Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Infran yhtiöittämien, Tampereen Infran yhtiöittäminen, osakeyhtiölaki, yhtiöittäminen, kuntalaisdemokratia, kuntalaisdemokratian kaventuminen,

Lipputanko kuuluu jokaisen omakotitalon pihamaalle!

Sunnuntai 9.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme Itsenäisyyspäivän aikoja ja nyt on ollut liputuspäiviä joka toinen päivä.

 

 

Joulukuun 4. päivänä...

...tänä vuonna siniristiliput liehuivat lipputangoissa sen kunniaksi, että silloin vietimme suomalaisen demokratian päivää, sillä tasan sata vuotta sitten suomalaiset pääsivät ensimmäisen kerran Vapaussodan jälkeen äänestämään kuntavaaleissa.

 

 

Joulukuun 6. päivä...

...meillä oli mielestäni joka vuonna vuoden tärkein ja arvokkain liputuspäivä, sillä silloin kohotimme lippusalkoihin Suomen lipun itsenäisyytemme kunniaksi.

 

Joulukuun 8. päivä...

...eli eilen meillä oli taas tilaisuus nostaa Suomen lippu salkoon, sillä silloin vietimme Jean Sibeliuksen eli suomalaisen musiikin päivää.

 

 

Kerrostaloyhtiöt ja myös useimmat rivitaloyhtiöt ovat hankkineet tontilleen lipputangon, mutta aivan liian monelta omakotitalolta se puuttuu.

 

 

Me olimme aikoinaan siinä onnellisessa asemassa, että Rouva voitti jossain tuleville omakotirakentajille suunnatussa arvonnassa lipputangon ja sitä me sitten kannoimme omakotitalomme rakennusvaiheessa eri puolille rakennustyömaatamme!

 

 

IMG_6467.JPG

 

 

Tässä omakotitalomme lipputanko kuvattuna 6.12.2018.

 

 

 

Parisenkymmentä vuotta sitten hankimme lipputangon myös mökillemme Viljakkalan Majajärvelle ja on selvää, että jokaisena liputuspäivänä siniristilippu liehuu joko omakotitalomme ja mökkimme lipputangossa!

 

 

Lipputangon hankkiminen on mahdollista kaikkien omakotitalojen tontille ja kannustankin kaikkia omakotitalon omistajia hankkimaan oman lipputankonsa, sillä siniristilipun liehuminen omassa lipputangossa on aina hieno kokemus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lipputanko, Itsenäisyyspäivän liputus, Jaen Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä, Vapaussota, suomalaisen demokratian päivä,

Vaatimaton vaaliesite, mutta tärkeää asiaa!

Perjantai 24.3.2017 - -Esko Erkkilä-

IMG_8090.JPG

 

 

Tuon vaaliesitteessäni esille, että olen toiminut Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnnassa liikelaitoksen perustamisesta eli vuodesta 2009 alkaen - ensimmäiset neljä vuotta varapuheenjohtajana ja sen jälkeen rivijäsenenä, mutta en suinkaan äänettömänä rivijäsenenä!

Allekirjoitimme toissapäivänä liikelaitoksemme - huomaatte, että olen samaistunut Infraan - tilinpäätöksen ja oli mieluista todeta, että jo viidentenä vuonna peräkkäin ylitimme tulostavoitteemme.

 

Olen ylpeä siitä toiminnasta, jolla me kaikkien puolueiden edustajat olemme saaneet luotsata liikelaitostamme hyviin tuloksiin. Vastaavaan mikään Tampereen kaupungin muu yksikkö ei ole pystynyt!

 

Tampereen Infrassa oli sen perustamisvaiheessa 795 työntekijää ja henkilövahvuutemme on hieman yli 400 henkilöä eli henkilöstömäärä on lähes puolittunut.

 

On helppo yhtyä niihin mielipiteisiin, joissa todetaan, että Tampereen Infran tervehdyttämisprosessi on pelastanut Tampereen kaupungin koko oman tuotannon.

 

Vastustan Tampereen kaupungin yhtiöittämisvimmaa ja perusteluna minulla on se, että tehokkaasti johdettu kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kuntalaidis tuloksekkaasti.

 

Olen tyytyväinen, että olen saanut Tampereen Infra Liikalaitoksen johtokunnassa hyödyntää sitä kokemusta, jonka sain toimittuani liike-elämässä vastuullisilla paikoilla.

 

Infran johtokuntatyöskentelyssä keskeistä on, että me kaikki toimimme Infran henkilöstön ja kaupunkilaisten parhaaksi, vaikka taustaryhmämme ovatkin Tampereen Puolesta ry, Kokoomus, SDP, Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto, Vihreät ja minulla Keskusta.

 

 **********************

 

Jos tälle kokemukselle ja yhteistyötaidolle on käyttöä jatkossakin, olen käytettävissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen liikelaitosten yhtiöittäminen, yhtiöittäminen, yhtiöittämistä ei voi kannattaa, yhtiöittäminen tuhoaa demokratian, asukasdemokratia, asukasdemokratia häviää yhtiöittämisessä,

Huolestuttavaa, että demokratiavaje yhä vain kasvaa Tampereella

Sunnuntai 21.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on tällä vaalikaudella koettu syvä asukasdemokratian alennustila ja demokratiavaje.  Juhlapuheissa ja julistuksissa toki toista väitetäänkin.

 

 

Asukastilaisuudet

 

 

Edellisen pormestarin eli Timo P. Niemisen valtakaudella pormestari järjesti melko säännöllisesti tilaisuuksia, joissa hän vastasi asukkaiden esittämiin kysymyksiin.

 

 

Pormestarin lisäksi vastaamassa olivat apulaispormestarit sekä myös niiden puolueiden edustajat, jotka eivät kuuluneet silloiseen valtakoalitioon.

 

 

Toki myös nyt järjestetään pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja, mutta harvakseltaan ja niissä ovat äänessä vain nykyinen valtaklikki.

 

 

Olen huomannut tilanteen ja en halua osallistua ”asukastilaisuuksiin”, joissa puhutaan silkkaa propagandaa.

 

 

Sähköinen osallistuminen…

 

 

…on vallannut Tampereella merkittävän osan ns. asukasvaikuttamisesta.

 

 

Asia on periaatteessa kannatettava, mutta pitää muistaa, että pelkästään siihen tukeutumalla suljetaan suuri osa kansalaisista asukasvaikuttamisen ulkopuolelle.

 

 

Henkilökohtaisesti ”elän” sähköisessä maailmassa päivittäin pitkään, mutta en ole kertaakaan vastannut Tampereen kaupungin erilaisiin sähköisiin kyselyihin tai osallistunut niihin foorumeihin, joita Tampereella on.

 

 

Minua risoo se, että esim. perheemme lähikoulun asioihin pureutuvan asukastilaisuuden vetäjät tukeutuivat esityksissään sähköiseen tutkimukseen, johon oli vastannut parisenkymmentä henkilöä – tutkimuksen vastaamisen oli aloittanut nelisenkymmentä asukasta, mutta puolet oli vastaamisen aikana tympääntynyt ja jättänyt vastaamisen kesken!

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana tiedän, että sähköiseen asiointiin ja sähköiseen asioiden valmisteluun siirtyminen merkitsee, että valtaosa eläkeläistä siirretään syrjään asioiden valmistelusta. 

Sähköinen osallistuminen ja asioiden sähköinen valmistelu ovat hyviä renkejä, mutta Tampereella ne on päästetty isännän asemaan!

 

 

 

Kaupunginvaltuuston päätösmahdollisuuksien rapauttaminen…

 

 

…on Tampereella kohonnut parina viime vuonna aivan uusiin mittasuhteisiin ja se onkin ”isossa kuvassa” vakavin kohta, kun keskustellaan Tampereella vallitsevasta demokratiavajeesta.

 

 

Virkahenkilöt ja valtaklikin hallitsema kaupunginhallitus ovat kaapanneet erilaisilla ohjesääntömuutoksilla sen vallan, joka aidossa kuntademokratiassa kuuluisi kaupunginvaltuustolle.

 

 

Toivon, että syksyn ja ensi kevään aikana ehdin tarkemmin pureutumaan Tampereella yhä suuremman vallan saaneeseen demokratiavajeeseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: demokratiavaje, Tampere ja demokratiavaje, demokratiavaje Tampereella, Tampereen asukastilaisuudet, sähköinen valmistelu Tampereella, Tampereen kaupunginvaltuusto, vallaton kaupunginvaltuusto, vallaton kaupunginvaltuusto Tampereella,

Valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillat ovat valtakoalition yksipuolinen äänitorvi

Torstai 9.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käytössä useita erilaisia keinoja asukasdemokratian laajentamiseksi.

 

Eräs parhaista keinoista olivat kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteiset asukasillat. Näin oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen (vihreät) ja pormestari Timo P. Niemisen (kokoomus) valtakaudella.

 

Viime syksyn kunnallisvaalien tulos romutti hyvän menettelyn, sillä nyt valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasilloiksi kutsutuista tilaisuuksista on muodostunut valtakoalition kilpalaulantatilaisuus.

 

Irene Roivaisen ja Timo P. Niemisen aikana valtaapitänyt ns. XL-ryhmä huolehti tunnontarkasti, että jokaisessa asukasillassa saivat puheenvuoroja myös silloisen valtakoalition ulkopuoliset SDP, Vasemmistoliitto, perussuomalaiset ja SKP. Kaikki kaupunginvaltuustossa edustettuina olleet puolueet olivat yleisön edessä vastaamassa kysymyksiin yhdessä XL-ryhmän edustajien kanssa.

 

Nyt kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP ovat romuttaneet tämänkin kaupunkilaisten kuntademokratiamahdollisuuden, sillä valtakoalition ulkopuolelle jääneiden perussuomalaisten, keskustan, kristillisten, sitoutumattomien ja SKP:n edustajat päästetään hädin tuskin saliin. Ei puhettakaan, että heillä olisi nimetty paikka kaupunkilaisten edessä!

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin sekä apulaispormestareiden mielestä on kai riittävää, kun asukasillan ilmoituksissa mainitaan paikalla olevan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin, pormestari Anna-Kaisa Ikonen, apulaispormestarit Pekka Salmi, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen ja Mikko Aaltonen…

 

”…sekä muita kaupunginvaltuutettuja.”  


Vahvennus on tämän jutun kirjoittajan.


***********


asukasiltaoikea


Valtakoalitiolta on ehkä jäänyt huomaamatta asukasillan mainoksissa se, että otsikossa todetaan näin:


Pormestarin ja kaupunginvaltuuston


ASUKASILTA


*********


Onko "kaupunginvaltuusto" todellinen kaupunginvaltuusto ilman perussuomalaisia, keskustalaisia, kristillisdemokraatteja, sitoutumattomia ja SKP:n kaupunginvaltuutettuja?


*********

 

Miksi kokoomus, SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP pelkäävät perussuomalaisia, keskustalaisia, kristillisdemokraatteja, sitoutumattomia ja SKP:tä?

 

Olen laittanut mieluusti merkille, että SKP:n kaupunginvaltuutettu Jari Heinosen tästä asiasta jo vuonna 2011 jättämä valtuustoaloite tulee Tampereen kaupunginvaltuuston käsittelyyn 13.5.2013.

 

On mielenkiintoista kuulla, että kuka valtakoalition edustaja ilkeää puolustella kansalaisdemokratiaa polkevaa menettelyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasilta, asukasilta, kuntalaisdemokratia, Sanna Marin, pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Pekka Salmi, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen, Mikko Aaltonen, Timo P. Nieminen, Irene Roivainen,

Pormestarin ja valtuuston puheenjohtajan asukasilta oli ladattu odotuksia täyteen, mutta toteutus ontui

Lauantai 6.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marinin ja pormestari Anna-Kaisa Ikosen ensimmäinen asukasilta järjestettiin Takahuhdin koululla torstaina huhtikuun 4. päivänä 2013 klo 17.00…19.00.

 

Yleisöä oli paikalla auditorio täynnä.

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

asukasilta1

 

Asukasillan aluksi apulaispormestari Mikko Aaltonen kertoi lyhyesti vastuualueensa eli toimintakykyä ja terveyttä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen ajankohtaisista asioista.

 

 

asukasilta2

 

Puhetta asukasillassa johti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (SDP).

Marinin kokemattomuus teki tepposet ja asukasillan aikana tuli monta kertaa ikävä kaupunginvaltuuston edellisen puheenjohtajan Irene Roivaisen (vihreät) tapaa johtaa puhetta asukasilloissa jämäkästi.

Marin antoi asukkaiden jaaritella aivan liian pitkään ja muutenkin hänen otteissaan ei ollut kaivattua ”särmää”.

Nuoruus ja kokemattomuus ovat kuitenkin sellaisia ominaisuuksia, että ne paranevat iän ja kokemuksen karttuessa, joten nyt on jaksettava odottaa!

 

 

asukasilta3

 

Pormestariviisikko oli kokonaisuudessaan paikalla.

 

Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen (vasemmalla) selvisi ensimmäisestä apulaispormestaritentistään kunnialla, vaikka joutuikin moneen kertaan toteamaan, että ei tunne asiaa.

 

Aaltosen vierellä istunut vihreiden apulaispormestari Olli-Poika Parviainen pärjäsi lähes yhtä hyvin kuin Aaltonen. Parviainen käytti asukasillan aikana onnistuneesti tietokonettaan ja kaivoi tilaisuuden edetessä sieltä tietoja, joita ei heti osannut vastata - nykyaikaisen tietotekniikan hyväksikäyttöä parhaimmillaan!

 

Pormestariviisikon keskellä istunut kokoomuksen Leena Kostiainen pystyi tutulla vakuuttavalla esiintymisellään osoittamaan, että hän tuntee oman vastuualueensa asiat.

 

Toisena oikealta istunut pormestari, kokoomuslainen Anna-Kaisa Ikonen oli selkeä alisuorittaja. Puheenjohtaja Sanna Marin joutui pariinkin kertaan keskeyttämään pormestarin puheenvuoron, kun siitä ei meinannut tulla lainkaan loppua. Nyt pormestarilta tarvittaisiin Timo P.:n "niemismäistä"  selkeyttä, jämäkkyyttä ja uskottavuutta.

 

SDP:n apulaispormestari Pekka Salmi on lyhytpuheinen ja selkeäsanainen poliitikko - pohjimmiltaan pidän hänen suoraviivaisesta tyylistää.


Asiapuolella Salmelle sattui tilaisuuden lopulla moka, kun hän peräänkuulutti edellisen valtuustokauden päättäjiä Teiskon vesiongelmien ratkaisuista. On selvää, että vallassaolevat aina kantavat vastuun ja sitä tosiasiaa ei pysty kiertämään.


************

 

Valtuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillat ovat jo aikaisemmin olleet asukkaita kiinnostavia tilaisuuksia. Niissä on aina ennen olleet pormestarin ja apulaispormestareiden lisäksi täysillä mukana kaikki kaupunginvaltuustossa edustettuina olevat puolueet.

 

Nyt tähän menettelyyn on näköjään tullut muutos. Näin siitä huolimatta, vaikka…

 

asukastilaisuus4

 

 

…tilaisuuden ennakkomainonnassa kerrottiin mukana olevan ”joukko kaupunginvaltuutettuja”.

 

Muiden puolueiden kaupunginvaltuutettuja toki oli muutama paikalla, mutta heille ei entiseen tapaan ollut paikkoja yleisön edessä ja heitä ei myöskään puheenjohtajan toimesta esitelty. Päinvastoin, sillä Sanna Marin totesi ainakin kerran yleisön joukossa olleille kaupunginvaltuutetuille, että nyt ei anneta puheenvuoroja valtuutetuille.

 

Valtakoalition ulkopuolella olevien kaupunginvaltuutettujen syrjiminen on uutta tamperelaista kulttuuria ja siitä toivoisi mahdollisimman pian päästävän pois.

 

Uutta syrjivää menettelytapaa ei poista se tekoselitys, että kyseessä on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukastilaisuus.

 

Tilaisuudessa tuli esille useita parannusta kaipaavia kohtia Tampereen kaupungin toiminnassa. En tässä yhteydessä kuitenkaan käsittele kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasiltaa tämän enempää - ehkä joskus toiste!

 

Toivon, että seuraavaan asukasiltaan varataan pöydän takaa tuolit myös perussuomalaisille, keskustalaisille, kristillisdemokraateille, Tampereen sitoutumattomille sekä SKP:lle.

 

Ilmaisin mielipiteeni myös siinä palautelapussa, jonka asukkaiden toivottiin tilaisuudessa täyttävän. Merkitsin lappuun myös nimeni, sillä en halua kriittisen palautteen antajana piileskellä nimettömyyden takana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasilta, asukasilta, Sanna Marin, Anna-Kaisa Ikonen, Mikko Aaltonen, Leena Kostiainen, Olli-Poika Parviainen, Pekka Salmi, asukasdemokratia, avoimuus, Irene Roivainen, Timo P. Nieminen,

Tehtävien kasautuminen samoille on Tampereen tapa

Tiistai 4.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Lautakuntien valintamenettely lyö korville kuntalaisdemokratiaa.

 

Julkisuudessa on kummasteltu Harri Jaskarin ja Anna-Kaisa Ikosen halua omia itselleen uusia ja osin entisten kanssa päällekkäisiä virkoja.

 

Tehtävien kasautuminen samoille henkilöille on Tampereella tapana laajemmaltikin, sillä lautakuntiin voidaan valita jäseniksi ainoastaan kaupunginvaltuutettuja ja varavaltuutettuja. Menettely poikkeaa tavanomaisesta, mutta ei ole sinänsä laiton.

 

Tamperelainen menettely kaventaa demokratiaa ja on varma tae sille, että puolueet eivät voi valita lautakuntiin asiantuntevimpia jäseniään. On selvää, että valtuuston jäsenyys tai varavaltuutetun asema eivät voi olla este lautakuntiin pääsylle, mutta ne eivät myöskään voi olla järkevä edellytys jäsenyydelle.

 

Tampereella voimassa oleva systeemi syrjii erityisesti kaupungin palveluksessa olevia asiantuntijoita sekä niitä, jotka ovat yritysmaailman palveluksessa. Jos he eivät ole ehdolla kunnallisvaaleissa ja/tai eivät tule valituiksi kaupunginvaltuuston jäseniksi tai varavaltuutetuiksi, heillä ei ole mahdollisuuksia lautakuntiin.

 

Lautakunnat käyttävät Tampereella käytännössä ylintä päätösvaltaa, sillä niillä on takanaan rahat, joilla kaupunkilaisten palvelut tuotetaan. Näin lautakunnat edustavat tilaajaa.

 

Hieman mutkia oikoen voidaan todeta, että Tampereen kaupungin organisaatiossa johtokunnat edustavat tuottajaa eli niitä organisaatioita, jotka tuottavat kunnalliset palvelut. Tuottajat eli luottamushenkilöistä koostuvat johtokunnat joutuvat pelaamaan niillä pelimerkeillä, jotka lautakunnat päättävät. Johtokuntiin voidaan tamperelaisenkin menettelyn mukaan valita henkilöitä myös valtuuston tai varavaltuutettujen ulkopuolelta.

 

On selvää, että tamperelainen tapa olisi voimassa myös suur-Tampereella. Kauhukuvana on pidetty, että silloin esimerkiksi lempääläläiset suur-Tampereen päättäjät mahtuisivat yhteen taksiin. Tampereen lautakuntajäsenten valintatapa merkitsisi, että samaan taksiin mahtuisivat vallan hyvin myös Ylöjärveltä kotoisin olevat suur-Tampereen päättäjät!

 

ESKO ERKKILÄ

kesk, Tampere

 

****

 

Tämä kirjoitus on kopio Aamulehden lauantaina syyskuun 1. päivänä julkaisemasta Lukijat-sivulle lähettämästäni mielipidekirjoituksesta.

 

Sain kirjoituksestani erityisen paljon positiivista palautetta eli tamperelaisten mielestä osuin kirjoituksessani naulan kantaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suur-Tampere, kuntauudistus, kansalaisdemokratia, kuntalaisdemokratia,

Kokemukset liitoskunnissa osoittavat, että suurkuntia ajavan Kokoomuksen väitteet lähidemokratian säilymisestä kuntauudistuksessa ovat katteetonta sanahelinää

Perjantai 4.5.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus väittää Kokoomuksen johdolla, että lähidemokratia säilyisi sen kaavailemissa suurkunnissa ennallaan – eräät kuntauudistuksen kiihkokannattajat väittävät, että lähidemokratia jopa paranisi!

 

Ensi syksyn kunnallisvaalikuviot liitoskunnissa puhuvat tyystin toista, kuin Kokoomus väittää.

 

Olen kuullut useiden kuntaliitoksen kokeneiden kuntien alueelta, että kunnallisvaaliehdokkaita on tavattoman vaikea saada. Ongelma koskee tasapuolisesti kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on uusi ja se selittyy lähiaikoina tapahtuneilla kuntaliitoksilla.

 

Kaikki eri puolueita kannattavat liitoskuntien asukkaat ja entiset päättäjät haluavat pelata varman päälle. Tämän ilmenemismuotona on, että liitoskuntien alueelta puolueet haluavat asettaa suurkunnan valtuustoehdokkaiksi ainoastaan niitä, joiden läpimeno näyttää varmalta.

 

Todellisessa tilanteessa on siis todistettu, että lähidemokratian heikkeneminen ilmenee jo kunnallisvaaliehdokkaita valittaessa.

 

Liitoskuntien alueelta äänestäjille jää valittavaksi ainoastaan henkilöitä, jotka ennenkin ovat olleet johtavassa asemassa entisessä kunnassa! Äänestäjien valinnanvara kaventuu merkittävästi!

 

Muistutan, että ilmiö koskee kaikkia puolueita.

 

Ilmiö on sinällään ymmärrettävä, sillä ainoastaan liitoskunnan alueelta valittu valtuutettu pystyy toimimaan ja haluaa toimia liitoskunnan asukkaiden parhaaksi. Jos liitoskunnan alueelta olisi paljon ehdokkaita jonkun puolueen listoilla, olisi suuri vaara, että heille annettu ääni koituisi ”emäkunnan” alueelta valittavien valtuutettujen hyödyksi ja sitä kautta liitoskunnan asukkaiden tappioksi sekä elinolosuhteiden heikennykseksi!

 

Tampereen seudulla on kuntaliitoskeskustelun aikana monesti todettu, että esim. Lempäälän alueen kuntapäättäjät mahtuisivat yhteen taksiin, jos Suur-Tampereen annettaisiin toteutua.

 

Juupajoen kohdalla on Suur-Tampereen osalta todettu, että yksi juupajokelainen ansioitunut kunnallisvaikuttaja saatettaisiin valita jonkun Tampereen kaupungin omistaman yhtiön hallituksen varajäseneksi – siinäpä se sitten olisikin nykyisen Juupajoen kunnan luottamushenkilöpanos Suur-Tampereella!

 

Se yksi juupajokelainen kuntapäättäjä valittaisiin Suur-Tampereella tehtäväänsä pelkästä säälistä – juupajokelaisten poliittinen voima siihen ei riittäisi.

 

Toivon, että tässä esittämäni käytännön tilanteet havainnollistavat sen vaanimassa olevan demokratiavajeen, joka seuraisi Kokoomuksen ajamasta kuntauudistuksesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntauudistus, lähidemokratia, demokratia, Lempäälä, Juupajoki, Suur-Tampere,