EU:n päätöksistä 2/3 kytkeytyy kunta-asioihin

Lauantai 1.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien muodostama yhdistys. Kuntaliiton toiminnassa ovat mukana myös maakuntien liitot, sairaanhoitopiirit, erityishuoltopiirit sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaiset organisaatiot. 

Kuntaliitolla on kolmen hengen toimisto Brysselissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimisto sijaitsee ”Euroopan Kuntatalossa” – House of Cities, Municipalities & Regions - ja kävelymatkan päässä keskeisimmistä EU-instituutioista.

 

Kuntaliiton kanssa talon neljännessä kerroksessa hoidetaan mm. seuraavien maiden kuntaedunvalvontaa:

 

• Ruotsi
• Norja
• Tanska
• Islanti
• Viro
• Liettua
• Latvia
• Skotlanti

 

Saman talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee mm. ”Tampere Region EU Office” , joka vuodesta 2010 alkaen on vastannut koko Pirkanmaan EU-edunvalvonnasta. ”Officen” palveluksessa on kaksi henkilöä.

 

Tampere Region EU Officen kanssa samassa kerroksessa toimivat mm. seuraavien eri alueiden edunvalvontayksiköt:

 

• Amsterdam
• Haag
• Rotterdam
• Utrecht
• Lyon
• Makedonia
• Skopje

 

”Euroopan Kuntatalon” yksiköiden luetteleminen antaa kuvan siitä edunvalvontatoiminnasta, jota eri maiden kuntaliitot ja eri alueet Brysselissä harjoittavat.

 

Käyntimme Kuntaliiton toimistolla oli Brysselin-matkamme ensimmäinen tutustumiskohde ja jo sen aikana meille selvisi sen työn tärkeys, jota mm. Kuntaliitto Brysselissä harjoittaa.

 

 

 

 

Johtaja Rainio esitteli niitä onnistumisista, joihin Kuntaliitto ja sen Brysselin toimisto ovat viime aikoina pystyneet vaikuttamaan.

 

Dian teksti näkyy kuvassa heikosti ja sen vuoksi lyhyesti neljä onnistumista:

 

 

• Pankkisääntelyvelvoitteen osalta saatiin kuntia rahoittaville erityisluottolaitoksille oma menettely ja sen saaminen merkitsi suurta helpotusta kuntien rahoituskustannuksille. Tässä työssä oli tärkeässä roolissa mm. Olli Rehn´n kabinetti.

 

• Energiatehokkuusdirektiivi saatiin muuttumaan siten, että energiatehokkuutta on toki parannettava, mutta sitovaa lukuarvoa ei ole olemassa. Tämän osalta mm. alueiden komitea teki hyvää työtä. Vaarana oli se, että kuntataloudelle olisi muodostunut 600 – 700 miljoonan euron suuruinen kiinteä lisävelvoite.

 

• MEP Riikka Pakarisen työ oli keskeisellä sijalla, kun Itä- ja Pohjois-Suomen osuus EU-rahoituksen erityistuesta 2014 – 2020 oli vaarassa tippua tasolle 1,1 miljardia euroa. Nyt se saatiin neuvoteltua tasolle 1,32 mrd. €!

 

• Hankintadirektiivin käsittelyssä Kuntaliitto sai mm. MEP Anneli Jäätteenmäen kanssa toimimalla parannuksia alkuperäisiin esityksiin. Nyt kunnilla ja julkishallinnolla on mahdollisuus pilkkoa hankintoja ja se antaa paremmat mahdollisuudet esim. alueellisille pienyrityksille pärjätä julkisen puolen hankinnoissa.

 

******************

 

 

Täytyy muistaa, että EU:lla ei ole toimivaltaa alue- ja paikallishallinnon järjestämisessä, sillä se on jäsenmaiden sisäinen asia.

 

EU vaikuttaa kuitenkin kuntasektoriin yhä enemmän eri ohjausmekanismien ja strategioiden kautta.  Ruotsin kuntaliiton tekemän tutkimuksen mukaan EU vaikuttaa 50 – 60 prosenttiin niistä päätöksistä, jotka tehdään alue- ja paikallistasolla.

 

Kaikki Brysselissä tapaamamme tahot pitivät toukokuussa järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja tärkeinä ja niin myös Kuntaliitto. Loppuvuodesta Kuntaliitonkin päähuomio keskittyy uuden komission prioriteetteihin sekä uusiin parlamentin jäseniin.

 

 

Kuntaliiton osalta EU-edunvalvonnan keskeisiä kysymyksiä ovat tänä vuonna mm.:

 

• julkisen talouden EU-sääntely
• tietosuoja-asetus
• hankintojen uudistaminen ja sähköinen laskutus
• jätelainsäädännön uudistaminen
• vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri

 

***********

 

 

 

Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Henrik Rainio kertoi, että samassa talossa sijaitsee kuntaliittojen kattojärjestön CEMR:n eli Council of European Municipalities and Regions´n toimisto.

 

Suomen Kuntaliiton tavoitteena on olla aktiivinen CEMR:n suuntaan, sillä niin menetellen saa Euroopan unionissa läpi suomalaisia näkemyksiä.

 

 

************

 

Totesin jo edellä, että Kuntaliiton Brysselin toimistolla on tärkeä rooli kuntien edunvalvonnassa. Kuntien edunvalvonta on suoraan kuntalaisten edunvalvontaa ja sen vuoksi Kuntaliiton Brysselin toimiston työlle pitää antaa arvoa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Bryssel - Euroopan vaiko vain Euroopan unionin pääkaupunki?

Perjantai 31.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina kotiin kolmen päivän mielenkiintoiselta matkalta Brysselistä.

 

Pääsin tutustumaan paikan päällä Euroopan komissioon, Euroopan parlamenttiin, Suomen EU-edustustoon, Naton päämajaan sekä useiden suomalaisten edunvalvontajärjestöjen toimintaan Brysselissä.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä käsitellä tällä saitilla edellä luettelemieni toimielinten ja järjestöjen toimintaa tarkemmin, mutta tässä jutussa kerron Brysselistä kaupunkina sillä kokemuksella, jonka siitä kolmen ohjelmaa täynnä olleen päivän aikana sain.

 

 

 

 

Vaikka kyseessä oli tammikuu, orastavaa kevättä oli jo ilmassa. Mitään kukkaloistoa ei keskikaupungilla varmaan ole kesälläkään, mutta ensimmäiset istutukset puskivat maasta näkösälle.

 

 

 

 

 

Nurmikot taitavat Brysselissä olla ikivihreitä, sillä alueen ilmasto on tyypiltään leuto ja sateinen meri-ilmasto.

 

 ***********

On selkeästi todettava, että Brysselin yleisilme ei ole siisti ja puhdas. Uskallan näin todeta, sillä mielipide ei ole yksinomaan omani.

 

Keskikaupungilla monet jalkakäytävät ovat laattakäytäviä ja kun useissa paikoissa laatat ovat irronneet, ne aiheuttavat suoranaisia vaaratilanteita.

 

Euroopan unionin hallintoon liittyvät monet toiminnot tuovat Brysseliin roppakaupalla rahaa ja on pienoinen ihme, että kaupungin infraa ei pystytä pitämään kunnossa.

 

Keskustelimme rempallaan olevista kaduista sekä jalkakäytävistä ja totesimme, että Bryssel ei ole lomanviettokaupunki.

 

 

 

 

Toki kaupungissa katujen puhtaanapidosta huolehditaan, sillä näimme mm. tämän ”katukärsäkkään” puhdistamassa katuja.

 

 

 

 

Jätehuollon järjestämisessä suomalaiset pystyisivät antamaan hyviä neuvoja ja käytänteitä brysseliläisille.

 

 

 

 

 

Roskat tuodaan suoraan kadulle ja siitä roska-autot keräävät ne aamun tunteina – jos keräävät.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sähköpyörä on keskikaupungilla liikuttaessa varmasti kätevä kulkuneuvo. Kaupungilla näkyi muutamia sähköpyörien latausasemia, joissa pyörien vihreä valo kertoi, että ne olisivat olleet valmiita käyttöön.

 

 

 

 

 

Ainakin eräs sähköpyörien latausasema oli ”merkitty” tällä humoristisella pyöräilijällä.

 

 

 

 

 

Leuto sää keskitalvellakin houkuttelee ravintolat tuomaan pöytiä myös kaduille. Ulkopöydissä oli nyt vielä perin vähän asiakkaita, mutta kevään edetessä ulkopöydät tulevat täyttymään.

Vanhassa kaupungissa ravintoloiden sisäänheittäjät osasivat heti muutaman saman suomea, kun ensiksi olivat varmistaneet kulkijan kansallisuuden. Näin toki myös muualla maailmalla!

 

 

 

 

 

 *************

Grand-Place on kaupungin keskusaukio.

 

Brysselin Grand-Place on kirjattu vuonna 1998 Unecon maailmanperintöluetteloon.

 

Toria pidetään yhtenä maailman kauneimmista aukioista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Grand-Placen laidalla sijaitseva Kaupungintalo on niin suuri, että en päässyt siitä riittävän kauas, jotta olisin saanut sen kokonaan mahtumaan kuvaan!

 

 

************

 

 

 

 

 

***********

Tämän jutun otsikosta vielä sen verran, että koskaan ei ole päätetty Euroopan pääkaupungista – ei edes Euroopan unionin pääkaupungista - yhtään mitään, mutta todellisuudessa Bryssel on sellaiseksi muodostunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen valtaapitävät vähät välittävät senioriväestön hyvinvoinnista - ei, vaikka parannuksia ehdottaakin kokoomuslainen kaupunginvaltuutettu

Torstai 30.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa näyteltiin erikoinen näytelmä 20.1.2014, kun käsiteltiin kokoomuslaisen kaupunginvaltuutettu Yrjö Schafeitel´n valtuustoaloitetta joukkoliikenteen eläkeläislipun ikärajan alentamiseksi ja voimassaoloajan pidentämiseksi.

 

Sen verran pitää tarkentaa Schafeitelin valtuustoaloitetta, että Tampereen joukkoliikenteessä ei ole eläkeläislippua, mutta seniorilippu on.

 

Seniorilippu myönnetään tamperelaisella, joka on täyttänyt 65 vuotta ja sen etu on 50 % matkoilla, jotka lipunhaltija tekee klo 9.00 – 14.00 välisenä aikana.

 

Schafeitel ehdotti valtuustoaloitteessaan, että seniorilipun ikärajaan pudotettaisiin kahdella vuodella ja että seniorialennus koskisi klo 9.00 – 14.00 välisen ajan lisäksi iltaliikennettä klo 18.00 – 23.00 välillä.

 

 

 

 

 

 

On valitettavaa, että Yrjö Schafeitel´n (kuvassa) valtuustoaloite ei saanut hänen itsensä lisäksi ketään muuta kokoomuslaista kannattamaan aloitetta.

 

Myös kaikki SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden sekä RKP:n ainoa edustaja halusivat yhdessä kokoomuksen kanssa tarjota kylmää kyytiä senioreille!

 

Arvostan, että kaikki Keskustan läsnä olleet valtuutetut eli

 

• Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

• Matti Järvinen

ja

 

 

 

 

• Tuomo Räihä

 

…kannattivat Schafeitelin aloitetta ja siten osoittivat antavansa arvon senioreille.

 

 

On mainio asia, että Tampereen Sitoutumattomien Lasse ”Oka” Oksanen, kristillisdemokraattien Leena Rauhala sekä Satu Sipilä, SKP:n Jari Heinonen ja kaikki perussuomalaiset kannattivat äänestyksessä Schafeitelin aloitetta.

 

 

 

 

 

 

Äänestyksen jälkeen voitiin todeta, että Schafeitelin aloitetta kannatti 17 kaupunginvaltuutettua ja loput 50 kaupunginvaltuutettua eivät halunneet antaa sitä arvostusta senioreille, joka heille kuuluisi.

 

 

Surullista, että Tampereen kaupunginvaltuutettujen enemmistö haluaa kohdella senioreita näin kylmästi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuu haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen keskeisille nähtävyyksille

Keskiviikko 29.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Minulla on tapana pitää kamera mukanani, kun liikun kaupungilla tai muualla.

 

Olen tähän juttuun koonnut muutamia ottamiani kuvia, joissa kuu-ukko haluaa tuoda lisäarvoa Tampereen nähtävyyksille:

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavat kuvat ovatkin kuvattu peräkkäisinä iltoina Tampereen Keskustorilla.

 

Kyseessä on ”palaveririkas” ajanjakso, sillä osallistuin sillä viikolla kaikkiaan ainakin yhdeksään eri palaveriin ja kaikki palaverit olivat keskikaupungilla.

Ennen palavereita, niiden välillä ja osin palavereiden jälkeen oli mukava huomata kuu-ukon huomioineen Tampereen!

 

 

 

 

 

Tässä maanantaina 13.1.2014 klo 16.41 kuvatussa kuvassa kuu haluaa olla Vanhan kirkon kellotapulin huipulla.

 

 

 

 

 

Seuraavana päivänä eli tiistaina 14.1.2014 klo 16.55 kuu-ukko kipusi Tampereen Teatterin lipputangon nupiksi!

 

 

 

 

Keskiviikkona eli 15.1.2014 klo 20.47 kuu-ukolla oli vuorossa halu asettautua Tampereen Keskustorilla seisovan komean joulukuusen latvatähdeksi.

 

 

 

 

Torstaina 16.1.2014 klo 21.59 kuu halusi ensin poseerata Tampereen Keskustorilla sijaitsevan tehtailija Wilhelm von Nottbeckin lahjoittaman suihkukaivon päällä…

 

 

 

 

 

 

 

…ja muutamaa minuuttia myöhemmin se möllötti Metsä Board Tako eli Takon kartonkitehtaan savupiipun päällä!

 

 

Pilvettömät täysikuun ajat ovat valokuvaajalle hienoja hetkiä saada talteen niitä retkiä, joilla kuu-ukko kulloinkin haluaa kuljeskella!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Muistutan, että kuviani saa käyttää vapaasti – olen tietysti iloinen, jos niiden käytöstä kerrotaan minulle vaikkapa sähköpostilla tai puhelimella pirauttaen!

Pakkanen paukkuu nurkissa, sähkönkulutus on huippulukemissa, mutta tuulimyllyt eivät pyöri!

Tiistai 28.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Elämme aikoja, jolloin tuulivoimaintoilijat haluaisivat kadota maan rakoon, sillä sähkönkulutus on huippulukemissa, mutta tuulimyllyt eivät pyöri.

 

On hupaisaa seurata, kun ”Suomen Tuulivoimayhdistys” –niminen puulaaki väittää, että jotkut tuulivoimalat muka pyörisivät!

 

Olen käsittänyt, että tuulivoimaloille maksetaan todella ruhtinaallinen korvaus niistä megawateista, jotka tuottavat, mutta eipä näytä veronmaksajien kukkarosta maksettava ylisuuri korvauskaan saada tuulimyllyjen siipiä pyörimään!

 

En kulje samassa poliittisessa parvessa kuin perussuomalaiset, mutta arvostan heidän työmiehensä Matti Putkosen toteamusta, että tuulivoimalat ovat parhaimmillaan, kun niiden pylväässä alhaalla jyskyttää dieselmoottori ja sen tuottama energia siirretään hihnavedolla pyörittämään tuulimyllyn siipiä!

 

Talouselämä –lehti kertoi 21.1.2014, että Suomen sähkönkulutus oli viikko sitten tiistaina iltapäiväviiden aikana runsaat 13.600 megawattia.

 

Kokonaiskulutukseen verrattuna Suomen tuulivoimareservi on kuin hyttysen p…ka Itämeressä, sillä tuulivoimaa meillä on vain 448 megawattia – nyt sekin vähä kuitenkin on tositilanteessa pyöreä nolla!

 

Päättäjiltä on ollut pallo kateissa, kun Suomeen on luotu tuulimyllyverkosto, jolla ei sitten tositilanteessa ole kuitenkaan mitään mahdollisuuksia tuottaa sähköä!

 

-Esko Erkkilä-

On populistista syyttää tilaaja-tuottaja - mallia kaikista Tampereen ongelmista

Maanantai 27.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry – tuttavallisemmin MSL-Tampere – jonka puheenjohtajana taannoin toimin runsaat pari vuotta, järjesti Kirjastotalo Metson Toivonen-salissa mielenkiintoisen kaikille avoimen yleisötilaisuuden 23.1.2014.

 

 

 

 

Paikalla oli nelisenkymmentä kiinnostunutta osanottajaa.

 

 

Tilaisuuden alustajana toimi Tampereen kaupungin tilaajajohtaja, vast´ikään eli 22.11.2013 tohtoriksi väitellyt Kari Hakari.

 

Hakarin väitöskirjan nimi on:

”Uusi julkinen hallinta – kuntien hallinnonuudistuksen kolmas aalto?”

Se löytyy googlaamalla vaikkapa näin: "Kari Hakari väitöskirja”.

 

 

MSL-Tampereen järjestämän yleisötilaisuuden julkistettuna teemana oli "Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja –mallin hyvät ja huonot puolet". 

 

 

 

 

Yleisötilaisuuden avasi MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki…

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen johdattelija toimi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

 

 

 

Tilaajajohtaja Kari Hakari oli otsikoinut esityksenä…

 

 

 

 

 

…”Tampereen toimintamalli ja tulevaisuudennäkymiä”.

 

 

 

 

 

Tilaajajohtaja Hakarin mukaan Tampereen toimintamalliin kuuluvat tasavertaisina tilaaja-tuottaja -malli, asiakaslähtöinen prosessiajattelu ja pormestarimalli.

Tilaajajohtaja Hakari, jos kuka tuntee Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja -mallin, sillä hän on sen "isä" ja on tehnyt siitä myös uunituoreen väitöskirjan.

 

 

Kari Hakari kysyi tilaaja-tuottaja –mallia populistisesti arvostelevilta, että minne menet toimintamalli, ei suinkaan, että minne menet tiltu (tilaaja-tuottajamalli)!

 

 

 

 

Kannatan pääsääntöisesti tilaaja-tuottaja –mallia, mutta tässä uskallan olla Hakarin kanssa vahvasti eri mieltä – luottamushenkilöiden viisikko samaistuu liian helposti neljän vahvan virkahenkilön mielipiteisiin ja sen vuoksi luottamushenkilöiden sana on varassa hukkua virkahenkilöiden mielipiteiden alle.

 

On myös muistettava, että pormestarit ja apulaispormestarit vaihtuvat neljän vuoden välein, mutta virkahenkilöt istuvat jakkaroillaan kunnallisvaaleista välittämättä.

 

*************

 

Tilaajajohtaja Kari Hakari esitteli asiaansa monien diakuvien avulla ja pääosin kannatan Hakarin esittämiä näkökantoja.

 

Yleisötilaisuudessa pikkupoliitikot halusivat ”loistaa” ja vastustivat vahvasti ”poliittisten pisteiden keruu –mielessä” tilaaja-tuottaja – mallia. On kuitenkin muistettava, että he ovat sen aikoinaan hyväksyneet.

 

Totean selkeästi, että Tampereella on vakavia ongelmia, mutta niiden perussyy ei ole tilaaja-tuottaja –malli.

 

Tunnen läpikotaisin Tampereella teknisen puolen tuottajapuolen ja tiedän, että siellä ei politikointia harrasteta, vaan toiminta on siellä yritysjohtamista.

 

Olin mielissäni, kun tilaajajohtaja peräänkuulutti välttämään politikointia ja painottamaan työskentelyä yritysjohtamiseen. Täydet pisteet tilaajajohtaja Kari Hakarille!

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja toisessa puheenvuorossani kiinnitin seuraaviin asioihin huomiota:

 

• kuilu tilaajan ja tuottajan välillä pitää poistaa. Tilaajapuolen henkilöt kokevat olevansa arvostetummassa asemassa kuin tuottajat ja tämä harhakuvitelma pitää poistaa

• Kataisen hallituksen suunnittelemien kunta- ja sote-uudistusten perään ei Tampereella pidä haikailla, sillä ne eivät tule nykyhallituksen kaavailemalla tavalla toteutumaan

• vammaispalveluihin panostamista pitää lisätä

• luottamushenkilöt päättävät, virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat

• palveluja tilataan huonosti. Tilaamiseen on panostettava ja tilaajan koulutusta on lisättävä, jotta tilaajapuolen henkilökuntamäärää voidaan optimoida todellista tarvetta vastaavaksi 

• sopimukset ovat kaiken toiminnan perusta. Seuraavan vuoden sopimukset on saatava molemmin puolin hyväksytyiksi ”vanhan vuoden” puolella

 

 

Tilaisuuden jälkeen käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja. Niissä tuli esille, että erityisesti terveydenhoidon, vanhuspalvelun ja myös muiden ”pehmeiden” palvelujen puolella tuotantohenkilökunta joutuu työskentelemään vajavaisilla resursseilla. Puuttuu autoja, puuttuu kännyköitä ja puuttuu todellista työnjohtoa, jotta asiat pystyttäisiin hoitamaan kunnolla sekä kustannustehokkaasti.

 

Henkilökohtaisena yhteenvetonani totean, että Tampereen tilaaja-tuottaja – mallin ongelmana on tilaajan tottumattomuus bisneshenkiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan.

 

Ei ole osattu orientoitua siihen, että sitä saa mitä tilaa!

 

 

Kiitän MSL-Tamperetta hienon yleisötilaisuuden järjestämisestä ja toivon, että helmikuun 20. päivänä samassa paikassa järjestettävä tilaisuus on yhtä antoisa!

 

Kuulimme, että silloin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen alustaa vähintään yhtä mielenkiintoisista asioista kuin Kari Hakari 23.1.2014!

 

 

-Esko Erkkilä-

SSAB:n ja Rautaruukin yhdistyminen varmistaa Fennovoiman toteuttamisen?

Sunnuntai 26.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Ruotsalainen SSAB eli Svenskt Stål Ab on tehnyt ostotarjouksen Rautaruukki Oy:stä.

 

On ilmeistä, että kauppa tulee toteutumaan.

 

Suomalainen teräsyhtiö Rautaruukki Oy perustettiin vuonna 1960, joten sille ehti kertyä ikää 54 vuotta.

 

Rautaruukki Oy oli paljolti kahden merkittävän henkilön työn tulos; vuorineuvos Helge Haavisto ja ministeri Ahti Karjalainen loivat Rautaruukin.

 

Voi varmaan perustellusti käyttää kaikkien tuntemaa lausahdusta:

 

”Helge Haavisto ja Ahti Karjalainen kääntyisivät haudassaan, jos tietäisivät, että Rautaruukki Oy on myyty ruotsalaisille!”

 

 

Vuorineuvos Helge Haavisto oli syntynyt vuonna 1920 Vanajan pitäjässä Hämeenlinnan kupeessa ja se saattaakin selittää, että Rautaruukki Oy rakensi Hämeenlinnaan liittyneeseen Vanajaan putkitehtaan 1970-luvulla.

 

Vapaa-ajanasuntoni rajoittuu päärataan Viljakkalassa ja saa kesäisin päivittäin seurata, kun Raahesta lähtenyt teräsrullia kuljettava juna etenee kohti Hämeenlinnaa.

 

********

 

Suomalaisyrityksen myynti ulkomaiseen omistukseen on aina surullinen tapahtuma, mutta siinäkin tilanteessa pitää etsiä myönteisiä näkökulmia.

 

SSAB:n ja Rautaruukin yhdistymisen valoisa puoli saattaa olla se, että solmittu kauppa varmistanee Fennovoiman Hanhikivi 1 –ydinvoimalan rakentamisen Pyhäjoelle.

 

SSAB:n hallituksen puheenjohtaja Sverker Martin-Löf on julkisuudessa todennut suhtautuvansa positiivisesti Fennovoiman hankkeeseen.

 

Olemme tyytyväisiä, että Suomessa on tällaisia hankkeita. Ruotsissa vastaavia projekteja ei ole, toteaa Martin-Löf.

 

Martin-Löf jatkoi Talouselämä –lehdelle antamassaan haastattelussa, että suomalainen strategia laajentaa ydinvoimahankkeita on erittäin hyvä asia perusteollisuudelle.

 

”Toivottavasti yhtiö voi viedä sähköä Ruotsiinkin”, lopettaa Sverker Martin-Löf haastattelunsa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko kaikki kokoomuslaiset "henna virkkusia" - näyttävätpä olevan!

Perjantai 24.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Seurasin eilen illalla pätkän TV1:n A-studiota, jossa aiheena oli

 

"Kunnat pakkoraossa"

 

 

 

 

 

Ohjelman juontajana toimi Susanna Päivärinta ja keskustelijoina olivat…

 

 

 

 

…kokoomuksen Lasse Männistö,…

 

 

 

 

…SDP:n Antti Lindtman,…

 

 

 

 

 

…Pirkkalan pormestari Helena Rissanen (SDP)…

 

 

 

 

 

…ja Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.

 

 

Olen aiemmin luullut, että kokoomuksen kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen on tyystin oma ihmislajinsa, jolle järkipuhe on täysin vierasta, mutta erehdyin, sillä kansanedustaja Lasse Männistö osoittautui samanlaiseksi tunteettomaksi ja ympäristöstään piittaamattomaksi henkilöksi kuin Virkkunen.

 

On tietysti luonnollista, että kun Männistö on Virkkusen klooni, se tietää Keskustalle yksinomaan positiivista 19.4.2015 järjestettävissä eduskuntavaaleissa, mutta kalliin hinnan suomalaiset joutuvat maksamaan männistöjen ja virkkusten linjasta sitä ennen.

 

Lopuillaan oleva kokoomusvalta on varmaan tiedossa niin Männistöllä kuin Virkkusellakin, mutta siitä huolimatta he haluavat ”hevostella” kuntauudistushuumassaan kuin heidän valtansa jatkuisi vielä 19.4.2015 jälkeenkin.

 

Voin sanoa, että kokoomusvalta ei tule runsaan vuoden kuluttua jatkumaan, vaan sen jälkeen maahan saadaan uusi komento.

 

Eilen nähty A-studio vahvisti kokoomusvallan päättymisen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajamisen laillisuus ratkaistaan "hovissa"

Torstai 23.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Synnyinkuntani Viljakkala solmi vapaaehtoisen kuntaliitoksen Ylöjärven kaupungin kanssa 1.1.2007.

 

Olen käsittänyt, että kuntaliitoksen neuvotteluvaiheessa Ylöjärven virkahenkilöt, mutta myös sen johdossa olleet kokoomuslaiset ja SDP:n luottamushenkilöt antoivat monenlaisia suullisia takeita, että Viljakkalaa kohdellaan kuntaliitoksen jälkeen tasapuolisesti muiden Ylöjärven alueiden kanssa.

 

Kuntaliitoksen jälkeen Ylöjärvi aloitti kuitenkin heti Viljakkalan näivettämisen ja halusi nujertaa ennen niin vilkkaan ja elämänmyönteisen pikkukunnan asukkaat toisen tai kolmannen luokan kansalaisiksi.

 

Viljakkalan kohtalo on ollut oppikirjamainen esimerkki, että miten kuntaliitoksessa käy sille kunnalle, joka liittyy, liitetään tai pakkoliitetään isompaan kuntaan.

 

Viimeisin huippu Ylöjärven virkahenkilöiden ja kokoomuslaisten sekä demaripäättäjien osalta oli, kun he alasajoivat Viljakkalan terveyspalvelut.

 

Se todella ihmetytti terveyspalvelujen alasajopäätöksen yhteydessä, että kaikki kokoomuksen sekä SDP:n kaupunginvaltuutetut olivat yksimielisiä Viljakkalan terveyspalvelujen alasajosta.

 

 

 

**********

 

 

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajo on nyt saanut uuden käänteen, kun päätöksestä on tehty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

 

Keskustan viljakkalalaiset Teuvo Hakanen ja Pekka Hietaniemi sekä perussuomalaisten viljakkalalainen Mauri Heiska ja kurulainen Matti Ylitalo ovat allekirjoittaneet valituksen, jossa Hämeenlinnan hallinto-oikeutta pyydetään kumoamaan tehty päätös. Kaikki valittajat ovat kaupunginvaltuutettuja Ylöjärven kaupunginvaltuustossa.

 

 

 

 

Eilen ilmestyneessä Ylöjärven Uutiset –lehdessä oli asiallinen ja perusteellinen juttu Hakasen, Hietaniemen, Heiskan sekä Ylitalon valituksesta ja sen valitusperusteista.

Jutun otsikko oli:

"Kaupunginvaltuuston joulukuinen päätös on kumottava"

 

Valittajien valitusperusteet olivat hyvin samanlaiset, joihin me Viljakkala-neuvostossa kiinnitimme huomiota. Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtajana tunnen neuvoston perustelut hyvin.

 

 

Viljakkalan terveyspalvelujen alasajo oli käsittämätön prosessi, jossa kuntalaisdemokratialla ja kunnan eri alueiden tasa-arvoisella kohtelulla pyyhittiin lattiaa.

 

Kokoomus ja demarit tekivät arvottomalla tempullaan suuren palveluksen Keskustalle ja Perussuomalaisille, sillä seuraavissa vaaleissa viljakkalalaisen pitää olla käsittämättömän ”umpiluinen päästään”, jos vielä antaa äänensä joko kokoomukselle tai SDP:lle.

 

Keskustan ja perussuomalaisten vaalimenestys seuraavissa vaaleissa on toki kallis hinta sille, jonka Viljakkala ja sen asukkaat joutuvat Viljakkalan terveyspalvelujen alasajosta maksamaan.

Näin on todettava, vaikka Hakanen, Hietaniemi, Heiska ja Ylitalo voittaisivatkin asiansa Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Toivon heille kuitenkin menestystä ”hovissa”!

 

Haluan lausua parhaat kiitokset Ylöjärven Uutisille koko Ylöjärven kannalta tärkeän uutisen tuomisesta julkisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kehyskuntien pakkoliitoksia innokkaimmin vaatineet kokoomuslaiset itkevät, kun Tampereella toteutettiin seurakuntauudistus

Tiistai 21.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käyty ja käydään vieläkin värikästä keskustelua, kun Kirkkohallituksen päättämä Tampereen seurakuntajako astui voimaan 7.1.2014.

 

Päätös merkitsee, että Tampereelle muodostetaan neljän suuren seurakunnan ja Ruotsalaisen seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä.

 

Ratkaisu varmistui, kun Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Kirkkohallituksen 24.1.2012 Tampereen tuomiokapitulin aloitteesta tekemää päätöstä.

 

Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän muodostavat nyt:

• Harjun seurakunta; säilyy entisellään
• Messukylän seurakunta; entiset Aitolahden, Messukylän ja Teiskon seurakunnat
• Eteläinen seurakunta; entiset Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat
• Tampereen tuomiokirkkoseurakunta; entiset Kalevan, Pyynikin ja Tuomiokirkkoseurakunnat
• Tampereen ruotsalainen seurakunta; säilyy entisellään

 

 

KHO:n päätös merkitsi, että 7.1.2014 vanhat seurakunnat lakkasivat olemasta.

 

 

*********

 

Seurakuntamuutos ei varmaankaan aiheutua muutosta tamperelaisten seurakuntaelämään, mutta paljon porua se on aiheuttanut.

 

Tuntuu hupaisalta, että kiihkeimmin seurakuntamuutosta ovat vastustaneet ne kokoomuslaiset, jotka ovat tiukimmin olleet Tampereen kehyskuntien pakkoliittämisen kannalla!

Luottamushenkilöpaikkojen menettäminen taitaa olla tärkein syy, jonka vuoksi kokoomuslaiset vastustavat tehtyä päätöstä!

 

 

 

**********

 

 

 

 

 

 

Pisimmälle julkisessa kritisoinnissa (ainakin tähän mennessä) meni lopetetun Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen Antti Punkari, kun hän Aamulehdessä eilen julkaistussa avoimessa kirjeessään moitti arkkipiispa Kari Mäkistä.

Avoin kirje oli otsikoitu: 

"Kirkon väärä päätös"

 

 

Luin Punkarin kirjoituksen ja huomasin, että muuttamalla muutamien sanojen kohdalle sanat ”seutukunta”, ”kehyskunnat” tai ”kuntayhteys”, saadaan oikein pätevä kirjoitus, joka rajuin sanakääntein käsittelisi kokoomuslaisten Jyrki Kataisen ja Henna Virkkusen kuntien pakkoliitossuunnitelmia!

 

 

**********

 

 

Olin ennen Tampereen seurakuntauudistusta Härmälän seurakunnan jäsen ja nyt kuulun Tampereen eteläiseen seurakuntaan.

 

Tampereen seurakuntamuutos sopii minulle oikein hyvin, sillä todellinen kotiseurakuntani on edelleen Viljakkalan seurakunta, vaikka sitä virallisesti nykyään kutsutaankin Viljakkalan seurakuntapiiriksi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen näkee enemmän!

Maanantai 20.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Kehittelin itselleni uuden tavan lenkkeillä, kun käytän hyväkseni Tampereen joukkoliikenteen bussivuoroja!

 

Nousen bussiin lähipysäkilläni, ajan bussilla ”jonnekin” kaupungin alueella ja kävelen kotiin tai vaikkapa Keskustorille, josta taas matkustan takaisin.

 

Tein 10.1.2014 bussimatkan länsi-Tampereelle Myllypuroon ja kävelin linjan 36 päätepysäkiltä kotiin – kävelymatkaa kertyi 21 kilometriä.

 

Mukanani oli kamera ja seuraavassa joitain näkymiä kävelymatkan varrelta:

 

 

 

 

Kyseessä oli Tampereen joukkoliikenteen bussilinja numero 36; tällä linjalla palveluntuottajana on Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos eli TKL.

 

Muut palveluntuottajat Tampereen joukkoliikenteessä ovat

 

• Länsilinjat Oy
• Väinö Paunu Oy
• Onnibus Oy
• Tilausliikenne Lauri Möttö Ky

 

 

N. kahdenkymmenen kilometrin pituinen bussimatkani kesti 43 minuuttia.

 

 

*********

 

 

 

Myllypuron teollisuusalueen jälkeen kävelymatkallani ensimmäinen lähiö oli Tesoma ja tässä kuva paikallisesta ostoskeskuksesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tohloppi on kooltaan 67 hehtaarin suuruinen kirkasvetinen järvi ja se loiski tammikuun 10. päivänä täysin avoimena.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…mainokset!

 

 

 

 

 

Epilän jälkeen kohti keskikaupunkia kuljettaessa saavutaan Pispalaan.

 

 

 

 

 

Pispalan kirkko muistuttaa kadulta katseltuna tavallista kerrostaloa, mutta risti sisäänkäynnin yläpuolella kertoo, että kyseessä on kirkko.

 

 

 

 

 

Pispalan ”tavaramerkki” on Haulitorni, joka olisi monenkin jutun aihe.

 

 

 

 

Näsinneula näkyy Pispalasta sumuisenakin päivänä vallan mainiosti.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kilometritalolta olikin matkaa kotiovelle enää yhdeksisen kilometriä ja kun tie oli tuttu, niin matka sujui joutuisasti!

 

  

Kävelymatkallani näin paljon sellaista, johon en ole aiemmin tutustunut.

  

Bussilla kauas ja kävellen takaisin - suosittelen liikuntamuodoksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiainen "Orvokkimeri" on aivan liian harvojen ihailtavissa

Sunnuntai 19.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Koen tamperelaisena kunnallispolitiikan, eläkeläistoiminnan ja kansalaisvaikuttamisen harrastajana olevani etuoikeutetussa asemassa, kun varsin usein saan olla mukana erilaisissa kokouksissa ja neuvonpidoissa, jotka järjestetään Tampereen Valtuustosalissa.

 

Etuoikeutettuna monessakin mielessä, mutta yhtenä seikkana se, että Valtuustosalin seinällä on kaikkien ihailtavana keramiikkataiteilija, professori Birger Kaipiaisen vuonna 1967 Montrealin maailmannäyttelyyn rakentama kolmiulotteinen Orvokkimeri –teos.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Orvokkimeri sijaitsee Valtuustosalissa sillä seinällä, joka on kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tuolilta katsellen oikealla.

 

 

*********

 

 

Professori Birger Kaipiainen syntyi vuonna 1915 ja hän kuoli 1988.

 

Kaipiainen oli yksi maamme valovoimaisimmista keramiikkataiteilijoista.

 

Hän työskenteli Arabian tehtaan taideosastolla ja myöhemmin Ruotsissa Rörstrandilla.

 

Birger Kaipiainen oli avioliitossa diplomiekonomi Margit Halosen kanssa, johon hän tutustui ystävänsä Armi Ratian kautta. Kaipiaisen avioliitto päättyi puolison kuolemaan vuonna 1966.

 

 

**********

 

 

Voidaan aiheellisesti kysyä, että miten useammat kansalaiset pääsisivät tutustumaan Birger Kaipiaisen Orvokkomeri –teokseen, kuin nyt on mahdollista?

 

Esitän, että syksyin järjestettävän Tampere-päivän ohjelmaan lisättäisiin mahdollisuus poiketa Tampereen Valtuustosalissa ja saada tutustua mm. professori Kaipiaisen laatimaan Orvokkimereen.

 

 

-Esko Erkkilä-

EU:lle ei saa antaa roolia metsäpolitiikan toimijana

Torstai 16.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Suhtaudun pääosin myönteisesti Suomen EU-jäsenyyteen.

 

Koen EU:n rauhanjärjestönä, sillä EU:n jäsenmaat eivät ole koskaan sotineet toisiaan vastaan.

 

Toimin työaikanani elintarvikebisneksessä ja näen myös sen osalta EU-jäsenyytemme voittopuolisesti positiivisena seikkana.

 

Maatalouden alkutuotanto joutui toki EU-jäsenyyden alkuaikoina rajun sopeuttamisen kohteeksi ja tiukka sopeuttaminen jatkuu yhä.

 

On kuitenkin osattava arvioida myös se vaihtoehto maatalouden ja elintarviketalouden kannalta, että emme olisi EU:n jäsen. Helppo ei olisi ollut sekään tie!

 

Mikä taho esimerkiksi nykyisen hallituskoalition aikana olisi suonut suomalaiselle maataloudelle edes ne toimintamahdollisuudet, jotka edelliset hallitukset ovat pystyneet takaamaan?

 

Sanotaan, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus pystyy suomalaiselle maataloudelle ja elintarviketaloudelle tarjoamaan.

 

Totean, että Koskinen on varmaan parasta, jota Kokoomus pystyy tarjoamaan, mutta on samaan hengenvetoon todettava, että se on liian vähän. Suomen 141-neuvottelut ja niiden lopputulos ovat vakavin näyttö nykyhallituksen hampaattomuudesta Suomen maatalouden ja elintarviketalouden puolustajana.

 

Sen verran pitää Koskista puolustaa, että ehkä hän teki asian edestä jotain, mutta Jyrki Katainen Suomen pääministerinä jänisti täysin 141-neuvotteluissa roolinsa.

 

Olen joutunut sivusta seuraamaan telaketjukokoomuslaisten selittelyä 141-neuvottelujen kariutumisesta ja todennut, että neuvottelut eivät ehtineet edes alkaakaan, kun Kokoomus jo luovutti Suomen neuvotteluhankkeet!

 

 

*************

 

 

Nyt olen huolissani niistä EU:n pyrkimyksistä, joilla pyritään hamuamaan EU:lle roolia metsäasioiden hoitamisessa.

 

Sanon jyrkästi EI niille suunnitelmille, joita EU hamuaa metsäasioihin sekaantumisellaan.

 

Suomen ja Ruotsin liittyminen EU:hun toi yhteisöön täysin uudella tasolla olevan tietämyksen metsäasioissa, kuin siellä oli ennen.

 

Lainaan työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston ylijohtaja Esa Härmälän ajatuksia, kun hän pyrkii herättelemään meitä suomalaisia siitä uhasta, joka aiheutuisi, jos EU sekaantuisi yhteisön metsäpolitiikkaan:

 

 

Euroopan komissio on lähiaikoina julkaisemassa direktiiviehdotuksensa kiinteän biomassan kestävyyskriteereistä. Julkisuuteen on kuitenkin jo vuotanut direktiiviluonnos, jonka metsänhoitoa koskevaan osaan pitää suhtautua kriittisesti. On ongelmallista se, että EU on tulossa mukaan koko metsäpolitiikan säätelyyn energiapuun kestävyyskriteerien kautta. Mikäli komissiolle annettaisiin delegoitua toimivaltaa määritellä kriteerejä, eteen voi tulla Suomen metsäsektorin kannalta hankalia tulkintoja.

 

 

EU:n roolin kirkastaminen metsäasioihin sekaantumisessa on eräs kysymys, jolla kansalaisten pitää tentata suomalaisia MEP-ehdokkaita kohtapuoliin alkavassa EU-vaalikampanjoinnissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi puukartellijutun oikeuskäsittelyssä on varmaa: Asianajajat voittavat!

Keskiviikko 15.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuussa pääsee vauhtiin Suomen suurin vahingonkorvausoikeudenkäynti, kun Helsingin käräjäoikeus alkaa käsitellä metsäyhtiöitä vastaan nostettuja kanteita ns. puukartellijutussa.

 

Vastaamassa ovat UPM, Stora Enso ja Metsäliitto. Niiltä haetaan korvauksia yli 200 miljoonaa euroa vahingonkorvauksena vahingoista, jotka puunmyyjät ovat mielestään kokeneet puukartellin vuoksi.

 

Kerrotaan, että aluksi päätetään ovatko vahingonkorvausvaatimukset vanhentuneet.

 

On selvää, että oikeudenkäynnistä muodostuu pitkä, sillä pelkästään muuramelaisen Reijo Lahtosen kokoamassa metsänomistajaryhmässä on lähes 700 metsänomistajaa.

 

Se on myös selvää, että prosessissa on varmuudella yksi voittaja eli asianajajat!

 

Jouduin työssäoloaikanani seuraamaan asianajajien menettelyä, kun olin työnantajani edustajana vuokraamassa varastotilaa konkurssiin menneeltä Keskusosuusliike Hankkijalta.

 

Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät suostuneet koskaan tekemään varastotilojen vuokrasopimusta kuin kuukaudeksi kerrallaan, sillä heidän mukaansa uudesta vuokrasopimuksesta piti aina sopia konkurssipesän asianajajien kokouksessa!

 

Voi vain kuvitella, että kuinka suuren laskun asianajajat kirjoittivat Hankkijan konkurssipesälle kerran kuukaudessa pitämästään kokouksesta, jossa he päättivät jatkaa varastotilan vuokrasopimusta taas kuukaudella!

 

Pidän tärkeänä, että metsäyhtiöt joutuvat edesvastuuseen laittomasta toiminnastaan, mutta pidän selviönä myös sitä, että kartellijutun ainoat varmat voittajat ovat asioita kummaltakin puolelta hoitavat asianajajat!

 

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Jyrki Kataisen ohella myös SDP aloitti selittelyt tavoitteenaan sumuttaa kansalaisia vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Tiistai 14.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen hallitus joutui odotetusti ottamaan ns. ”lusikan kauniiseen käteensä” ja toteamaan, että kuntien pakkoliitoksia ei tulla tekemään nykyisen hallituksen aikana.

 

Hallituksen tappion selittelyn aloitti kokoomuslainen pääministeri Katainen, kun hän pääministerin haastattelutunnilla 12.1.2014 totesi Ylen laatiman uutisen mukaan, että hallitus tekee lainsäädännön loppuun asti, eikä ole tarkoitus, että myöskään tulevat hallitukset käyttävät pakkoa laajassa mittakaavassa. Sen sijaan laki muka antaa tuleville hallituksille yhden työvälineen muiden joukkoon ehkäistä kunnallisten palveluiden loppumisen.

 

Kataisen haave taitaa kokea haaksirikon, sillä vahva veikkaus on, että seuraava hallitus siirtää Kataisen-Urpilaisen hallituksen pakkoliitoslait sinne minne ne kuuluvatkin eli roskakoriin.

 

Olen seurannut telaketjukokoomuslaisten reaktioita ja he ovat paheksuneet Kataisen perääntymistä Kataisen itsensä ja Henna Virkkusen aiemmista uholinjauksista.

 

Kataisen perääntyminen kertoo, että kokoomus on jo nyt aloittanut vuoden 2015 eduskuntavaaleihin tähtäävän uskottelunsa kuntien pakkoliitoksia muka karttavasta linjastaan.

 

Uskokoon ken tahtoo!

 

 

***********

 

 

SDP on eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Jouni Backmanin suulla ilmaissut samaa, kun Backman eilen ilmestyneessä Demokraatti-lehdessä väläytti, että hallitus tulee arvioimaan uudelleen kuntien pakkoliitoslain.

 

 

 

**********

 

 

Nostan hattua tamperelaiselle kansanedustaja Hanna Tainiolle, joka eilen Tampereen radion haastattelussa jääräpäisesti edelleen toitotti, että kuntien pakkoliitoslaki toimisi ”perälautana” sille, että valtiovalta voisi pakottaa kunnat pakkoliitoksiin.

 

Kiitokset Hanna Tainiolle, sillä kansalaiset arvostavat vuoden 2015 eduskuntavaaliehdokkaita, jotka jo näin hyvissä ajoin ennen vaaleja selkeästi ilmoittavat, että heidän valintansa merkitsisi kuntien pakkoliitoksia!

 

Uskon, että ainakin Pirkkalan, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän, Nokian sekä Vesilahden äänestäjät antavat suuren arvon Hanna Tainion suoraviivaiselle ilmoitukselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuuttijuhlat Ruovedellä: "Yli 65-vuotiaat ovat yhteiskunnan suuri voimavara!"

Maanantai 13.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Ruovesi on yritteliäs, yhteistyöhakuinen ja luonnonkaunis kunta Pirkanmaalla.

 

 

 

 

”Punaisessa kentässä kolme hopeista lahnaa asennossa 2 + 1, hopeisessa lakiossa punainen kirkkovene.”

 

 

**********

 

 

 

Ruoveden yhteiskoulun Oivasaliin kokoontui lauantaina 11.1.2014 nelisensataa Pirkanmaan Eläkeliiton eri yhdistysten edustajaa perinteiseen Eläkeliiton Nuuttijuhlaan.

 

***********

Kustaa Vilkuna kertoo Nuutinpäivästä näin:

Nuutin päivään kuuluu arkitöiden uudelleen aloittaminen. Rukit otetaan esille, valmistaudutaan pitkiin talviajoihin ja lopetetaan joulujuomat.

 

 

**********

 

 

Nuuttijuhlan järjestelyistä vastasi Eläkeliiton Ruoveden yhdistys, jolla on hieman yli 300 jäsentä.

 

 

 

 

Pääsylippuja myivät (vasemmalta) Irja Haapala, Paula Almqvist ja Eila Aho.

 

 

 

 

Juhlat aloitettiin ruokailulla ja oli varmaa, että tarjolla oli ainoastaan kotimaista ruokaa!

 

 

Juhlien aikana oli hyvä tilaisuus keskustella tuttujen kanssa ja tässä muutama kuva näistä keskusteluista:

 

 

 

 

Talousneuvos Tauno Mäkelä Vilppulan yhdistyksestä (vasemmalta), Markku Saarela Sydänhämeen yhdistyksestä ja Reijo Kurkkula Vilppulan yhdistyksestä.

 

 

Tilaisuuden juhlapuhujalle kansanedustaja Arto Pirttilahdelle taisivat kaikki juhlavieraat olla tuttuja, sillä niin ahkerasti hän oli keskusteluissa eri henkilöiden kanssa; pieni kuvakimara:

 

 

 

 

 

 

 

 

Eine ja Reijo Herranen Virroilta

 

 

 

 

 

Kauno Perkiömäki Hämeenkyröstä

 

 

 

 

 

Seppo Hyypöläinen Viljakkalasta

 

 

 

 

 

 

Bongasin ennen juhlan alkamista etupenkistä Eläkeliiton Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Elina Paukkusen, kansanedustaja Arto Pirttilahden sekä kravattiaan tiukentavan Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Reijo Herrasen!

 

 

 

 

 

Nuuttijuhla alkoi Ruoveden Pelimannien alkusoitolla ja he vastasivat koko ajan tilaisuuden musisoinnista.

 

 

 

 

Eläkeliiton Ruoveden yhdistyksen puheenjohtaja Helena Peltonen toivotti vieraat tervetulleiksi ja toimi myös juhlan juontajana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nuuttijuhlan juhlapuheen piti kansanedustaja Arto Pirttilahti.

 

Pirttilahti korosti sosiaalisten kontaktien säilyttämisen tärkeyttä eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

 

Oli rohkaisevaa kuulla, että Pirttilahti otti esille senioriyrittäjyyden – myös vapaaehtoistyön tärkeys tulivat esille hänen puheessaan.

 

 

Kannattaa panna merkille puhujakorokkeen molemmin puolin huovasta valmistetut jättiketut, sillä ne ovat kansanedustaja Arto Pirttilahden vaimon, huopamestari Eija Pirttilahden valmistamia!

 

 

 

 

 

Ruoveden Opiston naiskuoro ”Lähteen likat” esitti juhlayleisön viihdyttämiseksi muutaman laulun Päivi Naupertin johdolla.

 

 

 

 

 

Ruoveden Vanhusneuvoston puheenjohtaja Timo Ikkala,…

 

 

 

 

 

 

…Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Reijo Herranen…

 

 

 

 

 

…sekä Eläkeliiton Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Elina Paukkunen valottivat ajankohtaisia asioita, jotka kiinnostavat eläkeläisiä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Juhlat olivat kaikkien mielestä onnistuneet ja olimmekin tyytyväisiä, kun kansanedustaja Pirttilahti ojensi tilaisuuden jälkeen Eija-vaimonsa valmistaman Huopapukki-viinikuulerin kiitokseksi Eläkeliiton Ruoveden yhdistyksen puheenjohtaja Helena Peltoselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuoko sianlihan uusi laatumerkintä uuden elementin sianlihan tuotantotapojen arvostukseen?

Torstai 9.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Olemme viime päivinä saaneet nähdä lehdissä ilmoituksia, joiden otsikkona todetaan näin:

 

”Kohta sinä voit valita millaista possua kaupasta ostat”

 

Kyseessä on Lihateollisuusyhdistys ry:n vetämä hanke, jonka tavoitteena on saada grillikauden kynnyksellä eli 1.5.2014 kaupoissa myytäviin lihatuotteisiin merkintä sianlihantuotannossa käytetyistä alkutuotantotavoista.

 

Lihateollisuusyhdistykseen kuuluvat isot lihatalot eli Atria ja HK sekä yksityistä lihanjalostusteollisuutta edustava Lihakeskusliitto ry. Lihakeskusliiton suurimmat jäsenet ovat Snellman sekä Saarioinen. Näiden lisäksi Lihateollisuusyhdistys ry:n hallituksessa ovat edustettuina Elintarviketeollisuusliitto ry ja siellä istuu myös professori Eero Puolanne Helsingin Yliopistolta.

 

Kampanjan tavoitteena on, että kuluttajan ei jatkossa tarvitse miettiä vastuullisuutta kovin yksityiskohtaisesti. Kun hän valitsee hyllystä laatumerkityn lihan, hän tietää, että tietyt edellytykset täyttyvät: esimerkiksi lääkkeiden käyttö on minimoitu, salmonellaa ei ole ja terveydenhuoltoeläinlääkäri on käynyt tilalla 3–4 kertaa vuodessa.

 

Laatuluokituksessa ”Perustaso tuonti” merkitsee, että tiedetään teurastusmaa, eräkohtainen jäljitettävyys on kunnossa ja hormoneja ei ole kasvatuksessa käytetty.

 

Seuraava taso on ”Perustaso kotimainen” ja silloin em. seikkojen lisäksi tiedetään, että sioilta ei ole leikattu saparoita ja että sioilla on ollut enemmän kasvutilaa.

 

”Laatuvastuu” –luokka on korkein ja siinä on useita kohtia enemmän kuin kotimaisessa perustasossa. Laatuvastuu-luokka kuuluu kansallisen laatujärjestelmän piiriin.

 

 

**********

 

 

Nyt julkistettu sianlihan merkintäjärjestelmä on kannatettava.

 

Näen, että nyt saadaan kuluttajien tietoisuuteen mm. se, että kotimainen possu saa säilyttää saparonsa ja sitä ei leikata pois, kuten useimmissa sikatalousmaissa on tapana. Suomessa sianlihatuotannon olosuhteet ovat sellaiset, että kasvavilta sioilta ei tarvitse leikata saparoita.

 

 

 

************

Odotan mielenkiinnolla, että kuinka päivittäistavarakaupan jättiläiset S- sekä K-ryhmät suhtautuvat hankkeeseen.

 

Pientä orastavaa pilkahdusta parempaan suuntaan olen ollut havaitsevinani, sillä kaupan lihamainonnassa on viime aikoina entistä useammin näkynyt läimäkki, joka kertoo lihan olevan kotimaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Isi talttee Luuttia mallina"

Keskiviikko 8.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Hämeenkadun länsipäässä, Pyynikin kirkkopuistossa Pirkankadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa sijaitsee kuvanveistäjä Väinö Rautalin´ n veistämä veistosryhmä ”Kevät”.

 

 

 

 

Veistosryhmä kuvaa neljää poikaa, jotka tanssivat käsi kädessä vesialtaan ympärillä.

Pojat ovat alastomia ja sen vuoksi onkin paikallaan, että veistosryhmä on näin talvisaikaan suojattu lasikuvulla. Lasisen talvisuojan pinnalla on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelemia koristekuvioita.

 

Kuvanveistäjä Väinö Rautalin syntyi 1891 ja kuoli 1943.

 

Veistosryhmä on paljastettu vuonna 1937 eli parisen vuotta ennen Talvisotaa.

 

Ennen Talvisotaa taiteilijoiden elämä oli tiukkaa, sillä määrärahat taiteen tukemiseen olivat ”kiven alla”.

 

Kuvanveistäjä Väinö Rautalin´n parivuotias Ruth-tytär oli isänsä mallina, kun tämän veisti poikafiguureja veistosryhmäänsä.

 

Ruth ei ilmiselvästi pitänyt roolistaan mallina, mutta vastuuntuntoisena lapsena jaksoi kuitenkin olla isänsä mallina.

 

Kerrotaan, että Ruth usein hieman protestoiden totesi: ”Isi talttee Luuttia mallina”.

 

Saamme kiittää ”Kevät” –veistoksesta maalitehtailija Rudolf Winteriä, jonka testamentin lahjoitusvaroilla veistosryhmä on saatu paikoilleen.

 

”Kevät” –veistosryhmä on helppo tavoittaa Tampereella, sillä se sijaitsee Hämeenkadun länsipäässä olevassa puistossa Hämeenpuiston ja Aleksanterin kirkon välissä!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Hämeensillan Pirkkalaisveistokset ovat Tampereen käyntikortti

Lauantai 4.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Hämeensillalla seisovat pirkkalaisveistokset tuovat Suomen Neitoa lukuun ottamatta tuulahduksen ajalta, jolloin pirkkalaiset (pirkanmiehet/pirkat) tekivät 1200 – 1500 luvuilla kauppa- ja eräretkiään pohjoiseen. Matkoista voidaan käyttää myös termiä ”verotusmatka”, jopa ”ryöstöretki”.

 

Pirkkalaisveistoksilla ei ole mitään yhteyttä Pirkkalan pitäjään, joten siinäkään mielessä Tampereen naapurikunnalla Pirkkalalla ei ole pienintäkään edes moraalista tarvetta yhtyä Tampereeseen!

 

Pirkkalaisveistokset ovat kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen vuosina 1928 – 1929 veistämiä ja niiden saamisesta Hämeensillalle saamme kiittää kauppaneuvos Rafael Haarlaa.

 

Kauppaneuvos Haarlan toimeksiannosta kirjailija Jalmari Finne laati aihesuunnitelman patsaiden saamiseksi koristamaan Hämeensiltaa – silta valmistui vuonna 1929.

 

Puhun kokemuksesta, kun totean, että Hämeensillan pirkkalaisveistosten kuvaaminen on haastavaa. Valaistusolosuhteet sillalla ovat yleensä vaikeat, jotta veistokset saisi kuvattua samalla kerralla.

 

Yritin taas kerran kuvat patsaat 17.12.2013 illalla ja tämän juttuni lukijat joutuvat nyt tyytymään silloin kuvaamiini kuviin!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veistosten lahjoittaja kauppaneuvos Haarla kirjoitti muistiinpanoihinsa arvostelun rahoittamistaan veistoksista ja kommentoi niitä näin:

 

”Eränkävijä on minusta hyvä, Suomen nainen myöskin, Veronkantaja auttava, Kauppias suoraan sanoen pliisu.”

 

 

Minusta kaikki pirkkalaisveistokset ovat onnistuneita ja kuuluvat Tampereen kaupunkikuvaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljasadon määrä on sääolosuhteiden armoilla ja viljanhinnat määräytyvät markkinoilla

Torstai 2.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin 40 vuotta ja 6 kuukautta kestäneen työurani aikana yli 15 vuotta vilja-asioiden parissa. Viisitoista ”viljavuottani” sijoittuivat ajanjaksoon, jolloin olin työelämässä ennen eläkkeelle siirtymistäni.

 

Vilja-asiat kiinnostavat edelleenkin ja seuraa viljamarkkinoita jatkuvasti.

 

Viljantuotannolla on keskeinen rooli elintarvikeketjussa, sillä viljan elintarvikekäytön lisäksi kaikki viljalajit ruista lukuun ottamatta muodostavat perustan myös kotieläintuotannolle.

 

 

**********

 

Maa- ja metsätalousministeriön Tilastopalvelukeskus tuottaa luotettavia viljatilastoja ja niiden antaman tiedon perusteella voidaan arvioida maamme viljatasetta.

 

Viime kesän satotilastot tarkentuvat vasta 11.2.2014, kun lopulliset satotilastot julkaistaan, mutta nyt käytettävissä olevien ennakkotietojen perusteella voidaan hyvinkin analysoida viime vuonna korjatun viljasadon määriä sekä myös laatutietoja.

 

 

 

 

 

TIKE:n 28.11.2013 julkaisema ennakkotieto kertoo, että viime vuonna korjattu viljasato oli 489 miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisvuonna. 

 

 

Sadon määrä ei kuitenkaan ole korrelaatiossa viljasta saatuun hintaan, sillä viljojen markkinatilanne vaihtelee voimakkaasti. Markkinatilanteen vaihtelut ovat globaaleja ja ne on otettava annettuina suureina.

 

Asiantuntijat ovat laskeneet, että lähes 500 miljoonaa kiloa edellisvuotta suuremman kokonaissadon bruttoarvo on peräti 170 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2012 korjatun viljasadon bruttoarvo!

 

Uskon, että luvut tuntuvat monesta lähes käsittämättömiltä – paljon enemmän työtä, mutta rutkasti vähemmän myyntituloja!

 

 

********

 

Olen joskus aiemminkin käsitellyt näillä sivuilla ruissatomme pientä omavaraisuutta.

 

MMM:n Tilastokeskuksen 28.11.2013 julkaisemien ennakkosatotietojen perusteella Suomessa saatiin korjattu ruista viime syksynä laareihin 27,0 milj. kiloa.

 

Rukiin elintarvikekäyttö Suomessa on viime vuosina ollut seuraava:

 

• vuonna 2009 91,1 milj. kiloa
• vuonna 2010 95,3 milj. kiloa
• vuonna 2011 95,1 milj. kiloa
• vuonna 2012 91,9 milj. kiloa

 

Luvut ovat rukiin kokonaiskulutuslukuja, sillä ruista ei käytetä kotieläinten ruokintaan.

 

Kun tiedämme rukiin kokonaistarpeen olevan tasoa 95 milj. kiloa vuodessa ja kun viime syksynä saatiin 27 milj. kilon suuruinen kokonaissato, on helposti laskettavissa, että alkaneena talvena kotimaista ruista riittää vain joka neljänteen leipään!

 

Kolme leipää neljästä on siis leivottava petusta eli tuontirukiista!

 

 

-Esko Erkkilä-