Sillastamisella saattaa pystyä pelastamaan jänisten tai myyrien kaluaman omenapuun

Maanantai 23.4.2018 - -Esko Erkkilä-

On kulunut jo vuosia, kun myyrät kalusivat muutaman omenapuun mökillämme.

 

 

Kaluaminen tapahtui lumen alla ja puut oli kaluttu rungon ympäri. Kaluttua osuutta oli parisenkymmentä senttiä pitkälti.

 

 

Mielessä kävi vauriopuiden sillastaminen ja sitä hieman yrittelinkin, mutta silloin minulla ei ollut riittävästi tietoa, kokemuksesta puhumattakaan!

 

 

Kyseessä oli peräti kymmenkunta omenapuuta ja vauriopuiden suuri lukumäärä ehkä myös osaltaan lannisti yrittämään.

 

 

*******************

 

 

Tutustuin viime perjantaina eli 20.4.2018 Tampereen Puutarhamessuilla omenapuiden sillastamiseen, kun seurasin…

 

 

 

 

 

…Pinsiön Taimiston osastolla puutarhalegenda Matti Lahtisen työnäytöksiä.

 

 

 

 

 

Sillastuksessa vauriokohta ohitetaan edellisen vuoden vuosikasvun ”piiskalla” ja niitä laitetaan vauriokohdan yli useita.

"Piiska" leikataan terävällä puukollaviistoksi ja piiskan kärjet työnnetään terveen kuoren alle.  Suojavahan käyttäminen varmistaa sillastustuloksen.

 

 

Tositilanteessa myyrätuhon kohdannut vauriokohta on epämääräisempi kuin tässä havainnetilanteessa.

 

 

Oletan, että tositilanteessa vauriokohdan ylä- ja alareunoilla kuorta pitää vuolla enemmän pois kuin myyrät ovat jyrsineet, jotta sillastuspiiska saadaan kiinnitettyä terveeseen kohtaan kunnolla.

 

 

Kiitokset puutarhuri Matti Lahtiselle vaikka en toivokaan, että joutuisin soveltamaan oppejasi käytäntöön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatettava tonttikauppa!

Sunnuntai 22.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 23.4.2018 ja sen esityslistalla on erään tonttikaupan hyväksyminen.

 

 

Kyseessä on tonttikauppa, jolla Tampereen kaupunki ostaa Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä 3,8 hehtaarin suuruisen tontin Lakalaivan kaupunginosasta, osoitteesta Lempääläntie 31.

 

 

Tontti sijaitsee ohikulkutien varrella ja sen hankkiminen kaupungin omistukseen merkitsee ensiaskeleen ottamista Lakalaivan alueelle suunnitellun eteläisen Tampereen aluekeskuksen toteuttamiselle.

 

 

Tervehdin suurella myötäsukaisuudella tonttikaupan varmistumista, sillä omakotialueemme välittömään läheisyyteen tulevaisuudessa rakennettava Etelä-Tampereen hyvinvointikeskus parantaa alueemme palveluita.

 

 

Ymmärrän toki mm. Härmälän ja Koivistonkylän alueen asukkaiden harmistuneisuuden, kun tuleva hyvinvointikeskus ei tule heidän alueelleen.

 

 

Hyvinvointikeskuksen asemakaavoitus on ajoitettu vuodelle 2020 ja ensimmäiset asukkaat tulevat muuttamaan uudelleen asemakaavoitetulle alueelle 2020-luvun loppupuolella.

 

 

Tonttikaupan hinta on 3.300.000 euroa eli neliöhinnaksi muodostuu n. 86 euroa/neliömetri!

 

 

Toivottavasti nuija paukkuu kaupunginvaltuuston kokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvapuhelu - järkevä askel ikäihmisten kotihoidossa

Keskiviikko 18.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvoston kokouksessa maanantaina 16.4.2018 sain kuulla kuvapuhelun mahdollisuuksista ikäihmisten kotihoidossa.

 

 

 

 

 

Palveluesimies Tarja Viitasen esitys oli mielenkiintoinen ja se perustui siihen aineistoon, jota Viitanen käyttää kouluttaessaan sairaanhoitajia ja kodinhoitajia hyödyntämään kuvapuhelupalvelua.

 

 

 

Kuvapuhelussa asiakasta ohjataan tablettitietokoneen kuva- ja ääniyhteyden avulla tekemään omassa kodissaan tekemään itsenäisesti toimia, joihin hän pystyy ohjattuna.

 

 

Tällaisia toimia ovat mm.;

 

 

• lääkkeiden ottaminen

• ruokailujen varmistaminen

• insuliinin pistäminen

 

 

Kuvapuhelun aikana hoitajat pystyvät seuraamaan asiakkaan vointia ja antamaan tälle ohjausta.

 

 *****************

 

Kuvapuhelin viedään asiakkaan kotiin ja asennetaan erilliseen telineeseen siten, että ikkunasta tai lampuista tuleva valo osuus sopivasti asiakkaan kasvoille.  Laite pitää koko ajan olla kytkettynä sähköpistokkeeseen.

 

 

Kuvapuhelun ottamisesta huolehtii aina hoitaja ja se tapahtuu asiakkaan kanssa sovitun aikaikkunan aikana.  Kuvapuhelun aikana pyritään tekemään ne samat seikat ja varmistukset, jotka tehdään tavallisen kotikäynnin aikana.

 

 

Mikäli asiakas ei selviä ohjattuna sovituista asioista tai ei vastaa soittoon, lähteen hoitaja hänen luokseen.

 

 

Tablettitietokoneen hyödyntämiseen perustuvia kuvapuhelun käyttäjäasiakkaita Tampereella on nyt 30 ja koekäyttövaiheessa heidän lisäkseen on 12 henkilöä.  Tavoite on, että käyttäjämäärät kasvaisivat nopeasti.

 

 

Kuvapuhelupalveluun voidaan lisätä max. 5 omaisyhteyttä, jos asiakkaan kanssa näin sovitaan.

 

 

Omaisyhteyden antavat asiakkaalle moninaiset mahdollisuudet osallistua vaikkapa suvun kesänviettoon, merkkipäiväjuhliin tai muihin mielenkiintoisiin tapahtumiin, sillä omaisyhteyden kautta asiakkaan katsottavaksi voidaan ladata lyhyitä videoita tai sukulaistervehdyksiä – mahdollisuuden ovat rajattomat!

 

 

Kannatan kuvapuhelupalvelun kehittämistä ja laajentamista, sillä se on elementti, joka tuo ikäihmisen eloon vaihtelua ja mielenvirkeyttä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raporttini makettimatkasta

Tiistai 17.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto kokousti eilen ja esitin kokouksessa pääkohdat siitä raportistani, jonka laadin makettimatkalle osallistumisestani.

Julkaisen raporttini myös tässä:

**************************

Esko Erkkilä                                                                                      RAPORTTI

Vanhusneuvosto                                                                                 16.04.2018

 

 

MAKETTIMATKA OULUUN

 

 

Taustaa       

 

Tampereen Raitiotie Oy järjesti kevään aikana kuusi käyttäjätutkimusmatkaa Ouluun, jossa matkalaiset tutustuivat makettiin eli Tampereen ratikan puiseen malliin sekä antoivat palautetta ratikan suunnittelijoille.

 

Tampereen Vanhusneuvostolta pyydettiin ”keppeätä ikäihmistä” viidennelle makettimatkalle 10.4.2018.

 

Ilmoittauduin halukkaaksi ja osallistuin mainittuna päivänä edestakaiselle kokopäivämatkalle Ouluun.

 

Makettiin tutustuminen tapahtui Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä, jonka teollisuushallissa makettia rakennetaan.

 

Matka tehtiin junalla siten, että lähdimme klo 8.00 kohti Oulua ja palasimme Tampereelle klo 21.58.  Tampereen kaupunki tarjosi menomatkalla ”junalounaan” ja ennen paluumatkaa Toripolliisissa päivällisen.

 

 

Osanottajat 

 

Matkalla oli kymmenhenkinen seurue; kolme virkahenkilöä, kolme jo edellisellä matkalla mukanaollutta ja neljä meitä ensikertalaisia.

 

Seuraavana päivänä eli 11.4.2018 Raitiotieallianssi toteutti kuudennen makettimatkan ja sen osanottajina olivat 15 arvottua osanottajaa – heidän kanssaan yhtä aikaa makettiin oli tutustumassa media ja saimmekin heti seuraavana päivänä kuulla mm. radiosta sekä lehdistä lukea kuudennen makettimatkan osanottajien kokemuksia.

 

Me emme valitettavasti saaneet valokuvata makettia, sillä järjestäjät halusivat suoda medialle ”ensipäivän oikeuden” valokuviin.

 

 

Maketti ja siihen tutustuminen

 

Maketti on ”kakkosnelosesta” ja vanerista rakennettu luonnollisen kokoinen ratikkavaunu, jossa istuminen, seisominen ja liikkuminen vastaa todellista tilannetta. Maketti ei liiku, joten liikkeen aiheuttamaa vaikutusta ei pystynyt arvioimaan.

 

Tutustumisemme pääisäntänä toimi Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen, joka on aloittanut kalustopäällikkönä 1.11.2017.

 

 

Huttusen lisäksi isäntinä oli neljä muuta henkilöä, jotka osallistuvat ratikkavaunujen suunnitteluun.

 

 

Kokemuksia, näkemyksiä ja parannusehdotuksia

 

Vaikka ryhmämme oli jo viides makettiin tutustunut tamperelaisryhmä, niin paljon ilmeni vielä parannettavaa.

 

Varsinkin me ensikertalaiset esitimme runsaasti parannusehdotuksia ja toivon, että ratikan suunnittelijat ”ottivat onkeensa”!

 

Järjestäjät olivat hankkineet käyttöömme pyörätuoleja, lastenvaunuja, rollaattoreita, erikokoisia matkalaukkuja, reppuja, täynnä tavaraa olevia muovikasseja sekä yhden polkupyörän, joka oli valmiina sillä paikalla, jolla kenties polkupyöriä tullaan kuljettamaan.

 

Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia:

 

• matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niiden määrällistä lisäämistä sekä uusia sijoituspaikkoja; niiden nyt suunniteltu sijoittelu tietää melkoista heikennystä Tampereen bussikaluston nykytilanteeseen verrattuna

 

• ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

 

• seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikokoa suurennetaan

 

• seuraavan pysäkin kertominen kuulutuksella ja valotaululla on ulkomailla ainakin metroissa tavanomaista ja sitä toivoimme myös Tampereen ratikalle; asia on tärkeä ikääntyneille ja vammaisille, jotta he voisivat valmistautua ajoissa ratikasta poistumiseen – myös ulko- ja kotimaisille matkaajille se olisi välttämätön

 

• kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

Iso käyttäjäpoliittinen kysymys on, että voivatko matkustajat kuljettaa polkupyöriä ratikassa. Ulkomailla se on sallittua ainakin leveissä metrovaunuissa, mutta voidaanko se sallia Tampereella kapeissa ratikoissa.

 

Makettiauditoinnin aikana tuli selväksi, että jo kahden tai kolmen polkupyörän sijoittaminen ratikkavaunuun hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

 

Tampereella rakennettu kattava polkupyöräverkosto toimii hyvin ja jos sen lisäksi ratikassa olisi mahdollista kuljettaa polkupyöriä, se merkitsisi tuplatukea pyöräilijöille.

 

Lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi.

 

Ongelmakohtien merkitseminen

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat paneutua havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

 

Media käsitteli oman makettimatkansa jälkeen ratikkaa silkkihansikkain

 

Makettiryhmämme käynnin jälkeen seuraavana päivänä media tutustui makettiin.

 

Huolestuttavaa oli se myönteisyys, joka median kautta välittyi kansalaisille.

 

Kun ratikka tulee tuplaamaan Tampereella joukkoliikenteen vuositappion, on ratikan kehittämiseen paneuduttava täysillä.

 

Havaitsemamme puutteet ja ongelmat ovat niin merkittäviä, että ne pitää poistaa.

 

Maketti marraskuussa Tampereelle

 

Meille luvattiin, että luonnollisen kokoinen ratikka - joko puinen maketti tai metallirunkoinen versio – saapuu Tampereelle marraskuun aikana ja silloin kaikilla tamperelaisilla on mahdollisuus siihen tutustua.

 

Toivottavasti ratikan lopullisessa suunnittelussa huomioimaan ne ongelmat, joita tamperelaiset silloin havaitsevat.

 

Kiitokset

 

Kiitokset Vanhusneuvostolle, Tampereen kaupungille, Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä Raitiotieallianssille, että sain ratikkakriittisyydestäni huolimatta osallistua makettimatkalle Ouluun!

 

Ratikasta pitäisi pystyä luomaan liikenneväline kaikille tamperelaisille ja eräinä erityisryhminä pitää pystyä huolehtimaan vammaisten, liikuntaesteisten sekä ikääntyneen väestön liikkumistarpeista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

***********************

-Esko Erkkilä-

Kaura on elintarvikeviljana käyttömäärissä ohittanut rukiin

Sunnuntai 15.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Luonnonvarakeskus on 9.3.2018 päivittänyt viljatasearvionsa kuluvan satovuoden osalta.

 

 

Satovuosi poikkeaa melkoisesti kalenterivuodesta, sillä satovuosi alkaa heinäkuun 1. päivänä ja päättyy seuraavana vuonna kesäkuun 30. päivänä.

 

 

Nyt on siis meneillään satovuosi 1.7.2017 – 30.6.2018.

 

 

Viime kesänä viljasato jäi poikkeuksellisen alhaiseksi, sillä viljoja (vehnä, ruis, ohra ja kaura) saatiin korjuuseen ainoastaan 3.390 miljoonaa kiloa eli haamurajasta neljästä miljardista kilosta jäätiin selvästi.

 

 

Muutama huomio viljojen elintarvikekäytöstä kuluvana satovuonna:

 

 

• vehnä käyttömäärä on viljoista selvästi suurin, sillä sitä käytetään elintarviketeollisuudessa 241 miljoonaa kiloa. Satovuoden aikana tuonti on 25 miljoonaa kiloa, joten lähes koko vehnäpotti on kotimaista satoa – tuonti koostuu erikoistarkoituksiin tuodusta vehnästä.

• rukiin elintarvikekäyttö on sen parinkymmenen vuoden ajan, jolloin olen tiiviisti seurannut viljamarkkinoita pysynyt haarukassa 90 – 105 miljoonaa kiloa. Tänä satovuonna kulutuksen ennustetaan olevan 90 miljoonaa kiloa.

• ohra on satomäärältään suurin viljalajimme, mutta sen elintarvikekäyttö on pientä – tänä vuonna 13 miljoonaa kiloa

• kauran elintarvikekäyttö on ilahduttavassa nousussa ja taitaa nyt olla ensimmäinen kerta, kun sen käyttömäärä elintarviketeollisuudessa ohittaa rukiin käyttömäärät. Luken ennusteen mukaan kauraa käytetään nyt 102 miljoonaa kiloa.

 

Kaurasadosta edelleen vain vajaa 10 % ohjautuu elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi, joten kauran elintarvikekäytön lisäämiselle ei ole satomäärien vinkkelistä mitään estettä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ratikasta ei saa muodostua polkupyörien kuljetusväline!

Lauantai 14.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin tiistaina 10.4.2018 viidenteen maketti-matkaan Tampereelta Ouluun ja takaisin.

 

 

Makettimatkoja järjestettiin kaikkiaan kuusi ja niiden lisäksi ja kaiken kruunuksi yksi median edustajille.

 

 

Ratikan puusta ja vanerista valmistettua luonnollisen kokoista näköismallia kutsutaan maketiksi ja sellaiseen siis sain Oulussa tutustua.

 

 

Tampereen Raitiotie Oy vai lieneekö ollut Tampereen kaupunki tai peräti Raitiotieallianssi joka maksoi matkamme; menomatkalla rautatievaunussa lihapulla-aterian ja Oulussa ennen paluumatkaamme…

 

 

 

 

 

…Toripolliisi-ravintolassa kunnollisen aterian – minut tunteville ei ole yllätys, että valitsin ruuakseni lammaspaistin.

 

 

Lammaspaisti oli kypsää, maukasta ja riittävän suuri, mutta minttuhyytelöä jäin kaipaamaan. Tämä pienenä miinuksena Toripolliisille!

 

 ****************

 

 

Varsinainen auditointi Transtech:n Oulun toimipisteellä oli mielenkiintoinen, sillä saimme tutustua tulevaan Tampereen ratikan makettiin eli puuta, vanerista ja ”kakkosnelosesta” valmistettuun luonnosversioon.

 

 

Tutustumisen aikana minulle ja koko kymmenhenkiselle ryhmällemme selvisi, että Tampereen ratikassa aiotaan kuljettaa myös matkustajien polkupyöriä!

 

 

Toki tiedän, että ulkomailla näin tapahtuu, mutta sitä en käsitä, että miksi Tampereellakin!

 

 

 

Polkupyöräkansan kuljettaminen polkupyörineen ratikassa aiheuttaa suuria ongelmia lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkeville, sillä polkupyörät tukkivat ratikan käytävät ja vaikuttavat muiden liikkumista sekä matkustamista.

 

 

Ratikan pitää olla täysin esteetön kulkuväline, mutta se ei ole esimerkiksi pyörätuolilla matkustaville mahdollista, jos terveiden polkupyöräilijöiden polkupyörät tukkivat kulkuväylät ja vaikeuttavat pyörätuoliasiakkaiden matkustamista.

 

 

Esitän, että Tampereen ratikassa ei ole mahdollista kuljettaa polkupyöriä, sillä niiden kuljettaminen ratikassa on jopa vaarallista muille ratikankäyttäjille ja asettaa yhden kulkumuodon  erityisasemaan.

 

 

Jos ratikassa sallitaan polkupyörien kuljettaminen, on se huomioitava tuplahintana matkalipun hinnassa ja on määrättävä, että samassa ratikassa saa kuljettaa korkeintaan kahta polkupyörää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maketti-matkaajien mielipide ei kuvasta kokonaisuutta

Perjantai 13.4.2018 - -

Ennakoin eilen, että tiedotusvälineet vaahtoavat Tampereen ratikan erinomaisuudesta, kun media kävi tutustumassa puiseen ratikkamalliin eli makettiin Oulussa 11.4.2018.

Ennakointini toteutui, kun eilen saimme nähdä ratikan erinomaisuudesta kertovia juttuja niistä medioista, jotka oli kutsuttu tutustumaan Ouluun makettiin!

 

 

Median kanssa samaan aikaan makettiin oli tutustumassa 15 henkilöä, jotka ainakin Tampereen Raitiotie Oy:n informaation perusteella arvottiin matkalle.

 

 

On selvää, että ”arvotut” henkilöt eivät ole edustava koostumus tamperelaisista arvioimaan ratikkaa, sillä halukkaiksi Ouluun ilmoittautuivat ne, jotka kannattavat ratikkaa ja ”arvonnan” todellisuudestakin voidaan aina perustellusti keskustella.

 

 

******************

 

 

Onneksi olin edellispäivänä siinä ryhmässä, joka silloin tutustui samaan makettiin eli vanerista ja puusta valmistettuun ratikanmalliin.

 

 

Kummeksuin, että meillä oli kuvauskielto, mutta toisaalta ymmärrän sen, sillä kuvauskiellolla varmistettiin, että emme voineet kuvallisin keinoin esittää niitä epäkohtia, joita puisessa malliratikassa on.

Kuvauskieltoa en luonnollisesti hyväksynyt, mutta jouduin sitä noudattamaan!

 

 

 

*******************

 

 

Kerroin jo eilen niistä puutteista ja ongelmista, jotka näin ja koin ratikan puumallissa.

 

 

On selvää, että Tampereen Raitiotie Oy olisi saanut paljon enemmän kehitysehdotuksia kuin nyt, jos se olisi suonut ja suorastaan valinnut Ouluun tehtäville ”auditointimatkoille” ratikkaan kriittisesti suhtautuvia.

 

 ***************

 

Meille luvattiin, että puinen tai ehkä peräti metallinen ratikkamalli toimitetaan Tampereelle kaiken yleisön arvioitavaksi viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

 

 

Toivon, että silloin ratikkaan kriittisesti suhtautuvat eli Tampereen valtaväestö menee suurin joukoin tutustumaan ratikan makettiin, jotta lopullisesta versiosta saadaan edes jotain vastinetta niille viidelletoista (15) lisämiljoonalle, joilla ratikka tulee kasvattamaan Tampereen joukkoliikenteen vuositappiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maketti-matkalla Oulussa

Torstai 12.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Hankkeen kalleuden vuoksi en kannata Tampereen ratikkaa, sillä se tulee lähivuosina tuplaamaan sen tappion, jonka joukkoliikenne nyt aiheuttaa Tampereella.

 

 

Päättäjät ovat kuitenkin toimineet vastoin kaupunkilaisten tahtoa ja ratikka on tulossa Tampereelle.

 

 

Ratikkaa suunnitellaan Transtechin toimipisteellä Oulussa ja Tampereen Raitiotie Oy on siellä eilen esitellyt ratikan puista mallia lehdistölle sekä kuudennelle yleisöryhmälle, joita Tampereelta on sinne kutsuttu tutustumaan ratikkaan.

 

 

Puista mallia kutsutaan maketiksi ja olin mukana viidennessä ryhmässä viime tiistaina, kun teimme päiväseltään matkan Ouluun ja takaisin.

 

 

 

**************************

 

 

 

Tutustumishallissa ei saanut kuvata, sillä järjestäjät halusivat antaa seuraavana päivänä eli eilen tehtaalle saapuvalle medialle ”ensipäivän oikeuden” välittää kuvia puisesta ratikanmallista eli maketista.

 

 

 

 

 

 

Kuvauskiellon vuoksi tämän jutun ainoat kuvat ovat Transtech:n meille jakamista mainoskynistä!

 

 

 

Kuten jo totesinkin, niin kymmenhenkinen seurueemme oli viides makettiin tutustunut ryhmä.

 

 

Ryhmästämme kolme henkilöä oli ratikkaprojektiin osallistuvia virkamiehiä, joten vain me seitsemän annoimme palautetta ja kehittämisideoita.

 

 

Omalta osaltani esitin seuraavia ongelmia ja kehittämisideoita:

 

 

• matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niille uutta sijoituspaikkaa

• ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

• seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikoko suurennetaan

• olin huolestunut siitä, että ratikasta muodostuu polkupyörien kuljetusväline. Jotta näin ei tapahtuisi, pitää mielestäni päättää, että sallitaanko polkupyörien kuljetusta lainkaan ja jos se sallitaan, niin polkupyöriä voidaan kuljettaa vain yhdessä osassa ratikkaa.  Polkupyörät hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

• lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi

• kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

 

 

 

 

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat alkaa paneutumaan havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

Oli toki havaittavissa, että suunnittelijat puolustivat joskus jopa jääräpäisesti omia suunnitelmiaan vaikka jotkut esittämämme parannukset olisivat olleetkin todellisia parannuksia!

 

 *************

 

Huomasin jo eilen eri medioista, että siellä oli kuvallisia raportteja toimittajien tutustumisesta makettiin - tutustukaan!

 

 

Se kiinnitti huomiota, että lehdistö suhtautui paljon myötäsukaisemmin makettiin kuin päivää aikaisemmin Oulussa vieraillut ryhmämme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runneltu Tampereen keskusta - Maanantaimarkkinatkin kokevat rajua myyjä- ja asiakaskatoa

Keskiviikko 11.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Maanantaimarkkinat.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen osallistunut viime vuosien aikana jokseenkin kaikille Maanantaimarkkinoille kunnallisjärjestömme telttakatoksella. Tapaamme markkinoilla satoja kaupunkilaisia, joilta saamme suoraa kansalaispalautetta Keskustan valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta - saatu kansalaispalaute on arvokasta pääomaa, kun omalta pieneltä osaltani saan olla vaikuttamassa Keskustan toimintaan.

 

 

Tavallisesti koko Keskustorin alue on täynnä myyntikatoksia, sillä torimyyjät arvostavat Tampereen Maanantaimarkkinoita.

 

 

Maanantaimarkkinat ovat myös lähes kaikkien muidenkin puolueiden mielestä tilaisuus, jossa kannattaa olla esillä ja tavoitella tamperelaisäänestäjiä.

 

 

 

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta-alue on nykyään täydellisessä alennustilassa ja se kokee suurta asiakaskatoa.

 

 

Ratikkatyömaa on runnellut ja raiskannut Tampereen sydänalueen ja karkottanut ihmiset pois keskustasta.

 

 

En ole koskaan kokenut sellaista myyjäkatoa, kuin oli viime maanantaina eli 9.4.2018 Maanantaimarkkinoilla. Kovimmillakin pakkasilla Keskustori on ollut täynnä myyntikatoksia, mutta nyt myyntipaikoista oli varattuna vain kolmannes!

Otin tämän kuvan Tampereen Teatterin portailta ja hävettää minuakin tuo autius, joka oli Maanantaimarkkinoilla!

 *****************

 

Puolueille on annettava tunnustusta, sillä Keskustan lisäksi paikalla olivat jälkeemme saapumisjärjestyksessä tulleet Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset ja viimeisenä saapunut ja ensimmäisenä poislähtenyt SDP. Vihreät eivät ole koskaan olleet paikalla Maanantaimarkkinoilla.

 

 

Keskustan osalta voimme olla viime maanantain Maanantaimarkkinoiden yleisömenestykseen tyytyväisiä, sillä keitimme kaksi perkolaattorillista kahvia ja kahvin lisäksi tarjoilimme teetä sekä mehua lukemattomia annoksia.

 

 

Keskustorilla kesällä järjestettävien suurtapahtuminen osalta olen huolestunut, sillä Keskustorin ympäristön runteleminen ja raiskaaminen saattaa vähentää merkittävästikin eri tapahtumien yleisömääriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaupunkilaiset hyötyvät sote- ja maakuntauudistuksesta"

Tiistai 10.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen eli maanantaina 9.4.2018 Mielipide-palstallaan otsikkoaiheisen mielipidekirjoitukseni.

 

 

Kirjoitukseni tekstiosuus kuului näin:

 

 

Sote-uudistuksen ydintä ovat tasa-arvoinen ja nopea pääsy perusterveydenhuoltoon, hoidon jatkuvuus ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen. Haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse. Suurten kaupunkien sisällä jonotusajoissa on nyt huomattavia eroja.

 

Toisena uudistuksen erittäin tärkeänä tarkoituksena on vahvistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevan asiakkaan ääntä, asiakaslähtöisyyttä sekä ehkäistä pallottelua luukulta luukulle.

Palvelut järjestävä maakunta pystyy yksittäistä kaupunkia tehokkaammin hallitsemaan henkilöstö- ja muita resursseja, tuomaan erikoistason palveluita lähemmäs ihmisiä, ja tasoittamaan alueellisia eroja.

 

Valinnanvapaus tukee ihmisen oikeutta oikeaan tukeen oikea-aikaisesti. Se tuo tarjolle lisää palveluntuottajia ja lyhentää jonoja. Mahdollisuus valita hoitava lääkäri paranee viimeinkin samanlaiseksi kuin muualla Euroopassa.

 

Uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja pienentää yhteisin verovaroin maksettavien palvelujen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon ennakoimattomat lisälaskut eivät jatkossa rasita enää kaupunkien taloutta. Kaupungin mahdollisuudet kaupungin kehittämiseen koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoiman palveluissa pysyvät entisellään.

 

Palveluiden tuottamisen roolit sen sijaan selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana. Uudistus selkeyttää ja keventää hallintoa. Yli neljänsadan organisaation tehtävät siirretään 18 maakunnalle. Se, että maakuntien toiminta rakentuu pitkälti nykyisen sairaanhoitopiirijaon pohjalle, tekee uudistuksen toteuttamisesta helpompaa. Kaupunkilaisten asema parantuu vahvistuvan demokratian myötä. Nykyisten TE-toimiston, pelastuslaitoksen, ely-keskusten, sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen toimialaan kuuluvista asioista päättävät henkilöt valitaan jatkossa maakuntavaaleilla. Äänestäjä voi olla purkamassa hallintohimmeleitä.

 

 

Esko Erkkilä

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja

 

 

*****************

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuorten puolesta työnantajille soittelevat vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen

Maanantai 9.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän vuoden osalta nuorten kesätyöpaikat lienevät jo jaettu, mutta asian tiimoilta kannattaa vielä nytkin käydä keskustelua.

 

 

Sain työurani aikana palkata lukemattomia työnhakijoita; kyseessä olivat pääasiassa vakituiset tai ainakin määräaikaiset työt, mutta joukossa oli jokunen kesätyöpaikkakin.

 

 

Joskus sain soittoja vanhemmilta, jotka kyselivät työpaikkaa lapsilleen.

 

 

On selvää että tapaukset, joissa lapsen vanhemmat kyselivät työpaikkaa lapselleen, siirtyivät välittömästi mappi Ö:n kyltymättömään kitaan.

 

 

Vanhempien pitää kannustaa lastaan tai paremminkin nuorta etsimään töitä, mutta missään nimessä vanhemman ei itse pidä ryhtyä soittelemaan lapsen puolesta työnantajille.

 

 

Vanhemman soitto lapsensa puolesta kertoo työnantajalle, että kyseessä on saamaton lapsi ja sellaista kukaan työnantaja ei halua palkata riesakseen.

 

 

Tämä on sanomani tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys lähes unohtaa kotimaiset avuntarvitsijat

Sunnuntai 8.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys.

 

 

Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestettiin vuonna 1950.

 

 

Vuoteen 1963 saakka Yhteisvastuukeräyksellä kerätyt varat ohjattiin kotimaan vähävaraisten olojen parantamiseen, mutta sen jälkeen merkittävä osa keräystuotoista on ohjattu eri puolilla maailmaa olevien ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.

 

 

Nykyään peräti 60 % Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan ulkomaisten kohteiden avustamiseen ja vain 20 % käytetään kotimaassa vaihtuvien kohteiden rahoittamiseen ja loput 20 % käytetään kirkon ja seurakuntien harjoittaman avustustyön tukemiseen.

 

 

Yhteisvastuukeräyksen suorittamisesta vastaa Kirkkopalvelut ry, jonka taustalla ovat mm. yli 350 evankelisluterilaista seurakuntaa. Kirkkopalvelut ry määrittelee tehtävänsä näin:

 

 "Teemme yhdessä töitä sen eteen, että seurakunnat ja kansankirkko voivat kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa".

 

Tehtävänkuvauksessa annetaan kuva, että työ kohdistuu kotimaisten seurakuntien ja suomalaisen kansankirkon puolesta tehtävään työhön.

 

Aiempina vuosina olen osallistunut Yhteisvastuu-keräykseen lahjoittamalla keräykseen muutaman lantin, mutta sen jälkeen, kun minulle valkeni keräystuottojen valuminen pääasiassa ulkomaille, olen suhtautunut keräykseen kriittisesti.

 

 

Toivon, että Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen ja jakaa suurimman osan keräystuotoistaan kotimaisille avuntarvitsijoille. Olen varma, että avuntarvitsijoita kotimaassakin riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko kusettaa

Lauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

 

 

Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!

 

 

 

 

 

Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.

 

 

 

 

 

Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.

 

 

Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!

 

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.

 

 

 

 

 

Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.

 

 

Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.

 

 ***************

 

Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.

 

 

Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!

 

**************

 

Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä

Perjantai 6.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman pääkohdat julkistettiin eilen.

 

 

Tasapainottamistavoite olisi ollut n. 70 – 75 miljoonaa euroa, mutta eilen julkistettu raamiohjelma päätyy vain 43,5 miljoonaan euroon.

 

 

Summasta pitäisi koota kulumassa olevana vuotena 8 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavan vuonna loput – uskokoon, ken tahtoo.

 

 

Tasapainottamisohjelmaa on kasattu kokoon kuin aikoinaan rakennettiin Iisakin kirkkoa eli aikaa ja ”tupakkia” on kulunut valtavasti.

 

 

Talouden tasapainottamisohjelma on pääomapainotteinen ja se sisältää varsin vähän operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita.

 

 

Ohjelmassa on merkittäviä kohteita, joiden tulosvaikutus on vahvasti ”ohhoon päällä” eli toivotaan ja toivotaan, mutta mitään varmuutta talouden kohentumisesta ei ole.

 

 

Kukapa liikkeenjohtaja voisi siviilielämässä perustella tuloksen kohenemissuunnitelmia vaikkapa näin:

 

 

• Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
• Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
• Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)

 

Vastaan, että ei kukaan, mutta tamperelaisille uskotellaan näin – miten esimerkiksi osinkotulot pomppaisivat kertaheitolla + 9 miljoonaa?

 

 

****************

 

Eräs seikka minua kummastuttaa:

 

Miten tasapainottamisohjelmassa on huomioitu ratikasta aiheutuvat lisäkustannukset, ainakaan minä en löydä tiedotuspaketista sellaista kohtaa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tappio tulee tänä vuonna olemaan tasoa 14,5 miljoonaa euroa ja veikkaan, että se tulee tuplaantumaan ainakin heti tasapainottamisvuosien jälkeen.

 

 

Miksi joukkoliikenteen tappiomäärän kohoamisesta ei mainita sanallakaan tasapainottamisohjelmassa?

 

 

Taitaa olla, että saan vastauksen kysymykseeni vasta myöhemmin!

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että vastauksen tulen saamaan, sillä talouden lait koskevat myös Tampereen ratikkahanketta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain"

Torstai 5.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tammerkoski-humpan on säveltänyt viulisti ja orkesterinjohtaja Lauri Lindgren 1920-luvun alkupuolella.

 

Humppa on Lindegrenin tunnetuin sävellys ja sen levytti ensimmäisenä Kaarlo Kytö jo vuonna 1931.

 

 

Tammerkoski-humpan ovat myöhemmin levyttäneet mm. Eino Grön, Teijo Joutsela, Rauli Badding Somerjoki ja Pate Mustajärvi.

 

 

 

******************

 

 

 

Tänään ja jo viime tiistaista lähtien ”veet eivät kiidä” Tammerkoskessa, sillä ratikkatöiden vuoksi Hämeensilta rakennetaan käytännössä uudestaan ja näiden töiden vuoksi Tammerkoski joutuu olemaan tyhjänä kolme päivää.

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta on kuin hävityksen jäljiltä, mutta eilen rohkaisin mieleni ja kävin Tampereen raiskatussa keskustassa ja erään palaverin vuoksi jouduin ylittämään myös Hämeensillan.

 

 

Tässä muutamia valokuvia matkani varrelta:

 

 

 

 

 

Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan tilapäinen puurakenteinen silta jalankulkijoille sekä kevyelle liikenteelle ja sen peruspilarit olivat jo eilen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näkymä Hämeensillalta pohjoiseen eli Hotelli Tammerin ja Sähkölaitoksen suuntaan.

 

 

 

 

 

Ilman vettä oleva kansallismaiseman Tammerkoski Satakunnansillalta pohjoisen suuntaan on lohduton näky.

 

 

 

 

 

Konsulinsaaressa sijaitseva Kultakutri-veistos pääsi tälle paikalleen Satakunnansillan kupeeseen 29.9.2016.  Onneksi jo huomenna Kultakutri saa vettä ympärilleen!

 

 

 

 

 

Sähkölaitos Satakunnansillalta katseltuna.

 

 

Vasemmalla näkyvistä Sähkölaitoksen välpistä löydettiin naishenkilön ruumis, kun Tammerkoski kuivatettiin.

 

 

Vainajan henkilöllisyys on selvinnyt ja tapaukseen ei uskota liittyvän rikosta.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhulan Lasitehtaan johtaja Hans Ahlström lahjoitti lasimaljan kenraalimajuri Pajarille Suursaaren valtaamisen johdosta

Keskiviikko 4.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Kenraalimajuri A. O. Pajari johti voitokkaasti Suursaaren valtauksen 27.- 28.3.1944.

 

 

Suusaaren valtaus oli ainoa suomalaisten toteuttama hyökkäyssotatoimi asemasodan aikana.

 

 

Kenraalimajuri Pajari oli Suursaaren valtauksen aikana ”yksinkertainen” Mannerheim-ristin ritari, sillä se oli hänelle myönnetty syyskuussa 1941.  Toisen kerran Pajarille myönnettiin Mannerheim-risti lokakuussa 1944 eli puolisen vuotta Suursaaren valtauksen jälkeen.

 

 

 

 

Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari on haudattuna Kalevankankaan sankarihautausmaalle Tampereella.

 

 

 

***************

 

 

 

A. Ahlström Osakeyhtiön omistaman Karhulan Lasi Oy:n johtaja Hans Ahlström lahjoitti kenraalimajuri Pajarille lasimaljan Suursaaren valtaamisen johdosta.

 

 

Lasimaljan suunnitteli Karhulan Lasitehtaan taiteilija Göran Hongell, joka oli tullut Karhulan Lasitehtaan palvelukseen jo 1932.

 

 

Hans Ahlströmistä tuli A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtaja vuonna 1954 sen jälkeen, kun pääjohtaja Harry Gullichsen kuoli.

 

 

 

 

 

 

 

Karhulan Lasitehtaan lahjoittamasta lasimaljasta on piirustukset yleisön nähtävillä A. Ahlströmin Voyage-näyttelyssä Noormarkussa.

 

 

Piirustuksen mukaan lasimaljan kyljessä on kuvattuna Suursaaren silhuetti ja teksti

 

 

Suursaari 27.3.42

 

 

 

******************

 

 

Suursaaren valtaaminen on jäänyt historiaan merkittävänä suomalaisten toteuttamana sotatoimena. Sen rinnalla lasimaljan luovuttaminen sotatointa johtaneelle kenraalille tuntuu pieneltä asialta, mutta meille sota- ja teollisuushistoriasta kiinnostuneille myös se on merkittävä asia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa

Lauantai 31.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella kadut ja jalkakäytävät ovat hengenvaarallisessa kunnossa, sillä niiden talvikunnossapito on ainakin keskusta-alueilla laiminlyöty täysin.

 

 

Puhun kokemuksesta, sillä kaaduin yli kaksi viikkoa sitten Hämeensillalla jalankulkijoille rajatulla kapealla käytävällä siten, että kylkiluuni kokivat kovia.  Jotta Hämeensillalla kaatumisessani ei olisi ollut riittävästi vastoinkäymistä, niin kaaduin viikko sitten Hämeenkadun ja Rautatiekadun risteyksessä että heilahti!

 

 

Tampereen katujen ja jalkakäytävien ala-arvoinen talvikunnossapito on paljolti ratikkatyömaiden syytä, sillä kulkureittien auraaminen ja hiekoittaminen ei onnistu ratikkatyömaiden raiskaamilla katuosuuksilla.

 

 

Huonosti hoidetuilla kulkuväylillä aiheutuneet tapaturmat ovat ratikan aiheuttamia suoranaisia kustannuksia, mutta valitettavasti ne eivät kirjaudu ratikan aiheuttamiin kustannuksiin.

 

 

 ***************

 

Tampereella katujen ja viheralueiden kunnossapitoalueita on kymmenen ja seitsemän osalta niistä vastaan Tampereen Infra Liikelaitos.

 

 

Kolmesta kunnossapitoalueesta Tampereen koillisosaa (Tasanne, Olkahinen, Kumpula ja Teisko) hoitaa kilpailutuksen tuloksena Pimara Oy.

 

 

Tampereen läntisen osan (Kalkku, Myllypuro, Tesomajärvi, Ristimäki, Ikuri, Villilä ja osa Raholaa) kunnossapidosta vastaa Destia Oy.

 

 

Tampereen lounaisosan (Multisilta, Peltolammi, Palokallio, Härmälä ja Lahdesjärvi) kunnossapidosta vastaan Pihahuolto Haapaniemi Ky.

 

 

 

************************

 

 

Kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa toimineena minun kai pitäisi puolustaa kunnallisen liikalaitoksen toimintaa, mutta Palokalliolla asuvana on todettava, että Pihahuolto Haapaniemen suorittama kulkuväylien talvikunnossapito on ollut ylivertaista.

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky:llä on ajanmukainen kalusto ja yrityksen henkilökunta osaa sitä myös käyttää.

 

 

Alueemme kadut, jalkakäytävät ja kävelytiet ovat olleet koko talvikauden loistokunnossa.

 

 

Tässä muutamia valokuvia Pihahuolto Haapaniemi Ky:n toiminnasta, kun yritys puhdistaa lähikatuamme eli Ruokomäenkatua lumesta!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvista nähdään, että Haapaniemen kalusto on järeää ja sitä on riittävästi!

 

 

******************

 

 

Pihahuolto Haapaniemi Ky kerää Ruokomäenkadun lumet kuusimetriseksi kasaksi vastapäätä tonttiamme Tampereen kaupungin maalle, jossa ne saavat sulaa omaan tahtiinsa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilökohtaiset kokemukseni ovat tänä talvena muovanneet käsitystäni siitä, että voidaanko Tampereen kaupungin infratoimintoja ulkoistaa nykyistä enemmän ja nyt olen sillä kannalla, että toimintoja voidaan ja kannattaa ulkoistaa!

Aiheellinen kysymys on se, että ovatko nykyiset Tampereen Infran luottamushenkilöt niin saamattomia, että eivät pysty "styyraamaan" liikelaitosta siten kuin me aikanaan pystyimme?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuninkaankartanosta Laidunkoeasemaksi ja nyt Herkkujuustola

Perjantai 30.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Mouhijärvellä sijaitsevan Selkeen kartanon tunnettu historia alkaa vuodesta 1631, jolloin Kustaa II Adolf antoi kruunun haltuunsa ottaman Selkeen tilan sotapäällikkönä kunnostautuneen skotlantilaisen everstin leskelle.

 

 

Monien vaiheiden jälkeen Selkeen kartanosta tuli Maatalouden tutkimuskeskuksen omistama Laidunkoeasema vuonna 1933.

 

 

Selkeen kartano toimi Laidunkoeasemana vuoteen 1993 saakka, jolloin valtio lopetti koeaseman toiminnan.

 

 

Vuonna 1993 Selkeen omistajaksi tuli laadukkaasta voistaan tunnettu Mouhijärven Osuusmeijeri eli MOM, mutta se ajautui konkurssiin 1999, kun meijerin tuotteissa todettiin vakava listeria-esiintymä.

 

 

MOM:n konkurssin jälkeen Selkee on ollut yksityisomistuksessa ja eräänä sen vuokralaisena entisessä navettarakennuksessa on toiminut…

 

 

 

 

 

…Mouhijärven Herkkujuustola Oy.

 

 

 

Olen monilla elintarvikealan messuilla tutustunut Mouhijärven Herkkujuustolan tuotteisiin ja kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä aloimme suunnitella jäsenmatkaa Satakunnan suuntaan, niin ensimmäiseksi tuli mieleen vierailu Mouhijärven Herkkujuustolassa.

 

 

Juustolavierailu oli helppo sopia, sillä Döringin yrittäjäpariskunnan Jenni-vaimo toivotti nelisenkymmentä Tampereen eläkeliittolaista tervetulleeksi tutustumaan Herkkujuustolan toimintaan.

 

 

Toteutimme vierailun 22.3.2018.

 

 

 

 

 

Juustolan perustaja, sveitsiläissyntyinen Peter Döring on varsinainen juttumies ja häneltä tulee asiaa juustoista vaikka kuinka paljon.

 

 

 

 

 

Meille oli varattuna maisteltaviksi viittä erilaista juustotyyppiä ja ne olivat aseteltu siten, että vasemmalla oli miedoin juustotyyppi ja oikealla tuhdimman makuinen juusto.

 

 

 

 

 

Peter Döring antoi tunnustuksen suomalaiselle elintarvikevalvonnalle ja kertoi, että yhteistyö Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa on toiminut hyvin.

 

 

Moniaita vuosia Eviran ja sen edeltäjän Kasvintuotannon Tarkastuskeskuksen eli KTTK:n kanssa tiivistä yhteistyötä tehneenä voin yhtyä Peter Döringin mielipiteeseen.

 

 

Tässä tarkemmin ne juustolaadut, joita juustomestari Peter Döring meille esitteli:

 

 

 

 

 

Väinö

 

 

 

 

 

Metsuri

 

 

 

 

 

Savu-Hilma

 

 

 

 

 

Hilma

 

 

 

 

 

Vilho

 

 

 

************

 Herkkujuustolan tuotteita on saatavilla ainakin Tampereen Särkänniemen ravintolassa, Tampereen Kauppahallissa sekä Tampereen seudun Citymarketeissa - kannattaa kysyä omasta lähikaupastaan!

*****************

 

 

 

 

Metsuri-juusto tuntui olevan Peter Döringin ”lempilapsi” ja eikä syyttä, sillä hän on kehittänyt sen ympärille männynlastun, joka on ilmeinen myyntivaltti ja erikoisuus. Mikäs sen erikoisempaa kuin jos juustotarjottimella on herkkujuusto, jonka ympärillä on männynlastu tuomassa uutta kulinaristista kokemusta juustojen maisteluun!

 

 

 

 

 

Juustonvalmistuksessa syntyy rehujakeena heraa.

 

 

Juustonvalmistuksen prosessissa syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan 6 prosenttista, mutta erilaisin meijeriteknisin toimenpitein kuiva-ainepitoisuutta pystytään nostamaan, jotta heran kuljettaminen sikojen ruokintaan olisi mahdollista ja kannattavaa kauemmaksikin.

 

 

Olen työelämäni aikana käynyt kaikissa Suomen juustomeijereissä ja etsinyt herantoimittajia liemirehujen raaka-aineeksi.  Ennen EU-aikaan heran kuljettaminen oli mahdollista, mutta on selvää, että kun tavaran luonnonpainosta on vettä 94 %, niin eipä sitä nykyään kannata kauaksi kuljettaa.

 

Peter Döring kertoi, että heillä syntyvä hera on kuiva-ainepitoisuudeltaan alle 6 %, joten sen käyttö kotieläinten ruokinnassa pitää tapahtua lähellä juustolaa ja näin Mouhijärvellä myös tapahtuu.

 

 

 

 

 

Jenni Döring on koulutukseltaan laatuinsinööri ja hän on laatinut viranomaistarpeita varten juustonvalmistuksen vuokaavion!

 

 

 

 

 

Mielenkiintoisen juustolaesittelyn jälkeen Peter ja Jenni Döring siirtyivät myyntipöydän taakse ja voin vakuuttaa, että herkullisia juustoja päätyi jokaisen vieraan laukkuihin!

 

 

 ******************

 

 

Herkkujuustolalle on rakenteilla Häijään kauppakeskukseen uusi juustola, johon vieraiden on vallan mainio poiketa.

 

 

Paikallislehdessä kerrottiin, että investoinnin arvo on 3 miljoonaa euroa ja matkailijat voivat poiketa uuteen Herkkujuustolaan jo loppuvuoden aikana.

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, mutta olen iloinen, että saimme poiketa Herkkujuustolassa, joka vielä nyt toimii Selkeellä.

 

 

Juttuni lopuksi vielä muutama Herkkujuustolaan liittyvä kuva:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helsingin Tuomiokirkko on monille koko Helsingin symboli

Torstai 29.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin Senaatintorin laidalla oleva Helsingin Tuokiokirkko on Helsingin tunnetuimpia symboleja.

Kirkko on rakennettu 1830 - 1852 ja sen on suunnitellut Carl Ludwig Engel.

 

 

Minulla on aina joskus tilaisuus poiketa Helsingin Tuomiokirkossa ja niin tapahtui taas maaliskuun 20. päivänä, kun olin käymässä Helsingissä.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkko seisoo ylväänä keisari Aleksanteri I:n patsaan takana Senaatintorin laidalla.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon portilliset istuinpenkit houkuttelevat kiireisen turistinkin hetkeksi istahtamaan ja nauttimaan kirkon hiljaisuudesta.

 

 

 

 

 

Tuomiokirkon saarnastuolin on suunnitellut Engel ja sen päällä on kullattu baldakiini eli suojakatos.

 

 

 

 

 

Keisari Nikolai I ei pitänyt alkuperäisestä alttaritaulusta, vaan hän lahjoitti sen tilalle venäläisen taiteilija T. K. von Neffin maalauksen Jeesuksen ristiltäotto.

 

 

 

********************

 

 

 

Alttaritaulun molemmilla puolilla on enkeliveistokset

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kirkon uruissa on 57 äänikertaa ja ne ovat valmistuneet vasta vuonna 1967.

 

 

**********************

 

 

Kirkossa on veistokset kolmesta reformaattorista eli

 

 

 

 

 

Mikael Agricola

 

 

 

 

 

Philipp Melanchton

 

 

 

 

 

Martin Luther

 

 

 

 

 

Kastemalja ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

…komeat kattokruunut muistuttavat kirkon perustarkoituksesta.

 

 

 

 

 

 

Helsingin Tuomiokirkko oli alkuperäiseltä nimeltään Nikolainkirkko ja vuosina 1917 – 1959 sitä kutsuttiin Suurkirkoksi – se ja sen portaat ovat nähneet paljon Suomen historiaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-