Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihin

Tiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.

 

Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi

 

Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja

 

Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.

 

 

Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita.

Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.

 

Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.

 

”Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.”

 

Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.

 

 

Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista.

"Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."

 

Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala.

Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.

 

Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala.  Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.

 

Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:

 

”Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.

Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.








Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.






Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.

Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

Hieno ja luottavainen tunnelma Paavo Väyrysen Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudessa

Tiistai 17.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Keskustan presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen kunniaksi järjestetyn Pirkanmaan maakunnallisen vaalijuhlan ohjelma-annista.


Vaalijuhlahan järjestettiin Tampereen Yliopiston juhlasalissa sunnuntaina tammikuun 15. päivä ja tilaisuuteen osallistui lähes 650 kuulijaa.


Maakunnallisen vaalijuhlan alkamisaika oli klo 15.00, mutta tilaisuutta edeltänyt kahvitarjoilu aloitettiin jo tuntia aikaisemmin.


Kiersin kamerani kanssa juhlavieraiden joukossa kahvitilaisuuden aikana ja tässä muutama otos kamerakierrokseltani:

Mikko Kärki Lempäälästä (vasemmalla) ja Markku Ylijoki Viljakkalasta ovat kokeneita kunnallisvaikuttajia ja heillä oli keskenään paljon mielenkiintoisia asioita käsiteltävänään.

Kärki on kunnanvaltuutettu Lempäälässä ja Ylijoki kaupunginvaltuutettuna Ylöjärvellä.

Tamperelaiset Sylvia Remes (vasemmalla), Tuula Minkkinen ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen nauttivat kahvia ja voipullaa hyvillä mielin sekä odottivat juhlatilaisuuden alkamista.

Hämeenkyrön kunnanvaltuutettu Jouni Ovaska ja SuPerin tamperelainen järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

Lisää hämeenkyröläisiä – Jorma Rajakoski ja Pasi Alakomi. Pasi on tehnyt hyvän kaupan, sillä Väyryset-muki näyttää olevan kotiinviemisenä!

Pitää tässäkin kiittää Pasia, sillä ajoin autoni joulukuussa mökillä jäiselle sekä liukkaalle nurmikolle ja jouduin soittamaan Pasin vetämään Focukseni traktorilla takaisin "ihmisten ilmoille"!

Etelärinteen tilan emäntä Raili Naskali Pirkkalasta yhdessä miehensä Pekka Naskalin kanssa.

Naskali Ky:n nahka-alan yritys on kaikille tuttu Kuninkaankatu 31:ssä Tampereella!

Tapio Vaali, Pirjo Männistö ja Anne Kotti saivat koko juhlan ajan kääriä paketteihin Väyryset-mukia, Paavo Väyrysen kirjaa, hopealohta ja nalle-karhuja.

Seija Alatalo ja Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti olivat hyvällä tuulella kuten aina.

Seija on helmikuun aikana nousemassa Tampereen kaupunginvaltuustoon Keskusta-ryhmän varaedustajaksi, sillä Muusa Kostilainen on muuttanut Helsinkiin.

Onnea Seijalle uuden luottamushenkilöaseman saavuttamisesta!

Kansanedustaja Arto Pirttilahden eduskunta-avustaja Elina Sieppi Ylöjärveltä ja Jorma Kallio Vesilahdelta keskustelivat aivan varmasti Kokoomuksen suunnittelemasta kuntateurastushankkeesta!

Viime eduskuntavaaleissa eduskunnasta vapaaehtoisesti luopunut hämeenkyröläinen maanviljelysneuvos Klaus Pentti on sitten viime näkemän kasvattanut tyylikkäät viikset.

Tässä maanviljelysneuvos on yhdessä vaimonsa Ullan kanssa.

Ikaalisten vahvat Keskusta-vaikuttajat Matti Äijö (vasemmalla) ja Pauli Haapaniemi keskustelivat varmaan Ikaalisten asioista Paavo Väyrysen vaalijuhlan kahvitilaisuudessakin.

Tämän jutun lopuksi vielä yksi kuva vaalijuhlan eturiviltä.

Kansanedustaja Arto Pirttilahti on saanut paikan Vuokko Väyrysen rinnalta.

Tässä siis muutamia otoksia Paavo Väyrysen maakunnallisen vaalijuhlan kahvitilaisuudesta.

Väkeä oli paikalla 650 henkeä ja tähän heistä mahtui vain murto-osa.

Toivottavasti saamme järjestettäväksemme Tampereelle Väyrysen uuden vaalijuhlan ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Silloin pyrin olemaan ahkerampi kuvaaja!

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera "Taipaleenjoki" esitetään Ilmajoen Musiikkijuhlilla myös ensi kesänä - kannattaa mennä katsomaan!

Maanantai 7.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvisotaooppera Taipaleenjoki jatkuu Ilmajoen Musiikkijuhlien ohjelmistossa myös ensi kesänä.

Näin on hyvä, sillä esitys jäi monilta viime kesänä näkemättä.

Olin viime kesänä katsomassa ennakkonäytöksen ja voin todeta, että esitys on kokemisen arvoinen.

Laadin kokemuksestani jutun näille sivuille 17.6.2010. Sen on tapani mukaan hieman pitkä, mutta uskallan liittää sen tämän kirjoituksen lopuksi.

Oopperan taiteellinen toteutus on samojen henkilöiden hoidossa kuin kantaesitysvuonna, mutta roolijaossa tulee tapahtumaan merkittävä muutos.

Yrjö Jylhän Kirsti-vaimoa esitti viime kesänä sopraano Helena Julkunen, mutta tänä vuonna sen esittää tunnettu sopraano Mari Palo!

Minulla on kuuluisesta sopraanosta mukava henkilökohtainen muisto.

Mari Palon Anita-äiti on vaimoni kotitalon naapuri ja nuoruudenystävä Kälviältä. Marin syntymän jälkeen saimme kutsun saapua katsomaan pientä vauvaa ja menimmekin Lohtajan Marinkaisissa sijaitsevaan Eero ja Anita Palon omakotitaloon tervehdyskäynnille.

Pikkuinen tuleva maankuulu sopraano tuhisi kapaloissaan tyytyväisenä ja oli autuaan tietämätön tulevasta urastaan.

Mainittakoon, että Kirsti Jylhää Taipaleenjoki-opperassa vuonna 2010 esittänyt Helena Juntunen sijoittui kolmanneksi Taidekeskus Salmelan Merikanto-laulukisassa v. 2005 ja tänä vuonna hänet korvaava Mari Palo sijoittui samassa laulukilpailussa toiseksi!

Suosittelen varaamaan liput jo nyt ensi kesän Talvisota-oopperaan. Harkitsen samaa itsekin, sillä olisi mukava nähdä Mari Palo hieman eri roolissa kuin näin hänet edellisellä kerralla!

Ensi kesän esitykset ajoittuvat 10...19.6 väliselle ajalla. Useat matkatoimistot järjestävät Ilmajoen Musiikkijuhlien eri tapahtumiin matkoja, joten käytännön ongelmia oopperanautinnolle ei ole.

Tässä juttuni, jonka julkaisin 17.6.2010 näillä palstoilla!

 

-----------------------------

 

 

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

 

 

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

 

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut Yrjö Jylhä, hänen vaimonsa Kirsti Jylhä sekä Taipaleenjoella neuvostojoukkojen puolella taistellut venäläinen runoilija Jevgeni Dolmatovski.  

 

Jylhää esittää bassobaritoni Juha Kotilainen, Kirsti Jylhää sopraano Helena Juntunen ja Dolmatovskia tenori Jyrki Anttila.

 

Ilmajoen Musiikkijuhlien maisemaan kuuluu näyttämön takana virtaava Kyrönjoki. Tämän vuoden ooppera-esityksessä se esittää luontevasti Taipaleenjokea. Suomalaisten asemat ovat näyttämönä ja neuvostojoukot tulittavat suomalaisten asemia joen vastakkaiselta rannalta. Aseiden rätinä ja erilaiset räjähdykset luovat todellisen sodan tunnun.

 

Esitys kuvaa hyvin sitä peräänantamatonta taistelua, jossa suomalaiset joukot onnistuivat Talvisodan Taipaleessa.  Neuvostojoukot yrittivät lannistaa puolustajaa, mutta eivät onnistuneet.

 

Panu Rajalan libretto pysyy uskollisena Taipaleen taisteluiden tapahtumille sekä Jylhän runoudelle.  

 

Rajala on yhdistänyt onnistuneesti ne mm. kohtauksessa, jossa esitetään "Kaivo"-runon tapahtumia. Maaliskuun 10. päivänä 1940 Jylhän joukkoihin kuulunut Virroilta syntyisin ollut sotamies Erkki Kujala kaatui Kirvesmäen takalohkolla sijainneen kaivon äärelle. Kaivon tapahtumista on vaikuttavia katkelmia Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Korsun yllä tykkien soi jyry, kaivotietä

                      pyyhkii lumipyry päivin ja öin, ja

                      polun päässä kaivon partaalla on verta

jäässä. Kaivon luona luoti tapas monta

liian janoista ja maltitonta."

 

Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa Kirstin kirjeenvaihto sodan ajoilta on vasta nyt tullut arkistossa nähtäville. Panu Rajala on kirjeenvaihdon perusteella pystynyt merkittävästi täydentämään Jylhän sisintä ja hänen suhdettaan kotirintamalla olleeseen vaimoonsa.

 

Kirsti Jylhä eli sodan aikana väkevästi. Hän viihtyi taiteilijapiireissä, vaikka ei varsinainen taiteilija itse ollutkaan. Kirsti Jylhä maksoi elämästään kovan hinnan - hän kuoli syfilikseen.

 

Kiitokset Rajalalle merkittävästä kulttuurihistoriallisesta työstä - Jylhän henkilökuva täydentyy Yrjö Jylhän ja hänen vaimonsa välisen kirjeenvaihdon ansiosta paljon!

 

Rajala on onnistuneesti sijoittanut oopperaan Vapaussodan tapahtumia ja myös Sillanpään "Marssilaulu" on saanut oman osuutensa oopperaan.

 

Taipaleenjoen itärannalla kävi sotaansa neuvostorunoilija Jevgeni Dolmatovski. Hän ei milloinkaan todellisuudessa tavannut Yrjö Jylhää - ensimmäinen kahden Taipaleenjoen runoilijan kohtaaminen tapahtuu vasta Ilmajoen Taipaleenjoki-oopperassa.

 

Dolmatovski oli runoilijana herkkä. Dolmatovskia esittävä Jyrki Anttila kertoo, että herkkyys tuli esille hänen runoteksteissään, joissa hän muisteli sota-aikana kokemiaan asioita.

 

Taipaleenjoki-esitys on vaikuttava kokemus.

 

Tunnen Taipaleenjoen taistelumaastot hyvin, sillä olen käynyt siellä useasti. En ole kuitenkaan niin hyvä Taipaleenjoen taistelumaastojen tuntija kuin Teuvo Viskari Orivedeltä. Istuimme Viskarin kanssa näytöksessä melkein rinnakkain ja hän kertoi taisteluiden tapahtuneen osin kotitilansa mailla. Viskarin tila sijaitsee Taipaleenjoelta n. viiden kilometrin etäisyydellä, mutta tilan peltoja on Mustajoen partaalla ja myös Taipaleen eräs kuuluisa bunkkeri - Niittykasematti - sijaitsee Viskarin mailla.

 

Ennakkonäytöksen yleisö palkitsi esityksen pitkillä suosionosoituksilla ja esiintyjät kutsuttiin lavalle monta kertaa. Lopuksi yleisö nousi seisaalleen ja aplodien jatkuessa antoi tunnustuksensa hienolle esitykselle.

 

Jylhä toteaa yhdessä Dolmatovskin kanssa, että me elämme vielä!

 

Lainaus librettosta:

 

                      "Me elämme vielä! Me elämme vielä!

                      Me elämme vielä! Me tapaamme sodan

                      jälkeen illalla kello kuusi!"

 

Kerrassaan mainio esitys!

 

-Esko Erkkilä-

Hymykampanja Venäjän puoleisella Niiralan raja-asemalla on tehonnut

Sunnuntai 18.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Niiralan raja-asema on perinteisesti ollut huonossa maineessa Venäjälle matkaavien suomalaisten keskuudessa.

 

Niiralassa venäläiset rajavartijat ovat nöyryyttäneet matkaajia epäystävällisellä käytöksellään. Niiralaa on rajanylityspaikkana alettu karttamaan.

 

Niiralan huono maine on kiirinyt myös venäläisten rajaviranomaisten korviin ja muutoksen tuulet on pantu tuulemaan.

 

Ihmeellistä, että muutos on myös tapahtunut.

 

Niiralan raja-aseman venäläiset rajavartijat panostavat nyt palvelunsa kehittämiseen.  Saimme asiasta omakohtaista kokemusta, kun matkasimme 27 hengen seurueella Niiralan kautta Laatokan Karjalaan ja takaisin.

 

Tullimuodollisuudet Suomen ja Venäjän tulleissa kestivät menomatkalla yhteensä alle tunnin ja takaisin tultaessa sama juttu - uskomatonta!

 

Venäläiset tullivirkailijat jopa hymyilivät, kun he suorittivat passientarkastusta bussissa - raja-aseman kopissa tapahtuva viisumien ja passien tarkastaminen ovat toki tänäänkin niin vakavia asioita, että silloin ei passaa hymyillä.

 

On hyvä asia, että rajamuodollisuudet saadaan entistä sujuvimmiksi Suomen ja Venäjän rajalla. Se on omiaan nostamaan Venäjän mainetta matkailumaana.

 

-Esko Erkkilä-

Kesäteatterit ovat teatteria parhaimmillaan, mutta ne ovat paljon enemmänkin

Keskiviikko 14.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Kesäteatteriesitykset ovat kiivaimmillaan. Tuhannet suomalaiset vierailevat kesäteattereiden katsomoissa näinä päivinä.

 

Sain olla katsojana Viljakkalassa Teatteri Wimman esityksessä tiistaina 13.7.2010.

 

Teatteri Wimman esitys oli nimeltään "Mooses Viinanen ja mahvian miehet".

 

Esityksen käsikirjoittaja on Raimo Suuronen, sen ohjasi...

Lue lisää »

Mahtava oopperakokemus Ilmajoella

Torstai 17.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Talvisodan päättymisen 70-vuotisvuosi sai hienon juhlatapahtuman, kun Ilmajoen Musiikkijuhlien esityksenä tänä vuonna on Taipaleenjoki-ooppera.

 

Taipaleenjoki-ooppera kantaesitettiin keskiviikkona 16.6.2010. Sain olla mukana oopperan ennakkonäytännössä jo edellisenä päivänä eli tiistaina 15.6.2010.

 

Oopperan libretton on kirjoittanut Panu Rajala, sävellys on Ilkka Kuusiston käsialaa, ohjauksesta vastaa Tuomas Parkkinen ja kapellimestarina toimii Mikk Murdvee.

 

Taipaleenjoki-oopperan keskeiset henkilöt ovat runoilija ja Soinin miehiä Taipaleen taisteluissa komppanianpäällikkönä johtanut...

Lue lisää »

Mieluisa lahja

Torstai 25.3.2010 - -Esko Erkkilä-

Sain serkkuni mieheltä mieluisan lahjan - pikkuriikkisen luusta tehdyn puukon sekä samasta materiaalista tehdyn puukontupen.

 

Lahjakokonaisuuden tekee arvokkaaksi tuppeen kirjoitettu teksti: Mantsisaari 1940

 

Puukontuppeen on kirjailtu Suomen lippu hulmuamaan lipputangossa.  Esineen tekijä on ilmeisesti tuntenut Mantsinsaaren muinaishistorian, sillä puukoon on kirjailtu härän tai hirvenpää. Mantsinsaari on ollut kuuluisa härkäuhristaan ja sen vuoksi saarta kutsutaan edelleenkin Härkäuhrin saareksi.

 

Puukko ja sen tuppi on kuulunut...

Lue lisää »