Valkosipulin sadonkorjuuaika lähestyy!

Maanantai 10.7.2023 - -Esko Erkkilä-

Valkosipulin viljelyala on meillä nyt poikkeuksellisen pieni ja syynä on viime syksynä vallinnut siemenpula.

 

Olemme perinteisesti hankkineet valkosipulin siemensipuleita Virosta Tallinnan Jaama-torilta tai kesäisin Venäjän matkoillamme. 

 

Viime syksynä ei ollut matkaa Tallinnaan ja Venäjällekään ei ollut mahdollista matkustaa – oli siis tukeuduttava omaan siemensipulikantaan ja se oli hyvin rajallinen.

 

 

 

Valkosipulit ovat sinällään kasvaneet hyvin, sillä huolehdimme kuivana kautena sadetuksesta.

************************

 

Sain eilen perattua rikkakasvit valkosipulimaalta ja nyt saamme odottaa jonkin aikaa, jotta pääsemme valkosipuleiden sadonkorjuuseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tanhuava valtiovarainministeri

Sunnuntai 24.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Viime elokuussa ilmestyi Pekka Perttulan kirjoittama kirja Ahti Pekkalasta; ”Ahti Pekkala – poliitikko ja valtiovarainministeri”.

 

Ahti Pekkala toimi valtiovarainministerinä 1979 – 1986 ja tuohon aikaan liittyy ainoa henkilökohtainen muistelukseni tuosta perin suositusta kirstunvartijasta – kas näin:

 

***

 

Olin menossa samalla laivalla Ahti Pekkalan kanssa tuolloin Neuvostoliittoon kuuluneeseen Viroon; tarkkaa ajankohtaa en muista.

 

Ahti Pekkala oli matkalla yksityishenkilönä, sillä tuolloin hän kuului Haapavedeltä kotoisin olevaan tanhuporukkaan, joka oli matkalla esiintymään Virossa.

 

Tuolloin tullimuodollisuudet Tallinnan satamassa kestivät ikuisuuden, sillä mekin saimme jonottaa maahanpääsyä Tallinnan satamassa lähes kolme tuntia!

 

Haapaveden tanhuporukka jonotti viereisessä jonossa maahanpääsyä ja niin myös silloinen valtiovarainministerimme!

 

Ihailimme Ahti Pekkalan kärsivällisyyttä, sillä hän ei pienimmässäkään määrin käyttänyt valtiollista asemaansa maahanpääsynsä vauhdittamiseksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri odotti tavallisen kansan joukossa kolme tuntia!

Sunnuntai 25.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Viron 100-vuotisjuhlia.

 

 

Olen vieraillut Virossa kymmeniä kertoja ja eräs mielenkiintoisimmista on se matka, jolla sain olla mukana jo Neuvostoliiton aikana.

 

 

Matka tapahtui joskus 1980-luvun alkuvaiheen tietämillä.

 

 

Suomen valtiovarainministerinä oli silloin Ahti Pekkala, joka oli mukana samalla laivamatkalla vaimonsa Liisan kanssa.

 

 

Viro eli synkkää Neuvostoliiton miehitysvallan aikaa ja Puna-armeijan sotilaat vartioivat Tallinnassa rynnäkkökivääreillä varustettuina Geog Ots-laivaa, jotta mitään odottamatonta ei päässyt tapahtumaan.

 

 

Pelotti.

 

 

Ahti Pekkala oli ”istuva” valtiovarainministeri, mutta tällöin hän oli liikkeellä siviilimiehenä ja taisi olla matkassa Haapaveden kansantanhuryhmän jäsenenä.

 

 

Jonotimme Tallinnan satamassa kolme tuntia pääsyä tullitarkastukseen ja seurasin, kun valtiovarainministeri Pekkala seurueineen jonotti viereisellä kaistalla pääsyä tullitarkastukseen.

 

 

Oli ihailtavaa seurata, että miten valtiovarainministeri suhtautui samaan kohtaloon kuin me eli kolmen tunnin jonottamiseen tullitarkastusta odottamassa.

 

 

 

*******************

 

 

Nykyään saamme kulkea Viron tullin läpi Tallinnassa kävelyvauhtia, mutta on hyvä muistaa, että Neuvostomiehityksen aikana tilanne oli tyystin toinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Balti Jaama Turg on Tallinnan uusin nähtävyys

Tiistai 10.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Tallinnan Rautatieaseman vierellä sijainnut Balti Jaama Turg on läpikäynyt täydellisen muodonmuutoksen ja siitä on hetkessä muodostunut Tallinnan uusin nähtävyys.

 

 

 

Tapaan aina Tallinnassa käydessäni poiketa Jaama torilla ja niin tein myös 23.9.2017 – en ollut uskoa silmiäni, vaikka minulla olikin jonkinlainen etukäteistieto.

 

 

 

 

 

Torirakennus – kyseessä on todella rakennus – on nähtävyys jo sinänsä.

 

 

Rakennuskokonaisuus on maksanut 24 milj. euroa ja sen on suunnitellut virolainen KOKO-arkkitehtitoimisto.  Tallinnan Lentosatama eli Lennusadam - jossa olen saanut vierailla monesti - on saman arkkitehtitoimiston suunnittelema.

 

 

 

 

 

Tässä Balti Jaama Turg´n aukioloajat eli suomalaismatkaajille ne ovat riittävät.

 

E = maanantai, L = lauantai ja P = sunnuntai.

 

 

 

Tässä pieni kuvakierros näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luomumyymäläkin oli ja…

 

 

 

 

 

…siellä myytävätkin tuotteet olivat ”taattua luomua” – hintoja oli rukattu rajusti alaspäin ja tuotteiden laatu kelvotonta – ei innostanut ostamaan!

 

 

 

 

 

Entisen rähjäisen venäläistorin paikalla on nyt kolmikerroksinen ostosparatiisi.

 

 

 

 

 

Kolmannessa kerroksessa on vaatekauppoja ja olen kuullut, että varsinkin naisväki viihtyy siellä hyvin.

 

 

 

 

 

Minulle jäi se kuva, että torin entinen mukava henki on pystytty säilyttämään – tulen poikkeamaan toistekin ja toivottelen Balti Jaama Turg´lle mitä parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"TALLINN" - kyltti Tallinnan satamassa on yhä entisensä

Maanantai 10.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Jokainen Tallinnassa käynyt muistaa tämän nimikyltin, joka toivottaa Tallinnaan saapuneet laivamatkustajat tervetulleiksi Viron pääkaupunkiin.

 

 

 

Nimikyltin muoto on säilynyt samana vuosikymmenten saatossa vaikka olosuhteet ovatkin Tallinnassa muuttuneet rajusti

 

 

Arvostan, että nimikyltin kirjasinmuoto on pysynyt samana ja sitä eivät ole päässeet runtelemaan kaikenmaailman konsultit.

 

 

Pääsin ensimmäisen kerran käymään Tallinnassa vuonna 1983 ja osaan päätellä ajankohdan siitä, että Juri Andropov oli silloin NKP:n pääsihteeri.

 

 

Andropov toimi NKP:n pääsihteerinä 2.11.1982 – 9.2.1984 ja kun käyntini Virossa tapahtui kesällä, on ajankohta helppo päätellä.

 

 

Jo vuonna 1983 nuo samat kirjaimet olivat Tallinnan sataman seinässä, joten noilla kirjaimilla on minulle ja varmaan monelle muullekin suuri tunnearvo.

 

 

Vuonna 1983 Viro eli tiukkaa neuvostomiehityksen aikaa ja siitä kertoi mm. meille Georg Ots-laivalla saapuneille se, että laivanpartaalla maahantuloa ja myös maasta poistumista valvoivat konepistoolein varustetut puna-armeijan sotilaat.

 

 

Laivan saapuessa Tallinnaan näimme sydämellisiä tervetulotoivotuksia, kun miehitysikeen alla olleet virolaiset tervehtivät saapuneita.

 

 

Vastaavasti laivan lähtiessä kohti Suomea saimme nähdä surun, ikävän ja pelon täyttämiä jäähyväisten hetkiä, kun Viroon jääneet virolaiset jättivät helliä jäähyväisiä niille sukulaisilleen ja tuttavilleen, jotka pääsivät palaamaan vapaaseen yhteiskuntaan.

 

 

Vuonna 1983 tullimuodollisuudet ja passintarkastukset saattoivat hyvinkin kestää kolme tuntia ja voin vakuuttaa, että odottaminen oli kova kokemus.

 

 

Kävin Tallinnassa neuvosmiehityksen aikana puolenkymmenkunta kertaa ja jokaiseen käyntiin sisältyi seikkailun aineksia.

 

 

Ehkä joistain tapauksista voisi joskus kertoa tälläkin saitilla – aika näyttää!

 

 

Niin, tuo tämän jutun kuva on kuvattu 5.7.2017, kun sain taas kerran saapua laivalla Tallinnaan – nyt kyseessä oli ns. kyröläismatka ja matkamme suuntautui tällä kerralla Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Borin Jeltsin sai kuusi vuotta kuolemansa jälkeen työtään kunnioittavan muistoreliefin Tallinnaan

Tiistai 10.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tapaan Tallinnassa käydessäni tehdä kävelyretken Rautatieaseman kautta Toompeanmäelle ja sieltä takaisin keskustaan.

 

 

 

 

 

Rautatieaseman takana sijaitsevan Toompeanpuiston viereltä nousee portaat Toompeanmäelle ja portaiden lähtöpaikan vierellä muurissa sijaitsee…

 

 

 

 

…merkittävä muistoreliefi.

 

 

 

 

Reliefissä on kuvattuna Venäjän ensimmäinen presidentti Boris Jeltsin.

 

 

Vapaasti suomennettuna reliefissä todetaan jotenkin näin:

 

 

Venäjän ensimmäisen presidentin Boris Jetsinin kunniaksi hänen panostuksestaan rauhanomaisen Viron itsenäisyyden palauttamisessa vuosina 1990 – 1991.

 

Kuten reliefin tekstissä todetaan, on se paljastettu elokuussa 2013 eli kuusi vuotta sen jälkeen, kun presidentti Jetsin kuoli.

 

Reliefin paljastustilaisuudessa olivat läsnä mm. Viron entinen presidentti Arnold Ryytel ja Viron entinen parlamentin puhemies Ene Ergma.

 

Merkittävää tilaisuudessa oli, että paikalla oli Boris Jeltsinin leski Naida Jeltsina, joka solmi avioliiton Boris Jeltsinin kanssa vuonna 1956.

 

 

Kannustan Tallinnassa vierailevia suomalaisia tutustumaan tähän merkittävään muistoreliefiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kas sul on pilet ostetud?

Tiistai 13.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva lause on tuttu niille, jotka matkustavat Tallinnassa julkisilla liikennevälineillä ja se kuuluu vapaasti suomennettuna ”Kai sinulla on matkalippu ostettuna?”

 

 

 

 

Jos matkalippua ei ole ostettuna ja tarkastaja sattuu tulemaan paikalle, niin tarkastusmaksu on 40,00 euroa.

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Jos Tallinnassa on vaikkapa päivän, niin kannattaa ostaa matkakortti kahdella eurolla, johon voi ladata haluamansa summan, jotta voi vapaasti käyttää bussia, raitiovaunuja ja trolleibusseja.

 

 

Yhden päivän tai oikeammin 24 tunnin ”ajo-oikeus” maksaa 3,00 euroa eli matkakortin hankinnan huomioiden vuorokauden matkat maksavat viisi euroa.

 

 

Kolmen vuorokauden (72 tuntia) lippu maksaa 5,00 euroa ja viiden vuorokauden (120 tuntia) lippu 6,00 euroa.

Matkakortilla saa matkustaa julkisilla liikennevälineillä ostamansa ajan aikana rajattomasti!

Matkakortti kannattaa laittaa Tallinnasta paluun jälkeen varmaan paikkaan ja ottaa se mukaan seuraavalle Tallinnan-käynnille, jotta voi siellä esimerkiksi R-kirjassa ladata sille taas rahaa joko päiväksi, kolmeksi päiväksi tai viideksi päiväksi.

 

 

 

 

 

Liikennevälineissä on ovensuussa lukijalaite, jonka edessä matkalippua vilauttamalla sähköinen järjestelmä kuittaa vihreää valoa vilkauttaen, että matka on maksettu!

Lukijalaite lukee matkakortin tiedot tehokkaasti, sillä katselin, kun joku nainen heilautti laukkuaan lukijalaitteen suuntaan ja vihreää vilkkui!

Luin jostain, että liikennevälineen kääntöpaikalta lähdettäessä matkakorttia pitää käyttää lukijalaitteessa, jotta paluumatkalla ei tule mahdollisten tarkastajien kanssa ongelmia.

 

 

 

 

 

 

Toki matkansa voi maksaa myös käteisellä, kun maksaa kuljettajan selän takana olevaan ”kuppiin” 1,60 euroa, mutta jo kahden matkan tekeminen tulee halvemmaksi kolmen euron päivälipun hankkimisella.

Käteisellä kertalipun maksettaessa toivotaan tasarahaa ja suurin seteli, joka käteisellä maksettaessa hyväksytään, on 10,00 euroa.

 

 

 

 

 

 

Osa raitiovaunuista on laadukkaita, mutta vanhimmat tuntuvat ainakin talvisaikaan huterilta ja kylmiltä.

 

 

 

Hyvää matkaa, mutta…

 

 

…kas sul on pilet ostetud?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pari muistelusta neuvostoajan Tallinnasta

Maanantai 12.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Varmaan meillä lähes kaikilla on omakohtaisia muistoja siitä ajasta, kun Virossa oli neuvostomiehitys.

 

 

Tässä pari pientä muistelusta – muistelukset tulivat mieleeni, kun edellisviikolla vierailin Rouvan kanssa Tallinnassa kolmipäiväisellä omatoimimatkalla.

 

 

************

 

 

Elettiin Juri Andropovin lyhyeksi jäänyttä aikaa (12.11.1982 – 9.2.1984) Neuvostoliiton johtajana eli virallisesti NKP:n pääsihteerinä.

 

 

Olimme Rouvan kanssa Agrologien Liiton Viroon suuntautuneella ”opintomatkalla” ja samalla laivalla – Georg Ots – oli mukana myös silloinen Suomen valtiovarainministeri Ahti Pekkala.

 

 

Ahti Pekkala oli kotiseutunsa Haapaveden tanhuporukan mukana käymässä Virossa.

 

 

Pekkala oli matkalla siis yksityishenkilönä ja seurasin viereisestä jonosta, kun Pekkala meidän muiden mukana odotti kolme tuntia Tallinnan satamassa tullitarkastusta.

 

 

Nykypäivänä on käsittämätöntä, että Tallinnan satamassa 1980-luvun alkupuolella jouduttiin odottamaan Viron (=Neuvostoliiton) tullissa maahanpääsyä kolme tuntia!

 

 

*******************

 

 

Toinen nyt kertomani muistelus liittyy Tallinnan vanhassa kaupungissa Raatihuoneentorilla sijaitsevaan Vana Toomas –ravintolaan.

 

 

 

 

Kyse oli varmaan samaisesta agrologien matkasta, kun Rouvan kanssa pyrimme sisään Vana Toomakseen.

 

 

Keräsin taskujeni pohjalta ison joukon ruplia ja kopeekkoja, jotka annoin portsarille.

 

 

Arvioin kolikkojen painon ja lukumäärän perusteella, että summa kelpaisi sisäänpäänsyyn.

 

 

Portsari vatkasi rahoja kourastaan toiseen ja sanoi:

”Onpa pieni pääsylippu”,...

...mutta päästi kuitenkin meidät sisään.

 

 

Jotain piti tietenkin ostaa ravintolassa ja pyysin perinteisen ”vodka-sprite”, joka siihen maailmanaikaan oli kaikkialla tunnettu coctail.

 

 

”Vodka-sprite” tuli ja tuli myös lasku, jossa oli kertakaikkiaan huomioitu se, että maksamani ”pääsylippuhinta” oli liian vaatimaton!

 

 

 

**************  

 

 

Neuvostoliiton aikainen Tallinna oli edullinen paikka esimerkiksi asiakasyritystemme myyntimiesten palkkiomatkojen kohteena.

 

 

Myyntikilpailu, jossa palkintona oli viikonloppumatka Tallinnaan, tuotti aina hyviä myyntituloksia!

 

 

Siltäkin saralta on mielessä monia ikimuistoisia juttuja, mutta jääköön ne nyt toiseen kertaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikään ei ole enää entisensä!

Sunnuntai 11.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tavannut Tallinnassa käydessäni poiketa aamuisin rautatieaseman baarissa ja tilata siellä ”dolman” eli viinirypälelehteen käärityn lihamurekkeen sekä tumman Sakun.

 

 

Yritin samaa myös viime perjantai-aamuna, mutta petyin, sillä entisestä baarista ei ollut tietoakaan.

 

 

Virossa kaikenlaisten alkoholijuomien tarjoilu on ollut kiellettyä ennen aamukymmentä, mutta rautatieaseman baarissa tummaa Sakua on saanut heti aamutuimaan.

 

 

 

 

 

 

Nyt rautatieaseman baari on muutettu nykyaikaiseksi Statoilin ”tusinapaikaksi”, josta kaikki neukkulan ja myös Viron alkuperäinen tunnelma on kadotettu.

 

 

 

Pärjään toki ilman aamuisin tarjottavaa tummaa Sakua, mutta paikallisen baarin muuttaminen globaalin konseptin mukaan toimivaksi nuorisopaikaksi on eräs niitti sille aikakaudelle, joka muistutti meille Viroon matkustaneille matkaajille siitä Virosta, jota jäämme kaipaamaan.

 

 

Kepeät mullat sille baarille Tallinnan rautatieasemalla, josta ennen aamukymmentä sai tummaa Sakua ja dolmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 1944 taistelut Suomenlahden etelä- ja pohjoispuolella

Sunnuntai 20.9.2015 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa on liian vähän käsitelty Suomen itsenäisyyden säilyttämisen kannalta niitä taisteluja, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät menestyksekkäästi Neuvostoliiton puna-armeijaa vastaa Viron maaperällä vuonna 1944.

 

 

 

 

 

 

Saarenmaan Museossa Kuressaaren Piispanlinnassa on kartta, jonka avulla on hyvä palauttaa mieliin ne taistelut, joita saksalaiset ja virolaiset kävivät Neuvostoliittoa vastaan Viron maaperällä.

 

 

Viron maaperällä saksalaisten ja virolaisten taistelut vuonna 1944 pitää nähdä osana sitä taistelua, jolla varmistettiin Suomen itsenäisyys.

 

 

Yritän seuraavassa tehdä amatöörisotahistorioitsijan yhteenvedon niistä Neuvostoliittoa vastaan käydyistä taisteluista, joita käytiin Suomenlahden molemmin puolin vuonna 1944:

 

 

• 2.2.1944 alkoivat taistelut Narvan kaupungista ja ne päättyivät Saksan torjuntavoittoon 10.8.1944

 

• Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksensä Suomea vastaan Karjalan Kannaksella 9.6.1944

 

• Viipuri menetettiin 20.6.1944

 

• Tali-Ihantalan voitokkaat taistelut käytiin 25.6 – 9.7.1944

 

• Neuvostoliitto valloitti Narvan 26.7.1944

 

• Sinimäkien taistelut – joita kutsutaan myös Tannenbergin Linjan taisteluiksi – käytiin 25.7 – 10.8.1944. Sinimäkien taistelut varmistivat, että Neuvostoliitto ei pystynyt saamaan Karjalan Kannaksella taistelluita suomalaisjoukkoja jättiläismäiseen mottiin

 

• 9.9.1944 suomalaiset lopettivat tulituksen Neuvostoliittoa vastaan

 

• 10.9.1944 neuvostoliittolaiset lopettivat tulituksen Suomea vastaan

 

• 26.9.1944 Neuvostoliitto miehitti manner-Viron

• 29.9.1944 Neuvostoliitto miehitti Virossa Kuivastun ja taisteluiden kärki siirtyi Saarenmaalle
  

 

• 7.10.1944 Neuvostoliitto miehitti Kuressaaren

 

• 8.10.1944 Saarenmaalla käytiin Tehumardin taistelu

 

• Tehumardin taistelun jälkeen Puna-armeija miehitti koko Viron

 

 

Aikajanatapahtumista voidaan todeta, että mies- ja kalustoylivoiman omaavalta Neuvostoliitolta kului aikaa yli kymmenen kuukautta, jotta se pystyi miehittämään Viron.

 

 

Oleellista on havaita, että saksalaisten ja virolaisten taistelu Viron maaperällä Neuvostoliittoa vastaan merkitsi, että Puna-armeija ei pystynyt Tallinnasta Suomeen tapahtuvalla maihinnousulla saattamaan Karjalan Kannaksella taistelleita suomalaisia jättiläismottiin.

 

 

Tästä syystä meidän suomalaisten on syytä antaa suuri tunnustus niille saksalaisille ja virolaisille, jotka taistelivat Sinimäillä neuvostojoukkoja vastaan ja estivät yhteisen vihollisen nopean etenemisen Tallinnaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museokaivoksessa näkee, että miten palavaa kiveä on ennen louhittu

Perjantai 31.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaalla sijaitseva Kohtla-Järven kaupunki on Viron neljänneksi suurin kaupunki – se käy kovaa kilpaa Pärnun kanssa Viron neljänneksi suurimman kaupungin maineesta.

 

Kaupunki on perustettu vuonna 1946, kun alueen kaivosmieslähiöt yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Asukkaita kaupungissa on n. 45.000.

 

 

 

 

 

Kaupungissa sijaitseva Kohtlan Kaivospuisto on suosittu turistikohde.

 

Kaivos oli toiminnassa vuoteen 2001 saakka ja sen jälkeen osa kaivoksesta on muutettu kaivosmuseoksi.

 

 

 

Kohtla Kaevandus tuotti palavaa kiveä Viron energiamarkkinoille.

 

Palava kivi esiintyy Suomenlahden eteläpuolella hyvin lähellä pintaa, sillä Kohtlassakin maan alle tarvitsee mennä ainoastaan n. 8 - 10 metriä.

Palava kivi on kivihiilen tapaan maan uumenissa miljoonien vuosien aikana orgaanisesta aineksesta syntynyt öljyliuske.

 

Öljyliusketta eli palavaa kiveä esiintyy Viron lisäksi mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Brasiliass ja Venäjällä.

 

 

Olen vieraillut kahdesti Kohtlan kaivosmuseossa – viimeisimmän kerran kesällä 2014 ja tämän jutun kuvat ovatkin viime kesän matkaltamme.

 

 

 

 

 

 

Kaivoskierroksella pääoppaana toimii inkeriläissyntyinen Aarne, mutta ryhmämme oli viime kesänä niin suuri, että en päässyt Aarnen johtamaan ryhmään.

 

 

 

 

 

 

Saimme oppaaksemme nuoremman miehen (keskellä) ja hänen vironkielisen opastuksensa tulkkasi meille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki (oikealla) – hyvin tulkkasikin!

 

 

 

Muutamia kuvia maanalaisen kävelymatkamme varrelta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Kaivokseen tutustumisemme huippukohta – tai kauhunkohta – oli se, kun matkasimme maan uumenissa pätkän sillä junalla, jolla kaivosmiehiä aikoinaan kuljetettiin louhintapaikalle.

 

Vaunut ovat vain hieman yli metrin korkuisia, joten niihin asettautuminen oli haastavaa. Kuljimme ahtaissa vaunuissa vain muutaman sadan metrin pituisen pätkän, mutta kaivoksen ollessa toiminnassa kaivosmiesten junamatka saattoi olla jopa kuusi kilometriä pitkä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

 

 

Kaivoskierroksen jälkeen palautimme kypärät, suojatakit sekä valaisimet varastoon odottamaan seuraavia vieraita.

 

*************

Tässä vielä kartta, josta ilmenee kaivoksen sijainti ja palavan kiven esiintymän laajuus Suomenlahden rannalla sekä lähellä Sillamäen kaupunkia – matkaa Tallinnaan on n. 135 kilometriä.

Karttakuvan alareunassa näkyy Peipsjärvi ja oikeassa reunassa Narva sekä oikeassa yläkulmassa pala Venäjää.

 

 

 

 

 

 

On enemmän kuin luonnollista, että EU on tukenut Kohtla Kaevanduspark-Museeumin rakentamista.

 

 

 

Kun ajatte Tallinnasta Narvaan tai Narvasta Tallinnaan, niin poiketkaapas Kohtlan kaivosmuseolla; se on avoinna vuoden ympäri, mutta tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lembit-sukellusvene on Tallinnan Lentosatamamuseon pääkohde

Perjantai 4.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Lentosatama on eräs Tallinnan turistinähtävyyksistä.

 

 

 

 

 

Lentosatama – viroksi Lennusadam – sijaitsee vajaan puolen tunnin kävelymatkan päässä Tallinnan matkustajasatamasta ja sen osoite on Vesilennuki 6.

Lentosatamaan on puolen tunnin kävelymatka myös vaikkapa Viru-aukiolta.

 

Lentosataman vironkielinen nimi ja katuosoite kertovat, että sillä on ainakin joskus ollut yhteyksiä vesitasolentokoneisiin. 

 

 

Näin onkin, sillä museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

 

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

 

Lentosatamamuseon entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

 

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä siis myös Suomeen.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

 

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

Lembit-sukellusvene on Lentosataman merkittävin museoesine.

 

Pääsimme tutustumaan siihen perusteellisesti maaliskuisen kylpylämatkamme yhteydessä.

 

Seuraavassa kuvakavalkadi Lembit-sukellusveneen sisätiloista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsin hetkeksi istahtamaan Lembit-sukellusveneen ruorin äärelle!

 

 

Tallinnan Lentosatama on jo nähtävyys sinänsä ja kun siellä käy, on luonnollista, että poikkeaa myös Lembit-sukellusveneen sisätiloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toisenlainen aamu Tallinnassa

Maanantai 30.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pääsen muutaman kerran vuodessa käymään Tallinnassa erilaisten porukoiden kanssa.

 

Minulla on periaatteena, että ulkomaille ei ole koskaan tultu yksinomaan nukkumaan ja sen vuoksi tapaankin aina aamuisin ennen hotellin aamupalaa lähteä tutkailemaan kaupunkia – tätä periaatettani noudatan myös Tallinnassa.

 

Saattaa olla, että olen Tallinnan aamuinani jämähtänyt vanhoihin kuvioihin, sillä tapaan siellä aamutuimaan käydä Tallinnan rautatieasemalla sijaitsevassa 24 h auki olevassa kansankuppilassa.

 

 

Kuppila sijaitsee ”Balti jaam” ´lla eli Tallinnan rautatieasemalla.

 

 

 

Kävelin Hotelli Virusta Balti jaam´n kuppilaan viimeksi aamulla 5.12.2013.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vakuutan, että hieman aamu-seitsemän jälkeen kantakuppilassani on sellaista elämää, että sitä on nautinto katsella!

 

Näkeehän päivällä Tallinnan vanhassa kaupungissakin elämää, mutta rautatieaseman kuppilassa näkee aamutuimaan hieman erilaista menoa kuin vanhassa kaupungissa!

 

 

***********

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaama torilla poikkeamisesta jää aina mukava tunnelma ja sitä edesauttaa se toivotus, jolla toivotetaan vierailemaan torilla toistekin eli

 

 

Külastage meid jälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tallinnassa julkinen liikenne on edullista

Sunnuntai 8.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Tämän vuoden alusta alkaen Tallinnan asukkaat ovat saaneet matkustaa ilmaiseksi linja-autoissa, raitiovaunuissa ja johdinautoissa.

 

Etu ei koske esim. suomalaisia matkailijoita, mutta julkisilla liikennevälineillä matkustaminen Tallinnassa on edullista myös meille.

 

Perehdyin asiaan joulukuun alussa, kun olin käymässä Tallinnassa.

 

 

 

 

Kuljen Tallinnassa tavallisesti kävellen, mutta aina joskus matkustan raitiovaunulla.

 

Kulkeminen Tallinnassa raitiovaunulla on eksymisvaaran suhteen ”turvallista”, sillä kaikki raitovaunulinjat palaavat aina Virun eteen – kannattaa vain istua vaunussa kääntöpaikalla ja odottaa vaunun paluumatkan alkamista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Määräajoiksi myytävien matkalippujen hinnat selvittelin Tallinnan rautatieasemalla sijaitsevalta R-kioskilta.

 

Tallinnassa on joukkoliikenteessä käytössä älykortti ja se pitää aina hankkia, jos haluaa ostaa matkustusoikeuden esim. yhdeksi, kolmeksi tai viideksi päiväksi.

Älykortteja on myytävänä kaikilla R-kioskeilla sekä mm. seuraavissa paikoissa: posteissa, Maxima-, Prisma-, Selver-ketjun kaupoissa ja Stockmannilla.

Älykortti maksaa 2 euroa ja se on luonteeltaan panttimaksu, jonka saisi aikanaan takaisin, mutta tavallisen Tallinnan-matkaajan ei kannata mennä noutamaan kahta euroa Tallinnan kaupungin asiakaspalvelupisteestä.

 

Yhden päivän lippu maksaa 3 euroa, kolmen päivän lippu maksaa 5 euroa ja viisi päivää voimassaolevan lippu maksaa 6 euroa. Kaikkiin hintoihin tulee lisäksi se älykortin panttimaksu eli 2 euroa.

 

 

 

 

 

Raitiovaunuissa on selkeät ohjeet lippujen ostamisesta ja kuten kuvasta ilmenee, myynnissä on myös 30 päivän lippuja (hinta 23 euroa).

 

 

 

 

Raitiovaunuissa on sisäänkäynnin vierellä älykortin lukijalaitteita, joiden avulla jokainen alkava matka pitää ”kuitata”.

***********

 

 

Olen ehtinyt Tallinnan-matkoillani tutustua raitiovaunuilla matkustamiseen, mutta bussit sekä johdinautot ovat vielä kokematta – ...

...ehkäpä jo seuraavalla Tallinnan matkalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamureippailulla Taageperan linnan puistossa

Lauantai 31.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Agrologimatkamme ensimmäisen yöpymisen aamu elokuun 16. päivänä valkeni Taageperan linnassa kauniin sään vallitessa ja kun en tapaa ulkomaanmatkoillani makoilla aamuisin pitkään, niin lähdin varhain aamureippailulle kartanon ympäristöön ja puistoon.

 

 

 

 

Jätin muut nukkumaan kartanolinnan hienoihin huoneisiin ja aloin tutustumaan Taageperan puistoon sekä kartanoympäristöön.

 

 

 

 

Taageperan linnan kanssa samassa pihapiirissä on toiminut sairaalarakennus, jossa on neuvostovallan aikana saatu monenlaisia hoitoja. Matkamme aikana huomasimme, että useat virolaiset hoitolat ovat olleet neuvostomiehityksen aikana mielenterveyskuntoutukseen tähtääviä laitoksia.

 

 

Taageperan sairaalarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Alar Kotli (1904 – 1963).

 

 

 

 

Taageperan linnan sairaalarakennus on päässyt huonoon kuntoon, mutta perusrakenteet ovat sellaiset, että saamme rauhallisin mielin odottaa rakennuksen kunnostamista.

 

Alar Kotli oli aikoinaan tunnettu ja tunnustettu arkkitehti Neuvosto-Virossa, sillä hän toimi mm. Viron Neuvostoliiton Arkkitehdit –säätiön puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

 

Kotlin tunnetuin työ on Tallinnan Laululavan suunnittelu. Sen lisäksi hänen työnsä jälkeä voi ihailla mm. Kadriorgin palatsissa Tallinnassa, joka on nykyisin Viron presidentin virallinen asunto, vaikka Viron nykyinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ei asu siellä.

 

Palatsi on tyyliltään uusbarokkia.

 

Onko Taageperan sairaalarakennuksessa joitain vaikutteita Alvar Aallon töistä?

 

 

 

 

Tässä sairaalarakennus on toiselta puoleltaan nähtynä.

 

 

 

 

 

Kartanolinnan puisto on hoidettu hyvin ja nurmikon leikkaamisesta on huolehdittu.

 

 

 

 

 

Lyhyeksi leikatulla nurmikolla oli korkeita ja nopeakasvuisia kasveja, joita en tuntenut.

Tuntevatko lukijani tämän kasvin?

 

 

 

 

Minulle tuntemattomia kasveja esiintyi nurmikolla runsaasti.

 

 

 

 

 

Taageperan kartanolinnaan ja sen puistoon pääsee kulkemaan kahden kiviportin kautta – tässä porteista toinen.

 

 

Muutamia kuvia kartanolinnan puistosta ja laajemminkin kartanon alueesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********

 

 

 

 

Aamureippailun jälkeen oli aika hiiviskellä hotellin käytävällä, jotta en herättäisi sikeässä unessa olevia matkatovereitani…

 

 

 

 

 

…ja palasin omaan korkeaan hotellihuoneeseeni.

 

Hotellihuoneeseen on remonttitöiden aikana saatu suhteellisen onnistuneesti rakennettua saniteettitilat siten, että ne eivät heikennä huoneen aistikkuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Gerli Padar - reipas artisti Virosta

Sunnuntai 4.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK:n järjestötilaisuuden juontajana Tallinnan Merimuseossa toimi Nicke Lignell.

 

Nicke on viihdealan monityötaituri. Suurten tilaisuuksien juontajana hän on parhaimmillaan.

 

 

 

MTK:n tilaisuudessa Nicke Lignell jammaili muutaman kappaleen yhdessä Gerli Padar´n kanssa.

 

 

Näiden sivujen lukijat tietävät, että poliitikot suorastaan kilpailevat valokuviin pääsemisestä.

 

Ainakaan minä en ole vielä koskaan tavannut poliitikkoa, joka kaihtaisi kameraa.

 

Myös viihdetaiteilijat hamuavat julkisuutta ja se merkitsee, että he ovat auliita yhteistyölle amatöörikuvaajankin kanssa.  

 

 

 

Sain viihdetaitelijan yhteistyöhalukkuudesta hyvän esimerkin, kun kuvasin Gerli Padar´a Viron merimuseossa 1.11.2012.

Uskallan väittää, että onnistuin otoksessani hyvin.

 

 

 

Padar´n sisarukset ovat tunnettuja artisteja Virossa, Suomessa ja jopa Euroopassa.

 

 

Gerli osallistui Viron edustajana Euroviisuihin vuonna 2007, mutta ei päässyt finaaliin. Hän esitti silloin laulun ”Partners in Crime”.

 

Gerlin pikkuveli Tanel Padar oli puolestaan vuonna 2001 voittamassa Virolle Euroviisuja. Silloin Tanel esitti yhdessä Dave Bentonin ja poikabändi 2XL:n kanssa kappaleen Everybody.

 

 

-Esko Erkkilä-

Muistatko Tallinnan berjozkan?

Perjantai 7.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Berjozka oli kummajainen, joka tuli tutuksi kaikille niille, jotka matkailivat neuvostomiehityksen aikana Tallinnassa.

Berjozkat olivat Neuvostoliitossa myymälöitä, joissa oli tarjolla sellaisia tavaroita, joita ei tavallisista kaupoista ollut mahdollisuutta ostaa. Maksuvälineenä berjozkassa kävi ainoastaan vaihdettavat valuutat, sillä ruplia berjozkat eivät hyväksyneet.

 

Berjozkoita oli Tallinnan lisäksi mm. Viipurissa, silloisessa Leningradissa ja Moskovassa.

Tallinnan borjozkan lisäksi olen käynyt Viipurin rautatieasemaa vastapäätä sijainneessa berjozkassa.

 

Tartu maantien ja E. Viiraltin kulmauksessa sijainnut Tallinnan berjozka tuli neuvostomiehityksen aikana tutuksi kaikille Tallinnassa vierailleille.

 

 

Kerrotaan, että Tallinnan berjozka on suomalaisten rakentama ja se on helppo uskoa, kun katselee entistä berjozka-rakennusta nykyään. Tiilet ovat vahvatekoisia ja muuraus on tehty ammattimiesten taidolla - saumat ovat suorassa ja tiilet eivät ole vinksin vonksin.

 

Tiilirakenteinen rakennus on edelleen samalla paikalla kuin berjozkana toimiessaan ja kaikesta näkee, että rakennusta ei ole rakennettu neuvostoliittolaisten spesifikaatioiden mukaan!

 

 

Rakennuksessa näyttää nykyisin toimivan Apollo-niminen cabaret.

 

 

 

Tästä ovesta pääsivät Viron neuvostomiehityksen aikana sisään ainoastaan turistit ja tietyt valtion virkamiehet sekä ulkomaiset asiantuntijat perheineen, joilla oli oikeus pitää hallussaan ulkomaan valuuttaa.

 

Tallinnan berjozkassa oli osittain kaksikerroksinen myymälätila, sillä toisen kerroksen myymälätilat olivat muistaakseni tavallaan päämyymälän yläpuolella seinien vierustoilla.  

Tarjolla olleet tuotteet oli hintalapuissa hinnoiteltu ruplissa, mutta kassalla ruplahinta muutettiin virallisen kurssin mukaisesti vaihdettaviin valuuttoihin. Tämä tuotti monille suomalaisille suuren pettymyksen, sillä katukurssilla vaihdetuilla ruplilla ei ollut lainkaan arvoa berjuzkassa! Berjozkassa ei voinut maksaa lainkaan ruplilla, ei vaikka ne olisi ollut vaihdettu virallisella kurssilla.

 

Pääsin Viron neuvostomiehityksen aikana käymään usein Tallinnassa, sillä se oli suosittu ja edullinen mm. myyntihommissa kunnostautuneille eri jakeluteiden myyntimiehille.

Sain olla mukana järjestämässä ja toteuttamassa monia erilaisiin myyntikilpailuihin liittyneitä asiakkaidemme palkintomatkoja Tallinnaan. Toimin siis isäntänä Tallinnan matkoilla ja matkoihin liittyy lukuisia hupaisia tapahtumia, joista joskus voisi kertoa myös tällä saitilla!

 

Suomalaisturistien kaupankäynti Tallinnassa perustui neuvostovallan aikana rupliksi vaihdettaviin pipoihin, lenkkareihin, farkkuihin ja muihin sellaisiin tavaroihin, joihin Neuvostoliiton kansalaisille ei laillisesti ollut mahdollisuuksia.

 

Tavaravaihdon lisäksi vaihdoimme tavallisesti viisikymmentä markkaa rupliksi virallisella kurssilla – kurssi oli naurettavan heikko ”katukurssiin” verrattuna. Viisikymppinen oli kuitenkin vaihdettava virallisella kurssilla, jotta innokkaat Neuvostoliiton rajavartijat olisivat uskoneet, että jollain summalla sitä on pitänyt elää ja nauttia Tallinnan vilkkaasta yöelämästä!

 

Berjozka-myynti tapahtui virallisella kurssilla ja sen vuoksi berjozka-ostokset jäivät yleensä perin vaatimattomiksi.

 

Muistan, että Alla Pugatšovan levyt olivat ainoita, joiden hankinta berjozkasta oli järkevää.

 

Myönnän, että hieman harmittaa, etten viime viikonvaihteen aikana tapahtuneen Tallinnan-matkani yhteydessä poikennut vanhassa ja muistorikkaassa Tallinnan berjozkassa.

 

Ehkäpä jo seuraavalla Tallinnan-matkalla!

 

 

-Esko Erkkilä-