Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Onneksi rajat ovat elintarvikevienninkin osalta avoinna Ruotsiin!

Sunnuntai 19.7.2020 - -Esko Erkkilä-

Mökkimaailmassamme olemme onnistuneet kasvattamaan laadukasta uutta perunaa, jonka lajikkeena pääosin on Siikli.

 

Siikli on helppo tunnistaa, sillä sen pinnalla olevat ”silmät” ovat hyvä tuntomerkki.

 

Käytämme perunamme ja myös varhaisperunamme itse, mutta eräälle mökkimme naapuriperheelle toimitamme sitä herkkuperunaksi.

 

 

IMG_8957.JPG

 

 

On jo vuosia, kun varhaisperunamme päätyi Ruotsin vientiin ja sen vuoksi olikin mukavaa, kun taas eilen runsas viisi kiloa Siikli-varhaisperunaamme päätyi Ruotsiin matkaavan naapuriperheemme mukaan.

 

 

Voitte uskoa, että Rouva on tyytyväinen, kun hän on taas kerran pystynyt tuottamaan vientiin kelpaavaa varhaisperunaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Onneksi rajat ovat elintarvikevienninkin osalta avoinna Ruotsiin!, ruokaperunaa Ruotsiin, varhaisperunaa Ruotsiin, Siikli, ruokaperunalajike Siikli, Siikliä Ruotsiin,

Säilyivät sodalta suojassa!

Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.

 

 

Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla  evakuointimääräys.

 

 

Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.

 

 

Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.

 

 

 

Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.

 

 

Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.

 

 

Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.

 

 

Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.

 

 

 

************************

 

 

 

Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.

IMG_7312.JPG

 

Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli

 

 

”Erikoiset esineet”!

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Salmi - rajakunta, Mantsinsaari, Mantsinsaaren Työmpäisten kylä, Työmpäinen, Mantsinsaari Ahvenen suku Työmpäisistä, Ahvenen suku Mantsinsaarelta, Ahvenen suku Salmista, Härkäuhrin saari, Mantsin patteri, Mantsin linnake,

Miksi hidastelu Venäjän tullissa on pahentunut?

Lauantai 16.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Palasin viime keskiviikkona neljän päivän pituiselta sotahistoria- ja kulttuurimatkalta Venäjältä.

 

 

Matkamme suuntautui Sortavalaan, Valamoon, Käkisalmeen, Taipaleenjoelle ja Viipuriin.

 

 

Kaikki oli suurin piirtein ennallaan, mutta se kiinnitti huomiota, että Venäjän tullin hidastelu on entisestään pahentunut.

 

 

Ylitimme rajan menomatkalla Niiralasta ja siellä jouduimme passintarkastuksen jälkeen noutamaan matkavaramme autosta ja kulkemaan niiden kanssa läpivalaisulaitteiston kautta.

 

 

Ihmettelimme, että edellämme kulkenut bussilastillinen joutui niin tekemään, mutta saman kohtalon koimme myös me omalla vuorollamme.

 

 

Niiralassa oli työvuorossa ainoastaan yksi Venäjän tullin ”peilimies” – mies, joka peilin avulla tarkasti autojen alustat – ja kun hänellä ei ollut minkäänlaista kiirettä, niin odotusaika Venäjän tullissa venyi kohtuuttoman pitkäksi.

 

Palasimme Suomeen Vaalimaan kautta ja myös siellä oli aistittavissa tavanomaista hitaampaa toimintaa.

 

 

Venäjä on joutunut monestakin syystä kokemaan EU-maiden pakotteita ja lienevätkö ne syynä, että hidastelu Venäjän tullissa on pahentunut.

 

 

Korostan, että rajatarkastusten lisäksi emme kokeneet pienintäkään muuta ongelmaa matkallamme.

 

 

*****************

 

En vaihtanut ennen matkaa lainkaan euroja rupliksi, sillä oletin entiseen tapaan, että raja-asemalla on mahdollisuus rahanvaihtoon.

 

 

Nyt kuitenkin ainakaan Niiralan raja-asemalla ei ole Venäjän puolella pankkia, joten rahanvaihto ei raja-asemalla ole mahdollista.

 

 

 

venajantulli1.jpg

 

 

Hätää ei kuitenkaan ollut, sillä välittömästi rajatarkastusten jälkeen sijaitsevassa myymälässä oli mahdollista edullisten ostosten lisäksi vaihtaa euroja rupliksi.

 

 

 

venajantulli2.jpg

 

 

Yhdellä eurolla sai 69 ruplaa ja tässä kuvassa olen havainnollistanut valuuttakurssin; vasemmalla yksi euro ja tulitikkurasian oikealla puolella 69 ruplaa.

Totuushan on se, että ostokset maksetaan sadan, viidensadan tai tuhannen ruplan seteleillä ja kolikkoruplia saadaan sitten vaihtorahoina!

 

 

 

Tutkailin Suomen Pankin virallisia valuuttanoteerauksia eiliseltä päivältä ja totesin noteerauksen olevan 70,3711.

 

 

Venäläiset kauppamiehet käyttivätkin sujuvasti kurssina 70 ruplaa yhdestä eurosta jo matkamme aikana!

 

 

Nykyisen eurolle edullisen valuuttakurssin kyllä huomaa tavallinen turistikin vaikka ostokset ovatkin hyvin pieniä.

 

 

Tullimuodollisuuksien hitaudesta huolimatta suosittelen matkustamista Venäjälle, sillä matka Venäjälle on aina elämys ja yllätyksiä täynnä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäjän tulli, Venäjän tullin hidastelu, euron ruplakurssi, ruplan eurokurssi, Niiralan raja-asema, Vaalimaan raja-asema,

Vanha Laatokka - nykyään kylä, mutta ennen Venäjän ensimmäinen pääkaupunki ja vilkas kauppapaikka

Maanantai 17.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkallamme heinäkuun 3. päivänä päivän viimeinen kohde oli vuonna 762 perustettu Vanha Laatokka eli Staraja Ladoga.

 

 

Pohjois-Venäjällä oli viikinkiajan alussa useita kaupunkivaltioita. Yksi merkittävimmistä oli vähän toistakymmentä kilometriä Olhavan suulta sisämaahan päin sijainnut Staraja Ladoga eli Vanha Laatokka.

 

 

Kaupungin paikalta on löydetty merkkejä suomensukuisesta, slaavilaisesta ja skandinaavisesta asutuksesta jo ennen läheisen Novgorodin perustamista. Arkeologisten kaivausten perusteella Vanhan Laatokan iäksi on voitu määrittää n. 1250 vuotta.

 

 

 

*****************

 

 

 

Näimme bussin ikkunasta Vanhan Laatokan linnoituksia,…

 

 

 

 

lad111.jpg

 

 

 

 

lad2.jpg

 

 

…mutta varsinaisesti tutustuimme kylässä olevaan kirkkoon.

 

 

Kirkko on osa museokokonaisuutta, jonka tarkoituksena on paikkakunnan historian ja muistomerkkien suojelu.

 

 

 

Tässä kuvia kirkosta:

 

 

 

 

lad3.jpg

 

 

 

 

lad4.jpg

 

 

 

 

lad5.jpg

 

 

 

 

lad6.jpg

 

 

 

 

lad7.jpg

 

 

 

 

lad8.jpg

 

 

 

 

lad9.jpg

 

 

 

******************

 

 

 

 

Turistikohde kun on kyseessä, monenlaista tavaraa oli tarjolla:

 

 

 

 

lad10.jpg

 

 

 

 

lad11.jpg

 

 

 

 

***************

 

 

 

Ja sitten jatkoimme Olhavajoen jokivartta matkaamme eteenpäin!

 

 

 

 

lad12.jpg

 

 

 

 

lad13.jpg

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Vanha Laatokka, Straja Ladoga, Olhavajoki, venäjä2015,

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten matka tapahtui tällä kerralla Suomenlahden ympäri historia-, sotahistoria- ja kulttuurimatkana

Torstai 10.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja oikeammin nyt vain heidän omaisensa suorittivat jokakesäisen matkansa tällä kerralla Suomenlahden ympäri.

 

Matkan ”primus motor” on aina ollut hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki, joka toimi meillä tälläkin kertaa matkanjohtajana. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimi Lehtimäen perheen omistama Vihdin Liikenne – VL-Matkat Oy.

 

Olen ainoa jo edellisvuodesta lähtien, joka on osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen johtamille hämeenkyröläis- ja viljakkalalaismatkoille. Laskujeni mukaan nyt oli kyseessä yhdestoista matka, mutta myös sellaisia mielipiteitä oli matkalaisten keskuudessa, että olimme matkassa jo kahdentenatoista vuonna peräkkäin.

 

***********

 

Lähdimme matkaan Hämeenkyröstä lauantaina heinäkuun 5. päivänä ja ensimmäinen yöpymisetappimme oli Viipuri.

 

 

vii1

 

 

Jo ensimmäiseen päivään mahtui paljon kokemuksia ja kohteita.

 

Tali-Ihantala -taistelujen ratkaisumaasto ja siihen tutustuminen oli ensimmäisen matkapäivämme eräs tärkeimmistä kohteista.

 

Olen tässä kuvattuna Ihantalan kirkon portailla – vuonna 1927 rakennetusta ja 1940 tuhoutuneesta kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.

 

 

 

 

vii2

 

 

Aloitin toisen matkapäivämme jo klo 05.11 Venäjän aikaa eli klo 04.11 Suomen aikaa – minä kun en yleensä ole mennyt ulkomaille nukkumaan.

 

Lähdin varhain aamusella vajaan kahden tunnin mittaiselle kävelykierrokselle Viipuriin ja kiersin mm. aamuauringossa paistattelevan Viipurinlinnan.

 

 

 

 

vii3

 

Kolmas matkapäivämme alkoi, kun heräsimme Hotelli Moskovassa Pietarissa.

 

Olin taas varhain liikkeellä ja tein kävelylenkin Neva-joen yli.

 

Nevan sillalla totesin, että Venäjä on suuri maa, sillä sillalla mm. varjoni oli paljon pidempi kuin tavallisesti!

 

 

 

 

vii4

 

Neljännen ja viimeisen matkapäivämme aluksi kenraaliluutnantti Lehtimäki johdatteli meidät Virossa paikkaan, jossa Narvajoki laskee Suomenlahteen.

 

Narvajoki erottaa EU:n Venäjästä, se on Schengen-raja ja se on myös Naton sekä Venäjän raja.

 

Viro vasemmalla ja Venäjä oikealla - punaiset pallot Narvajoen keskellä osoittavat Viron ja Venäjän rajan.

 

 

 

 

***************

 

 

Tarkoitukseni on lähiaikoina kirjoitella juttuja matkan varrella nähdystä ja koetusta.

 

Aineistoa ainakin riittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrö, Viljakkala, Suomenlahti2014, Tali-Ihantala, Viipuri, Viipurinlinna, Pietari, Neva, Nevajoki, Narvajoki, EU:n raja, Schengen-raja, Nato-raja, Schengen, Nato, Ihantalan kirkko, Ihantala,

Joulu on parhaimmillaan, kun valmistelutyöt ovat lopuillaan, mutta vielä ei olla aatossa!

Tiistai 24.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan järjestämään joulurauhanjulistustilaisuuteen Sikomäen metsäkirkossa Hämeenkyrön Kierikkalassa.

 

Tilaisuus oli samalla päätöstapahtuma Nobel-kirjailija F.E. Sillanpään 125-vuotisjuhlavuodelle.

 

 

 

siko1

 

 

Tilaisuuden ohjelma oli korkeatasoinen ja ohjelmaosuuden aloitti Kierikkalan kylän oma tyttö Emilia Lager trumpettisooloillaan – hän myös saatteli esityksillään kirkkoväen kotimatkalle.

 

 

 

siko2

 

 

Filosofian tohtori, kirjailija ja kulttuurin monitoimimies Panu Rajala piti juhlapuheen.
 
Panin merkille, että Panu Rajala mainitsi Frans Emil Sillanpään sanoneen joulusta jotenkin siten, kuin todetaan tämän jutun otsikossa – mielestäni Sillanpää oli oikeassa!

 

 

 

siko3

 

 

Hämeenkyröläinen tenori Valtteri Yrjölä esiintyi joulurauhanjulistustilaisuudessa peräti kolmesti.

Hänen laulunsa kaikuivat Sikomäellä voimallisesti!

 

 

 

siko4

 

 

Sikomäen metsäkirkon ”isäntä” ja Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan suurmestari Eero Pylsy esitti Sillanpään joulusaarnan.
 
Suurmestari osaa esittää Sillanpään pakinat samalla poljennolla, kuin Nobel-kirjailijamme aikoinaan!
 
On mielenkiintoista todeta, että "pojasta on polvi paranemassa", sillä Eero ja Katariina Pylsyn poika Niclis Pylsy alkaa olla yhtä taitava Sillanpää-esittäjä kuin mestari-isänsä konsanaan!

 

 

 

siko5

 

 

 

Sikomäen metsäkirkossa aatonaattona pidetyssä tilaisuudessa joulurauhan julisti Vilja Pylsy.

 

 

 

siko6

 

 

Rovasti Osmo Tahvanainen piti metsäkirkkotilaisuuden lopuksi joulumessun ja antoi kirkkoväelle siunauksen.

 

 

 

siko7

 

 

Kiitän tilaisuuden juontajana toiminutta Katariina Pylsyä (vasemmalla), Eero Pylsyä (oikealla) ja koko Pylsyn perhettä, silä Sikomäellä nyt järjestetty joulurauhanjulistustilaisuus oli järjestyksessään jo neljästoista.

 

Oli mukava kuulla Katariina Pylsyn toteamus, että ensi vuonna Sikomäen metsäkirkossa järjestetään jo 15. joulurauhanjulistustilaisuus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sikomäen metsäkirkko, Sikomäen joulurauhanjulistus, Kierikkala, Emilia Lager, Panu Rajala, Eero Pylsy, Katariina Pylsy, Vilja Pylsy, Niclis Pylsy, Osmo Tahvanainen, Valtteri Yrjölä, tenori Valtteri Yrjölä, Frans Emil Sillanpää, F.E. Sillanpää, Nobel,

Viron vanhauskoiset ja Peipsjärven rannan sipulitie

Keskiviikko 2.10.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt lukemattomia kertoja Virossa, mutta kahteen haluamaani kohteeseen en ole ennen viime elokuuta päässyt tutustumaan.

 

Kaipaamani kohteet ovat Peipsjärven länsirannalla asuvat vanhauskoiset ja kaakkois-Viron setunkaiset.

 

Agrologien elokuisella Viron kartanomatkalla sain kokea pienen pintaraapaisun Peipsijärven vanhauskoisten elämänmuodosta.

 

Viron vanhauskoiset ovat ”tiukan linjan” ortodokseja, jotka asuttavat Peipsjärven länsirannalle nauhamaisesti sijoittuvia kyliä.

 

 

peip1

 

 

Olen tyytyväinen, että poikkesimme valtatieltä Peipsjärven rantatielle ja saimme kulkea todellista sipulitietä monien vanhauskoisten kylien läpi. 

Peipsjärvi on Euroopan viidenneksi suurin järvi ja se oli pitkän aikaa kulkusuunnassamme oikealla.

 

 

Kuljimme ainakin seuraavien vanhauskoisten kylien läpi:

 

  • Raja
  • Kasepää
  • Kolkja

 

 

Minulla oli paikka bussinkuljettajamme takana ja tässä muutamia valokuvia, kun ajoimme vanhauskoisten asuttamien kylien läpi:

 

 

peip2

 

 

peip3

 

 

peip4

 

 

peip5

 

 

peip6

 

 

peip7

 

 

peip8

 

 

peip9

 

 

*********

 

 

peip10

 

Sipulitiellä oli pienin välimatkoin sipulinmyyjiä, joilla oli tarjolla aitoja Peipsjärven sipuleita.

 

 

 

peip11

 

 

Myös muita juureksia ja vihanneksia oli tienvarsimyyjillä tarjolla.

 

 

 peip13

 

Peipsjärven sipuleilla on Virossa sama maine kuin Suomessa Lopen perunoilla – vain ne ovat parasta laatua.  Tiedän kokemuksesta, että Piepsin sipuleiden kohdalla korkea laatu on tosiasia.

 

Peipsjärvellä sipulin viljelytekniikka perustuu vähintään puolen metrin korkeisiin sipulipenkkeihin ja sanotaan, että niistä saatava sato saattaa olla seitsenkertainen normaaliin viljelytekniikkaan verrattuna!


Voi, kun joskus pääsisi näkemään aidon peipsjärvisen sipuliviljelmän!

 

 

peip12

 

Oli hieno asia, että bussikuljettajamme (valkoisessa T-paidassa) halusi itsekin ostaa tienvarsimyyjältä aitoja Peipsin sipuleita ja se merkitsi, että myös monet retkemme osanottajista ryhtyivät sipulikaupoille.

 

Tapani mukaan ostin kymmenkunta isoa valkosipulia ja ne tulevat syksyn aikana päätymään Viljakkalan Majajärvelle valkosipulimaamme siemensipuleiksi!

 

 

 

peip14

 

 

Tiedustelin tältä myyjältämme, että kuinka kaukana tästä paikasta sijaitsee hänen sipuliviljelmänsä ja nuorimies vastasi, että kymmenen kilometrin päässä.

 

 

Perheemme on suuria sipulinystäviä ja jonkinlaisia sipulinkasvattajiakin, joten Peipsjärven rannan sipulitien kokemukset olivat unohtumaton elämys!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agrologit Virossa 2013, vanhauskoiset, Peipsin sipulit, Peipsjärven sipulit, Peipsjärvi, Raja, Kasepää, Kolkja, Viljakkalan Majajärvi, valkosipulin viljely, sipulinviljely, sipulitie, Peipsjärven sipulitie,

Miksi Luomuliitto nosti älämölön MTK:n järkevästä gmo-linjauksesta?

Sunnuntai 15.9.2013 - -Esko Erkkilä-

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila esitti viime perjantaina, että Suomessa ja Pohjois-Euroopassa satsattaisiin enemmän geenimanipuloidun ruuan tuottamiseen.

 

Marttila painotti, että erityisesti kasvinjalostukseen ja sen kehittämiseen olisi panostettava.

 

Oli vähintäänkin kummallista, että Luomuliitto nosti Marttilan järkevästä lausumasta kovan älämölön.

 

Sanotaan toki, että kyllä maailmaan ääntä mahtuu, mutta miksi Luomuliitto näin alkoi ärhennellä?

 

Luomuliitto ei ole ilmeisesti jaksanut perehtyä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan esiintuloon perusteellisesti, sillä Marttila esitti, että geenimanipuloidun ruuan ja luomutuotannon yhtäaikaisiin markkinoihin pitäisi luoda puitteet.

 

Olen Juha Marttilan kanssa täsmälleen samaa mieltä, kun hän toteaa vastustavansa, että Suomella olisi mahdollisuus ikään kuin lainsäädännöllä julistautua gmo-vapaaksi alueeksi.

 

Poliitikkojen puuhastelut Suomen alueellisesta gmo-vapaudesta ovat haihattelua ja vailla todellisuuspohjaa.

 

Suomen gmo-vapautta puuhaavien ”juna meni jo” vuosia sitten ja se ei tule palaamaan tälle asemalle.

 

Marttila toteaa, että gmo-vapaus on oikeusturvakysymys. Se on sitä mielestäni sekä tuottajan, että kuluttajan näkövinkkelistä.

 

Kahden suurimman rehunvalmistajan lihantuottajat ovat jo vuosikausia joutuneet kilpailemaan pienvalmistajien asiakkaiden kanssa, sillä rehuseosten useat kotimaiset pienvalmistajat ovat jo pitkään käyttäneet tuotannossaan gmo-rehuja.

 

Pienvalmistajien kasvattamat possut ja broilerit menevät teurastamoissa sikin sokin niiden possujen ja broilereiden kanssa, jotka on kasvatettu non gmo-rehulla – oliko tämä uutta Luomuliitolle?

 

Miksi Luomuliitto vasta nyt nostaa älämölön, kun myös suurten rehutehtaiden asiakkaat pääsevät käyttämään tuotannossaan edullisempia gmo-rehuja?

 

Merkittävä osa kuluttajan päivittäistavarakaupoista hankkimista lihatuotteista on tuontitavaraa. On varmaa, että jokseenkin kaikki tuontia olevat lihat ja lihajalosteet on kasvatettu gmo-rehuilla. Onko tämäkin tieto uutta Luomuliitolle?

 

Juha Marttila toteaa, että aiheesta on hyvä keskustella, koska aihe on monimutkainen.

 

 

Kiitän MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilaa selkeästä kannanotosta gmo-kysymykseen ja toivon, että asiasta käydään perusteellista keskustelua. 

 

Tosiasiat pitää kuitenkin tunnustaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

4 kommenttia . Avainsanat: GMO, gmo-vapaus, non gmo-rehut, gmo-rehut, gmo:n merkintäraja, MTK, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila, Juha Marttila, Luomuliitto, älämölö,

Pelkolan raja-aseman kautta Venäjälle

Tiistai 16.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen käynyt useita kertoja Neuvostoliitossa ja Venäjällä, mutta nyt vasta matkani sinne suuntautui Pelkolan raja-aseman kautta.

 

Pelkolan raja-aseman virallinen nimi on Imatran raja-asema, sillä se sijaitsee Imatralla.

 

Pelkola on matkustajamääriltään Suomen ja Venäjän raja-asemista kolmanneksi suurin.

 

Viime vuonna vilkkain rajanylityspaikka oli Vaalimaa lähes 3,5 miljoonalla rajanylityksellään. Jokseenkin samankokoinen oli Nuijamaa, sillä sen kautta tapahtui lähes 3,4 miljoonaan rajanylitystä.

 

Pelkolassa rajanylityksiä viime vuonna tapahtui n. 2.225.000, joten vilkkaasta rajanylityspaikasta Pelkolassakin on kyse.

 

Venäläiset eivät ole investoineet Pelkolaan sitä samaa tietotekniikkaa kuin Vaalimaalla ja Nuijamaalla, sillä passin- ja viisumintarkastukseen näytti kuuluvan melkoisesti näyttöpäätteen näppäimistön naputtelua.

 

Rahanvaihto euroista rupliin kävi joutuisasti ja kurssikin oli hyvä eli yhdellä eurolla sai 42,5 ruplaa.

 

Rajanylityksen jälkeen päästiin entiseen Jääsken pitäjään ja siellä Enson tehdasyhdyskuntaan.

 

 

pelkola1

 


Emme poikenneet Ensossa, mutta tässä kuva tehtaanpiipuista.

Enson venäjänkielinen nimi on Svetogorsk ja se on sikäläisesti itsenäinen kaupunki.

Imatralla ja Svetogorskilla on hanke kaksoiskaupungista, mutta on oletettavaa, että sen mahdollinen toteuttaminen vaatii vielä paljon aikaa.

 


 

pelkola2

 

 

Heti rajanylityksen jälkeen näimme ensimmäiset jättiputkiesiintymät, jotka ovat luonteenomaisia Karjalan Kannaksella.

 



 

pelkola3

 

 

Jääsken eräs tunnetuimmista kohteista ennen Talvisotaa oli Jääsken Mylly.

Oletan, että tässä linja-auton ikkunan läpi ottamassani kuvassa näkyy Jääsken Mylly nykyisessä muodossaan.

Matkasimme rajalta A-124 -tietä pitkin kohti Antreaa ja vieressä kulki Imatra-Antrea –rautatie. Myllynrauniot näyttivät olevan rautatien varrella, joten silläkin perusteella oletan, että kyseessä on Jääsken Myllyn rauniot.

Karjalan Kannas oli Suomen aikana vahvaa maatalousaluetta ja eräs osoitus siitä oli suuren myllyn rakentaminen Jääskeen.

Hyvää työtä ovat suomalaiset myllynrakentajat tehneet, sillä siilot näyttävät edelleen olevan yli 70 vuoden jälkeen vankasti pystyssä.

 

 

********

 

 

Tässä joitain kuvia, jotka otin linja-auton ikkunasta matkalla Jääskestä Antreaan:

 


 

pelkola4

 

 

pelkola5

 

 

pelkola6

 

 

pelkola7

 

 

pelkola8

 

 

Jokunen nykyaikainenkin omakotitalo näkyi matkallamme!

pelkola9

 


Rautatiet ovat Venäjän selkäranka!

 

 

Saavuimme seuraavaksi Antreaan, mutta se onkin taas uuden jutun aihe!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pelkola, Pelkolan raja-asema, Imtran raja-asema, Svetogorsk, Enso, Jääski, Jääsken Mylly, Antrea, Imatran-Svetogorskin kaksoiskaupunki,

Terveisiä Käkisalmesta, Konevitsan luostarista ja Viipurista

Keskiviikko 10.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua jo kymmenentenä kesänä peräkkäin matkalle, jonka osanottajat olivat Talvi- ja Jatkosodassa taistelleiden Hämeenkyrön ja Viljakkalan miesten sukulaisia tai muuten tuntevat kiinnostusta mainioon matkaseuraan!

 

Retkemme johtajana toimi edellisvuosien tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

Sotahistoriaan, alueen kulttuuriin, maantieteeseen ja moneen muuhun osa-alueeseen keskittyvä matkamme suuntautui tämä vuonna Käkisalmeen, Konevitsan luostariin ja Viipuriin – taistelupaikkoihin tutustuminen oli keskeisellä sijalla retkemme ohjelmassa.

 

 

kenraali1

 

Ylitimme rajan Pelkolassa eli vanhan Enson kohdalla.

 

 

Enson jälkeen ajoimme Jääsken, Antrean ja Räisälän kautta Käkisalmeen.

 

 

kenraali2

 

Menomatkan kohokohtia olivat tutustuminen Kuukaupin siltaan…

 


 

kenraali3

 

..ja Räisälän kirkkoon.

 

 

 

kenraali4

 

Toisena matkapäivänä tutustuimme Konevitsan luostariin.

Pyrin laatimaan Konevitsan käynnistämme oman jutun.

 

 

*********

 

 

Kiviniemi, Äyräpää, Taipaleenjoki ja Summa olivat taistelupaikoista taas kerran tutustumisemme kohteita.

 

Vaikka olen käynyt monia kertoja kaikilla näillä kunniakkailla taistelupaikoilla, niin aina jokainen käynti täydentää kuvaa taistelujen etenemisestä.

 

 

********

 


kenraali5

 

Viipurin linnan näkeminen…

 

 

 

kenraali6

 

…ja matkan päätöslounas Pyöreässä tornissa kruunasivat hienon matkamme.

 

 


Matkalta kertyi juttuaineistoa paljon ja pyrin palaamaan matkamme antiin lähipäivinä yksityiskohtaisemmin.

 

Matkustaminen on mukavaa, mutta kotiintulo vielä mukavampaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Viipuri, Konevitsa, Konevitsan luostari, Käkisalmi, Kuukaupin silta, Enso, Pelkola, Pelkolan raja-asema

Keskustan teltta oli tapahtumien keskipisteenä Tampereen Markkinoilla 1.10.2012

Tiistai 2.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuneen tapahtuman järjestäminen vaatii paljon näkymätöntä taustatyötä, jotta tilaisuudesta muodostuisi onnistunut.

 

Näin oli myös eilen Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Tampereen Markkinoilla, joille Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistui omalla osastollaan.

 

Valmistauduin tapahtumaan jo edellispäivänä, kun lastasin henkilöauton peräkärryni telttakatoksella ja monilla muilla rekvisiitoilla jo myöhään sunnuntai-iltana.

 

Herätys oli maanantai-aamuna klo 05.15 ja olin Keskustan telttakatoksen kanssa Keskustorilla varaamassa tutun paikan Hämeenkadun ääreltä klo 06.55.

 

Aamun kuluessa oli hyvää aikaa keskustella telttakatoksemme vierelle sijoittuneiden tutuiksi muodostuneiden torikauppiaiden kanssa päivän säätilasta ja säätilaennusteiden vaikutuksista päivän kävijämäärien ennakointiin.

 

Saimme osastomme kuntoon klo 09.30, kun kaikki piiritoimistolla valmistellut tarjottavat olivat ehtineet tarjoilukuntoon!

 

ktorijari

 

Monitoiminen puuhamiehemme ja kunnallisvaaliehdokkaamme Jari Rajasalo (vasemmalla) ehti päivän aikana käydä lukemattomia keskusteluja tamperelaisten kanssa.

 

ktorijohannes

 

Sadan maratonin mies Johannes Jonoff (vasemmalla) oli kotiutunut edellispäivänä Porissa järjestetyistä pärekorin heittokilpailuista ja oli innolla käymässä keskusteluja vaikkapa Sara Hildenin taidemuseon tarjonnasta – hän kun on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsen!

 

 

ktorieva

 

Kunnallisvaaliehdokkaamme Eva Back on perehtynyt Santeri Alkion kirjalliseen tuotantoon ja sen vuoksi hänellä on vankka tuntemus alkiolaisuudesta!

 

ktorijorma

 

Käytönvalvoja Jorma Tapaninaho (oikealla) saa jämäkällä sanomisellaan epäröivimmänkin kansalaisen vakuuttumaan Keskustan kunnallisvaaliohjelmasta!

 

ktoritimo

 

Keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti käyskenteli tyytyväisenä osastollamme ja hän sai viimeisenkin ”epäilevän Tuomaksen” uskomaan, että Tampereen kaupungin kaavoitustavoitteet on hänen johdollaan saavutettu.

 

 

ktoritimojamervi

 

Tässä kuvassa apulaispormestari Timo Hanhilahti keskustelee Keskustan pormestariohjelmasta Mervi Karinkannan kanssa.

Mervi oli edellisissä eduskuntavaaleissa perussuomalaisten ehdokas ja silloin hän kokosi Pirkanmaalta kunnioitettavan äänisaaliin.

Nyt odotamme ja toivomme, kun Mervi siirtyi Keskustan riveihin, että hän tuplaa Tampereelta eduskuntavaaleissa saamansa äänisaaliin!

 

ktorikaarinajaak

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki (vasemmalla) jututtaa kaupunginvaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaista.

 

 

ktorimikkoalatalo

 

 

Minä ja lukemattomat muut arvostivat, kun Tampereen oma senaattori Mikko Alatalo ehti poikkeamaan osastollamme hetkeksi.

Nähtiin taas kerran, että Mikolla on todellista vetovoimaa, sillä väkeä tungeksi Mikon ympärillä kovasti!

 

Tampereen Markkinoiden markkinapäivä oli Keskustan kannalta poikkeuksellisen onnistunut.

 

Tavoitimme runsaasti niitä tamperelaisia, joita juuri halusimmekin tavata!

 

 

-Esko Erkkilä, ehdokasnumero 208-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: apulaispormestari Timo Hanhilahti, Mervi Karinkanta, Jari Rajasalo, Eva Back, Jorma Tapaninaho, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Johannes Jonoff, Mikko Alatalo, Kaarina Peltomäki,

Oliko Keskustan teltta koko torin suosituin paikka Tampereen Markkinoilla toukokuun 7. päivänä?

Keskiviikko 9.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustorilla järjestetään markkinat joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina.

 

Toukokuun markkinat järjestettiin maanantaina toukokuun 7. päivänä.

 

Myynti- ja esittelypaikat varataan Tampereen Torikauppiasyhdistys ry:n kautta. Tampereen keskustaväki käytti tarjottua tilaisuutta hyväkseen ja varasimme paikan Hämeenkadun varrelta.

 

Markkinat_7.5.2012

 

Suomen Keskustan telttakatoksen järjestelyissä vastuuhenkilöinä toimivat Jari Rajasalo sekä Arja Hirvenoja ja hyvin toimivatkin, sillä pullapitkoja kului päivän aikana viitisentoista ja Kulta-Katriina -kahvia tarjoiltiin neljän kahvipaketin verran!

 

Johannes_Jonov

 

Myös ikinuori Johannes Jonov oli mukana koko päivän.

Jonov´n luottamushenkilöasema on Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenyys. Hänen venäjänkielentaitonsa oli mainio apu osastomme venäjänkielisten vieraiden auttamisessa.

 

Mikko_markkinoilla_7.5.2012

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo oli odotettu vieras, sillä monet vieraamme jäivät odottamaan hänen saapumistaan.

Mikko osoitti taas kerran mainiot poliitikontaitonsa, kun hän kertoi nykyhallituksen töpeksimisistä liikenneasioissa.

Haja-asutusalueiden syrjinnässä kansanedustaja Alatalo piti ihmeellisenä sitä, että omalle maalle ja omalla rahalla ei enää saisi rakentaa kotia.

Mikko Alatalo muistutti, että itselle rakennettu talo on aina parempi kuin rakennusliikkeiden minkkitarhamaisesti kyhäämät aikaansaannokset!

Kolmas Alatalon esille ottama kysymys oli tulonjaon epätasapaino. Epätasapaino heikkenisi edelleen, jos Kokoomuksen ajama kuntauudistus toteutettaisiin – haja-asutusalueilla kiinteistöjen ja asuntojen arvot romahtaisivat ja asutustaajamissa ne vastaavasti kohoaisivat siten, että ihmisillä ei olisi varaa hankkia asuntoja!

Puheensa lopuksi Alatalo peräsi pientä askelta taaksepäin, jotta Suomi voisi ottaa ison harppauksen eteenpäin. IT-huuma on elettyä aikaa ja nyt on aika panostaa metalliin sekä puuhun – vain ne voivat nostaa Suomen ylös!

 

Antti_ja_Mikko_7.5.2012

 

Suomen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Juva (vasemmalla) ja Mikko Alatalo pohtivat vakavina ratkaisuvaihtoehtoja Tampereen yhä heikentyvään taloudelliseen tilanteeseen.

 

Timo_ja_naiset_7.5.2012

 

Myös apulaispormestari Timo Hanhilahti ehti Keskustorille kuuntelemaan tamperelaisten huolia ja murheita.

Tässä Hanhilahden kanssa tamperelaisen huolia ja esityksiä kuuntelevat Arja Hirvenoja (vasemmalla) sekä Eva Back.

 

Oli tavallaan hälyttävää kuulla, että tieasiat ja niiden heikkous olivat monenkin tamperelaisen mielissä ykkösmurheita.Tilanne oli hälyttävä, sillä kyseessä on sentään suurkaupunki-Tampere eikä mikään haja-asutusalue!

Tiemurheiden esittäminen minulle saattoi olla yhteydessä sille, että nimikyltissäni todettiin asemani Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.

 

Pirkko Rantala...

...valitti, että kolmen kilometrin pituinen Niihamantie on todella heikossa kunnossa. Niihamassa sijaitsee 126 siirtolapuutarhamökkiä, joten kunnollisen tien tarve on huutava.

 

Raija Heikkilä...

...Kämmenmaankadulta Kämmenniemestä valitti, että alueen tielle kulkeutuu rakennustyömaiden autojen pyörissä kuraa ja se merkitsee kuran kuivuessa suurta pölyhaittaa asukkaille.

 

Toinen Raija Heikkilän mainitsema epäkohta oli minulle omakohtaisesti valitettavankin hyvin tuttu, sillä se oli tienrakentajien ylimitoitettujen kivi- ja kallioräjäytysten aiheuttamat vahingot omakotitaloille.

 

Ikean rakennustyömaan räjäytykset aiheuttivat alueemme omakotitaloille vaurioita, joita Tampereen kaupunki ei ole suostunut korvaamaan, vaikka meillä onkin Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistyksen allekirjoittama sopimus räjäytysvaurioiden korvaamisesta.

 

Myötäajattelen niitä kaikkia Koivistonkylän asukkaita, joita odottaa todellinen helvetti, jos Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamon sallitaan toteutua.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Keskustori, Tampereen Markkinat, Suomen Keskusta, Kämmenmaankatu, Niihamantie, Sara Hildenin taidemuseo, Jari Rajasalo, Arja Hirvenoja, Mikko Alatalo, Timo Hanhilahti, Eva Back, Johannes Jonov, Antti Juva,

MSL-Tampereen kuntaseminaarin esiintyjät esittivät paneelin päätteeksi rakentavat loppuyhteenvedot

Lauantai 25.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen helmikuun 16. päivä järjestämän kuntaseminaarin panelistien loppupuheenvuorot olivat rakentavat ja yhteistyötä tavoittelevat.


MSL-yleisoa

 

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna –auditorioon kokoontunut yleisö jaksoi seurata tilaisuutta aktiivisena yli kaksi ja puoli tuntia.

 

Yleisön herkeämätön osallistuminen oli paras kiitos tilaisuuden järjestäjille.


 

MSL-paneeli2

 

Kaikki alustajat sekä kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat paneelissa yleisökysymyksiin.

 

Loppupuheenvuoroissa esitettiin mm. seuraavaa:

 

Professori Arto Haveri teki osaltaan hyvän yhteenvedon, kun hän totesi, että oikealla tavalla toteutettu kuntauudistus tukee yhteiskuntakehitystä.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli muistutti, että on harhaa jos ajatellaan, ettei tarvitse tehdä mitään. Hän valitteli, että kuntien välinen sekä kuntien ja valtiovallan välinen kehitystyö katkesi kesällä ja nyt on aika alkaa rakentaa luottamusta uudelleen.

 

Tölli halusi vielä loppupuheenvuorossaan muistuttaa, että kuntien tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi ja se on ISO JUTTU!


Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kenenkään ei pidä käpertyä omiin oloihinsa.

 

Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala tiivisti, että tehdään yhteistyötä ja tehdään parempaa yhteistyötä!

 

Myös kansanedustaja Lea Mäkipää toivoi, että työtä tehtäisiin sulassa sovussa ja yhteisesti. Hän muistutti, että maan huoltovarmuus on turvattava. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan, oli Mäkipään lopputoteamus.

 


Timo_Hanhilahti_ja_MSL-tilaisuus

 

Kuntaseminaarin juontajalla apulaispormestari Timo Hanhilahdella oli mieluinen työ päättää MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari kiitoksiin.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana on helppo yhtyä Hanhilahden yleisölle sekä esiintyjille suuntaamiin kiitoksiin!


-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Haveri, Tapani Tölli, Juha Yli-Rajala, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää, Timo Hanhilahti, MSL-Tampere,

Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihin

Tiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.

 

Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi

 

Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja

 

Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.


 

Juha_Yli-Rajala

 

Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita.

Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.

 

Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.

 

Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.

 

Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.

 


Juha_Yli-Rajala__MSL-viiri

 

Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista.

"Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."

 

Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala.


Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.

 

Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala.  Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.

 

Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:

 

Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.

Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Juha Yli-Rajala, Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala, MSL, MSL-Tampere, kuntaseminaari, Suur-Tampere,

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:



img_1787.jpg

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.





Timo_Hanhilahti


Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.



MSL-paneeli16022012


Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.



Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Arto Haveri, Tapani Tölli, Juha Yli-Rajala, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää, Timo Hanhilahti, MSL, MSL-Tampere, Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry,

Hieno ja luottavainen tunnelma Paavo Väyrysen Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudessa

Tiistai 17.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen kunniaksi järjestetyn Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan ohjelma-annista.


Vaalijuhlahan järjestettiin Tampereen Yliopiston juhlasalissa sunnuntaina tammikuun 15. päivä ja tilaisuuteen osallistui lähes 650 kuulijaa.


Maakunnallisen vaalijuhlan alkamisaika oli klo 15.00, mutta tilaisuutta edeltänyt kahvitarjoilu aloitettiin jo tuntia aikaisemmin.


Kiersin kamerani kanssa juhlavieraiden joukossa kahvitilaisuuden aikana ja tässä muutama otos kamerakierrokseltani:



img_0754.jpg

Mikko Kärki Lempäälästä (vasemmalla) ja Markku Ylijoki Viljakkalasta ovat kokeneita kunnallisvaikuttajia ja heillä oli keskenään paljon mielenkiintoisia asioita käsiteltävänään.

Kärki on kunnanvaltuutettu Lempäälässä ja Ylijoki kaupunginvaltuutettuna Ylöjärvellä.



img_0756.jpg


Tamperelaiset Sylvia Remes (vasemmalla), Tuula Minkkinen ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen nauttivat kahvia ja voipullaa hyvillä mielin sekä odottivat juhlatilaisuuden alkamista.



img_0759.jpg


Hämeenkyrön kunnanvaltuutettu Jouni Ovaska ja SuPerin tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen.



img_0764.jpg


Lisää hämeenkyröläisiä – Jorma Rajakoski ja Pasi Alakomi. Pasi on tehnyt hyvän kaupan, sillä Väyryset-muki näyttää olevan kotiinviemisenä!

Pitää tässäkin kiittää Pasia, sillä ajoin autoni joulukuussa mökillä jäiselle sekä liukkaalle nurmikolle ja jouduin soittamaan Pasin vetämään Focukseni traktorilla takaisin "ihmisten ilmoille"!



img_0766.jpg


Etelärinteen tilan emäntä Raili Naskali Pirkkalasta yhdessä miehensä Pekka Naskalin kanssa.

Naskali Ky:n nahka-alan yritys on kaikille tuttu Kuninkaankatu 31:ssä Tampereella!




img_0765.jpg


Tapio Vaali, Pirjo Männistö ja Anne Kotti saivat koko juhlan ajan kääriä paketteihin Väyryset-mukia, Paavo Väyrysen kirjaa, hopealohta ja nalle-karhuja.



img_0768.jpg


Seija Alatalo ja Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti olivat hyvällä tuulella kuten aina.

Seija on helmikuun aikana nousemassa Tampereen kaupunginvaltuustoon Keskusta-ryhmän varaedustajaksi, sillä Muusa Kostilainen on muuttanut Helsinkiin.

Onnea Seijalle uuden luottamushenkilöaseman saavuttamisesta!


img_0769.jpg


Kansanedustaja Arto Pirttilahden eduskunta-avustaja Elina Sieppi Ylöjärveltä ja Jorma Kallio Vesilahdelta keskustelivat aivan varmasti Kokoomuksen suunnittelemasta kuntateurastushankkeesta!



img_0771.jpg


Viime eduskuntavaaleissa eduskunnasta vapaaehtoisesti luopunut hämeenkyröläinen maanviljelysneuvos Klaus Pentti on sitten viime näkemän kasvattanut tyylikkäät viikset.

Tässä maanviljelysneuvos on yhdessä vaimonsa Ullan kanssa.


img_0774.jpg

Ikaalisten vahvat Keskusta-vaikuttajat Matti Äijö (vasemmalla) ja Pauli Haapaniemi keskustelivat varmaan Ikaalisten asioista Paavo Väyrysen vaalijuhlan kahvitilaisuudessakin.



img_0819.jpg


Tämän jutun lopuksi vielä yksi kuva vaalijuhlan eturiviltä.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on saanut paikan Vuokko Väyrysen rinnalta.




Tässä siis muutamia otoksia Paavo Väyrysen maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudesta.

Väkeä oli paikalla 650 henkeä ja tähän heistä mahtui vain murto-osa.



Toivottavasti saamme järjestettäväksemme Tampereelle Väyrysen uuden vaalijuhlan ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Silloin pyrin olemaan ahkerampi kuvaaja!


-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikko Kärki, Markku Ylijoki, Tuula Minkkinen, Jouni Ovaska, Raija Moilanen, Jorma Rajakoski, Pasi Alakomi, Raili Naskali, Pirjo Männistö, Seija Alatalo, Matti Äijö, Pauli Haapaniemi, Arto Pirttilahti, Timo Hanhilahti, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen,

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

pict1552.jpg

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

pict1557.jpg

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 


pict1560.jpg

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 


pict1564.jpg

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 


pict1565.jpg

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 


pict1568.jpg

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 


pict1573.jpg

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 


pict1576.jpg

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkkahalli, Rajasalmen silta, Elovena, Haulitorni, Näsinneula,

Talvisotaooppera "Taipaleenjoki" esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla myös ensi kesänä - kannattaa mennä katsomaan!

Maanantai 7.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera Taipaleenjoki jatkuu Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä.

Näin on hyvä, sillä esitys jäi monilta viime kesänä näkemättä.

Olin viime kesänä katsomassa ennakkonäytöksen ja voin todeta, että esitys on kokemisen arvoinen.

Laadin kokemuksestani jutun näille sivuille 17.6.2010. Sen on tapani mukaan hieman pitkä, mutta uskallan liittää sen tämän kirjoituksen lopuksi.

Oopperan taiteellinen toteutus on samojen henkilöiden hoidossa kuin kantaesitysvuonna, mutta roolijaossa tulee tapahtumaan merkittävä muutos.

Yrjö Jylhän Kirsti-vaimoa esitti viime kesänä sopraano Helena Julkunen, mutta tänä vuonna sen esittää tunnettu sopraano Mari Palo!

Minulla on kuuluisesta sopraanosta mukava henkilökohtainen muisto.

Mari Palon Anita-äiti on vaimoni kotitalon naapuri ja nuoruudenystävä Kälviältä. Marin syntymän jälkeen saimme kutsun saapua katsomaan pientä vauvaa ja menimmekin Lohtajan Marinkaisissa sijaitsevaan Eero ja Anita Palon omakotitaloon tervehdyskäynnille.

Pikkuinen tuleva maankuulu sopraano tuhisi kapaloissaan tyytyväisenä ja oli autuaan tietämätön tulevasta urastaan.

Mainittakoon, että Kirsti Jylhää Taipaleenjoki-opperassa vuonna 2010 esittänyt Helena Juntunen sijoittui kolmanneksi Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukisassa v. 2005 ja tänä vuonna hänet korvaava Mari Palo sijoittui samassa laulukilpailussa toiseksi!

Suosittelen varaamaan liput jo nyt ensi kesän Talvisota-oopperaan. Harkitsen samaa itsekin, sillä olisi mukava nähdä Mari Palo hieman eri roolissa kuin näin hänet edellisellä kerralla!

Ensi kesän esitykset ajoittuvat 10...19.6 väliselle ajalla. Useat matkatoimistot järjestävät Ilmajoen Musiikkijuhlien eri tapahtumiin matkoja, joten käytännön ongelmia oopperanautinnolle ei ole.

Tässä juttuni, jonka julkaisin 17.6.2010 näillä palstoilla!

 

-----------------------------

 

 

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

 

 

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

 

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut Yrjö Jylhä, hänen vaimonsa Kirsti Jylhä sekä Taipaleenjoella neuvostojoukkojen puolella taistellut venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski.  

 

Jylhää esittää bassobaritoni Juha Kotilainen, Kirsti Jylhää sopraano Helena Juntunen ja Dolmatovskia tenori Jyrki Anttila.

 

Ilmajoen Musiikkijuhlien maisemaan kuuluu näyttämön takana virtaava Kyrönjoki. Tämän vuoden ooppera-esityksessä se esittää luontevasti Taipaleenjokea. Suomalaisten asemat ovat näyttämönä ja neuvostojoukot tulittavat suomalaisten asemia joen vastakkaiselta rannalta. Aseiden rätinä ja erilaiset räjähdykset luovat todellisen sodan tunnun.

 

Esitys kuvaa hyvin sitä peräänantamatonta taistelua, jossa suomalaiset joukot onnistuivat Talvisodan Taipaleessa.  Neuvostojoukot yrittivät lannistaa puolustajaa, mutta eivät onnistuneet.

 

Panu Rajalan libretto pysyy uskollisena Taipaleen taisteluiden tapahtumille sekä Jylhän runoudelle.  

 

Rajala on yhdistänyt onnistuneesti ne mm. kohtauksessa, jossa esitetään "Kaivo"-runon tapahtumia. Maaliskuun 10. päivänä 1940 Jylhän joukkoihin kuulunut Virroilta syntyisin ollut sotamies Erkki Kujala kaatui Kirvesmäen takalohkolla sijainneen kaivon äärelle. Kaivon tapahtumista on vaikuttavia katkelmia Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Korsun yllä tykkien soi jyry, kaivotietä

                      pyyhkii lumipyry päivin ja öin, ja

                      polun päässä kaivon partaalla on verta

jäässä. Kaivon luona luoti tapas monta

liian janoista ja maltitonta."

 

Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa Kirstin kirjeenvaihto sodan ajoilta on vasta nyt tullut arkistossa nähtäville. Panu Rajala on kirjeenvaihdon perusteella pystynyt merkittävästi täydentämään Jylhän sisintä ja hänen suhdettaan kotirintamalla olleeseen vaimoonsa.

 

Kirsti Jylhä eli sodan aikana väkevästi. Hän viihtyi taiteilijapiireissä, vaikka ei varsinainen taiteilija itse ollutkaan. Kirsti Jylhä maksoi elämästään kovan hinnan - hän kuoli syfilikseen.

 

Kiitokset Rajalalle merkittävästä kulttuurihistoriallisesta työstä - Jylhän henkilökuva täydentyy Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa välisen kirjeenvaihdon ansiosta paljon!

 

Rajala on onnistuneesti sijoittanut oopperaan Vapaussodan tapahtumia ja myös Sillanpään "Marssilaulu" on saanut oman osuutensa oopperaan.

 

Taipaleenjoen itärannalla kävi sotaansa neuvostorunoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän ei milloinkaan todellisuudessa tavannut Yrjö Jylhää - ensimmäinen kahden Taipaleenjoen runoilijan kohtaaminen tapahtuu vasta Ilmajoen Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Dolmatovski oli runoilijana herkkä. Dolmatovskia esittävä Jyrki Anttila kertoo, että herkkyys tuli esille hänen runoteksteissään, joissa hän muisteli sota-aikana kokemiaan asioita.

 

Taipaleenjoki-esitys on vaikuttava kokemus.

 

Tunnen Taipaleenjoen taistelumaastot hyvin, sillä olen käynyt siellä useasti. En ole kuitenkaan niin hyvä Taipaleenjoen taistelumaastojen tuntija kuin Teuvo Viskari Orivedeltä. Istuimme Viskarin kanssa näytöksessä melkein rinnakkain ja hän kertoi taisteluiden tapahtuneen osin kotitilansa mailla. Viskarin tila sijaitsee Taipaleenjoelta n. viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tilan peltoja on Mustajoen partaalla ja myös Taipaleen eräs kuuluisa bunkkeri - Niittykasematti - sijaitsee Viskarin mailla.

 

Ennakkonäytöksen yleisö palkitsi esityksen pitkillä suosionosoituksilla ja esiintyjät kutsuttiin lavalle monta kertaa. Lopuksi yleisö nousi seisaalleen ja aplodien jatkuessa antoi tunnustuksensa hienolle esitykselle.

 

Jylhä toteaa yhdessä Dolmatovskin kanssa, että me elämme vielä!

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Me elämme vielä! Me elämme vielä!

                      Me elämme vielä! Me tapaamme sodan

                      jälkeen illalla kello kuusi!"

 

Kerrassaan mainio esitys!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Taipaleenjoki, Talvisotaooppera Taipaleenjoki, Ilmajoen Musiikkijuhlat, Mari Palo, Panu Rajala, Ilkka Kuusisto, Juha Kotilainen, Jyrki Anttila, Yrjö Jylhä, Kirsti Jylhä,

Hymykampanja Venäjän puoleisella Niiralan raja-asemalla on tehonnut

Sunnuntai 18.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Niiralan raja-asema on perinteisesti ollut huonossa maineessa Venäjälle matkaavien suomalaisten keskuudessa.

 

Niiralassa venäläiset rajavartijat ovat nöyryyttäneet matkaajia epäystävällisellä käytöksellään. Niiralaa on rajanylityspaikkana alettu karttamaan.

 

Niiralan huono maine on kiirinyt myös venäläisten rajaviranomaisten korviin ja muutoksen tuulet on pantu tuulemaan.

 

Ihmeellistä, että muutos on myös tapahtunut.

 

Niiralan raja-aseman venäläiset rajavartijat panostavat nyt palvelunsa kehittämiseen.  Saimme asiasta omakohtaista kokemusta, kun matkasimme 27 hengen seurueella Niiralan kautta Laatokan Karjalaan ja takaisin.

 

Tullimuodollisuudet Suomen ja Venäjän tulleissa kestivät menomatkalla yhteensä alle tunnin ja takaisin tultaessa sama juttu - uskomatonta!

 

Venäläiset tullivirkailijat jopa hymyilivät, kun he suorittivat passientarkastusta bussissa - raja-aseman kopissa tapahtuva viisumien ja passien tarkastaminen ovat toki tänäänkin niin vakavia asioita, että silloin ei passaa hymyillä.

 

On hyvä asia, että rajamuodollisuudet saadaan entistä sujuvimmiksi Suomen ja Venäjän rajalla. Se on omiaan nostamaan Venäjän mainetta matkailumaana.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Niirala, Niiralan raja-asema, Värtsilä, Tohmajärvi, Venäjä, Venäjän tulli, Laatokan Karjala

Kesäteatterit ovat teatteria parhaimmillaan, mutta ne ovat paljon enemmänkin

Keskiviikko 14.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Kesäteatteriesitykset ovat kiivaimmillaan. Tuhannet suomalaiset vierailevat kesäteattereiden katsomoissa näinä päivinä.

 

Sain olla katsojana Viljakkalassa Teatteri Wimman esityksessä tiistaina 13.7.2010.

 

Teatteri Wimman esitys oli nimeltään "Mooses Viinanen ja mahvian miehet".

 

Esityksen käsikirjoittaja on Raimo Suuronen, sen ohjasi...

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Ylöjärvi, Viljakkalan Teatteriyhdistys Wimma ry, Wimma, Mooses Viinanen, Mooses Viinanen ja mahvian miehet, Juha-Matti Ala-Laurila, Hanna Rajakoski- Tamminen, Juuso Gren, Niina Siewert, Jari Hiltunen,

Vanhemmat kirjoitukset »