Suomesta valitaan jatkossakin 13 edustajaa europarlamenttiinMaanantai 24.2.2014 - -Esko Erkkilä- Euroopan parlamentissa eri maista valitut parlamentin jäsenet muodostavat tällä hetkellä kahdeksan poliittista ryhmää.
Saimme taannoisella Brysselin matkallamme EU-rautaisannoksen parlamentin tiedottajalta Mari Tuomiselta, joka piti meille esityksen EU-parlamentin poliittista ryhmistä sekä parlamentin jäsenten määrästä eri valtioiden kesken.
Parlamentissa on nyt 766 jäsentä ja he jakaantuvat maittain seuraavasti:
Toukokuun 25. päivänä järjestettävissä EU-vaaleissa jäsenmaista valitaan vain 751 europarlamentaarikkoa, mutta Suomesta tullaan edelleen valitsemaan 13 jäsentä europarlamenttiin!
************
Parlamentin poliittisista ryhmistä kolme suurinta ovat:
EPP – Euroopan kansanpuolue, 275 edustajaa
S&D –Euroopan sosialistit ja demokraatit, 194 edustajaa
ALDE – Euroopan liberaalidemokraatit, 85 edustajaa
EPP:n ryhmään Suomesta kuuluvat Kokoomuksen europarlamentaarikot sekä kristillisdemokraattien edustaja – kukaan heistä ei kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.
S&D:n ryhmään kuuluvat molemmat SDP:n europarlamentaarikot, mutta myöskään heistä ei kumpikaan kuulu ryhmänsä puheenjohtajistoon.
Suomen Keskustan europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen sekä Hannu Takkula kuuluvat ALDE-ryhmään ja heistä Anneli Jäätteenmäki toimii ALDE:n varapuheenjohtajana.
Pienemmät ryhmät ovat:
Greens/EFA –Vihreät/Euroopan vapaa allianssi
ECR – Euroopan konservatiivit ja reformistit
GUE/NGL – Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto
EFD – Vapaa ja demokraattinen Eurooppa
N-A – Sitoutumattomat
*********
Toukokuun 25. päivänä järjestetään EU-parlamenttivaalit, joissa valitaan europarlamentaarikot seuraavalle 5-vuotiskaudelle.Kiinnostus EU-vaaleja kohtaan on kohoamassa ja syytä onkin, sillä edellisissä EU-vaaleissa äänestysprosentti oli todella alhainen eli 40,3 %.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Europarlamentti, tiedottaja Mari Tuominen, ALDE, Alde-ryhmän varapuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, Anneli Jäätteenmäki, Riikka Pakarinen, Hannu Takkula, Euroopan parlamenttivaalit, EU-vaalit 25.5.2014, Bryssel 2014, |
Tampereen Lakalaivaan/Härmälään pitää pääradalle saada asema, joka palvelisi Pirkka-hallissa järjestettäviä messuja ja muita yleisötapahtumiaSunnuntai 23.2.2014 - -Esko Erkkilä- Tampereelle on suunniteltu ja osin päätettykin useita jättihankkeita, joita voidaan perustellusti kritisoida.
Rantaväylän tunneli ja Sulkavuoreen sijoitettava jätevesien keskuspuhdistamo ovat päätetyistä investoinneista sellaisia, joille ei järkiperusteisia perusteita löydy.
Pelkään, että toukokuussa Tampereen kaupunginvaltuusto tekee oikein emämunauksen, jos se silloin päättää kaupunkiraitiotien rakentamisesta Tampereelle.
Kuulin tällä viikolla, että ratikkapäätös ilmeisesti kuitenkin siirretään seuraavaan kaupunginvaltuuston kokoukseen – toivottavasti ratikkapäätöstä ei tehdä silloinkaan.
Kannatan Tampereen suurista päätöksistä Keskusareenan rakentamista, sillä se merkitsisi Tampereen nousemista todellisten kulttuuri- ja tapahtumakaupunkien joukkoon.
Keskusareena on pääosin yksityisin varoin nouseva hanke, joka olisi vahva vastaisku Helsingin sekä myös Turun heiveröisille hankkeille omia suurtapahtumat Helsinkiin ja Turkuun.
Keskusareena-hanke on kuitenkin ”pitkissä kantumissa” ja ehdotankin, että Lakalaivaan/Härmälään rakennettaisiin pääradalle asema, josta olisi vaivaton kävely-yhteys Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen eli tuttavallisemmin Pirkka-halliin!
Härmälän asema toimisi samoin kuin Pasila ennen Helsinkiä eli pysäkkinä Pirkka-halliin meneviä messuasiakkaita varten.
Pasila on Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen ja uskon, että Härmälän asemalla olisi mahdollisuuksia kohota Suomen rautatieasemien joukossa merkittävään asemaan, jos se perustettaisiin!
Annan ideani vapaasti käytettäväksi!
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pasila, Pasilan asema, Pasilan rautatieasema, Helsingin rautatieasema, Messukeskus, Helsingin Messukeskus, Härmälän asema, Lakalaivan asema, Pirkka-halli, Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, TESC, |
Suomalainen mediakenttä on vahvasti edustettuna Brysselissä ja niin pitääkin olla!Lauantai 22.2.2014 - -Esko Erkkilä- Saimme tammikuun lopulla toteutuneella Brysselin matkallamme tutustua suomalaisen mediakentän läsnäoloon Brysselissä.
Mediakenttään perehtyminen tapahtui Suomen pysyvässä edustustossa tiedottaja Heli Pietilän johdolla.
********
Suomen pysyvän edustuston viestinnästä vastaavat lehdistöneuvos Leena Brandt, tiedottaja Heli Pietilä sekä viestintäassistentti Maria Nurmi.
Heidän tehtävänään on palvella suomalaista ja kansainvälistä mediaa.
Tärkeä alue on neuvoston kokouksista tiedottaminen.
EU-edustuston kotisivuihin www.finland.eu kannattaa tutustua!
********
Brysselissä on suomalainen mediakenttä edustettuna nyt seuraavasti:
Helsingin Sanomat
MTV3
STT-FNB
YLE
Maaseudun Tulevaisuus
Kauppalehti
Vakituisten kirjeenvaihtajien lisäksi paikalla on vaihtelevasti freelancer-toimittajia.
********
Euroopan Unioniin on akreditoituna yli 1.000 toimittajaa ja heistä 36 % on naisia.
Kun tietää mediakentän myllerryksen, ei ollut yllätys, että printtimedian osuus on laskussa ja nyt sen osuus on jo alle puolet eli 46 %!
Saattaa olla yllätys, että suurin tietotoimisto toimittajien lukumäärällä tarkastellen Brysselissä on kiinalainen Xinhua – 24 toimittajaa!
Kiinalaisten vahva kiinnostus Euroopan Unionin asioihin kannattaa panna merkille.
Reuters´lla on 20 toimittajaa, AFP, Agence Europe 14 toimittajaa, Bloomberg, DPA, EFE 11 toimittajaa.
*********Pidän hyvänä, että suomalaisella medialla on vahva edustus Brysselissä. Sen kautta ja sen avulla saamme monipuolisen kuvan EU:n toiminnoista!Tiedostan mediakentän haasteet, mutta toivon, että saisimme Brysseliin entistä enemmän suomalaisia toimittajia seuraamaan EU:n kehittymistä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014, suomalainen media Brysselissä, Helsingin Sanomat Brysselissä, YLE Brysselissä, Maaseudun Tulevaisuus Brysselissä, MTV3 Brysselissä, www.finland.eu, |
Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on liian harvojen nähtävilläPerjantai 21.2.2014 - -Esko Erkkilä- Saan erilaisten palaverien ja neuvottelujen ansiosta melko usein käydä Tampereen Keskusvirastotalolla.
Valtuustosalin aulassa sijaitseva Kimmo Kaivannon Tori-maalaus on vuosien saatossa kuitenkin jäänyt minultakin liian vähälle huomiolle.
Osallistuin eilen valtuustosalissa järjestettyyn eläkeläistapahtumaan ja sen jälkeen paneuduin tarkemmin kuvanveistäjä, taidegraafikko ja taidemaalari Kimmo Kaivannon vuonna 1976 maalaamaan Tori –maalaukseen.
Kimmo Kaivanto syntyi vuonna 1932 ja kuoli vuonna 2012.
Taideteos koostuu kolmestatoista erillisestä maalauksesta, joiden kaikkien kuva-aihe liittyy kiinteästi Tampereeseen ja sen kehitysvaiheisiin.
Taideteos on kooltaan useita metrejä suuntaansa.
Sain eilen ”alkeisopetusta” eri kuva-aiheista, mutta huono-oppisena en ehtinyt omaksua saamaani opetusta.
Otin erilliset kuvat kaikista kuva-aiheista ja tässä ne ovat ilman selityksiä:
(Maalaukset on suojattu lasilla ja lasipinnat heijastelevat. Sen lisäksi jonkun kuvan tarkennus ei onnistunut, mutta älkää antako näiden häiritä!)
On harmillista, että tähän Kimmo Kaivannon teokseen on vain harvoilla mahdollisuus vaivattomasti tutustua, sillä se sijaitsee Keskusvirastotalon viidennessä kerroksessa.Siihen toki varmaan pääsee tutustumaan, kun esittää asiansa Keskusvirastotalon vahtimestareille, mutta melkoista oma-aloitteisuutta teokseen tutustuminen vaatii.
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Kimmo Kaivanto, kuvanveistäjä Kimmo Kaivanto, taidegraafikko Kimmo Kaivanto, taidemaalari Kimmo Kaivanto, Tori -maalaus, Tori - maalaus Tampereella, Tampereen valtuustosalin aula, |
Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio työskentelevät Brysselissä eri paikoissaTorstai 20.2.2014 - -Esko Erkkilä- Tunnustan virhekuvitelmani, kun olen aiemmin luullut, että Euroon komissio ja Euroopan parlamentti työskentelisivät Brysselissä samassa paikassa…
…eli tässä rakennuksessa, jonka edessä poseeraan ja joka on TV:n uutislähetyksistä tullut tutuksi kaikille.
*********
Sain taannoisella Brysselin matkallamme omin silmin – ja omin jaloin – todeta, että näin ei ole asianlaita!
Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä kokoontuessaan tässä komeassa rakennuksessa.
Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti sijaitsevat Brysselissä vajaan kilometrin etäisyydellä toisistaan.
On hyvä ja oikein, että parlamentti ja komissio sijaitsevat erillään toisistaan, sillä vahvasti oikoen komission voidaan todeta vastaavan suomalaisessa hallinnossa hallitusta ja parlamentin eduskuntaa!
Vieraat ovat tervetulleita tutustumaan Euroopan parlamenttiin ja siitä on osoituksena se tervetulotoivotus, jossa Euroopan parlamentin puhemies – president of the European Parliament - Martin Schulz kahdellakymmenelläkolmella kielellä toivottaa vieraat tervetulleiksi tutustumaan Euroopan parlamentin toimintaan.
Parlamenttitalon ympärillä on opastuskylttejä, joilla vieraat ohjataan oikean sisäänkäynnin kautta parlamenttirakennukseen.
Parlamenttiin saapuvat vieraat joutuvat läpäisemään samanlaisen turvatarkastuksen kuin lentokentilläkin.
Turvatarkastusmenettelyä ei saa valokuvata.
**********
Parlamenttitalon vieressä on Luxemburg-aukio ja siitä tässä muutama kuva:
Nyt tiedän, että Euroopan parlamentti työskentelee Brysselin viikoillaan eri paikassa, kuin Euroopan komissio!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, president of the European Parliament, president of the European Parliament Martin Schulz, Martin Schulz, Luxemburg-aukio, Luxemburgin aukio, Luxenburg-aukio Bryssel, Bryssel 2014, |
Tampereen kaupungin suunnitelmilla luopua Teisko-Aitolahti -alueella yksityisteiden valaistuksesta on kauaskantoisia vaikutuksiaKeskiviikko 19.2.2014 - -Esko Erkkilä- Tampereen kaupunki on yksipuolisesti ilmoittanut, että se luopuu Teisko-Aitolahti – alueella sijaitsevien yksityisteiden valaistuksesta ja luovuttaa yksityisteiden valaistuksen tiekuntien huolehdittavaksi.
Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys ry jättivät Tampereen kaupungille asiaa koskevan muistuksen 16.2.2014.
Muistutuksemme kuuluu näin:
***********
MUISTUTUS ASIA: Aitolahti - Teisko alueella olevien yksityisteiden tievalaistuksen luovuttaminen tiekunnille.
Tehdyn katusuunnitelman mukaan kaupunki on luovuttamassa yksityisteiden tievalaistuksen tiekuntien hoidettavaksi. Mikäli tiekunnat eivät ota valaistusta hoitoonsa ja omistukseensa, kaupunki purkaa kustannuksellaan tievalaistuksen suunnitelluilta alueilta. Keskustan Teisko - Aitolahti paikallisyhdistys käsitteli kokouksessaan asiaa ja haluaa antaa suunnitelmasta muistutuksen. Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa. Suunnitellulla toimenpiteellä asetetaan kuntalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella. Kaupungin tulee kohdella asukkaitaan tasavertaisesti. Valaistuksella on erittäin suuri merkitys alueen liikenneturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden takaamisessa. Syksyn ja talven pimeänä aikana tarvitaan katuvalaistusta, jotta kulkeminen olisi turvallista ja ylipäätään mahdollista. Koska valaistukset ovat pääosin risteysalueilla, onnettomuusriski kasvaa huomattavasti, mikäli valaistusta ei ole. Suunnitelmassa olevien valopisteiden määrä (238 kpl) on noin 0,06 % kaupungin koko katuvalaistuksesta. Vuosikustannukset näistä ovat n. 20 000 euroa sisältäen energian ja kunnossapidon. Kustannuserän tuoma liikenneturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden hyöty on huomattavasti suurempi kuin poistosta saatava säästö. Tiekuntien kanssa ei ole neuvoteltu ennen suunnitelmien nähtäville asettamista. Suunnitelma koskee 19 tiekuntaa. Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta ottaa valaistusta hoitaakseen kustannussyistä. Valaistuksen uusiminen nykyisten valaisintyyppien muuttuessa laittomiksi, liittymät ja uudet keskukset joillakin alueilla ovat liian merkittävä kustannuserä pienille tiekunnille. Valaistuksen katsotaan olevan myös veroista kerättyä vastinetta alueella. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi tulisi kustannussäästöjä kartoittaa muualta. Esitämme, että kaupunki luopuu suunnitelmasta yksityisteiden katuvalaistuksen luovuttamisesta tiekunnille tai ainakin siirtää ratkaisun tekoa ja neuvottelee yhteistyössä tiekuntien kanssa sopivasta ratkaisusta yksityisteiden valaistuksen hoitamiseksi.
Teiskossa 16.2.2014 Keskustan Teisko - Aitolahden py. ry Keskustan Tampereen kj. rypj. Jorma Kuitunen pj. Esko Erkkilä
***********
Henkilökohtaisena mielipiteenäni totean, että Tampereen kaupungin tekemällä päätöksellä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä se merkitsee selkeää linjanvetoa Suur-Tampereen muodostumista vastaan.
Teisko liittyi Tampereeseen vuonna 1972 ja Aitolahti jo vuonna 1966.
Kuntaliitosten jälkeen Tampere on jättänyt Aitolahden sekä Teiskon alueet takamaakseen ja keskeiset päättäjät suhtautuvat Teiskoon sekä Aitolahteen väheksyvästi, suorastaan vihamielisesti.
Kannattaa todeta, että Teiskon sekä Aitolahden alueilla Keskustalla on puolueista suurin kannatus!
Nyt suunnitteilla oleva yksityisteiden valaistuksesta luopuminen on uusin esimerkki Teiskon ja Aitolahden alueiden sortamisesta.
Asia on hankala Teiskon ja Aitolahden asukkaille, mutta antaa Tampereen kehyskunnille eli Kangasalle, Lempäälälle, Vesilahdelle, Nokialle, Pirkkalalle sekä Ylöjärvelle selkeän viestin, että niiden ei pidä edes harkita kuntaliitoksia Tampereen kanssa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Teisko, Aitolahti, Teisko-Aitolahden alueen yksityisteiden valaistus, yksityistiet, yksityistiet Tampereella, Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Jorma Kuitunen, Suur-Tampere, kuntaliitokset, kehyskunnat, |
Opposition Keskustan johdolla tekemässä välikysymyksessä on monia kansalaisia kiinnostavia kohtiaTiistai 18.2.2014 - -Esko Erkkilä- Kansanedustaja Elsi Katainen oli ensimmäinen allekirjoittaja, kun oppositio esitti helmikuun 11. päivänä hallituksen kuntapolitiikkaa koskevan välikysymyksen.
Välikysymystekstin loppuun oli osattu hyvin koota ne keskeiset seikat, joihin kansalaiset haluavat saada vastauksen.
Tässä ne ovat:
Hallitus vastaa välikysymykseen keskiviikkona 26.5.2014.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: välikysymys kuntapolitiikasta, välikysymys hallituksen kuntapolitiikasta, välikysymys kehyskuntien pakkoliitoksista, Elsi Katainen, kansanedustaja Elsi Katainen, kuntien välinen yhteistyö, kuntien valtionosuuksien lisäleikkaukset, pakkoliitokset, |
Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE) Brysselissä työskentelee Suomesta saamiensa ohjeiden mukaanMaanantai 17.2.2014 - -Esko Erkkilä-
Tutustuin tammikuun lopulla Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EUE), kun sain kuulua vierasryhmään, joka perehtyi Brysselissä tapahtuvaan päätöksentekoon.
Oppaanamme toimi tiedottaja Heli Pietilä.
Suomella on Brysselissä kolme edustustoa;
Tutustuimme matkallamme kahteen viimemainittuun.
Tämä juttu käsittelee Suomen pysyvän edustuston toimintaa.
***********
Totesimme, että Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa on valtionhallintomme pienoiskoossa.
Se on avainasemassa Suomen EU-politiikan toteuttamisessa.
Edustusto ajaa Suomen etuja EU:n päätöksenteossa hallituksen ohjeiden pohjalta ja raportoi sekä välittää tietoja Suomeen.
Vuoden 2015 eduskuntavaalit ovat siis keskeisellä sijalla siinä, että millaista EU-politiikkaa Suomi harjoittaa seuraavalla vaalikaudella.
Edustuston henkilökunta työskentelee edustustossa yleensä 2 – 5 vuotta ja useimmat heistä ovat eri ministeriöiden asiantuntijoita. Silmäilin asiantuntijoiden luetteloa ja totesin, että useita työelämäni aikana tuntemaan oppineitani henkilöitä oli mukana.
Edustusto on hallinnollisesti osa ulkoasiainministeriötä.
*************
Oli mielenkiintoista havaita, että Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on johdossa kolme naispuolista suurlähettilästä!
Edustustoa johtaa Suomen pysyvä edustaja EU:ssa, suurlähettiläs Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuve. Hänen sijaisensa on suurlähettiläs Marianne Huusko-Lamponen.
Kolmas suurlähettiläs Suomen pysyvässä edustustossa Euroopan Unionissa on suurlähettiläs Piritta Asunmaa – hän on Suomen edustaja poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa (COPS).
Jotta edustuston johto ei olisi täydellisesti naisten hallussa, toimii kenraalimajuri Markku Nikkilä edustustossa pysyvänä sotilasedustajana!
Suomen pysyvän edustuston rooli selviää tästä kuvasta:
Suomen kanta valmistellaan eri ministeriöissä, Valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä, EU-ministerivaliokunnassa ja/tai Eduskunnassa (suuressa valiokunnassa) ja näin syntyy kansallinen toimintaohje.
Kansallinen toimintaohje on perusta, kun Suomen pysyvä edustusto esittää Suomen kannan eri työryhmissä, komiteoissa ja/tai Euroopan neuvostossa.
Viittaan jälleen kerran eduskuntavaalien tärkeyteen, sillä niiden tuloksen perusteella syntyy Suomen kansalliset ohjeet Brysselissä Suomen etuja ajaville toimijoille.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa (EUE), Suomen pysyvä edustusto Brysselissä, Bryssel 2014, |
Osaava, aikaansaapa, innostunut ja uudelle kaudelle vahvasti menevä Anneli Jäätteenmäki on tyytyväinen eurovaalien saamasta kiinnostuksestaSunnuntai 16.2.2014 - -Esko Erkkilä- Sain seurata läheltä, kun europarlamenttiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2004 valittu Anneli Jäätteenmäki tapasi pirkanmaalaisia Tampereen Kauppahallissa torstaina helmikuun 13. päivä.
Annelin kampanjatiimin jäsen Iiro Kangas otti jossain vaiheessa Annelista ja minusta tämän kuvan.
Tässä on puolestaan Iiro Kangas, syntyään lapualaisia kuten Annelikin!
************
Anneli Jäätteenmäki on jo nyt tehnyt politiikassa hienon työsaran.
Kansanedustajaksi Jäätteenmäki valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987.
Oikeusministerinä hän toimi 1994 – 1995 ja Eduskunnan puhemiehenä vuonna 2003.
Anneli Jäätteenmäki toimi Keskustan puheenjohtajana vuodesta 2000 alkaen ja siinä roolissa hän saavutti suuren poliittisen voiton, kun Keskusta katkaisi Jäätteenmäen johdolla pitkään jatkuneen Paavo Lipposen valtakauden.
Lipposen kukistumista seurasi Anneli Jäätteenmäen pääministeriys, mutta se oli demareille niin kova paikka, että Anneli joutui eroamaan pääministerin paikalta, jolloin Matti Vanhasesta tuli pääministeri.
Anneli Jäätteenmäki on siis Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri – myös Suomen toinen naispääministeri on keskustalainen eli Mari Kiviniemi!
************
Ihailen Anneli Jäätteenmäen tapaa keskustella ihmisten kanssa - tässä hänen juttukaverinaan on Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.
Herastuomari Matti Kivimäki ja Irja Kivimäki Viljakkalasta viihtyivät oikein hyvin Annelin seurassa.
*************
Aamulehti noteerasi Suomen ensimmäisen naispääministerin ja vahvaa työtä Europarlamentissa tehneen Anneli Jäätteenmäen käynnin ja teki jutun Annelin vierailusta Tampereella.
Toimittaja Kari Asikaisen tekemässä jutussa todetaan, että Jäätteenmäki ei pelästy, vaikka eurovaaleihin ovat jo nyt ilmoittautuneet monet ministeritkin. ”Tämähän vain kertoo europarlamentin suuresta arvovallasta ja kiinnostavuudesta”, jutussa todetaan Annelin sanoneen.
Anneli Jäätteenmäki on hallitusta kohtaan kohtelias, kun hän toteaa jutun mukaan näin:
”En halua ottaa kantaa siihen, pakenevatko ehdokkaat kotimaan politiikkaa vai ilmoittautuvatko pelkästä euroinnostuksesta.”
***********
Osoittautui, että Anneli Jäätteenmäkeä arvostetaan myös Suomen parlamentissa, sillä kansanedustaja Mikko Alatalo oli saapunut Annelia tapaamaan.
Vielä yksi kuva:
Anneli Jäätteenmäen Pirkanmaan alueen kampanjavastaava Pirkko Vuolle on tässä kuvassa Irja Kivimäen ja Mikko Alatalon välissä.
Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle on kotoisin Viljakkalasta kuten minäkin.
Pirkko on eilen Suomelle Sotsin olympialaissa viestihopeaa tuoneen joukkueen ankkurin Krista Lähteenmäen mummo!Muistan Pirkon hiihtotaidot hyvin ja ne tuntien on helppo todeta, että Kristan hiihtotaidoista osa on saatu geeneissä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Anneli Jäätteenmäki, MEP Anneli Jäätteenmäki, europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki, kansanedustaja Anneli Jäätteenmäki, eduskunnan puhemies Anneli Jäätteenmäki, oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki, pääministeri Anneli Jäätteenmäki, Mikko Alatalo, |
Manneken Pis on edelleen suosittu turistikohde BrysselissäLauantai 15.2.2014 - -Esko Erkkilä- Euroopan komission ja Europarlamentin kasvanut asema Brysselissä ovat heikentäneet perinteisten turistikohteiden merkitystä siellä.
Manneken Pis on kuitenkin säilyttänyt asemansa kohteena, jonka luona jokaisen Brysselin kävijän pitää poiketa – myös me teimme niin, kun kävimme Brysselissä tammikuun 27. – 29. päivinä.
Itse patsas on korkeudeltaan vain 60 senttiä, mutta sen ”taustaholvi” on korkeudeltaan useita metrejä.
Manneken Pis pissailee kolmisen metriä korkealla olevalta paikaltaan.
Manneken Pis on kuvanveistäjä Jérôme Duquesnoy´lta vuonna 1619 tilatun työn tulos eli alkuperäisellä patsaalla olisi ikää jo melkein nelisensataa vuotta.
Nykyinen patsas ei ole alkuperäinen, sillä patsas on varastettu ainakin seitsemän kertaa – nykyisen patsaan ikä on vain viitisenkymmentä vuotta. Patsaan pieni koko merkitsee, että se on ollut helppo varastaa.
Meidän vierailumme aikana Manneken pissaili nakuna, mutta kerrotaan, että usein se on puettu mitä erikoisimpiin vaatteisiin.
Kerrotaan, että pieni poika – nimeltään Julianske - olisi pissaamalla sammuttanut sytytyslangan pommista, jolla vihollisen oli tarkoitus sytyttää Bryssel tuleen.
Toinen tarina kertoo, että rikkaan brysseliläisen poika oli ollut kateissa ja kun isä löysi poikansa, oli poika juuri pissaamassa. Pojan löytymisen kunniaksi isä tilasi veistoksen, jossa pikkupoika pissaa!
Myös muita tarinoita patsaan alkuperästä on olemassa. ************
Manneken Pis –patsas sijaitsee Brysselin vanhassa kaupungissa lähellä Grand Placea, Rue de l'Étuve / Stoofstraat ja Rue du Chêne / Eikstraat –katujen risteyksessä.
************
Manneken Pis on vahva tekijä bysseliläisessä matkamuistokaupassa.
Tässä muutamia näkymiä matkamuistokauppojen valikoimista ja niiden näyteikkunoista!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Manneken Pis, Bryssel, Jérôme Duquesnoy, Bryssel 2014, Grand Place Bryssel, |
Everard 't Serclaes´n monumentin koskettelu tuo onneaTorstai 13.2.2014 - -Esko Erkkilä- Brysselin eräs tunnetuimmista turistikohteista on Everard 't Serclaes´n muistomerkki.
Muistomerkki sijaitsee erään rakennuksen seinällä Carles Buls´n varrella aivan Grand Placen laidalla.
Muistomerkki – oikeastaan patsas – esittää Everard 't Serclaes´a, joka 1400-luvulla vapautti Brysselin.
Patsaan on veistänyt Julien Dillens, joka eli 1849 – 1904.
Everard 't Serclaes´n patsaan tekee kuuluisaksi ja suosituksi se, että sen koskettelun sanotaan tuovan onnea ja menestystä. Erityisen tärkeää on koskettaa patsashahmon käsivartta. Myös Serlaes´n jalkopäässä makoilevan koiran koskettelu tuo onnea.
Brysselin matkallamme oli paljon innokkaita Everard 't Serclaes´n patsaan koskettelijoita!
Kannattaa Brysselissä poiketessanne käydä koskettelemassa Everard 't Serclaes´n patsasta – se tietää onnea!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Bryssel, Everard 't Serclaes, Everard 't Serclaes´n muistomerkki, Everard 't Serclaes´n monumentti, Everard 't Serclaes´n patsas, Julien Dillens, Bryssel 2014, |
Ihmeellistä, että Henna Virkkunen yhä edelleen jaksaa jääräpäisesti puolustaa Kokoomuksen karilleajanutta kuntauudistustaTiistai 11.2.2014 - -Esko Erkkilä- Kerroin eilen SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner´n luonnikkaasta esiintymisestä Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Jyväskylässä lauantaina 8.2.2014.
Tänään joudun ”raportoimaan” kuntaministeri Henna Virkkusen jääräpäisestä esiintymisestä samoilla politiikka- ja toimintapäivillä sunnuntaina 9.2.2014.
Hallituspuolueiden edustajien esiintyminen erosi toisistaan kuin yö ja päivä – mustanpuhuva ja pelottava yö oli Henna Virkkunen ja valoisa sekä tulevaisuudenuskoinen päivä puolestaan Mikael Jungner!
Politiikka- ja toimintapäivien toisen päivän aloitti tapahtuman ehkä tärkein osio, jonka teemana oli:
Mihin menet kuntauudistus?
Tässä session alustajat ennen alustusten alkamista:
Ministeri Henna Virkkunen: Mitä kuuluu kuntauudistukselle?Professori Arto Haveri (oikealla): Kuntauudistus itsehallinnon näkökulmasta.Kansanedustaja Tapani Tölli (keskellä): Kuntauudistus kestävälle pohjalle.
Session mainiona juontajana toimi Keskustanuorten varapuheenjohtaja, Joensuun kaupunginvaltuutettu Katja Asikainen – ministeriainesta joskus tulevaisuudessa!
Olipa piristävää kuulla Virkkusen ja Haverin esitysten jälkeen, kun juontaja totesi Tölliä areenalle juontaessaan jotenkin siihen suuntaan, että nyt sitten saamme kuulla, miten asiat pitäisi hoitaa!
Ministeri Virkkunen paukutteli alustuksensa puhujapöntöstä tapansa mukaan tunteettomasti ja kaavoihinsa kangistuneena, vaikka kai hänellekin pitäisi pikkuhiljaa olla valjennut, että Kokoomus on kuntasuunnitelmillaan karilla ja vahvasti onkin.
Tässä Virkkusen esittämässä diassa on kaksikin kohtaa, joiden sanomaan kannattaa pysähtyä.
Oli monille kokeneillekin Keskustan päättäjille yllätys, että Kokoomuksen hellimän kuntauudistuksen pakkoliitospykälän eräs laukaisukohta olisi se, jos naapurikuntien taajama-alueet ovat kasvaneet yhteen! Taajama-alueiden yhteenkasvaminen olisi siis Kokoomuksen ajamassa pakkoliitosmallissa yksinään elementti, joka merkitsisi kuntien pakkoliitosta!
Tämä Virkkusen esittämä näkökohta oli Keskustan kaksipäiväisten politiikka- ja toimintapäivien todellinen uutispommi!
Tässä diassa on yksi Tampereen seutukunnan pakkoliitosta merkitsevä yksi toinenkin kohta ja se on tämä:
”Alueen taloudellinen eriytymisperuste 150 euroa/as”
Tampereella tulotaso on 500 euroa per asukas pienempi kuin kehyskunnissa ja kun Kataisen-Virkkusen linja on se, että he sallisivat eroksi ainoastaan max 150 euroa/asukas, niin Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Ylöjärven, Nokian ja Kangasalan pakkoliittäminen Tampereeseen toteutuisi, jos Kokoomus saisi asian päättää!
Onneksi asia ei ole Kokoomuksen päätettävissä ja siitä Tampereen kehyskunnat saavat kiittää Keskustaa.
Alustusten jälkeen Arto Haveri, Henna Virkkunen ja Tapani Tölli vastasivat salintäyden yleisön kysymyksiin.
Keskeinen Virkkusen ajatuksia kritisoiva kuulijoiden näkemys oli se, että koko selvitysalue saisi äänestää kuntien pakkoliitosten puolesta tai niitä vastaan.
Täytyy kummastella ministeri Virkkusen näkemystä, että esimerkiksi Tampereen asukkaat saisivat päättää Vesilahden, Lempäälän, Nokian, Kangasalan, Ylöjärven tai Pirkkalan asukkaiden puolesta, että niiden pitää pakkoliittyä Tampereeseen.Kummallisia ovat Kataisen hallituksen ministerien ajatuksenjuoksut!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Henna Virkkunen, Arto Haveri, Tapani Tölli, Kokkomuksen kuntaliitossuunnitelmat, pakkoliitokset kuntien pakkoliitokset, Kokoomuksen pakkoliitokset Kokoomuksen ajamat kuntien pakkoliitokset, Kataisen-Virkkusen pakkoliitoshallitus, Lempäälän pakkoliitos, |
Mikael Jungner vahvisti keskustalaisten mielissä omaa sekä SDP:n arvostusta roppakaupallaMaanantai 10.2.2014 - -Esko Erkkilä- Keskustan politiikka- ja toimintapäivät Jyväskylän Laajavuoressa helmikuun 8. – 9. päivinä olivat mahtava neljänsadan keskustalaisen lähtölaukaustapahtuma kevään EU-vaaleille.
Olin mukana tapahtumassa.
Kun samaan aikaan ohjelmassa oli jopa kuusi erilaista tapahtumaa, painoi valinnanvaikeus koko ajan päälle!
Politiikka- ja toimintapäivien avajaistapahtuman ensimmäinen tunti oli kaikille yhteinen ja silloin tapahtui virittäytyminen viikonloppuun.
Avajaistunnin aikana Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja SDP:n kansanedustaja Mikael Jungner keskustelivat varapuheenjohtajamme Annika Saarikon johdolla, että miten meillä menee ja miltä Keskusta näyttää!
Jungner on toiminut SDP:n puoluesihteerinä, Yleisradion toimitusjohtajana sekä ”myyntimiehenä” Microsoftilla. Käytän ilmaisua ”myyntimies” suurella arvostuksella, sillä Jungner´n olemuksesta huomaa, että hän osaa arvostaa lähiympäristöään sekä pystyy myymään itsensä ja ajatusmaailmansa muille!
Arvostan Mikael Jungneria myös siitä syystä, että hän on itseni tavoin selviytynyt eturauhassyövästä.
Jungner kritisoi montaakin asiaa. Eräs seikka, joka miellytti, oli kun Jungner totesi, että ”partaäijät yli sata vuotta sitten eivät osanneet ennakoida kaikkea”.
Salissa kävi kohahdus, sillä monet kuulijat olettivat Jungnerin tarkoittaneen tällä mm. Santeri Alkiota.
Mielsin kuitenkin, että ”partaäijäheitto” kohdistui Marx´iin ja Engels´iin – ei Alkioon!
Jungner ”teki” yleisön eteen kaksi näkymätöntä installaatiota poliittisesta toimijasta.
Ensimmäinen oli vanhaan pitäytyvä, ahkera, osaava ja tottelevainen.Toinen Jungnerin ”tekemä” oli innostunut, ketterä, luova ja ehkä vähän myös ennalta-arvaamaton.
Jungner päätyi pitämään tätä toista vaihtoehtoa parempana ja ”omana kuvanaan” - ei lainkaan yllätys! Tässä asiassa lennän Mikael Jungner´n kanssa samassa parvessa!
Vielä muutama Mikael Jungner´n lausumia totuuksia:
Mikael Jungner sai Keskustan politiikka- ja toimintapäivien avajaistilaisuudessa monelta keskustalaiselta sädekehän päälleen – myös minulta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikael Jungner, Timo Laaninen, Annika Saarikko, Keskustan politiikka- ja toimintapäivät 2014, Mikael Jungner ja eturauhassyöpä, eturauhassyöpä, |
Vajaa parituntinen EU:n ulkoministeri Catherine Ashton´n paikalla!Sunnuntai 9.2.2014 - -Esko Erkkilä- Sain tammikuun lopulla tilaisuuden vierailla Euroopan komission kokoushuoneessa Berlaymont-talossa Brysselissä.
Tämän oven kautta kulkevat ne vieraat, jotka pääsevät tutustumaan Euroopan komission työtiloihin Berlamount-talossa.
Tässä kuvassa näkyvät vieraiden vastaanottotiski sekä kuvan vasemmassa reunassa myös turvatarkastusportit.
Vieraat joutuvat komission tiloihin päästäkseen läpikäymään samanlaiset turvatarkastustoimenpiteet kuin lentokentillä on tapana.
Ennen turvatarkastusta tarkistetaan vieraiden henkilöllisyys passeista ja vieraille annetaan lupatarra kiinnitettäväksi rintapieleen. On luonnollista, että vieraiden henkilötiedot on hyvissä ajoin ennen vierailua pitänyt toimittaa tarkistettaviksi.
Meidät komission toimintaan tutustuvat vieraat ohjattiin suoraan komission kokoushuoneeseen.
Kuva on otettu komission puheenjohtaja José Manuel Barroson istuinpaikan takaa ja minut nähdään taustalla komission varapuheenjohtaja Catherine Ashton´n paikalla.
Istuinpaikkani vakituinen haltija Mme Ashton on varapuheenjohtajuutensa ohella Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli tuttavallisemmin ”EU:n ulkoministeri”.
EU-komissiolla on Ashton´n lisäksi useita muitakin varapuheenjohtajia ja eräs heistä on talous- ja raha-asioista sekä eurosta vastaava komissaari Olli Rehn.
Sain vieruskaverikseni sanomalehti Ilkan ex-päätoimittaja, professori Kari Hokkasen, joka asettui komissiossa kilpailuasioista vastaavan espanjalaisen komissaarin ja komission erään varapuheenjohtaja Joaquin Almunian paikalle.
Komissaari Rehn´n kabinettiin neuvonantajana kuuluva vaasalaissyntyinen Heidi Järn esitteli meille komission sekä talouskomissaarin kabinetin toimintaa.
Komissio on verrattavissa Suomen hallitukseen, sillä se tekee aloitteita ja valvoo päätösten toimeenpanoa.
Komissio toimii kollegiaalisesti eli kaikkien 28 komissaarin pitää päästä yksimielisyyteen päätettävistä asioista.
Komissaarit eivät edusta päätöksenteossa kotimaitaan. He eivät saisi vetää kotiinpäin.
On muistettava, että komissaarit eivät edusta kotimaidensa hallituksia.
Komissaarien kabinetit ovat kooltaan n. 20 henkilöä ja henkilöitä pitää olla vähintään kolmesta maasta. Kabinetissa pitää olla kolme komission pysyvää virkamiestä.
**********
Professori Hokkanen totesi, että Eurooppa-neuvostossa on 2 – 3 jäsenmaata, joiden mielipiteellä on muita suurempi painoarvo. Hokkanen kysyi, että onko komissiossa sama tilanne?
Hokkanen vastasi itse ja totesi, että ne kysymykset joita Saksan komissaari ei saa läpi, ne joutuu hoitamaan liittokansleri Angela Merkel!
*********
Heidi Järn loi esittelynsä lopuksi vielä lyhyen katsauksen EU:n ajankohtaiseen taloustilanteeseen:
”Istuntomme” jälkeen tuli tietoon, että Venäjän presidentti Vladimir Putin oli samaan aikaan EU:n vieraana Brysselissä. Ilmeisesti istuinpaikkani vakituinen haltija, paronitar Ashton oli ”istuntomme” ajan tapaamassa Venäjän presidenttiä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU-komissio, Catherine Ashton, EU:n ulkoministeri, EU_n ulkoministeri Catherine Ashton, José Manuel Barroso, Joaquin Almunia, Olli Rehn, talouskomissaari Olli Rehn, Heidi Järn, Kari Hokkanen, professori Kari Hokkanen, Angela Merkel, Vladimir Putin, |
Berlaymont - rakennus Brysselissä, jossa Euroopan komissio tekee päätöksensäLauantai 8.2.2014 - -Esko Erkkilä-
Berlaymont Brysselissä on ainakin televisiokuvista tullut tutuksi kaikille suomalaisille. Se on rakennus, jossa Euroopan komissio istuu ja tekee päätöksensä.
On hyvä muistaa, että Euroopan parlamentti kokoontuu Brysselissä ollessaan vallan muussa paikassa, mutta Berlaymont´ssa se ei kokoonnu.
Berlaymont-rakennus on niin suuri, että sen saaminen kokonaisuudessaan samaan amatöörikuvaan on vaikeaa.
Kuljimme Berlaymont-rakennuksen ohi lukuisia kertoja taannoisella Brysselin-matkallamme.
Pääsin minäkin kerran poseeraamaan Berlaymont-rakennuksen edessä!
************
Vierelläni näkyy metron rullaportaat ja ne vievät suoraan "Schuman" -metroasemalle - "Schuman"-metroasema sijaitsee siis aivan Berlaymont-rakennuksen eli komission kohdalla!
*********
Komissiorakennuksen edessä on pitkä rivi EU-lippuja.
On taas kerran muistettava, että ne televisiokuvista tutut eri maiden liput Brysselin raporttien kuvituksena ovat Euroopan parlamenttirakennuksen edestä – eri maiden lippuja ei ole komission Berlaymont-rakennuksen edessä ja se johtuu siitä, että komissio edustaa EU:ta, ei yksittäisiä maita! Komissiorakennuksen edessä liehuu nyt 28 EU-lippua eli yksi jokaista jäsenmaata kohti!
***********
Kadun varrella, tämän sisäänkäynnin vierellä ja komissiorakennuksen aidan päällä on muutamia veistoksia,... ...kas näin:
***********
Berlaymont´n sen sisäänkäynnin ”otsikko”, josta kansalaiset pääsevät tutustumaan rakennukseen, näyttää tältä.
Pääsimme toki vierailemaan Berlaymont´ssa, mutta siitä sitten toisessa jutussa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Berlaymont, Euroopan komission päärakennus, Bryssel, Bryssel 2014, Europese Comissie, Comissio Europeenne, |
Tampereen Infra Liikelaitoksen esimerkki osoittaa, että myös kunnallinen liikelaitos pystyy palvelemaan kaupunkilaisia ja tekemään tulosta!Perjantai 7.2.2014 - -Esko Erkkilä- Olen ylpeä, kun Tampereen Infra Liikelaitos toimitti eilen julkisuuteen seuraavan tiedotteen:
************
Tampereen Infra Liikelaitos teki ylijäämäisen tuloksen
Tampereen Infra saavutti vuonna 2013 ylijäämäisen tuloksen ensimmäisen kerran markkinahintoihin siirtymisen jälkeen.
Liikeylijäämäksi muodostui 1,5 miljoonaa euroa. Tulos oli 1,7 miljoonaa euroa tavoitetta parempi. Edellisestä vuodesta 2,9 miljoonaa euroa parantunut tulos tehtiin 8,4 miljoonaa euroa pienemmällä liikevaihdolla.
Liikevaihdon lasku johtuu pääosin asfalttiaseman myynnistä ja Vuoreksen alueen rakentamisen tasaantumisesta. Muilta osin toiminnan laajuus on säilynyt ennallaan.
Liikevaihdoksi muodostui 60,9 miljoonaa euroa.
Tuottavuus on kehittynyt myönteisesti. Työt on tehty pienemmällä henkilömäärällä ja tätä ei ole korvattu ulkopuolisilla ostoilla. Kannattavuutta on parannettu kulurakenteeseen ja yritysmäisiin toimintatapoihin liittyvillä toimenpiteillä. Hyvää tulosta ovat lisäksi edesauttaneet loppuvuoden pitkään jatkunut rakentamiskausi ja aurauslähtöjen vähäisyys.
Tampereen Infra on läpikäymässä valtuuston päättämää vaativaa viiden vuoden kehittämisohjelmaa, josta kolme vuotta on takana. Ohjelmassa kannattavuustavoite nousee vuosittain. Liikelaitos ylitti jo toisena vuonna peräkkäin sille ohjelmassa asetetut taloustavoitteet.
Vuosi 2013 oli liikelaitokselle myönteisen kehityksen vuosi myös asiakkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden näkökulmasta. Tämä myönteinen suunta jatkui jo toista vuotta peräkkäin.
- Kolme vuotta sitten elimme aika vaikeita aikoja ja näistä vaikeuksista olemme selvinneet. Ylijäämäinen tulos antaa meille hienon ponnistuspohjan tulevaisuuteen. Henkilöstön usko liikelaitoksen pärjäämiseen on selvästi noussut, arvioi toimitusjohtaja Sakari Suominen.
Liikelaitoksen henkilöstön määrä vuoden 2013 lopussa oli 446 henkilöä. Henkilöstömäärän sopeuttamiseen liittyvä ja kaupungin sisäisiä työmarkkinoita hyödyntänyt uudelleensijoitusohjelma saatiin etupainotteisesti päätökseen vuonna 2013.
- Tampereen Infran henkilöstöllä on tärkeä tehtävä: pidämme Tampereen pyörät pyörimässä ja Tampereen viihtyisänä. Olemme tekemässä Tampereen tulevaisuutta. Tästä tärkeästä tehtävästä olemme suoriutuneet aiempaa tuloksekkaammin, korostaa toimitusjohtaja Sakari Suominen.
Tampereen Infra tuottaa palveluja kadunpidon ja kaupunkiympäristön elinkaaren eri vaiheisiin kaupungin sisäisille asiakkaille. Palveluvalikoimaan kuuluvat suunnittelu, paikkatietoon liittyvät palvelut sekä rakentaminen ja kunnossapito. Lisäksi Tampereen Infra vastaa kaupungin ajoneuvokaluston (mukaan luettuna Tampereen Kaupunkiliikenteen linja-autot) korjaamopalveluista sekä tarjoaa auto- ja kuljetuspalveluja.
Tampereen InfraJokipohjantie 24 33800 Tampere
*************
Olen saanut seurata Tampereen Infran taivalta sen perustamisesta eli 1.1.209 alkaen.
Toimin edellisen vaalikauden ajan Infran johtokunnan varapuheenjohtajana ja viime vuoden alusta alkaen johtokunnan jäsenenä, joten Infra-taustaa minulla on nyt viiden vuoden ajalta.
Infrassa johtokuntatyöskentely on ollut yritysmäistä ja siellä ei ole politikoitu – se lieneekin merkittävä syy, että Infra on nyt taloudellisesti terve yksikkö.
Allekirjoitan mielipiteen, joka kuuluu näin:
”Infran tehostamistoimenpiteet pelastivat Tampereen kaupungin oman tuotannon!”
Infran esimerkki osoittaa, että kaikkea ei kaupungeissa ja kunnissa tarvitse eikä pidä yksityistää.
Kunnallisen liikelaitoksen ja myös kunnan muidenkin yksiköiden pärjääminen vaatii päätöksentekijöiltä selkeää tahtotilaa – se vaatii pätevän toimivan johdon, se vaatii motivoituneen sekä osaavan henkilöstön ja se vaatii sellaisen luottamushenkilöjohdon, joka omaa monipuolisen kokemuksen yhteiskunnan eri alueilta, jotta se pystyy yhtenäisenä johtokuntana sparraamaan toimivaa johtoa yhä parempiin saavutuksiin!
Lyhytnäköiselle politikoinnille ei ole sijaa, kun liikelaitosta saatetaan kuntalaisten kannalta hyvään iskuun!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta, Tampereen Infra teki ylijäämäisen tuloksen, |
Verkkokauppa runtelee kaupan rakenteitaKeskiviikko 5.2.2014 - -Esko Erkkilä- Kesko kertoi eilen laskeneesta liikevaihdostaan, parantuneesta tuloksestaan ja siitä, että joka kolmas Anttila-tavaratalo tullaan lopettamaan.
Laskenut liikevaihto on luonnollista, mutta on hälyttävää, kun pienemmällä liikevaihdolla kaupan jättiläinen tekee entistä parempaa tulosta.
Kohentunut tulos merkitsee, että Keskon hinnoissa on ”pirunkyytirahaa” eli palkkiota entistä enemmän.
Keskon eilinen ilmoitus joka kolmannen Anttilan sulkemisesta kertoo, että verkkokauppa runtelee kaupan rakenteita yhä rajummin.
Itse en ole ostanut ainakaan vielä mitään verkkokaupasta, mutta kerron siitä kuitenkin yhden perhekuntakohtaisen esimerkin:
Meillä on 16 vuotta vanha Stiga-merkkinen päältäajettava ruohonleikkuri.
Ruohonleikkuriin on tehty normaalista kulumisesta aiheutuvat korjaukset ja huollot, mutta todellisia ongelmia ei ole vielä ilmaantunut.
Syksyllä kone ei käynnistynyt ja koneista ymmärtävä ”kossi” paikallisti vian moottorin käynnistyskehän ongelmiin – sieltä oli iän myötä hävinnyt muutama hammas ja kone ei käynnistynyt, kun käynnistyskehä oli tietyssä asennossa.
”Kossi” teki nettitiedustelun ja totesi, että…
…israelilainen nettifirma myi Briggs & Strattonin valmistamia käynnistyskehiä.
Tilaus sinne, maksaminen netissä ja…
…käynnistyskehän sisältämä postipaketti oli noudettavissa lähipostista!
Lähetyslista ei ollut koolla pilattu, mutta siitä selvisi kaikki oleellinen!
Tärkeintä oli se, että lähipostiin toimitetun paketin kokonaishinta rahteineen oli 24,95 USD eli hieman alle 20 euroa!Oletan, että suomalainen jälleenmyyjä olisi nostanut tassunsa taivaisiin, jos heiltä olisi mennyt kyselemään samanlaista käynnistyskehää. Hinta olisi varmaankin ollut moninkertainen ja asiakas olisi tuntenut olevansa kiusantekijä, kun tuollaisia varaosia kyselee! Nyt ei tarvinnut anteeksipyydellä tarpeitaan!
Omakohtainen esimerkki osoittaa, että nettikauppa runtelee perinteisen kaupan rakenteita – tässä tapauksessa varaosakaupan rakenteita!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskon tulosparannus, Keskon liikevaihto aleni, pirunkyytiraha, pirunkyytirahan osuus kasvoi, Anttila-tavaratalot, Anttila-tavarataloja suljetaan, Stiga-ruohonleikkuri, Stiga-ruohonleikkurin varaosat, Supershop1 Israel, Briggs & Stratton, verkkokauppa, |
SAK, STTK ja Akava hoitavat Brysselissä ay-liikkeen edunvalvontaa FinUnions´n kauttaTiistai 4.2.2014 - -Esko Erkkilä- Kaikki merkittävät suomalaiset intressiryhmät tekevät edunvalvontatyötä Brysselissä ja näin myös ammattiyhdistysliike.
SAK, STTK ja Akava ovat perustaneet Brysselin edunvalvontatyölleen yksikön, jonka nimi on FinUnions eli ”The Representation of Finnish Trade Unions to the EU”.
Yksikkö sijaitsee Brysselin kansainvälisessä ay-talossa, samassa rakennuksessa Euroopan ay-keskusjärjestön EAY:n, ay-tutkimuslaitos ETUIn ja ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön ITUCin kanssa.
FinUnions´n johtaja Pekka Ristelä esitteli meille suomalaisen ay-liikkeen EU-edunvalvontaa Brysselin matkallamme tammikuun 27. päivänä.
FinUnions`n johtajuus kiertää SAK:n, STTK:n ja Akavan kesken tietyn vuosirytmin mukaisesti ja nyt on SAK:n vuoro vetää yksikön toimintaa.
Emme vierailleet Brysselissä kansainvälisessä ay-talossa, vaan johtaja Pekka Ristelä piti esityksensä EK:n tiloissa sen jälkeen, kun EK:n asiantuntijat olivat esitelleet meille EK:n toimintaa. Sopuisaa yhteistyötä siis työnantaja- ja työntekijäpuolten välillä Brysselissä!
FinUnions´n tehtävänä on huolehti palkansaajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä välittää Suomeen tietoa EU-päätöksenteosta työelämään liittyvissä kysymyksissä.
Johtaja Ristelä kertoi, että ammattiyhdistysliikkeen painopistealueet vuonna 2014 tulevat olemaan EU:n taloushallintoon sekä kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset.
Talouskysymyksissä ay-liike haluaisi tiukempaa verotuksen koordinointia kuin nyt. Tähän Ristelän esittämään vaatimukseen paikalla olleet EK:n edustajat tarttuivat heti ja totesivat, että verokilpailu on normaalia valtioiden välistä kilpailua.
Myös Ristelän peräänkuuluttamaan tiukempaan sääntelyyn EK:n edustajat totesivat, että työelämässä on jo nyt 70 erilaista sääntelyä ja lisää EK:n mielestä ei tarvita.
Kauppapolitiikan osalta FinUnions ja koko ay-liike haluaa seurata erityisen tarkasti EU:n ja USA:n sekä EU:n ja Etelä-Korean välisten kauppasopimusten kehittymistä.
Vierailuryhmämme eri henkilöt ja myös minä kiinnitimme huomiota siihen, että eikö ay-liikettä kiinnosta EU:n ja muiden maiden välinen kauppapolitiikka? Mielestäni tämä on aiheellinen kysymys.
**************
Ei ollut yllätys, että myös ammattiyhdistysliikkeellä on suuri kiinnostus Euroopan unionin parlamenttivaaleja sekä uuden komission ohjelmaa kohtaan!
*************Ammattiyhdistysliikkeen edunvalvontaan Brysselissä tutustuminen oli matkamme ensimmäisen päivän neljäs tilaisuus.
Kaikki ensimmäisen päivän kohteemme painottivat keväällä järjestettävien Euroopan unionin parlamenttivaalien tärkeyttä.
Kuntaliiton, MTK:n, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja ammattiyhdistysliikkeen FinUnions:n näkemyksiin EU:n parlamenttivaalien tärkeydestä on helppo yhtyä.Muista merkitä kalenteriisi jo nyt Europarlamenttivaalien ennakkoäänestysaika eli14. – 20.5.2014ja varsinainen äänestyspäivä 25.5.2014!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SAK Brysselissä, STTK Brysselissä, Akava Brysselissä, FinUnions, ammattiyhdistysliike Brysselissä, ay-liike Brysselissä, Pekka Ristelä, Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014, EU-vaalit 25.5.2014, |
On tarpeellista ja välttämätöntä, että suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti vaikuttamassa BrysselissäMaanantai 3.2.2014 - -Esko Erkkilä- Suomalaisen elinkeinoelämän tärkein edunvalvontayksikkö Brysselissä on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry, mutta myös yksittäisten yritysten läsnäolo siellä on tarpeellista.
Sain tilaisuuden tutustua EK:n Brysselin toimistoon 27.1.2014.
Oli yllätys, että toimiston ala-aulassa oli ensimmäisenä meitä vastassa hevonen!
Asioita EK:n Brysselin toimistolla meille esittelivät asiantuntijat Eeva Kolehmainen (vasemmalla) ja Saila Turtiainen.
Kolehmainen ja Turtiainen raportoivat EK:n organisaatiossa Brysselin toimiston päällikkö Janica Ylikarjulalle.
************
EU-lainsäädännöstä 70 % koskee elinkeinoelämää ja kun…
…EU:ssa on virkamiehiä 18.000, mutta kun heillä vain harvoilla on yrityskokemusta, on tärkeää, että suomalainen elinkeinoelämä on paikalla Brysselissä.
On vanha totuus, että on tärkeää päästä vaikuttamaan jo asioiden valmisteluvaiheessa, joten siltäkin kannalta elinkeinoelämän paikalla oleminen on välttämätöntä.
************
Allekirjoitan, että EU on ollut kriisien varjossakin positiivinen asia suomalaiselle elinkeinoelämälle, sillä;
**********
On vankka totuus, että euron käyttöönotto on ollut suomalaiselle elinkeinoelämälle positiivinen ratkaisu. Euro on pitänyt valuuttariskit matalina vaikeinakin aikoina.
Usein unohdetaan, että vahva euro merkitsee tuontiraaka-aineiden vakaata ja alhaista hintaa - näin uskallan sanoa, sillä sain työelämässä vastata suomalaisen teollisuuden raaka-ainehankinnasta. Tuskin kukaan pitäisi, jos vaikkapa polttoaineiden hinnat olisivat litrahinnaltaan runsaan euron verran kalliimpia kuin nyt!
*************
EK:lla on neljä näkymää tulevaisuuden rakentamisessa - kaikkia on helppo kannattaa:
1. Sisämarkkinoista pitää pystyä ottamaan ”kaikki irti”
2. Eurooppa tarvitsee kasvuenergiaa
3. Euroopan menestys ratkaistaan viime kädessä maailmanmarkkinoilla
4. Kilpailukykyisestä rahoituksesta pitää huolehtia
EK:n Brysselin toimiston asiantuntijat päättivät esityksenä diaan, jossa on kolmeen kohtaan tiivistetty tärkeät asiat:
Listan kolmatta kohtaa pidän keskeisenä ja sen vuoksi se ansaitseekin vahvennuksen:
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EK, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry, Eeva Kolehmainen, Saila Turtiainen, Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014, EK:n Brysselin toimisto, Elinkeinoelämän Keskusliiton Brysselin toimisto, |
On välttämätöntä, että MTK:lla on Brysselissä edustustoSunnuntai 2.2.2014 - -Esko Erkkilä- Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lla on ollut edustusto Brysselissä 1.9.1991 alkaen eli runsaat kolme vuotta ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Suomi haki Euroopan Unionin jäsenyyttä vuonna 1992 ja jäsenyys astui voimaan 1.1.1995.
EU-jäsenyys merkitsi Suomelle liittymistä osaksi EU:n yhteismarkkinoita ja maatalouden osalta yhteistä maatalouspolitiikkaa.
*************
Sain vierailla MTK:n Brysselin edustustossa tammikuun 27. päivänä.
Kotieläinasiamies Jonas Laxåback toimi isäntänämme ja hän selvitteli meille MTK:n Brysselin toimiston toimintaa.
Laxåback`n toimeksiantajina ovat maidontuotanto-osuuskuntien perustama maitovaltuuskunta, LSO, Atria, Munakunta, MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö SLC sekä Pellervo-Seura.
Hieman runsaan 20 henkilön suuruinen ryhmämme ei olisi mahtunut MTK:n omiin tiloihin osoitteessa Rue de Trèves 61, B-1040 Brussels sijaitsevalla toimistolla, joten tilaisuutemme pidettiin samassa talossa sijaitsevan Copa-Cogecan kokoustilassa.
Copa on Euroopan unionin maataloustuottajajärjestöjen katto-organisaatio ja Cogeca puolestaan EU:n alueella toimivien maatalousosuuskuntien järjestö.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toimii Copan varapuheenjohtajana ja Cogecan Presidiumin jäsenenä toimii MTK:n valtuuskunnan I varapuheenjohtaja, hämeenkyröläinen Tiina Linnainmaa.
Copa-Cogecan käytävän seinällä on kuva jokaisen jäsenmaan yhdestä maataloustuottajasta ja Suomen osalta tämä kunnia on langennut lihakarjaa kasvattavalle Antti Veräväiselle. En tunne "poika-Veräväistä", mutta olen hänen isänsä opiskelukaveri!
Kuvan esittelytekstin mukaan Veräväinen viljelee 300 hehtaarin suuruista tilaa Toijalassa ja kasvattaa sadan yksilön kokoista Hereford-lihakarjaa.
Kuvatekstissä todetaan, että Antti Veräväinen toimii puheenjohtajana Pihvikarjaliitossa.
***************
MTK:n Brysselin toimintojen esittelyssä kiinnitin huomiotani metsäasioiden osalta niihin vaatimattomiin henkilöstöresursseihin, joita MTK:lla on sille suunnalle.
MTK:n Brysselin toimistolla toimii metsäkoordinaattorina Tatu Liimatainen.
Liimataisen vastuulla on Pohjoismaiden yksityismetsänomistajien asioiden ohella myös Euroopan metsänomistajaliiton edunvalvonta. Mielestäni metsäasioiden hoitamiseen tarvittaisiin lisäksi ainakin toinen henkilö.
Laxåback kertoi, että Brysselissä maatalousasioita käsittelevän DG Agriculturen ”metsät ja ympäristö” –yksikkö on se taho, joka hoitaa metsäasioita. Tiedän kuitenkin, että metsäasiat ovat Brysselissä yhä enemmän luisumassa DG Environment´n eli ympäristöasioista vastaavan DG:n piiriin.
Tiedämme suomalaisesta kokemuksesta, että jos asiat painottuvat ympäristöasioiden parissa täyspainoisesti askaroivien haltuun, niin hyvää ei ole tiedossa.
Vaikka EU:lla ei olekaan yhteistä metsäpolitiikkaan, on suuri vaara, että suomalainen metsätalous tulee ajautumaan ongelmiin, jos Brysselissä ei huolehdita riittävästä metsäasioiden edunvalvonnasta.
Metsäasioista Laxåback ounasteli, että uusi parlamentti ja uusi komissio eivät ehkä ole yhtä ”metsämyönteisiä” kuin nykyinen. Laxåback´n ounastelu vahvisti pelkojani.
**********
Luomussa EU pyrkii siihen, että EU:n ulkopuolelta tuodut ”luomu-tuotteet” olisivat korkealuokkaisia.
Kerron tässä tapauksen EU:n ulkopuolelta tuodusta luomumateriaalista, joka mielestäni hyvin kuvaa laajemminkin luomun ympärille kehiteltyä perusteetonta sädekehää:
Eräs kilpaileva rehualan yritys toi pienen määrän luomurapsipuristetta Romaniasta, joka silloin ei ollut EU-maa. Viidensadan tonnin suuruisesta pikkuparttiasta otettiin viranomaistarkastuksessa yli 50 salmonella-saastunutta näytettä!
Se luomusta!
*********
MTK:n viimeaikaisista Bryssel-saavutuksista kyntökieltokysymys on hyvä esmerkki:
CAP-uudistushankkeen yhteydessä ”tietty ryhmä” vaati turvemaiden kyntökieltoa.
Kataisen hallituskin oli jo luovuttamassa tässä Suomelle tärkeässä kysymyksessä, mutta EU-parlamentti päätti toisin. Turvemaiden kyntökiellon torppaamisessa MTK:lla sekä europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäellä oli ratkaiseva rooli.
Kyntökiellon puolustajista Jonas Laxåback käytti termiä ”tietty ryhmä” – tiedän, että kyseessä olivat Vihreät!
Käyntimme MTK:n Brysselin toimistolla oli antoisa ja siellä kuulemastamme olisi aineistoa ainakin toiseen juttuun – saa nähdä, että löytyykö se joskus läppärini näppäimistöltä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: MTK:n Brysselin toimisto, MTK:n Brysselin edustusto, Jonas Laxåback, kotieläinasiamies Jonas Laxåback, Copa, Cogeca, Copa-Cogeca, Juha Marttila, Tiina Linnainmaa, Tatu Liimatainen, turvemaiden kyntökielto, Anneli Jäätteenmäki, Bryssel 2014, |