Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Haverin kalliolouhinnat kuulostivat tykistön lähtölaukauksilta

Sunnuntai 28.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa sijainneen Haverin kultakaivoksen toiminta loppui vuonna 1960.

 

Synnyinkodistani on maanteitse matkaa Haveriin viitisen kilometriä ja linnuntietä luonnollisesti vähemmän.

 

Muistan, kun Haverissa räjäytettiin kalliota joka päivä puolenpäivän tienoilla, sillä ammunta kuului meille saakka hyvin.

 

****************

 

Isäni oli ”sotahommissa” Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapinsodassa ja päästyään siviiliin hän tuli kotivävyksi äitini synnyintilalle Viljakkalan Välimäkeen.

 

Muistan, kun isäni kertoi ensimmäisistä ajoistaan Välimäessä, että Haverissa suoritetut louhinnat muistuttivat tykistön lähtölaukauksia ja ne saivat hänen katselemaan pellolla ojanpohjia, että minne nyt pitäisi maastoutua.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin kalliolouhinnat kuulostivat tykistön lähtölaukauksilta, tykistön lähtölaukaukset, Haveri, Haverein kultakaivos, Haverin kultakaivos Viljakkalassa, Viljakkala, Haveri, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota,

Kansalaisten kaivosvaltuuskunnalle soisi nykyistä enemmän painoarvoa

Lauantai 27.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta on 2017 perustettu yhdistys. Se estää ja rajoittaa kaivoshankkeiden haittoja ja lisää kaivoskriittistä yhteistyötä.

 

 

Luonnonsuojelun ja ympäristöasioiden ympärillä pyörii monia enemmän ja vähemmän tärkeitä yhdistyksiä ja muita vastaavia yhteenliittymiä, mutta viljakkalalaisena arvostan kansalaisten kaivosvaltuuskuntaa sekä sen työtä.

 

***************

 

Viljakkalalaisena sen vuoksi, että synnyinpitäjässäni Viljakkalassa aikoinaan toiminut Haverin kultakaivos teki suurta vahinkoa läheiselle järvelle eli Viljakkalanselälle.

Isäni kalasti Viljakkalanselän Parvilahdella, mutta siihen tuli 1950-luvulla ainakin muutaman vuoden tauko, kun Haverin kaivokselta järveen levinneet ympäristömyrkyt tappoivat järven kaikki kalat!

 

 ***************

 

 

Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan toiminnassa on vaarana yltiöpäinen ”luonnonsuojelu” ja sen vuoksi se ei varmaankaan ole saanut kummoistakaan painoarvoa toiminnalleen.

 

 

Positiivista on se, että tuon valtuuskunnan ohjelmassa on mm. Viljakkalassa sijainneen Haverin kultakaivoksen kaivannaisjätteistä huolehtiminen.

 

 

Viime ja tälle vuodelle valtuuskunnalle on varattu 1,4 miljoonaa euroa kaivosten kunnostustarpeiden selvittämiseen – kaivoskohteita on kuitenkin peräti 19, joten kohdetta kohti määräraha on perin vaatimaton.

 

 

 

Kannatan kansalaisten kaivosvaltuuskunnan työtä, mutta mitään yltiöpäistä ns. luonnonsuojeluhaihattelua en hyväksy.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansalaisten kaivosvaltuuskunnalle soisi nykyistä enemmän painoarvoa, kansalaisten kaivosvaltuuskunta, Haveri, Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Haverin kultakaivos Viljakkalassa, Viljakkala,

Viljakkalan vaakuna ehti olla itsenäisen kunnan tunnus 56 -vuotta!

Keskiviikko 25.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Oikeastaan olen kolmen ”kotikunnan loukussa”, sillä synnyinkuntani Viljakkalan lisäksi olen tällä hetkellä Tampereen ja Ylöjärvelläkin (kesä)asukas.

 

Läheisin ja rakkain noista kunnista on tietysti Viljakkala ja on aina sykähdyttävä kokemus, kun näkee Viljakkalan vaakunan.

 

 

*******************

 

 

IMG_0957.JPG

 

 

IMG_1027.JPG

 

 

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa. Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia.

 

Pitäisipä joskus pyytää Viljakkalan suntiolta, että pääsisin katsomaan tuota juomasarvea!

 

Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

Viljakkalan vaakuna menetti itsenäisen kunnan vaakunastatuksen 1.1.2007, kun tapahtui kuntaliitos Ylöjärven kaupungin kanssa.

 

*****************

 

Noista Viljakkalan vaakunoista ylempi sijaitsee Viljakkalan Seurojentalolla ja alempi Viljakkalan kirjastossa.

 

Tiedän, että kolmas Viljakkalan vaakuna sijaitsee Viljakkalassa Hangasjärven rannalla sijaitsevan Toivolan tanssilavan huoltorakennuksen seinällä!

 

Missähän sijaitsee se Viljakkalan vaakuna, joka aikoinaan komisti Viljakkalan paloaseman seinää ja onko entisellä Viljakkalan kunnantalolla vielä nykyisin Viljakkalan vaakunaa?

 

Nykyisin Viljakkalan vaakunalla on kuntaliitoksen seurauksena perinnevaakunan status, mutta hyvä, että edes se!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan vaakuna ehti olla itsenäisen kunnan tunnus 56 -vuotta!, Viljakkala, Viljakkalan vaakuna, Gustaf von Numers, Haverin kaivos, Viljakkalan kirkko, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan kirjasto, Toivolan tanssilava, Viljakkalan paloasema,

Kuntaliitoksen kokeneiden kuntien vaakunoiden arvo nousee vaikka niitä nykyisin kutsutaankin kotiseutuvaakunoiksi

Tiistai 23.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjäni Viljakkalan kuntatunnuksen…

 

 

IMG_55962.JPG

 

 

…Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustav von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa, mutta valitettavasti en ole koskaan nähnyt tuota juomasarvea – pitääpä päästä katsomaan!

 

Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta jo Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia – Helsingin Olympialaisten kultamitalit on valettu Viljakkalan maaperästä kaivetusta kullasta!

 

Haverin kaivos toi vuosikymmenet hyvinvointia Viljakkalaan.

 

Vaakunan selitys on ”kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2007, kun Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin.

 

Viljakkalan vaakunoita on jokaisen ihailtavana ainakin Viljakkalan Seurojentalolla, Viljakkalan kirjastossa sekä Toivolan tanssilavalla!

 

Kannattaa poiketa katsomaan ja ihailemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan kuntavaakuna, Gustav von Numers, Viljakkalan vaakunan juomasarvi, Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Helsingin Olympialaisten kultamitalit,

Betoniset rumpuputket ja vanhat kaivonrenkaat hyötykäyttöön!

Lauantai 23.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Menneinä vuosikymmeninä maatiloilla salaojitus on edennyt vinhaa vauhtia ja sen myötä maatilojen ”nurkissa” on lukemattomia betonisia rumpuputkia.

 

Käytöstä poistettujen rumpuputkien määrää on kasvattanut myös se, että yksityisteiden rumpuputkia on korvattu muoviputkilla ja betoniset rumpuputket lojuvat ”siinä jossain lepikossa”.

 

Myös betonisia kaivonrenkaita lojuu monilla maatiloilla, mutta niiden osalta kierrätystilanne on helpompi, sillä tarpeettomat kaivonrenkaat on useinkin jätetty maan uumeniin ja niitä ei loju ”lepikoissa”!

 

****************

 

Betonisia rumpuputkia ja jokunen kaivonrengas kertyi meillekin, mutta onneksi keksin niille järkevää uusiokäyttöä ja nyt ne ovat mökkimaailmassani isokokoisina ”kasvatusruukkuina”!

 

 

IMG_8076.JPG

 

Eilen oli se päivä, jolloin laitoimme mökkitontillemme kuljetetut betoniset rumpuputket ja yhden kaivonrenkaan siihen malliin, että vain taimet puuttuvat!

 

Rumpuputkemme eivät ole ihan sotilaallisessa ojennuksessa, mutta tähän on tyytyminen!

 

Rumpuputkien pystyttäminen on tarkkuutta vaativaa hommaa ja muistan, kun aikoinaan niiden pystytysvaiheessa olin huolimaton ja kaadoin traktorin paskatalikolla yhden noista rumpuputkista – siinä vierähti runsas tunti, kun yksinäni operoin tuon kaatamani rumpuputken taas pystyyn.

**************

 

Rumpuputkien saattamisessa kunnolliseksi kasvualustaksi on muistettava, että pohjalle pitää laittaa ”risuja ja männynkäpyjä” ja vasta sitten maata, jotta kasvualusta saadaan pysymään eloisana – myös muutamat päänkokoiset kivet kuuluvat pohjalle.

 

Betoniset rumpuputket ovat huonoselkäiselle viherpeukalolle ”tuhannen taalan paikka”, sillä vajaan metrin korkeudella tehtävät rikkaruohojen kitkennät ovat suuri hupi vaan!

 

Jos Sinulla itselläsi ei ole maillasi käytöstä poistettuja rumpuputkia, niin kysypä lähellä asuvalta maanviljelijältä – hänellä varmaan niitä on!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: salaojitus, yksityisteiden betonirummut, kaivonrenkaat, betoniset rumpuputket, betoniset rumpuputket kierrätykseen, kaivonrenkaat kierrätykseen, kierrätys,

Venäläiset sotavangit helpottivat Haverin kultakaivoksen työvoimapulaa

Sunnuntai 29.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa Haverin kultakaivoksen alueen eräs erikoisuus on…
 
 
 

IMG_4681.JPG
 
 
 
IMG_4682.JPG
 
 

…Vankitalo, jossa kaivoksen työntekijöinä olleet neuvostovangit olivat majoitettuina Jatkosodan aikana.


 
 
 
Olen muutaman kerran päässyt tutustumaan Vankitaloon ja niin tapahtui taas 24.9.2019, kun Viljakkala-neuvosto tutustui Haverin alueeseen.
 
 
Seuraavassa muutamia valokuvia Vankitalon sisustuksesta:
 
 
 
IMG_4683.JPG
 
 
 
IMG_4684.JPG
 
 
 
IMG_4685.JPG
 
 
 
IMG_4686.JPG
 
 
 
IMG_4689.JPG
 
 
 
IMG_4691.JPG
 
 
 
IMG_4693.JPG
 
 
 
IMG_4694.JPG
 
 
 

*********************


 
 
 
 
Venäläiset sotavangit saatiin Kihniöllä sijainneelta vankileiriltä ja heitä oli Haverissa kolmisenkymmentä.
 
 
Kaivoksen johtaja paroni Aminoff oli innokas kalamies ja hän tapasi pyytää jonkun sotavangeista soutumiehekseen, kun lähti aamukalastukselle.
 
 
Kerrotaan, että paronilla oli tapana ottaa pienet ryypyt kalaonnen varmistamiseksi ja hän tarjosi pienet näkäräiset myös soutumiehelleen.
 
 
Venäläiset sotavangit kävivät aseistamattoman suomalaisen työnjohtajan johdolla mm. sienestämässä ja silloinkaan kukaan heistä ei lähtenyt karkuteille.
 
 
 

****************


 
 
 
IMG_4687.JPG
 
 
Vankitalon seinällä on kuva viidestä Haverissa työskennelleestä sotavangista…
 
 
 
…ja Vankitalon saneerauksen yhteydessä löytyi seinästä myös…
 
 
 
IMG_4688.JPG
 
 
…tämä teksti.

 
 
 
Jatkosodan välirauha allekirjoitettiin 19.10.1944, joten tuo teksti on päivätty välirauhaa seuranneena päivänä!

 

 

 

Mitähän venäläisille sotavangeille tapahtui sen jälkeen, kun he palasivat kotimaahansa?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venäläiset sotavangit helpottivat Haverin kultakaivoksen työvoimapulaa, Viljakkalan Haveri, Haverin kultakaivo, Paroni Aminoff, Vuori-insinööri Erik Aminoff, Vapaaherra Erik Aminoff, Haverin paroni,

Helsingin Olympialaisten kultamitalit vuonna 1952 olivat valmistettu Viljakkalan Haverista louhitusta malmista!

Torstai 26.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä viljakkalalainen, mm. sen vuoksi mitä totean tämän juttuni otsikossa.
 
 
Viljakkalan Haverin kultakaivoksen toiminta alkoi aikoinaan rautamalmikaivoksena ja päättyi kultakaivoksena 1960.
 
 
Alueella on ollut eri yritysten kaivosvaltauksia ja toivottavasti niistä joku johtaa kaivostoiminnan jatkamiseen - nykyinen valtaus on erään ruotsalaisyrityksen nimissä.
 
 
 

IMG_4654.JPG
 
 
Vuonna 1952 järjestettyjen Helsingin Olympialaisten kultamitalit on aikoinaan valmistettu Viljakkalan Haverista louhitusta malmista ja mm. sen vuoksi olen ylpeä viljakkalalaisista juuristani.

 
 
IMG_4695.JPG
 
 
Liitän tämän juttuni päätteeksi kuvan Gustav von Numersin suunnittelemasta Viljakkalan vaakunasta, jonka Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi 21.1.1950 kunnan vaakunaksi – sisäasiainministeriö vahvisti kunnanvaltuuston päätöksen 3.4.1950!

 
 
Valitettavasti Viljakkalan vaakuna on nykyisin vain ns. perinnevaakuna, sillä Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin kuntaliitoksen seurauksena vuonna 2001!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Haveri, Viljakkalan Haverin kultakaivos, Helsingin Olypialaiset 1852, Helsingin Olympialaisten kultamitalit vuonna 1952, Gustav Numers, Viljakkalan vaakuna,

Myös se on tärkeä mielipide, että ei ole hyvää eikä pahaa sanottavaa Viljakkalan kuntaliitoksesta Ylöjärveen

Sunnuntai 9.6.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_1876.JPG

 

 

Olen kahden kaupungin ”luottamushenkilöloukussa”, sillä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenyyden lisäksi toimin Ylöjärvellä asukaslautakunnan alaisen Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana.

 

 

IMG_1811.JPG

 

 

Viljakkala-neuvosto osallistui tänään omalla osastollaan Haverin konepäiville.

 

 

Osastomme rekvisiittana oli uuden uutukainen roll´uppimme, jossa mainitaan Ylöjärven 150-vuotiaasta historiasta.
 

 

IMG_1820.JPG

 

 

Osastollamme oli palautelaatikko asukasmielipiteille sekä hedelmäkori arvontapalkintona niille, jotka antoivat joko risuja tai ruusuja kauttamme Ylöjärven päättäjille.
 

 

 

IMG_1841.JPG

 

 

Tapio Lieskon kanssa yhdessä otimme vastaan viljakkalalaisten  tuntemuksia välitettäväksi Ylöjärven päättäjille.

 

 

 

IMG_1863.JPG

 

 

Nella-onnetar nosti hedelmäkorin omistajaksi…

 

 

 

IMG_1865.JPG

 

 

…Markku Vuorenmaan, jolle luovutimme Viljakkala-neuvoston hankkiman hedelmäkorin.

 

 

 

Seuraavan kerran Viljakkala-neuvosto kerää asukasmielipiteitä Karhen markkinoilla 29.6.2019 – tervetuloa silloin Karhelle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin konepäivät 2019, Viljakkala-neuvosto 2019, Viljakkala.neuvosto, Haverin kultakaivos, Haveri, Viljakkala, Viljakkalan Haveri, Viljakkalja-neuvosto, Ylöjärvi, Ylöjärven asukaslautakunta,

120 metriä kallioon ja vettä ei ainakaan vielä tullut!

Keskiviikko 17.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen seurata porakaivon tekemistä, kun poikamme olivat tilanneet Kyrönlahden Porakaivo Oy:n tekemään porakaivon synnyinkotini maille.

 

 

Synnyinkotini on pieni maatila Viljakkalassa, jossa ei runsaaseen pariinkymmeneen vuoteen ole asunut kukaan, mutta kolme perhekuntamme poikaa ovat rakentaneet sinne kunnollisen korjaamorakennuksen. Nyt he halusivat saada sinne porakaivon ja puolet tilasta omistavana kannustan heitä porakaivon aikaansaamiseen.

 

 

 

IMG_5532.JPG

 

 

Porakaivon tekijänä on oman kylän yritys eli Kyrönlahden Porakaivo Oy.

 

 

 

IMG_5549.JPG

 

 

Kuulin eilen illansuussa, että kaivon syvyydeksi tuli 120 metriä, mutta valitettavasti vettä ei vielä löytynyt.

 

 

Tilanne on kuitenkin (ehkä) hallinnassa, sillä nyt laitetaan tulppa 40 metrin syvyyteen ja vesipaineella yritetään saada kallio siten särkymään, että vettä saataisiin 1.500 litraa tunnissa.

*************************

 

 

Vesipaineen aikaansaamiseen tarvitaan uutta kalustoa, joten operaation onnistuminen selviää myöhemmin.

 

Jos vettä ei saada luvattua määrää, poraus ei maksa Maatalousyhtymä Erkkilälle mitään.

 

 

IMG_5529.JPG

 

 

Porauksessa syntyvä kalliopöly puhallettiin viereiseen metsään!

 

 

IMG_5544.JPG

 

 

Ei poraushomma ole halpaa lystiä urakoitsijallekaan, sillä kahden erikoisauton kustannukset ovat melkoiset!

 

 

Maatalousyhtymä Erkkilän ”puoliomistajana” odotan, että saadaanko vettä!

Olemme Rouvan kanssa jo vuosia keskustelleet, että porakaivo pitäisi saada myös Viljakkalan Majajärven mökillemme - seuraamme tilanteen kehittymistä Maatalousyhtymä Erkkilän mailla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyrönlahden Porakaivo Oy, porakaivo,

Viljakkalan vaakuna on kuntaliitoksen jälkeen entistä arvokkaampi ja muistorikkaampi

Maanantai 17.9.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_4046.JPG

 

 

Gustav von Numers on suunnitellut Viljakkalan vaakunan ja vaikka Viljakkala liittyikin 1.1.2007 Ylöjärven kaupunkiin, on Viljakkalan vaakuna edelleen arvokas ja arvostettu Viljakkalassa.

 

 

Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi vaakunan tammikuun 21. päivänä 1950 ja sisäasiainministeriö vahvisti vaakunan käyttöönoton huhtikuussa samana vuonna.

 

 

Arvostan, että meillä on tuo vaakuna kunniapaikalla, sillä isäni Oiva Erkkilä oli pitkäaikainen Viljakkalan kunnan luottamusmies ja hän sai tuon vaakunan joskus kunnianosoituksena luottamushenkilöurastaan.

 

 

Isäni oli kaksissa kunnallisvaaleissa Viljakkalan ääniharava, sillä hän keräsi molemmilla kerroilla eniten ääniä Viljakkalassa.

 

 

Kunnanvaltuutetun uransa jälkeen hän oli ainakin ”roikotuslautakunnan” jäsen eli oli päättämässä kuntalaisille määrättyjen verojen oikaisusta.

****************

 

 

Viljakkalan vaakunan aiheena olevaa vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa ja nyt huomaankin, että pitääpä joskus pyytää päästä katsomaan sitä.

 

 

Vaakunassa oleva kulta-kuparimerkki viittaa Haverin kaivokseen, jonka materiaalista on mm. valmistettu vuoden 1952 Helsingin Olympialaisten kultamitalit.

 

 

*************************

 

 

Viljakkalan vaakunan virallinen vaakunaselitys kuuluu näin:

 

 

”Kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

 

************************

 

 

Viljakkalan vaakunoita on nykyään ainakin entisen kunnantalon seinässä, Viljakkalan omatoimikirjaston portaikossa, Viljakkalan Seurojentalolla sekä Toivolan tanssilavalla.

 

 

Vaikka Viljakkalan vaakuna nykyään onkin vain ns. kotiseutuvaakuna, on se minulle ja myös muille viljakkalalaisille suorastaan rakas vaakuna!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan vaakuna, Gustav von Numers, Helsingin Olympialaiset, Helsingin Olympialaiset 1952, Helsingin Olympialaisten kultamitalit, Haverin kaivos, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan kunnantalo, Toivolan lava, Viljakkalan omatoimikirjasto

Haverin räjäytykset laittoivat sodankäyneen miehen maastoutumaan!

Sunnuntai 10.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Pieni perhekuntakohtainen muistelus Haverin kultakaivoksen toiminnasta:

Vuonna 1915 syntynyt isäni palveli etulinjassa Talvisodan ja Jatkosodan sekä oli sen lisäksi vielä mukana Hersalon joukoissa Lapinsodassa.

Isäni toimi pikakivääriampujana ja hän haavoittui kahdesti siten, että taisi olla 20 %:n sotainvalidi.

Vanhempani avioituivat sodan jälkeen ja alkoivat voimallisesti paneutua kehittämään äitini kotitaloa Välimäkeä.

Sotien jälkeen Haverin kultakaivos Viljakkalassa oli voimissaan ja kaivoksen toiminta vilkasta.

Haverissa suoritettiin joka päivä kallioräjäytyksiä klo 12.00 ja muistan , kun ne kuuluivat hyvin meille saakka. Meiltä on linnuntietä matkaa Haveriin ehkä vajaa 5 kilometriä, mutta kun matkalla on järvenselkää, niin räjäytysäänet kuuluivat meille.

Isäni kertoi miten sodassa vihollisen tykistön ammuntaan suhtauduttiin siten, että vaistomaisesti katsottiin mihin pystyy heittäytymään kranaateilta suojaan.

Saman reaktion Haverin räjäytykset kuulemma aiheuttivat hieman yli 30-vuotiaalla sotajermulla, sillä alussa Haverista kuuluneet räjäytykset merkitsivät, että piti katsoa sopivaa pellonojaa johon heittäytyä kranaateilta suojaan!

Tässäpä tämä muistelus!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin kaivos, Haverin räjäytystyöt, kalliräjäytykset Haverissa, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, Hersalon joukot Lapinsodassa, pikakivääriampuja, sotainvalidi,

Yli kuusikymmentä vuotta siihen tulee kulumaan!

Keskiviikko 6.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjässäni Viljakkalassa toimi vuoteen 1960 saakka Haverin kaivos.

Haveri aloitti aikoinaan rautamalmikaivoksena, mutta sitten huomattiin, että Haverista louhittu kiviaines sisälsi kultaa.

Me viljakkalalaiset olemme ylpeitä, että Helsingin Olympialaisten vuoden 1952 kultamitalit on valmistettu Haverin kullasta!

Rautamalmi kuljetettiin hevosilla Tampereelle jalostettavaksi ja yhä edelleen taidetaan Tampereelle johtavilta kulku-urilta isojen mäkien alapäästä tehdä irtolohkareista kultalöydöksiä - hevosmiehet kevensivät kuormaansa ja armahtivat hevosiaan, jotta koko malmilastia ei olisi tarvinnut vetää mäen päälle.

Kultakaivosaika kesti aikansa ja sen aikana syntyi 18,7 hehtaarin suuruinen rikastushiekka-alue, jonka purkautuminen Viljakkalanselälle aiheutti nykymittapuun mukaan merkittävän ympäristökatastrofin.

Muistan 1950-luvulta, kun kaikki kalat kuolivat mm. Parvilahden alueelta, jossa isäni harrasti kalastusta. Myös kaivoksen naapurissa sijainneen lypsykarjatilan lehmistä muutama kuoli, kun lehmien laidunmaahan kuului läheinen rantalaidun.

Rikastushiekka-alueella on korkeita pitoisuuksia mm. kuparia sekä kohonneina pitoisuuksina vanadiinia, arseenia, sinkkiä, kobolttia sekä muita aineita ja raskasmetalleja.

Viljakkala koki kuntaliitoksen Ylöjärven kaupunkiin vuonna 2007 ja nyt Ylöjärven kaupunki on aloittanut Haverin kaivoksen rikastushiekka-alueen kunnostamisen.

Hanke on kustannuksiltaan mittava, sillä Ylöjärvi on varannut hankkeen toteuttamiseen 5,6 miljoonaa euroa. Projekti kestää useita vuosia ja budjettivarausta puretaan hankkeen etenemisen tahtiin.

Haverin rikastushiekka-alueen kunnostaminen on esimerkki ympäristökatastrofien pitkästä, vaivalloisesta ja suuria kustannuksia vaativasta kunnostusprojektista.

Hankkeen rahoittaminen on nyt mahdollista, kun Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä ja siellä on osattu satsata oikeisiin asioihin.

Miten kunnat ja kaupungit voivatkaan olla niin erilaisia talousasioiden hoidossa - Tampere on täysin persaukinen ja tulee tänä vuonna tekemään tappiota 60 M€, mutta naapuri-Ylöjärvellä on mahdollisuus satsata mittavia summia yli kuusikymmentä vuotta sitten tehtyjen virheiden korjaamiseen!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Haverin vanhan rikastushiekka-alueen kunnostaminen, Ylöjärven talous on kunnossa. Viljakkala-neuvosto,

Eräät tamperelaiset kulttuurivaikuttajat ovat saaneet viimeisen leposijansa Kalevankankaan hautausmaan pääportin läheisyydestä

Maanantai 22.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla 18.8.2016 oli onnistunut aktiviteetti, vaikka etukäteen vastuuhenkilömme kanssa opastuksen sopinut opas pettikin meidät ja oli unohtanut koko jutun.

 

 

Kiitokset Tampereen seurakuntien henkilöstölle, joka pelasti sen mitä pelastettavissa oli eli he toimittivat meille kartat, joista ilmeni eräiden merkkihenkilöiden haudat Kalevankankaan hautausmaalla.

 

 

 

 

kavely1.jpg

 

 

Kalevankankaan hautausmaan pääportti sijaitsee osoitteessa Hautausmaankatu 5.

 

 

Eräiden tamperelaisten kulttuurihenkilöiden haudat sijaitsevat lähellä hautausmaan pääporttia ja tässä näistä haudoista muutama kuva:

 

 

 

kavely2.jpg

 

 

Juice Leskinen 1950 – 2006.

 

 

Hautamonumentin on veistänyt taiteilija Timo Hannunen. Mustasta graniitista tehty monumentti on kaksi metriä korkea ja painaa noin neljä tonnia.

 

 

 

kavely3.jpg

 

 

Väinö Linna syntyi 20.12.1920 ja menehtyi keuhkosyöpään 21.4.1999.

 

 

 

kavely4.jpg

 

 

Veikko Sinisalo 30.9.1926 – 16.12.2003.

 

 

 

kavely5.jpg

 

 

Runoilija Yrjö Jylhän hauta vaati hieman pidemmän etsimisen, mutta löysin sen kuitenkin.

 

 

Jylhä syntyi 21.7.1903 Tampereella ja kuoli oman käden kautta 30.12.1956 Turussa.

 

 

Yrjö Jylhän runo ”Kaivo” on lempirunoni ja olen kerran päässyt käymään Taipaleenjoen taisteluiden takamaastossa sijaitsevalla kaivolla.

 

 

 

************

 

 

Useiden merkkihenkilöiden hautoja jäi minulta 18.8.2016 löytämättä ja se onkin lähiaikojen haasteenani, jotta pääsisin käymään niillä.

Täytyy luonnollisesti muistaa, että jokainen mm. Kalevankankaalle haudattu on tasavertainen sinne ja muille hautausmaille haudattujen kanssa, sillä kenenkään käärinliinoissa ei ole taskuja, joihin voisi taltioida maallisen vaelluksen aikana kerättyjä omaisuuksia tai täällä ansaittuja esim. taiteellisia ansioita!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kelevankankaan hautausmaa, hautausmaakävely Kalevankankaan hautausmaalla, Juice Leskinen, Väinö Linna, Veikko Sinisalo, Yrjö Jylhä, Kiirastuli, Taipaleenjoki, Yrjö Jylhä Kaivo,

"Toripäivä on joka lauantai, mutta Haverin Konepäivät vain kerran vuodessa!"

Maanantai 8.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Paikalliset kesätapahtumat värittävät Suomen kesän.

 

 

Kesätapahtumiin kokoontuvat paikalliset asukkaat ja myös lomalaiset. 

 

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että synnyinseudun kesätapahtumat ovat erityisen tärkeitä niille, jotka ovat muuttaneet synnyinseuduiltaan pois.

 

 

Omalta osaltani tämän vuoden kesätapahtumat alkoivat Viljakkalan Haverissa järjestetyillä Haverin Konepäivillä 6.6.2015..

 

 

Haverin Konepäivien järjestäjät ovat onnistuneet yhdistämään Haverin kaivosmiljöön hienosti konepäivän kanssa.

 

 

Viljakkalan Haverissa toiminut kultakaivos lopetti toimintansa kultamalmin ehtymisen vuoksi vuonna 1960.

 

 

Haverin alueen hyödyntäminen kaivostoiminnan jälkeen on takkuillut, mutta nyt toista kertaa järjestetyt Konepäivät merkitsevät, että pientä eloa on havaittavissa.

 

**************

 

 

 

 

 

kone1

 

 

Kaivostorni…

 

 

 

 

kone2

 

 

…ja avolouhos ovat tänä päivänä ne keskeiset tunnusmerkit, jotka ovat nähtävissä Haverin kultakaivosajasta.

 

 

 

 

kone3

 

 

 

 

kone4

 

 

 

Traktorikuljetukset ovat Haverin Konepäivien erikoisuus. Niiden avulla pääsee vaivattomasti liikkumaan alueella.

 

 

 

Muutamia kuvia näytteillä olleista traktoreista, niiden työkoneista ja maatalouskalustosta:

 

 

 

 

kone5

 

 

 

 

kone6

 

 

 

 

kone7

 

 

 

 

kone8

 

 

 

 

kone9

 

 

 

**************

 

Haverin Konepäivien perinne jatkuu, sillä ensi vuonna ne järjestetään 11.6.2016.

 

 

Kannattaa varata päivämäärä jo nyt kalenteriin!

 

 

Niin, kuulin tuon otsikossa toistamani lauseen keskustelusta, jonka kaksi tuttavaani kävivät näyttelykentällä – totta joka sana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Haveri, Haverin kultakaivos, Haverin Konepäivät, Haverin Konepäivät 6.6.2015, Haverin Konepäivät 11.6.2016,

Kohtlan Kaivospuiston maanalaisessa museokaivoksessa näkee, että miten palavaa kiveä on ennen louhittu

Perjantai 31.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Itä-Vironmaalla sijaitseva Kohtla-Järven kaupunki on Viron neljänneksi suurin kaupunki – se käy kovaa kilpaa Pärnun kanssa Viron neljänneksi suurimman kaupungin maineesta.

 

Kaupunki on perustettu vuonna 1946, kun alueen kaivosmieslähiöt yhdistettiin yhdeksi kaupungiksi. Asukkaita kaupungissa on n. 45.000.

 

 

 

 

kai1

 

Kaupungissa sijaitseva Kohtlan Kaivospuisto on suosittu turistikohde.

 

Kaivos oli toiminnassa vuoteen 2001 saakka ja sen jälkeen osa kaivoksesta on muutettu kaivosmuseoksi.

 

 

 

Kohtla Kaevandus tuotti palavaa kiveä Viron energiamarkkinoille.

 

Palava kivi esiintyy Suomenlahden eteläpuolella hyvin lähellä pintaa, sillä Kohtlassakin maan alle tarvitsee mennä ainoastaan n. 8 - 10 metriä.

Palava kivi on kivihiilen tapaan maan uumenissa miljoonien vuosien aikana orgaanisesta aineksesta syntynyt öljyliuske.

 

Öljyliusketta eli palavaa kiveä esiintyy Viron lisäksi mm. Kanadassa, Yhdysvalloissa, Brasiliass ja Venäjällä.

 

 

Olen vieraillut kahdesti Kohtlan kaivosmuseossa – viimeisimmän kerran kesällä 2014 ja tämän jutun kuvat ovatkin viime kesän matkaltamme.

 

 

 

 

kai2

 

 

Kaivoskierroksella pääoppaana toimii inkeriläissyntyinen Aarne, mutta ryhmämme oli viime kesänä niin suuri, että en päässyt Aarnen johtamaan ryhmään.

 

 

 

 

kai3

 

 

Saimme oppaaksemme nuoremman miehen (keskellä) ja hänen vironkielisen opastuksensa tulkkasi meille kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki (oikealla) – hyvin tulkkasikin!

 

 

 

Muutamia kuvia maanalaisen kävelymatkamme varrelta:

 

 

 

 

kai4

 

 

 

 

kai5

 

 

 

 

kai6

 

 

 

 

kai7

 

 

 

 

kai8

 

 

 

 

kai9

 

 

***********

 

 

Kaivokseen tutustumisemme huippukohta – tai kauhunkohta – oli se, kun matkasimme maan uumenissa pätkän sillä junalla, jolla kaivosmiehiä aikoinaan kuljetettiin louhintapaikalle.

 

Vaunut ovat vain hieman yli metrin korkuisia, joten niihin asettautuminen oli haastavaa. Kuljimme ahtaissa vaunuissa vain muutaman sadan metrin pituisen pätkän, mutta kaivoksen ollessa toiminnassa kaivosmiesten junamatka saattoi olla jopa kuusi kilometriä pitkä!

 

 

 

 

kai10

 

 

 

 

kai11

 

 

 

 

kai12

 

 

 

 

 

************

 

 

kai13

 

 

Kaivoskierroksen jälkeen palautimme kypärät, suojatakit sekä valaisimet varastoon odottamaan seuraavia vieraita.

 

*************

kai14

Tässä vielä kartta, josta ilmenee kaivoksen sijainti ja palavan kiven esiintymän laajuus Suomenlahden rannalla sekä lähellä Sillamäen kaupunkia – matkaa Tallinnaan on n. 135 kilometriä.

Karttakuvan alareunassa näkyy Peipsjärvi ja oikeassa reunassa Narva sekä oikeassa yläkulmassa pala Venäjää.

 

 

 

 

kai15

 

 

On enemmän kuin luonnollista, että EU on tukenut Kohtla Kaevanduspark-Museeumin rakentamista.

 

 

 

Kun ajatte Tallinnasta Narvaan tai Narvasta Tallinnaan, niin poiketkaapas Kohtlan kaivosmuseolla; se on avoinna vuoden ympäri, mutta tarkat aukioloajat kannattaa varmistaa etukäteen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Itä-Vironmaa, Kohtla-Järve, Kohtlan Kaivospuisto, palava kivi, öljyliuske, Kohtla Kaevanduspark-Museeum, Sillamäe, Sillamäki, Tallinnan, Narva, Peipsjärvi, Kohtla Kaevandus,

Hyvästi Kirvesmäki!

Keskiviikko 15.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen monesti ainakin itsekseni todennut, että ajoittain pitäisi ehtiä penkomaan tavaransa perinpohjin, sillä silloin aina löytää kadoksissa olleita mielenkiintoisia tavaroita.

 

Meillä muutettiin eräässä huoneessa kaappijärjestystä ja järjestelyjen yhteydessä paljon papereita meni poltettaviksi, mutta järjestelytyön tuloksena löysin muutaman unhon teillä olleen kirjan.

 

 

 

 

kirves1

 

 

Mielestäni arvokkain löytöni huoneen kaappijärjestelyissä oli tämä pieni vihkonen eli ”Hyvästi Kirvesmäki!”, valikoima Kiirastuli-teoksen runoja näköispainoksena vuodelta 1954.

 

Tiedän vallan hyvin, että minulla on jossakin myös tuo alkuperäinen ”Kiirastuli”, mutta en tiedä, että missä se nyt on.

 

Omistamani ”Kiirastuli” on joltisenkin arvokas, sillä siinä on Yrjö Jylhän omakätinen kulmikas nimikirjoitus.

***********

 

 

Yrjö Jylhän Kiirastulen runot pohjautuvat hänen Taipaleen lohkolla talvisodan aikana kokemaansa.

 

Vihkoseenkin tallennetuissa ”Kiirastulen syntyvaiheista” –esipuheessa Jylhä taustoittaa Kiirastulen luomistaustaa. Nyt en pysty tarkistamaan, että onko sama esipuhe myös varsinaisessa Kiirastuli-teoksessa.

 

Jylhä toteaa esipuheessa  mm. näin:

 

Koska osakseni tuli kokea sota eräällä sen verisimmällä tantereella – murtumaton Taipaleen rintamahan vaati rykmenteiltään sodan raskaimmat menetykset – olen tuntenut suurimmaksi tehtäväkseni tuoda sanomani itse pääkallonpaikalta. Siellä ehdin jättää jäähyväiset sekä runoudelle että maalliselle elämälle.

 

Viime tammikuussa alkoi henkinen lataus kuitenkin purkautua lyyrillisenä virtana, ja niin syntyivät parissa kuukaudessa sotarunot. Runoilijana olen iloinen löydettyäni ilmaisun niille rintamamuistoille, jotka ovat arimmat haalistumaan. Sillä tapaukset ja kaskut säilyvät mielessä kauemmin kuin perustunnot, joita vain mukana ollut voi sanoin tulkita – mikäli se onnistuu hänellekään. Nämä runot olen ollut velkaa aseveljilleni, sekä kaatuneille että henkiin jääneille, siitä talvesta, josta muodostui elämämme järkyttävä ja unohtumaton välinäytös. Mutta tunnen silti, ettei se velka ole maksettu vielä.

 

Pääsiäisenä 1941

 

Yrjö Jylhä

 

 

Väkevää tekstiä!

 

*********** 

Olen saanut käydä moniaita kertoja Taipaleenjoen taistelupaikoilla ja sen vuoksi tunnen Kiirastulen runot omakseni.

 

 

Ehkä eniten pidän Kiirastuli-teoksen ”Kaivo” –runosta.

 

Olen kerran käynyt tuolla Yrjö Jylhän kuvaamalla kaivolla ja sen vuoksi tunnen runon omakseni.

 

 

Uudelleen löytämässäni vihkosessa on Jylhältä 11 runoa, jotka on julkaistu Kiirastulessa.

 

 

 

 

 

kirves2

 

 

”Kaivo” –runo on vihkosessa toteutettu siten, että aukeaman vasemmalla puolella on runo painettuna ja…

 

 

 

 

kirves3

 

 

…aukeaman oikealla puolella on kuva siitä tekstistä, jonka Jylhä on omakätisesti kirjoittanut.

 

 

Jylhä on päivännyt ”Kaivo” –runon syntyneeksi 28. I . 41 eli tammikuun 28. päivä 1941.

 

 

 

En tässä toista Kaivo-runon sanoja, sillä ne löytyvät vaikkapa siitä blogikirjoituksesta, jonka laadin tälle saitille 6.9.2009.

 

Kirjoitukseni löytyy googlaamalla vaikkapa näin: ”Esko Erkkilä kaivolla”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirvesmäki, Hyvästi Kirvesmäki, Yrjö Jylhä, Yrjö Jylhän Kaivo-runo, Taipaleen taistelut, Taipaleenjoki, Kirvesmäen tukikohdat, Taipale, Talvisota, Kiirastuli, Yrjö Jylhä: Kiirastuli,

Hienoa, että Viljakkalan Haveri ry:n järjestämä tilaisuus onnistui yli odotusten

Keskiviikko 11.6.2014 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Haverissa on kaivostoimintaa harjoitettu jo vuodesta 1773 alkaen, mutta tunnetuin vaihe Haverin historiassa on se, kun siellä kaivettiin kultaa vuodesta 1939 vuoteen 1960 saakka.

 

Haverista saatiin kultaa n. 300 kiloa vuodessa ja se riitti tyydyttämään kaivoksen toiminta-aikana kotimaisen kysynnän.

 

On tunnettua, että Helsingin Olympiakisojen kultamitalit valmistettiin Haverin kullasta.

 

Viimeinen kaivoskäynti Haverissa suoritettiin 11.10.1961.

 

Haverin kaivosalue on hakenut rooliaan ja hakusessa se on edelleenkin.

 

On pantava ilolla merkille, että vuonna 1999 perustettu Viljakkalan Haveri ry on saamassa ilmaa siipiensä alle ja monet odottavatkin nyt kaivosalueen nykyistä parempaa hyödyntämistä.

 

 

Haveri-yhdistys järjesti lauantaina kesäkuun 7. päivänä kaivoalueella ”Haverin konepäivät” ja oli mukava kuulla sekä omin silmin nähdä, että kävijöitä oli hieman puolenpäivän jälkeen tullut porteista sisään jo yli tuhat!

 

 

Muutama kuva tapahtumasta:

 

 

 

kone1

 

 

Kaivostorni seisoo yhä ylväänä paikoillaan.

 

 

 

kone2

 

 

Kaivosalueella on edelleen joitain kaivoksessa käytettyjä koneita,…

 

 

 

kone3

 

 

…mutta huonoon kuntoonhan ne ovat taivasalla menneet, sillä aikaa niiden käyttämisestä on kulunut jo 55 vuotta!

 

 

 

kone4

 

 

Avolouhos on nyt täyttynyt vedellä.

 

Avolouhoksella on syvyyttä 85 metriä ja leveyttä 120 metriä.

 

Haverin avolouhos on suosittu sukelluspaikka, sillä siellä on ihanteelliset sukellusolosuhteet. Ilman tapaturmia Haverissa ei sukellustoiminnassa ole selvitty, sillä kuolonuhreja on tullut.

 

 

 

kone5

 

 

Myös 1800-luvulla kaivetut avolouhokset ovat edelleen vaaranpaikkoja Haverissa.

 

 

 

kone6

 

 

Järjestäjät olivat järjestäneet väen kulkemisen helpottamiseksi traktorin peräkärrykyydityksen ja pitihän sitä varten olla myös pysäkit.

 

 

 

kone7

 

 

Traktorikyyti olikin suosittu tapa liikkua kaivosalueella.

***********

 

 

Haverin konepäivänä oli konekentällä paljon nähtävää, mutta siitä ehkä joskus toisella kertaa!

 

 

Kiitokset Haveri ry:lle hienon tilaisuuden järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Haveri, Haveri ry, Viljakkalan Haveri ry, Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Viljakkalan Haveri, Helsingin Olympialaiset, Helsingin olympialaisten kultamitalit, Haverin kulta,

Wieliczkan suolakaivoksessa käydään 135 metrin syvyydessä

Torstai 15.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Krakovan lähellä sijaitseva Wieliczkan suolakaivos oli eräs kohteemme huhtikuun alussa tekemällämme Puolan matkalla.

 

Wieliczkan suolakaivos ehti olla toiminnassa yli 700 vuotta, mutta nyt sen teollinen toiminta on päättynyt.

 

 

 

suola1

 

Suolakaivoksesta on maan päällä ainoastaan tämä rakennus ja turistikierros alkaa rakennuksen päädyssä olevan oven kautta.

 

Suolakaivoksen käytävien pituus on kaikkiaan 250 kilometriä ja ne sijaitsevat yhdeksällä eri työskentelytasolla.

 

Turistireitti on pituudeltaan parisen kilometriä ja se alkaa puuportaita pitkin laskeutumalla 64 metrin syvyyteen.

 

Laskeutuminen puuportaita myöten tuntui loputtomalta ja monet sanoivatkin, että näin pitkä laskeutuminen olisi pitänyt olla tiedossa ennen kaivoskierroksen aloittamista

 

 

 

suola2

 

Kävelyreitin alkupäässä on sali, jossa sijaitsee kuuluisan puolalaisen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikuksen suolasta veistetty patsas.

 

 

 

suola3

 

 

Janowice –salissa on vuorisuolaveistos ”Suuri Legenda”, joka kertoo rakkaustarinan suolakaivoksen löytymisestä.

 

 

 

suola4

 

Suolakaivoksen käytävien katossa on nähtävissä suolasta muodostuneita kauniita ”kukkakaalimuodostelmia”.

 

 

 

suola5

 

Louhinnan yhteydessä kaivoskäytäviin muodostui metaania ja sen poistaminen keppien päähän sijoitetuilla tulilla oli suurta varovaisuutta vaativaa hommaa.

 

 

**************

 

 

 

suola6

 

 

 

suola7

 

 

 

suola8

 

 

Hevoset olivat ratkaisevassa asemassa, kun ne kaivoskäytävillä vetivät suolakuormia paikkoihin, joista suola vinssattiin maan pinnalle.

 

 

*************

 

 

 

suola9

 

Prinsessa Kingan sali on Wieliczkan suolakaivoksen upein kappeli.

 

Kappeli on pituudeltaan 54 metriä, leveydeltään 17 metriä ja sillä on korkeutta 12 metriä.

 

Turistikierroksella kappeliin saavutaan parvekkeen kautta ja näkymä kappeliin on unohtumaton.

 

 

 

suola10

 

Kappelin katossa roikkuvat viisi suolakristallikynttelikköä valaisevat kappelin.

 

 

 

suola11

 

 

 

suola12

 

Kappelin seinillä on Raamattu-aiheisia suolateoksia.

 

 

 

suola13

 

On luonnollista, että puolalaissyntyinen Paavi Johannes Paavali II vieraili aikoinaan Wieliczkan suolakaivoksessa ja sen muistoksi Kinga-salissa on suolapatsas vierailun muistoksi.

 

 

 

suola14

 

Suolakaivoksen suurin sali on Varsova-sali, jossa voidaan pitää mm. konsertteja.

 

 

 suola15

 

 

Paluumatka suolakaivoksesta maan pinnalle tapahtui hissillä, johon virkailijat ahtoivat pieneen tilaan monta ihmistä.

 

En ole milloinkaan ollut niin pienessä hississä, mutta kun hissin nousunopeus oli neljä metriä sekunnissa, niin paluumatka ei onneksi kestänyt pitkään!

 

 

Poiketkaahan Krakovassa käydessänne Wieliczkan suolakaivoksella – niin tekee vuosittain 1,2 miljoonaa muutakin vierailijaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Wieliczka, Wieliczkan suolakaivos, Nikolaus Kopernikus, Kopernikus, Janowice, Suuri Legenda, Prinsessa Kinga, prinsessa Kingan sali, Paavi Johannes Paavali II, Puola 2014,

Kuu haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen keskeisille nähtävyyksille

Keskiviikko 29.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla on tapana pitää kamera mukanani, kun liikun kaupungilla tai muualla.

 

Olen tähän juttuun koonnut muutamia ottamiani kuvia, joissa kuu-ukko haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen nähtävyyksille:

 

 

 

kuuukko1

 

 

Marraskuun 16. päivänä, kun ajoin kohti kotia Pispalanvaltatiellä huomasin, että kuu-ukko oli tervehtimässä Näsinneulaa.
 
Kello osoitti 16.32.

 

 

 

Seuraavat kuvat ovatkin kuvattu peräkkäisinä iltoina Tampereen Keskustorilla.

 

Kyseessä on ”palaveririkas” ajanjakso, sillä osallistuin sillä viikolla kaikkiaan ainakin yhdeksään eri palaveriin ja kaikki palaverit olivat keskikaupungilla.

Ennen palavereita, niiden välillä ja osin palavereiden jälkeen oli mukava huomata kuu-ukon huomioineen Tampereen!

 

 

 

kuuukko2

 

 

Tässä maanantaina 13.1.2014 klo 16.41 kuvatussa kuvassa kuu haluaa olla Vanhan kirkon kellotapulin huipulla.

 

 

 

kuuukko3

 

 

Seuraavana päivänä eli tiistaina 14.1.2014 klo 16.55 kuu-ukko kipusi Tampereen Teatterin lipputangon nupiksi!

 

 

kuuukko4

 

 

Keskiviikkona eli 15.1.2014 klo 20.47 kuu-ukolla oli vuorossa halu asettautua Tampereen Keskustorilla seisovan komean joulukuusen latvatähdeksi.

 

 

kuuukko5

 

 

Torstaina 16.1.2014 klo 21.59 kuu halusi ensin poseerata Tampereen Keskustorilla sijaitsevan tehtailija Wilhelm von Nottbeckin lahjoittaman suihkukaivon päällä…

 

 

 

 

kuuukko6

 

 

 

…ja muutamaa minuuttia myöhemmin se möllötti Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehtaan savupiipun päällä!

 

 

Pilvettömät täysikuun ajat ovat valokuvaajalle hienoja hetkiä saada talteen niitä retkiä, joilla kuu-ukko kulloinkin haluaa kuljeskella!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Muistutan, että kuviani saa käyttää vapaasti – olen tietysti iloinen, jos niiden käytöstä kerrotaan minulle vaikkapa sähköpostilla tai puhelimella pirauttaen!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Näsinneula, Vanha kirkko, Vanhan kirkon kellotapuli, Tampereen Teatteri, Keskustorin suihkukaivo, Wilhelm von Nottbeck, Tako, Takon kartonkitehdas, Metsä Board Tako,

Osattiin sitä ennenkin kaivosteollisuudessa tussaroida!

Sunnuntai 11.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Sotkamossa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen tiimoilta on viime päivinä kohistu, kun kaivoksen kipsisakka-allas vuotaa.

 

Ongelma lienee jonkinmoinen ja se on paljastanut ainakin sen, että vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö ei pysty tekemään päätöksiä hallinnonalaansa kuuluvista ongelmista.

 

Vihreät puhuvat paljon, mutta tosiasioiden edessä teot puuttuvat.

 

Talvivaaran tilanne tuo mieleen 1950 –luvulla Viljakkalan Haverissa ilmenneen ongelman, kun Vuoksenniska Oy:n omistamalta Haverin kaivokselta valunut syanidi tappoi kalat moniksi vuosiksi Viljakkalan selältä.

 

Viljakkalassa sijainnut Haverin kaivos toimi rautakaivoksena vuodesta 1773 vuoteen 1865 eli lähes sadan vuoden ajan. Rautamalmi kuljetettiin hevoskyydillä Tampereelle jalostettavaksi.

 

Hevospeleillä kyyditty malmi sisälsi myös kultaa ja sen vuoksi 1900 –luvulla on Viljakkalan ja Tampereen väliltä tehty erillislöytöjä kultaa sisältävistä näytteistä.

 

Löydöt on tehty suurten mäkien notkopaikoista ja selitys löydöille on se, että hevosmiehet ovat keventäneet kuormaansa ennen isoa mäkeä, jotta polle on selvinnyt kunnialla malmikuorman kanssa mäen päälle.

 

Haverin aika kultakaivoksena alkoi Talvisodan alkamisvuotena eli vuonna 1939.

 

Kaivostoiminta Haverissa loppui vuonna 1960 eli ”kulta-aikaa” Viljakkalassa kesti vain parisenkymmentä vuotta.

 

”Kulta-aikaan” sisältyi yksi ympäristökatastrofi, josta en googlaten löytänyt ainoatakaan mainintaa. Pitää siis kertoa se omakohtaisena kokemuksena.

 

Kultakaivoksilla käytettiin 1950 –luvulla kullan liuottamiseen hienoksi murskatusta malmista syanidia. Syanidin ongelmana on sen myrkyllisyys. En tiedä, että vieläkö syanidia käytetään tähän tarkoitukseen.

 

Viljakkalan Haverissa syanidia sisältänyt liete laskettiin Viljakkalasta Luhalahteen kulkevan tien toisella puolella sijaitsevalle järveä kohti viettävälle alueelle. Lietealueella on kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen järjestetty lukemattomia jokamiesluokan autokilpailuja.

 

Syanidipitoinen liete ei pysynyt maalla vaan sitä valui järveen.

 

Valumisen seurauksena kaikki kalat kuolivat Viljakkalan selältä. En tiedä, että rajoittuiko tuho Inkulansalmen yläpuolelle, mutta sen tiedän, että esimerkiksi Parvilahdella kaikki kalat kuolivat.

 

Tiedän Parvilahden kohtalon sen vuoksi, että isäni oli innokas kalamies ja hänellä oli verkkoja sekä katiskoja Parvilahdella.

 

Kalaton aika Viljakkalassa kesti joitakin vuosia, mutta sitten kalat palasivat Viljakkalan selälle ja myös Parvilahteen.

 

Olen monesti ajatellut, että Viljakkalan kalakuolemat olisivat nykyaikana suuri mediatapahtuma. Asia ei kuitenkaan 1950 –luvulla ylittänyt uutiskynnystä ja sen saamasta vähäisestä kiinnostuksesta kertoo myös se, että tapahtumasta ei nettimaailmasta ennen tätä juttua löydy pienintäkään mainintaa!

 


 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Haverin kalakuolemat, Vuoksenniska Oy, Haveri, Viljakkalan Haveri, Haverin rautakaivos, Haverin kultakaivos, kalakuolemat, Viljakkalan kalakuolemat, Talvivaara, Ville Niinistö, Vihreät,

Vanhemmat kirjoitukset »