Kynslaukka ja astelpaju

Lauantai 14.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Viron kieli eli eesti on suomen lähikieli ja sen puhujia Virossa on 930 000 sekä ulkomailla 150 000 eli vironkieli on miljoonakieli.

 

 

En ole kielitieteilijä, mutta minua viehättää viron kielessä jokunen asia – vironkielessä muutamat ilmaisut ovat jostain asiasta lähes vastakkaisia suomenkielisille sanoille.

 

 

 

Kaikille on varmaa tuttuja nämä virolaissanat, jotka merkitsevät suomeksi ihan toista;

 

• ema = äiti

• piim = maito

• pulmapäev = hääpäivä

• pussata =pieraista

• putka = myyntikoju

• rahvas = väki, kansa

• veski = mylly

• linn = kaupunki

• halp = huono

• viinerid = nakki

• ravi =hoito

 

 

Viherpeukalona arvostan kahta vironkielistä sanaa ja ne ovat kynslaukka sekä astelpaju!

 
 
 

 
 

Kynslaukka merkitsee suomeksi valkosipulia ja…

 
 
 

 
 

…astelpaju puolestaan tyrniä!

 

 

Voiko astelpajua kauniimpaa nimeä kasville olla?

 

 

Kysyn vaan ja vastaan, että ei voi olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi kolli-tyrni pystyy hoitelemaan kahdeksan narttu-tyrniä!

Maanantai 2.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen maksanut kalliisti ainakin ajallisesti, että en aikoinaan tietänyt, että tyrni on kaksikotinen kasvi.

 

 

Hankin synnyinkotiini ensimmäiset kaksi tyrniäni harjoittelutilalta vuonna 1968; kasvit kasvoivat hyvin ja minä vaan odottelin parisenkymmentä vuotta, että milloin saisin ensimmäisen marjasadon.

 

 

Eihän niihin marjoja tullut, sillä ne molemmat olivat narttuja eli emikasveja.

 

 

Aikojen kuluessa viisastuin – toki tähän viisastumiseen kului aikaa parisenkymmentä vuotta ja hankin kahden ”vanhanpiian” seuraksi yhden narttu-tyrnin ja yhden kolli-tyrnin eli hedekasvin.  Sen vuoksi hankin molempia sukupuolta, sillä en ollut varma kahden aikaisemmin hankkimani sukupuolesta.

 

 

Hankkimani kolli-tyrni koki ensimmäisenä talvenaan kovia, sillä jänis söi sen melkein kokonaan.  Sen verran kolli-tyrnistä jäi jäljelle, että se ehti ruiskimaan keväällä elämäneliksiiriä nartuille, jotta sain puolenkymmentä marjaa – nyt tiesin olevani oikeilla jäljillä.

 

 

**************

 

 

Sama kohtalo oli näillä nyt jo kolmella tyttö-tyrnillä viime keväänä, kun yli-innokas nurmikontekijämme tuhosi tuon kolli-yksilön ja taas emme saaneet tänä syksynä ainuttakaan marjaa!

 

 

 

 

 

Onneksi mökillämme on hyvinvoiva tyrnipopulaatio, joten tyrnimarjoja meillä kyllä tänäkin syksynä riittää.

 

 

 

 

 

Synnyinkotini tyrnit ovat olleet huonolla hoidolla ja varsinkin sitä ne ovat nyt, kun niillä ei ole ollut kolli-seuraa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vahingosta eli jänisten syönnistä viisastuneena laitoin Romeon ympärillä kaksi löytämääni muoviputken pätkää ensisuojaksi – nyt Romeon ympärillä jo on oikein kunnollinen jänisverkko!

 

 ************

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon ja…

 

 

 

 

…piirsin aa-neloselle kaaviokuvan ns. venäläisestä tyrnin istutuskaaviosta eli yksi kolli keskelle ja kahdeksan narttua sen ympärille!

 

 

Johan pitäisi pelittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt käy kova lisääntymiskuhina niin eläinmaailmassa kuin kasvikunnassakin

Lauantai 25.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Kevät on aikaa, jolloin eläinkunnan eri lajit etsivät lisääntymiskumppaneita ja samoin tapahtuu myös kasvikunnassa ainakin niiden kasvien kohdalla, jotka ovat kaksikotisia.

 

 

Otan kasvikunnasta esimerkiksi tyrnin, joka on kaksikotinen kasvi.

 

 

Kesän edetessä on tyrnimaalla vaikea tunnistaa hede- ja emikasveja eli kollipoikia ja narttuja.

 

 

Nyt se on kuitenkin helppoa, sillä kollipojat ovat juuri näinä päivinä kovin aktiivisia ja pyrkivät ruiskimaan elämäneliksiirejä kohti narttutyttöjä.

 

 

 

 

 

Kollipoikatyrnit ovat juuri nyt aktiivisimmillaan ja ne poikkeavat ulkonäöltään oikein kunnolla tyttötyrneistä, jotka…

 

 

 

 

 

…näin keväälläkin näyttävät sen näköisiltä kuin tyrnit ovat muulloinkin.

 

 

Vaatimattomasta ulkonäöstään huolimatta tyttötyrnit suorastaan ahmivat niitä marjasadolle välttämättömiä kollipoikien ruiskeita, joita tarvitaan marjasadon muodostamiseen.

 

 

On suuri helpotus, että tyrni on tuulipölytteinen kasvi ja se vaatii vain sen, että kollipojat sijaitsevat n. 1,5 – 2 merin etäisyydellä tyttötyrneistä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Teimme viime syksynä kaivinkoneen avulla suursiivouksen tyrnimaallamme ja se on yhä edelleen puolitekoinen.

 

 

 

 

 

Tyrnimaallemme jäi puolenkymmentä tyttötyrniä ja pari kollipoikaa, jotka hyvin pystyvät hoitelemaan tyttötyrnit marjomisvalmiuteen.

 

 

Kevään kylvö- ja istutuskiireiden helpottumisen jälkeen on tarkoituksemme suorittaa tyrnimaamme lopullinen kunnostaminen ja tarkoitus olisi saada tyrnipensaiden juurelle jopa jonkinmoinen nurmikko.

 

 

Tyrnimaan nurmikkoa ei kannata ajaa ”kaljuksi” ruohonleikkuukoneilla, sillä tyrni on kovin aktiivinen lisääntymään juurivesojen kautta.

 

 

Entisessä mallissa olleen tyrnimaamme olikin kuoppia täynnä, sillä kaivoimme sieltä tyrnintaimia lukemattomilla ystäville, työkavereille, sukulaisille ja kylänmiehille.

 

 

Jos kesän aikana saamme tyrnimaallemme jonkinmoisen nurmikon, niin parin vuoden kuluttua meiltä taas saa tyrnintaimia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi kolli-tyrni pystyy hoitelemaan kahdeksan naaraan haaremin

Tiistai 7.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on todellinen C-vitamiinipommi ja helppohoitoisuutensa ansiosta sen suosio viljelykasvina on kasvussa.

 

 

Tyrnin istuttamisessa kannattaa suosia kevätistutusta ja se merkitsee, että nyt on otollinen aika istuttaa tyrnejä.

 

 

Tyrni on kaksikotinen kasvi eli istuttamisessa tarvitaan ainakin kaksi tainta; emikasvi ja hedekasvi.

 

 

Minulla on tyrnin kaksikotisuudesta melkein katkeria kokemuksia, sillä toin 1960-luvulla kotiini kaksi tyrnintainta, jotka kyllä kasvoivat mainiosti, mutta ainuttakaan marjaa ei tullut.

 

 

Vuosien odottamisen jälkeen ymmärsin tilanteen ja hankin vanhojen tyrnien äärelle kolli- ja narttutyrnit.

 

 

Jänis ehti typistämään kollipojan kuoleman partaalle, mutta sen verran se ehti ruiskimaan elämän eliksiiriä ympärilleen, että vanhoihin tyrneihin ilmestyi syksyllä muutama marja!

 

 

Tiesin vihdoin onnistuneeni!

 

 

****************

 

 

 

Kokemukseni on karttunut ja nyt tiedän, että miten tyrnit kannattaa istuttaa:

 

 

 

 

 

Kuvassa on havainne ns. venäläisestä istutuskaaviosta, jota suosittelen käytettäväksi tyrnien istuttamisessa.

 

 

Kaaviossa keskellä on yksi kollipoika ja sen ympärillä kahdeksan narttutyrniä eli yksi kollityrni (hedekasvi) pystyy hoitelemaan kahdeksan narttutyrniä (emikasvia) siten, että saamme kahdeksan marjovaa yksilöä.

 

 

Taimivälinä kannattaa käyttää 1,5 – 2,0 metriä.

 

 

Aurinkoinen ja sopivasti tuulinen kasvupaikkka ovat ihanteellisia olosuhteita tyrnille.

 

 

 

Näillä peruseväillä tyrnejä istuttamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on tyrninpoiminnan aika!

Maanantai 3.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun alkupuolisko on otollisinta tyrninpoiminta-aikaa ja niin myös tänä vuonna.

 

 

 

 

 

 

Minulta meni tasan 20-vuotta tussaroidessa, kun molemmat taimet olivat tyttötaimia ja tytöthän eivät voi keskenään saada lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

 

Vihdoinkin viisastuneena ostin varmuuden vuoksi kolli- ja tyttötaimen entisten ”vanhojenpiikojen” seuraksi ja johan alkoi marjoja ilmestyä myös vanhoihin piikoihin.

 

**************

 

Taimikauppiaat sanovat, että yksi hedepensas eli kollipoika pystyy hoitelemaan vain kolme – neljä emipensasta eli tyttöä, mutta minä noudatan ns. venäläistä istutuskaaviota, jossa kollipoika on keskellä ja kahdeksan tyttöä sen ympärillä 1,5 – kahden metrin etäisyydellä.

 

 

 

 

 

Tuulinen paikka on eduksi, jotta keväinen pölytys onnistuu.

 

 

 

Tyrni on mm. lepän ja palkokasvien tapaan erikoinen ja kiitollinen kasvi siitä, että se kerää ilmakehästä typpeä, joten se ei tarvitse typpilannoitusta – minä suorastaan kiellän tyrnille annettavan N-lannoituksen!

 

 

 

 

 

 

Tyrnimarja on todellinen C-vitamiinipommi, sillä tyrnimarjassa on jopa 360 milligrammaa C-vitamiinia 100 grammaa kohti.

 

 

Tyrnin vironkielinen nimi on astelpaju ja se on monen suomalaisen mielestä kaunein vironkielinen sana!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pari pötköä dynamiittia on paras keino istutuskuopan tekemiseen!

Lauantai 1.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Elo-syyskuun vaihteen tienoot ovat oikein sopivaa aikaa hedelmäpuiden, marjapensaiden ja erilaisten muiden pensaiden istuttamiselle.

 

 

Monissa puutarha-alan liikkeissä on nyt tai lähipäivinä edullisia tarjouksia, kun ne myyvät varastonsa ennen talventuloa loppuun.

 

 

Syysistutuksien puolesta puhuu myös se, että taimien istuttamiselle ei tahdo kevään kiireisimpänä aikana löytyä viherpeukalon kalenterista vapaita aikoja.

 

 

*****************

 

Taimi-istutusten ongelmana on usein se, että istuttaja kaivaa taimelle parin lapionpiston suuruisen istutuskuopan ja on selvää, että sellaisessa paikassa minkäänlainen puu tai pensas ei voi viihtyä.

 

 

Puhun kokemuksesta, kun sanon, että istutuskuopan pitää kaikille puille ja pensaille olla halkaisijaltaan vähintään 80 – 100 senttiä ja istutuskuopan syvyyden pitää olla minimissään 60 senttiä.

 

 

Istutuskuoppaan laitettavasta maasta korkeintaan puolet saa olla alkuperäismaata ja puolet pitää olla lajityypillistä maata.

 

 

Syreenihortensialle, pensasmustikalle ja alppiruusuille istutuskuoppaan laitettavan maan pitää olla hapanta, joten niille ei kalkkia tippaakaan.

 

 

Esimerkiksi tyrni puolestaan on kalkinsuosija, joten sille sopivasti kalkkia – tyrnille ei sovi antaa typpilannoitusta, sillä se kerää itse ilmakehästä typpeä ja voi sen avulla hyvin.

 

 

Istutuskuoppa kaivetaan joka käsipelillä tai kaivinkoneella, mutta tärkeintä on, että se on riittävän suuri.

 

 

Kokemukseni mukaan paras keino istutuskuopan tekemiseen on räjäyttää istutuskuoppa parin dynamiittipötkön avulla.  Yksi pötkö on liian vähän, mutta kolme saattaa olla liian paljon.

 

 

On luonnollista, että räjäyttäjällä pitää olla ns. laturin paperit, sillä toiminnan on oltava laillista.  Onneksi perhekunnassamme on laturin paperit omaava henkilö, joten kokemusta on.

 

 

Räjäyttäminen vaatii luonnollisesti riittävät turvaetäisyydet, sillä sitä ei voi suorittaa rakennusten tai teiden välittömässä läheisyydessä.

 

 

Räjäyttämällä tehty istutuskuoppa tekee tiiviinkin maan kuohkeaksi hieman kauempanakin istutuskuopasta, joten kasvit viihtyvät räjäyttämällä tehdyssä istutuskuopassa.

 

 

Korostan turvaetäisyyksiä ja yleensäkin turvamääräyksiä, mutta räjäyttämällä tehty istutuskuoppa on kasvien kannalta paras vaihtoehto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Astelpaju ja maapirn ovat kauniita vironkielisiä nimiä tyrnille ja maa-artisokalle

Lauantai 14.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen aina ihaillut tyrnin vironkielistä nimeä ”astelpaju”, sillä se on tämmöisen miehenköriläänkin mielestä kaunis nimi.

 

 

Perehdyin astelpajun saatavuuteen ja hintoihin taannoisella matkallani Tallinnaan.

 

 

Kävin asiaa tutkimassa Balti Jaama Turg´lla sekä Tallinnan Keskustorilla.

 

 

Tallinnan Keskustorilla ei jostain käsittämättömästä syystä saa valokuvat, mutta Balti Jaama Turg´lla saa, joten tämän juttuni kuvat ovat sieltä.

 

 

 

Astelpajua myydään marja kerraallan poimittuna ja myös oksasaksilla pätkittyinä marjaterttuina.

 

 

 

Marjaterttujen hyödyntäminen tapahtuu joko niin, että asiakas nyppii marjat yksitellen pätkityistä marjatertuista tai sitten marjatertut pakastetaan ja pakastamisen jälkeen jäätyneet marjat on helppo kerätä talteen.

 

 

 

 

 

 

 

Yksitellen poimitut tyrnit eli astelpajut maksoivat 8,50 euroa per kiloa ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…5,00 euroa per kilo.

 

 

 

Tallinnan Keskustorilla hinnat olivat täsmälleen samat.

 

 

 

*****************

 

 

Halusin ostaa syysistutusta varten myös maapirn´ä eli maa-artisokkaa ja…

 

 

 

 

 

…se maksoi 3,50 €/kg!

 

 

 

Ostin muovikipollisen, jossa tavaraa oli kilo eli tein kolmen ja puolen euron kaupat!

 

 

Pirn on suomeksi päärynä eli suomenkielinn maa-artisokka on virolaisittain ”maapäärynä”!

 

 

 

En ostanut astelpajuja, sillä meillä on niitä aivan riittämiin, mutta maapirn tuli tarpeeseen ja ostetut maa-artisokat ovatkin jo istutettu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on parhaat hetket tyrninpoiminnalle!

Maanantai 25.9.2017

Kesän epävakaat säät eivät ole haitanneet tyrninkasvua sillä tuntuu, että päinvastoin.

Meillä on tyrnejä kahdessakin paikassa ja näyttää, että molemmissa on tulossa hyvä sato.

 

 

Ongelmaksi muodostuu tänäkin syksynä, että mistä löydämme sen ajan, jota tarvittaisiin tyrninpoimintaan!

 

 

Nolona kerron minulla vieneen aikaa yli kaksikymmentä vuotta sen ymmärtämiseen, että tyrni on kaksikotinen kasvi.

 

 

Toin joskus synnyinkotini pihamaalle kaksi tyrniä ja odotin ja odotin, että ne olisivat tuottaneet marjoja.

 

 

Eivät tuottaneet, sillä molemmat taimet olivat tyttötaimia ja tunnetusti kaksi tyttöä ei pysty saamaan ”lapsia” eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

 

Vihdoin ostin kaksi tyrnintainta, tytön ja pojan ja nyt alkoi tapahtumaan.

 

 

Kollitaimi ehti ruiskimaan ilmoille elämäneliksiiriä niin, että ”vanhat piiat” innostuivat marjomaan!

 

 

 

 

 

Tyrni vaatii kalkkiperäisen kasvupaikan ja se ei kaipaa lannoitusta, sillä se pystyy juurinystyröidensä avulla keräämään ilmasta typpeä.

 

 

 

 

 

Tyrninpoiminta saattaa olla kivuliasta, sillä piikit pistävät.  Toisaalta tyrninpoiminta on palkitsevaakin, sillä tyrninmarjojen rasvaisuus on sormille suuri ilo.

 

 

 

 

 

Innostuin muutama päivä sitten poimimaan tyrnejä kolmenvartin verran ja tässä hienolaatuinen saaliini.

 

 

Tyrnimarjojen sisältämä C-vitamiini virkistää ja kun innoissani söin parisenkymmentä marjaa, niin eipä seuraavana yönä uni tullut lainkaan silmään!

 

 

Kohtuus hyvässäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sama tilanne taas!

Keskiviikko 30.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Toin 1960-luvun lopulla harjoittelupaikkani puutarhasta synnyinkotini pihaan kaksi tyrnintainta.

 

 

Odottelin parisenkymmentä vuotta, että milloin pensaisiin tulee ensimmäinen marja – eipä tullut.

 

 

Vihdoin ymmärsin, että tyrni on kaksikotinen eli sen hede- ja emikukat ovat eri pensaissa.

 

 

Koska en ollut varma, että ovatko tyrnini kolleja vaiko narttuja, niin ostin yhden taimen kumpaakin ”sukupuolta”.

 

 

Jänis söi molemmat taimet ensimmäisenä talvena tyngiksi, mutta kollipoika ehti ruiskauttaa kuitenkin elämäneliksiiriä tytöille niin paljon, että pitkä odotukseni palkittiin ja toiseen vanhoista pensaista tuli yksi marja!

 

 

Sen jälkeen olen tiennyt, että tyrnejä pitää olla kasvamassa hede- sekä emipensaita.

 

 

****************

 

 

Sorruin entiseen, kun viitisentoista vuotta sitten toin mökkitontiltamme anoppilaan kaksi tyrnintainta – luonnollisesti ne olivat tyttöjä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Molemmat ”tytöt” ovat parhaassa marjantuottoiässä, mutta eihän marjoja tule, kun kumpikaan ”ei ole saanut poikaa”!

 

 

Harmitus on minulla suuri, kun eilen kävimme Rouvan kanssa taimiostoksilla ja emme muistaneet hankkia tyttötyrnien seuraksi kollipoikaa!

 

 

 

************************

 

 

 

Alla istutuskaavio tyrnityttöjen ja -poikien istutusjärjestelmäksi; taitaa olla ns. venäläinen systeemi.

 

 

X = tyttö ja O = poika eli yksi poika pystyy hoitelemaan kahdeksan tyttöä, kun taimietäisyys on n. nelisen metriä.

 

 

 

X     X     X

 

X     O     X

 

X    X     X

 

 

 

Muistakaa aina hankkia tyttötyrnien seuraksi kollipoikatyrnejä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat

Torstai 22.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Maatalouskemian alkeita opiskelleille on tietona, että kalkitus nostaa satotasoa.

 

 

Satotason kohoaminen perustuu sille, että kalkituksen avulla kasvit pystyvät helpommin hyödyntämään maaperässä olevat ravinteet.

 

 

Näin asiat pääsääntöisesti onkin peltoviljelypuolella, mutta puutarha- ja koristekasveilla asia ei olekaan niin yksiselitteinen.

 

 

Puutarhassa löytyy eräitä kasveja, joille kalkitus ei sovi lainkaan ja siitä on ehdottomasti pidättäydyttävä.

 

 

Mökkitontillamme kasvaa ainakin kolme eri kasvilajia, joille kalkkia ei saa antaa.

 

 

Kalkinkarttajamme ovat pensasmustikka, syyshortensia sekä alppiruusut.

 

 

Miten pensasmustikan, syyshortensian ja alppiruusujen ”kalkinkarttamisominaisuutta” hoidetaan?

 

 

Alppiruusujen ihanteellinen kasvupaikka on mäntyjen juurella ja kun männynneulaset ovat happamia ja kun ne putoilevat alppiruusujen päälle, niin sitä kautta alppiruusut saavat happamuutta kasvupaikalleen.

 

 

Ihanteellinen tapa huolehtia syyshortensian ja pensasmustikan kasvupaikan happamuudesta on se, että niiden juurille tuotaisiin vaikkapa kolmen vuoden välein hapanta suorutaa eli suolta kaivettua hapanta turvemaata.

 

 

Ihanteellista olisi kaivaa suorutaa metsäojien penkalta tai sitten sellaisesta paikasta pellolla, jota ei ole milloinkaan kalkittu.

 

 

Tunnustan, että olen siinä mielessä tyypillinen henkilö, kun kerron miten pitäisi menetellä, niin omien kasvieni kanssa en siten kuitenkaan tee – ainakin siitä on vuosia, kun olen tuonut suorutaa syyshortensioille ja pensasmustikkamaalle.

 

 

Mikä puutarhakasvi tavanomaisten juuresten ja muiden kalkinsuosijoiden lisäksi on sellainen, joka erityisesti pitää kalkituksesta?

 

 

Vastaus on tyrni.

 

 

Tyrni on kalkinsuosija ja sen ominaisuutensa lisäksi se on sellainen, jota ei saa lannoittaa.

 

 

Tyrni on palkokasvien ja lepän tapaan kasvi, joka juurinystyröiden avulla pystyy hyödyntämään ilmassa olevan typen.

 

 

Jos tyrnille antaa lannoitetta, sen systeemit saattavat mennä sekaisin ja se voi pahoin.

 

 

Siis:

• kalkkia tyrnille

• ei missään nimessä kalkkia pensasmustikalle, syyshortensialle eikä alppiruusuille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi tyrnin hedekasvi pystyy "hoitelemaan" kahdeksan emikasvia!

Tiistai 22.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Tyrni on viime vuosina kasvattanut suosioitaan paljon.

 

Kaikilla markkinoilla ja muilla tapahtumilla erilaisten tyrnituotteiden tarjonta on vilkasta.

 

Tyrninviljelyssä on muutama perusniksi, jotka pitää tietää, jotta saisi omalta tyrnimaalta perhekunnalle vuoden tyrnimarjat.

***********

 

 

Meillä tyrniä on viljelty muutaman pensaan voimin kahdessakin paikassa jokunen vuosi, joten oppirahoja on kertynyt.

 

 

Katkerin oppiraha oli se, kun odotin harjoittelutilalta tuomistani kahdesta tyrnistä marjasatoa lähes parisenkymmentä vuotta ja turhaan!

 

Silloin en tiennyt, että tyrni on kaksikotinen kasvi eli on erikseen satoa tuottavat emipensaat ja erikseen kollipojat eli hedepensaat.

 

Kaksi komeaan kasvuun varttunutta tyrnipensasta olivat molemmat emipensaita ja eiväthän tytöt keskenään saa lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja.

 

*********** 

Tyrni tarvitsee kasvupaikakseen läpäisevän maalajin ja valoisan kasvupaikan.

 

Tyrni on typenkerääjäkasvi, joten sille ei pidä antaa typpilannoitusta. Se on kalkinsuosija, joten kohtuullinen kalkkiannos istutuskuoppaan on paikallaan.

 

 

Ja sitten se tärkein niksi eli hede- ja emikasvien sijoittelu:

 

 

 

 

 

 

Meidän pienillä aloilla kollipoikia on aivan liikaa, mutta kun istutusvaiheessa tietoa ei ollut riittävästi. Parempi kuitenkin niin, että kollipoikia on liikaa kuin se, että niitä olisi liian vähän.

 

 

Taimivälinä meillä on kolmisen metriä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Eilen kuvattuna hedepensaat eli kollipojat olivat pulskean näköisiä ja kaikin puolin valmiit siihen tehtävään, joka niitä näin keväällä odottaa.

 

 

 

 

 

Eilen emipensaat olivat kovin vaatimattoman näköisiä, mutta ilmiselvästi ne olivat odottavalla kannalla kollipoikien pian tuulen avulla suorittamalle tärkeälle toimenpiteelle, jonka tuloksena saamme syksyllä C-vitamiinipitoisia marjoja.

 

 

Taimistot taitavat nykyisin myydä yhden kollipojan kahta tyttöä kohti, mutta niin runsaasti hedepensaita ei tarvita.

Vielä yksi asia: Tyrni on viroksi astelpaju ja monet suomalaiset pitävät sitä vironkielen kauneimpana sanana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maapirn- ja küüslauk -ostoksilla Tallinnan Jaama Turg´lla

Maanantai 28.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina ottanut tavakseni Tallinnan reissuilla poiketa katselemassa ja myös ostoksilla rautatieaseman vierellä sijaitsevalla Jaama –torilla.

 

Pidin tavastani kiinni myös taannoisella Suomen Keskustan Presidentti-risteilyllä, sillä poikkesin torilla heti aamusella.

 

Risteilylaivamme Baltic Princess rantautui Tallinnassa D-terminaaliin ja sieltä on kävelymatkaa Jaama-torilla vajaat pari kilometriä. Kävelin matkan raikkaassa syyssäässä.

 

Lähellä D-terminaalia sijaitsee Linnahall´n raitiovaunupysäkki, mutta menomatkan suoritin ripeästi kävellen. Raitiotievaunun raiteet kulkivat koko menoreittini vierellä.

 

 

Jaama Turg on avoinna arkipäivisin klo 8 – 18 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 8 -17.

 

Vierailin torilla 30.10.2011 eli ajankohta pitää huomioida, kun vertailee seuraavissa kuvissa ilmeneviä hintoja esim. suomalaiseen hintatasoon.

 

 

Jaama Turg´lla on muutama suurmyyjä, mutta taaempana paikalliset mummut myyvät omien palstojensa tuotteita. Tässä erään suurmyyjän tarjontaa.

 

Tapaan tehdä pienet ostokseni mummoilta, sillä heille parinkin euron kauppa on merkittävä tulonlisä. Lisäksi heidän kanssaan on mukava jutella.

 

 

Myös Virossa kotimaiset elintarvikkeet ovat Suomen tapaan usein kalliimpia kuin ulkomaiset.

Tällä myyjällä kotimaiset valkosipulit maksoivat 6,80 €/kg ja unkarilaiset 3,80 €/kg – ero oli siis huomattava.

 

 

Karpalokilon hinta vaihteli 3,80 – 4,00 €/kg ja karpalot olivat isoja.

 

 

Kotimainen avomaankurkku 2,20 €/kg.

 

 

Kotimainen porkkana 0,60 €/kg.

 

 

Kotimainen palsternakka 1,40 €/kg.

 

Kotimainen tomaatti 1,38 €/kg. Tomaatti oli siis selvästi edullisempaa kuin avomaankurkku.

 

Kotimainen punasipuli 1,20 €/kg.

 

 

Suurmyyjällä oli tarjolla puolalaista paprikaa ja se maksoi 1,30 €/kg.

 

”Astelpaju” on mielestäni erän kauneimmista virolaisista sanoista ja se tarkoittaa tyrniä. Tyrnimarjat maksoivat 4,00 €/kg.

 Meillä on useita tyrnejä ja tiedän, että miten haastavaa hommaa on tyrnin poiminta!

 

Ostin eräältä mummolta maapirn´ä sekä  küüslauk´ aa. Maapirn on maa-artisokka ja küüslauk puolestaan valkosipuli.

 

 

Maa-artisokat olivat komeita, mutta valitettavasti en ottanut niistä valokuvaa. Maa-artisokan kilohinta oli 1,30 euroa ja ostin mummon koko ”varaston” eli 1,8 kiloa.

 

Valkosipulit mummo oli hinnoitellut kappalekaupalla ja hinta oli 0,80 €/kpl.

 

 

Myyjämummoni käytti sujuvasti helmitaulua, kun hän summasi ostosteni hinnan!

 

Suosittelen Tallinnassa poikkeamaan Jaama Turg´lla, sillä se on taatusti erilainen kokemus!

 

-Esko Erkkilä-