Suojeluhinnat

Lauantai 26.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Lukijani tietävät kokemuksesta, että käsittelen näillä sivuillani päivittäin ties mitä asioita, mutta kun lukijoita näyttää riittävän, jatkan valitsemallani linjalla.

 

 

Tänään aiheenani on Suomen erään johtavan broilertuotteen eli Jyväbroiler-brändin luominen.

 

 

Sain olla aitiopaikalla, kun Jyväbroiler-tuote luotiin ja tuotiin Suomen elintarvikemarkkinoille Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhteistyön tuloksena.

 

 

Suomessa markkinoidut broilertuotteet olivat aikaisemmin jalostettu broilereista, jotka olivat kasvatettu kalajauhoa ja lihaluurehujauhoa sisältävillä rehuseoksilla.

 

 

Saarioinen Oy:n päättäjät oivalsivat, että kuluttajat arvostaisivat enemmän sellaisia broilertuotteita, joissa broilereiden kasvattamiseen olisi käytetty ainoastaan kasvisperäisiä raaka-aineita.

 

 

Nelikymmenvuotinen työnantajani Rehuraisio Oy otti haasteen vastaan ja aloimme yhdessä kehittämään sellaisia broilerrehuseoksia, joissa raaka-aineena ei ollut kalajauhoa eikä lihaluurehujauhoa.

 

 

Työ ei ollut helppo, sillä broilereiden kasvuun tarvittavat aminohapot ja muut ”tarveaineet” piti kerätä kasviskunnasta peräisin olevista raaka-aineista.

 

 

Yrityksemme asiansa osaavan tuotekehityshenkilöstön toimesta homma onnistui ja saimme aikaiseksi jotain ennenkuulumatonta.

 

 

Kasvisperäisten rehuseosten suunnittelu ja valmistaminen oli kallista ja asiakkaamme eli Saarioinen Oy arvosti työtämme, mutta pyrki hinnanalennuksiin käyttämällä tämän jutun otsikossa mainittua argumenttia eli puhumalla suojeluhinnoista, joilla tarjosimme Jyväbroiler-tuotteen valmistamiseen soveltuvia rehuseoksia.

 

 

Suojeluhinnoista puhuminen on normaalia hyvissä yhteistyöväleissä olevien yritysten välisissä hintaneuvotteluissa käytettävää kieltä, joten se ei aiheuttanut meille tavarantoimittajana sen suurempia traumoja.

 

 

On hienoa, että yhdessä Saarioinen Oy:n kanssa kehittämämme Jyväbroiler-tuote ja brändi elää ja kukoistaan nykyisin Atria Oyj:n tuotemerkkinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko tietosuoja-asioissa tänään kaikki toisin?

Perjantai 25.5.2018 - -Esko Erkkilä-

EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on tullut voimaan 25.5.2016, ja sitä on alettu soveltamaan tänään eli 25.5.2018.

 

 

Tietosuoja-asetus koskee sekä julkista että yksityistä sektoria.

 

 

Suomessa hallituksen esitys eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle 1.3.2018 ja nyt tänään myös sitä aletaan noudattamaan.

 

 

***************

 

 

Järjestöelämässä ollaan lain voimaantulosta oltu huolissaan, mutta saamani koulutuksen perusteella voin todeta, että asiallisesti hoidettujen yhdistysten toimintaan EU-asetuksella ja eduskunnan säätämällä lainsäädännöllä ei ole juurikaan vaikutusta.

 

***************

 

 

Viime päivinä olen saanut monia viestejä ja kysymyksiä niiltä yrityksiltä, järjestöiltä ja yrityksiltä, joiden sähköisillä postituslistoilla on yhteystietoni.

 

 

Koen kyselyt positiivisena seikkana, sillä niihin vastaamalla tai vastaamatta jättämisellä olen pystynyt perkaamaan sitä erilaisten viestien tulvaa, jotka ovat sähköpostini kautta minua tavoitelleet.

 

 

Saamani viestit kertovat, että vastuulliset tahot ovat olleet ”hereillä” ja ovat seuranneet lainsäädännön muutoksia.

 

 

Otsikkokysymykseeni voidaan vastata, että tänään tietosuoja-asiat ovat hieman paremmalla tolalla kuin eilen, mutta vastuullisten tahojen osalta muutokset ovat olemattomia.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Monopoli on turmiollista jätehuollossakin

Torstai 24.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 17 kunnan omistama yhtiö, jonka tehtävä on tuottaa useimmille Pirkanmaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät.

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on käytännössä monopoliasema alueensa jätehuollossa.

 

 

Monopoliasema merkitsee, että asiakkaiden ja maakunnan asukkaiden tarpeille yhtiö voi viitata kintaalla ja keskittyä oman asemansa pönkittämiseen.

 

 

Yhtiöllä on jätteenkäsittelykeskukset Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.

 

 

Jätteenkäsittelykeskusten lisäksi yhtiöllä on paikallisia jäteasemia, aluejätepisteitä sekä ekopisteitä eri puolilla Pirkanmaata.

 

 

Merkittävä alueellinen jäteasema Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on Tampereella Nekalassa.

 

 

Nekalan jäteaseman aukioloajoissa henkii todellinen monopoliajattelu, sillä jäteaseman aukioloajoissa on täysin unohdettu asiakkaiden tarpeet.

Jäteasema on siis avoinna ma - ti klo 10.00 - 17.00, ke 11.00 - 18.00 ja

to - pe 9.00 -16.00!

 

 

Ei todellakaan ole nykypäivää, että jäteaseman henkilökunta aloittaa työpäivänsä vasta aamupäivän viime tunneilla!

 

 

On selvää, että asia ei ole henkilökunnan vika, vaan vika on yrityksen johdossa, joka ei tajua asiakkaiden tarpeita.

 

 

Tiedän, että jäteaseman myöhäisellä avaamisajalla Pirkanmaan Jätehuolto Oy pyrkii ohjaamaan asiakkaiden jätekuljetukset Tarastenjärvelle tai Koukkujärvelle, mutta tuo ajatus on aikansa elänyt.

 

 

Ajattelen suurella myötätunnolla niitä asuntonsa remontoijia, jotka aamuvarhaisella kiiruhtavat Nekalan jäteasemalle peräkärrykuormansa kanssa ja pitävät itsestäänselvyytenä, että saavat jättää rakennusjätteensä jäteasemalle heti kello seitsemän jälkeen, mutta joutuvatkin toteamaan, että jäteasema avaa toimintansa vasta hieman ennen puolta päivää!

 

 

Vetoan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajaan, entiseen kansaedustajaan Oras Tynkkyseen, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Nekalan toimipisteen aukioloajat viimeinkin muutetaan sellaisiksi, että jäteasema pystyisi palvelemaan myös varhaisasiakkaita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joukkoliikenteen tappiotaso tulee Tampereella tuplaantumaan ratikan vuoksi

Keskiviikko 23.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappio on suunnitelmissa budjetoitu tälle vuodelle tasolle 14,7 miljoonaa euroa.

 

 

Toteutuvat tappiot Tampereella pyrkivät nousemaan suunnitelluista ja toteutuvat tulokset pyrkivät puolestaan alittamaan suunnitelmat, joten on hyvin ennustettu, jos joukkoliikenteen tappio jää 14,7 miljoonaan euroon.

 

 

 

Tampere päätti toteuttaa 43,5 miljoonan euron suuruisen tervehdyttämissuunnitelman – hyvä edes niin, sillä akuutti tarve olisi ollut 70 miljoonan euron suuruiselle tervehdyttämiselle.

 

 

 

*********************

 

 

Eräs merkittävä rahanreikä Tampereella on ratikan vuoksi tulevina vuosina kohoavat joukkoliikenteen tappiot.

 

 

Tervehdyttämissuunnitelman laadinnan aikana tuli selväksi, että Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso tulee ratikan vuoksi tuplaantumaan, joten jo parin vuoden kuluttua Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso on suuruusluokkaa 30 miljoonaa euroa per vuosi.

 

 

**********************

 

 

Joukkoliikenteen tappion hienostuneempi termi on ”joukkoliikenteen subventio”, mutta sen käyttäminen merkitsee silmien ja korvien sulkemista todellisuudelta.

 

 

Käytetään siis oikeaa termiä eli

 

 

”joukkoliikenteen tappio”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaikki eivät Vapaussodassa asettuneet toista suomalaista vastaan!

Tiistai 22.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla kuuntelemassa, kun edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela alusti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisessa aiheesta:

 

 ”Valkoinen tarina kesällä 1918 – sopua ja sovintoa, ei kostoa”.

 

 

Alustus oli mielenkiintoinen ja toivon, että joskus voin tällä saitilla palata sen syvimpään sanomaan.

 

 

Eräs Koskelan viesti oli se, että nyt pitäisi saada muistiin mahdollisimman paljon sitä tietoa, joka liittyy Vapaussodan tapahtumiin.

 

Ketään sellaista henkilöä ei luonnollisesti ole enää muistelemassa, jotka omaisivat omakohtaista kokemusta Vapaussodasta, mutta perinnetietoa siitä liikkuu yhä edelleen.

 

 

Seuraavassa pieni omakohtainen perinnetiedon rippunen Vapaussodasta:

 

 

Äidinpuoleinen vaarini Jaakko Vihtori Välimäki lienee ollut onneksi niin vähäpätöinen tekijä kulmakunnalla Viljakkalassa, että hänen suuntautumisestaan valkoisten tai punaisten riveihin ei ole ainakaan minulla mitään tietoa.

 

 

Vaarini ensimmäinen avioliitto oli päättynyt puolison kuolemaan vuonna 1907 ja hän aloitti toisen avioliittonsa mummuni Tildan kanssa vuonna 1909, joten ”pesänrakentaminen” Tildan kanssa lienee merkinnyt, että Jaakko Vihtorilla ei ollut aikaa ja eikä myöskään mahdollisuuksia tai intressejä ryhtyä poliittiseen toimintaan.

 

 

Toisin oli naapurini Kalle Hietamäen kohdalla, jonka pojan Uunon vaimoksi vuonna 1917 syntynyt tätini Aino päätyi aikanaan.

 

 

Kalle Hietamäki oli silloisen ajattelun mukaan suurehko tilallinen, sillä Hietamäessä oli peltoa lähemmäs kymmenen hehtaaria.

 

 

Jonkinlaisesta ökyisännän roolistaan huolimatta Kalle Hietamäki – jonka hyvin muistan – ajautui vasemmistolaisuuteen ja siten ainakin henkisesti kannattamaan punaisia Vapaussodassa.

 

 

Aikalaisten muistitieto kertoo, että Kalle-isäntä painui hyvin tietämääni paikkaan eli Hietamäen perunakuoppaan piiloon siinä vaiheessa, kun punaiset valkoisten Kurun suunnasta tekemän hyökkäyksen ajamina joutuivat perääntymään aluksi Viljakkalan kirkonkylään ja sittemmin Kyröskosken kautta kohti Tamperetta.

 

 

Kalle-isännän vaimo Amanda Karoliina  – näin kerrotaan – huolehti miehensä ruokahuollosta perunakuoppaan sinä aikana, jolloin olot Viljakkalassa olivat punaisten kannalta kriittiset.

 

 

Käsitän, että Kalle-isäntä oli punahenkisyydestään huolimatta rehti ja avoin kunnallismies, joten hän ei Vapaussodan päättymisen jälkeen joutunut Tammisaaren, Lahden tai Hämeenlinnan vankileireille virumaan vaan pääsi jatkamaan Hietamäen tilan isännyttä siihen saakka, kunnes poikansa Uuno otti tilan isännyyden hoitaakseen.

 

 

Mainittakoon, että Uuno ja Aino Hietamäki olivat kummejani ja nykyään vastuulleni kuuluu heidän hautansa hoitaminen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Rekisterinumero olisi passannut!

Maanantai 21.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Kävin viikonvaihteessa Rakveressä sekä Tyrin Kukkamarkkinoilla ja monenmoista houkutusta kohtasin matkalla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Erään houkuttimen kohtasin Rakveressä, jossa käyntikohteemme Liliinan naapuripihassa oli pysäköitynä houkuttelevan oloinen Lexus.

 

 

Autoalan asiantuntijat sanovat, että Lexus on Toytan vastaus sille luulolle, että Toyota on ainoastaan edullisten, jopa halpojen automerkkien merkki.

 

 

Rakveressä kuulemani autoalan asiantuntijan mielestä Mercedez-Benz, Volvo ja BMW eivät ole vieläkään pystyneet luomaan Lexukselle todellista kilpailijaa.

 

 

Rakveressä tapaamani Lexuksen lisähoukuttimena oli rekisterinumero eli ONLY1.

 

 

Hienosta muotoilusta ja houkuttelevasta rekisterikilvestä huolimatta päätin jatkaa ajamista Focuksella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Neuvostoliiton valvomasta konepistooliajasta Naton jäseneksi

Sunnuntai 20.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Kun käy Virossa, niin kaukaisilta tuntuvat ne ajat, jolloin konepistoolimiehet valvoivat suomalaisten liikkumista Tallinnan satamassa ja nousemista Georg Ots-laivasta.

 

 

Oli varmaan vuosi 1978, kun ensimmäisen kerran pääsin käymään Virossa. Kyseessä oli agrologien opintomatka Tallinnaan ja Pärnuun.

 

 

Neuvostoliiton rajavalvontaviranomaiset suorastaan simputtivat siihen aikaan maahan saapuvia, sillä tullitarkastus saattoi kestää kolmekin tuntia.

 

 

Toista on nykyään, sillä Tallinnaan saapuessa tuntuu, että kukaan ei valvo maahan saapumista. Tosiasiassa maahantulijat ovat varmaankin kattavassa kameravalvonnassa ja niin itsenäisen maan pitääkin toimia.

 

 

Joskus tulee pohdiskeltua, että on onni ollut saada elää ne vuodet ja seurata läheltä, kun sukulaiskansamme on saanut nousta neuvostoikeen alta ja liittyä vapaiden kansojen joukkoon.

 

 

Saattaa olla, että lähipäivinä kirjottelen enemmänkin Virosta ja niistä kokemuksista, joita koin kolmipäiväisen Viron-matkamme aikana!

 

 

-Esko Erkkilä-

Robotiikkako avuksi ikäihmisten määrän kasvaessa?

Lauantai 19.5.2018 - -Esko Erkkilä-

En ole kovin suopeasti suhtautunut niihin skenaarioihin, joissa povataan robotiikan lisääntymistä kaikilla mahdollisilla hoivan alueilla.

 

 

Olen kuitenkin viime viikkojen aikana joutunut lieventämään käsityksiäni robotiikan mahdollisuuksista.

 

 

Olen oppinut, että robotteja voi olla isoja ja raskaisiin töihin – myös hoivatöihin – soveltuvia, mutta myös pieniä, jotka pääsevät liikkumaan vaikkapa ihmisten sisäelimissä tekemässä tutkimuksia.

 

 

 

 

 

Hoivatöiden osalta robottien tarpeen ja merkityksen ehkä osaa hahmottaa, kun tarkastelee yli 75-vuotiaiden tamperelaisten lukumäärän kehittymistä seuraavien n. kymmenen vuoden aikana.

 

 

Nyt liikumme tasolla 18.000 henkilöä, mutta kymmenkunnan vuoden kuluttua meitä yli 75-vuotiaita on jo n. 29.000 henkilöä.

 

 

Sosiaali- ja terveysministeriö on laitetoimittajien ohella aktiivinen toimija robotiikkaan perustuvien palvelujen kehittämisessä.

 

 

Se on käynnistänyt kansallisen ohjelman älypalvelujen ja robotiikan kehittämisen ja hyödyntämisen lisäämiseksi. Hyvinvoinnin Airo -ohjelman tarkoituksena on koota yhteen kansallinen tilannekuva, asettaa tavoitteita sekä tunnistaa ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmaa rakennetaan yhteisöllisesti ja joukkoistamalla teemoittain järjestettävissä työpajoissa.

 

 

Pitääpä olla tarkkana, jotta huomaa Tampereella järjestettävän työpajan, sillä pitäähän robotiikan kehittymisen kärryillä pysyä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä kunta voi tehdä nykyistä paremmin maakuntauudistuksen toteuduttua?

Perjantai 18.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain 14.4.2018 osallistua Tampereen Vanhusneuvoston edustajana Kehittyvä Vanhustyö- seminaariin.

 

 

Osanottajia oli parisensataa, mutta sukupuolten tasa-arvo ei toteutunut kuulijoiden osalta lainkaan, sillä meitä miehiä oli mukana vain kymmenkunta.  Tilanne kertoo siitä sukupuolten epätasa-arvosta vanhustyön kentällä – kenttä on perin naisvoittoinen.

 

 

Esitykset olivat mielenkiintoisia – kaikki naisten esittämiä ja niistä haluan nyt referoida…

 

 

 

 

 

…Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksisen esitystä, jonka otsikkona oli

 

 

”Mitä kunta voi tehdä ikäihmisten hyvinvoinnin eteen?”

 

 

Airaksinen keskittyi niihin kunnan mahdollisuuksiin, jotka kunnille avautuvat täysimääräisinä maakuntauudistuksen toteuduttua – kas näin:

 

 

(Suorat lainaukset Airaksisen esityksestä)

 

 

 

Osaamisen ja kulttuurin edistäminen

 

 

• varhaiskasvatus
• esi- ja perusopetus
• lukiokoulutus
• ammatillinen koulutus
• vapaa sivistystyö
• taide- ja kulttuuripalvelut
• kirjastopalvelut
• nuorisopalvelut
• liikuntapalvelut

 

 

Elinympäristön kehittäminen

 

• maapolitiikka
• kaavoitus ja maankäytön suunnittelu
• liikenne, joukkoliikenne
• katuverkkojen rakentaminen ja ylläpito
• vesihuolto
• jätehuolto
• energiantuotanto ja –jakelu
• rakennusvalvonta
• asuntotoimi
• ympäristönsuojelu ja terveellisen elinympäristön turvaaminen
• turvallisuudesta ja varautumisesta huolehtiminen
  

 

Kunnan elinvoiman edistäminen

 

• paikkakunnan vetovoimaisuus
• vaikeasti työllistyvien tuki: etsivä nuorisotyö, työpajat, työttömyyden pitkittymisen ehkäisy, kaupunginosatyö
• kotouttaminen
• elinkeinopolitiikka: yritysneuvonta, kehittämishankkeet, yritystontit, alueen markkinointi, avoin data
• resurssiviisaat toimintatavat
  

 

Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen

 

• monipuoliset osallistumismahdollisuudet
• paikallinen yhteisöllisyys
• viestintä ja vuorovaikutus
• vaalit ja edustuksellinen demokratia
• kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet
• asukkaiden omaehtoinen toiminta

 

 

 

Maakuntauudistuksen jälkeen voidaan perustellusti todeta näin:

 

 

Onnistuva Suomi tehdään lähellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle vuonna 2016 oli vain 54,00 euroa henkeä kohti!

Torstai 17.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

 

Myönteinen kantani EU:hun liittymisen puolesta on eräs kaikkien aikojen viisaimmista päätöksistäni.

 

 

Ajattelin silloin omia lapsiani ja muitakin suomalaisnuoria, joiden halusin elää itsenäisessä Suomessa, joka kuuluu vapaaseen ja yhtenäiseen Eurooppaan.

 

 

Enemmistö suomalaisista eli 56,9 % ajatteli samoin kuin minä ja Suomi liittyikin Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000 nettosaaja, mutta sittemmin olemme olleet EU:ssa nettomaksaja.

 

 

Suurimmillaan olimme nettomaksajana vuonna 2014, jolloin maksumme olivat 809 miljoonaa euroa suuremmat kuin EU:lta saamamme tulot. Tuo 809 miljoonaa euroa merkitsi n. 162 euron suuruista satsausta sille taustatuelle, jota saimme vuonna 2014 EU:lta.

 

 

Olimme vuonna 2015 EU:n nettomaksaja 488 miljoonalla eurolla eli hieman alle satasella per henkilö ja vuonna 2016 nettomaksajaosuutemme oli ainoastaan 294 miljoonaa euroa eli vaivaiset 54 euroa henkilöä kohti.

 

 

54 euroa per henkilö on suurin piirtein samanlainen maksu kuin tulee olemaan Tampereen kaupungin perimä hulevesimaksu omakotitalokiinteistöltä.

 

 

54 euroa merkitsee viikossa hieman alle 10 euroa ja päivässä n. 0.15 euroa.

 

 

Olen tyytyväinen 16.10.1994 äänestyskopin hiljaisuudessa tekemääni päätökseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Linnunsiemeniksi tarkoitetut auringonkukansiemenet käyvät kylvösiemeniksi

Keskiviikko 16.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut tapana jo vuosikaudet viljellä auringonkukkaa avomaalla. Viljelen sitä mökkipellon kaunistukseksi, pölyttäjähyönteisten iloksi ja onhan sitä alkusyksystä mukava napata kahvipöydän komistukseksi.

 

 

Auringonkukka soveltuu suureenkin ”ruukkuun” ja monesti syksyisin leikkaan auringonkukkia vanhoihin maitotonkkiin rekvisiitaksi vaikkapa markkinatapahtumiin.

 

 

 

 

 

Kylvösteni siemenenä käytän tavallisia lintujen talviruokintaan tarkoitettuja siemeniä.  Siemenissä on eräkohtaisia eroja kasvin pituudessa ja on aina mielenkiintoista nähdä, että tuleeko metrin mittaisia tumppeja, vaiko lähes kaksimetrisiä hujoppeja.

 

 

Ulkomaisten auringonkukan siementen käsittelyssä pitää aina muistaa salmonellavaara.

 

 

Työelämässä seurasin tiiviisti Suomeen tuotujen rehumateriaalien salmonellaesiintymisiä ja ylivoimaisesti suurin salmonellakontaminaatioiden määrä oli Balkanin seudulta tuotujen auringonkukkasiementen kohdalla. Pese aina kätesi, kun olet käsitellyt auringonkukan siemeniä – kauhistelen niitä, jotka kuorivat auringonkukan siemeniä ja syövät niitä!

 

 

 

 

 

Auringonkukan kylvämien jää usein kevään viimeiseksi kylvötyöksi, mutta nyt tein kylvötyön jo toissapäivänä.

 

 

Auringonkukkamaa pitää jyrsiä kunnolla ja viime vuosina olen jättänyt rivivälin niin suureksi, että rivivälien rikkakasvikitkemisen pystyy suorittamaan jyrsimellä.  Rikkakasvijyrsintää ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran, sillä peittävänä kasvina auringonkukka pystyy pitämään itse huolen rikkakasvitorjunnasta.

 

 

Kolmella kilolla auringonkukan siemeniä sain kylvettyä sitä kolmeen rinnakkaiseen riviin yhteensä 81 rivimetrille. Eiköhän siitä taas auringonkukkia riitä!

 

 

On luonnollista, että ennen siementen kylvöä heitin kylvövakoon ripauksen lannoitetta, sillä kookkaana kasvina auringonkukka tarvitsee ravinteita.

 

 

Elo – syyskuun vaihdetta odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ainakin periatteessa kiinteistö voi saada vapautuksen hulevesimaksusta

Tiistai 15.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Alexander Stubb´ hallitus sääti 22.8.2014 lain, jolla mahdollistettiin periä kansalaisilta erillinen hulevesimaksu.

 

Kuntien oli ennen hulevesimaksulakiakin hoidettava hulevedet siten, että niistä ei koitunut kansalaisille haittaa, mutta hulevesimaksulain säätämisen jälkeen hulevesimaksun perimisellä kerätty raha on korvamerkittyä rahaa, joka pitää käyttää hulevesien hallintaan liittyvien toimintojen rahoittamiseen.

 

 

Helsingissä 22. päivänä elokuuta Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön sekä Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon allekirjoittamassa laissa maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta todetaan, että laki astui voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.

 

 

Lainmuutoksen voimaantullessa hallitusvastuussa olivat kokoomus, SDP, vihreät, RKP sekä kristillisdemokraatit.

 

 

*********************

 

 

Lain 103 f§:ssä todetaan hulevesimaksun vapautuksesta näin:

 

 

Kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä.

 

 

*******************

 

Odotan mielenkiinnolla hakemuksia vapautuksesta hulevesimaksun suorittamisesta mm. Viljakkalan Mannissa sijaitsevilta omakotitaloilta, jotka sijaitsevat kuivalla mäntykankaalla.

 

 

 

Ylöjärvellä maksuvapautumishakemukset osoitetaan kaupungin ympäristöpäällikölle ja päätöksen mahdollisesta maksuvapautuksesta tekee ympäristölautakunta.

 

 

Hulevesimaksu voidaan periä vain asemakaava-alueilla sijaitsevilta kiinteistöiltä joten esim. Tampereella hulevesimaksusta ei voi muodostua mikään koko Teiskon aluetta koskeva rankaisuvero.

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on liputusajan sesonki!

Sunnuntai 13.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tiedämme kokemuksesta, että näin alkukesästä eli toukokuussa on todellinen liputusaikojen sesonki.

 

 

Tänään vietämme Äitienpäivää, se luonnollisesti on eräs tärkeimmistä liputuspäivistämme.

 

 

Kirjoitan näitä rivejä Äitienpäivän aattona eli lauantaina 12.5.2018 ja sen vuoksi en voi liittää tähän juttuuni kuvaa Äitienpäiväliputuksestani.

 

 

 

 

 

Tässä kuva kuitenkin mökiltämme eiliseltä, kun Suomen lippu liehui mökkimme lippusalossa Snellmaninpäivän kunniaksi.

 

 

*******************

 

Meillä on lippusalot Tampereen omakotitalolla sekä Viljakkalan Majajärvellä mökillämme.

 

 

Rouva voitti Tampereen lippusalon Neste Oy:n arvonnassa vuonna 1988 ja siirtelimme sitä hellällä otteella tonttimme eri puolille, kun rakensimme omakotitaloamme – mökillä oleva lipputanko on ostettu Jouko Heiskalan lähikaupalta eli Komin Kaupasta joskus 1990-luvulla.

*******************

 

 

Viralliset liputuspäivät tänä vuonna:

 

 

28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä

13.5. Äitienpäivä

4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

23.6. Juhannus, Suomen lipun päivä

6.12. Itsenäisyyspäivä

Päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kuntavaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa, presidentinvaali 28.1.2018.

Päivä, jolloin tasavallan presidentti astui toimeensa eli 1.2.2018.

 

 

Muut liputuspäivät

 

eli ns. vakiintuneet liputuspäivät sekä ne päivät, joina sisäministeriö on useana vuonna suositellut liputusta:

 

5.2. J.L. Runebergin päivä

19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä

9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä

27.4. Kansallinen veteraanipäivä

9.5. Eurooppa-päivä

12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä

20.5. Kaatuneitten muistopäivä

6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä

24.10. YK:n päivä

6.11. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä

11.11. Isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai)

8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä

 

 

Vähemmän tunnettuja liputuspäiviä ovat Sisäministeriön suosittelemat liputuspäivät vuonna 2018

 

16.2. Liettuan itsenäisyyden 100-vuotispäivä

24.2. Viron itsenäisyyden 100-vuotispäivä

10.7. Helene Schjerfbeckin ja Suomen kuvataiteen päivä

Koulujen aloittamispäivä (päivämäärä vaihtelee kuntakohtaisesti)

25.8. Suomen luonnon päivä

1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä

18.11. Latvian itsenäisyyden 100-vuotispäivä

20.11. lapsen oikeuksien päivä

 

 

 

Kyllä liputuspäivissä löytyy kevätkauden sesongin ulkopuolellakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Japanintatar-kasville hyötykäyttöä!

Lauantai 12.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Japanintatar on ns. vieraslaji ja mm. Iso-Britanniassa sen kasvattaminen ei ole sallittua.

 

Meillä japanintatarta kasvaa muutaman neliön alueella Viljakkalan Majajärvellä.

 

Se on pysynyt hyvin hallinnassa jo kolmisenkymmentä vuotta, mutta on selvää, että maata sen kasvupaikalta ei koskaan saa siirtää muualle.  Japanintatar ei ainakaan Suomessa lisäänny siemenistä.

 

 

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että japanintatar kasvaa jopa kolmimetriseksi, mutta meillä sen pituus on joka vuosi 4 tai jopa 5 metriä - oiskohan meillä kuitenkin jättitatar!

 

 

 

 

 

Eilen keksin tatarkasvillemme jatkokäytön eli sen viimekesäisestä putkirungosta saa mainioita hyönteishotelleja!

 

 

 

 

 

Tässä hyönteishotellin rakennustarvikkeita!

 

 

Tulipahan mieleeni, että ovatko nämä liian suuria hyönteishotellin ”huoneiksi”; pitäisiköhän jostain etsiä kasveja, joilla olisi pienempi ontto varsi kuin japanintatar-kasvilla?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Työnantajapuolen pitää käyttää työsuku-uhkaa nykyistä useammin

Torstai 10.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT pääsivät sopimukseen rakennusalan työsopimuksista eilen.

 

 

Sopimukseen pääseminen merkitsi, että työnantajan tänään klo 00.00 alkavaksi ilmoittama työsulku peruuntuu.

 

 

En tunne konfliktitilannetta tarkemmin, mutta sen tiedän julkisuudessa olleista tiedoista, että työnantaja olisi aloittanut koko alaa koskevan työsulun viime yönä klo 00.00.

 

 

Työsulku ei olisi luonnollisesti koskenut ns. järjestäytymättömiä eli vastuullisia työntekijöitä.

 

 

Eilen saatu neuvottelutulos osoittaa laajemmaltikin työmarkkinoille, että työnantaja käyttää työsulku-uhkaa aivan liian säästeliäästi.

 

 

Nyt työsulku-uhka tepsi ja Rakennusliiton satpaarit eivät uskaltaneet ottaa vastuuta siitä, että hyvillä palkoilla olevat kunnolliset duunarit olisivat jääneet vaille työtä ja palkkaa.

 

 

Toivon, että jatkossa työnantajatahot käyttävät aktiivisesti työsulku-uhkaa, jotta työmarkkinoille saadaan terve ja tasapainoinen tilanne ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien kesken.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hieno ja kannatettava esitys!

Keskiviikko 9.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomen Yrittäjät tuli eilen julkisuuteen hienolla esityksellään, kun se kannustaa jäsenyrityksiänsä maksamaan henkilöstöetuna työntekijöidensä työttömyyskassamaksut, jos henkilö on Yleisen Työttömyyskassan eli YTK:n jäsen.

 

 

YTK:lla ei ole sidoksia ay-liikkeeseen. joten sponsorointikehoitus ei merkitse ay-liikkeen tukemista vaan päinvastoin.

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja sinä aikana en ollut päivääkään ammattiyhdistysliikkeen jäsen.

 

 

Ammattiyhdistysliike toki tuli tutuksi työurani aikana, sillä se vaikeutti moneen kertaan työtehtävieni suorittamista, mutta niistäkin selvittiin!

 

 

Työurani alussa olin jäsenenä Agrologien Liiton työttömyyskassassa, mutta kun Liitto oli ja on yhä edelleen koulukuntajärjestö, en ollut silloinkaan tukemassa ay-liikettä.

 

 

Agrologien Liiton työttömyyskassa liittyi vuosien kuluessa eräiden muiden koulukuntajärjestöjen työttömyyskassojen kanssa ja silloin katsoin, että minulla ei ole mitään syytä pönkittää kyseistä työttömyyskassaakaan.

 

Liityin ”Loimaan kassaan” eli Yleiseen työttömyyskassaan, sillä halusin varmistaa toimeentuloni mahdollisessa irtisanomistilanteessa.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen liittymiseni Yleiseen työttömyyskassaankin oli turha toimenpide, sillä omasin työurani aikana sellaisen yhteistyökyvyn ja työtaidon, että työnantajani ei edes yrittänyt irtisanoa minua.

 

Ymmärrän toki niitä henkilöitä, jotka ovat yhteistyökyvyiltään ja työtaidoiltaan sellaisia, että työnantaja haluaa vapautua heistä ja silloin ay-liikkeeseen sidoksissa olevat työttömyyskassat ovat näille henkilöille väylä riidellä asioista.

 

 

Arvostan suuresti Suomen Yrittäjien toimintaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Stubb´n hallitus loi kansalaisia kurittavan hulevesimaksulain

Tiistai 8.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen johtamaa Suomen 72. hallitusta ja Alexander Stubb´n johtamaa Suomen 73. hallitusta on aiheellisesti luonnehdittu Suomen kaikkien aikojen heikoimmiksi hallituksiksi.

 

 

Molemmissa hallituksissa olivat koko ajan mukana kokoomus, SDP, RKP, kristillisdemokraatit sekä myös vihreät Stubb´n hallituksessa aina 18.9.2014 saakka – Kataisen hallituksesta Vasemmistoliitto otti ”loparit” jo huhtikuussa 2014.

 

 

Kansalaisten kannalta kyseisten hallitusten eräs pohjanoreeraus oli 22.8.2014 säädetty hulevesilaki, jonka säätämisellä muutettiin maankäytön ja rakennuslakia siten, että kunnille annettiin mahdollisuus periä asukkailtaan hulevesimaksua.

 

 

Korostan, että Vihreät olivat mukana hallitusvastuussa silloin, kun säädettiin kansalaisia kurittava hulevesimaksulaki. Vasemmistoliitto saa tästä asiasta synninpäästön, että se luopui hallitusvastuusta jo huhtikuussa 2014.

 

 

Pirkanmaalla Stubb´n hallituksen mahdollistamaa hulevesimaksulakia sovelsi ensimmäisenä kuntana Lempäälä jo vuonna 2016 ja seuraavana Ylöjärvi vuonna 2017.

 

 

Talousongelmissaan painiskeleva Tampere on ottamassa hulevesimaksun käyttöönsä tänä vuonna.

 

 

Hulevesimaksu on selkeästi ”korvamerkitty” menoerä kaupunkilaisille eli se pitää eurolleen käyttää vain rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaan.

 

 

Rohkean kuitenkin epäillä, että Tampereella kerättävästä 5,6 miljoonan euron suuruisesta potista vain osa lopulta ohjautuu lain edellyttämiin tarkoituksiin.   

 

 

Hulevesimaksulla ei saa kattaa kaupungin muiden toimintojen tappioita ja veikkaan, että tämän lainkohdan täyttäminen tulee Tampereella olemaan vaikeaa.

 

 

Tulen seuraamaan hulevesimaksun lainmukaisen käyttämisen toteutumista!

 

 

Hulevesimaksun määräämistä kaupunkilaisten kiusaksi ei kukaan voi vääntää Sipilän hallituksen syyksi, sillä ”syylliset” ovat kokoomus, SDP, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri laajenee lokakuun maakuntavaaleissa!

Maanantai 7.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri tulee laajentumaan lokakuussa järjestettävissä maakuntavaaleissa, kun Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomen vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin.

 

 

Kuhmoinen on ollut yksi maamme ”heittopussikunnista” jota on riepoteltu mihin mihinkin maakuntaan.

 

 

Heittopussikunnan tilanne on tukala, sillä sen asioita ei oikeastaan aja minkään maakunnan päättäjät.

 

 

Eräiden vaalipiirien osalta pääministeri Juha Sipilän hallitus on tehnyt seuraavat päätökset – suora lainaus Oikeusministeriön verkkosivuilta:

 

 

***

Pääministeri Sipilän hallitus linjasi 5.7.2017 muun ohella, että maakunta- ja sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp) mukaisen lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2018 ja että ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan omina erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 28. lokakuuta 2018.

Hallituksen esitykseen sisältyy säännös uudesta maakuntajaosta. Sen mukaan nykyinen maakuntajako muuttuisi viiden kunnan osalta seuraavasti:  

- Heinävesi siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Karjalan maakuntaan,
- Joroinen siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan,
- Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan,
- Isokyrö siirtyisi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja
- Kuhmoinen siirtyisi Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan.

***

 

 

Nyt peräänkuulutan pirkanmaalaisilta päättäjiltä Kuhmoinen-myönteistä otetta, sillä Kuhmoisten päättäjät haluavat vahvasti kuntansa suuntautuvan Pirkanmaalle.

 

 

Uskon, että Kuhmoisten suuntautumiselle Pirkanmaalle on suuri merkitys sillä, että Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala toimii Pirkanmaan liitossa osa-aikaisena vastuullisena projektissa, jossa käsitellään maakuntahallintoon siirtymisessä kuntalaisten osallistumista.

 

 

Sain taannoin olla mukana eräässä ajatuspajassa, jossa käsiteltiin ikäihmisten osallistumista maakunnassa osallistumiseen ja Anne Heusala oli eräs ajatuspajan vetäjistä – asiantunteva henkilö!

 

 

Asetimme taannoin Tampereen Keskustassa tavoitteeksi, että kaikki tamperelaiset Keskustan maakuntavaaliehdokkaat käyvät ennen vaalipäivää jokaisessa Pirkanmaan vaalipiirin kunnassa ja nyt Kuhmoisten siirtyminen Pirkanmaalle lisää mukavasti vaikeuskerrointa tähän osin leikkimieliseen mutta niin ajankohtaiseen haasteeseen.

 

 

Tervetuloa Kuhmoinen Pirkanmaan maakuntaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensä

Sunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.

 

 

Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.

 

 

Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.

 

 

Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.

 

 

Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.

 

 

39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.

 

 

 

Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin

 

 

• 32730 Sastamala – Keikyä
• 32740 Sastamala – Äetsä
• 38100 Sastamala – Karkku
• 38120 Sastamala – Kutala
• 38130 Sastamala – Ellivuori
• 38140 Sastamala – Kärppälä
• 38200 Sastamala – Vammala
• 38210 Sastamala – Vammala
• 38220 Sastamala – Stormi
• 38250 Sastamala – Roismala
• 38270 Sastamala – Sammaljoki
• 38280 Sastamala – Illo
• 38300 Sastamala – Kiikka
• 38360 Sastamala – Kiikoinen
• 38370 Sastamala – Tervahauta
• 38420 Sastamala – Häijää
• 38460 Sastamala – Mouhijärvi
• 38470 Sastamala – Hyynilä
• 38510 Sastamala – Suodenniemi

 

Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!

 

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-