Pieni kuvakertomus vierailustani Säätytalon ensimmäisessä kerroksessa!

Maanantai 26.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo Snellmaninkadulla Helsingissä on nykyisin valtioneuvoston ja muun valtionhallinnon kokous- ja edustuskäytössä.

 

 

Sain viime viikolla vierailla Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kutsumana.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus Säätytalon ensimmäisessä kerroksessa näkemästäni:

 

 

 

 

 

Näkymä eteisaulasta toiseen kerrokseen.

 

 

 

 

 

Portaiden yläpäässä porrashallissa oleva Laki-veistos - …

 

 

 

 

 

…se on kopio Suurkirkon edessä sijaitsevan Aleksanteri I:n patsaan jalustassa olevasta patsasosiosta.

 

 

 

 

 

Toiseen kerrokseen johtavan portaikon kaiteet ovat taiteelliset.

 

 

 

 

 

Jykeviä ovia eri neuvotteluhuoneisiin.

 

 

 

Eteisaulan seinillä on maakuntavaakunoita; kuka tuntee?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Kiitokset ministeri Anu Vehviläiselle, että alunperin puoluetoimistolle suunniteltu tilaisuus järjestettiinkin Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvää kesäaikaa!

Sunnuntai 25.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varhaislukijani lukevat tätä juttuani talviajassa, mutta kun kolme tuntia tästä maaliskuun viimeisestä sunnuntaipäivästä on kulunut, niin silloin olemme kesäajassa.

 

 

Taidan kuulua vähemmistöön, kun kannatan kesäaikaa ja siihen siirtymistä synkän talven jälkeen.

 

 

Suomalaiset europarlamentaarikot ehdottivat vuonna 2016 EU:n komissiolle, että kesäajasta luovuttaisiin – en kannata suomalaismeppien ehdotusta.

 

 

Kesäaikaan siirtyminen kertoo, että kevät ja kesä ovat saapumassa. Pidän kesästä ja sen vuoksi pidän myös kesäajasta.

 

 

Mielelläni menetän kesäaikaan siirtymisessä sen yhden tunnin, sillä tiedän saavani sen takaisin lokakuun viimeisenä sunnuntaina klo 04.00.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kesäaikaan siirtymisestä minulla on eräs henkilökohtainen muistelus:

 

 

Olin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 1981 asiakasmatkan vetäjänä Espanjassa.

 

 

Tutustuimme Zaragozassa maatalousnäyttelyyn ja ajoimme vuokra-autoilla Barcelonaan maaliskuun viimeisenä lauantaina ja yövyimme hotellissa.

 

 

Onneksi eräs asiakkaistamme muisti yöllä, että aamulla onkin kesäaika ja hän herätti seurueemme tuntia suunniteltua aikaisemmin!

 

 

Jos tämä asiakkaamme ei olisi herättänyt meitä tuntia suunniteltua aikaisemmin, olisin kenties vieläkin Barcelonassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944

Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

 

 

Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.

 

 

Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…

 

 

 

 

 

…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.

 

 

Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.

 

 

Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.

 

 

Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.

 

 

On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.

 

 

 

*****************

 

 

Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.

 

 

Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.

 

 

Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi ministeriä mukana sote- ja maakunta-uudistusta käsittelevässä tilaisuudessa suurten kaupunkien keskustalaisille vastuuhenkilöille 20.3.2018

Torstai 22.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin pormestari Jan Vapaavuorilla on tapana järjestää suurten kaupunkien kapinakokouksia hallituksen sote- ja maakuntauudistuksia vastaan.

 

Minä puolestani sain viime tiistaina eli 20.3.2018 osallistua Helsingissä Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen järjestämään suurten kaupunkien keskustalaisten vastuuhenkilöiden rakentavaan neuvonpitoon, jossa käsiteltiin sote- ja maakuntauudistusta.

 

 

 

 

 

Ministeri Vehviläinen oli kutsunut paikalle Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun sekä Tampereen keskustalaiset kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitusten jäsenet sekä näiden kaupunkien Keskustan kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat.

 

 

Puheenjohtamani Tampereen Keskustan kuntavaaliehdokkaat saivat vuosi sitten järjestetyissä kuntavaaleissa n. 1.300 ääntä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa, joten otin mielihyvin ministerin kutsun vastaan ja olin paikalla.

 

 

 

 

 

Olen aina arvostanut Anu Vehviläistä poliitikkona ja muistelen lämmöllä hänen ministerivierailujaan Tampereella.

 

 

Ajat ovat muuttuneet, sillä muistan, kun Anu Vehviläinen saapui liikenneministerinä ollessaan ilman turvamiehiä Hervannan Kauppakeskus Duoon, mutta kunta- ja uudistusministerinä Vehviläisellä on Tampereen vierailuillaan aina ollut turvamiehet mukanaan – näin se maailma muuttuu!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko poikkesi myös meitä tervehtimässä ja osasimme arvostaa myös hänen läsnäoloaan.

Kansanedustaja Pekka Puska poikkesi myös tilaisuudessa ja hänen vieruskaverinaan sain todeta, että Puska "elää kuten saarnaakin" eli paljon vihreää lautaselle ja vain kivennäisvettä lasiin - arvostan!

 

 ********************

 

Tamperelaisena ja pirkanmaalaisena saan olla ylpeä niistä pirkanmaalaisista, jotka ovat edenneet politiikan vaikuttamisportaikolla korkealle ja jotka olivat Säätytalon tilaisuudessa paikalla.

 

 

 

 

 

Pälkäneeltä syntyisin oleva ja nyt Puumalan kunnanjohtajana toimiva Matias Hilden toimii ministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana – Matias on miellyttävä henkilö, josta varmaan tulemme lähivuosina kuulemaan enemmän.

 

 

 

 

 

Ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajana toimiva ja Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen Vilhartti Hanhilahti on myös Keskustan nousevia voimia.

 

 

 

 

 

Tamperelainen Suvi Mäkeläinen valittiin kesällä Keskustanuorten puheenjohtajaksi ja sen lisäksi hän toimii Tampereen kaupunginhallituksen jäsenenä.

 

 

 

Tampereen Keskustan puheenjohtajana saan olla ylpeä niistä tamperelaisista ja pirkanmaalaisista, jotka ovat etenemässä politiikassa Suomen keskeisimmiksi päättäjiksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereesta muovinkierrätyksen kärkikaupunki

Keskiviikko 21.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmämme kokouksiin ja eilen päätimme jättää valtuustoaloitteen ajankohtaisesta muovinkierrätyksestä.

Aloitteemme luonnosteli ja stilisoi ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja ja valtuustoryhmämme jäsen, kaupunginvaltuutettu Vilhartti Hanhilahti. 

Tässä valtuustoaloitteemme kokonaisuudessaan:

**************************

Tampereesta muovinkierrätyksen kärkikaupunki

Muovi on muotoutunut merkittäväksi globaaliksi ympäristöongelmaksi. Muovijäte saastuttaa lähiympäristöämme ja erityisesti mikromuovit, jotka ajautuvat vesistöihimme. Vesistöjen kautta ne päätyvät vedeneläviin ja lopulta jopa juomaveteemme.

Tällä hetkellä Tampereella kotitalouksien muovinkeräystä järjestää Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy 17:sta muovinkeräyspisteellään. Tämä keräyspisteiden määrä on hyvä pohja mutta se ei missään nimessä riitä kattavaan ja tehokkaaseen muovinkierrätykseen. Esimerkiksi Ruotsissa muovia kerätään vuodessa 4-5kg asukasta kohden kun Suomessa vastaava lukumäärä on keskimäärin puoli kiloa.

Nykyään Tampereella suurin osa kotitalouksien muovijätteestä päätyy polttoon muun sekajätteen seassa. Se ei ole ympäristön kannalta kestävää, sillä muovimateriaalilla olisi monia erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia. Siitä voi tehdä erilaisia uusiomuovituotteita, petrokemian tuotteita ja jopa liikennepolttoainetta. Oletettavaa on, että kotitalouksien muovijätteelle muotoutuu aitoa markkina-arvoa lähitulevaisuudessa, joka mahdollistaa sen kannattavan keräämisen jäteyhtiöille.

EU julkaisi vuoden 2018 alussa ensimmäisen muovistrategiansa. Strategiassa halutaan tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, joka edistää muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä. Samalla luodaan edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille. Myös Suomessa ollaan paraikaa kokoamassa muovityöryhmää, jonka tavoitteena on muovinkierrätys, muovin käytön vähentäminen ja korvaavat biomuovituotteet.

Helsingissä HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulla muovipakkausten keräyksen kiinteistökohtaisesti. Taloyhtiö tai omakotitalo voi tilata HSY:ltä muovipakkausten keräysastian ja tyhjennyksen, kuten muunkin jätteen tyhjennyksen eli muovipakkaukset eivät eroa tässä suhteessa muista jätejakeista. HSY siis täydentää Ringin ekopisteiden/kierrätyspisteiden muovipakkausten keräystoimintaa kiinteistökohtaisella keräyksellä, josta vastaa tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi (SUM). HSY toimii täysin itsenäisesti taloudellisesti eli keräyskustannukset kuitataan täysin asiakasmaksuista.

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että kaupunki selvittää muovinkeräyksen velvoiterajat kiinteistölle sekä muovinkeräyspisteiden lisääminen niin, että jokaisella kuntalaisella olisi vain kävelymatka lähimmälle muovinkeräysastialle. Tämä olisi hyvää ennakointia, koska lainsäädäntö ja EU:n uusi jätedirektiivi tulevat tiukentamaan muovipakkausten/muovinkierrätystavoitteita. Tampereen ei tule jäädä tästä kehityksestä jälkeen vaan sen tulee profiloitua muovinkierrätyksen kärkikaupungiksi. Meidän tulee innovatiivisesti edistää kiertotaloutta: se tukee ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä ja hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitetta. Tampereen tulee ottaa mallia Helsingin kustannusneutraalista kiinteistökohtaisesta muovinkeräyksestä.

Tampere 19.3.2018

Jouni Ovaska                                                           Mikko Alatalo

Vilhartti Hanhilahti                                                  Kalle Kiili

***********************

-Esko Erkkilä-

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle"!

Tiistai 20.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Haastava otsikkoteemainen alustus Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralalta, jonka hän piti Tampereella Kirjastotalo Metson neuvotteluhuoneessa perjantaina 16.3.2018 – sain olla esitystä kuuntelemassa!

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Herralan esityksen aiheena oli yksinkertaisesti

 

 

Sote- ja maakuntauudistus

 

 

 

Muutosjohtaja Herrala kertasi uudistuksen lähihistorian ja totesi, että Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006.

 

 

Kataisen hallitus keskeytti hankkeen vuonna 2011 ja Stubb´n hallitus pääsi sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista vuonna 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-esityksen vuonna 2015.

 

 

Sote ja maku-uudistukset tulivat keväällä 2015 Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ja eri vaiheiden jälkeen hallitus päätyi antamaan sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018.

 

 

Sote-uudistuksen kolme keskeisintä tavoitetta

 

• kustannusten kasvun hillitseminen

• asiakaslähtöisyys

• yhdenvertaisuus

 

 

Muutosjohtaja Herrala esitteli kaksi asiaa, joiden sanoma täytyy pitää kirkkaana mielessä, kun tarkastelemme sote-uudistuksen tarpeellisuutta:

 

 

 

 

 

Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja…

 

 

 

 

 

…eri sote-lohkojen kustannuskehitys vuodesta 2016 vuoteen 2025.

 

 

Luvuista huomataan, että erikoissairaanhoito on yhä edelleen suurin kustannustekijä, mutta perusterveydenhuollon kustannukset alenevat ja toiseksi suurimmaksi kustannustekijäksi nousee ikäihmisten palvelut sekä kolmanneksi suurimmaksi kustannustekijäksi vammaispalvelut!

 

 

Ajateltavaa meille kaikille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnan varapuhemies on mainio maakunta- ja sote-asioiden opettaja!

Maanantai 19.3.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Sain viime perjantaina osallistua maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään seminaariin, jossa esiintyi mm. Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

 

 

Tuo yllä oleva slaidi oli ainoa, jonka Pekkarinen näytti, sillä kaiken muun puheensa tueksi hän piirsi taululle havainnollisia kuvioita.

 

 

 

 

 

Mauri Pekkarisen esitykset ovat aina mielenkiintoisia kuulla, sillä hänellä on synnynnäinen taito esittää asiansa mielenkiintoisesti.  Vuosien aikana hankittu monipuolinen kokemus yhdessä hyvän esiintymistaidon kanssa tekee Pekkarisen esityksistä nautittavia kuulla!

 

 

 

 

 

Pekkarinen osasi hyvin kuvailla nykytilanteen, jossa lukemattomat eri organisaatiot sähläävät ja toimivat tehottomasti kansalaisille tärkeiden asioiden parissa.

 

 

Alhaalla olevat pallukat kuvaavat kansalaisia ja Pekkarisen tussi osoittaa niitä kuntatason monia eri himmeleitä, joita nykyhallinnossa on. Näiden himmeleiden – esimerkiksi kuntayhtymät – henkilövalintoihin eivät kansalaiset pääse suoraan vaikuttamaan.

 

 

 

 

 

Maakuntatasolla himmeleitä ovat mm. maakuntaliitot ja sairaanhoitopiirit, joiden henkilövalinnat myös ovat tavallisten kansalaisten päätösvallan tavoittamattomissa.

 

 

Maakuntaliittojen päättäjien valinta, jota Pekkarisen tussi tässä kuvassa osoittaa ja sairaanhoitopiirin luottamushenkilöpäättäjät (punainen suorakaide), ovat puolueiden piirijärjestöjen valitsemia eli heidänkin valintansa ovat tavallisen kansalaisen ulottumattomissa.

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa varapuhemies Pekkarisen tussi tökkää niitä tavallisen kansalaisen elämään vaikuttavia eri elimiä, joita ministeriöt ohjaavat  eli ne tulevat tavallaan ylhäältä annettuna suureena.

ELY-keskukset, maataloushallinnon ja ympäristöhallinnon eri tahot ovat esimerkkejä ministeriöiden ohjauksessa toimivista tahoista, mutta eivät suinkaan ainoita!

 

 

 

 

 

Tässä lähikuva Pekkarisen piirustuksesta, johon hän piirtämänsä ympyrän sisään tiivisti esityksesssään ne lukemattomat nykyhimmelit, jotka maakuntauudistuksessa kerätään maakuntavaaleilla valittavien maakuntavaltuutettujen päätösvallan alle.

 

 

Taidatkos maakuntauudistuksen ytimen selvemmin esittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maakunta- ja sote-uudistuksessa päätöksenteko siirtyy lähemmäs kansalaisia

Sunnuntai 18.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime perjantaina eli 16.3.2018 osallistua seminaariin, jossa laaja-alaisesti selvitettiin maakunta- ja sote-uudistuksia.

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kausen esitys avasi mielenkiintoisella tavalla sosiaali- ja terveysministeriön näkövinkkelistä tulossa olevaa muutosta.

 

 

Kause toi vakuuttavasti esityksessään esille sen, että maakunta- ja sote-uudistus takaavat suomalaisille julkisrahoitteisten palveluiden tehokkaan järjestämisen.

 

 

Oleellista on, että päätöksenteko siirtyy lähemmäksi kansalaisia – nyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien hallinto perustuu kuntavaalien tulokseen ja siihen, että keitä puolueet haluavat nimetä sairaanhoitopiirien päättäviin elimiin.

 

 

Hanna-Maija Kause listasi sote-uudistuksen kulmakiviksi seuraavat seikat:

 

• vastuu siitä, että kansalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, on maakunnalla

• palvelut sovitetaan yhteen, joten kansalaisen tarvitsemat palvelut sovitetaan tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi

• asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, sillä hän voi valita julkisen tai yksityisesti tuotetun palvelun

• kustannusten kasvua pystytään hillitsemään

• sähköisiä palveluja lisätään eli tieto kulkee

 

On varmaa, että sähköisten palvelujen lisäämiseen liittyvistä hyvistä puolista ja haasteista tulen lähiaikoina palaamaan tällä saitilla.

 

 

Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maria Kause listasi muutaman asian siitä, että miten tavallinen kansalainen voi äänioikeutensa lisäksi vaikuttaa maakunnan toimintaan:

 

 

• aloiteoikeus

• neuvoa-antava kansanäänestys

• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet

• maakunnallinen nuorisovaltuusto

• maakunnallinen vanhusneuvosto

• maakunnallinen vammaisneuvosto

• maakunnallinen kielivähemmistöjen vaikuttamistoimielin

 

 

Kiitän erityisavustaja Hanna-Maija Kausea mielenkiintoisesta esityksestä ja mahdollisuudesta keskusteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Politiikan todelliset vaikuttajat valmistautuvat esityksiinsä perusteellisesti

Lauantai 17.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tulevana syksynä tulee kulumaan kymmenen vuotta, kun lähdin politiikan taustatoimijaksi.

 

 

Olen näinä vuosina saanut läheltä seurata eräiden menestykseen yltäneiden poliitikkojen toimintaa menestyksensä eteen.

 

 

****************

 

 

Otan kaksi esimerkkiä:

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo tapaa aina laatia puheluonnoksen tai jopa koko puheensa ennen kuin astuu estradille.

 

 

Ylläoleva kuva on Keskustan Vapputilaisuudesta Tampereelta vuodelta 2017, jossa Mikko Alatalo oli itseoikeutettu puhuja.

 

 

Huomataan, että Mikolla on edessään paperinivaska, johon hän on luonnostellut puheensa.

 

 

Vaikka Mikko tukeutuukin valmistelemaansa puheeseen, hän osaa esittää sanomansa siten, että kukaan ei voi sanoa Mikon esitystä paperista luetuksi - laaja esiintymiskokemus auttaa tässä Mikkoa!

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Toinen esimerkkini on eilisillalta, jossa esiintyi Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

 

 

On varmaa, että varapuhemiehellä oli kiireinen viikko takanaan, mutta siitä huolimatta hän halusi esiintyä Kirjastotalo Metsossa meille tamperelaisille.

 

 

Tämän juttuaiheeni kannalta oli eilen oleellista, että esityksensä jälkeen varapuhemies ei suinkaan rynnännyt virka-autonsa takapenkille vaan jäi kuuntelemaan Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralan esitystä.

 

 

Kuvassa etualalla Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari ja poliittisen elämäni tuutor Timo Hanhilahti.

 

 

 

 

 

Varapuhemies Pekkarinen osallistui muutosjohtaja Herralan esityksen kommentointiin aktiivisesti ja on varmaa, että Pekkarisen ja Herralan debatti vei maakunta- ja sote-uudistusta taas pitkän harppauksen eteenpäin!

 

 

Olipa muuten mukavaa, kun esitysten jälkeen varapuhemies Pekkarinen tunsi minut ja tuli kättelemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

45 000 tuhatta euroa on 45 miljoonaa euroa!

Perjantai 16.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Otsikkoasia tuli eilen kouriintnntuvasti esille, kun Tampereella kokoomuksesta sitoutumattomiin loikannut kaupunginvaltuutettu ja SDP:n entisen kansanedustaja Kimmo Kiljusen eurovaalikampanjaa voimallisesti siinä sivussa ajava henkilö kertoi facebookissa, että 45 000 tuhatta euroa eläkettä saava joutuisi maksamaan veroa näin:

 

”Eläkeverotus on kautta linjan noin 10 prosenttia kireämpää kuin palkansaajan verotus. Raippavero, 5, 85 prosenttia yli 45 000 tyhannen euron vuosieläkkeestä, rokottaa sitten vielä lisää suurempia eläkkeitä.”

 

 

Mielestäni taloudellista asioista kirjoittelevan pitäisi ymmärtää, että 45 000 tuhatta euroa merkitsee 45 miljoonaa euroa.

 

 

Mielelläni soisin, että eläkkeestäni pidätettäisiin veroa 95 %, jos vuosieläkkeeni olisi 45 miljoonaa euroa, sillä siinä tapauksessa kuukausieläkkeeni olisi verojen jälkeen 18.750 euroa!

 

 

Ei mulla tänään muuta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Millaisia rehuseoksia valmistetaan käärmeille?"

Keskiviikko 14.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneeseen työuraani kuului runsaat parisen vuotta toimia Hämeenlinnassa sijaitsevan OTK:n entisen rehutehtaan maatilarehujen myyntipäällikkönä.

 

 

OTK luopui aikoinaan rehuteollisuudesta ja myi Hämeenlinnassa sijaitsevan rehutehtaansa Alko Oy:n, Lännen Oy:n ja Farmos Oy:n muodostamalla puljulle – työnantajani Raisio osti eräiden välivaiheiden jälkeen koko yrityksen ja minut nimettiin vetämään maatilarehujen myyntiä.

 

 

Kyseessä oli ensimmäinen saneeraustehtäväni ja tehtävän luonteesta johtuen homma oli perin mielenkiintoinen.

 

 

 

************************

 

 

 

Ei liity yrityksen saneeraamiseen, mutta Alfa-Rehu Oy:llä oli OTK:n ajoilta periytynyt tehtävä toimia eläinlääkäriopiskelijoiden kohteena, kun he tutustuivat nykyaikaiseen rehuteollisuuteen.

 

 

Sain parikin kertaa toimia eläinlääkäriopiskelijoiden isäntänä, kun he tutustuivat rehutehtaaseen.

 

 

Opiskelijajoukko koostui pääosin naisopiskelijoista – taisi mukana olla pari miesopiskelijaankin – hyvin kuvaavaa silloisille eläinlääkäriopiskelijoille.

 

 

Me isännät olisimme toivoneet, että vieraamme olisivat olleet kiinnostuneita nautojen, sikojen, siipikarjan ja hevosten ruokinnasta, sillä niille suunniteltuja rehuseoksia valmistimme.

 

 

Katin kontit, vieraamme olivat kiinnostuneita kissojen, koirien, marsujen ja muiden pieneläinten rehuista, joista me taas emme tienneet mitään

 

 

Huippu oli se, kun eräs vieraistamme kysyi vakavalla naamalla, että millaisia rehuseoksia valmistamme käärmeille!

 

 

Silloin piti haroa harmaita hiuksiani ja todeta: 

 

 

Anna meidän kaikki kestää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aseet vaikenivat 78 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään klo 11.00 – 12.00 tulee tarkalleen 78 vuotta kuluneeksi siitä, kun Talvisodan päätteeksi aseet vaikenivat Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta marraskuun 30. päivänä 1939 ja 105 päivää kestänyt Talvisota päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

 

Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa maaliskuun 12. päivänä 1940 sen jälkeen, kun Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta olivat edellispäivänä eli maaliskuun 11. päivänä hyväksyneet Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen.

 

 

Rauhansopimus oli Suomelle raskas, sillä menetimme 11 % maa-alueestamme Neuvostoliitolle ja sen mukana maamme toiseksi suurimman kaupungin Viipurin.

 

 

Neuvostoliiton valtaamilta alueilta lähti 430.000 evakkoa, jotka Suomi joutui asuttamaan muualle Suomeen.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli pikakivääriampujana koko Talvisodan ajan – Talvisodan jälkeen isäni oli eturintamalla myös koko Jatkosodan ajan ja ehtipä hän vielä Lapinsotaankin ajamaan saksalaisia pois maastamme.

 

 

On eräänlaista kunniavelan maksamista se, että olen tutustunut Neuvostoliiton miehittämiin alueisiin ja taistelupaikkoihin monilla sotahistoriaan liittyneillä matkoillani Karjalan Kannaksella ja myös muilla Suomen ja Neuvostoliiton välisillä sotatantereilla.

 

 

Mielelläni soisin, että maaliskuun 13. päivä olisi maassamme liputuspäivä sen kunniaksi, että pystyimme 78 vuotta sitten säilyttämään Suomen itsenäisyyden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

En tarvitse ratikkaa, sillä 209 julkisen liikenteen bussivuoroa arkisin riittävät minulle!

Sunnuntai 11.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen päättäjät tekivät aikoinaan suuren virheen, kun päättivät niukalla enemmistöllä rakentaa Näsijärven rantaan Rantaväylän tunnelin.

 

 

Vihreät asettivat Rantaväylän tunnelin tuekseen hinnaksi sen, että Tampereelle pitää saada ratikka.

 

 

Ratikkainvestointi on miljardiluokan rahanreikä ja täysin turha sellainen, sillä Tampereella on toimiva bussiliikenneverkosto.

 

 

Asun omakotitalossa kahdeksan kilometrin etäisyydellä Tampereen keskustasta ja halusinkin tutkia, että millainen vuorokautinen julkisen liikenteen vuorotiheys minulla on lähipysäkiltäni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

 

 

 

Käytän säännöllisesti julkista liikennettä ja totesin, että lähipysäkiltäni on arkisin satakymmenen – todella 110 - bussiyhteyttä Tampereen keskustaan.

Tässä kuva aikataulujulisteesta, josta ilmenevät bussivuorojen aikataulut Pähkinämänkadun bussipysäkiltä Tampereen keskustaan.

 

 

Lähipysäkilleni eli Pähkinämäenkadun bussipysäkille on kävelymatkaa n. 300 metriä.

 

 

Meiltä on kävelymatkaa viitisensataa metriä Automiehenkadun ja Lempääläntien risteyksessä sijaitsevalle bussipysäkille – linja numero 5 - ja sieltä pääsee Tampereen keskustaan arkisin noiden 110:n vuoron lisäksi 64:llä bussivuorolla.

 

 

Jos haluaa kävellä seitsemisensataa metriä bussipysäkille toiseen suuntaan eli Valkaman bussipysäkille, niin sieltä pääsee bussilinjalla 26 arkipäivisin 35 kertaa päivän aikana Tampereen keskustaan.

 

 

Yhteenvetona siis se, että minulla on arkipäivisin mahdollisuus julkisilla liikennevälineillä 209 erilaista mahdollisuutta kulkea Tampereen keskustaan ja sama määrä vuoroja keskustasta takaisin!

 

 

En varmaankaan milloinkaan tule käyttämään ratikkaa asiointeihini, sillä minulla ei ole asiaa Hervantaan tai Lielahteen ja jos onkin, niin kuljen Hervantaan omalla autollani Karkuvuoren tunnelin kautta ja Lielahteen Rajasalmen sillan kautta.

 

 

Ratikka ei ole ratkaisu julkisen liikenteen osalta kulkemisiini, mutta maksumiehen rooliin sen rakentamisen osalta toki pääsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ratikka raiskaa nyt jo Raatihuoneenkin!

Lauantai 10.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ollaan pääsemässä ratikan vuoksi todelliseen tuhovaiheeseen, kun lähipäivinä idästä länteen kulkevat bussilinjat ohjataan Raatihuoneen rappusia hipoen kohti Puutarhakatua.

 

 

On varmaa, että jos nämä kaikki ratikkatyömaan haitat olisivat edes osaksi olleet päättäjien tiedossa päätösvaiheessa, niin tamperelaiset olisivat säästyneet ratikalta, sen miljardiin kohoavilta kustannuksilta ja niiltä vaikeuksilta, jotka nyt tuosta täysin turhasta hankkeesta aiheutuvat.

 

 

Kaikesta tästä saamme kiittää niitä kaupunginvaltuutettuja, jotka aikoinaan äänestivät Rantaväylän tunnelin puolesta.

 

 

Tuki Rantaväylän tunnelille oli Vihreiden vaatima maksu sille, että he saivat ratikan.

 

 

Ennakkotietojen mukaan Raatihuoneen raiskaaminen ratikan vuoksi alkaa 19.3.2018, mutta jo nyt Raatihuoneen portaiden eteen rakennetaan betoniporsailla eristettyjä karsinoita busseille ja jalankulkijoille.  Jotta Vihreät saisivat tässäkin asiassa täysimääräisen hyvityksen Rantaväylän tunnelin puolesta toimimiselleen, rakennetaan Raatihuoneen eteen myös viherpyöräilijöille omat karsinat.

 

 

Tässä muutama kuva niistä karsinanrakennuspuuhista, joita parhaillaan tehdään Raatihuoneen portaiden alapäässä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

Talvi kun on, niin rakennustöissä tarvitaan massiivisia kaasukäyttöisiä maanlämmittimiä, jotta Raatihuoneen edustaa pystytään oikein kunnolla raiskaamaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ristiriitaista

Perjantai 9.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vasemmistopuolueet, vihreät ja yleensäkin oppositio sekä muutamat omaan pesäänsä paskantavat kokoomuslaiset vastustavat silmittömästi sote- ja maakuntauudistuksia.

 

 

Mainittujen tahojen ja jopa nimettyjen henkilöiden vastustaminen ei kuitenkaan ole estänyt sitä, että näiden tahojen henkilöt, jopa kellokkaat, ovat hakeneet uudistuksiin liittyviä avainpaikkoja!

 

 

Asia selvisi minulle, kun tutkailin Pirkanmaan Liiton nettisivuja eli www.pirkanmaa.fi.

 

 

Jotkut oppositiopuolueiden henkilöt ovat hakeneet useita eri tehtäviä muutosorganisaatiossa!

 

 

Käsittämätöntä, ristiriitaista ja kaksinaamaista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työllisyysaste on parantunut koko maassa

Torstai 8.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime tiistaina eli 6.3.2018 olla mukana, kun pääministeri Juha Sipilä halusi tavata tamperelaista ja pirkanmaalaista järjestöväkeä.

 

 

 

 

 

Juha Sipilää on aina mukava kuunnella, sillä hän osaa sovittaa sanansa siten, että sanoman ymmärtää.

 

 

Pidän, että Sipilä puhuu ”talousasiat” edellä, sillä vain silloin, kun talous on kunnossa, vain silloin voidaan katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.

 

 

Samaa metodia – talousasiat ensiksi - sovelsi myös korkea esimieheni ja sittemmin Raision pääjohtajaksi ja vuorineuvokseksi kohonnut Matti Salminen.

 

 

Olen omaksunut Salmisen opit ja haluan, että jokaisen kokouksen asialistalla on yhdistyksen/kunnallisjärjestön taloudellinen tilanne.

 

 ********************

 

Sipilän esityksessä työllisyysasteen kehittyminen oli keskeisellä sijalla ja miksipä ei olisi ollutkaan, koska sillä saralla on nykyisen hallituksen aikana päästy voimallisesti eteenpäin.

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä esitti työllisyysasteen kehittymisestä paljon puhuvan kalvon.

 

 

Kalvolta ilmenee se tarpominen, joka oli luonteenomaista Kataisen ja Stubb´n hallituksille.

 

 

 

 

 

Maakunnittainen tarkastelu osoittaa, että kaikissa maakunnissa työttömien työnhakijoiden määrät ovat alentuneet rutkasti.

 

 

Keskimääräisesti työttömien työnhakijoiden määrä on tammikuusta 2016 tammikuuhun 2018 alentunut n. 22 % ja paras kehitys on ollut                 Etelä-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla.

 

 

 

Hienoja saavutuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järkevä päätös

Keskiviikko 7.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkustin eilen illansuussa bussilla kaupunkiin ja huomasin lähipysäkkini bussikatoksen penkillä vehnäjauhopussin – ketään ei näkynyt mailla eikä halmeilla.

 

 

 

 

 

Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä oli kahden kilon pussi puolikarkeita vehnäjauhoja.

 

 

 

 

 

Käänsin pussia ja huomasin, että kyseessä on virolainen vehnäjauho, joka oli ostettu Lidl´stä!

 

 

Tämän tarkastelun jälkeen en enää ihmetellyt, sillä virolaista alkuperää olevan vehnäjauhopussin, joka oli ostettu Lidl ´stä, jättäminen bussikatokseen on ollut järkevä päätös.

 

 

Ostaja on ilmeisesti tullut synnintuntoihinsa ja syystäkin, kun on ostanut virolaista vehnäjauhoa Lidl´stä!

 

 

Kaksinkertainen moka, sillä suomalaisista päivittäistavarakaupoista varmasti saa kotimaisen myllyteollisuuden valmistamaa suomalaisesta vehnästä jauhettua vehnäjauhoa ja päivittäistavarakauppana ei tarvitse käyttää Lidl´ä, joka Suomeen tullessaan halveksi suomalaista elintarviketeollisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun...

Tiistai 6.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo vanha suomalaisen sananlasku jatkuu näin: …”purtilonsa kaataa”!

 

 

Mainittu sananlasku tuli eilen mieleen, kun keskustelimme niistä henkilöistä, jotka ovat liimanneet postilaatikkoonsa kyltin

 

”Ei ilmaisjakeluita eikä mainoksia!”

 

 

Ilmaisjakeluista kieltäytyvät ovat ainakin Tampereella usein sellaisia, joilla ei ole varaa tilata Aamulehteä tai jotka muuten haluavat elää uutispimennossa.

 

 

En suinkaan ole kaikista asioista samaa mieltä Aamulehden kanssa, mutta mieluusti maksan sen 420 euroa, joka minulta veloitetaan Aamulehden vuosikertatilauksesta.

 

 

Mainoskieltotarran postilaatikkonsa kylkeen liimanneet näyttelevät suurta ekologista sankaria, kun kieltäytyvät vastaanottamasta mainospostia ja ilmaisjakeluita.

 

 

Mainospostista ja ilmaisjakeluista kieltäytyminen merkitsee, että nämä poloiset eivät saa myöskään kahta Tampereella ilmestyvää ilmaisjakelulehteä  - Tamperelainen ja Tampereen Viikko.

 

 

Molemmat ilmaisjakelulehdet ovat laadukkaita tiedonvälittäjiä ja on todella surkea tilanne, että juuri ne, jotka eniten tarvitsisivat tietoa, ovat omilla toimenpiteillään estäneet tiedonsaantinsa.

 

 

Tuo vanha suomalaisen sananlasku voidaan vallan hyvin muotoilla näin:

 

 

”Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun ilmaisjakelulehdistä kieltäytyy!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seitsemän kertaa Pirkka!

Maanantai 5.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varmistin mitalivitriineistäni ja totesin, että olen hiihtänyt Pirkan hiihdon seitsemän kertaa.

 

 

Pirkan hiihto hiihdetään maaliskuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sen lähtölaukaus laukaistaan Kankaanpään Niinisalossa.

 

 

Pirkan hiihdon maali oli 1960-luvulla Tampereella Mustanlahden satamassa, mutta nyt se on ollut jo vuosikymmenet Teivon raviradalla Ylöjärvellä.

 

 

Niinisalosta kertyy matkaa Teivoon 90 kilometriä ja kulutin siihen aina ”työpäivän” verran aikaa - joskus matka taittui hieman yli kuudessa tunnissa, mutta joskus aikaa kului kymmenenkin tuntia.

 

 

Hiihdin ensimmäisen Pirkan hiihtoni vuonna 1967 ja silloin maali sijaitsi Mustalahdessa. Mustalahdesta oli lyhyt kävelymatka Pyynikin Uimahallille, jossa hiihtäjillä oli saunomismahdollisuus.

 

 

Niinisalosta on Kyröskoskelle matkaa 52 kilometriä ja ensimmäisellä kerralla sippasin Kyröskoskella, mutta kuitenkin sinnittelin maaliin saakka – puusuksilla tietty!

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskella saakka ja vasta sen jälkeen aloin todella hiihtämään – oli mukava hiihtää, kun jatkuvasti tuli muiden hiihtäjien selkiä vastaan!

 

 

********************

 

 

Eilen hiihdettiin 63. Pirkan hiihto ja seurasin sitä maastossa sekä maalissa.

 

 

 

 

 

Maastossa seurasin sitä Viljakkalan Lintuharjulla.

 

 

Hiihtäjät olivat tässä vaiheessa taittaneet matkaa kuutisenkymmentä kilometriä ja kuluttaneet aikaa hieman yli neljä tuntia.

 

 

Kyseessä olivat perinteisen taitajat, jotka olivat startanneet Niinisalosta klo 7.00.  Luistelijat olivat tuolloin olleet matkalla vasta kymmenkunta minuuttia, sillä heidän lähtöaikansa oli klo 11.00.

 

 

Sukset suihkivat ja matka taittui!

 

 

 

 

 

Poikkesin myös maalialueella Teivossa ja sain ihailla mittavaa pyttyrivistöä – komeita ovat nykyajan ”palkintolusikat”!

 

 

 

 

 

Yksi asia Pirkan hiihdossa on kuitenkin pysyvää ja se on osanottajamitali; se ei ole vuosikymmenten saatossa muuttunut.

 

 

Harmillista, että muistomitaliin ei ole kaiverrettuna edes vuosilukua ja sen vuoksi minäkään en pysty tarkasti sanomaan, että milloin olen hiihtänyt ne seitsemän Pirkan hiihtoa, jotka olen hiihtänyt.

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että olen hiihtänyt Pirkan hiihdon viidellä eri vuosikymmenellä alkaen 1960-luvulta ja päättyen 2000-luvulle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-