueen läpi kulkeva voimajohtolinja poistuu vuonna 2010. Tampereen kaupunki on laittomasti kaavoittanut 1970-luvulta alkaen voimajohtolinjan vaara-alueelle rivi-, kerrostalo- sekä omakotitalotontteja. Sen lisäksi voimajohdon vaara-alueelle on rakennettu Ketunleivänkadun lasten leikkipaikka. Voimajohtolinjan poistamisen kytkemisen Ikea-sopimukseen ideoi Esko.  Henry Kukkola ja Veikko Niemelä toimivat kumpikin tahoillaan pontevasti, jotta voimajohtolinjan poistava määräys saatiin osaksi Ikea-sopimusta.

  

• saimme erään pyytämämme maastotarkastuksen yhteydessä todistettua, että Tampereen kaupunki on virheellisesti poistanut puustoa lähivirkistysalueeksi määritellyltä alueelta. Virheellistä puuston poistamista oli pahimmassa kohdassa tapahtunut 11 metriä liian suurelta alueelta. Pormestari totesi neuvottelussamme, että hän kantaa asiasta vastuun. Saman maastotarkastuksen yhteydessä saimme mittauksin osoitettua, että rakentajan poistettavaksi suunnittelema iso siirtolohkare sijaitsee lähivirkistysalueella. Nyt siirtolohkare jää tulevien sukupolvien ihailtavaksi.

 

• saimme sopimukseen pykälän, joka velvoittaa Tampereen kaupungin keskeyttämään louhintatyöt vähintään kolmen arkipäivän ajaksi, jos neuvottelutuloksena sovitut raja-arvot ylittyvät  

 

Epäonnistumiset 

 

• emme pystyneet estämään Särkijärven eritasoristeyksen rakentamista eli suurin tavoitteemme ei täyttynyt

 

• Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat vähäiset "ryytimaat" vähenevät taas eli lähivirkistysalue pienenee, kun ramppirakennelmat runtelevat lähivirkistysaluettamme

 

• emme pystyneet estämään luonnollisen meluesteen eli metsän tuhoamista, sillä Tampereen kaupunki ehti ennen väliintuloamme kaatamaan metsää jopa 11 metriä liian suurelta alueelta

 

• Tampereen kaupungin neuvottelijoiden tietämättömyyden tai tahallisuuden vuoksi emme osanneet kiinnittää tarpeeksi huomiota ns. Ikean tontilla sittemmin toteutettuihin poikkeuksellisen mittaviin louhintatöihin. Meille vakuutettiin neuvotteluissa kyseessä olevan vaatimattomat lisälouhinnat, mutta todellisuudessa oli kyse erittäin suurista louhinnoista. Monen talon ja asunnon perhekalleuksia sisältävät lasivitriinit menivät räjäytysten vuoksi uusjakoon!

 

• emme pystyneet sovituista mittaroinneista huolimatta estämään ylisuurien räjäytyskenttien rakentamista. Ylisuurien räjäytyskenttien vuoksi useat omakotitalot ovat kärsineet suuria vahinkoja ja nyt on ounasteltavissa, että Tampereen kaupunki tulee luistelemaan vastuistaan.

 

• Tampereen kaupunki ei ole meille antamista lupauksistaan huolimatta pystynyt viestittämään urakoitsijoille eikä aliurakoitsijoille solmimamme sopimuksen sisältöä ja sopimusrikkomuksesta seuraavia sanktioita.

 

• louhittujen kivien murskausilmoitusta emme kesälomakauden vuoksi huomanneet Tampereen kaupungin nettisivuilta tai kuulutuksista. Tämän vuoksi Ympäristökeskus myönsi kivenmurskaukselle luvan virheellisen murskausanomuksen vuoksi.

 

• Tampereen kaupunki ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin rampin rakennustöiden keskeyttämiseksi, vaikka olemmekin sitä Tampereen kaupungilta vaatineet. Töiden käskeyttämispyynnön perusteena on se, että ramppia ollaan rakentamassa virheelliseen paikkaan. Rampin virheellinen sijainti kasvattaa louhintatarpeen monikymmenkertaiseksi sovittuun verrattuna. Olemme tehneet asiasta Valvontapyynnön Länsi-Suomen Lääninhallitukselle, jolta pyydämme töiden keskeyttämistä. Lisäksi pyydämme Länsi-Suomen Lääninhallitusta määräämään Tampereen kaupungille uhkasakon, ellei se keskeytä ilmeisen laittoman rampin rakentamista.

 

  -Esko Erkkilä-

Eskon kommentit Tampereen kaupungin hyvinvointipalvelujen verkoston kehittämissuunnitelmaan

Sunnuntai 5.10.2008 klo 18.21 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin hyvinvointi-palvelujen verkoston kehittämis-suunnitelma

 

 

Muutama kommentti ohjausryhmän 15.08.2008 esittämään raporttiluonnokseen.  Kommentit koskevat pääosin Tampereen eteläistä aluetta, mutta mukana on myös yleisluonteisia kommentteja:

 

1.              Ikäihmisten näkökulmasta esityksessä todetaan valitettavasti mutta realistisesti, että tilanne on hahmottumaton. Esitetty ikäihmisten palvelujen kokonaissuunnitelman laadinta onkin tehtävä huolella. Kokonaissuunnitelman laadintaa ei saisi pilata kovalla kiireellä. Onko vuosi 2009 liian kunnianhimoinen aikataulutukseltaan? On parempi laatia kunnollinen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma kuin hutaista hätäisesti kyhätty teelmäs.

 

2.              Seutuyhteistyö on kuitattu aivan liian pintapuolisella tavalla.  Pirkkalan suuntaa on jonkin verran käsitelty ja toki Lempäälän suuntakin mainitaan Tampereen eteläisen alueen osiossa, mutta sen painoarvo saisi esityksessä olla suurempi. Lempäälän kanssa tehtävä seutuyhteistyö merkitsisi Multisillan lisäksi mahdollisuuksia myös ainakin Peltolammille sekä Palokalliolle.

 

Kokonaisuutena seutuyhteistyö lienee koettu niin araksi aiheeksi, että se on kuitattu melkein maininnalla.  Seutuyhteistyöstä esitetyt mielipiteet pyritään eri tahoilla punnitsemaan kultavaa´alla ja siksi virkamiesvalmistelussa seutuyhteistyön käsitteleminen lienee jäänyt olemattomaksi.  Luottamusmiesten vuorovaikutustaidot ovat yleensä merkittävästi paremmat kuin virkamiesten ja sen vuoksi seutuyhteistyön kehittämisestä pitäisikin kuulla luottamusmiesten mielipiteitä ja linjauksia.

 

3.              Vuores tulee vaikuttamaan Tampereen eteläisen alueen kehitykseen merkittävästi. Jo yksistään liikenteelliset ratkaisut koskettavat Palokalliota, Peltolammia ja Koivistonkylää "kovalla kädellä". 

 

Vuorekseen Särkijärven yli suunniteltu siltaratkaisu tulee vaikuttamaan Tampereen eteläisellä alueella ekologiseen tasapainoon sitä rajusti horjuttaen.  Virtauksien muuttuminen, veden pysyvä samentuminen ja virkistyskäytön vaikeutuminen ovat vakavasti otettavia seikkoja.

 

4.              Lakalaiva-Lahdesjärven alueen "kehittämissuunnitelmat" muodostavat arvaamattoman riskin - joskin tietyin osin myös mahdollisuuden - Tampereen eteläiselle alueelle.  Po. suunnitelman alustava luonne vaikeuttaa todellisten vaikutusten arviointia.

 

5.              Tampereen eteläisen alueen liikennekysymykset on melkein tyystin unohdettu raporttiluonnoksessa. Ne tulevat olemaan keskeisiä asioita, kun Tampereen eteläisen alueen kehittämistä suunnitellaan vuoteen 2030 saakka.  Pirkkalaan suunniteltua logistiikkakeskusta ja sen myönteisiä vaikutuksia Tampereen eteläisen alueen liikenteeseen ja erityisesti alueen melunhallintaan ei nopean silmäilyn tuloksena ole edes mainit-tu!  Kolmostien uusi linjaus Puskiaisista Rajasalmen sillan maisemiin lienee jo toteuttamisvaiheessa, kun raportti-luonnoksen suunnittelujakso lähenee loppuaan.  Miksi sitäkään ei käsitellä raporttiluonnoksessa?

 

Toivottavasti Tampereen ratapihan järjestelyalue sijaitsee kaukana etelässä nykypaikasta, kun suunnittelujakson päättyminen lähenee.  Se tietäisi yli 100 dB:n suuruisen iskumelun poistumista lähialueen asukkaita häiritsemästä.

 

6.              Tampereen eteläinen alue on liikennemelun (auto-, rautatie- ja lentomelu) osalta eräs maamme "melukeskuksista".  Myös rautatietärinä haittaa monia Tampereen eteläisen alueen asuntoalueita.  Näistä ei löydy lainkaan mainintaa raporttiluonnoksessa - miksi? 

Liikennemelukysymysten hoitaminen tulee olemaan eräs keskeisistä asioista, joihin Tampereen eteläisellä alueella on pakko paneutua suunnittelujakson aikana.

 

On tervehdittävä tyydytyksellä Tiehallinnon ja Ratahallinto-keskuksen uunituoreita suunnitelmia liikennemelun vähentämiseksi.  Eräs keskeinen melun aiheuttaja eli Ilmavoimat ja muut lentoliikenteen parissa toimivat yhteisöt ovat sen sijaan hiljaa aiheuttamansa melun vähentämisessä!

 

Meluntorjunnassa Tampereen kaupungin on tehtävä tiivistä yhteistyötä valtiovallan kanssa. Tässä työssä tamperelaisten virkamiesten ja erityisesti luottamusmiesten hyvät ja toimivat suhteet maan hallitukseen ovat kullankalliita.  On varmaa, että Tampereen meluntorjuntahankkeita ei pystytä toteuttamaan yksinomaan valtiovallan tai yksinomaan Tampereen kaupungin rahoituksella. Meluntorjuntahankkeiden rahoitusjärjestelyiden löytymisessä tarvitaan tiivistä yhteistyötä Tampereen kaupungin ja ministereiden välillä - juuri tähän työhön tarvitaan sellaisten luottamusmiesten panosta, joilla on toimivat suhteet Valtioneuvoston jäseniin ja sama viiteryhmä kuin keskeisillä ministereillä.

 

Yhteenvetona...

 

...se, että suunnittelujaosto toimi taannoin oikein, kun se palautti raporttiluonnoksen uuteen valmisteluun.

 

Jo lyhyellä silmäilyllä huomaa raporttiluonnoksen raakilevaiheen.  Paljon on tehtävä töitä, jotta raportista olisi tulevaisuuden ohjenuoraksi.  Tässä työssä mm. Etelä-Alvarilla tulee olemaan tärkeä rooli.

 

 

-Esko Erkkilä-

Lue lisää »

Vammaisten Vaalipaneeli 29.09.2008

Tiistai 30.9.2008 klo 16.55 - -Esko Erkkilä-

VALTUUSTOVAALIPANEELI

 

Tampereen vammais- ja terveydenhuollon Neuvottelukunta järjesti Valtuustovaalipaneelin Tampereen kaupungin valtuustosalissa 29.09.2208.

Esko oli Suomen Keskustan edustajana paneelissa.

 

Muista paneelin osallistujista mainittakoon apulaispormestari Riitta Ollila (SDP), pormestariehdokas Jari Heinonen (SKP) ja kaupunginvaltuutettu Satu Sipilä (KD). Myös Kokoomuksella, Vihreillä, Vasemmistoliitolla ja Sitoutumattomilla oli paneelissa edustajansa.

 

Esko valmistautui Vaapipaneeliin edellisiltana eli 28.09.2008.

 

Seuraavassa osia valmisteluaineistosta:

------------------

 

Esittelypuheenvuoro

 

Nimeni on Esko Erkkilä.  

 

 

Olen 20-vuotiaan kehitysvammaisen pojan isä, joten vammaisuus on ollut läsnä perheessämme jo parikymmentä vuotta.  

 

Vaimolleni kuuluu suuri kunnia nuorimman poikamme kuntoutuksesta, mutta vuosien varrella toki minullekin on muodostunut tietty kuva vammaiskysymysten hoitamisesta Tampereella. Se kuva ei ole positiivinen Tampereen kaupungille.  

 

 

Runsas viikko sitten olimme Hämeenlinnassa Perttulan Erityisammattikoulussa vanhempien tilaisuudessa.

Siellä eräs poikamme opettajista mainitsi, että aakkos-järjestyksessä mainiten kolme Suomen vaikeinta kaupunkia vammaisasioiden hoidossa ovat Espoo, Helsinki ja Tampere. Ei kovinkaan mairittelevaa Tampereelle.

  

Omien kokemusteni mukaan opettaja tiesi, mistä kertoi!   

 

On tärkeää, että vammaisten asiaa käsitellään erillisessä paneelissa. 

Oikeasti tämän paneelin pitäisi olla turha, sillä vammaisuuteen liittyvät seikat pitäisi olla luonnollinen osa kaikkea ihmisten elämää.

Ei pitäisi lokeroida ihmisiä vammaisiksi ja muiksi - vammaisuuteen liittyvät kysymykset pitäisi olla normaalia yhteiskuntaelämää.   

 

Olemme lähestyvien kunnallisvaalien alla tyystin toisessa tilanteessa Tampereella kuin edellisten kunnallisvaalien aattona.   

 

Neljä vuotta sitten aseveliakseli pyöri vielä vinhaa vauhtia ja kaikkinainen avoimuus oli kyseenalaista. 

Päättyvän valtuustokauden puolivälissä tapahtui suuri muutos, kun alettiin opetella uusia valtakuvioita Tampereella.   

 

Opettelu on aiheuttanut kasvukipuja, mutta varovaisia askeleita esim. avoimempaan suuntaan on otettu. Samoin on havaittavissa tiettyä valmiutta kansalaisten mielipiteiden kuuntelemiselle.

Toivon, että tämän tilaisuuden antia kuunnellaan herkällä korvalla vaikkapa Tampereen mieslukuisassa virkamieskunnassa.   

Esteettömyyden ja tasa-arvoisuuden pitäisi olla luonnollisia asioita vammaisista keskusteltaessa. Näin Suomessa ja erityisesti Tampereella ei ole - siitä hyvänä todisteena Perttulan opettajan lausuma. 

Vammaisten kirjo on moninainen.

 

On kuitenkin turha luetella erilaisia vammaisuuden lajeja.     

 

Moninaisuudessa piilee voimavaroja, mutta myös tietty vaara.   

 

Voimavara on se, että vammaisten järjestäytyneet erikoisryhmät tuntevat oman taustaryhmänsä rajoitukset ja mahdollisuudet - uskallan todella puhua vammaisuudesta myös mahdollisuutena - hyvin.   

 

Vaarana on se, että eri tavalla vammaiset alkaisivat kilpailla esim. yhteiskunnan tuesta. 

Tämmöinen kilpailu olisi lyhytnäköistä, sillä toisen hyöty olisi toisen haitta.

Uskon ja toivon, että eri vammaisjärjestöt näkevät metsän puilta, jotta lyhytnäköistä keskinäistä kilpailua ei pääse syntymään.   

 

Pidän valitettavana, että Tampereen kuulo- ja näkövammaisten vaalipaneeli on parhaillaan menossa Hervannassa.  Eikö koordinaatio pelannut?   

 

Sairastin itse eturauhassyövän v. 2001…2002 ja tiedän, että yhden perheenjäsenen sairaus on koko perheen sairaus.

Samoin on vammaisuuden kohdalla - yksilön vammaisuus merkitsee haastetta perheelle, sukulaisille ja lähipiirille; se merkitsee haastetta työtovereille ja laajalle joukolle vammaisen lähipiirissä.   

 

Ennen kaikkea vammaisuus on haaste meille jokaiselle.   

 

Toivottavasti me kaikki saamme tämän illan aikana uusia eväitä ja olemme huomenna entistä vahvempia ja valmiimpia kohtaamaan vammaisen tai oman vammaisuutemme!   

 

On varmaa, että katselemme tänä iltana taaksepäin, sillä tehdyistä virheistä pitää oppia.    

 

Toivon, että tulevat vaalit antavat meille mahdollisuuden katsoa tulevaisuuteen, sillä meillä on elettävänämme paljon idästä nousevia päiviä - toivottavasti ne ovat parempia kuin länteen laskeneet päivät.      

 

Johtajuus kateissa   

 

Tampereen ongelmat sosiaali- ja terveydenhoitopuolella, kuten muissakin Tampereen ongelmissa, kulminoituvat johtajuuden puutteeseen.   

 

Olen varma, että hoitohenkilökunta ja kaikki Tampereen kaupungin vammaisresurssit tekevät henkilötasolla parhaansa, mutta selkeä johtajuus ja vastuunkanto puuttuvat.

Olemme viime päivinä saaneet kuulla aivan liian paljon selityksiä.

Toivon, että jatkossa tehdään eikä selitellä.   

Omaishoitajuus ja sen haasteet   

 

Vammaiset ja omaishoitajat ovat toisistaan erottamattomat.   

 

Vammaisista 30…40 % asuu synnyinkodissaan. 

Nuorten vammaisten useinkin ainoa hoitaja ja peräänkatsoja ovat omat vanhemmat tai toinen heistä.  Kyse on todellisuudessa palkattomasta omaishoitajasta.   

 

Omaishoitajien asemaa pitää kohentaa. 

Merkittävä epäkohta on se, että omaishoitajat ja heidän saamansa korvaukset ovat kunnassa harkinnanvaraisia.  Vammainen ja omaishoitaja ovat maan hiljaisia, joten heiltä on virkamiesten helppo tinkiä.   

 

Omaishoitajien asioiden siirtyminen Kelan hoidettavaksi tuo toivottavasti parannusta omaishoitajille.

Silloin saadaan ainakin räikeimmät kuntakohtaiset virheet vähennettyä, kun siirrytään valtakunnallisiin linjauksiin.

On valitettavaa, että omaishoitajien asioiden siirtymisaikataulusta Kelaan ei ole mitään varmuutta.

Elatusapuasiat siirtyvät kunnilta Kelaan 01.04.2009 ja vasta joskus sen jälkeen siirtyvät omaishoitaja-asiat.

Asiaa pitää kiirehtiä.

Vammaisjärjestöjen turvaverkko     

 

On ilahduttavaa, että koko maassa ja myös Tampereella on paljon eri vammaisjärjestöjä.

Ne ovat tärkeitä vammaisille, sillä niiden suorittama edunvalvontatyö on tärkeää.    

 

Olen toiminut syöpäleikkaukseni jälkeen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä.

Omakohtaiset kokemukset ovat tae sille, että asiat ovat tuttuja. Omien kokemusten kautta tulee varmuus, että osaa ohjata kanssaveljen tai kanssasisaren "oikeille oville".  

Tukihenkilötoimintani painopiste on ollut hiljattain diagnoosin saaneiden kanssaveljien ryhmäkokoontumisissa vetovastuusta huolehtiminen.   

 

Toinen tärkeä aktiviteetti tukihenkilötoiminnassani on ollut se, kun olen saanut käydä kertomassa Tampereen Keskussairaalassa ja Hatanpäällä hoitohenkilökunnalle potilasnäkökulman tunnelmia.

Kotikaupunkini lisäksi olen saanut käydä alustamassa Jyväskylässä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin urologian sairaanhoitajille ja lääkäreille samasta asiasta. 

Vammaisjärjestöjen piirissä on paljon henkilöitä, jotka toimivat toistensa tukihenkilöinä. Se on arvokasta työtä.   

 

Ongelma on se, että eniten tukea tarvitsevat ovat laimeimmin vammaisjärjestöjen piirissä.

Heidän liittymistään toimintaan pitää kaikin tavoin tukea ja innostaa.     

 

Tampereen kaupungin "Laske allesi" -kampanja    

 

"Laske allesi" -mentaliteetti on Tampereella vallalla senioripuolen ja vanhustyön lisäksi myös vammaiskysymyksissä.

Suuri kiitos medialle, kun se paljasti asian suurelle yleisölle.   

 

On varsin puhuttelevaa kohdata vanhus tai vammainen, jonka kohdalla tätä mentaliteettia on aivan kirjaimellisesti noudatettu.

Tämä on todellisuutta Tampereella.     

 

-------------------------   

 

"Laske allesi" -kampanjan lisäksi Tampere on kesän ja alkusyksyn aikana kyseenalaisesti kunnostautunut kahdessa muussakin isossa asiassa.   

 

1. Kesällä TKL kielsi sähköpyörätuolit busseissaan.

Kielto koskee kieltämättä suoranaisesti suppeaa joukkoa, mutta sen heijastusvaikutukset koskevat laajalti monia ihmisiä.

Päätös osoittaa syrjintää vammaisten lisäksi heidän läheisilleen ja laajalle joukolle vammaisten parissa työskenteleviä.   

 

Päätös leimaa toisen luokan kansalaisiksi kaikki vammaisten parissa työskentelevät; vammaissairaanhoidon piirissä työskentelevät, kuntoutuksen ammattihenkilöstön, puheterapeutit ja tulkit, jopa autonsa vammaiskuljetuksiin soveltuviksi muuttaneet taksiautoilijat.   

 

Kirjoitin asiasta otsikolla "Hävettää olla Tampereelta!" Moro-lehden yleisönosastokirjoituksen elokuun lopulla.

 

Panen tyydytyksellä merkille, että Tampereen Vammaisneuvosto on 16.09.2008 laatinut Tampereen kaupungin Yhdyskuntalautakunnalle täsmälleen samanlaisen esityksen kuin oma esitykseni oli Moro-lehdessä elokuun lopulla 2008.

2. Kotihoidon ostospalvelusopimus oli käsittämätön limbo.

Miten päättäjät suostuivat maksattamaan vammaisilla, vanhuksilla ja liikuntarajoitteisilla 45 %:n suuruisen Tampere-lisän?   

 

Ostospalvelusopimus on uuden valtuuston purettava ja Tampereen johtavien virkamiesten sopimat "ryöstöeurot" pitää maksaa sopimussakkona veronmaksajien varoista Servea Oy:lle.

Ryöstöeurojen maksumieheksi eivät saa tulla vammaiset.   

 

Vastaan suuren elintarvikeyrityksen raaka-ainehankinnasta.

 

Jos minä ja joukkueeni toimisimme samoin kuin Tampere ostospalvelusopimusta solmiessaan, niin minä kilpailuttaisin ainoastaan raaka-aineidemme rahdit ja jättäisin varsinaisen raaka-aineen hinnanmääräytymisen tavarantoimittajan päätettäväksi.

Sellainen peli ei vetele liike-elämässä, mutta Tampereen kaupungin luulojen mukaan se menettelee Tampereen vammaisille, vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

  

Ei muuten vetele Tampereellakaan ! 

 

--------------------------------------- 

 

Talousasiat ottaneet ylivallan myös niissä asioissa, joita ei voi mitata euroissa 

 

Tampereen ongelma on eurojen yletön vahtiminen myös vammaiskysymyksissä. 

 

Kaikki tamperelaiset, mutta erityisesti vammaiset, ovat jääneet eurojenvahdinnan varjoon.  

  

Ihmettelin, kun eilisessä Aamulehdessä pormestari Timo P. Nieminen omassa yleisönosastokirjoituksessaan tunnusti, että Tampereen menot ovat vuoden aikana kasvaneet 12 %. 

 

Liike-elämässä sellainen johtaja, joka olisi kasvattanut vastuualeensa menoja kuluneen vuoden aikana 12 %, olisi hyvin nopeasti entinen johtaja.  

 

Tampereen kustannusnousun suuruus kertoo selkeästi johtajuuden puutteesta.

On oltu "mukavia", mutta kaupunkilaisten kukkarolla on käyty suruttomasti.  

 

Tässä sanomani ei lyö korville sitä, että vammaisten asioihin pitää panostaa.

 

On arveluttavaa asioiden arvottamista, että jollekin ruotsalaiselle Ikealle ollaan valmiit syytämään osin salaisin sopimuksin kymmeniä miljoonia euroja, mutta tamperelaisilla vammaisille ja heidän läheisilleen pyllistetään. 

 ------------------------------------------  

Ovatko virkamiehet luottamusmiespäättäjinä omassa asiassaan? 

 

Luottamusmiesten ja virkamiesten roolijako on periaatteessa selvä. 

 

Liike-elämässä on periaate, että lainsäädännön vaatimukset ovat minimitaso ja todellinen toiminta tapahtuu lainsäädäntöä tiukemmilla periaatteilla. 

 

Olisi hyvä, että kunnalliselämässä toimittaisiin samoin. Näin menetellen varmistettaisiin mm. se, että luottamusmies- ja virkamiespostit eivät sekaantuisi.  

 ------------------------------------------------  

 

Esimerkkinä koko maan ja Tampereen kehitysvammaiset  

 

Ajatukseni ja puheeni saattavat painottua liiankin kanssa kehitysvammaisiin.

Tunnen sen alueen kuitenkin hyvin ja uskon, että siellä saadut kokemukset pätevät koko vammaiskysymykseen. 

 

Puoli vuotta sitten tehdyn päivityksen mukaan Suomessa kehitysvammatyöhön kului 500 M€. 

 

Tätä summaa oli jakamassa 27.000 kehitysvammaista. 

Jakolasku osoittaa, että yhteiskunnan panos oli 19.000 € kehitysvammaista kohti vuodessa. 

 

On huomattava, että 27.000 kehitysvammaisesta 12.500 henkilöä asui lapsuudenkodissaan - yksi heistä asuu meillä. 

 

Vanhemmat vanhenevat ja laitospaikkojen tarve kehitysvammaiskentässä tulee kasvamaan. 

 

Viiden vuoden aikana Tampereella tarvitaan vähintään 300 uutta palvelukotiasuntoa kehitysvammaisille. 

 

Keskustan kehittämään TONTTITAKUUSEEN kuuluu oleellisena osana se, että riittävästä vammaisasuntojen rakentamisesta alkavalla valtuustokaudella huolehditaan.

Toivon, että muut puolueet ottavat Keskustan TONTTITAKUU-haasteen vastaan. 

 

Asuntoja saa riihikuivalla rahalla, mutta tukiasumiseen tarvitaan paljon tekeviä käsiä, jotta ystävien ei tarvitsisi jossain tilaisuudessa ryhtyä vieraan vammaisen pyllynpesuun. 

 

Uudella valtuustolla ei tule olemaan helppo tehtävä, kun sen on saatava aikaan kustannustehokkaita, mutta asiakastyytyväisyyden takaavia ratkaisuja. 

 

Kunnilta veloitettavat eri hoito- ja asumismuotojen kustannukset (€/henkilö) Ylisen keskuslaitoksessa ovat seuraavat: 

Tarkistin Ylisen keskuslaitoksen kunnilta perimät vuorokausimaksut tänään. Ne ovat seuraavat: 

 

Laitoshoidossa 137 €, 215 € tai 374 € vuorokaudessa, riippuen hoidon vaativuustasosta.         

 

Autetussa asumispalvelussa veloitus on 92 € tai 99 € vuorokaudessa; riippuen hoidon vaativuustasosta. 

 

Ohjatussa asumispalvelussa veloitus on 38 € vuorokaudessa. 

 

Jos kehitysvammainen asuu itsenäisesti, niin hän saa yhteiskunnalta asumiseensa ehkä ainoastaan asumistuen. Itsenäisesti kehitysvammaisista asuu 10…15 %. 

 

Valtaosa eli n. lähes puolet kehitysvammaisista asuu lapsuudenkodissaan. Näin asuen he eivät yleensä saa lainkaan rahallista tukea yhteiskunnalta.  

-------------------------------- 

 

On selvää, että Tampereella tarvitaan vaalien jälkeen rankkaa rotaatiota apulaispormestarien virkojen jaossa.  

 

Sen apulaispormestarin asema ei ole kehuttava, joka saa vastuulleen sosiaali- ja terveysasiat, sillä niin kelvottomasti niitä on nyt hoidettu.  

 

-------------------------------------- 

 

Kuljetuspalvelujen järjestelemisen antaminen Savonlinnaan oli suuri virhe 

 

Tampereella on 800 sellaista asukasta, jotka ovat oikeutettuja kuljetuspalveluiden käyttämiseen. 

Meidän perheessä on yksi henkilö, joka kuuluu tähän porukkaan, joten ongelmat ovat meillä perhekohtaiset. 

 

Toivottavasti tiedot siitä, että kuljetuspalveluiden järjesteleminen palaa Tampereelle ovat totta, sillä Savonlinnasta saakka niitä ei kukaan pysty järjestelemään.

 

Vammaiset työvoimareservinä 

 

Suurten ikäluokkien eläköityminen merkitsee työvoimapulaa Suomessa. 

 

Vammaiset muodostavat mielekkään työvoimareservin. 

 

Julkisella vallalla pitäisi olla määriteltynä esim. kaupungin asukasmäärään perustuva vammaisten työllistämisvelvoite.  

 

Toivon seurakuntien luottamushenkilöiden toimivan siten, että vammaisten työllistämistä puollettaisiin myös siellä.   

 

Kolmas sektori ja sen merkitys vammaistyössä 

 

Kolmannen sektorin merkitys vammaistyössä on jo nyt Tampereellakin huomattava. 

 

Asian piirissä on valtakunnallisesti toiminut vuosikymmenen verran VATES-säätiö. Säätiön nimi perustuu sen alkuperäiseen nimeen: "Vajaakuntoisten työllistämisen edistämissäätiö".

 

Sen muodostavat työmarkkinajärjestöjen ja Suomen Yrittäjät ry:n lisäksi useat vammaisjärjestöt. 

 

VATES-säätiö toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi työllistämiseksi. 

 

VATES-säätiö palkitsee vuosittain esimerkilliset vammaistyöllistäjät - kuluneen kymmenen vuoden aikana tamperelaiset yritykset eivät ole yltäneet palkittujen joukkoon. Toki tiedän, että esim. eräät kauppaliikkeet ovat Tampereella esimerkillisiä vammaistyöllistäjiä. 

 

Vammaisten työllistämistä pitää markkinoida ja ehdotankin, että Tampereen kaupunki julistaa yrityksille kilpailun tästä aiheesta. Saisimme vammaisten työllistämispyrkimyksille julkisuutta ja aivan varmasti myös useita uusia vammaistyöpaikkoja. 

 

----------------------------- 

 

Urheiluseurojen Tampereella tekemä vammaistyö on tärkeää. 

 

Keskustalaisena on mukava todeta, että erityisesti ns. työväenseurat ovat kunnostautuneet tässä. 

 

TPV:n vammaisjalkapalloilun merkeissä toteuttama "Auringonnousu"-toiminta on ollut kiitettävää. 

Suomen Postin panos vammaisjalkapalloilun sponsoroijana ansaitsee erityiskiitoksen.

Vaimoni, mutta myös minä olemme lukemattomia kertoja seisoskelleet jalkapallokentän laidalla, kun TPV:n Auringonnousu-joukkue on ahertanut kentällä. 

 

Tampereen Työväen Uimareiden vammaisuintitoiminta on kannustanut monta vammaista saamaan itselleen uimataidon. Myös vammaiskilpauimareita on kasvatettu. 

 

Poikamme on osallistunut siis Auringonnousun jalkapallotoimintaan ja hän on hankkinut koko perheen parhaan uimataidon TaTU:n vammaisuintitoiminnassa! 

 

Vammaisen itsetunnolle on tärkeää, että hän on ainakin jollakin osa-alueella "hyvä". 

Meidän tapauksessa tämä itsetuntoa kohottava taito on erinomainen uimataito! 

 

Toivotan TPV:lle ja TaTu:lle menetystä toiminnassanne - toivottavasti jaksatte panostaa vammaistoimintaan tulevaisuudessakin! 

 

---------------------------------

 

Yhteenvetoa 

 

Pelkäämme vanhenemista.

Emme pelkää vanhenemista vanhenemisen vuoksi, vaan pelkäämme, että emme tule vanhoina saamaan ihmisarvoista hoitoa.

Näin näyttää käyvän ainakin Tampereella. 

 

Vammaisilla vanhenemisen pelko on vieläkin perustellumpaa. 

 

Tulevat vaalit ovat perhe- ja kotivaalit. 

 

Keskusta käy koti- ja perhevaaleja.

Aihe on nyt enemmänkin kuin paikallaan. 

 

Kun tamperelaiset kodit ja perheet voivat hyvin, niin Tampereen kaupunkikin voi hyvin.

Maan hallitus haluaa tukea tamperelaista kunnalliselämää.

Pääministeri Vanhanen on lyhyen ajan sisällä käynyt kahdesti Tampereella ja perehtynyt meidän asioihimme. 

 

Myös muut hallituksen johtavat ministerit ovat vierailleet Tampereella.

Tiedän, että uusia ministerivierailuja on tulossa, joten tervetuloa tapaamaan keskustalaisia ministerejä ja välittämään tamperelaisia tuntoja maan hallitukselle!  

 

29.09.2008 

 

-Esko Erkkilä-

 

Hämeenkadun pyöräilyhaasteet

Keskiviikko 17.9.2008 klo 12.51 - Esko Erkkilä

Hämeenkadun pyöräilyhaasteet

Hämeenkadun pyöräilykysymys on ollut Tampereella kuuma aihe jo useita kuukausia. 

Päätin tutkia asianlaidan melkein tieteellisellä tarkkuudella ja ryhdyin toimeen.

Koehetkeksi valikoitui torstai 11.09.2008 ja ajankohdaksi klo 17.00...18.00 välinen aika.

Omistan kaksi polkypyörää; nykyaikaisen, mutta toki viitisentoista vuotta vanhan vaihdepyörän ja kotimaista valmistetta olevan Kone ja Terä Oy:n valmistaman Jaguar-merkkisen museopyörän.

Jaguar on museopyörä ainoastaan iältään, sillä se on erittäin hyvässä kulkukunnossa. Sen varustuksena on mm. saksalaisvalmisteinen Melas-merkkinen pullealamppuinen pyöränvalo, jolle voimaa antaa hollantilainen Philips-dynamo.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa olen lähdössä kohti Hämeenkatua kotoani. Koekävely sekä koepyöräily ovat kohta alkamassa.

Kiitän valppaita nettisivujeni lukijoita niistä huomautuksista, jotka koskivat pyöräilykypärän puuttumista.  Kirjoitan Joulupukille, jos en kypärää saa ennen Joulua hankittua !

Koejärjestelyt

 

Perustin varikon Keskustorille, sillä parkkeerasin pyöräni sinne.

Lähdin ensiksi Hämeenkadun pohjoispuolen jalkakäytävää kävelemään kohti Hämeenpuistoa.

Tein pienen koevirheen siinä, että kävelin Hämeenpuistoon saakka, vaikka Hämeenkadun pyöräilykaistamaalaukset loppuvatkin jo Näsilinnankadun risteyksessä.

Palasin Hämeenpuistosta Keskustorin kautta Hämeensillan yli Rautatiekadulle - nyt kävelin Hämeenkadun eteläpuolella olevalla jalkakäytävällä.

Rautatiekadulla vaihdoin Hämeenkadun toiselle puolelle ja päätin kävelyosuuteni Keskustorille.

Kävelyosuuden jälkeen otin Jaguar-pyöräni "Keskustorin varikolta" ja tein saman lenkin nyt pyöräilemällä.

Kokeen tulokset, kokemukset sekä kommentit

 

Kävelyosion aikana tein tarkat muistiinpanot "oikein" ja "väärin" pyöräilleistä. Otin huomioon minun puoleisella Hämeenkadun jalkakäytävällä pyöräilleet - vastakkaisella puolella Hämeenkatua pyöräilleitä en tilastoinnissa huomioinut.

Omasta mielestäni oikein pyöräili 18 henkiöä ja väärin 16 henkiöä.

Väärin pyöräilleet olivat kaikki "vastavirtaan" pyöräilleitä.

Kävelyosion aikana tarkkailin myös jalankulkijoiden käyttäytymistä. He kunnioittivat hyvin jalkakäytävälle maalauksin merkittyä pyöräkaistaa. Pahimmat töppäilijät olivat muutama polttariporukka, joille ei ajoittain näyttänyt riittävän edes koko Hämeenkatu.  Alkoholilla oli vahva osuus siihen, että pyöräilykaistoilla oli asiaankuulumatonta väkeä.

 

Pyöräilyosion aikana petyin siitä, että nyt kanssaihmisten käyttäytyminen näytti suorastaan vaaralliselta.

Kiitin Jaguar-pyöräni varustetasoa siitä, että siinä on hyvä kello. Kelloa joutui käyttämään jatkuvasti, sillä jalankulkijat olivat jatkuvasti pyöräilykaistalla.

Pyöräilyn aikana en pystynyt tekemään muistiinpanoja kanssaihmisten tavasta liikkua, sillä tekemistä riitti siinä, että minä ja muut jalkakäytävällä liikkuneet selvisivät vammoitta.

YHTEENVETOA

Hämeenkadun pyöräilykokeilu on ollut paikallaan, sillä nyt on saatu kokemuksia pyöräilyn sujumisesta Hämeenkadun jalkakäytävillä.  Saadut kokemukset pitää hyödyntää.

Pyöräilykaistat pitää erottaa selkeämmin varsinaisesta jalankulkualueesta. Voitaisiinko pyöräkaista sijoittaa oikeaoppisesti ajoradan viereen jalkakäytävälle ? Nyt ajoradan ja pyöräkaistan välissä on monin paikoin "vapaata" jalkakäytävää - kenelle se on tarkoitettu ?

Lyhtypylväät ja muut esteet pitäisi pystyä poistamaan jalkakäytävältä, mutta se lienee vaikeaa ?

Juottoloiden terassit ovat suuri murhe, sillä ne kaventavat Hämeenkadun jälkakäytävän monissa paikoissa jopa puoleen sen luontaisesta leveydestä. 

Suuri ongelma on nyt se, että katuun maalatut pyöräkaistamerkinnät ovat haalistuneet olemattomiin.  Maalauksia on alunperinkin ollut aivan liian harvassa.

Pyöräilykaistojen toimintaperiaate on Hämeensillan eteläpuolista jalkakäytävää lukuunottamatta selkeä, mutta siellä ongelmat ovatkin melkoiset.

Ongelmien syynä on kaksisuuntainen pyöräliikenne Hämeensillan eteläpuolisella jalkakäytävällä. Hatanpaankadun jalkakäytävää pyöräilevät saavat jatkaa Hämeensillalla matkaansa vastavirtaan Keskustorin kulmalle saakka ja tämä aiheuttaa suurta hämminkiä.  Kun lisäksi asiasta kertovat liikennemerkit ja varsinkin katumaalaukset ovat puutteelliset, niin suuri hässäkkä on valmis.

Pyöräilijät itse ovat sittenkin tällä hetkellä suurin ongelma. Väärään suuntaan tapahtuva pyöräily on lähes yhtä suurta kuin oikeaan suuntaan tapahtuva.

Väärään suuntaan pyöräilevät vaarantavat itsensä, muut pyöräilijät ja kaikki Hämeenkadulla liikkuvat jalankulkijat.

Vammaiskysymys pitää myöskin huomioida, kun Hämeenkadun pyöräilykaistoista lopullisesti päätetään. Nykymeno on kaikille vammaisille vähintään haastavaa - se saattaa käydä jopa hengen päälle !

Toivon, että tästä toteuttamastani pienimuotoisesta kokeesta ja näistä riveistä on hyötyä, kun Hämeenkadun pyöräkaistoista lopullisesti päätetään.

Hankilökohtainen mielipiteeni on, että Hämeenkadun pyöräkokeilu oli paikallaan. Nyt on kokeilun perusteella mahdollisuus arvioida asioita tosiasioiden perusteella. "Juupas eipäs" -keskustelu ei ole tässäkään asiassa hedelmällistä.

Totean omana mielipiteenäni, että Hämeenkadun jalkakäytäville mahtuvat niin pyöräilijät kuin jalankulkijatkin !

-Esko Erkkilä-

 

Lue lisää »

Hävettää olla Tampereelta

Perjantai 5.9.2008 - Esko Erkkilä

Hävettää olla Tampereelta !

Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikkö teki taannoin päätöksen, jolla sähköpyörätuolien kuljettaminen paikallisliikenteen busseissa lopetettiin.  

 

Kuljetuskieltoa perustellaan heikoilla rampeilla sekä sähköpyörätuolien kiinnitysvaikeuksilla.  Lisäksi sähköpyörätuoliasiakkaiden auttaminen hankaloittaa aikatauluissa pysymistä.  

 

 

Tampere on päätöksensä jälkeen ainoa kaupunki, joka jättää sähköpyörätuolien käyttäjät joukkoliikennepalveluiden ulkopuolelle.  

 

 

Tampereella on yli 800 sellaista asukasta, jotka ovat oikeutettuja kuljetuspalveluiden käyttämiseen.  Heille myönnetään 18 yksisuuntaista matkaa kuukaudessa.  Tämä merkitsee siis yhdeksän (9) edestakaista matkaa kuukaudessa eli n. kaksi edestakaista matkaa viikossa. Mitkä menot ns. terveet valitsisivat, jos heillä olisi viikossa valittavana kaksi matkaa kodin ulkopuolelle?  

 

 

Vaikka Tampereen kaupungin nyt tekemä syrjintäpäätös koskee suoranaisesti vain sähköpyörätuolien käyttäjiä, on päätös isku vasten kasvoja paljon suuremmalle joukolle.  

 

 

Päätöksellä osoitetaan syrjintää kaikille vammaisille, heidän läheisilleen ja laajalle joukolle vammaisten parissa työskenteleviä.  

 

 

Tavallaan päätös leimaa kaikki vammaisten parissa työskentelevät henkilöt toisen luokan kansalaisiksi; vammaissairaanhoidon piirissä työskentelevät, kuntoutuksen ammattihenkilöstön, puheterapeutit ja tulkit, jopa autonsa vammaiskuljetuksiin soveltuvaksi muuttaneet taksiautoilijat.  

 

 

Tampereen virkamiesten tekemä päätös koskettaa ehkä eniten nuoria vammaisia.  He ovat aktiivisia ja haluavat liikkua ikäistensä parissa.  Uudet kulkemista helpottavat apuvälineet ovat heidän suosiossaan.  Nyt Tampereen kaupunki on sulkenut heiltä pois tämän mahdollisuuden!  

 

 

Olen Turussa ja Raisiossa työssä käydessäni ylpeä siitä, että asun Tampereella.  Kutsun Turkua ja sen lähitienoota leikillisesti syrjä-Suomeksi, sillä onhan sinne pitkä matka täältä Tampereelta.  

 

 

En häpeä sitä, että perheessämme on 20-vuotias nuorimies, joka on oikeutettu käyttämään Tampereen kaupungin kuljetuspalveluja, mutta häpeän tunnustaa asuvani Tampereella sen jälkeen, kun vammaisia syrjivä päätös tuli julkisuuteen.  Esim. Turussa vammaiset ja heidän saattajansa saavat matkustaa joukkoliikennevälineissä ilmaiseksi!  Isoista kaupungeista myöskään Helsinki, Jyväskylä, Lahti ja Oulu eivät rajoita vammaisten joukkoliikennematkustamista.  

 

 

Vahinko Tampereen maineelle on jo tapahtunut, mutta osa siitä voitaisiin korjata, jos vammaisia syrjivä päätös nopeasti peruttaisiin.   

 

 

-Esko Erkkilä-

Peltolammi - nuorekas toimintalähiö

Perjantai 1.8.2008 - -Esko Erkkilä-

Peltolammi - nukkumalähiö on muuttunut tulevaisuutta uhkuvaksi, vireäksi ja nuorekkaaksi toimintalähiöksi

Peltolammin alueen rakentaminen kerros- ja rivitaloalueeksi alkoi v. 1966.

Peltolammin vahvuus on, että alue rakennettiin aikanaan väljästi.  Kerros- ja rivitalot on sijoitettu suorastaan viehättävästi metsän siimekseen.  

 

On selvää, että kaupungin suunnittelijat ovat vuosien aikana pyrkineet himoiten tiivistämään aluetta.  Se on kuitenkin pystytty estämään ja siinä työssä Peltolammiseuralla on ollut keskeinen rooli.  

 

Peltolammin säilyttäminen väljästi rakennettuna tulee olemaan Lakalaiva-suunnitelmien edetessä entistä haastavampaa.  

 

Peltolammin eräs vahvuus on alueen asukkaiden keski-iän nuorentuminen. Väestön nuorentuminen perustuu sille, että Peltolammilla syntyneet nuoret ovat alkaneet arvostamaan synnyinseutuaan ja muuttavat vanhemmalta väeltä vapautuviin asuntoihin.  

 

Alueen keski-iän alentuminen on nykyaikana harvinaista, sillä seniori-ikäisten osuus on yleisesti kasvamassa. Peltolammin kerrostalojen sisäänkäyntitiloissa lastenvaunujen esiintyminen on kuitenkin ilahduttavan runsasta.  

 

Tulevina vuosina Peltolammin asukkaiden suuri haaste on se, että Tampereen kaupungin päättäviin elimiin saadaan Peltolammin puolesta toimivia uusia päättäjiä.   

 

Peltolammin puolesta toimivan päättäjän tulee olla aidosti sitoutumaton esim. johonkin asumismuotoon.  Peltolammilla ovat kerrostalo- ja rivitaloasuminen keskenään hyvässä harmoniassa.  

 

Olen syksyn kunnallisvaaleissa ehdokkaana ja asunut Peltolammilla yli 30 -vuotta - aluksi rivitalossa Palokallionkadulla ja vuodesta 1988 alkaen omakotitalossa Ruokomäenkadulla.  

 

Tunnen Peltolammin vahvuudet ja haluan säilyttää sekä kehittää aluetta tulevien vuosien kuluessa.  En pysty siihen yksin, vaan toivon Peltolammin alueen asukkailta kehittämisideoita - tehdään arjen asioita kehittämällä Peltolammista entistä mukavampi paikka asua !  

 

-Esko Erkkilä-

Merkitseekö voitto Viljakkalassa uhkaa Tampereelle ja lähiseudulle?

Torstai 31.7.2008 - Esko Erkkilä

Merkitseekö voitto Viljakkalassa uhkaa Tampereelle ja lähiseudulle?

  

Ylöjärven kaupunki on laittanut lopullisen pisteen Viljakkalan Vironvuorille suunnitellun  jätteenkäsittelylaitoksen kaavoitushankkeille. Kaupunginhallitus  on hyväksynyt ympäristölautakunnan yksimielisen esityksen alueen kaavoittamisen keskeyttämisestä.

 

Hankkeen kaatumisen keskeinen tekijä on ollut Viljakkalan puolesta -niminen kansanliike. Se on pystynyt asiaperusteisesti julkituomaan seikkoja, jotka lopulta kaatoivat hankkeen.

 

Olen taustavoimana mukana Viljakkalan puolesta -liikkeessä. Logistisia tietojani on hyödynnetty mm. niiden laskelmien laadinnassa, jotka osoittivat suunnitellun jätevolyymin merkitsevän pahimmillaan 150 kuorma-autolastin liikkumista päivittäin Viljakkalan pienillä teillä.

 

Aikaisemmin Ruoveden ja nyt Viljakkalan kansallismaisemista häädetty jäteyrittäjä sanoo katselevansa uutta kohdetta Tampereen seudulta.

Tampereen, Kangasalan, Nokian, Lempäälän ja Ylöjärven asukkaiden on nyt terästäydyttävä, jotta hanketta ei niidenkään alueilla toteutettaisi. Olemassa olevat kaatopaikat riittävät ja emme kaipaa yksityisten bisnesmiesten kaatopaikkoja.  

-Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus vähentää liikennemelua Tampereella!

Keskiviikko 30.7.2008 - Esko Erkkilä

Tampere-Pirkkalan logistiikkakeskus vähentää liikennemelua Tampereella !

 

Tampereen seudun logistiikkakeskuksen haittapuolista on kirjoiteltu viime aikoina paljon.  Sen tuomat ympäristökysymyksiä edistävät seikat, mm. liikennemelun vähentäminen, ovat jääneet maininnan asteelle.

 

Tampereella 40.000 henkilöä asuu alueella, jossa liikennemelu ja -tärinä häiritsevät jokapäiväistä elämää. Eräs logistiikkakeskuksen tuomista eduista on autoliikenne- ja rautatiemelun sekä myös rautatietärinän vähentyminen Tampereella.

 

VT3:n ohjaaminen Lempäälän Kuljun maisemista suoraan logistiikkakeskuksen ja Rajasalmen sillan kautta kohti Pohjanmaata, merkitsee melkoista melukuorman alenemista Tampereella.

 

Pääradan linjaus siten, että se ohittaa Tampereen kaupungin sen länsipuolelta, on valtava askel oikeaan suuntaan rautatiemelun vähentämisessä. Nykyisellä rautatievaunujen järjestelypihalla syntyvä jopa 118 dB:n suuruinen iskumelu on Rautaharkossa historiaa, kunhan logistiikkakeskus ja siihen liittyvät järjestelypiharatkaisut saadaan toteutettua.

 

Logistiikkakeskuksen tarkan sijoituspaikan päättäminen on haasteellinen tehtävä, mutta kokonaisuuden kannalta se pitää sijoittaa "niille kulmille", jonne sitä nyt suunnitellaan.

 

Esko Erkkilä

Lue lisää »

VR ja Ilmavoimat on saatava mukaan Tampereen meluntorjuntaan

Tiistai 29.7.2008 klo 13.56 - Esko Erkkilä

VR JA ILMAVOIMAT ON SAATAVA MUKAAN TAMPEREEN MELUNTORJUNTAAN 

 Tampereella on kevään 2008 aikana julkaistu useitakin autoliikenne- ja rautatiemeluun sekä rataturvallisuuteen liittyviä suunnitelmia.  

 

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmat perustuvat EU:n ympäristömeludirektiiviin. Tieliikenteen melutorjuntasuunnitelmien osalta Tiehallinto on vastuullinen toimija ja rautatiemelun osalta päävastuullinen toimija on Ratahallintokeskus.  

 

Tampereen kaupunki on mukana Tampereen rataympäristöselvityksessä ja se on ollut osaltaan aktiivinen myös kaupungin pahimpien melukohteiden kartoittamisessa.  

 

Laaditut meluselvitykset ja toimenpidesuunnitelmat ovat asukkaan kannalta kannatettavia.  Huolestumista aiheuttaa kuitenkin se, että em. suunnitelmien toteuttamisen maksumies on kateissa!  Ainoa lähiaikoina valmistuva meluntorjuntahanke lienee Palokallion asukkaiden aktiivisuuden tuloksena VT 3:lle toteutuva 1,1 milj. euroa maksava melueste. Myös Tampereen kaupungin kaavailema ydinkeskustan nopeusrajoitushanke toteutunee, vaikka sen melua vähentävästä merkityksestä voidaan olla vähintään kahta eri mieltä. Sen välittömät kustannukset ovat ainoastaan muutaman kymmenen uuden liikennemerkin hankintahinnan verran!  

 

Meluntorjunnan esteenä on rahan lisäksi se, että Tampereen kahta suurinta melunaiheuttajaa ei ole sitoutettu meluntorjuntaan - VR Osakeyhtiö ja Ilmavoimat loistavat poissaolollaan!  

 

Ratahallintokeskus ylläpitää rataverkoston, mutta sitä käyttää ja rautatiemelun aiheuttaa VR.   

 

Esim. Rautaharkon alueella vaunujen järjestelyssä syntyvää 118 dB:n suuruista iskumelua ei nykyisillä meluntorjuntakeinoilla pystytä estämään.  Työtiloissa on käytettävä kuulosuojaimia, jos melutaso ylittää 85 desibeliä. Ainoa keino rautatiemelun lievittämiseksi on kehittää rautatiekalustoa sekä uusia meluttomampia ja siten "hellävaraisempia" työmenetelmiä - päättäjien pitää sitouttaa VR Osakeyhtiö tähän.  

 

Hawk-koneiden muuttaminen Kauhavalle ja Satakunnan Lennoston siirtyminen Hornet-kaluston käyttäjäksi lisäsi Tampereen alueen lentomelun moninkertaiseksi.  

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman itäisellä laskeutumislinjalla Hornet joutuu jo Hallilan kohdalla vetämään laskeutumissiivekkeensä ulos ja moottoritehot täysille.  Itäisen laskeutumislinjan meluvyöhyke ulottuu kentästä siis n. 10 kilometrin etäisyydelle.  Hornet-kaluston laskeutumismelu tällä alueella yltää yli 100 desibelin. Hornet-laskeutumisen aikana esim. matkapuhelinkeskustelu ulkosalla Palokalliolla, Peltolammilla tai Multisillassa on mahdoton.  

 

Tampereella asuu häiritsevän katu- ja tieliikennemelun vaikutusalueella yli 40.000 henkilöä. Kun lukuun lisätään rautatie- sekä lentomelun alueella asuvat, niin "uhrilukumäärä" yli kaksinkertaistuu. On muistettava, että monet lentomelualueella asuvat altistuvat myös tieliikenne- tai/ja rautatiemelulle.  

 

Tampereen meluselvityksissä on rahoituksen etsimisen lisäksi panostettava lentomelukysymykseen ja meluntorjuntasuunnitelmiin on sitoutettava myös VR sekä Ilmavoimat.     

 

Esko Erkkilä

Raaka-ainepäällikkö, Tampere