Vilppulan taistelut loivat pohjan sille, että valkoiset voittivat Vapaussodan!

Maanantai 9.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomessa käytiin keväällä 1918 yli neljä kuukautta kestänyt Vapaussota, jonka seurauksena menetettiin lähes 40.000 ihmishenkeä.

 

Vilppulaan muodostui heti tammi-helmikuun vaihteessa selkeä rintama valkoisten ja punaisten välille.

 

Vilppulan omistuksesta käytiin tiukkoja taisteluja ja niiden lopputuloksena valkoiset onnistuivat torjumaan punaisten hyökkäykset ja siten estämään punaisten pääsemisen pohjoisen suuntaan.

 

Vilppulan taistelujen muistoksi valkoiset rintamamiehet käynnistivät vuonna 1932 varainhankinnan tulevaa muistomerkkiä varten.

 

 

 

Hanke eteni suotuisasti ja heinäkuun 10. päivä vuonna 1938 voitiin viettää muistopatsaan paljastustilaisuutta.

 

Muistopatsaan lopullisena rahoittajana oli vuorineuvos Gösta Serlachius ja sen on veistänyt kuvanveistäjä Arvi Tynys.

 

Tynyksen tuotantoa on mm. Tampereen Kalevankankaan hautausmaalla oleva Sankarihautojen muistomerkki yhdessä Viljo Revell´n kanssa.

 

Vilppulassa valkoisten muistomerkin paljastustilaisuudessa itseoikeutettuna puhujana oli vuorineuvos Gösta Serlachius ja paikalla oli myös Valkoisen Armeijan Ylipäällikkö, kenraali Carl Gustav Emil Mannerheim.

 

 

 

Myös punaisilla on Vilppulankosken rannalla oma muistomerkkinsä sillä paikalla, josta he yrittivät vuonna 1918 hyökätä kohti Vilppulaa.

 

 

Osallistuin Vilppulassa 12.11.2019 Eläkeliiton Pirkanmaan piirin syyskokoukseen ja kokousmatkan yhteydessä poikkesin noilla molemmilla muistomerkeillä:

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Jenni Haukio ei esitä, että kenenkään ei pitäisi ostaa Meyer Turun telakan laivoja tai Serlan Emboja?

Sunnuntai 8.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiitokset kaikille Teille, jotka olette myötäsukaisesti kommentoineet eilistä blogikirjoitustani, jossa annoin tukeni Hannakaisa Heikkisen ja Katriina Lepän protestille Jenni Haukion käsittämättömästä kannanotosta suomalaista maataloustuottajaa ja erityisesti suomalaista kotieläintuottajaa vastaan!

 

Pidän niistä palautteista, joissa todetaan, että jos Jenni Haukion ajattelutapaa laajennettaisiin vaikkapa telakkateollisuuteemme, olisi asiakkaiden pidättäydyttävä hankkimasta suomalaisten valmistamia laivoja, sillä niiden hitsaussaumoja ei ole osattu tehdä oikein!

 

Toisena esimerkkinä minulle on kuluneen vuorokauden aikana todettu, että Haukion ajattelutapaa noudattaen kuluttajien pitäisi olla ostamatta Serlan Emboja, jotta sellutehtaat vähitellen ehtyisivät ja puut saisivat kasvaa!

 

Jenni Haukion puheet suhtautumisesta suomalaiseen maatalouteen ja suomalaiseen kotieläintalouteen ovat käsittämättömiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperiperkeleestä kertova muotokuvaveistos ja myös muitakin veistoksia Mäntässä

Keskiviikko 9.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Palaan ainakin vielä tämän kerran siihen taideantiin, jota me Pirkanmaan agrologit saimme nauttia Serlachius-museoihin suuntautuneella yhdistyksemme 80-vuotisjuhlamatkallamme 29.9.2019!
 
 
Nämä veistokset tallensin kamerani muistikortille:
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 

*******************

 
 
Vielä yksi maalaus eli
 
 
   
 

 

 

Tässä teoksessa on paljon samaa kuin Hugo Simbergin maalauksissa Tampereen Tuomiokirkossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä yhteistä on muumien luojalla Tove Janssonilla ja Tampereella sijaitsevalla Vapaudenpatsaalla?

Tiistai 8.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Kiittelen käyntiäni 29.9.2019 Mäntän Serlachius-museo Gustavissa, sillä sen pihalla oleva…
 
 
 

 
 

 
Vuonna 1935 Mänttään hankittu ”Poika ja kala” veistos on kuvanveistäjä Viktor Janssonin samana vuonna tekemä taideteos.
 
 
       


 

 
 
Vapaudenpatsaan mallina toimi Elias Simojoki, jonka sukunimi oli vuoteen 1926 saakka Simelius.
 
Simojoki oli IKL:n kansanedustaja ja Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsen. Koulutukseltaan Simojoki oli pappi.
 
Simojoki oli syntynyt 1899 Rautiossa – Rautio liittyi Kalajokeen vuonna 1973. Opin työvuosieni alkuvaiheessa tuntemaan Raution mukavaksi pitäjäksi. Nykyään Kalajoki ja sen myötä Rautio luetaan kuuluviksi Pohjois-Pohjanmaalle, mutta minun ajatusmaailmassani molemmat ovat yhä edelleen Keski-Pohjanmaalla sijaitsevia paikkakuntia.
 
Elias Simojoki toimi Talvisodan aikana rykmentin pastorina JR39:ssä.
 
Suomalaiset saivat pysäytettyä Neuvostoliiton hyökkäyksen Koirinojalle Sortavalan ja Impilahden välille, jonne rintamalinjat vakiintuivat tammikuun 1940 aikana.
 
Rintamalinjojen väliin jäi haavoittunut hevonen, joka tuskissaan makasi Laatokan jäällä. Suomalaiset ja neuvostoliittolaiset yrittivät ampumalla lopettaa hevosen kärsimykset, mutta eivät onnistuneet.
 
Elias Simojoki meni kärsivän hevosen luo ja lopetti sen pistoolinlaukauksella. Sen jälkeen Neuvostoliiton sotilaat ampuivat Simojoen ja niin Kiuruveden papista tuli yksi Talvisotamme sankarivainajista.

 

Ja nyt tämän juttuni otsikkoon:

 

Kuvanveistäjä Viktor Jansson oli muumeistaan tunnetun Tove Janssonin isä!

 

Olen vetänyt Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenille ainakin viisi patsaskävelyä Tampereella ja harmittelen, että en ole aikaisemmin tuntenut Viktor Janssonin ja Tove Janssonin sukulaisuussuhdetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Helene Schjerfbeck oli eräs suomalaisen kultakauden taiteilijoista...

Maanantai 7.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…ja useita hänen teoksiaan on nähtävissä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museon toisessa kerroksessa.

 

 

Helene Schjerfbeck syntyi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna 1862 Helsingissä ja kuoli vuonna 1946 Ruotsissa.

 

 

Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä.

 

 

Serlachiuksen Gösta-museossa on siis useita Schjerfbeck´n teoksia ja niistä tarkemmin tässä kahdesta, joihin tutustuin taannoisella Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhlamatkalla:

 

 

 

 

 

Astereita, vuodelta 1884

 

 

 

 

 

Punainen pää vuodelta 1915

 

 

 

 

 

 

 **************

Helene Schjerfbeck on ollut 2010-luvulla ainakin kahdesti poikkeuksellisen huomion kohteena, sillä vuonna 2012 hänen syntymänsä 150-vuotispäivän kunniaksi lyötiin kaksi miljoonaa kappaletta 2 euron arvoisia juhlarahoja ja kun Schjerfbeck´n syntymäpäivä on Suomen kuvataiteen päivä, niin vuonna 2017 tuona päivänä sisäasiainministeriö suositteli kansalaisia liputtamaan Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisen taiteen kultakaudella 1880 - 1910 johtohahmona oli Akseli Gallen-Kallela, mutta...

Sunnuntai 6.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…suureen suosioon ja maailmanmaineeseen silloin pääsi mm. ...
 
 
 

 
 

 
 
 

******************

 
 
Kolmas saman aikakauden suurista mestareista oli Pekka Halonen, jolta Mäntän Serlachiuksen Gösta-museossa on ainakin…
 
   
 

 
 
 

****************

 
 
 
Pääsen erilaisten luottamushenkilötehtävieni vuoksi silloin tällöin osallistumaan Tampereen Raatihuoneella järjestettäviin ”pippaloihin” ja silloin aina haluan poiketa eräässä ”takakamarissa”, jossa on esillä Pekka Halosen maalaus…
 
   
 

 

 

Aina aistin tuon maalauksen edessä aidon veneentervan tuoksun eli Suomen kultakauden eräs keskeisimmistä taiteilijoista on onnistunut täydellisesti työssään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakauden teoksia on ihailtavissa Serlachiuksen Gösta-museossa Mäntässä

Lauantai 5.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen taiteen kultakaudeksi kutsuttu ajanjakso ajoittuu vuodelta 1880 vuoteen 1910 saakka ja jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme sekä samalla se nousi kansainväliselle tasolle.
 
 
Kultakauden johtohahmo oli vuonna 1865 syntynyt Akseli Gallen-Kallela, joka vuonna 1894 lausui näin:
 

” Minä tunnen, että kohta taas avautuu minulle se ihana taiteen maailma, jonka kauneuksia saan mieleni mukaan nauttia. Maailmassa, elämässä ja luonnossa ei olekaan muuta kuin kauniita satuja, ja kun ovi aukenee, mene sisään ja ota sielusi täyteen.”

 
 
Akseli Gallen-Kallelan teoksia on nähtävillä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museossa mm. nämä:
 
   
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 

 

 

 

Poiketkaa ihmeessä Serlachiuksen museoissa Mäntässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mielenkiintoinen kokeilu, mutta meni hieman överix!

Perjantai 4.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhliin 29.9.2019 ja juhlimiseemme kuului mm. osallistuminen museokierrokselle Serlachius-museoissa Mäntässä.
 
 
Aluksi tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan Gustaf-museoon.
 
 
Museoon tutustumisemme tapahtui draamaopastuksena, jonka tapahtumat ajoittuivat vuodelle 1951.
 
 
Ryhmämme oli joukko paperiyhtiölle töihin pyrkiviä uusia työntekijöitä.
 
 
 

 
 

 
 
   
 

 
 
   
 

 
 
 
Olemme kaikki monessa ”liemessä keitettyjä”, mutta sihteerin roolia vetäneen oppaan käytös meitä ”työnhakijoita” kohtaan ei sopisi nykypäivään.
 
 
Draaman muotoon sovellettu opastuskierros oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta tosikkona minä en sen teknisestä toteuttamistavasta suuremmalti nauttinut!
 
 
Toki draamaopastuksen tapahtumat ajoittuivat lähes 70-vuotta sitten, jolloin työnantaja pystyi käsittelemään työnhakijoita kovalla kädellä, jopa ivallisesti!

 

 

Museokäynnistä pitäisi mielestäni pystyä nauttimaan, mutta nyt sai koko ajan pelätä, että miten ja ketä opas osaa pahiten loukata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kännykkäaika teki yritysten konttoreissa olleet henkilöhakuvalot tarpeettomiksi!

Torstai 3.10.2019 - -Esko Erkkilä-

On yhä harveneva joukko yritysten pää- ja aluekonttoreissa palvelleita, jotka muistavat henkilöhakuvalot käytössä.

 

 

Henkilöhakuvalot oli asennettu konttoreiden eri huoneisiin ja niillä haettiin puhelimeen ”tärkeitä” henkilöitä.

 

 

Henkilöhakuvaloja näin viime viikolla, kun tutustuimme G.A. Serlachiuksen entisessä pääkonttorissa sijaitsevaan museoon – siellä henkilöhakuvalojen vilkkuvat valot ovat vielä nähtävissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Henkilöhakuvalopatteriston” muodosti Serlachiuksella viiden valopisteen pystysuorassa ollut valoryhmä.

 

 

Aloitin työelämäni Raisio-osuuden koulutusjaksolla joulukuussa vuonna 1970 ja silloin näin henkilöhakujärjestelmän toiminnassa.

 

 

Raisiolla valopatteri käsitti muistaakseni vain neljä valopistettä, jotka oli asennettu 2 x 2 –asentoon.

 

 

Jokaisella henkilöllä oli hakujärjestelmässä oma henkilökohtainen ”vilkkumisjärjestys” ja sen nähtyään jokaisen kutsuttavan oli heti kiiruhdettava lähimpään puhelimeen ja soitettava puhelinkeskukselle, joka sitten ohjasi saapuvan puhelun kyseiseen puhelimeen!

 

 

 

Muistan, kun opastusjaksollani joulukuussa 1970 seurasin toimihenkilöruokalassa, kun valot alkoivat vilkkumaan, niin vilkkumisjärjestyksen omakseen tunnistava lopetti syömisen siihen paikkaan ja kiiruhti ruokalan vieressä sijaitsevaan puhelinkoppiin.

 

 

Oli silloin työmoraali korkealla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Serlachius-museot Mäntässä tarjoavat suorastaan hengästyttävän taide-elämyksen!

Maanantai 30.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Rouvan kanssa mukana matkassa, kun Pirkanmaan Agrologit ry järjesti 80-vuotisen historiansa kunniaksi retken Mänttään.
 
 
Kohteinamme olivat Serlachius-museot eli Gustav- ja Gösta-museot.

 

 

***************

 
 
Gustav-museo on toiminnallinen museo, joka toimii G.A. Serlachius-yhtiön entisessä hienossa pääkonttorissa.
 
 
 
Sen pääsisäänkäyntiä vartioi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuonna 1935 veistämä veistospari,…

 

 

 

 

 

 

 

 

…joiden nimi on ”Äidin ylpeys”.

 

 

 

Veistosparissa ilvespari vartioi mietteliäänä G.A. Serlachius-yhtiön vuonna 1935 rakentamaa pääkonttorirakennusta – teokset tilasi Gösta Serlachius.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joenniemen kartanoon kuljetaan paviljongista johtavaa lasiseinäistä käytävää kulkien.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

 

Paviljongin edessä on nyt Matthew Day Jacksonin vuonna 2013 luoma pronssinen luomus ”Mahtava lohduttomuus”!

 

 

Sateinen sää lisäsi teoksen lohduttomuutta!

*******************

Olen aikaisemminkin saanut tutustua Serlachius-museoihin, mutta aina niihin tutustuminen on vahva elämys -suosittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Juorupeili pitää ajan tasalla, että mitä kadulla tapahtuu

Perjantai 22.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Vanhaksi piti elää, jotta oppi tietämään, että mikä on juorupeili.

 

 

Juorupeili ja sen käyttötarkoitus valkeni minulle alkuviikolla, kun Elkeliiton Tampereen yhdistys teki ns. sokkomatkan Naantaliin.

 

 

Sokkomatka on sellainen, että ainoastaan matkan järjstämisen vastuuhenkilöt tietävät etukäteen minne ollaan menossa.

 

 

Sokkomatkan järjestäminen vaatii vastuullisuutta, sillä ”sokkona” ostetun matkan pitää vastata sitä hintaa, jonka osanottajat ovat maksaneet.

 

 

Olemme Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä onnistuneet sokkomatkojen järjestämisessä – toki Naantaliin suuntautunut matka oli vasta toinen sokkomatkamme. Ensimmäisen teimme Mänttään, jossa tutustuimme mm. Serlachiuksen museoihin ja nyt tutustuimme mm. Kultarantaan.

 

Mutta ne juorupeilit.

 

 

Naantalin vanhassa kaupungissa on muutamien talojen ikkunoissa juorupeilejä joita hienommin kutsutaan katupeileiksi.

 

 

 

 

 

 

Juorupeili on ikkunan ulkopuolelle kiinnitettävä peili, jonka avulla huoneesta nähdään, että mitä kadulla tapahtuu.

 

 

Juorupeilin toimintaperiaate muistuttaa hieman sodanaikaista periskooppia, jolla voidaan juoksuhaudasta havainnoida taistelumaastoa tukikohdan edessä.

 

 

 

 

 

 

Juorupeili on tässä kuvattuna altapäin ja tästä nähdään, että kapine koostuu kahdesta peilistä – kahdesta peilistä sen vuoksi, että yhdellä silmäyksellä voidaan havainnoida katua molempiin suuntiin.

 

 

 

 

Tutkailin nettiä ja huomasin, että juorupeilit ovat tekemässä uutta tulemista, sillä niiden kohdalla on uusvalmistusta.

 

 

Peruslaatuinen juorupeili maksaa nettikaupassa 90 euroa eli sen hinta on kohtuullinen  talon lisävarusteeksi.

 

 

Pitäisiköhän hankkia juorupeili, jotta pystyisi seuraamaan viereisen kävelytien liikennettä tarkemmin – enpä taida kuitenkaan hankkia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-