Hämeenlinnassa on Pohjoismaiden suurimmat muraalit!

Perjantai 13.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Olin 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana sen viimeiset neljäkymmentä vuotta Raisio Yhtymän palveluksessa.

 

Työnantajani juridinen nimi vaihtui tuona aikana monesti, mutta kaikki työnantajayhtiöni kuuluivat Raisio Konserniin.

 

Tuosta ajasta vastasin runsaan parin vuoden ajan konserniin kuuluneen Alfa-Rehu Oy:n maatilarehuseosten markkinoinnista ja työpaikkani sijaitsi silloin Hämeenlinnassa Kantolan teollisuusalueella.

 

Työpaikkani sijaitsi jykevien viljasiilojen katveessa ja ne kaikki kuuluivat silloin Raisio Yhtymän eri tulosyksiköille.

 

Siilot on alun perin rakentanut OTK, mutta kun sillä meni aikoinaan taloudellisesti hieman heikosti, niin OTK:n ajasta ei jo silloin ja vielä vähemmän nyt, on varsin vähän mitään jäljellä.

 

Viljasiilot ovat kuitenkin sellaisia, että ne kestävät vuosia ja näin on käynyt myös Hämeenlinnan Kantolassa.

 

Siilot ovat nykyään valtio-omisteisen eli meidän kaikkien omistuksessa ja omistuksesta vastaa Suomen Viljava Oy eli alun perin Valtion Viljavarasto.

 

****************

 

Suomen Viljava Oy:n viljasiilot ovat nyt saaneet uutta raikasta ilmettä, kun…

 

 

 

…australialainen taiteilija Guido van Helten toteutti syyskuussa 2017 Pohjoismaiden suurimman muraaliteoksen Hämeenlinnaan.

Van Helten maalasi Suomen Viljava Oy:n viljasiilojen julkisivuun 56 metriä korkean teoksen.

 

 

 

Van Heltenin työt ovat valtavia, lähes fotorealistisia muotokuvia. Hän on tunnettu erittäin tarkkana ihmiskasvojen kuvaajana.

 

 

Koen, että van Heltenin Kantolan viljasiilojen kupeeseen maalaamat muraalit ovat tietynlainen kunnianosoitus suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ja viljanjalostusteollisuudelle, jonka parissa sain tehdä työtä päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

-Esko Erkkilä-

Useat korkea-arvoiset saksalaiskomentajat kävivät tervehtimässä Mannerheimia Mikkelin klubilla

Keskiviikko 11.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Palaan vielä Mikkelin klubin rooliin Mannerheimin sodanaikaisessa toiminnassa.

 

 

 

Mikkelin klubin seinänällä on tästä toiminnasta kertova arvokas reliefi:

 

 

Suomen marsalkka

M AN N E R H E I M

otti vastaansa vieraansa

tässä huoneistossa

sodan 1941 – 1945 aikana

 

**************

 

 

Vuoristojoukkojenkenraali Dietel 2.2.1942

 

 

 

Tykistönkenraali Jodl 4.9.1941

 

 

 

Myös Tasavallan Presidentti Risto Ryti oli Mannerheimin vieraana Päämajassa.

 

 

 

Mikkelin klubilla eli Päämajassa on myös kuvanveistäjä Veikko Leppäsen veistämä Mannerheimin pienoiskokoinen ratsastajapatsas – veistos on valmistunut vuonna 1957.

 

 

-Esko Erkkilä-

Valamo Heinävedellä oli eräs Kyröläismatkamme kohde.

Maanantai 9.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs käyntikohde oli tutustuminen Valamon luostariin Heinävedellä.

 

 

 

Olen joskus aikaisemminkin tutustunut tuohon Herran huoneeseen ja aina sen näkeminen puhuttelee.

 

 

 

Valitettavasti meillä oli nyt kiire ja tutustuminen jäi pintapuoliseksi.

 

 

Luostarin pihassa oli kaunis ja mittava kukka-asetelma, jossa hallitsevana oli Karjalan neitoja.

-Esko Erkkilä-

Viranomaisten ja erityisesti poliittisten päättäjien on nyt toimittava!

Sunnuntai 8.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Koko maailma ja Suomi siinä mukana on nyt kärvistellyt korona-taudin pinteessä joulukuusta 2019 alkaen.

 

 

Viranomaiset ja erityisesti poliittiset päättäjät ovat tilanteessa ymmällään.

 

Ymmällään oloa ruokkivat ne tahot, jotka itsellisistä syistä vastustavat tehokkaita rajoitustoimenpiteitä.

 

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on edustamansa alan etujärjestö ja se on viime päivinä ollut äänekkäin koronarajoitusten vastustaja.

 

Olen eri mieltä MaRa ry:n kanssa ja kannustan viranomaisia määräämään entistä tehokkaampia rajoitustoimia, jotta saamme koronatilanteen hallintaan.

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on hallituksessa edustanut tiukinta linjaa koronarajoitusten aikaansaamiseksi.

 

Krista Kiuru on muuten vihoviimeinen ministeri jota kannatan, mutta arvostan hänen koronalinjauksiaan.

 

Toivon, että Krista Kiurun linjaukset saavat laajempaakin kannatusta hallituksen piirissä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oopperalaulaja Martti Talvela hankki Inkilän kartanon omistukseensa vuonna 1980

Torstai 5.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme kulttuuri- ja sotahistoriasisältöä sisältyi Juvalla tutustuminen kahteenkin kohteeseen eli oopperalaulaja Martti Talvelan hautaan sekä Inkilän kartanoon.

 

 

 

Oopperalaulaja Martti Talvela syntyi Hiitolassa vuonna 1935 ja hän siirtyi perheensä kanssa Talvisodan evakkoon Kerimäelle.

 

Hyökkäysvaiheen aikana perhe palasi Hiitolaan, mutta joutui Jatkosodan aikana uudestaan evakkoon ja nyt Vähäkyrön kautta Orimattilaan.

 

Oopperalaulaja kuoli vuonna 1989 ja on haudattuna Juvan vanhalla hautausmaalla – poikkesimme Kyröläismatkallamme Talvelan haudalla.

 

*************************

 

Talvela hankki Juvalla sijaitsevan Inkilän kartanon vuonna 1980 ja muutti sinne asumaan seuraavana vuonna.

 

Inkilän kartano oli Talvisodan lopulla Päämajan käytössä ja marsalkka Mannerheim asui siellä kahden viikon ajan.

 

****************

 

 

 

Pistäydyimme Kyröläismatkallamme Inkilän kartanon talouspihalla…

 

 

 

…ja totesimme, että kartano elää voimallisen maatalouden harjoittamisen aikaa!

 

 

Emme halunneet häiritä kartanon elämää vaan palasimme takaisin tulojälkiämme myöten!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joensuun bunkkerimuseo on osa Salpalinjaa

Keskiviikko 4.8.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli Talvisodan jälkeen vuosina 1940 – 1941 ja maamme itärajan tuntumaan vuonna 1944 Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja.

 

Salpalinjan linnoitteita on yhä jäljellä monissa paikoissa ja taannoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Salpalinjaan kuuluvaan…

 

 

 

…Joensuun bunkkerimuseoon.

 

 

 

Bunkkerimuseossa on aito korsu, jossa on majoituskorsun lisäksi asemat panssaritorjuntatykille sekä konekiväärille.

 

 

 

Korsussa oli myös konekiväärikupu.  Kupuja oli kahdenlaisia eli pyöreä yhdelle miehelle ja soikea kahdelle miehelle.

 

Kupuja oli kolmenlaisia eli kevyt, keskiraskas ja raskasmalli.

 

 

 

Museoalueella oli myös espanjalainen ratsu eli siirrettävä piikkilankaeste.

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Museoalueen viereisellä omakotialueella oli käytetty Salpalinjan kiviesteitä eräänlaisina ”sisustuselementteinä”!

 

 

Kannattaapa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallitusti villiintynyt!

Tiistai 3.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Piparjuuri on monivuotinen paksujuurinen ja suurilehtinen ristikukkaiskasvi joka on kotoisin Itä-Euroopasta.

 

Meillä mökkimaailmassa piparjuurta kasvaa monessa paikassa ja voidaankin todeta, että se on hallitusti villiintynyt!

 

Piparjuurta käytetään meillä oikeastaan vain herkkukurkkujen mausteena ja samassa tarkoituksessa myös viipalekurkkujen sekä kurkkurelishin valmistuksessa.

 

Tässä laskettelupulkallinen vastakaivettuja piparjuuria!

 

 

Hoikka piparjuuriyksilö!

 

 

Kuorittuja ja käyttövalmiita piparjuuria!

 

 

Piparjuuren kuorintatähteitä ei kannata laittaa kompostiin vaan kaivaa ne maahan, sillä niin menetellen saadaan uusia piparjuuriyksilöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomessa pääsee kauas itään!

Maanantai 2.8.2021 - -Esko Erkkilä-

On varmaan monille yllättävä tieto, että Suomen maankamaralla pääsee n. seitsemänkymmentä kilometriä idemmäs kuin on Pietari!

 

Tuo paikka sijaitsee Ilomantsin Hattuvaaran Virmajärvellä ja on nimeltään ”Itäpiste”.

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme Suomen ja EU:n mantereella sijaitsevalla itäisimmällä pisteellä ja tässä kaksi luutnanttia – kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja yliluutnantti Esko Erkkilä – poseeraavat ja meidän välissämme Virmajärven saaressa näkyy Suomen ja Venäjän välinen rajapiste!

 

Rajapisteen takana näkyvä maasto on Venäjän Karjalan tasavaltaa ja Suojärven piiriä.

 

 

 

 

Katselupaikalta on 170 metriä matkaa rajapaalulle.

 

 

 

Mainio oppaamme Rauno Suhonen selosti näkymäämme ja kertoi, että nyt olemme n. 70 kilometriä idempänä kuin Pietarin kaupunki – uskomatonta!

 

 

Rajapisteen lähelle -  parisadan metrin etäisyydelle – pääsee autoilla ja parkkipaikalta pitää kävellä köysin erotettua käytävää pitkin tuolle katselupaikalle.

 

 

 

Paikalla saa valokuvata vapaasti, mutta köysien yli ei saa mennä!

 

 

En toisiaan ole tiennyt, että Suomessa pääsee Pietarin kaupunkia idemmäs!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hellekausi on auttanut äkämäpunkin torjunnassa?

Sunnuntai 1.8.2021 - -Esko Erkkilä-

Äkämäpunkki on ikääntyneiden mustaherukkapensaiden paha riesa ja taistelua sitä vastaan on käytävä jatkuvasti.

 

Tunnustan, että kärsin häviön tässä taistelussa synnyinkotini mustaherukkamaalla ja jouduin siellä hävittämään kaikki mustaherukkapensaat.

 

Samaa taistelua olen käynyt runsaat puolenkymmentä vuotta mökkimaailmassani ja olin myös siellä jo häviön partaalla.

 

Kevään ja alkukesän hellekausi on tullut avuksi ja nyt mökin mustaherukoista ollaan saamassa kaikkien aikojen paras herukkasato!

 

 

 

En vielä uskalla ”lyödä rintoihini”, mutta tämän kesän osalta tilanne on pelastettu.

 

 

 

On selvää, että taistelua äkämäpunkkia vastaan on jatkettava ja siinä taistelussa keskeinen toimenpide on herukkapensaiden leikkaaminen ja leikattujen oksien kuljettaminen pois pihapiiristä.

 

-Esko Erkkilä-

Kyröläismatkojen ohjelmaan kuuluu aina shampanjahetki!

Lauantai 31.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt jokakesäisen Kyröläismatkan jo lähemmäs kaksikymmentä kertaa.

 

Olen saanut osallistua kaikille Kyröläismatkoille, jotka alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä sotahistoriamatkoina rajan taakse jääneille taistelupaikoille.

 

Nyt heinäkuussa ensimmäisen kerran Kyröläismatka suuntautui pelkästään Suomeen ja syynä oli luonnollisesti korona!

 

 

Kyröläismatkoilla on yksi pysyvä ohjelmanumero ja se on, kun kenraali tarjoaa osanottajille shampanjapullojen poksautuksen. Shampanjapullojen poksautushetki on aina arvoitus, sillä vain kenraali päättää tuon tapahtuman ajankohdan!

 

 

*****************

 

 

 

 

Nyt paikkana oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki ja siellä ensimmäisen shampanjapullon korkki lensi korkeuksiin!

 

 

 

Mukana oli sotakamreeri Rauno Suhonen,…

 

 

 

…joka toimi Kyröläismatkamme asiantuntevana oppaana matkamme Ilomantsin osuudella.

 

Voin suositella sotakamreeria oppaaksi Ilomantsiin ja sen lähiseuduille suuntautuville matkoille!

 

 

 

Neljän shampanjapullollisen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaamme - tyhjät pullot otimme luonnollisesti mukaamme!

 

 

Arvostan kenraalin tapaa huomioida retkeläiset!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkillä on useiden joukko-osastojen muistokiviä

Perjantai 30.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs matkamme pääkohteista oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki.

 

 

 

Päämuistomerkki koostuu kahdesta 122 mm:n haupitsista, joiden keskellä on…

 

 

…muistomerkin luonnetta kuvaava muistokivi asiaankuuluvine laattoineen.

 

 *****************

 

Tällä avaralla mäellä oli Jatkosodan loppuvaiheessa heinä-elokuussa 1944 tykkipatterin tulenjohtopaikka. Mäeltä oli hyvä näkyvyys 5,7 kilometrin päässä sijaitsevaan Hattuvaaraan, johon pyrkineiden vihollisjoukkojen hyökkäykset tykistökeskityksillä estettiin.

 

 

Muistomerkin on suunnitellut Sulo Leppänen ja se paljastettiin 27.9.1981.

 

 

*****************

 

 

Päämuistomerkin reunoilla on Ilomantsissa taistelleiden eri joukko-osastojen muistokiviä ja niistä voidaan todeta, että Ilomantsin taisteluihin osallistui useita joukko-osastoja eri puolilta Suomea.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ilomantsin taisteluja johti kenraalimajuri Erkki Johannes Raappana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin Oinassalmella sijaitseva muistomerkki kertoo suomalaisten tärkeästä torjuntavoitosta

Torstai 29.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Talvisodassa vihollinen pyrki useilla hyökkäyksillään Ilomantsissa saamaan suomalaiset jättimäiseen mottiin eteläisimmillä rintamalohkoilla.

 

Merkittävä vihollisen hyökkäys pystyttiin torjumaan vuoden 1939 joulukuussa Ilomantsin Oinaansalmella.

 

Suomalaiset joukot pitivät pintansa Talvisodan loppuun saakka ja vihollisen hyökkäysyritykset torjuttiin.

 

 ****************

 

 

 

 

Oinaansalmen taisteluiden muistomerkki on massiivinen ja siinä on kuvanveistäjä Veikko Jalavan veistämä reliefi.

 

Muistomerkki paljastettiin 30.8.1959 ja on nimeltään ”Parivartio”.

 

Reliefissä on teksti:

 

"Tolvajärvi - Oinassalmi - Kallioniemi vesistölinjalla puolustivat Suomen miehet isänmaan vapautta talvisodassa 1939-40."

 

 

Aloitimme taannoisella Kyröläismatkallamme Ilomantsin taisteluihin tutustumisen Oinaansalmen muistomerkillä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lönnrothin petäjä liittyy tiiviisti Kalevalan syntyyn!

Keskiviikko 28.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme matkamme kulttuuriosuudella tutustumaan Kesälahdella sijaitsevaan…

 

 

 

…Lönnrothin petäjään!

 

 

Tämän petäjän juurella Elias Lönnroth juhannusviikolla 1828 kuunteli runonlaulaja Juhana Kainulaisen taitamia loitsu- ja metsästysrunoja sekä merkitsi niitä muistiin.

 

 

Kerrotaan, että näistä runoista sai alkunsa Lönnrothin keräämä Kalevala.

 

 

Petäjä sijaitsi ja sijaitsee yhä Juhana Kainulaisen kotitalon pihapiirissä.

 

 

 

 

 

Lönnrothin petäjän kanssa samaan pihapiiriin on rakennettu vuonna 1989 Juhanantupa, mutta koronatilanne on iskenyt tähän varmasti mielenkiintoiseen kohteeseen kovalla kädellä, sillä se oli käyntimme aikana suljettu.

 

****************

 

Jouduimme tekemään Lönnrothin petäjän nähdäksemme lähes 50 kilometrin ylimääräisen lenkin, mutta tietoisuus Kalevalan alkuvaiheista korvasi ajelumme!

 

 

Vielä se, että Kesälahti liitettiin Kiteen kaupunkiin vuonna 2013 eli ”kaupungin vilinässä” ajelimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tää on meiän maa!"

Tiistai 27.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa olevat sanat sopivat jokaisen suomalaisen Talvi- ja Jatkosodan sotilaan sanomiksi, mutta varmuudella ne ovat Talvisodassa Kollaanjoella taistelleen tarkka-ampuja Simo Häyhän sanomia.

 

Häyhän oman kirjanpidon mukaan hän ampui 542 vihollissotilasta ja samaan lukumäärään on päätynyt myös Kollaanrintamalla vapaaehtoispappina toiminut kansanedustaja Antti Rantamaa.

 

Kansanedustaja Antti Rantamaa on Kollaan taisteluista kirjoittanut kirjan ”Parlamentin palkeilta Kollaanjoen kaltahille”.  Olen lukenut tuon kirjan ja sen antaa hyvää taustatietoa Kollaan taisteluista – suosittelen.

 

 *************

 

Simo Häyhä kehitteli sotatoimilleen muutaman erikoisen toimintamuodon ja ne olivat ilmeisen tehokkaita, sillä tuloksia syntyi.

 

 

• Häyhä ei koskaan käyttänyt kiikaritähtäintä vaan käytti avotähtäintä ja tämä sen vuoksi, että kiikaritähtäimestä olisi saattanut välkehtiä heijastus, jolla vihollinen olisi pystynyt paikantamaan suomalaisen tarkka-ampujan

 

• Häyhä jäädytti ampuma-asemansa edessä olevan lumipenkan, jotta laukauksen jälkeen mahdollisesti pöllähtänyt lumi ei olisi paikantanut viholliselle häntä

 

• Häyhä söi lunta ja sitä sen vuoksi, että lämmin hengitysilma ei olisi auttanut vihollista paikantamaan häntä

 

 

Simo Häyhän Talvisota päättyi vaikeaan haavoittumiseen 6.3.1940, mutta hän selvisi kuitenkin niin, että palasi tajuihinsa 13.3.1940 eli Talvisodan päättymispäivänä.

 

 

Simo Häyhä sai elää pitkän elämän, sillä hän kuoli vuonna 2002!

 

 

Kaikki kunnia Simo Häyhälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääratamme tarvitsee toisen raiteen Tampereen ja Seinäjoen välille

Sunnuntai 25.7.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Näin kesäaikaan seuraan päivittäin niitä rataongelmia, jotka ovat jokapäiväisiä pääradallamme Tampereen ja Seinäjoen välillä.

 

 

Meiltä pakkolunastettiin aikoinaan pääratamme rakentamiseksi neljä hehtaaria parasta kasvullista metsämaata.  Maittemme kohdalla on nyt Majajärven liikennepaikka, josta ”pikajunavauhtia” on matkaa Tampereen rautatieasemalle 16 minuuttia.

 

Majajärven liikennepaikalla on kaksoisraiteet ja saankin päivittäin seurata, kun joku henkilöjunista tai tavarajunista ohjataan sivuraiteelle, jotta nopeampi henkilöjuna pääsee ohittamaan liikennepaikan pysähtymättä.

 

Helsinki–Tampere–Seinäjoki–Oulu–Tornio-välillä kulkeva päärata on kriittisen tärkeä väylä paitsi Suomelle myös koko EU:lle. Tämän osoittaa EU:n maaliskuussa pääradalle vahvistama Euroopan ydinverkkokäytävän status.

 

 

******************

 

 

 

 

Seurasin toissapäivänä, kun pohjoisen suunnalta liikkunut henkilöjuna pysähtyi Majajärven liikennepaikalle…

 

 

 

…ja odotti etelän suunnalta saapuvaa pikajunaa runsaat viisi minuuttia!

 

 

Eilen seurasin samanlaista systeemiä, kun pohjoisen suunnalta saapunut tukkeja kuljettava tavarajuna joutui pysähtymään Majajärvellä ja odotti etelästä saapuvaa henkilöjunaa.

 

*****************

Asiaan on toki herätty, mutta vie varmaan ainakin kymmenen vuotta ennen kuin Tampereen ja Seinäjoen välille saadaan toinen raide!

 

Kannustan Pirkanmaan Liittoa ja muita vastuullisia tahoja työskentelemään sen puolesta, että pääradallemme Tampereen ja Seinäjoen välille saadaan pikaisesti toinen raide!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Myös verantamatot pitää aina joskus pestä!

Lauantai 24.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hellesäät näyttävät jatkuvan ja se luo mahdollisuuden jopa verantamattojen pesemiselle.

 

 

Ryhdyin tuumasta toimeen ja eilen pesin kymmenkunta verantakäytössä olevaa mattoa.

 

 

 

Meillä on tehokas Kärcher ProHD 200 pesuri ja kun vettä Majajärvessä riittää, niin siitä vaan!

 

 

 

Tehokas pesuri ja pressu, siinäpä pari, joiden avulla puhdasta syntyy.

 

Järveen on riittävästi etäisyyttä, jotta pesuvedet eivät päädy järveen.

 

 

 

Näkeehän se, että verantamatoista lähtee likaa.

 

 

 

Mattoteline ei riittänyt kuivausalustaksi, vaan…

 

 

 

…avuksi piti ottaa mansikkamaan rastasverkkojen tukirakennelmat - no, niitähän ei nyt enää alkuperäiseen tarkoitukseensa taas vajaaseen vuoteen tarvita!

 

 

 

Mattojenpesussa tärkeä työkalu on koukkupääkeppi, jolla liotusvaiheessa saadaan matot ”uppeluksiin” ja sitten jossain vaiheessa pyydysteltyä liotusaltaista jatkokäsittelyyn!

 

 

Mattojenpesusäät näyttävät muuten jatkuvan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitääkö herukat poimia karoineen vai voiko karat jättää pensaaseen?

Perjantai 23.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa esittämäni kysymys on ainakin varttuneelle väelle helppo, sillä entisaikaan herukat piti ehdottomasti poimia karoineen.

 

 

Olen sen aikakauden lapsi, jonka nuoruudessa oli ehdottoman välttämätöntä, että herukat piti poimia karoineen.

 

 

****************

 

 

 

Olen muutaman päivän ajan käynyt kilpajuoksua kaikenmaailman rastaiden ja paskonärhien kanssa, että kenelle mökkitontilla kasvavat punaherukat kuuluvat.

 

 

Eilen ratkaisin asian ja poimin kaikki punaherukat talteen ja tein sen niin, että…

 

 

 

…herukkaämpäriin kertyi vain sellaisia punaherukoita, joissa ei ole karoja!

 

 

Punaherukkasato ei ollut kummoinenkaan, sillä marjoja kertyi vain vajaa muovisangollinen.

 

 

Poimimani punaherukat tulevat olemaan osa siitä marja-annoksesta, joka odottaa minua aina aamuisin ja se osaltaan selittää sen, että poimin eiliset punaherukat ilman karoja!

 

 

Muita aamuisen marja-annokseni marjoja tulevat olemaan pensasmustikka sekä mansikkahillo! Toki mukana saattaa olla myös mustaherukkaa, mutta se riippuu siitä, että viitsinkö poimia osan mustaherukoista ilman karoja!

 

 

Yksinkertaista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Se oli valkosipuleiden korjuupäivä eilen!

Torstai 22.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Valkosipuleiden korjuuaika tuli helteiden ansiosta yllättävän varhain.

 

 

 

Sipuleiden kuivauspeti odottaa!

 

 

 

Valkosipulit pitää istuttaa pari viikkoa ennen talventuloa, mutta kun sitä ajankohtaa ei pysty ennustamaan, niin lokakuun alkupäivät ovat yleensä hyvä istutusajankohta. Maan pinnalle nousseet valkosipulintaimet eivät ole millänsäkään, jos pakkanen ehtii niitä puraisemaan.

 

 

 

Talikkohommia se sadonkorjuu tiesi taas kerran.

 

 

 

Kottikärrykuormallinen niitä kertyi!

 

 

 

On ne komeita!

 

 

 

Aluksi pressun päälle…

 

 

 

…ja sitten verkon päälle kuivumaan!

 

 

 

Sääennusteet lupaavat lähipäiville aurinkoisia kuivaussäitä, mutta varautua pitää ja siksi suojapressua varten tyhjä verkko!

Samaan sipulikuivuriin on seuraaville kerroksille varattuna paikat istukassipuleille, ryvässipuleille sekä punasipuleille!

 

 

Sipulien sadonkorjuuhommat ovat hyvässä alussa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viipalekurkkuja herkkukurkkujen reseptillä!

Keskiviikko 21.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hellesäät yllättivät ja avomaankurkut kasvoivat poikkeuksellisen nopeasti korjuukuntoon tai oikeastaan korjuukunnon ylikin.

 

 

Hätä ei ole kuitenkaan kummoinenkaan, sillä ryhdyimme Rouvan kanssa pikaisesti avomaankurkkujen säilöntähommiin ja säilöntämenetelmäksi valitsimme sen, että teimme viipalekurkkuja herkkukurkkujen reseptillä!

 

 

Aineksina olivat oman pellon avomaakurkkujen lisäksi omat piparjuuret sekä omat valkosipulit!

 

 

 

Avomaankurkut ehtivät kasvamaan hieman ylisuuriksi, mutta ylisuuri koko ei haittaa viipalekurkuksi valmistamista.

 

 

 

Mökkitontilla on muutamassa paikassa piparjuurta ja…

 

 

 

…sitä piti lapiolla kaivaa muutama isohko juurenmötkäle.

 

 

 

Juurenmötkäleistä sai kuorimalla muutaman liemeen makua antavan piparjuuren!

Piparjuuren kuorintatähteitä ei kannata laittaa kompostiin vaan ne pitää kaivaa sopivaan paikkaan, sillä niistä kasvaa uusia piparjuuriyksilöitä!

 

 

 

Valkosipulit ovat ehtineet korjuukuntoon ja ne kuuluvatkin herkkukurkkujen vakioraaka-aineiksi!

 

 

 

”Viipalointikoneena” meillä on tavallinen viipalointilauta ja sen käytössä on oltavakin varovainen, jotta viipalointia tapahtuu vain kurkuille!

 

 

Ennusmerkit näyttävät, että viipalekurkkuja pitää valmistaa vielä monena päivänä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kollaa ja Simo Häyhä-museossa pääsee tutustumaan maailman kuuluisimpaan tarkka-ampujaan Simo Häyhään

Tiistai 20.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisen Kyröläismatkamme ensimmäisenä päivänä tutustuimme Rautjärvellä…

 

 

 

 

 

…Kollaa ja Simo Häyhä-museoon.

 

 

Rautjärvi sijaitsee 6-tien varrella Etelä-Karjalassa.

 

 

 

 

Rautjärveltä on matkaa Kollaalle n. 150 kilometriä.

 

 

Museo sijaitsee Rautjärven Miettilän historiallisella reservikasarmialueella, sen Sairastuvassa.

 

Museon näyttelytilat on jaettu neljään erilliseen osaan. Päänäyttelyn muodostaa Simo Häyhä –huone jossa pääsee tutustumaan Talvisodan kuuluisimman hahmon elämään eri näkökulmista.

 

 

 

Museon seinässä on laatta, jossa kerrotaan Simo Häyhän saaneen suojeluskuntasotilaan koulutuksen tällä alueella.

 

 

 

 

Museossa on hankolaisen taiteilija Tuomo Kaukuan yhdestä poppelipuupöllistä veistämä Simo Häyhän näköispatsas Kollaan varustuksessa.

 

 

 

 

Simo Häyhä sai elää pitkän elämän, sillä vuonna 1905 syntyneenä hän kuoli Haminassa vuonna 2002.

 

******************

 

Erikoisuutena näimme Simo Häyhän omistuksessa olleen volkkarin vuosimalliltaan 1972!

 

 

Simo Häyhän saavutuksiin Talvisodassa on aihetta palata erikseen myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-